Siirtojen hallinta 2017

Transkriptio

1 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta Raportissa käytetyt mittaustiedot ovat Fingridin käytönvalvontajärjestelmästä ja hintatiedot ovat sähköpörssi Nord Pool:in historiatietokannasta. 1.1 Kulutus, tuotanto ja aluehinnat Tammikuun 5. päivä klo saavutettiin vuoden 2017 suurin sähkönkulutuslukema MWh/h (15 105, suluissa vuosi 2016). Tämä keskituntiteho oli 832 MWh/h pienempi kuin Suomen kaikkien aikojen suurin sähkönkulutuslukema vuonna Suurin sähköntuotantolukema MWh/h (11 456) saavutettiin 9.2 klo käytönvalvontamittausten mukaan. Sähkönkulutus oli pienimmillään MWh/h (5 593) juhannus sunnuntaina 25.6 klo Sähköntuotanto oli myös pienimmillään juhannuksena MWh/h (4 224) lauantaina 24.6 klo Nord Pool vuorokausimarkkinoiden Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2017 oli 33,2 (32,4 ). Vuoden korkein aluehinta oli 130,1 (214,3 ) ja alhaisin 3,0 (4,0 ). Maksimihinta saavutettiin lauantaina klo ja minimihinta saavutettiin maanantaina klo Ruotsin ja Norjan yhteydet Normaalitilanteen Suomen ja Ruotsin väliset rajakapasiteetit olivat Pohjois-Ruotsin (FI- SE1) yhteydellä vientisuuntaan MW ja tuontisuuntaan MW. Keski-Ruotsin (FI-SE3) yhteydellä vienti- ja tuontikapasiteetti oli MW Fenno-Skan 1 merikaapelissa olevan pysyvän rajoituksen seurauksena. Suomen ja Ruotsin välinen siirto Pohjois-Ruotsin yhteydellä oli päiväaikaan edellisvuosien tapaan lähes täyttä tuontia Suomeen koko vuoden. Ilta- ja yöaikaan tuonti Ruotsista on ollut pienempää tai hieman vientiä Ruotsiin päin. Pohjois-Ruotsin yhteyksillä ei ollut vuoden aikana käyttöhäiriöitä. Keski-Ruotsin yhteydellä siirto oli tuontia Suomeen koko vuoden. Lyhyen hetken ajan maalis-, touko- ja syys-joulukuussa siirtoa oli myös Suomesta Ruotsiin päin pieniä määriä. Fenno-Skan tasasähköyhteyksillä oli vuoden aikana 1 (9) käyttöhäiriö ja häiriöstä aiheutui 90 t (1,1 M ) vastakauppakustannukset Fingridille. Käyttöhäiriöiden määrä ja häiriöistä aiheutuneet vastakauppakustannukset laskivat merkittävästi edellisestä vuodesta. Sähkönsiirron kokonaistuonti Ruotsista Suomeen oli 15,6 TWh (15,7) ja vienti 0,4 TWh (0,3). Norjan yhteys käsitellään kaupallisesti osana Pohjois-Ruotsin yhteyttä. Norjan siirto määräytyy Pohjois-Norjan käyttötilanteen mukaan. Vuoden aikana Norjasta on tuotu Suomeen keskimäärin 28 (17) MWh/h sähköä.

2 Raportti 2 (6) Vuoden 2017 suurimmat syyt, jotka aiheuttivat kapasiteetin rajoittamista Suomen ja Ruotsin välisillä yhteyksillä on esitetty liitteessä 1. Ruotsin yhteyksien siirtokapasiteetti ja toteutuneet siirrot on esitetty kuvissa 1 ja 2 raportin lopussa. 3 Venäjän yhteydet Fingridin hallinnoimien Venäjän 400 kv:n yhteyksien kokonaissiirtokapasiteetti tuontisuuntaan on 1400 MW ja vientisuuntaan 350 MW. Tästä kokonaissiirtokapasiteetista Fingridin käyttöön on taajuusohjattua käyttöreserviä varten varattu 100 MW siirtokapasiteettia tuontisuuntaan ja 30 MW vientisuuntaan. Kaupalliseen käyttöön tuontikapasiteettia on ns. bilateraalikauppaa varten MW ja suoran tuonnin pörssikapasiteettia 140 MW. Vientisuuntaan kaupalliseen käyttöön vientikapasiteettia on 180 MW bilateraalikauppaa varten ja 140 MW suoran tuonnin pörssikapasiteettia varten. Siirtokapasiteetti oli käytettävissä lähes täysimääräisesti koko vuoden lukuun ottamatta vuosittaisia Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotöitä. Venäjän tuonti vaihteli vuoden aikana täydestä tuonnista nollaan riippuen Pohjoismaisista sähkömarkkinahinnoista ja Venäjän kapasiteettimaksuista edellisvuosien tapaan. Yleisesti päiväaikaan tuonti Suomeen oli vähäisempää Venäjän sähkömarkkinoiden kapasiteettimaksuista johtuen. Iltaisin, öisin sekä viikonloppuisin tuonti oli suurempaa. Venäjän sähkönsiirron kokonaistuonti pysyi edellisvuoden tasolla ollen vuonna 2017 yhteensä 5,8 TWh (5,9). Vientiä Venäjälle ei ollut vuonna Vuoden 2017 suurimmat syyt, jotka aiheuttivat kapasiteetin rajoittamista Suomen ja Venäjän välisellä yhteydellä on esitetty liitteessä 1. Venäjän yhteyksien kaupallinen siirtokapasiteetti ja fyysinen kokonaissiirto vuonna 2017 on esitetty kuvassa 3. Venäjän siirrot ja kapasiteetit sisältävät pelkästään Fingridin omistamien 400 kv:n johtojen kaupallisen siirron ja siirtokapasiteetin. 4 Viron yhteydet Normaalitilanteen Viron yhteyksien kokonaissiirtokapasiteetti oli vienti- ja tuontisuuntaan MW. Vuoden aikana Viron yhteydellä siirtorajoitusten määrä on laskenut edellisestä vuodesta huomattavasti. Rajoitusten väheneminen johtuu rajasiirtokapasiteetteihin vaikuttavien Viron verkon investointi- ja kunnossapitotöiden vähentyneenä määränä. Lisäksi Estlink 2 tasasähkölinkille ei ollut tarvetta vuosihuollolle. Siirtorajoituksia Viron yhteyksillä oli yhteensä 351 (1 823) tunnilla, jolloin kaupallinen siirtokapasiteetti Virosta Suomeen oli rajoitettu maksimistaan. Suomesta Viron suuntaan yhteyksillä oli siirtorajoituksia koko vuonna yhteensä 157 (508) tunnilla. Viron yhteyksien tasasähkölinkkien käyttöhäiriöiden määrä puolittui edellisestä vuodesta ollen yhteensä 4 kpl (8). Käyttöhäiriöiden vastakauppakustannukset Fingridille laskivat kymmenesosaan 10 t (100 t ) edellisestä vuodesta. Vastaava määrä vastakauppakustannuksia käyttöhäiriöistä tuli myös Viron kantaverkkoyhtiö Eleringille. Suomen ja Viron välinen siirto oli hieman enemmän tuontia Suomeen kuin vientiä Viroon ensimmäinen puoli vuotta. Toisella vuosipuoliskolla siirtoa oli hieman enemmän Viron

3 Raportti 3 (6) suuntaan. Yleisesti ottaen päivä- ja iltatunteina siirto on Suomesta Viroon ja yötunteina siirtosuunta on Virosta Suomeen. Koko vuoden keskimääräinen kaupallinen tuntisiirto oli Suomesta Viroon päin 92 MWh/h ja sähkönsiirron kokonaistuonti Virosta Suomeen oli 0,9 TWh (0,7) ja vienti 1,7 TWh (3,1). Suurin Nord Pool vuorokausimarkkinoiden hintaero 67,5 (67,5 ) Suomen ja Viron välillä oli huhtikuussa perjantaina 28.4 klo Vuonna 2017 Viron vuorokausimarkkinoiden keskiarvohinta oli 0,01 euroa (0,6) Suomen hintaa korkeampi. Suomen ja Viron vuorokausimarkkinoiden hinnat olivat näin lähes samat koko vuoden. Vuoden 2017 suurimmat syyt, jotka aiheuttivat kapasiteetin rajoittamista Suomen ja Viron välisellä yhteydellä on esitetty liitteessä 1. Viron yhteyden fyysinen siirtoteho ja siirtokapasiteetit vuonna 2017 on esitetty kuvassa 4. 5 Sisäinen siirtoverkko Kantaverkon sisäinen pohjois-etelä siirto P1 on ollut tuontitilanteesta johtuen myös vuonna 2017 pääosin pohjoisesta etelään. Maalis-toukokuussa ja loka-joulukuussa P1 siirto on ollut yöaikaan myös etelästä pohjoiseen. P1 siirtokapasiteettia rajoittavia keskeytyksiä oli vuoden 2017 aikana yhteensä 16 kpl ja kapasiteetin rajoitustunteja näistä tuli yhteensä 1343 kpl. Suomen pohjois-etelä siirron P1 normaalitilanteen siirtorajat ovat P1 pohjoiseen MW ja P1 etelään minimissään MW. Vuoden 2017 suurimmat syyt, jotka aiheuttivat kapasiteetin rajoittamista pohjois-etelä P1 siirrossa on esitetty liitteessä 1. P1 toteutunut siirto ja siirtokapasiteetit on esitetty kuvassa 5. 6 Hinta-aluetunnit, käytettävyys ja pullonkaulatuotot Suomen aluehinta FI poikkesi Pohjois-Ruotsin SE1 aluehinnasta vuoden 2017 aikana yhteensä tunnilla (2 949) eli 26,8 % (33,6) koko vuoden tunneista. Vientisuuntaan hintaerotunteja oli 1 kpl (0) ja tuontisuuntaan kpl (2 949). Suomen aluehinta poikkesi Keski-Ruotsin SE3 aluehinnasta vuoden aikana yhteensä tunnilla (2 873) eli 24,0 % (32,7). Vientisuuntaan hintaerotunteja oli 1 kpl (0) ja tuontisuuntaan kpl (2 873). Viron yhteydellä Suomen aluehinta on poikennut Viron EE aluehinnasta yhteensä 123 tunnilla (851) eli 1,4 % (9,9), joista 70 kpl (761) toteutui vientisuunnassa ja 53 kpl (90) tuontisuunnassa. Rajajohtoyhteyksien kokonaiskäytettävyys vuoden aikana eri yhteyksillä on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukon käytettävyysarvot esittävät sähkömarkkinoille annetun siirtokapasiteetin koko vuoden prosentuaalista osuutta yhteyden maksimisiirtokapasiteetista. Yhteyden kokonaiskäytettävyyttä pienentävät yhteydellä olleet siirtorajoitukset.

4 Miljoonat Raportti 4 (6) Rajajohtoyhteys Hintaerotunnit kpl/a Käytettävyys % Tuonti Vienti Tuonti Vienti Suomi - Pohjois-Ruotsi (FI-SE1) 2348 (2949) 1 (0) 99,0 (94,4) 98,7 (97,3) Suomi - Keski-Ruotsi (FI-SE3) 2104 (2873) 1 (0) 98,3 (97,8) 98,3 (98,6) Suomi - Viro (FI-EE) 53 (90) 70 (761) 99,1 (95,1) 99,4 (96,7) Suomi - Venäjä (FI-RU) 93,3 (94,3) 84,5 (85,0) Pullonkaulatuottoja tuli vuonna 2017 Suomen ja Pohjois-Ruotsin rajalla 30,9 M (41,9), Suomen ja Keski-Ruotsin rajalla 20,1 M (33,1) eli yhteensä Ruotsin rajalla 51,0 M (75,0) sekä Viron rajalla 0,5 M (4,7). Fingridin osuus näistä pullonkaulatuotoista oli puolet, yhteensä 25,8 M (39,9) ja toisen puolen pullonkaulatuotoista kyseisillä yhteyksillä kirjasivat Ruotsin tai Viron kantaverkkoyhtiö. 7 Vastakaupat Vuonna 2017 vastakaupoista Fingridille aiheutui yhteensä 1,8 M (3,9) kustannukset (ilman arvonlisäveroa). Kustannukset laskivat vuodesta ,1 M. Kustannuksista kohdistui Suomen ja Ruotsin välille 0,4 M (2,5), Suomen ja Viron välille 0,1 M (0,1) sekä Suomen sisäisille yhteyksille 1,3 M (1,2). Kuvassa 6 on esitetty vastakaupan kustannukset vuosina Vastakauppa / M Kuva 6. Vastakaupan kustannukset vuosina

5 Raportti 5 (6) Liite 1. Kapasiteetin rajoituksia ulkomaan yhteyksillä vuonna 2017 aiheutui seuraavasti: Pohjois- ja Etelä-Ruotsin yhteys: Rajasiirtoihin FI-SE1, FI-SE3 vaikuttavien keskeytystuntien määrä 2017 Alkamispvm Loppumispvm Kohde Keskeytystuntien lkm Aihe Pikkarala pääkisko 4 Kaasun lisäys katkaisijaan Harsprånget-Letsi 11 Svenska kraftnätin johtokeskeytys, erottimen korjaus Fennoskan 2 34 Kunnossapitotöitä Ligga-Messaure 60 Svenska kraftnätin johtokeskeytys virta- ja jännitemuuntajien vaihto Messaure-Svartbyn 52 Svenska kraftnätin johtokeskeytys, kunnossapitotöitä Black start testi 12 Svenska kraftnätin verkon black start testi Fenno-Skan 1 10 Kunnossapitotöitä Pikkarala pääkisko 8 Katkaisijan kaasuvuodon selvitys Fenno-Skan 1 49 Fenno-Skan 1 vuosihuolto Fenno-Skan 1&2 39 Fenno-Skan 1 ja 2 yhteinen vuosihuolto Fenno-Skan 2 51 Fenno-Skan 2 vuosihuolto Petäjäskoski-Isokangas 29 Kunnossapito- ja vikakorjaustöitä Vargfors, Vargfors-Hjälta-Tuggen 34 Svenska kraftnätin asema- ja johtokeskeytys, kunnossapitotöitä Pikkarala pääkisko, Keminmaa- Pikkarala 10 Jännitemuuntajan vaihto Venäjän yhteys: Svk:n keskeytys Yhteensä: 403 Rajasiirtoihin FI - RU vaikuttavien keskeytystuntien lukumäärä 2017 Keskeytystuntien Alkamispvm Loppumispvm Kohde lkm Aihe Viipurin sähköasema 8 Venäjän kunnossapitotyöt Viipurin sähköasema, lohko Venäjän kunnossapitotyöt Yllikkälä-Viipuri L2 ja Kymi-Viipuri L1 695 Vuosihuolto Viipurin sähköasema, lohko Venäjän kunnossapitotyöt Yllikkälä-Viipuri L3 119 Vuosihuolto Viipurin sähköasema, lohko Venäjän kunnossapitotyöt Yhteensä: 1984

6 Raportti 6 (6) Viron yhteys: Rajasiirtoihin FI - EE vaikuttavien keskeytystuntien lukumäärä 2017 Keskeytystuntien Alkamispvm Loppumispvm Kohde lkm Aihe Estlink 1 20 Paide-Viru voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 1 78 Kiisan sähköaseman kunnossapitotyöt Estlink Tasasähkölinkin vuosihuolto Estlink 1 22 Paide-Viru voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 1 34 Kiisan sähköaseman kunnossapitotyöt Estlink 1 10 Kiisa-Rakvere voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 1 6 Aruküla-Balti voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 1 11 Kiisa-Püssi voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 2 1 Auveren voimalaitoksen testi Estlink 1 9 Kiisa-Paide voimajohdon kunnossapitotyöt Estlink 1 13 Harkun muuntajan kunnossapitotyöt Estlink 2 18 Anttilan aseman kunnossapitotyöt Kantaverkon sisäinen pohjois-etelä P1 siirto: Yhteensä: 337 Alkamispvm Loppumispvm Kohde Keskeytystuntien lkm Aihe Pyhänselkä-Alajärvi 36 Alajärven uuden kulmapylvään rakentaminen Pikkaralan pääkisko 4 Kaasun lisäys katkaisijaan Vuolijoki-Alapitkä 248 Eristinvaihtoja ja kunnossapitotöitä Tuovila-Hirvisuo 10 Erottimien vianselvitys Hirvisuo-Jylkkä 10 Erottimien vianselvitys Tuovila-Hirvisuo, Hirvisuo-Jylkkä 109 Johtimien poistot Huutokoski-Alapitkä 32 Liittimien vaihdot Pikkarala-Alajärvi 243 Johdon kääntö uudelle sähköasemalle Alajärvi-Pyhänselkä 266 Johdon kääntö uudelle sähköasemalle Hirvisuo-Jylkkä 105 Kunnossapitotyöt Pyhänselkä-Vuolijoki 56 Kunnossapitotyöt Petäjäskoski-Isokangas 57 Kunnossapito- ja vikakorjaustöitä Tuovila-Hirvisuo 81 Sarjakondensaattorien vuosihuolto Hirvisuo-Jylkkä 4 Ukkosköyden korjaus Keminmaa-Pikkarala 72 Kunnossapitotyöt Pikkaralan pääkisko, Keminmaa-Pikkarala 10 Johtojännitemuuntajan vaihto Yhteensä: 1343

7 Siirrot ja kapasiteetit Pohjois-Ruotsiin 2017 Kuva ,00 900,00 400,00-100,00-600, , ,00 AC kaupallinen siirto (MWh/h) AC Elspot kapasiteetti (vienti) (MW) AC Elspot kapasiteetti (tuonti) (MW) + merkki: Siirto Suomesta Ruotsiin - merkki: Siirto Ruotsista Suomeen

8 Siirrot ja kapasiteetit Keski-Ruotsiin 2017 Kuva , ,00 900,00 700,00 500,00 300,00 100,00-100,00-300,00-500,00-700,00-900, , ,00 FS Kaupallinen siirto (MWh/h) FS Elspot kapasiteetti (vienti) (MW) FS Elspot kapasiteetti (tuonti) (MW) + merkki: Siirto Suomesta Ruotsiin - merkki: Siirto Ruotsista Suomeen

9 Siirrot ja kapasiteetit Venäjälle 2017 Kuva 3 400,00 200,00 0,00-200,00-400,00-600,00-800, , , ,00 Suorat kaupat (MWh/h) Bilateraalikaupat (MWh/h) Siirtokapasiteetti FI-RU (MW) Siirtokapasiteetti RU-FI (MW) + merkki: Siirto Suomesta Venäjälle - merkki: Siirto Venäjältä Suomeen

10 Siirrot ja kapasiteetit Viroon 2017 Kuva ,00 900,00 700,00 500,00 300,00 100,00-100,00-300,00-500,00-700,00-900, ,00 + merkki: Siirto Suomesta Viroon - merkki: Siirto Virosta Suomeen Kaupallinen siirto (MWh/h) Elspot kapasiteetti vienti (MW) Elspot kapasiteetti tuonti (MW)

11 Suomen pohjois-eteläsuuntainen siirto (P1-leikkaus) 2017 Kuva , , , , ,00 900,00 500,00 100,00-300,00-700, , , ,00 P1 kapasiteetti etelään (MWh/h) P1 kapasiteetti pohjoiseen (MWh/h) Mitattu P1 -siirto (MWh/h) + merkki: P1 siirto pohjoisesta etelään - merkki: P1 siirto etelästä pohjoiseen