Lausunto tekijänoikeutta koskevasta kansalaisaloitteesta

Transkriptio

1 Lausunto Satu Kangas, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Helsinki Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Viite: KAA 2/2013 vp Lausunto tekijänoikeutta koskevasta kansalaisaloitteesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta osallistua julkiseen kuulemiseen ja antaa lausunto tekijäoikeutta koskevasta kansalaisaloitteesta (). Liitto kommentoi aloitetta seuraavasti: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto pitää tekijänoikeuksista käytävää julkista keskustelua hyvänä asiana. Media-alan yrityksille tekijänoikeus merkitsee sitä, että sisältöihin tehtävät investoinnit saavat suojaa. Suoja on välttämätön, jotta yritykset voivat panostaa sisältöjen tuottamiseen, kasvattaa luovien alojen markkinoita, palvella kuluttajia ja työllistää tekijöitä. 2. Tekijänoikeutta koskevaa kansalaisaloitetta ei tulisi hyväksyä. Kyseessä on laaja lainmuutos, jonka vaikutukset on perusteluissa arvioitu puutteellisesti ja osin harhaanjohtavasti. Monet aloitteessa mainitut asiat ovat valmisteltavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lakipaketti on tulossa eduskunnan käsittelyyn kevätistuntokauden aikana. 3. Ehdotus tekijänoikeuksien poistamisesta opetuksessa ja tutkimuksessa käytettäviltä aineistoilta merkitsisi korvauksetonta omaisuudensiirtoa luovan alan yrityksiltä ja tekijöiltä opetuksen järjestäjille ja tutkimuslaitoksille (14 ). Opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävät tekijänoikeussuojatut aineistot tulee pakko-oton sijasta hankkia sopimalla. Tekijänoikeuden suojaamien tuotteiden ei pidä olla huonommassa asemassa kuin muunlaisten tuotteiden, kuten kouluissa käytettävien pulpettien, ruokatarvikkeiden tai sähkön. Niistäkin kuuluu maksaa valmistajille ja tuottajille. 4. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan televisio-ohjelmiin sisältyvien teosten tekijänoikeuksien rajoittamista, kun ohjelmat tallennetaan verkkotallennuspalvelussa (12 ). Verkkotallennuspalvelujen lisensiointia helpottavasta lainsäädäntöratkaisusta on kuitenkin saatu aikaan yhteinen ratkaisuesitys keskeisten televisioyhtiöiden, teleoperaattoreiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kesken. Se pohjautuu osapuolten väliseen sopimiseen, mitä tuettaisiin uudella niin sanotulla sopimuslisenssisäännöksellä. Liitto kannattaa tätä ratkaisumallia. Siihen pohjautuu myös eduskunnan käsittelyyn tuleva hallituksen esitys. 5. Useista aloitteessa ehdotetuista pykälämuutoksista muodostuu kokonaisuus, joka helpottaisi teosten laitonta hyödyntämistä (11, 56 a, 57 ja 60 a - 60 c ja rikoslain 49 ). Uutta digitaalista luovan alan liiketoimintaa voidaan rakentaa vain oikeudellisesti turvatuissa oloissa, joissa investoinnit suojataan tehokkaasti. Suomen tulee kunnioittaa aineettomien oikeuksien suojaa, ei edistää piratismia.

2 Lausunto 2 Tekijänoikeuksien poistaminen opetuksessa ja tutkimuksessa käytettävältä aineistolta Aloitteeseen sisältyy kolmiosainen ehdotus opetukseen ja tutkimuksen tekijänoikeuksista. Pykäläehdotusten yhteisvaikutuksena kotimaiselta oppimateriaalituotannolta putoaisi taloudellinen pohja. Tekijänoikeuksien laajamittainen poistaminen opetuksessa ja tutkimuksessa tarkoittaa käytännössä omaisuuden pakkosiirtoa luovan alan yrityksiltä ja tekijöiltä julkiselle vallalle. Ehdotukset ovat ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten yleissopimusten sekä EU:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin kanssa. Ehdotukset eivät täytä sopimuksissa ja direktiivissä edellytettyä niin sanottua kolmen kohdan testiä 1. Digitaalisuus ja internet avaavat oppimateriaalikustantajille mahdollisuuksia kehittää digitaalisia oppimispalveluita ja hakeutua globaaleille markkinoille. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut koulutusviennin edistämiseen. Kansalaisaloitteet ehdotuksen tekijänoikeuksien poistamisesta opetuksessa toimivat tätä tärkeää kansallista tavoitetta vastaan ja heikentävät kotimaisten kustannusyritysten kasvupotentiaalia. Aloitteen ehdotuksille ei ole vain taloudellisia vaikutuksia, vaan myös oppimateriaalien laatuun, oppimistuloksiin ja koulutuksen tasa-arvoisuuteen liittyviä vaikutuksia. Nämä vaikutukset ovat kielteisiä. Lausunnon liitteessä 1 kuvataan aloitteen opetusta ja tutkimusta koskevia ehdotuksia ja niiden vaikutuksia yksityiskohtaisemmin. Opetusta ja tutkimusta koskevaa tekijänoikeussääntelyä ja sen mahdollisia muutostarpeita selvitetään opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun kevään lakipaketti on saatu eduskuntaan. Viestinnän Keskusliitto on valmis antamaan panoksensa valmistelutyöhön ja tukemaan ratkaisuja, joilla teokset saadaan opetuksessa ja tutkimuksessa käytettäviksi sopimuspohjalta tekijänoikeuksia ja teoksiin tehtyjä panostuksia kunnioittaen. Kansalaisaloitetta emme voi kannattaa. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut Aloitteen nojalla televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluja olisi mahdollista tarjota sopimatta ohjelmien käyttöoikeuksista. Kysymys on tekijänoikeuksien rajoittamisesta. Keskeiset teleoperaattoreiden, televisioyhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen järjestöt ovat tekijänoikeustoimikunnan valmistelutyön 2 pohjalta neuvotelleet ratkaisumallin, joilla tallennuspalvelut voidaan lisensioida mahdollisimman helposti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut ratkaisumallin pohjalta tekijänoikeuslain muutosesityksen, joka on juuri ollut lausuntokierrokselle. Malli pohjautuu niin sanottuun sopimuslisenssiin. Viestinnän Keskusliitto on lausunnossaan kannattanut ratkaisumallia. 1 Kolmen kohdan testin mukaan oikeuksiin saadaan säätää poikkeuksia ja rajoituksia vain, jos kysymys on 1) tietystä erityistapauksesta 2) joka ei ole ristiriidassa teosten tavanomaisen hyödyntämisen kanssa 3) eikä haittaa kohtuuttomasti oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja. Teosten käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa on niiden tavanomaista hyödyntämistä. Ehdotetut lainmuutokset loukkaisivat oikeudenhaltijoiden intressejä kohtuuttomasti. Kyse on miljoonista tai kymmenistä miljoonista euroista. 2 Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: Ratkaisuja digiajan haasteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:2.

3 Lausunto 3 Mielestämme oikeuksista sopiminen on tältäkin osin sivistyneempi ratkaisu kuin aloitteessa esitetty oikeuksien rajoittaminen. Oikeussuojakeinot Aloitteeseen on sisällytetty useita ehdotuksia, jotka edistävät oikeuksien loukkaamista. Aloite antaa täysin vääränlaisen viestin Suomesta investointien kannalta houkuttelevana maana. Aloitteen nojalla: verkosta saisi kopioida sinne laittomasti ladattuja sisältöjä (11.5 ) tekijänoikeusloukkausten selvittäminen estyisi (60 a-60 c ), kun oikeudenhaltijat eivät voisi saada tuomioistuimelta määräyksiä loukkaajien selvittämiseksi ja loukkausten lopettamiseksi verkossa tehty tekijänoikeusrikos, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa, muuttuisi pelkäksi rikkomukseksi (RL 49:1), jolloin poliisi ei enää voisi tehdä esitutkintaa yhtä tehokkaasti kuin nyt sekä piraattipalvelujen ylläpitäjien ei tarvitsisi korvata oikeudenloukkauksia maksamalla oikeudenhaltijoille kohtuullinen hyvitys (57 ). Ehdotukset ovat tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia koskevan direktiivin vastaisia. Tarkemmat kommentit aloitteen yksityiskohdista on koottu lausunnon liitteeseen 2. Kokonaisuudessaan kansalaisaloitteen ehdotukset heikentäisivät kotimaisen luovan alan edellytyksiä tuottaa kuluttajille sisältötuotteita ja -palveluita sekä työllistää tekijöitä. Lisäksi ehdotukset edistäisivät piraattipalvelujen perustamista Suomeen. Tämän vuoksi aloitetta ei pidä hyväksyä. Keskustelua tekijänoikeuksista on syytä jatkaa, rakentavassa hengessä ja kestäviä ratkaisuja etsien. Viestinnän Keskusliitto ry Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen ja tuemme alan tulevaisuutta innovaatio- ja kehitystyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys sekä televisioalan yritykset MTV MEDIA ja Nelonen Media.

4 Lausunto 4 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat: Valtteri Niiranen Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka valtteri.niiranen@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin puhelin matkapuhelin matkapuhelin

5 Lausunto 5 LIITE 1: Kommentit opetusta ja tutkimusta koskevista aloitteen ehdotuksista 1. Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä. (14 :n 2 momentin ensimmäinen virke) Luokkaopetus ja sitä vastaava verkko-opetus olisivat ehdotuksen nojalla ei-julkista eli yksityisluonteista toimintaa, johon tekijänoikeus ei lainkaan ulotu. Tekijänoikeus siis poistettaisiin kokonaisuudessaan kaikelta luokkaopetuksessa ja verkko-opetuksessa käytettävältä aineistolta. Sanamuotonsa mukaisesti ehdotus koskee kaikkia teoksia, myös oppimateriaaleja. Kirjoja, lehtiä, av-aineistoja, valokuvia, tietokoneohjelmia, pelejä, tv- ja radio-ohjelmia ja kaikenlaisia muitakin teoksia saisi säännöksen nojalla käyttää julkisesti luvatta ja korvauksetta. Tekijänoikeuslaki ei tunne käsitettä julkinen käyttäminen. Tekijän yksinoikeuteen kuuluu lain 2 :n oikeus määrätä teoksen kopioinnista sekä välittämisestä yleisölle, julkisesta esittämisestä, julkisesta näyttämisestä sekä myynnistä ja muusta levityksestä yleisölle. Yleensä käyttämisellä tarkoitetaan näitä kaikkia teoksen käyttömuotoja. Näin ymmärrettynä aloitteessa on kysymys massiivisesta omaisuudensiirrosta yksityisiltä tekijöiltä ja luovan alan yrityksiltä opetuksen järjestäjille. Kustantajien kannalta ehdotus merkitsee sitä, että heidän tekemänsä investoinnit opetuksessa käytettävien aineistojen tuottamiseen muuttuisivat säännöksen voimaantullessa kannattamattomiksi. Oppimateriaalien liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Saman verran on tietokirjojen liikevaihto, ja niitäkin käytetään laajasti opetuksessa. Aloitteen tekijöiden edustaja on perustellut julkisuudessa ehdotusta tarpeella katsella luokissa verkkovideoita, kuten YouTube-videoita. Pykälä on kuitenkin kirjoitettu siten, että se koskee kaikkea tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa ja esittämisen lisäksi muutakin käyttöä. Ehdotetun säännöksen suhde tekijänoikeuslain voimassa olevaan 21 :ään, joka koskee teosten julkista esittämistä opetuksessa, jää epäselväksi. Ongelmaksi koettu asia ja sen ratkaisuehdotus eivät ole järkevässä suhteessa toisiinsa. Jos opetuksessa halutaan käyttää verkkovideoita eikä tämä onnistu suoraan sopimalla, lainvalmistelussa kannattaa oikeuksien poistamisen sijasta selvittää sopimista tukevia ratkaisuja. 2. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua riippumatta siitä, mitä lain 2 :ssä säädetään. (14 :n 2 momentin toinen virke)

6 Lausunto 6 Aloitteen valossa jää epäselväksi, millaista opetustoimintaa toinen virke koskee. Ensimmäinen virke käsitteli opetusta luokkahuoneessa ja vastaavassa virtuaalitilassa. Ilmeisesti toinen virke tarkoittaa etäopetusta. Aloitteessa ei ole mainittu opetuksen ja tutkimuksen hyväksi tehtyjä tekijänoikeuden rajoituksia, jotka sisältyvät voimassa olevaan tekijänoikeuslakiin. Näitä ovat: teosten valokopiointia koskeva sopimuslisenssisäännös, jonka nojalla on mahdollista sopia kattavasti teosten valokopioinnista (13 ) digitaalista kopiointia ja verkko-opetusta koskeva sopimuslisenssisäännös, jonka nojalla on mahdollista sopia kattavasti kaikenlaisten teosten digitaalisesta kopioinnista ja välittämisestä verkossa opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa (14 :n 1 momentti) oppilaan tai opettajan itse esittämän teoksen tallentaminen käytettäväksi tilapäisesti opetustoiminnassa (14 :n 2 momentti) teosten ottaminen ylioppilastutkintoon ja muuhun vastaavaan kokeeseen (14 :n 3 momentti) Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmiin sisältyvien teosten käyttö tutkimuksessa ja korkeakoulutasoisessa opetuksessa (16 c ) teosten sisällyttäminen opetuksessa käytettäviin kokoomateoksiin (18 ) sekä julkista esittämistä koskeva säännös, jonka mukaan muita kuin elokuva- ja näytelmäteoksia saa esittää opetuksen yhteydessä (21 ). Nämä laissa jo olevat opetus- ja tutkimustoimintaa tukevat säännökset eivät aloitteen tekijöille riitä, vaan he haluavat poistaa oikeudenhaltijoilta tekijänoikeudet opetus- ja tutkimustoiminnassa kokonaan, oppimateriaalia ja tutkimustarkoituksiin tehtyjä teoksia lukuun ottamatta. Aloitteen vastuuhenkilö on kuvannut ehdotusta radikaaliksi. Viestinnän Keskusliitto yhtyy tähän käsitykseen. Vaikka ehdotus opetus- ja tutkimuskäytön rajaamisesta tekijänoikeuden ulkopuolelle ei koske oppimateriaalia, ehdotuksen vaikutukset oppimateriaalien kustantajien ja tekijöiden asemaan olisivat kuitenkin huomattavat. Koulut voisivat ryhtyä säännöksen nojalla kokoamaan omia sähköisiä tietopankkeja, joihin voitaisiin sisällyttää mitä tahansa kotimaista tai ulkomaista aineistoa, joka ei olisi alun perin tehty opetus- tai tutkimustarkoituksiin. Tämä ilmaisaineisto kilpailisi sitten ammattimaisesti tuotetun, maksullisen oppimateriaalin kanssa. Pidämme enemmän kuin todennäköisenä, että tietopankkeihin päätyisi epähuomiossa myös opetustarkoitukseen tehtyjä aineistoja. Vaikeassa taloustilanteessa kamppailevien opetuksen järjestäjien ratkaisut ilmaisen ja maksullisen aineiston välillä ovat valitettavasti arvattavissa. Opetuksessa käytettävien aineistojen laadun heiketessä vaarassa olisivat myös oppimistulokset. Tieteellistä tutkimusta koskee yllä mainittu 14 :n 1 momentin rajoitussäännös, jonka pohjalta on mahdollista sopia kattavasti teosten käytöstä tutkimuksessa. Kopiosto ry:llä on tietomme mukaan hyvä valmius tarjota käyttölisenssejä tutkimustarpeisiin. Jos esimerkiksi kielentutkija

7 Lausunto 7 haluaa käydä koneellisesti läpi laajoja tekstimassoja havainnoidakseen kielen kehittymistä, voimassa oleva laki tarjoaa puitteet lupien hankkimiseen yhden luukun periaatteella. Aloitteen muutosehdotus on siten tarpeeton. 3. Tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa, joka tapahtuu ei-kaupallisessa opetus- tai tutkimustarkoituksessa. (56 a :n 5 momentin viimeinen virke) Ehdotus poistaa rangaistavuuden tekijänoikeuden loukkauksilta ei-kaupallisessa opetuksessa ja tutkimuksessa. Muutoksen käytännön merkitys olisi marginaalinen, sillä tietääksemme Suomessa ei ole syytetty eikä tuomittu opettajia tai tutkijoita tekijänoikeusloukkauksista opetustai tutkimustoiminnassa. Emme kuitenkaan kannata ehdotusta, sillä se antaa mielestämme väärän oikeuspoliittisen viestin tekijänoikeuden loukkausten hyväksyttävyydestä.

8 Lausunto 8 LIITE 2: Kommentteja aloitteen perusteluista ja yksityiskohdista Aloite s. 1: Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuden alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. s. 2: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi päätöksen Dnro 4565/4/12m jonka mukaan kohun aiheuttaneen (ns. chisugate) 9- vuotiaan tytön rikosepäilyn aiheuttama kotietsintä ja laptop-tietokoneen takavarikointi poliisin toimesta oli nykyisen lain mukaan sallittua. s. 3: Mittavilla yksittäisiin henkilöihin kohdistuvilla vahingonkorvaustuomioilla on pyritty pelotevaikutuksen aikaansaamiseen, joka muistuttaa Suomen oikeusjärjestelmälle aiemmin vierasta amerikkalaistyylistä punitive damages mallia. Kommentti Tekijänoikeuden suojaaman sisällön lataaminen yksityiskäyttöön ei ole voimassa olevan lain mukaan rangaistavaa. Jos aloite hyväksyttäisiin, poliisin mahdollisuudet selvittää tekijänoikeuden loukkauksia heikentyisivät merkittävästi. Suomessa 9-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin antamaan liittymän yhteystiedot, jos liittymästä saatetaan yleisön saataviin merkittävässä määrin tekijänoikeussuojattua aineistoa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Suomessa riippumattomat tuomioistuimet arvioivat vapaan harkintansa mukaan vahingonkorvausten suuruuden. Yhdysvaltoihin verrattuna vahingonkorvaukset ovat Suomessa erittäin maltillisia. Korkeimman oikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan teoksen lainvastaisesta käytöstä tuomittavaan kohtuulliseen hyvitykseen ei sisälly vahingonkorvauksellista ainesta (KKO 1989:87 ja myöhemmät ratkaisut). Julkisuudessa esillä olleissa tuomioissa on ollut kyse tahallisista, suunnitelmallisista ja laajamittaisista tekijänoikeusrikoksista. s. 3: Tieteellisen tutkimustyön kannalta tarkasteltuna nykytilanteen ongelma on, että vaikka internetistä olisi saatavilla helposti ja runsaasti ajantasaista tutkimusaineistoa, ei sitä saa periaatteessa käyttää, koska Suomen tekijänoikeuslainsäädännössä ei ole tutkimustoimintaa koskevaa poikkeusta. Aloitteen väite on virheellinen. Tekijänoikeuslain 14 sisältää tutkimusta koskevan poikkeuksen: tieteellisessä tutkimuksessa saa kopioida teoksia ja välittää niitä verkossa sopimuslisenssin nojalla. Kopiosto ry myöntää sopimuslisenssin nojalla lupia teosten tutkimuskäyttöön.

9 Lausunto 9 s. 3: Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole toistaiseksi otettu kantaa parodian ja satiirin hyväksyttävyyteen. Aikaisempi tuomioistuinkäytäntö tuki käsitystä mainittujen taiteenlajien hyväksyttävyydestä, mutta tekijänoikeusneuvoston ratkaisu 2010:3 ja sen perusteella annettu hovioikeuden tuomio kyseenalaistivat tilanteen. s. 4: Ehdotuksen tuloksena tekijänoikeus palaa takaisin positiiviseksi ilmiöksi, jolla turvataan tekijöiden perustellut oikeudet teoksiin mutta ei estetä teosten yleishyödyllistä käyttöä. s. 5: Ehdotuksella on vaikutuksia tekijänoikeusjärjestöille. Esimerkiksi opetusja tutkimuskäytön vapauttaminen tekijänoikeuskorvausten piiristä pienentää järjestöjen tulovirtaa. Tekijänoikeuslain 4 :n 2 momentti sallii parodioiden ja satiirien tekemisen: jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen. Viitatussa tekijänoikeusneuvoston ratkaisussa oli kysymys Pelastakaa Lapset järjestön ylläpitämän www-sivuston suorasta kopioinnista muuttamalla vain sana lapset kautta koko sivuston sanaksi pedofiilit. Aloitteella tällaiset yhden sanan muutokset haluttaisiin sallia. Onko teosten lainvastainen käyttö, jota aloite helpottaisi, yleishyödyllistä käyttöä? Esimerkiksi opetustoiminta on yleiseltä kannalta hyödyllistä. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että opetuksessa käytettävät tuotteet ja palvelut pitäisi saada käyttöön ilmaiseksi. Tekijänoikeuden suojaamien tuotteiden ei pidä olla huonommassa asemassa kuin muunlaisten tuotteiden, esimerkiksi kouluissa käytettävien pulpettien tai sähkön. Niistäkin pitää maksaa valmistajille ja tuottajille. Kysymys ei ole tekijänoikeusjärjestöjen tuloista, vaan tekijöiden ja muiden yksittäisten oikeudenhaltijoiden tuloista. Järjestöjen tulovirrat ovat vain läpikulkueriä ja korvaukset päätyvät oikeudenhaltijoille. Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja markkinaalueella tekijänoikeustulot ovat vaatimattomia, mutta saajilleen sitäkin tärkeämpiä. s. 5: Ehdotuksella on myönteisiä vaikutuksia suomalaisen yritystoiminnan kehittymiseen. Epäselvät ja rajoittavat säännökset ovat olleet omiaan hidastamaan innovaatioita esimerkiksi digitaalisten sisältöpalveluiden osalta. Media-ala kehittää innovatiivisia digitaalisia sisältöpalveluita tekijänoikeuksia kunnioittaen. Tuloksia on raportoitu esimerkiksi Next Media tutkimusohjelman verkkosivuilla 3. Jos yritykset haluavat käyttää muiden yritysten tuottamia sisältöjä omissa 3

10 Lausunto 10 palveluissaan, käytöstä on reilua sopia. Vapaamatkustaminen muiden sisällöillä ei ole hyväksyttävää. s. 5: Ehdotuksella on positiivisia talousvaikutuksia julkisen sektorin opetus- ja tutkimustoimintaan. Ehdotuksen myötä sisältöjen opetus- ja tutkimuskäytöstä ei enää maksettaisi tekijänoikeuskorvauksia. s.5: Tekijänoikeusrikosten tutkinta kuluttaa merkittävästi poliisin resursseja, jotka ehdotuksen myötä vapautuisivat vakavampien rikosten selvittämiseen. s. 5: Ehdotuksen seurauksena tekijänoikeus rajautuisi jonkin verran nykyistä suppeammaksi, mutta koska kyse on puhtaan lakisääteisestä oikeudesta eikä klassisesta omaisuudesta, tämän ei voida katsoa olevan ongelmallinen suhteessa perustuslain 15 :ssä olevaan omaisuuden suojaan. s. 5: Ehdotuksen tarkoituksena on kaventaa nykyisellä tekijänoikeuslainsäädännöllä perustuslakiin tehtyjä aukkoja. s. 5: Ehdotuksen voidaan katsoa myös tukevan perustuslain 12 :ssä suojatun sananvapauden toteuttamista. Vastaavalla logiikalla julkinen sektori voisi säästää ottamalla pakolla kaikki muutkin tuotteet ja palvelut, mitä se nykyään ostaa. Julkiselle taloudelle muutama miljoonaa euroa ei ole suuri säästö, mutta yksittäisille oikeudenhaltijoille tekijänoikeuskorvaukset voivat olla todella tärkeä tulonlähde ja kannustin luovan toiminnan jatkamiseen. Poliisin tehtävä on tutkia suurempia ja pienempiä rikoksia. Poliisi priorisoi itse voimavarojensa kohdentamisen. Aineeton omaisuus on perustuslain nojalla yhtä suojattua kuin aineellinen omaisuus. Yritysten taseissa aineettomalla omaisuudella voi olla huomattava arvo, jopa suurempi kuin aineellisella omaisuudella. Tekijänoikeuslainsäädännössä on otettu huomioon kaikki relevantit perusoikeudet ja pyritty saattamaan ne tasapainoon. Sananvapauden käyttöön kuuluu myös vastuu. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan toisten henkilöiden oikeuksia. Piratismia ei voi oikeuttaa sananvapaudella. Tämän on vahvistanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin The Pirate Bay ratkaisussaan (40397/112) 4. s.7, Parodia- ja satiirioikeus: Esitetyn muutoksen jälkeen tekijän moraalisilla oikeuksilla ei voida sensuroida mitään parodian tai satiirin muotoa. Aloitteella sallittaisiin teoksen muuttaminen ja jakelu tekijän taiteellista arvoa loukaten. Sananvapauden käyttöön kuuluu kuitenkin vastuu, muiden oikeuksia ei saa loukata. Ennakkosensuurista ei ole kysymys, sillä tekijänoikeuden loukkauksia arvioidaan 4

11 Lausunto 11 tuomioistuimessa jälkikäteen. Korkein oikeus on sallinut hyvin laajan teoksen käytön parodiatarkoituksessa ns. Lapualaisooppera-tapauksessa (KKO 1971:44). s. 8, Yksityinen kopiointi: Teoksen kappaleen laillinen käyttö ei olisi ehdotuksen mukaan sidottu lailliseen lähteeseen. s.8, Verkkotallennus: Muutos mahdollistaa esimerkiksi erilaisten laillisten verkkotallennuspalveluiden (esimerkiksi TVkaista) kehittämisen Muutoksella laajennetaan merkittävästi laillisen yksityisen kopioinnin alaa, mikä tulee huomioida hyvitysmaksun suuruutta ja keräystapaa suunniteltaessa. s. 9, Opetus- ja tutkimuskäyttö: Muutoksella selkeytetään opetuksen ja tutkimuksen tekijänoikeudellisia rajoja. Luokkahuone voi olla myös virtuaalinen tila Muutoksella ei puututa kuitenkaan nimenomaisesti opetuskäyttöön tai tutkimustarkoituksiin tuotettujen teosten käyttämiseen, vaan tältä osin nykytila pysyy ennallaan. Muutoksen seurauksena teosten lataaminen piraattisivustoilta olisi sallittua. Euroopan Unionin tuomioistuin on tuoreessa ratkaisussaan vahvistanut, ettei tällaista lakia voi säätää 5. Se olisi vastoin tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksista annettua direktiiviä ja edistäisi laittomien teosten liikkuvuutta laillisen liiketoiminnan kustannuksella. Hallitus tulee kevään lakipaketissa esittämään verkkotallennuspalvelujen lisensiointia uuden sopimuslisenssipykälän tuella. Ehdotuksen takana ovat keskeiset televisioyhtiöt, teleoperaattorit ja tekijänoikeusjärjestöt. Ratkaisu perustuu aloitteessa ehdotetun pakkoratkaisun sijasta sopimiseen. Rajojen selkeytyksestä ei ole kysymys, vaan tekijänoikeussuojan poistamisesta kokonaan. Tekijänoikeussuoja katoaisi myös verkkoopetuksessa käytettäviltä teoksilta. Käytännössä oppimateriaalien tekijöiden ja kustantajien taloudellinen asema heikentyisi, koska muutos kannustaisi käyttämään ilmaiseksi muita aineistoja. Maksullisilla aineistoilla on vaikea kilpailla ilmaisaineistojen kanssa. Vaikutuksia opetuksen laatuun ja tasaarvoisuuteen, oppimistuloksiin sekä opettajien työhön ei ole arvioitu. Mikäli toisilla oppilailla olisi käytettävissään laadukkaat, ammattilaisten tekemät oppimateriaalit ja toisilla ilmaisaineistot, tämä johtaisi merkittävään epätasa-arvoon oppimisessa ja oppimistuloksissa. 5

12 Lausunto 12 s , Kohtuullisuusvaatimus ja korvausstandardi s , Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano: Lakiin lisätään samalla velvollisuus käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa. Tämä edellyttää käytännössä, että neuvoston jäseniksi valitaan myös asiantuntijoita tieteen piiristä. Asia on valmistelun kohteena opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tulemme kommentoimaan hallituksen esitystä lähemmin, kun sen sisältö on tiedossa. Neuvostoon kuuluu neljä oikeustieteen tohtoria, joista kolme on Helsingin yliopiston palveluksessa ja yksi (puheenjohtaja) Hankenin professori 6. Tekijänoikeusasetuksen mukaan tekijänoikeusneuvostossa tulee olla edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat sekä suojakohteiden käyttäjät. Tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen sekä heidän varajäsentensä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, tekijänoikeuteen perehtyneitä henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan oikeuksien haltijoiden ja suojakohteiden käyttäjien etuja. s. 12, Opetus- ja tutkimuskäytön dekriminalisointi: Muutoksella rajataan eikaupallisessa opetus- ja tutkimuskäytön yhteydessä tapahtuneet lain rikkomiset tekijänoikeusrikkomusten ulkopuolelle. s , Hyvitysvelvollisuuden määräytyminen: Muutoksella siis estetään nyt vertaisverkko-oikeudenkäynneissä tuomitut satojen tuhansien eurojen hyvitysmaksut. s. 13, Yksityisen verkkovalvonnan rajaaminen: Aloitteessa ehdotetaan kumottaviksi tekijänoikeuslain pykälät 60 a 60 c. Muutos antaa kyseenalaisen oikeuspoliittisen viestin: tekijänoikeuksia saa loukata vapaasti opetus- ja tutkimustoiminnassa. Pirate Bay ja vastaavat laittomat vertaisverkkopalvelut eivät olisi velvollisia maksamaan tekijänoikeudellista hyvitystä laittomien sisältöjen jakamisesta palveluissaan. Säännösten kumoaminen estäisi tekijänoikeusloukkausten selvittämisen. Oikeudenhaltijat eivät voisi saada tuomioistuimelta määräystä loukkaajan selvittämiseksi ja loukkauksen lopettamiseksi. Tämä olisi vastoin tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin (2001/29/EY) säännöksiä. 6

13 Lausunto 13 Euroopan unionin tuomioistuimen antaman tuomion 7 mukaan internetyhteyden tarjoaja voidaan määrätä estämään asiakkaidensa pääsy sivustolle, jossa tarjotaan suojattua aineistoa ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. s , Rikoslain 49 luvun 1 :n 4 momentin muuttaminen: Ei-kaupalliset tekijänoikeuslain loukkaukset sanktioitaisiin siis jatkossa tekijänoikeusrikkomuksina. Kun nykylain mukaiset rikokset muuttuisivat pelkiksi rikkomuksiksi, joissa on alhaisempi rangaistusasteikko, poliisi ei enää voisi tehdä esitutkintaa laajoistakaan oikeudenloukkauksista yhtä tehokkaasti kuin nyt. 7 mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=220205