Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset

Transkriptio

1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujärjestelmän muutokset THL:n terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä Wanha Satama Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö

2 SOTE-uudistuksen tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelut yhtenä kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan

3 Keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Alueiden hallinto vastuukuntamallilla Erva-kuntayhtymä koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sosiaali- ja terveyspalveluita

4 Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

5 Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin) ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla

6 Sote-alueen muodostaminen Maakunnan keskuskaupunki velvollisuus toimia vastuukuntana Vähintään noin asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta Vähintään noin asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen

7 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

8 Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos: kunnan asukasluku on vähintään noin ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien alle asukkaan kuntien vastuukuntana Eräitä > asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

9 asukkaan kunnat asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä

10 Alle asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenneja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen

11 Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue (laaja perustaso) Kunta B: as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio Viranomaistehtävät

13 Uusi sote-palvelurakenne sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Sote-alue Perustason alue Vastuukunta Kunta Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Sote-alue Kunta Vastuukunta Kunta Kunta Kunta Kunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät 5 aluetta Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

14 Jatkovalmistelu Perustuslailliset kysymykset Erityisvastuualueet Metropolialue Hankinnat ja kilpailutus Ohjaus ja valvonta Tutkimus ja kehittäminen Rahoitus Vaikutusten arviointi Uudistuksen toimeenpano

15 Jatkotyön aikataulu STM:n valmisteluryhmän väliraportti julkaistu Kuntien palautteet mennessä Valmisteluryhmän loppuraportti joulukuussa 2013 Lausunnoille tammi maaliskuu 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Lain vahvistaminen kesällä 2014

16 Kuntauudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista mennessä Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten määräaika (säädetään erikseen) Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten hakumahdollisuus Erityiset kuntajakoselvitykset (kaupunkiseudut) Kuntajaon muutokset voimaan , kuitenkin viimeistään Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä Uusi kuntalaki voimaan > Uusi valtionosuuslaki voimaan > Kuntarakennelaki voimaan Metropolialueen esiselvitys Selvitysvaihe Erityiset kuntajakoselvitykset Sote-järjestämislaki eduskuntaan Toteutusvaihe Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan > Uudet kunnat >

17 Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, Laki voimaan Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

18 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen palvelujärjestelmän muutoksissa parantaa elämänlaatua lisää työllisyyttä ja tuottavuutta hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua

19 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainsäädäntö Perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Kuntalaki 1 Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Terveydenhuoltolaki

20 Terveydenhuollon suorista kustannuksista selittävät seuraavat sairausryhmät noin puolet Työpanosmenetyksistä kolme neljännestä selittyy seuraavilla sairausryhmillä sydän- ja verisuonitaudit 17 % mielenterveyshäiriöt 13 % hengityselinsairaudet 11 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 % mielenterveyshäiriöt 26 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 % vammat ja myrkytykset 16 % sydän- ja verisuonitaudit 14 %

21 Terveyteen vaikuttavat tekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004

22 Terveydenhuoltolaki vahvistaa ja vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista

23 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarvitsee pysyvät rakenteet hyvinvointitietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä poikkihallinnollista toimintaa vahvistavat johtamiskäytännöt ja johtamisen työvälineet osaava henkilökunta hyvät toimintakäytännöt ja kaikki toimialat kattava toimeenpano-organisaatio

24 Terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi (11 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin Menetelmänä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Ennakkoarvioinnin käsikirja:

25 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet (12 ) Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia

26 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen seuranta ja raportointi (12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin raportoitava näistä valtuustolle vuosittain ja valmisteltava hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa Teaviisari ( www. thl.fi/hyvinvointikertomus

27 Vastuut ja yhteistyö (12 ) Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa Kide (THL 2010)

28 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistoiminta-alueella (12 ) Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin kunnissa.

29 Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti (36 ) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä

30 Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista aina kunnalla, alueorganisaatioilla alueellinen vastuu Kuntien hyvinvointitavoitteiden ja alueellisten hyvinvointisuunnitelmien yhteen sovittaminen kirjataan järjestämissuunnitelmaan 30

31 Johtamisen työvälineet käytössä? Hyvinvointikertomus (TH-laki 12 ) suunnittelun, seurannan ja raportoinnin väline sisältää seurannan indikaattorit Ennakkoarviointi (TH-laki 11 ) suunnittelun ja päätöksenteon väline Kuntaliiton Yleiskirje /80/2011 ja opas, Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa TEAviisari avoin verkkopalvelu terveyden edistämisen aktiivisuudesta kunnassa 31

32 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen haasteena Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuisia tahoja 140, joista 80 kuntaa ja 60 yhteistoiminta-aluetta (yt-alueilla mukana 230 kuntaa) Suurin osa suomalaisista asuu yhden kunnan järjestämän sote-palvelujen alueella - yhteys kunnan muihin sektoreihin tiivistä Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnalla edelleen - uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen siirtyy peruskunnasta suuremmille sote-alueille Varmistettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut ja rakenteet kuntien ja sote-alueiden välillä

33 Palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelussa huolehdittava, että Kunnissa, vastuukunnissa ja kuntayhtymissä vastuu ja yhteistyösuhteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat selkeitä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perustuu ajankohtaiseen tietoon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista Työvälineet käytössä (mm. hyvinvointikertomus) Ennakoivan työn oltava mahdollista Eri tahoilla, missä asiakkaita kohdataan, varhain tunnistettuihin tuen tarpeisiin on mahdollista tarttua ajoissa

34 WHO:n kahdeksas terveyden edistämisen maailmankonferenssi kesäkuuta 2013 Helsingissä Järjestettiin STM:n ja WHO:n yhteistyönä Terveys kaikissa politiikoissa (Health in All Policies, HiAP) konferenssin pääteema HiAP käytännön toimeenpano eri hallinnonaloilla Painopisteenä tarve konkreettisiin toimiin myös terveyssektorin ulkopuolella Esimerkkejä onnistuneista lähestymistavoista Yli 800 osanottajaa 120 maasta, ml. 26 kehitysmaasta

35 Painopisteenä "miten" Miten saada terveyden merkitys nostettua esille ja otettua huomioon eri sektoreiden toimintapolitiikassa Konkreettista tukea WHO:n jäsenmaille; miten tehdä systemaattisesti yhteistyötä muiden sektoredien kanssa Konferenssin dokumentit Julkilausuma A Framework for Country Action on HiAP Tausta-artikkelit

36 Uusi kirja: Health in All Policies: seizing opportunities, implementing policies

37 The Helsinki Statement on HiAP Recommendations to national goverments for guidance in implementation of HiAP Commit to health and health equity as a political priority Ensure effective structures, processes and resources Strengthen the capacity of MoH to engage other sectors of government Build institutional capacity and skills Adopt transparent audit and accountability mechanisms Establish conflict of interest measures Include communities, social movements and civil society Recommendations to WHO

38 Kiitos!