SM5CJW 80m12 ketturauta

Transkriptio

1 SM5CJW 80m12 ketturauta Vuosien saatossa on SM5CJW julkaissut useita erilaisia ketturautamalleja SM-QTC:ssa mm. (7-91, 4-92 ja 5-93). RPO- SM 2011 kokouksen yhteydessä Leif SM5EZM kysyi, että olisiko jonkun jo aika keksiä ketturautoihin jotain uutta? Koska edellisestä artikkelista oli kulunut aikaa, niin Bo SM5CJW päätti ryhtyä toimeen. Kun oli poltettu paljon aikaa ja rahaa, syntyi seuraava ketturautamalli jonka nimeksi tuli - 80m12. Se on ketturauta jossa on paljon uusia innovaatioita. SM5CJW päätti tehdä suoran vastaanottimen superin sijaan, jotta saatiin rakenne niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta kuitenkin hyvin toimivaksi. Vastaanottimen piirilevyllä on paljon pintaliitoskomponentteja. Komponentit on valittu siten, että rakentaminen on mahdollista ilman merkittäviä muutoksia. 3) Tasoilmaisimen yhteydessä oleva logaritminen potentiometri mahdollistaa helpomman etäisyyden arvioinnin. Kuulokesyötön 100 mvhh/100 ohm. Ylittävä taso ilmaistaan kannessa olevalla punaisella LEDillä. Tämä helpottaa 80m12-mallissa voimakkuuden ja etäisyyden arviointia. 4) Vastaanottimessa käytetään yleisesti myynnissä olevaa akku/paristomallia. 5) Lähestyttäessä rastilähetintä ja laitteen "tukkeutuessa" herkkyys pienenee automaattisesti. 6) Koska taso on rajoitettu PT-signaalissa, niin vältyt kuulovaurioilta. Asetetut rajat: punainen LED palaa yli 100 mvhh tasolla/100 ohmin kuulokkeeseen. 80m12-mallin Max ulostulo on 400 mvhh. Vastaavasti suurin lähtö 3,5 GX mallissa on >3,5 Vhh. 7) 80m12-mallin puolenmääritysantenni on suojattu jonka ansiosta se ei vioitu herkästi. Ulkosivuun sijoitettu puolenmääritysantenni voi vaurioitua tai kadota. 8) Vastaanottimessa käytetään standardi 3,5 mm liittimellä olevia stereokuulokkeita. 9) Rakentajan on helppo saada tukea mahdollisiin ongelmiin ja laitteen jatkokehittely on helpompaa. Mikäli lueteltuja ominaisuuksia pitää tärkeänä, on lukijan helppo tehdä omat ratkaisunsa. Olen vain yrittänyt verrata niin montaa laitteiden ominaisuutta kuin mahdollista, jotta saisitte parhaan mahdollisen kuvan laitteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Kytkennän toiminta (kts. kuva 1) Laitevertailu Suunniteltua ketturautaa verrataan suosittuun ja tunnettuun ketturautaan SUPERFOX 3,5 GX jota Jiri Marecek, OK2BWN, myy. Ominaisuus 80m12 3,5GX Huomio Tyyppi suora super 1 Herkkyys korkea (90%) korkea (100%) Etu-/takasuhde > 20 db > 20 db Taajuusryömintä 100 Hz / C 1000 Hz/ C 2 Kaistanleveys 2 x 1,5 KHz 1 khz 2 Vaimennin portaattomasti säädettävä >120 db 8 portainen 15 db välein Tasoilmaisin kyllä ei 3 Virtalähde 9V 6LR61 7,2V 320 mah NiMH 4 Virrankulutus 11 ma 18 ma Mitat 100 x 125 x 25 mm 180 x 100 x 30 mm Paino 250 g 350 g Tukkeutuminen ei kyllä (vaimennustasot 0-6) 5 Äänenvoimakkuuden rajoitin kyllä ei 6 Puolenmääritysantenni sisäänrakennettu ulkoinen antenni 7 Kuuloke >2 x 15 ohm, standardi >4 ohm 8 Kuulokeliitäntä 3,5 mm stereo DIN5M 8 Kotelo Alumiinivalu Kuparoitu lasikuitulevy Käyttölämpötila -20 C C -10 C C Komponentteja 66 kpl?? 1 Kytkentäkaavio julkaistu ei julkaistu 9 1) Superheterodyne vastaanotin sisältää huomattavasti enemmän mikropiirejä kuin suorasekoitusta käyttävä vastaanotin. 2) Kapea kaistanleveys tarkoittaa vähemmän häiriöitä ja QRM:ää mutta se mahdollistaa myös taajuuksien tarkemman erottelun. Tämä vaatii hyvin vakaan oskillaattorin, jotta laite olisi miellyttävä käyttää. Antenni on suojaamaton ja tehty (80 x 10 mm) ferriittitangolle (4B1-materiaalia). Kela on kierretty kahdella rinnakkaisella käämillä keskeltä vastakkaisiin suuntiin (kts. kuva 7). Kelan L1 ulkopäät on maadoitettu. Vähäisen kierrosmäärän vuoksi on antennin induktanssi pieni. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan suuri kapasitanssi (n. 300 pf) antennin virittämiseksi kuuntelutaajuudelle. Hajakapasitanssin suhteellinen osuus piirissä on pieni, koska käämiä on vain muutama kierros. Tämän vuoksi sähköisen kentän aiheuttama häiriö kumoutuu kelan rakenteesta johtuen, sillä teho on nyt jaettu tasan ympäröivään kapasitanssiavaruuteen. Aikaisemmissa ratkaisuissa se on eliminoitu sähköstaattisella suojauksella, joka heikentää herkkyyttä. Kelan L1 pieni kierrosmäärä ja sen rakenne sekä 300 pf kapasitanssi maahan takaa sen, että sähköisen kentän aiheuttama häiriö on minimaalisen pieni. Tuloksena on, että vastaanottimen ferriittisauva osoittaa kohtisuoraan H-kenttää signaalin ollessa minimissä, eli suoraan lähetysantenniin, mikäli lähetysantennin H-kenttä ei ole häiriintynyt matkalla. Tekemällä antenni tällä tavoin, ei tarvitse tehdä monimutkaisia ja paljon häviöitä aiheuttavia suojauksia. Puolenmääritysantenni on integroitu vahvistinkortille joka sijoitetaan ferriittisauvan asennusputken (100 x 20 mm) sisälle. Asennusputken sisällä on koko antennijärjestelmä eli ferriittiantenni, puolenmääritysantenni ja sen vaatima vahvistin.

2

3 Signaalia ferriittiantennilta kortille ei oteta linkillä vaan kelan toisen käämin päästä. Puolenmääritysantennin vahvistin on puolestaan kytketty 7 kierrosta vastakkaisen puolen päästä (käämin maapuoli) ja se vie signaalin ferriittiantennille vaimentuen noin kymmenesosaan, tällöin puolenmääritykseen riittää melko pieni signaali antennista. Kokonaisuus toimii vaikka pieni puolenmääritysantenni on ferriitin toisessa päässä. Konstruktiolla saavutetaan hyvin selkeä etu- /takasuhde puolenmäärityksessä. Kun puolenmääritysantennin vahvistin ei saa virtaa, signaali ei vaikuttanut ferriittiantennin suuntakuvioon. D1 on ESD-suoja transistoria V1 varten. Puolenmääritysvahvistin kuluttaa noin 1,5 ma ollessa käytössä. RF-vahvistin perustuu kaskadikytkettyihin transistoreihin V2 - V3 ja emitteriseuraajaan V4. Sekoitin A1 sietää suhteellisen korkean sisääntulosignaalin ilman "tukkeutumista" ja siksi vaimennus on voitu laittaa PT-signaaliin. Tämän etuna on se, että HF-signaali ei ohita vaimenninta. Oskillaattorin A1 toimintapisteen asettaa R5 ja se takaa suorituskyvyn aina -20 C:ssä. Komponentit oskillaattoripiirissä ovat kriittisiä ja väärät komponentit aiheuttavat lämpöryömintää. Käytetyllä kelalla L3 on käytännössä hyvin pieni lämpötila riippuvuus. Taajuuden viritys tapahtuu kapasitanssidiodilla D2, jota ohjataan lineaarisen potentiometrin R7:n jännitteellä. Ensimmäinen kymmenesosakierros alusta säätää alle 3,5 MHz taajuudet karkeammin. Taajuusasteikko ei ole täysin lineaarinen johtuen kelan- ja kapasitanssidiodin ominaisuuksista. haluat täydentää vastaanotinta kompassilla, niin siitä tulee lisää kuluja. Piirilevy Painokytkentälevyt puolenmääritysantennille, sekä laitekoteloon tuleva levy on valmistettu molemmin puolin kuparoidusta lasikuitulevystä. Syövytysmaskin tekemiseen on käytetty laserprintterin väriainetta siirtomenetelmällä hyvin tuloksin, mutta muutkin menetelmät, kuten fotoresistillä, valottamalla ja kehittämällä voidaan saada sama tulos. Pienestä puolenmääritysantennin kortista (17 x 17 mm), tehdään yksipuolinen, eli kupari syövytetään takapuolelta pois. Suureen piirilevyyn (80 x 40 mm) jätetään kääntöpuolelle yhtenäinen maataso. 1 mm:n reiät kortissa ovat läpivientejä kääntöpuolelle maadoitusta varten. 7 mm:n reiät ovat potentiometreille ja 3 mm:n reiät pariston/akun kiinnikkeitä varten. Oikosulun välttämiseksi eristä paristokiinnikkeiden reiät kääntöpuolelta. Syövytyksen jälkeen kortit kiillotettiin huolellisesti teräsvilla ja päällystettiin hartsilla, joka oli liuotettu Sinoliin. Pinnoittaminen helpottaa piirilevyjen juottamista. Älä jätä mitään piirilevyn kuparipintaa suojaamatta pinnoitteella, koska suojaamattomat pinnat aiheuttavat myöhemmin ongelmia. PT-vaimennin on standardi 2 x 10 kohm lineaarinen potentiometri, jossa signaali kulkee molempien yksiköiden kautta. Tällä potentiometrillä R8 voidaan karkeasti arvioida etäisyyttä lähettimestä, koska tuleva teho lähettimestä pienenee etäisyyden neliöön. Näin tehty säädin on huomattavasti mukavampi kuin normaali logaritminen potentiometri, joka koostuu tavallisesti kahdesta tai useammasta vähemmän lineaarisesta alueesta. Siirtyminen osa-alueelta toiselle vaikeuttaa potentiometrin asennon tulkintaa etäisyyden funktiona. Kahden lineaarisen potentiometrin sarjakytkentä" tarjoaa lisäksi paljon suuremman käyttökelpoisen säätöalueen kuin yksi logaritminen potentiometri. Pientaajuusvahvistimen A2A:n toistoalue on n Hz ja vahvistus n.1000 kertainen, mitattuna kuulokkeelta. PT-taso on rajoitettu kuulokelähdössä D3:n ja R19 avulla. A2B toimii PTsignaalin tasoilmaisimen vahvistimena. Rajoitustasolla vihreä LED D6 loistaa myös punaisena. Syttymisen tasoa voidaan säätää trimmeripotentiometrillä R17. Näin saadaan likimääräinen etäisyys oikeaksi ja vaimennin kalibroitua kuuntelemalla ja säätämällä trimmeriä R17. Säädettäessä ferriittiantenni on antennin maksimisignaalissa ja matka lähettimelle tunnetaan. Silloin kun punainen LED syttyy, merkitään vastaava matka nupin sijainnin mukaan. A3 on jänniteregulaattori tyyppiä LDO (Low Dropout) ja se tekee +5 V syötön ketturaudan käyttöjännitteeksi. LED D6:n vihreä valo ilmaisee, että paristossa on virtaa riittävästi regulaattorin oikean toiminnan takaamiseksi. Kun D6 on vihreä tiedät virtaa riittävän ainakin yhden ketun etsintään. Yleensä akkua/paristoa ei tarvitse vaihtaa kuin kerran vuodessa. Diodi D5 suojaa elektroniikkaa akun/pariston kytkentävirheeltä. Mitä osat maksavat? Vastaanottimen kustannukset on noin 70 EUR per laite. Komponenttiostot on tehty ELFAlta ja Farnelilta. Voit varmasti löytää halvempia osia, mutta älä hanki sopimattomia osia! Jos Käytä leveäkärkistä juotinta kun tinaat levyn. Levitä ohut kerros tinaa levyn kuparipinnalle ja poista ylimääräiset "möykyt" esim. tinaimusukalla. Sitten kortti pestään asetonilla tai Sinolilla. Varmista suurennuslasilla ja tarkista vastusmittarilla ettei kortilla ole tinasiltoja johtimien välillä. Piirilevyn osasijoittelu Asenna komponentit piirilevyille (kuva 4 ja 5) seuraavasti. Istu työpöydän ääreen ja käytä ESD ranneketta. ESD rannekkeen johto kytketään työalustaan ja kolviin jonka jälkeen voit alkaa sijoitella osia kortille. Noudata seuraavaa järjestystä. Ensiksi erottelet herkät komponentit ja ESD-suojatut osat erilleen. Sijoita kortille sen jälkeen vastukset, kondensaattorit ja kelat. Sen jälkeen diodit, transistorit ja integroidut piirit. Elektrolyytit on kytkettävä oikein päin: C20 "+" pää on merkitty leveällä viivalla, jossa pieni "+" merkki ja C23:ssa "+" kulma on viistetty. Diodeille kortissa paikka SOT-23 kotelolle, joten ne ei voi mennä väärin paikoilleen. Komponentit ovat pieniä ja

4 merkinnät heikkoja sekä vaikeaselkoisia, joten älä sekoita niitä vaan pidä kukin omassa pussissa kunnes ne ovat juotettu kortille. Mieti, miten käsittelet ESD-herkkiä puolijohdekomponentteja. Kosketa aina ensin ESD-osan pakkausmateriaaliin ennen kun kosketat osaan. Työskenneltäessä kortti on ESD-matolla ja juotin-, ESD-matto sekä rannehihna on kytketty johdoilla yhteen. Huonolla tuurilla voit rikkoa herkät komponentit ennen kuin ne ovat paikoillaan. Monet komponenteista ovat ESD-herkkiä. 8-jalkaisissa SO-8 piireissä A1 ja A2 on viiste 1-4 jalkojen puolella. Trimmerikondensaattorit C3 ja C13 "kuuma pää" on sivulla jossa merkinnät. Jos trimmereitä säädetään meisselillä, on "säätöruuvi" yhteydessä maahan ja muovimeisseli ei ole välttämätön. Juota kolme paristokiinnikettä suoraan vastaaviin pintoihin kortille (kortissa on 3 mm reiät). Käytä leveää juotoskärkeä. Seuraavaksi asenna potentiometrit R7 ja R8. Leikkaa pois akselin vieressä oleva pieni ohjausnasta. Käytä potentiometrien kiinnityksessä epoksiliimaa, pieni tippa kulmiin siten, että kotelon metalliosa koskettaa piirilevyyn kun potentiometrien mutterit on kiristetty. Liimaa 1 mm aluslevy piirilevyn kääntöpuolelle. Kiristä mutterit ja odota liiman kovettumista. Antennin valmistus Sekä ferriitti ja puolenmääritysantenni on upotettu 20 mm putkeen (17 mm:n sisähalkaisija). Signaali puolenmäärityksessä on voimakas silloin kun vastaanottimen nupit osoittavat käyttäjään ja lähetin on käyttäjästä pois (edessä). Näin on jos ferriittiantennin kela on kierretty oikeaan suuntaan (kts. kuva 7) ja että antenniputki on oikein päin, kun se on kiinnitetty vastaanottimeen (kts. kuva 9). Valmistusohje: 1) Leikkaa 20 mm putki 100 mm mittaiseksi. 2) Poraa 6 mm:n reikä keskelle putkea. 3) Katkaise ferriittitanko 80 mm mittaiseksi tekemällä ura rautasahalla putken ympäri ja katkaisemalla tanko uran kohdalta. Yksi ferriittitanko riittää 2,5 antennin tekoon! Yli jääneet 40 mm palat voi liimata yhteen 80 mm tangoksi. 4) Kiinnitä ohut teippi ferriitin ulkopintaan 5) Kierrä ferriittisauvan keskikohtaan pari kierrosta karhulankaa ja solmi se tiukasti. Jätä riittävät langan päät lisäsidontaa varten. 6) Kiinnitä eristettyä kuparijohtoa (D = 0,4 mm) 25 cm:n mittainen pätkä, josta 5 cm tulee ferriitin toisen pään ohi ja loppu 3mm leveän teipin alla tangon puolivälin sidokseen. 7) Kiinnitä kaksi eristettyä kuparilankaa keskikohdan sidoslankaan n. 20 cm:n asennusvaralla. Toisen langan voit merkitä esim. vedenpitävällä tussilla langan molemmista päistä. 8) Kierrä molempia johtoja 3 mm:n nousulla samaan suuntaan tangon ympärille, niin että toinen etenee oikealle ja toinen vasemmalle, 13 kierrosta kumpaankin suuntaan (kts. kuva 7). 9) Kiinnitä langan päät teipillä ferriittisauvan kumpaankin päähän. 10) Tee liitäntä toiseen käämiin, seitsemän kierrosta tangon lopusta. Valitse liitäntään oikea käämityspuoli kuva 7 (jotta puolenmääritys toimii halutulla tavalla). Poista lakka liitoskohdasta raaputtamalla veitsen kärjellä. Nosta johdinta irti alusteipistä veitsen kärjellä ja liitä siihen 100 mm:n mittainen johdin juottamalla, taita lanka ferriittitankoa vasten ja kiinnitä sen päälle 3 mm leveä teippisuikale. 11) Kytke käämin ulommat päät laitteen maapotentiaaliin (0V). Kts, kuva 7. 12) Laita käämitty ferriittisauva muoviputkeen siten, että maadoitusjohto ja muut johtimet tulevat pitkin tankoa ja voidaan ottaa reiän kautta ulos putkesta. 13) Kiinnitä puolenmääritysantennin kortti ferriittitangon päähän pienellä määrällä epoksiliimaa, kts kuva 7. Aseta tanko vakaalle alustalle liiman kovettumisen ajaksi. 14) Kun liima on kovettunut, liu'uta ferriitti ja piirilevy muoviputken sisään.

5 15) Kytke puolenmäärityskorttiin maadoitusjohto, kelan väliulosoton johto sekä eristetty kuparilanka (+ SB) korttiin, kts kuva 7. 16) Kytke ohut tinattu suojavaippa ja maadoitusjohto, kts. kuva 7. (Huomaa 48,5 mm mitta!) 17) Liu'uta puolenmäärityskortin puolelta suojaputkeen sisään taas kaikki johtimet (kelan keskimmäiset johdot, johtojen suojaus ja puolenmäärityskortilta tulevat) varovasti reiän läpi putken sisäpuolella yhdessä ferriitin kanssa. 18) Kiinnitä ferriittitanko ja puolenmäärityspiirilevy antennin suojaputkeen. Katso että tangon akseli on yhdensuuntainen muoviputken kanssa. Antennin suojaus viimeistellään kun puolenmääritys testattu. Mekaaninen ja sähköinen asennus Kokoonpanossa käytetään epoksiliimaa siten saadaan riittävä mekaaninen kestävyys. Lue huolellisesti epoksiliiman valmistajan käyttöohjeet - huolimaton käsittely voi aiheuttaa allergiaa. Ohje (kts. kuva 9): 1) Kytke kaksi 15 cm:n mittaista eristettyä 0,5 mm johtoa S1:n. S1:ssä on neljä kontaktia, jotka on pareittain yhdistetty toisiinsa. Varmista oikea kytkentä vastusmittarilla! 2) Liimaa S1 suoraan > 3 mm reiän kohdalle. 3) Tarkista, että liitin X12 sopii kotelon reikään. 4) Liimaa liitin X12 kotelon seinään. 5) Liimaa kytkin S2 tiukasti painettuna kotelon sisäpintaa vasten. 6) Liimaa LED D6 paikalleen niin, että se työntyy hieman kotelosta ulos. Varmista, että LED:n litteä puoli on poispäin S2:sta. 7) Ruuvaa ja liimaa alumiininen U-profiilin pala (kts. kuva 10). Ruuvin pituus korkeintaan 6 mm, jotta ruuvi ei kosketa antennia. Laitekotelo Kotelon voi myös maalata (valkoinen, harmaa tai musta). Kokemuksen perusteella automaaleista löytyy nykyaikaisia ja kestäviä maaleja. Kannen tiivisteen voi ostaa lisävarusteena. Tähänkin on oma ratkaisu: LiquiSole, erittäin vahva silikoniliima jota mm. suutarit käyttävät, laita sitä vain kannen ulkoreunaan. Poraa kotelo kuvan 8 mukaisesti. Valitse paikka puolenmäärityspainikkeelle esim. kotelon oikealle tai vasemmalle puolelle kunkin oman maun mukaan, ja poraa sitä varten 3 mm:n reikä (poista terävät reunat). Murra kotelon sisältä valusta koholla olevat kahdeksan piikkiä. Valu on hauras, joten se onnistuu hyvin. Näin piirilevy sopii paremmin paikoilleen. 8) Liimaa antenni suojaputkineen alumiiniprofiiliin. Kiilaa antenni profiilin suuntaiseksi esim. hammastikuilla. Käännä antenni oikeaan asentoon! Katso kuva 9. 9) Juota S1 johdot puolenmääritysantennin "+" johtimeen ja keskimmäiseen nastaan kytkimellä S2. 10) Kortti asennetaan koteloon potentiometrien määräämään paikkaan. 11) Varmista, että kortti on tasainen ja hieman koholla pohjasta kotelon sisällä. Tämä onnistuu laittamalla levyn ja kotelon väliin aluslevyt. Liimaa pieni pala painokytkentälevyä (5 x 5 mm) "+" paristokontaktin alapuolelle jotta se ei tee oikosulkua koteloon.

6 12) Kiristä potentiometrit tiukasti koteloon (ei liian kovaa). Suojaa potentiometrit maalauksen ajaksi. Käytä potentiometrien kytkennöissä 0,5 mm:n johtoa. Käytä R7 ja C17 välillä suojattua johtoa. Maihin menevät jalat voi sopivasti taittaa suoraan kiinni piirilevyyn. 13) Kytke piirilevylle seuraavat kohdat kuvan 9 mukaisesti. 14) Antenni 0V piirilevyllä 0V (C14 vieressä). 15) Antenni HF piirilevyllä trimmeri C3 kuuma puoli. 16) Kotelon kuulokeliittimen johdin piirilevyn PT ulostulo (PT in kuva 3). 17) Kaksi johdinta LED piirilevy (älä riko johtimia!). 18) Kolmas LED johdin S2 kytkin. 19) S2 kytkin piirilevy +9 V (+ i kuva 3). 20) Kotelon kuulokeliittimen johdin piirilevy 0V. 21) Paristo Plus D5 anodiin. 22) D5 katodi S2 nasta lähimpänä X12. 23) Laita pala teippiä juotettuun osaan pariston "+" kontaktia. Estää oikosulun pariston kotelon kanssa. 24) Käännä potentiometrien nupit minimiin ja työnnä nupit oikeaan asentoon paikoilleen. Viritys Tarkista kytkentä silmämääräisesti, että siinä ei ole oikosulkuja tai siltauksia. Seuraa virtajohdinta ja varmista vaikka vastusmittauksella, että siinä ei ole siltauksia. Tämän jälkeen voit laittaa pariston paikoilleen ja kytkeä kuulokkeen. Virtakytkin päälle asennossa pitäisi LED merkkivalon palaa vihreänä. Nosta herkkyyttä (myötäpäivään) ja käännä taajuus nuppia. Jos et havaitse mitään signaalia, on parasta käyttää signaali generaattoria, rastilähetintä keinokuorman kanssa tai esim. suoran ilmaisun ketturautaa signaalilähteenä. Aseta signaaligeneraattori 3550 khz:iin ja aseta vastaanottimen taajuusnuppi keskiasentoon. Säädä C13 niin, että signaalin kuuluu vastaanottimessa. Jos tämä epäonnistuu, se voi johtua L3:n liian suuresta toleranssista. Etsi 80m12 taajuusalue kuuntelemalla sen oskillaattorin signaalia liikennevastaanottimella. Suorassa sekoittimessa oskillaattori sijaitsee signaalin taajuudella. Toimenpiteet silloin, jos taajuus on liian korkea tai liian matala? Taajuuden ollessa liian alhainen C15 pitää hieman pienentää esim. 147 pf (100 pf rinnakkain 47 pf). Jos taajuus on liian korkea, niin juota pieni lisäkondensaattori C15 päälle. Säädä sen jälkeen säätökondensaattorin C3 signaalin maksimiin. Kun signaaligeneraattorissa on suuri lähtötaso LED palaa punaisena. Asenna rastilähettimen antenni pystysuoraan ja tee sille hyvät maatasot. Katso, että vastaanottimesi näyttää minimin kun osoitat ferriitin suuntaisesti lähetysantenniin. (Etäisyys n m). Kokeile myös puolenmääritystä. Siirry lähemmäs lähetintä ja tarkista, että suunnat ovat oikein myös lähellä lähetinantennia.

7 Antennin valaminen Jos putken katkaisu onnistui, antenni voidaan valaa hartsiin, jotta se kestäisi kovaa käyttöä ja kolhuja. 1) Tee kaksi palaa FR4 laminaatista ilman kuparia, niin isoja, että ne sopivat antennin suojaputkeen, eli halkaisijaltaan 17 mm. 2) Liimaa levyt ferriittisauvan kumpaankin päähän. 3) Sekoita liima ja tiivistä antennijohtojen reikä esimerkiksi puuvillalangalla, kiertämällä sitä johtojen ympärille ja tilkitsemällä johtojen läpivientireikä. 4) Laita ferriitin ympärille niin monta hammastikkua, että saat kiilattua sen suoraksi putken suuntaisesti. 5) Täytä epoksiliimaa hammastikkujen päälle ja lämmitä sitä voimakkaalla valolla tai hiustenkuivaajalla. Lämmitys nopeuttaa liiman kovettumista. 6) Lisää tarvittaessa liimaa ja lisää tikkuja jos antenni on poikennut putken suunnasta. Jos putki on yli 20 cm pitkä ja saa kovan iskun, se voi katketa. Lisävarusteet 80m12 voidaan varustaa uppokantaruuveilla kiinnitetyllä kompassilla. Kannen kiinnitysruuveiksi vaihdetaan kaksi 12 mm:n pituista ruuvia ja alumiinikiskot kiinnitetään niihin kun kansi kierretään kiinni. Sopiva kisko tähän tarkoitukseen on 15 x 11,5 mm 1,5 mm:n seinämän paksuudella ja pituus 1m. Tätä myy mm. Bauhaus. Ota tästä kiskosta kaksi n. 20 cm:n mittaista palaa - tarkka pituus riippuu käytetystä kompassimallista. Kompassin käyttö: Suunni ensin tarkka suunta rastille ja kierrä suuntakehää niin, että pohjoisneula on "Haarukan" välissä. Tällä tavalla voit pitää suuntaa muistissa kompassissa ja samalla verrata sitä vastaanottimen antamaan suuntaan. Jotkin 3,5 mm:n liittimellä varustetut stereokuulokkeet voidaan liittää 80m12 vastaanottimeen niin, että kanavat (L ja R) kytketään sarjaan. Halutessasi voit lisätä kitkapinnat potentiometrien nuppien alle. Nupit on ruuvikiinnityksellä, joten asennus on helppo tehdä. Kantohihnaa ei tarvita, mutta suositeltava koska se estää vastaanottimen putoamisen ja suojaa kuulokejohtoa katkeamiselta. Hihna voidaan asentaa oikealle tai vasemmalle kunkin oman maun mukaan. Sulata ruuvinreiät hihnaan juottimen kärjellä. Puhdista juottimen kärki aina tämän jälkeen. Antennin yläosaan ja päihin voidaan laittaa leveä musta viiva suuntimisen helpottamiseksi. Lopuksi kun olet todennut että vastaanotin toimii hyvin, voit vielä suojalakata piirilevyn jotta vastaanotin kestäisi kosteutta. Älä laita lakkaa Trimmeri kondensaattoreihin, trimmereihin ja paristokontakteihin!. Toiminta Tässä muutamia käytännön vinkkejä suuntimiseen. 1) Pidä vastaanotin 80m12 edessäsi ferriittiantenni vaakasuorassa. 2) Etsi signaalin minimiä kääntämällä vastaanotin edestakaisin sivusuunnassa silloin kun lähetin lähettää. Suorita etsintää vain silloin kun lähetin on toiminnassa eli signaali on kuultavissa. Huomioi myös sähkötysmerkkien välit, silloin ei signaalia tule ja saatat menettää suunnan. 3) Käytä vaimenninta peukalolla. 4) Säädä vaimennin siten, että LED muuttuu punaiseksi antennin maksimisignaalilla. Vaimentimen nupin asento osoittaa etäisyyden lähettimeen. Tämä vaatii hieman käytännön harjoittelua ja nupin asennon merkkaamista eri etäisyyksillä rastista (vaimentimen kalibrointi). 5) Suuntimispaikan pitäisi näyttää samanlaiselta kaikkiin suuntiin. Älä suunni lähellä rantoja, jyrkkää kalliota, t.m.s. 6) Ilmakaapelit, aidat ja maakaapelit voivat vaikuttaa suuntimistulokseen. 7) Paras etu/takasuhde puolenmääritykselle saadaan tietyllä korkeudella maanpinnasta. Kokeile nostamalla ja laskemalla vastaanotinta sopivan korkeuden löytämiseksi. 8) Älä juokse rastin lähetyksen aikana, jos olet lähellä rastia ja käytät vaimenninta. Suunta muuttuu nopeasti kun lähestyt rastia ja saatat juosta ohi huomaamatta rastia. 9) Todella terävä minimi saadaan pitämällä käden ja suuntaantennin välissä cm vapaa tila. (E-kenttä pienenee esimerkiksi jos kätesi on antennin lähellä). 10) Ketturauta on myös hyvä mittalaite radiohäiriöiden etsinnässä.

8 Yhteenveto 80m12 ketturaudassa on suojaamaton ferriitti jonka koteloon on integroitu puolenmääritysantenni. Vaimentimen nuppi on varustettu etäisyysasteikolla ja tasoindikaattorilla (LED). Jos olet käyttänyt juotinta ennen, onnistuu ketturaudan rakentaminen sinulta käden käänteessä. Piirilevyä rakentaessasi käytä apuna suurennuslasia niin näet kaikki pienet yksityiskohdat. Halutessasi voit tämän ohjeen avulla rakentaa itsellesi tämän 80m12 ARDF-vastaanottimen, kuitenkin yhtä poikkeusta lukuunottamatta: kaupalliseen valmistukseen on oltava kirjallinen lupa SM5CJW:ltä, laitteen suunnittelijalta! Komponenttilista: Muut tarvikkeet: 0,5m kytkentäjohtoa D=0,5mm 0,1m muoviputki u=20mm Di=17mm 40mm alumiini U-profiilia 20x8x1 mm (Bauhaus) 1 epoksihartsia tai liimaa 1m Cu-emalilankaa D=0,4mm ferriittiantennille 1 painokytkentälevy 2-puol.100x45 mm 20 hammastikkua 37cm hihna 12x2mm = rannelenkki 4 koneruuvi M3x10 senkkikanta, antimagneettinen 4 mutteri M3 antimagneettinen 2 koneruuvi M3x6mm uppokanta, antimagneettinen 2 koneruuvi M3x10mm uppokanta, antimagneettinen Määrä ELFA-nro Tyyppi Pakkaus Osanumero 1 SA602/612 SO8 A1 (Farnell nr ) TS922 SO8 A XC6202 SOT-23 A3 (loppu) LP BZ TO-92 A3 (vaihtoehto) p tirm 50V TZB4 C3, n 50V 1206 C1, 2, p NP C4, 5, p NP C p NP C7, u X5R 16V 1206 C9,17,22, n 50V NP C11, 12, n 50V 1206 C p 50V NP C u 50V 1206 C18,19,26, u 10V 6032 C u 16V 8x10 C ,2u X7R 16V 1206 C BAV99 SOT-23 D1, 3, BBY40 SOT-23 D N4148 DO-35 D LED R/G 5 mm D Fe-tanko 200x10mm L1 (pit.=80mm) ,2uH 1210 L uH 1210 L k 1206 R1,6,10,11, ,7k 1206 R2, 4, k 1206 R3, k 1206 R5, R k 1206 R R k, lin pot R x10k, lin pot R k, trim.23a R CTL9 S TL36P015 S Nuppi K9/10ML, D K Nuppi K12, D K Nupin kansi K9/10ML K Nupin kansi K12 K BC850C SOT-23 V BC857C SOT-23 V2, 3, ,5 mm jakki X AA paristokontakti U Alumiinikotelo 100x50x25mm