Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (22) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Kirsi Komppa Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/5634/ /2017/ESAELY Puhelinnumero Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi I-S:n Sosiaalialan Osaamiskeskuksen kan.yhd.ry Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Jakeluosoite Tulliportinkatu 34 A 2. krs Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Päivi Malinen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite paivi.malinen@isonet.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kuopio BIC DABAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Erityisasiantuntija, sosiaalityö Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymä (Kainuun sote) Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kuntayhtymä (ESSOTE) Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI) Kuntayhtymä Pieksämäen kaupunki Kunta Tulostettu :56:20

2 3 Hankkeen perustiedot Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeen hakija ISO on yhdistyspohjainen toimija, joka toimii hankkeen hallinnoijana. ISOn toiminta-alueeseen kuuluvat Kainuun, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Hankkeen pilotointi ja kehittämistoiminta keskittyy kahteen maakuntaan, Kainuuseen ja Etelä-Savoon, joiden kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät toimivat hankkeen osatoteuttajina. Hankkeessa tehdään kokeilevaa kehittämistyötä osahankkeissa, ja ISO koordinoi ja kokoaa tehtyä työtä ylimaakunnallisesti ja vastaa hankkeen tutkimuksellisista osioista. Yhteishanke mahdollistaa sen, että kokonaisuus on päätoteuttajan hallussa ja pilotit voidaan toteuttaa ketterästi todellisissa asiakasympäristöissä. Hankkeen toteuttajat ovat riippuvaisia toisistaan siten, ettei kukaan pystyisi toteuttamaan hanketta itsenäisesti. Piloteissa tehtävä kehittämistyö kahdessa maakunnassa mahdollistaa laajemman asiakastavoitettavuuden ja ISOn osuus mahdollistaa kehittämistyön tutkimus- ja tietoperusteisuuden sekä osallistavan valmennuksen. Hankkeen julkinen nimi ISO SOS - Osallistuvat asiakkaat ja vaikuttavat kokeilut sosiaalityössä Alkamispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) ISO SOS -hankkeen kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalityön tukea oman elämäntilanteensa haltuun saamiseksi. Päätoteuttajana toimii ja hanketta hallinnoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Hankkeen osatoteuttajina ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri) ja Pieksämäen kaupunki. Päättymispäivämäärä (22) Hankkeen tarve nousee erityisesti siitä, että Itä-Suomi on ollut jo pitkään erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna heikosti toimeentulevaa aluetta. Ihmisten elämässä kuormitusta aiheuttavat sosioekonomiset ongelmat, kuten pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja yksinäisyys. Näihin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen syrjäytyminen. Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein haavoittuvaisimmassa asemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kaikki eivät kykene tai pysty hakemaan palveluja sähköisesti tai oikealta luukulta, jolloin asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy vaikeutuu ja viivästyy etenkin paljon tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla. Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Keskeisin tavoite on vahvistaa asiakkaiden elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä. Sosiaalityön uudistaminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää asiakasprosessien, työmenetelmien ja monitoimijaisen yhteistyön uudenlaista tarkastelua, kokeiluja, kehittämistä ja arviointia. Asiakkailla on kehittämistyössä vahva rooli, heidät otetaan mukaan kehittäjäasiakastoimintaan. Tavoitteena on vahvistaa myös systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, jossa asiakkaiden rooli on selkeä. Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin tuloksiin. Nyt on sosiaalityön Tulostettu :56:20

3 3 (22) vuoro ottaa uusilla tavoilla vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilanteen edistämisestä. Itä- Suomessa on perustellusti aika ja paikka sosiaalityölle, jossa asiakkaat otetaan aktiiviseen ja konkreettisesti osallistuvaan rooliin oman elämäntilanteensa edistäjinä. Tuoreen sosiaalihuoltolain (2015), perustoimeentulotuen Kela-siirron (2017) ja sote-järjestämislain uudistuksen (2020) myötä sosiaalityöltä odotetaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tukevaa, kuntouttavaa ja verkostoivaa työotetta. Hankkeen kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla: 1) Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä 2) Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot 3) Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö Ensimmäisessä työpaketissa kehitetään tiedotusta ja viestintää, keskitytään palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijä-malliin, kokeillaan sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityössä, parannetaan Kelayhteistyötä ja järjestetään asiakkaille tarvittavaa tukea myös ostopalvelujen keinoin. Kehittäjäasiakastoiminta on tärkeä osa työn toteuttamista. Toisessa työpaketissa suunnataan sosiaalityön uusiin kohtaamispaikkoihin ja yhdyskuntatyön kehittämiseen, kokeillaan kumppanuustapaamisia ja kotikäyntityöskentelyä sekä rakennetaan kuntien hyte-työn tueksi verkostoja. Kehittäjäasiakkaat ja -asiakasryhmien kokoaminen ovat olennainen osa työpakettia. Kolmannessa työpaketissa toteutetaan mittarikokeiluja kuten Kykyviisarin, AVAIN-mittarin ja ESY-mittarin käyttöä. Asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia mittareista ja niiden toimivuudesta kerätään systemaattisesti. Erityisesti asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa vahvistetaan. Rakenteellisen sosiaalityön roolia ja merkitystä vahvistetaan vaikuttavuustiedon avulla. Kaikissa työpaketeissa on mukana muutosta tukevaa valmennusta kuntien/kuntayhtymien työntekijöille ja asiakkaille. Hankkeessa sovelletaan yhteiskehittämisen periaatteita, eli kehittämistyössä ovat koko ajan mukana niin asiakkaat ja työntekijät kuin muutkin sidosryhmät. Tämä auttaa kokeiltavien toimenpiteiden juurruttamisessa käytäntöön jo hankkeen aikana. Hankkeen päätyttyä kunnissa ja tulevissa maakunnissa pystytään vastaamaan paremmin lainsäädäntö- ja toimintaympäristömuutosten vaateisiin, kun tarkoituksenmukaiset yhteistyöverkostot on luotu ja työtä tehdään vaikuttavasti ja tietoon perustuen. Asiakkaiden rooli on muuttunut, sillä he ovat osallisina palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä ISO SOS - participative customers and effective experiments in social work 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä ISO SOS -project aims to improve the welfare and participation of the most voulnerable people and decrease and preempt social exclusion. To reach this goal the project will create new operational models and practices of effective social work. The project will also develop and strenghten structural social work. The project aims to ensure customeroriented sosial work in the spirit of the Social Welfare Act. It will also help social work and it s customers to find new ways of cooperation after the shift of Basic income support to Kela. The national social welfare and health care (SOTE) reform expects social work to be supportive, rehabilitative and networking. These provide new opportunities for social work. The project consists of three gestalt, in which we develop: Tulostettu :56:20

4 4 (22) 1. the social work customer processes 2. social work to move on foot and networks 3. effective, evaluative and structural social work. The key note of the project is the strong involvement and participation of customers and experimental developments. The project operates mostly in Eastern Finland, which is the area where people have been most marginalized already a long period of time. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden jakautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset erot ovat suuria. Koko Itä-Suomi on erilaisilla huono-osaisuusmittareilla kuvattuna heikosti toimeentulevaa aluetta. Erityisen hälyttävää on, että erot ovat olleet pitkäkestoisia ja pysyviä. Nykyisillä keinoilla, työmenetelmillä ja toimintatavoilla ei ole päästy riittävän vaikuttaviin tuloksiin. On sosiaalityön vuoro ottaa vastuuta heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden tilanteen edistämisestä. Voi sanoa, että Itä-Suomessa on perustellusti sosiaalityön kehittämisvuoro, jossa asiakkaat otetaan aktiiviseen ja konkreettisesti osallistuvaan rooliin oman elämäntilanteensa edistäjinä. Tuoreen sosiaalihuoltolain (voimaan ), perustoimeentulotuen Kela-siirron ( ) ja Sote-järjestämislain uudistuksen (v. 2020) myötä sosiaalityöltä odotetaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta tukevaa, kuntouttavaa ja verkostoivaa työotetta. Myös tuleva maakuntauudistus edellyttää asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksien vahvistamista. On kehitettävä uudenlaisia osallisuuden rakenteita ja muotoja, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ääni todella pääsisi kuuluviin. Käytännössä sosiaalityöntekijöiltä edellytetään monipuolisia valmiuksia työskennellä monialaisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä väestön sosiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi - kuin myös sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Kyse on kuntouttavan asiakastyön ohella ottaantumisesta rakenteelliseen sosiaalityöhön: yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten muutosprosessien analyysiin ja niitä koskevan tiedon välittämiseen päätöksentekoon. Tarve tietoon perustuvaan palvelujärjestelmän kehittämiseen sekä jatkuvaan, systemaattiseen työn vaikuttavuuden arviointiin eri mittareita hyödyntäen on ilmeinen. Hankkeessa sosiaalityön kehittäjät, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat toimivat Kainuussa ja Etelä-Savossa. Niin Kainuussa kuin Etelä-Savossakin työttömyys on muuta maata korkeampaa ja erityisesti vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä on suurempi. Väestön ikääntymisen ja poismuuton takia työikäinen väki hupenee ja työllisyysaste heikkenee. Taloudellinen huoltosuhde on selkeästi koko maan keskiarvoa suurempi molemmissa maakunnissa. Väestön kannalta suurimmat huolenaiheet ovat sosioekonomisissa ongelmissa. Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, mielenterveydelliset ongelmat, päihteiden liikakäyttö, perheiden ongelmat ja yksinäisyys ovat inhimillisen pahoinvoinnin taustalla. Ongelmiin kytkeytyvät matala koulutustaso, heikko taloudellinen toimeentulo ja sosiaalinen syrjäytyminen. Kainuussa inhimillinen huono-osaisuus näkyy erityisesti suurena alkoholi- ja itsemurhakuolleisuutena. Sosiaalisina seurauksina on nähtävissä, että henkeen ja terveyteen liittyviä rikoksia tulee Kainuussa poliisin tietoon keskimääräisesti enemmän. Etelä-Savossa erityisesti alkoholikuolleisuus on suurta ja erikoissairaanhoidon psykiatrian palveluja käytetään runsaasti. Kansallisessa vertailussa elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevien osuus jää alle koko maan keskiarvon sekä Kainuussa että Etelä-Savossa. Iso osa asukkaista voi toki hyvin, mutta pahoinvoivien vaikeudet ovat pitkäaikaisia ja syveneviä. (Tilastokeskus 2015 ja 2016, Tilastokeskus, työvoimatutkimus II/2017 ja työssäkäyntitilasto 2015, TEM, työnvälitystilasto kesäkuu 2017 ja TEM 2016, THL 2015, Kainuun sote 2016, Sokra-hanke 2017, ESSHP 2014). Yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat usein myös sosiaali- ja terveydenhuollon Tulostettu :56:20

5 5 (22) palvelujärjestelmässä haavoittuvimmassa asemassa. Kaikilla ei ole kykyä tai mahdollisuutta hakea palveluja sähköisesti tai oikealta luukulta, jolloin etenkin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden avun saanti ja palveluihin pääsy vaikeutuu ja viivästyy. Toisaalta paljon palveluja käyttävät asiakkaat kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Koska kokonaisuuksia ei koordinoida kunnolla, ihminen voi olla asiakkaana useassa paikassa yhtä aikaa ilman, että palvelujen järjestäjätahot tietävät toisistaan ja ennen kaikkea ilman että asiakas tulee autetuksi. Järjestelmästä myös putoaa helposti, koska hoito- ja palveluketjut eivät ole sujuvia. Näissä tilanteissa asiakkaille ei ole tarjolla tukea eikä järjestelmässä välttämättä edes tunnisteta putoamisia. Tästä kaikesta aiheutuu suuria kustannuksia ja myös inhimillistä tuskaa. Perustoimeentulotuen Kela-siirto on sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kokemusten mukaan lisännyt asiakkaiden neuvonnan, ohjauksen ja konkreettisen yhdessä tekemisen tarvetta kuntien sosiaalitoimistoissa. Julkisuudessa oli alkuvuodesta runsaasti esimerkkejä Kela-siirron aiheuttamista kohtuuttomista tilanteista, kun asiakas ei esimerkiksi saanut maksusitoumusta lääkkeisiin pienen laskennallisen tuloylijäämän takia. Asiakkaiden sosiaalityön tuen tarve voi myös olla suuri ilman, että tieto tästä tavoittaa sosiaalityöntekijän. Sosiaalityön on muotoiltava uusia keinoja, joiden avulla apua tarvitsevat asiakkaat löydetään. On rakennettava toimivat väylät eri toimijoiden välisen yhteistyön tueksi niin, että asiakkaat eivät putoa palvelujärjestelmän aukkoihin. Sosiaalityöhön tarvitaan asiakastyön malleja, joissa asiakkaat itse ovat oman elämänsä tavoitteiden asettajia ja aktiivisia toimijoita tavoitteiden saavuttamiseksi. Sosiaalityön on otettava vahvemmin paikkansa myös asiakkaiden aseman asianajajana : tuotettava tietoa niin yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän ongelmakohdista kuin lupaavista ratkaisuvaihtoehdoista. Asiakkaiden osallistumisessa ja osallisuudessa on tärkeää huomioida heidän kykynsä ja mahdollisuutensa toimia kanssakehittäjinä sekä kiinnittää huomiota tasa-arvoon. Asiakasosallisuudella tarkoitetaan sitä, että palvelujen käyttäjät otetaan mukaan suunnittelemaan palvelujen järjestämistapaa. Asiakkaan osallisuus on sitä, että asiakas osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen tai arviointiin. (Leeman & Hämäläinen 2016). Tämä on osa sosiaalista osallisuutta, jota tässä hankkeessa halutaan kehittää ja vahvistaa. Kaihlamäki (2013) nostaa esiin uuden näkökulman asiakasosallisuuden edellytysten lisäämiseen. Työntekijän hyvinvointi liittyi siihen, miten asiakkaan voimavaroja voidaan vahvistaa sille tasolle, että asiakas voi kokea olevansa osallinen, ja sitä kautta olla mukana palvelujen kehittämisessä. Osaava ja hyvinvoiva työntekijä on siis heikoimmassa asemassa olevan asiakkaan osallisuuden mahdollistajana tärkeässä roolissa. ISO SOS -hanke tähtää myös sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien osaamisen vahvistamiseen, jotta he voivat olla parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tukena. Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja tulevien maakuntien yhteinen tehtävä. Laajan kokonaisuuden onnistuminen edellyttää monien toimijoiden yhteistä työtä. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää, että kunnissa on toimiva yhteistyö, verkostot ja rakenteet, jotka edistävät ihmisten sosiaalista osallisuutta ja sen myötä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Täytyy löytää uudet sosiaalityön tavat, jotka lisäävät ihmisten osallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tukevat toimet on luontevaa ottaa osaksi kehittämistyötä, jotta poikkihallinnollisuutta edellyttävät toimintatavat pääsevät juurtumaan käytäntöön mahdollisimman varhain. Sujuvat asiakasprosessit ja jalkautuvan sosiaalityön kehittäminen ovat työssä avainasemassa. Myös sosiaalityön uusien menetelmien ja mallien vaikuttavuuden arviointi on keskeistä. Terveydenhuollossa on pitkät perinteet näyttöön perustuvien ja vaikuttavien menetelmien käytössä. Sosiaalihuollossa tarvitaan työn tueksi yhtä lailla arvioituja, näyttöön perustuvia ja vaikuttavia malleja ja menetelmiä. Näiden kautta saatavan tiedon pohjalta on mahdollista tehdä rakenteellista sosiaalityötä ja vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen sosiaaliseen hyvinvointiin. Toimivan rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan vaikuttaa asiakasryhmiä koskeviin rakenteellisiin ongelmiin, jolloin vaikutukset ulottuvat Tulostettu :56:20

6 6 (22) kohderyhmää laajemmalle alueelle. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO). Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI) sekä Pieksämäen kaupunki, jotka toimivat hankkeen osatoteuttajina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat olleet mukana hankesuunnittelun alkuvaiheessa. On tarkoitus, että THL tuo jatkossakin asiantuntemustaan mukaan erityisesti hankkeen ohjausryhmässä ja mahdollisesti asiantuntijapalvelujen muodossa. Hankkeessa on kyse tutkimusavusteisesta kehittämisestä, jonka ytimessä on asiakaskunnan työmarkkina-asemaa parantava, syrjäytymistä ehkäisevä ja asiakkaiden osallisuutta vahvistava sosiaalityö. HANKKEEN VALMISTELU Hanketta valmisteltaessa on käynyt selvästi ilmi, ettei asiakkaiden työmarkkina-asemaa ja osallisuutta parantavaan sosiaalityön työotteiden ja -menetelmien uudistamiseen ole aiemmissa ESR-hankkeissa juuri panostettu. Huomio ja tavoitteet ovat olleet muunlaisessa toiminnassa kuin ammatillisen sosiaalityön keinovalikoimassa. Myöskään asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistaminen sosiaalityössä ja sen kehittämisessä ei aiemmissa hankkeissa ole ollut keskeistä. Tämä hanke perustuu tuoreisiin ja huolellisiin tutkimuksellisiin selvityksiin ja valmisteluun. ISO SOS -hankkeeseen liittyvää suunnittelutyötä on tehty keväästä 2016 lähtien. Hankevalmistelun aikana on tavattu teeman erityisasiantuntijoita ja tulevia yhteistyökumppaneita. ISOssa tehtiin esiselvitys sosiaalisen kuntoutuksen nykytilasta. Työn pohjalta julkaistiin raportti syyskuussa (Rautio 2016). Raportin antia hyödynnetään ISO SOS -hankkeen työpakettien tarkemman sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa. Raporttiin on koottu esimerkiksi asiakkaiden näkemyksiä palvelujen toimivuudesta sekä sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia ja kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. Näitä tietoja voi hyvin soveltaa hanketyön tarkempaan suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi ISO järjesti syksyllä 2016 kaksi seminaaria sosiaalisesta kuntoutuksesta sosiaalityössä. Seminaarit kokosivat noin 200 alan asiantuntijaa pohtimaan työn uudistamista. Tämä kaikki on toiminut pohjatyönä nyt haettavalle hankkeelle. ISO SOS -hankkeen pilotoinnin käytännön toteutuksessa tullaan hyödyntämään Kainuussa tehdyn sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyön tuloksia. Selvityksessä on muun muassa kartoitettu asiakkaiden tuen ja palvelun tarpeita ja kuntien toimijoiden näkemyksiä tuen ja palvelun tarpeista (Kainuun sote 2016). Pilotoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään myös Etelä-Savon Esso-hankkeessa tehtyä selvitystyötä sosiaalityön nykytilasta ja sen mahdollisuuksista (ESSHP 2014). Hankkeen käytännön toteutuksessa tullaan hyödyntämään ISOn koolle kutsumaa asiantuntijatyön reflektioryhmää (Sosiaalinen kuntoutus sosiaalityössä), jossa on mukana kokeneita asiantuntijoita muun muassa Itä-Suomen ja Lapin yliopistoista, Diak/Pieksämäen yksiköstä ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Tämän ryhmän kanssa on pidetty asiantuntijatyön palavereita, jotka ovat toimineet valmistelutyön tukena. Valmistelutyössä on otettu ja toteutuksen yhteistyössä otetaan jatkossa huomioon sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen PRO SOS -hanke, jonka toiminta-alue ei ulotu Itä-Suomeen saakka. Yhteistyöstä on sovittu ko. hankkeen hankepäällikön kanssa, yhteistyö on esimerkiksi hankkeen valtakunnallisiin yhteistyöpäiviin osallistumista, tiedonvaihtoa hankkeiden kokeiluista ja toimivista käytänteistä. ISO SOS -hankkeen kehittämistyö kytketään tiiviisti ISOn toiminta-alueella toimivaan sosiaalisen kuntoutuksen uudistustyöhön (esim. SOS Kainuu -hanke/kainuun sote). Myös valtakunnallisen SOSKU-hankkeen kanssa tehdään yhteistyötä. Sen toiminta-alue koskee Itä-Suomessa Mikkeliä. ISO SOS -hanke verkostoituu valtakunnallisen SOKRA-hankkeen kanssa. SOLMU-hankkeessa kehitettyä Kykyviisari- Tulostettu :56:20

7 7 (22) mittaria käytetään ja testataan osana ISO SOS -hanketta. Hankkeen kehittäjät osallistuvat Kykyviisarikoulutukseen mahdollisimman pian rahoituspäätöksen varmistuttua. Muut hankkeet ja niiden tulokset on huomioitu tässä hankkeessa toisaalta päällekkäisen kehittämistyön välttämisenä ja toisaalta työnjakona yhteistyökumppaneiden kesken. ISO SOS -hanke vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja asemaa uudistamalla sosiaalityön keinovalikoimaa, mikä on nykyisen kehittämistyön kokonaisuuteen eri yhteyksissä hartaasti kaivattu ja vaikuttava täydennys. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? ISO SOS -hankkeen tarkoituksena on edistää kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Sosiaalityön uudistaminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa mahdollisimman asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeisiin vaikuttavasti vastaavaksi nähdään keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan systemaattista rakenteellista sosiaalityötä, joka toimii myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Kehittämistyön tavoitteina on: 1. vahvistaa asiakkaiden elämäntilanteiden hallintaa sekä heidän rooliaan ja osallistumistaan sosiaalityössä 2. kokeilla, kehittää ja arvioida uudenlaisia sosiaalityön asiakasprosesseja ja sen sisältöjä 3. kokeilla, kehittää ja arvioida jalkautuvan sosiaalityön käytäntöjä 4. uudistaa moniammatillista/-toimijaista yhteistyötä, työnjakoa ja tehtäväkuvia sosiaalityössä 5. kokeilla, kehittää ja arvioida vaikuttavuuden mittareita asiakastyössä 6. vahvistaa systemaattisesti rakenteellista sosiaalityötä 7. selkeyttää sosiaalityön roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä MITEN SOSIAALITYÖTÄ UUDISTETAAN Sosiaalityön käytäntöä ja toimintatapoja uudistetaan mahdollistamaan ja tukemaan asiakkaan osallisuutta oman elämäntilanteensa edistämisessä. Toimeentulotuen uudistus antaa sosiaalityölle tilaa muuttua kokeilevalla otteella. Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, joka katsoo ennen muuta asiakkaiden asemaa. Molemmat osapuolet voittavat: yhteistä toimintaa uudistamalla myös sosiaalityön osaaminen vahvistuu, työn organisointi selkeytyy ja yhteiskuntasuhteet monipuolistuvat. Hankkeessa sosiaalityötä jäsennetään neljän eri työorientaation pohjalta (mukaillen Pohjola 2017). Työorientaatiolla tarkoitetaan tässä sosiaalityön erilaista suuntautumista, tehtäväryhmittäistä kohdentumista ja tarvittavaa erityisosaamista. Työorientaatiot toimivat tässä ajattelun ja kehittämisen apuvälineinä: niitä hyödynnetään työpakettien tavoitteiden ja sisältöjen rakentamisessa. Orientaatiot ovat usein rinnakkaisia ja limittäisiä, eivät suoraan toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Sosiaalityön työorientaatiot: Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen (oma osaamisalueensa mutta läpäisee muutkin työorientaatiot) Kehitettäviä asioita: yleinen tiedottaminen ja viestintä, varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen asiakastyössä, paikallisten verkostojen ja varhaisen tuen yhteistyökäytäntöjen luominen Kuntouttava sosiaalityö Kehitettäviä asioita: asiakasprosessit, omatyöntekijyys, työparityöskentely, palvelukokeilut Yhteisösosiaalityö Kehitettäviä asioita: jalkautuva työ, yhdyskuntatyön pilotit Rakenteellinen sosiaalityö Kehitettäviä asioita: vaikuttavuuden arviointi ja mittarikokeilut, sosiaalinen raportointi, asiakasosallisuuden eri roolit Tulostettu :56:20

8 8 (22) (esim. asiakasraadit, yhteisöreportteri) Jalkautuvan sosiaalityön idea/periaate sopii monenlaisiin tapoihin tehdä sosiaalityötä. Kaikki orientaatiot sisältävät sekä ennalta ehkäisevän että havaittuja ongelmia korjaavan näkökulman. Esimerkiksi varhaisen puuttumisen tai kuntouttavan sosiaalityön orientaatioita ei sovelleta vain yksilökohtaisessa työssä, vaan ne voidaan huomioida tarvittaessa yhteisötyössä tai rakenteellisessa työssä. Samoin monialaisuus ja monitoimijuus sisältyvät toimintaperiaatteina kaikkiin orientaatioihin. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeella halutaan uudistaa asiakkaiden suhdetta sosiaalityöhön ja toisaalta sosiaalityötä asiakaskeskeiseksi ja tulevaisuuden asiakastarpeita vastaavaksi. Hankkeessa halutaan kokeilla systemaattisesti erilaisia tapoja tehdä sosiaalityötä ja arvioida työn vaikuttavuutta kokeilemalla erilaisia mittareita. Sosiaalityötä ei ole aiemmin kehitetty vastaavasti ketterillä kokeiluilla ja tutkimusavusteisesti. Kehittäminen pohjautuu tutkittuun tietoon: yhtäältä siltä osin, kuin sitä on jo olemassa, ja toisaalta sen osalta, millaista arviointitietoa hankkeessa saadaan tuotettua ja hyödynnettyä. Niin asiakkaiden kuin sosiaalityön osaamisen kehittämistarpeet otetaan huomioon kokeilujen toteutuksessa ja niiden tueksi järjestettävässä asiakas- ja henkilöstövalmennuksessa. Hanke tähtää sosiaalityön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen sekä näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöön oton tukemiseen. Hankkeessa tehdään työtä yhteiskehittämisen periaatteilla. Yhteiskehittämisessä on kyse siitä, että kehittämistyöhön otetaan mukaan niin työntekijät, asiakkaat kuin yhteistyökumppanit. Lähtökohtana on ammattilaisten ja asiakkaiden väliset suhteet, jossa korostuvat kumppanuus, vastavuoroisuus ja hierarkkisten asetelmien ja vuorovaikutuksen haastaminen. Yhteiskehittäminen on dialoginen prosessi. Yhteiskehittäjät muodostavat luottamukseen perustuvia verkostoja ja siteitä virallisten suhteiden rinnalle ja niiden sijaan. Kun kehittäminen tapahtuu kehittämisen "kohteena" olevien ammattilaisten ja palvelujen käyttäjien toimesta, ei erillistä juurruttamista tarvita. Yhteiskehittämisellä tavoitellaan palvelujen sosiaalista kestävyyttä eli sitä, että kehitetään asiakkaiden näkökulmasta oikeita asioita. (Boyle & Harris 2009, Harra & Mäkinen & Sipari 2012). Kehittämistyön punaisena lankana on katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma ja tähän tarvittavat toimet ja rakenteet liittyvät keskeisesti työskentelyyn. Tutkimuksellisuus ja tietoon perustuva kehittäminen on vahvasti läsnä uudistamisessa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittyminen hyödyttää hankkeen kohderyhmää, koska sen avulla ratkaistaan asiakasryhmiä koskevia rakenteellisia ongelmia. Hankkeen toteutuksessa ja pilotoinneissa hyödynnetään muun muassa Lean-ajattelutapaa (prosessien sujuvuus, pullonkaulojen ja hukan poistaminen) ja jatkuvan parantamisen periaatteita (Modig & Åhlström 2013). Esimerkiksi A3-ongelmanratkaisumenetelmää voisi hyvin soveltaa niin sosiaalityön asiakaspalvelun ja -prosessien kehittämisessä kuin henkilöstön kanssa työskenneltäessä ja työpajatyössä (Torkkola 2016). Tavoitteena on siis prosessien läpivalaisu ja selkeyttäminen asiakaslähtöisyyteen perustuen. Työssä huomioidaan myös digitalisaation mahdollisuudet ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon vaateet. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen keskeisin kohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat, sosiaalityön erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Asiakkailla on huomattavia elämänhallintaan liittyviä haasteita ja sosiaalisia ongelmia, joiden myötä heillä on pidempiaikaisen tuen tarvetta. Heillä voi olla esimerkiksi vaikeuksia itsenäiseen vastuunottoon, mielenterveyteen liittyviä haasteita, päihteiden käyttöä tai yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle ajautumista. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat tukea ja uudenlaisia lähestymistapoja oman elämäntilanteen hallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä, joiden kanssa on tarkoitus työskennellä tiiviisti ja pitkäkestoisesti, jotta elämäntilanne alkaisi muuttua parempaan suuntaan. Nämä asiakkaat ovat hyvin työllistäviä, minkä takia hankkeen tavoiteltu asiakasmäärä ei ole Tulostettu :56:20

9 9 (22) valtava, vaan tarkoitus on saada aikaan vaikuttavaa työtä rajatumman asiakaskunnan kanssa. Hankkeen kohderyhmää ovat myös asiakaskunnasta tulevat kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat, jotka toimivat tasavertaisina palveluiden suunnittelijoina ja toteuttajina erilaisissa rooleissa. Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat myös asiakastyötä tekevät kuntien sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, jotka osallistuvat käytännön asiakastyössä tapahtuviin kokeiluihin ja käyttävät työaikaansa kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja hankkeen kehittämistyöhön. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät/sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön yhteistyökumppanit kuten kolmannen sektorin toimijat sekä kunnan ja valtion palvelujen tuottajat (esim. koulut, työvoimapalvelut ja Kela). Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös sosiaalityön tutkijat, kouluttajat ja kehittäjät. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen kautta kohderyhmään kuuluvat myös päätöksentekijät ja mahdollisten tulevien sote-alueiden toimijat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? ISO SOS -hankkeessa luodaan, kokeillaan ja kehitetään sellaisia lupaavia sosiaalityön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttavasti ja näyttöön perustuen vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työikäisten henkilöiden osallisuutta, sosiaalista asemaa ja toimintakykyä sekä torjua syrjäytymisriskiä. Palvelujen toteutumista ja vaikuttavuutta ohjataan, seurataan ja vahvistetaan systemaattisesti. Hankkeen kehittämistehtävät toteutetaan kolmen työpaketin avulla: 1. Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä 2. Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot 3. Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö Työpakettien toteuttamisen tueksi on suunniteltu asiakkaiden ja työntekijöiden (sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat) toimijuutta ja osaamista vahvistavaa valmennusta. Hankkeen pilotit sijoittuvat Kainuun soteen, ESSOTEen, Sosteriin ja Pieksämäen kaupunkiin. Keskeinen työskentelytapa on kokeilemalla kehittäminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä toimijoiden kesken. Kokeiluihin kytketään arviointia ja tutkimusta, joiden kautta saadaan näyttöä työn vaikuttavuudesta. Kokeilujen avulla saadaan arjesta ja käytännöstä nousevaa kehittämistietoa, jota työstetään yhteisesti eteenpäin. Tätä tehdään tiimi- ja työpajatyöskentelynä, johon osallistuvat sekä asiakkaat että työntekijät ja tarvittaessa myös yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Kehittämistyön tukena käytetään ISOn koolle kutsumaa asiantuntijoiden Sosiaalinen kuntoutus sosiaalityössä -reflektioryhmää, sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkostoa, PRO SOS -hankkeen henkilöstöä, Pohjois-Savon sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen verkostoa ja tarpeen mukaan myös muita mahdollisia ISOn verkostoja ja asiantuntijaryhmiä. Hanke käynnistyy ja päättyy Hankkeessa työskentelevät: kokoaikaisesti kaksi päätoimista kehittäjä-sosiaalityöntekijää (Kainuun sote ja ESSOTE/pilotoinnit) ja kaksi osaaikaista kehittäjä-sosiaalityöntekijää (50% työaika, Sosteri ja Pieksämäen kaupunki/pilotoinnit) sekä projektitutkija (ISO/tutkimukselliset osuudet) ja projektipäällikkö (ISO/kokonaisuuden koordinointi, osaamisen vahvistamisen valmennukset, ylimaakunnallisen ja valtakunnallisen yhteistyön organisointi). Tulostettu :56:20

10 10 (22) Hanke tarjoaa opinnäyteyhteistyötä yliopisto- ja/tai amk-opiskelijoille. Hanke koostuu kolmesta työpaketista, joiden keskeinen sisältö kuvataan alla. Koska kyse on kokeilevasta kehittämisestä, ei työpakettien sisältöjä voi lyödä tiukasti lukkoon, vaan työhön täytyy jättää väljyyttä ja tilaa luoville ratkaisuille. Kokeiluissa lähdetään toimimaan ennakkoluulottomasti ja sopivasti toisin. Osatoteuttajien taustalomakkeissa kuvataan työpakettien kohdalla tarkemmin kunkin osatoteuttajan tavoitteita ja toimenpiteitä hankkeessa. Kehittämisen tarpeet ovat samansuuntaisia jokaisella osatoteuttajalla ja työpakettien sisällöt ovat siksi samankaltaisia, vaikka jonkinlaisia painotuseroja toimenpiteissä on. Etelä-Savon maakunnan alueen kolme osatoteuttajaa pyrkivät hankeaikana myös työskentelemään tulevaa maakuntamallia kohti siten, että kehittämistyö toteutetaan yhtenäisellä tavalla. Tämän vuoksi osatoteuttajien tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset eivät eroa suuresti toisistaan. Työpaketti 1: Uudistuva asiakasprosessi sosiaalityössä Tavoite Työpaketin tavoitteena on kehittää ja uudistaa aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosesseja ja palveluja asiakkaan osallisuutta edistäviksi ja vaikuttaviksi siten, että asiakkaan oma prosessi ja palveluntarve ovat toiminnan ytimessä. Tavoitteena on myös tukea asiakkaan asemaa perustoimeentulotuen Kela-siirrossa ja varmistaa asiakkaan hyvinvoinnin jatkuvuus prosessien toimivuuden avulla. Toteutus Työpaketin toteutuksessa otetaan erityisesti huomioon asiakkaiden osallisuus prosessien ja palvelujen kehittämisessä ja niiden arvioinnissa. Kehittämistyöhön haetaan mukaan kokemusasiantuntijoita ja asiakkaille järjestetään osallisuutta tukevaa valmennusta. Kehittämistyön avuksi kootaan yhteen asiakkaiden kokemuksia siitä, mikä erilaisissa tilanteissa on auttanut/auttaisi ja olisi vaikuttavaa. Työpaketissa asiakkaille voidaan hankkia tarpeenmukaisia elämänhallintaa ja osallisuutta tukevia palveluja kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Palveluntuottajat voivat hankkeen aikana tuotteistaa omia palvelujaan ja muotoilla sellaisia palveluja, joita kunnat voivat ostaa myös hankkeen päättymisen jälkeen asiakkaille. Työpaketissa kehitetään yleistä palveluohjausta sekä palveluista ja prosesseista tiedottamista. Tähän liittyy viestinnän kehittämistä ja erilaisia viestinnän kokeiluja, kuten liikkuvan kuvan hyödyntämistä. Sosiaalisen median mahdollisuuksia sosiaalityön prosessien ja palvelujen välineenä kokeillaan ( somesossu ). Asiakasprosessien kehittäminen linkittyy myös palvelutarpeen arviointiin ja omasosiaalityöntekijämallin luomiseen. Tarkoitus on rakentaa selkeä malli asiakasprosessin tueksi. Yhtenä osana asiakasprosessien kehittämistä on kunnan ja Kelan välinen yhteistyö uudistuneessa toimintaympäristössä. Toisena osana kokeiluissa ovat muut aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit ja niiden kehittäminen. Piloteissa tarkastellaan erityisesti sosiaalityön ja sosiaalityöntekijän roolia suhteessa sosiaaliohjaukseen. Piloteissa kokeillaan ja kehitetään malleja ja käytäntöjä, joissa tarvitaan sosiaalityöntekijän asiantuntemusta asiakkaan prosessin tukena. Kokeilujen kautta saatavaa tietoa, kokemuksia ja tuloksia kootaan ja työstetään kehittäjätiimeissä, verkostoissa ja työpajatyöskentelyssä. Työntekijöille järjestetään muutosta tukevaa valmennusta, joka tukee asiakasprosessien kehittämistyötä ja viestinnän osaamisen vahvistumista. Asiakkaat otetaan valmennukseen mukaan. Käytännön pilotoinnin tarkempi toteutus ja aikataulutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa rahoituksen varmistuttua. Tuotokset Työpaketin tuloksena aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön asiakasprosessit on mallinnettu ja prosessi toimii Tulostettu :56:20

11 11 (22) asiakaslähtöisesti. Asiakas saa oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut tarpeensa mukaisesti. Asiakas on vahvasti mukana omassa palveluprosessissaan, sen suunnittelussa ja arvioinnissa. Kolmannen sektorin ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö on jäsentynyt alueiden tarpeita vastaavaksi. Työpaketti 2: Jalkautuva sosiaalityö ja verkostot Tavoite Työpaketin tavoitteena on kehittää sosiaalityötä byrokraattis-hallinnollisesta työstä jalkautuvaan suuntaan ja luoda uudenlaisia tapoja tehdä sosiaalityötä ja kohdata asiakkaita. Kokeillaan yhdyskuntatyön mallia, joka on sovellettavissa myös muihin kuin pilottikuntiin. Luodaan toimivat yhteistyön rakenteet, jotka tukevat kuntia ja tulevia maakuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Toteutus Työpaketissa kokeillaan perinteisestä sosiaalityöstä poikkeavia tapoja tehdä asiakas- tai asiakasryhmäkohtaista sosiaalityötä jalkautumalla erilaisiin ympäristöihin, kuten järjestöjen tai yhdistysten tiloihin, kaupallisiin tiloihin tai tapahtumiin. Kokeillaan erilaisia tapoja kohdata asiakas ja kokeillaan erilaisia sosiaalityön keinoja (esim. yhdyskuntatyö, kumppanuustapaamiset, kotikäynnit). Hankkeessa testataan, löydetäänkö ja tavoitetaanko jalkautuvan sosiaalityön keinoin juuri heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat. Työntekijöille ja työyhteisöille järjestetään valmennusta jalkautuvan työotteen käyttöönoton tueksi. Asiakkaiden toiveita ja palautetta jalkautumiseen liittyen kerätään kehittäjäasiakastoiminnan avulla. Osana työpaketin työtä rakentuu ja rakennetaan systemaattisesti paikallisia/alueellisia yhteyksiä ja toimintaverkostoja, jotka voivat toimia kuntien vastuulle jäävän hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn tukena. Verkostoihin kootaan niin muita julkisia (koulut, työllisyys jne.) kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Kehittäjäasiakastoiminta juurrutetaan vahvaksi osaksi verkostoa. Käytännön pilotoinnin tarkempi toteutus ja aikataulutus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa rahoituksen varmistuttua. Tuotokset Työpaketin tuloksena on syntynyt uusia sosiaalityön malleja ja systemaattisesti koordinoituja verkostoja, jotka edistävät ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja toimintakykyä. Jalkautuvan työn avulla on tavoitettu sellaisia asiakkaita, jotka muuten olisivat voineet jäädä palvelujen ulkopuolelle. Yhdyskuntatyö on vahvistanut paikallisia verkostoja ja asukkaiden hyvinvointia. Työpaketti 3: Vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö Tavoite Työpaketin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden asemaa vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön asiakkaita ja palvelujen käyttäjiä osallistavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Tarkoitus on testata erilaisia mittareita, joita voidaan käyttää sosiaalityön asiakasprosessin ja interventioiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten kokeiltavat mittarit toimivat eri tilanteissa ja millaista vaikuttavuustietoa niiden avulla voidaan saada. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset mittarien toimivuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tavoitteena on, että kunnat saavat käyttöönsä aidosti asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeita ja tilanteita vastaavia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita sekä osaamisen, jolla mittaritietoa käytetään sosiaalityön kehittämisessä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on, että vaikuttavuustiedon avulla sosiaalityöstä tulee nykyistä asiakaslähtöisempää, vaikuttavampaa ja tietoon perustuvaa. Asiakkaita osallistavan vaikuttavuustiedon avulla Tulostettu :56:20

12 12 (22) sosiaalityö voi osoittaa olevansa nykyistä paremmin asiakkaiden puolella ja aidosti heidän asioitaan ajavana toimijana. Mittaritiedon avulla sosiaalityö tuo vahvasti esille omat vahvuusalueensa myös sote-uudistuksessa tarvittavissa moniammatillisissa yhteyksissä. Tavoitteena on myös rakenteellisen sosiaalityön roolin ja merkityksen vahvistaminen vaikuttavuustiedon avulla. Toteutus Työpaketissa kokeillaan useita eri mittareita (AVAIN, Kykyviisari, ESY elämäntilanteen selvittämisen ympyrä) ja niiden toimivuutta, aina jotakin mittaria kerrallaan. Myös muita lupaavia mittareita (esim. PKS aikuisväestön hyvinvoinnin tilannearvio) on mahdollista kokeilla ja testata käytännössä. Kokeiluissa kerätään systemaattisesti asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä mittareiden käytöstä ja toimivuudesta. Työntekijöille järjestetään valmennusta mittareiden käytön tueksi. Samalla voidaan kartoittaa mittareiden digitalisointiin liittyviä toiveita ja tarpeita. Työntekijöille järjestetään valmennusta rakenteellisen sosiaalityön keinoista ja malleista, kuten mittaritiedon hyödyntämisestä ja sosiaalisesta raportoinnista. Tässä hyödynnetään esim. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kehittämää sosiaalisen raportoinnin mallia. Rakenteellista sosiaalityötä mallinnetaan myös kehittämällä prosessi mittareilla tuotetun tiedon analysointiin, käsittelyyn ja päätöksentekoon viemiseen. Työpaketissa järjestetään esimerkiksi työpajoja, seminaareja ja muita mahdollisia tilaisuuksia. Hankkeessa kehitettyjä malleja ja materiaaleja tuodaan arvioitavaksi asiantuntijatiimeihin ja työpajoihin, ja koko hankkeessa tehtävän kehittämistyön antia viedään pilottiorganisaatioita laajemmalle mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien. Tuotokset Kooste ja suositukset erilaisten mittareiden toimivuudesta ja käytettävyydestä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä. Valmennuspaketit tukemaan erilaisten mittareiden käyttöönottoa. Malli mittaritiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen rakenteellisen sosiaalityön välineenä. AIKATAULUTUS : Talvi-kevät henkilöstön rekrytointi, hanketyöntekijät aloittavat työnsä -viestintä-, raportointi- ja arviointisuunnitelmien laatiminen -avainkehittäjien (asiakkaat ja ammattilaiset) kokoaminen tiimeihin ja verkostoihin -tarkempi toteutussuunnitelma, pilottien ja käytännön työsuunnitelmien tarkennus -työpajojen suunnittelu ja aloitus -valmennusten suunnittelu ja aloitus Kevät-kesä tutkimussuunnitelman laatiminen (aineistot, asetelmat, toteutus) -ensimmäiset asiakastason kokeilut -viestintä-, raportointi- ja arviointisuunnitelmien tarkennus ja toteutus Syksy-talvi asiakaskokeilut jatkuvat -käytännön kehittämistoimien toteutus -työpajat, valmennukset -tutkimusasetelmien tarkennus tarpeen mukaan Talvi-kesä 2019 Tulostettu :56:20

13 13 (22) -asiakaskokeilut jatkuvat -käytännön kehittämistoimien toteutus -työpajat, valmennukset Syksy-talvi kehittämistyön tulosten levittäminen ja juurruttaminen -työpajat -loppuseminaari -loppuarvioinnin toteuttaminen ja raportointi VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle luodaan oma visuaalinen ilme. ISOn verkkosivuille tehdään hankkeelle oma osio. Hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa hyödynnetään ISOn monikanavaista viestintää (verkkosivut, Facebook, uutiskirjeet, blogi) sekä pilottiorganisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden verkostoja ja viestintäkanavia. Lisäksi viestintää hoidetaan kokousten, työpajojen ja seminaarien kautta. Hankkeessa luotavat materiaalit toimivat olennaisena osana viestintää. Hankkeessa tiedostetaan, että mahdollisimman läpinäkyvä ja matalalla kynnyksellä tapahtuva viestintä edistää parhaiten hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa kuvataan hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä eri viestintävälineiden ja -kanavien hyödyntäminen tiedottamisessa (mitä, kenelle, milloin, miten, vastuutahot). ARVIOINTI Hanketta ohjataan, seurataan ja arvioidaan koko hankeajan. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä (ks. kohta 11.3). Hankkeen rahoittajan edustajan toivotaan osallistuvan ohjausryhmän kokouksiin. Projektipäällikkö (ISO) raportoi hankkeen etenemisestä ohjausryhmälle rahoittajan edellyttämän laajuuden ja sovitun aikataulun mukaisesti. Hankkeen arviointi toteutetaan jatkuvana sisäisenä arviointina. Arvioinnin työkaluna käytetään mm. alla olevaa jäsennystä, ja arviointia tehdään työpaketeittain. Loppuraportissa arvioidaan hankkeen onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista kokonaisuutena. Tavoite - Keinot - Tehtävät/työprosessit/toteuma - Onnistumisen kriteeri - Seuranta - Kehittämispäätelmiä/jatkoaskeleita 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen toiminnan myötä sosiaalityön palvelukulttuuri on muuttunut siten, että toiminta perustuu asiakaslähtöiseen asiakkaan ja ammattilaisen väliseen suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Palvelujen oikea-aikaisuus asiakkaan tilanteeseen nähden paranee ja asiakkaan kanssa tehdään tarpeenmukaisia toimia. Hankkeen tulokset ovat: 1. Asiakkaiden elämäntilanteiden hallinta on vahvistunut 2. Ymmärrys asiakkaiden elämäntilanteista ja selviytymisen tukemisesta on lisääntynyt 3. Sosiaalityön asiakasprosessit toimivat ja osallistuva asiakas on aktiivinen toimija 4. Käytössä on uudenlaisia jalkautuvan sosiaalityön työmuotoja 5. Monitoimijaisen yhteistyön verkostot toimivat tavoitteellisesti ja tuloksellisesti 6. Sosiaalityön vaikuttavuutta arvioidaan mittareilla 7. Rakenteellisen sosiaalityön osaaminen on parantunut ja sen keinot ovat käytössä Lyhyen aikavälin vaikutuksena hankkeen kehittämistoiminta edistää sosiaalihuoltolain toimeenpanoa ja lisää asiakasosallisuutta sekä parantaa sosiaalityön asiakasprosessin ja palvelujen laatua ja vaikuttavuutta Tulostettu :56:20

14 14 (22) pilottiorganisaatioissa. Työntekijöiden osaaminen vahvistuu, moniammatillinen yhteistyö vahvistuu ja tiedonkulku toimijoiden kesken paranee. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät siinä, että hankkeen kokeilujen kautta tuotetut toimintamallit edistävät asiakkaiden yhdenvertaisuutta palveluissa. Palvelut kohdentuvat paremmin ja oikea-aikaisesti, mikä näkyy kustannusvaikuttavuutena. Tämän kaiken seurauksena asiakkaiden hyvinvointi kohenee. Pitkällä aikavälillä rakenteellisen sosiaalityön tuottaman tiedon hyödyntäminen näkyy kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn suunnittelussa ja kehittämisessä ja edelleen kuntalaisten hyvinvoinnissa. Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan mm. prosessikaavion avulla. Hankkeen alussa kootaan nykytilanteen kuvaus siitä, miten asiat on tehty tai miten ne ovat olleet ennen hanketta. Hankkeen loppuvaiheessa kerätään tietoa siitä, miten vastaavat asiat toimivat siinä hetkessä. Arvioinnin pohjana käytettävää tietoa kerätään esimerkiksi erilaisten kyselyjen tai haastattelujen avulla. Kyselyjä suunnataan hankkeen kohderyhmälle, toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Työpajoista ja muusta hankkeen aikana tehtävästä työstä saadaan myös kerättyä väliaikatietoja koko hankkeen ajalta. Myös asiakkaiden kokemuksia palvelujen toimivuudesta ennen ja jälkeen hankkeen kerätään arviointia varten. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hanketyön tuloksena syntyneet hyvät käytännöt, menetelmät, mallit ja prosessit otetaan käyttöön osana organisaatioiden perustoimintaa hankeaikana. Piloteista ja kehittämistyön kokonaisuudesta saatavat tulokset eivät ole organisaatiosidonnaisia, vaan ne ovat sovellettavissa ja levitettävissä laajemmin. Hanketyö toteutetaan samaan aikaan, kun valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden muutokseen. Tämä työ helpottuu ja vahvistuu, kun piloteista ja kehittämistyöstä saatava tieto on käytössä jo ennen kuin työtä aloitetaan uusissa soterakenteissa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistyössä mukana olevien organisaatioiden lisäksi laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja myös muissa kuin julkisissa organisaatioissa. Uuden tiedon ja toimintamallien juurtuminen lähtee innostuneista asiakkaista sekä motivoituneista ja osaavista työntekijöistä, jotka ovat saaneet olla mukana kehittämistyössä. Kun on itse innostunut ja ollut mukana konkreettisesti työpajoissa, verkostoissa ja seminaareissa, tuloksia pääsee heti hyödyntämään käytännössä. Näin juurruttaminen tulee luontevaksi osaksi jo perustyön tasolla hankkeen aikana. ISOn monikanavaisella viestinnällä on tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa keskeinen merkitys. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa ý Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) ,00 Perustele ennakon tarve Hanke on tarkoitus käynnistää Tällöin huhtikuun loppuun mennessä hankekustannukset ovat tekemämme kassavirtalaskelman mukaan yhteensä n euroa. Nämä ovat pääasiassa hankehenkilöstön palkkakustannuksia eli hanketoiminnan muut kustannukset (viestintä, painatukset ym.) ovat tästä vain murto-osa. Jotta hankkeen käynnistyminen voidaan turvata, anotaan ennakkoa euroa. Toivomme, että hankkeen maksatus toteutetaan 3kk välein, jolloin ennakko toimii alkuvaiheessa puskurirahastona kassan turvaamiseksi. Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Tulostettu :56:20

15 15 (22) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,59 3 Muu julkinen rahoitus ,41 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeen osatoteuttajien kanssa on solmittu aiesopimus yhteistyöstä, sopimukset ovat hakemuksen liitteenä. ISO, Kainuun sote, ESSOTE, Sosteri ja Pieksämäen kaupunki ovat sitoutuneet laittamaan omaa rahoitusta hankkeeseen. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hankkeella on konkreettista yhtymäpintaa ja tekemistä monien valtakunnallisten ja paikallisten EU-rahoitusta saavien hankkeiden kanssa. ISO SOS -hanke tukee omalta osaltaan näiden hankkeiden toimintaa. - Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra (ESR/TL 5, S20220, ). Osallistumme Sokran valtakunnallisiin verkostoihin, mikäli hankkeen toiminta jatkuu myös ISO SOSsin käynnistyttyä. - Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) - koordinaatiohanke (ESR/TL 5, S20237, ). Käytämme hankkeessa Kykyviisaria yhtenä kokeiltavista mittareista. - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa - SOS-Kainuu (ESR/TL 5, S20851, ). ISO SOS -hankkeen kehittämistyö kytketään ko. hankkeeseen. - PRO SOS -uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa (ESR/TL 5, S20898, ). Teemme konsultatiivista yhteistyötä hankkeen kanssa. Itä-Suomi ei kuulu ko. hankkeen toiminta-alueeseen. - Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU-hanke). (ESR/TL 5, S20506, ). Hyödynnetään ko. hankkeessa kehitettyjä malleja soveltuvin osin. Itä-Suomesta SOSKU-hankkeessa on mukana vain Mikkelin kaupunki. - Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke OSSI (ESR/TL 5, S20334, ). ISO SOS - hankkeessa hyödynnetään OSSI-hankkeen kokemuksia mm. ostopalvelujen muotoilusta ja käytöstä sosiaalityön tukena. Tulostettu :56:20