Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24)"

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24) Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29) Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 2

3 Sisältö Tiivistelmä lausunnoista 4 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot 5 2 Lausunnonantajat 7 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin 9 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin 12 3

4 Tiivistelmä lausunnoista Lausunnon antoi 45 organisaatiota. Lausunnon antoi 14 ammattikorkeakoulua, ARENE, 12 yliopistoa, UNIFI, AMKE, opintotuen muutoksenhakulautakunta, Kansaneläkelaitos, Verohallinto, Finanssialan keskusliitto, VM, TEM, opiskelijajärjestöistä SAKKI, OSKU, SLL, SAMOK sekä SYL, työmarkkinajärjestöistä Akava, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, STTK, SAK ja EK. Eniten lausunnoissa kannatetaan opintorahan indeksisidonnaisuutta, asumislisän vuokrarajan korottamista sekä opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. Lausunnonantajista erityisesti korkeakoulut, opiskelijajärjestöt ja Kela pitävät opintotuen nykyrakennetta käyttökelpoisena ja esittävät tuen nykyrakennetta parantavia muutoksia, jotka sisältyvät työryhmän muistion vaihtoehtoihin. Opintotuen rajaamista lukuvuosien määrään, tukiajan leikkauksia tai rahamuotoisen tuen kohdentamismalleja tai opintorahan huoltajakorotusta kannattivat yksittäiset tai muutamat lausunnonantajat. Korkeaasteen opintotuen muuttamista lainaan perustuvaksi lisäselvityksin kannatti muutama lausunnonantaja. Opintotuen rakenteellisen kehittämisen prosessia arvioitiin kriittisesti muutamissa lausunnoissa. Useassa kannanotossa todettiin opintotuen rajallisuus vaikutta työuriin ja tuotiin esille muiden toimenpiteiden tarpeellisuus. 4

5 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot Opintolainavähennyksen arviointi Toimeksianto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti opintolainavähennyksen arviointityöryhmän, jonka tehtävänä on mennessä: 1 koota ja analysoida tilasto- ja rekisteritietoa opintolainavähennyksestä ja siihen oikeutetuista opiskelijoista ja heidän opinnoistaan, 2 arvioida järjestelmää tehokkaan tutkinnon suorittamisen ja opintotuen kannustavuuden kannalta sekä 3 tehdä järjestelmän toimeenpanoa ja lainsäädäntöä parantavia kehittämisehdotuksia. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, hallitussihteeri Laura Hansén ja erityisavustaja Minna Kelhä, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/neuvotteleva virkamies Kati Jussila ( lukien) ja ylitarkastaja Timo Annala VM; etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; johtava veroasiantuntija Tero Määttä, Verohallinto; rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitto; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK sekä sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila/Ville Impiö/Soile Koriseva ( lukien), SYL. Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 Toimeksianto Työryhmän tehtävänä on valmistella valtioneuvoston kannanoton mukaisesti opintotukeen rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat opintotuen käyttöastetta, mahdollistavat tavoitteellisen ja täysipainoisen opiskelun ja valmistumisen tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Kehittämisehdotukset voivat koskea sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävää opintotukea. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotuksia seuraavilta osa-alueilta: 5

6 täysipainoisen opiskelun mahdollistava opintotuen taso rahamuotoisen tuen kehittämismahdollisuudet opintolainan käyttökelpoisuuden parantaminen erityiset opintotukikannustimet toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämistarpeet. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, korkeakouluneuvos Ari Saarinen, hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio sekä opetusneuvos Heikki Blom, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/ neuvotteleva virkamies Kati Jussila lukien, VM; etuusjohtaja Anne Neimala ja etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK; edunvalvonta-asiamies Milla Halme, SLL; sosiaalipoliittinen sihteeri Ville Impiö/Soile Koriseva lukien, SYL; puheenjohtaja Jenni Parpala/edunvalvontasihteeri Terhi Haapaniemi lukien, OSKU; edunvalvontasihteeri Jussi-Pekka Rode, SAKKI; erityisavustaja, Paloma Hannonen/Lasse Miettinen lukien, Vihreä liitto; erityisavustaja Aleksi Kalenius, Suomen sosialidemokraattinen puolue; erityisavustaja Minna Kelhä, Vasemmistoliitto; valtiosihteeri Marcus Rantala, Suomen ruotsalainen kansanpuolue; erityisavustaja Laura Rissanen, Kansallinen Kokoomus sekä suunnittelija Aki Ruotsala, Suomen Kristillisdemokraatit. 6

7 2 Lausunnonantajat Ammattikorkeakoulut Arcada ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Karelia ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto (JY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Svenska Handelshögskolan (SHH) Taideyliopisto (TaiY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Åbo Akademi (ÅA) 7

8 Muut ministeriöt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valtiovarainministeriö (VM) Muut tahot Kansaneläkelaitos Verohallinto Opintotuen muutoksenhakulautakunta Finanssialan Keskusliitto, FKL Suomen yliopistot, UNIFI Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys, AMKE Opiskelijajärjestöt Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, SAKKI Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL Suomen Opiskelija-Allianssi, OSKU Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL Työmarkkinajärjestöt Akava Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, YHL Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK Toimihenkilökeskusjärjestö, STTK Elinkeinoelämän keskusliitto, EK 8

9 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin Korkeakoulujen lausunnoissa otetaan kantaa uudistamistyön lähtökohtiin seuraavasti: Usea korkeakoulu toteaa lausunnossaan, että nykyinen opintotukijärjestelmä on toimiva ja järjestelmää tulisi kehittää nykyrakenteen pohjalta säilyttämällä opintorahapainotteisuus. (TY, ÅA, Diak amk, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Savonia amk, Turun amk, Certia amk, Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk) Lähtökohtana tulisi olla, että opintotuen tulisi mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu. (JY, TaiY, Metropolia TTY)Tukea uudistettaessa tulisi ottaa huomioon syyslukukautena 2011 voimaan tulleet muutokset ja arvioida niiden vaikutuksia. (ÅA, JY, TaY, TTY, Itä- Suomen yliopisto). Useat korkeakoulut toteavat, että opintotuella voidaan vaikuttaa mukaan rajallisesti tavoiteajassa valmistumiseen, joten tarvitaan myöskin muita koulutuspoliittisia toimenpiteitä. (LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, JY, TY, Seinäjoen amk). Koulutuksellisen tasa-arvon lähtökohta tulisi myös huomioida. (SHH, LTY, Karelia amk) Arene kritisoi lausunnossaan valmisteluprosessia ja yhtyy lausumaan, jonka mukaan työryhmän esitykset eivät kaikilta osin vastaa työryhmän tehtävänantoa eivätkä riitä hallitusohjelmassa tai hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. UNIFI:n kannaotossa todetaan, että korkeakouluopiskelijoiden osalta opintotuen kehittämisellä tulee kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja opintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Opintotuen tulee siten mahdollistaa opiskelijalle riittävä toimeentulo. UNIFI:n mielestä raportti toimii hyvänä ja ajatuksia herättävänä taustamuistiona edettäessä seuraavaan vaiheeseen. UNIFI yhtyy osin lausumien kritiikkiin. AMKE pitää tärkeänä, että opintotuen muuttamisen osalta tehdään nopeasti päätöksiä, vaikka niiden toteuttaminen - esim. tarveharkinnan poistaminen itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta osin tehtäisiinkin vaiheittain. Opintotuen rakennetta on perusteltua kehittää AMKE:n mukaan nykyiseltä toisaalta opintoraha ym. ja toisaalta opintolaina pohjalta kuitenkin niitä selkeästi yhteen nivoen. AMKE painottaa toisen asteen koulutuksessa opiskelevia todeten lausunnossaan, että toisen asteen opintotukea tulee kehittää koulutukseen kannustavammaksi ja opiskelijoiden opintotuki tulee olla sillä tasolla, että se mahdollistaa kokopäiväisen opiskelun. Tämä tarkoittaa myös indeksisidonnaisuuden liittämistä opintotukeen tavalla tai toisella. Opin- 9

10 totukikokonaisuuteen kuuluvan asumislisän osalta tilanne on samanlainen. AMKE kannattaa opiskelijan vanhempien tulojen perusteella tehtävän tarveharkinnan väljentämistä tai jatkossa kokonaan poistamista alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla, heti kun rahoituskehys niin sallii. AMKE katsoo, että opintotukikokonaisuuden toimivuudella on selkeä yhteys myös nuorisotakuun toteutuksen onnistumiseen. AMKE:n mukaan myös lainamuotoista opintotukea tulee kehittää edelleen toisen asteen koulutuksessa. Opintolainan käytössä keskeisellä sijalla ovat opintojen aikaiset lainakustannukset ja niihin liittyen raportissa esitelty lainahyvitysmalli voisi olla kehityskelpoinen vaihtoehto kannustaa tutkinnon suorittamiseen ja taata opiskelijan taloudellinen asema nykyistä paremmin. Finanssialan keskusliitto pitää tärkeänä, että opintotuen muutokset johtavat tutkinnon suorittamiseen nykyistä lyhyemmässä ajassa. FKL:n näkemyksen mukaan opintotuen kannustavuuden kehittäminen on työurien pidentämistavoitteen kannalta yksi olennainen asia. Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan Suomen opintotukijärjestelmän perusrakenne on toimiva ja osa kansainvälisesti arvostettua koulutusjärjestelmäämme. Kelan mukaan opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat asumislisän riittämättömyys ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen. Opintotuen alhainen taso on yhteydessä koulutushalukkuuden vähentymiseen, tehottomuuteen opinnoissa sekä opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen. Kansaneläkelaitos korostaa lausunnossaan, että rakenteellisiin muutoksiin tulisi varata vähintään kahden vuoden suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoaika. Kansaneläkelaitos viittaa lukuvuonna 2011 tehtyihin opintotuen epäkohtien korjauksiin ja toivoo näiden arvioimista ennen uusien muutosten toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan ehdotukset opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi ovat pääosin kannatettavia. Lisäksi tarvitaan myös mm. opetuksen, opinto-ohjauksen sekä opintojen henkilökohtaistamisen laadun ja saatavuuden parantamista. TEM:n kannanotossa korostetaan työmarkkinoilla vallitsevaa kilpailun olevan opintojen aikaisen työssäkäynnin perusteena. Pelko työttömyydestä on myös keskeinen syy haluttomuuteen rahoittaa opintoja opintolainalla sekä usein myös syy tietoisesti pitkittää opiskeluaikaa yli tavoiteajan. Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että opintotuen rakenteen kehittäminen tulee toteuttaa hallituksen rakennepoliittisen linjauksen mukaisesti kustannusneutraalisti. Valtiovarainministeriö pitää julkisen talouden kestävyyden kannalta määrärahojen lisäämistä opintososiaalisiin etuuksiin epätarkoituksenmukaisena. VM pitää tärkeänä selvittää jatkossa työryhmän ehdotuksen mukaisesti toimeentulon ja opintojen keskeyttämisen välinen suhde, keskeyttämisen syyt ja vaikutus työllisyyteen ja työuriin sekä opintolainan takaisinmaksuongelmat. Jatkossa tulee selvittää, riittäisikö myös Suomessa työmarkkinoiden tarpeisiin alempi korkeakoulututkinto ja miten korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opiskelijajärjestöjen mielestä opintotuen nykyrakenne on käyttökelpoinen. Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvät opiskelijajärjestöjen mielestä tuen niukkuuteen, opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen sekä toisen asteen opiskelijoiden osalta vanhempien tulojen vaikutukseen opintotuen määrään. Opiskelijajärjestöt vastustavat tuen muuttamista kokonaan tai suurelta osalta lainaksi. Opiskelijajärjestöt kritisoivat työryhmätyöskentelyä ja tuovat lausunnoissaan esille työryhmän toimeksiannon haasteellisuuden, joka vaikeutti yhtenäisen ehdotuksen tekemistä. Opiskelijajärjestöt ovat koostaneet työryhmän muistiossa käsitellyistä vaihtoehdoista viiden kohdan kokonaisratkaisuesityksen. SAK katsoo, että korkea-asteen opintotuen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla sekä sosioekonomisten erojen tasaaminen että koulutusinvestointien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta 10

11 järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan. SAK lähtee siitä, että nuorten peruskoulutukseen tulisi sisältyä paitsi peruskoulu myös toisen asteen ammatillinen tai yleissivistävä koulutus. Tämän koulutusvaiheen ajan nuorilla tulisi olla maksuton koulutus ja opintososiaalisella tuella tulee sekä kompensoida välillisiä opiskelukustannuksia että tasoittaa perheiden taloudellisia lähtökohtaeroja. Suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei SAK:n näkemyksen mukaan tule ryhtyä ennen kuin edellisten uudistusten vaikutukset on kartoitettu. Opintotuen nykyinen rakenne on edelleen käyttökelpoinen. SAK katsoo, että opintotuen rakenteelliset muutokset eivät yksin riitä nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista. Panostukset koulutuksen tarjontaan, opetuksen laatuun ja saatavuuteen sekä ohjaukseen ovat SAK:n mielestä opintososiaalisten etuuksien rinnalla keskeisiä opintoja vauhdittavia tekijöitä. Akava katsoo, että opintoaikoja voidaan lyhentää opintotuen keinoin ainoastaan tuen rakenteen radikaalilla uudistamisella ja kannustamalla lainanottoa. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee eriyttää korkeakoulujen opintotuen kehittämisestä. Opintotuen kehittämisellä tulee Akavan mukaan vahvistaa entisestään korkeakoulujen kaksiportaista tutkintorakennetta. Opintotukea on kehitettävä niin, että lainaa tosiasiallisesti käytetään osana opintotukea ja lisäraha tulee opintojen aikaiseen toimeentuloon. Tuen piirissä olemisesta tulee palkita, samoin tavoiteajassa valmistumisesta. Opintotuen kehittäminen ei saa vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja sen kehittämispyrkimyksiä. STTK pitää suomalaista olemassa olevaa opintotukijärjestelmää varsin toimivana ja edistyksellisenä verrattuna muihin maihin. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Tarvittavat muutokset on pystyttävä toteuttamaan pikaisesti erimielisestä muistiosta huolimatta. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Opintotuki on yksi tärkeä työkalu opintoaikojen lyhentämisessä ja työurakeskustelussa. Opintotuki ei ole palkkaa opiskelusta, vaan tukimuoto, joka mahdollistaa opiskelun omasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että opintotuella on suuri ohjausvaikutus opiskelukäyttäytymiseen ja vaatii ehdotettua järeämpää opintotuen rakenteellista uudistamista siten, että tuen olisi oltava opiskeluaikana pääosin lainamuotoista. 11

12 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin Korkeakoulujen lausunnoissa kannatetaan laajasti opintorahan sitomista indeksiin. Indeksisidonnaisuuden nähtiin olevan tarpeellinen mm. opintotuen tason parantamiseksi. (Kymenlaakson amk, Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Metropolia amk, Jyväskylän amk, LTY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun amk). Opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä kannatetaan myöskin korkeakouluissa laajasti. Opintolainahyvitystä pidettiin lausunnoissa opintolainavähennystä tai lukuvuosipalkkiota selkeämpänä mallina tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen kannustamiseen. (LTY, TaiY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, OY, Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, Turun amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Oulu seudun amk, Metropolia amk, Karelia amk, Jyväskylän amk, Centria amk). Lukuvuosipalkkioon kriittisesti suhtautuvat korkeakoulut toivat lausunnoissaan esille, että malli on työläs ja lisää opiskelijoiden epätasa-arvoisuutta, koska opintopisteet kertyvät epätasaisesti esim. opintoalakohtaisista syistä. Mallissa on myös vaikea riittävästi ottaa huomioon elämäntilanteita. Opintorahapainotteinen tuki opintojen alussa -mallia tai aivan kokonaan lainaan perustuva tukea ei kannateta korkeakouluissa. Malleja, joissa korkea-asteen opintotuen muuttuisi pääosin lainaan perustuvaksi, kritisoitiin lausunnoissa mm. monimutkaisina, opiskelijoiden haluttomuudella ottaa lainaa sekä kielteisillä vaikutuksilla yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin opiskelijan sosioekonomisen taustan perusteella sekä opintojen keskeyttämisen lisääntymisellä. Asumislisän vuokrarajan korottamista kannatti usea korkeakoulu. (Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk, Turun amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, ÅA, SHH). Asumistukeen siirtymistä kannatti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Seuraavat ratkaisuehdotukset saavat muutamilta korkeakouluilta kannatusta: lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus (Savonia amk, Haaga-Helia amk, Centria amk, Itä-Suomen yliopisto, LTY) uuden rahoitusmallin kriteerin (55 opintopisteen) huomioiminen opintotuessa (Turun amk, Haaga-Helia amk, Savonia amk, Metropolia amk) 12

13 opintorahan huoltajakorotus (Turun amk, Jyväskylän amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, OY, TaY) opintorahan euromääräinen tasokorotus (Kemi-Tornio amk, Centria amk, Rovaniemen amk) lainatakauksen korotus (Aalto-yliopisto, ÅA, LTY) opintorahan korottamista edellisen lukuvuoden/lukukauden tehokkaan opiskelun perusteella (Kymenlaakson amk, Savonia amk, Seinäjoen amk) lainan turvallisuuden parantaminen: maksuvapautusten kehittäminen, (Metropolia amk, Aalto-yliopisto), opiskeluajan koronmaksamisesta luopuminen, (LTY, Aalto-yliopisto, ÅA), korkoavustuksen tulorajojen sitominen indeksiin (TTY, Aalto-yliopisto, TaY) tutkintokohtaisen tukiajan rajaaminen lukuvuosien määrään (Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, TTY, SHH) opintorahapainotteinen tuki tavoiteajalle (Jyväskylän amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk) tutkintokohtaisen tukiajan lyhentäminen/ suhteuttaminen paremmin tutkinnon laajuuteen (Haaga-Helia amk, Centria amk, TTY, Jyväskylän amk) opintotuen enimmäisajan leikkaaminen (Haaga-Helia amk, LTY) apurahojen ja stipendien huomioon ottamisesta luopuminen (Jyväskylän amk, Turun amk, TaY) opintotuen tasoa tulee parantaa (HY, Aalto-yliopisto) opintotuen tulee kannustaa sekä opiskeluun että opiskelun ohella oppimista tukevaan työntekoon (Turun amk) uudistamistyössä otettava huomioon myös tavoiteaikaa pidemmän ajan opiskeluun tarvitsevat opiskelijat (Itä-Suomen yliopisto) myös kannustinelementtejä nopea suorittamisen tueksi, myös alle normiajan (Metropolia) Yksittäiset korkeakoulut kannattavat opintotuen tulorajojen korottamista (Turun amk), opintolainavähennyksen säilyttäminen (Seinäjoen amk) tai sen ehtojen parantamista (Kymenlaakson amk). Turun yliopisto kannatti opintolainavähennyksestä luopumista ja järjestelmän korvaamista valmistumispalkkiolla. Svenska Handelshögskola piti kannanotossaan tehokkaana ja turvallisena mallia, jossa lainan takaisinmaksun sidottaisiin tulotasoon. Aalto-yliopiston mielestä lainapainotteisuuden lisäämistä kannattaisi kokeilla. Oulun yliopisto kannattaa lainapohjaista tukea, jossa laina muuttuu huomattavalta osalta opintorahaksi jokaisen lukuvuoden tai lukukauden jälkeen, jos opinnot ovat edenneet tuen edellyttämällä vauhdilla. Finanssialan keskusliitto kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. FKL suhtautuu varauksellisesti opiskeluajan koronmaksuvelvoitteesta luopumiseen, kannattaa korkojen verovähennysoikeudesta luopumista ja vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luopumista myönnettäessä opintorahaa täysi-ikäisille toisen asteen opiskelijoille. Kokonaan lainaan perustuva malli on FKL:n mukaan sinänsä selkeä ja saattaisi johtaa tehokkaaseen opiskeluun. FKL:n mukaan opintorahasta luopuminen johtaisi kuitenkin nykyistä suurempiaan velkataakkaan, josta seuraisi opintolainojen maksuhäiriöiden kasvua. FKL mielestä malli saattaisi johtaa tavoitteiden kannalta täysin päinvastaiseen lopputulokseen, jos entistä useampi opiskelija rahoittaisi opiskelun käymällä työssä. Malli edellyttää FKL:n mielestä lisäselvityksiä. 13

14 Kansaneläkelaitos esittää lausunnossaan seuraavien opintotukeen liittyvien suurimpien ongelmien poistamista: poistetaan vanhempien tulojen vaikutus vuotiailla itsenäisesti asuvilla siirretään opiskelijat yleisen asumistuen piiriin lievennetään lainatakauksen tarveharkintaa, selkeytetään tukiajan laskentaperusteita pidennetään, lukiokoulutuksen tukiaikaa sekä selkeytetään yksityisten oppilaitosten opintotukioikeutta poistetaan verovapaiden apurahojen huomioiminen opiskelijan vuositulona sidotaan opintoraha indeksiin rajoitetaan opintotuen myöntämistä useampaan ammatilliseen koulutukseen rajataan opintotuen myöntäminen lukuvuosien määrään rajaaminen ja lyhennetään opintotuen enimmäistukiaikaa 64 tukikuukauteen opintolainan korot pääomitetaan kokonaisuudessaan opintotukiaikana sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin luovutaan opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan opintolainavähennysjärjestelmästä ja sen jälkeen opintonsa aloittavilla Opintotuen muutoksenhakulautakunta kannattaa lausunnossaan opintotuen tasoa (pienten opintorahojen korotus, asumislisän vuokrarajan korotus), vanhempien tulojen huomioonottamisesta luopumista, tukiajan rajausta ja rahamuotoisen tuen kohdentamista koskevia ehdotuksia, opintolainavähennyksestä luopumista, opintolainan turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä opintolainan korkojen verovähennyksestä luopumista. Verohallinto pitää valtiovarainministeriön vero-osastolle antamassaan lausunnossa opintolainahyvitystä kannatettavana ja nykyistä opintolainavähennystä selkeämpänä järjestelmänä eikä aiheuttaisi merkittäviä muutoksia Verohallinnon järjestelmiin. Lausunnossa todetaan, että mahdollisen lukuvuosipalkkion veroalaisuus tulisi huomioida ja lisäksi ottaa huomioon verotuksen opintorahavähennyksessä. Opintolainan korkojen verovähennysoikeus olisi toteutettavissa ilman merkittäviä järjestelmämuutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi tehtyjä vaihtoehtoja kannatettavina. Lisäksi yksi mahdollisuus olisi opintotuen sitominen nykyistä vahvemmin opintojen etenemiseen ja tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa. TEM:n mukaan tulisi arvioida uudelleen alle 20-vuotiaiden opintotuen tarveharkintaa, kehittää aikuislukiota suorittavien opintotukea sekä vähentää järjestelmäään liittyvää tarveharkintaisuutta. TEM katsoo, että esitys opintolainahyvityksestä on oikeasuuntainen, mutta arvioi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta opintoaikojen ja työurien pituuteen. Opintolainan suosioon vaikuttavat merkittävästi asenneseikat, joiden muuttaminen hallinnollisin toimin on erittäin vaikeaa. Valtiovarainministeriön mukaan nykyjärjestelmässä tuen saamiseksi tulisi edellyttää tavoiteajan mukaisia opintosuorituksia tai edes korkeakoulujen rahoitukseen sidottua opintosuoritusten lukuvuosittaista määrää, 55 opintopistettä lukuvuodessa. Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan valmistumista voisi nopeuttaa esitetty malli opintorahapainotteisesta tuesta tavoiteajalle. Mallin mukaan opiskelija rahoittaa tavoiteajan jälkeiset opinnot pelkästään asumislisällä sekä lainatakauksella, jonka taso vastaa tavoiteajan 14

15 opintorahaa ja lainatakausta yhteensä. Jatkossa tulee selvittää, miten ensisijaisesti korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opintotukijärjestelmää tulisi kehittää siten, että se takaisinmaksun osalta huomioisi opiskeluajan jälkeiset yksilön taloudelliset mahdollisuudet nykyjärjestelmää voimakkaammin. Kannustintekijänä opintolainapainotteisessa mallissa nopeampi opintojen suorittaminen vähentäisi lainapääoman karttumista. Valtiovarainministeriö kannattaa opintolainavähennyksestä luopumista, mutta sen mahdollinen korvaaminen muilla järjestelmillä ei ole välttämätöntä. Tarve tulee huomioida muun opintotuen rakenteellisen uudistamisen yhteydessä. Valtiovarainministeriön kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti lukuvuosittaisen palkkiomallin epätarkoituksenmukaisuuteen. Valtiovarainministeriö toteaa, että opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta luopuminen yksinkertaistaisi verojärjestelmää. Opiskelijajärjestöt ovat laatineet yhteisen kokonaisratkaisun, joka sisältää seuraavat toimenpiteet: opintoraha sidotaan indeksiin hallitusohjelman mukaisesti opintolainan käyttöä parannetaan luopumalla opintolainan korkojen pääomittamisesta opiskeluaikana, jolloin yhden prosentin opintolainan koron maksaminen siirtyy valmistumisen jälkeiseen aikaan sekä sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin opintolainavähennys korvataan lukuvuosipalkkiolla vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa lievennetään korottamalla tulorajoja portaittain siten, että ensimmäinen korotus tehdään 30 % suuruisena opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan Lisäksi opiskelijajärjestöjen lausunnossa todetaan, että vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulee luopua vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta kokonaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opiskelijajärjestöjen mukaan opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijajärjestöjen mukaan kustannusneutraali uudistus tarkoittaisi sitä, että opintotuen kehittämisen toimet tulee toteuttaa vuoden 2012 määrärahatason mukaisesti. Opiskelijajärjestöt pitävät lukuvuosipalkkiot tehokkaana opintojen vauhdittamisen kannalta mm., koska se lisää opiskelijan toimeentuloa opiskeluaikana suorana rahallisena tukena, ja edellyttää säännöllistä toimeentuloa kohentavaa opintolainan nostamista. OSKU, SLL ja SAKKI korostavat lausunnoissaan erityisesti toisen asteen opintotuen tarveharkintaisuuden poistamisen tärkeyttä sekä ottivat myös kantaa korkea-asteen tuen kehittämiseen tukemalla SAMOK:n ja SYL:n ehdotusta lukuvuosittaisesta palkkiosta. SAKKI kannattaa opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin SAKKI:n mukaan vanhempien tuloihin perustuva tarveharkinta tulee poistaa ensin itsenäisesti asuvien täysiikäisten ja sen jälkeen alle 18-vuotiaiden tuesta. SYL ja SAMOK tuovat lausunnossaan esille kaavamaisen opintoaikojan lyhentämistavoitteen ongelmallisuuden, opintoaikoihin liittyvien tilastojen tulkinnanvaraisuuden sekä muut kuin toimeentuloon liittyvät opintoaikoihin pidentävät vaikuttavat tekijät. SYL ja SAMOK kannattavat huoltajakorotuksen käyttöönottoa. Akavan mukaan opintotukea tulisi voida käyttää joustavammin. Akavan mallissa opintorahaosuus tulisi suunnata kandidaattitutkinnon suorittamiseen siten, että opiskelijalla 15

16 olisi mahdollisuus nostaa koko opintotuen opintorahaosuus kandivaiheessa. Korkeampi tukitaso edellyttäisi korkeampien opintopistemäärien suorittamista. Tulorajojen tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeammat ja maksimilainamäärää tulisi nykyisestään nostaa. Lainan käyttöä tulisi subventoida antamalla määräajassa valmistuneelle opiskelijalle osa lainasta anteeksi suoralla rahana tai vähennyksenä. Lainasubvention tulisi olla määräajassa valmistuneella esimerkiksi % lainapääomasta. Subventio pienenisi vaiheittain ja sitä ei saisi lainkaan, jos tutkinnon suorittaa yli kaksi vuotta tutkinnon tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. SAK:n mielestä vanhempien tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta tulee luopua ja 17-vuotiaiden opintotukeen tulisi tehdä tarkennuksia. SAK katsoo, että asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijoiden siirtämisestä asumistukeen on tarpeen tehdä taustaselvityksiä, jotta voidaan arvioida muutoksen vaikutusta eri opiskelijaryhmiin ja valtion menoihin. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan siten, että opintolainan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa takaisin maksun käytäntöjä kehittämällä. Opintolainan takaisinmaksu suhteutettaisiin opiskelun jälkeiseen tulotasoon. Tavoite-ajassa tai sitä nopeammin valmistuville voitaisiin antaa helpotuksia lainan takaisin maksussa. SAK pitää perusteltuna, että edellä kuvattua mallia edelleen selvitettäisiin. STTK:n mukaan suurimmat epäkohdat ovat tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa. Vanhempien tulojen huomioiminen täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen on selvä epäkohta, joka pitää korjata. Opintuen lainapainotteisuutta pitää STTK:n mukaan lisätä. Lainan määrän lisääminen lisää paineita kehittää myös keinoja, joilla lainan takaisinmaksu ei muodostu ongelmaksi esimerkiksi työttömyyden tai matalan palkkauksen takia. Opintotuen sitominen indeksiin asettaa opiskelijat samaan asemaan muiden tukea saavien ryhmien kanssa. Tämä on STTK:n mukaan mahdollista vasta sitten, kun uusi malli on luotu. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventämistä vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta, opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä ja korotetun opintorahan maksamista tehokkaasti opiskeleville. EK katsoo lausunnossaan, että työurien pidentämisen kannalta tulisi opintotuen olla korkeakoulutuksessa pääosin lainamuotoista. Valmistumisen jälkeen osa lainasta muuttuisi opintorahaksi riippuen siitä miten lähellä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton lausunnon mukaan tukea tulee kehittää opintorahapainotteisena ja tuen tason tulee seurata kustannuskehitystä myös asumislisän vuokrakaton osalta. YHL kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. 16

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi

Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi Lausuntopyyntö 24.2.2015 Jakelussa mainituille OKM 15/010/2015 Asia: Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Opetus-ja kulttuuriministeriä pyytää lausuntoanne

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen ylioppilaskuntien liitto Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja

Lisätiedot

Sivistysvaliokunta

Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunta 16.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeri Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen HE 229/2016 Hallitusohjelman mukaisesti opintotukea tulee uudistaa ja samalla toteuttaa hallitusohjelman

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Asemointitilastot 2016; Yhteinen osio katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tilikauden

Lisätiedot

Rinnakkaisseminaari A7 Kannanotto lukiokoulutuksen uudistamiseen

Rinnakkaisseminaari A7 Kannanotto lukiokoulutuksen uudistamiseen Rinnakkaisseminaari A7 Kannanotto lukiokoulutuksen uudistamiseen Lukiopäivät 12.11.2013 Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Lyhyesti Turun yliopiston ylioppilaskunta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 / 8 Eduskunta Sivistysvaliokunta Lausuntopyyntö 29.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä eduskunnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut ja opintotuki

Opiskelijapalvelut ja opintotuki Opiskelijapalvelut ja opintotuki 26.8.2016 Opiskelijapalvelut - Luotsi, 1. kerros työhuoneet käytävän alkupäässä - Opiskelijapalvelut palvelevat kanslia-asioissa kaikkia yliopiston kotimaisia, kansainvälisiä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus LUONNOS 28.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: RAKETTI-VIRTA-projektin tilannekatsaus

Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: RAKETTI-VIRTA-projektin tilannekatsaus RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto: RAKETTI-VIRTA-projektin tilannekatsaus Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi OPI-ohjausryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OKM/16/010/ Hallituksen esitys laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta. Lausuntotiivistelmä

OKM/16/010/ Hallituksen esitys laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta. Lausuntotiivistelmä OKM/16/010/2016 1.9.2016 Hallituksen esitys laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Lausuntotiivistelmä 1. Johdanto Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaan opintotukimenoja

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1/7 Sivistysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 9.11.2016 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä sivistysvaliokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen

OPETUSMINISTERIÖ Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen OPETUSMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen OPETUSMINISTERIÖN ASETUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA OLEVAN OPISKELIJAN OPINTOSOSIAALISISTA EDUISTA TIETOPUOLISEN OPETUKSEN AIKANA 1 Nykytilanne

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

HE 121/2011 vp. säännöksiä sekä tehtäväksi eräitä muita teknisluonteisia. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 121/2011 vp. säännöksiä sekä tehtäväksi eräitä muita teknisluonteisia. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Esityksessä ehdotetaan pidennettäväksi opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2016

OPINTOTUKI-INFO 2016 1 OPINTOTUKI-INFO 2016 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2007 vp Hallituksen esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 2007 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

LAUSUNTOYHTEENVETO LUOVILLA ALOILLA TYÖSKENTELEVIEN JA MUIDEN ITSENSÄ TYÖLLISTÄVIEN SOSIAALITURVATYÖRYHMÄN RAPORTISTA

LAUSUNTOYHTEENVETO LUOVILLA ALOILLA TYÖSKENTELEVIEN JA MUIDEN ITSENSÄ TYÖLLISTÄVIEN SOSIAALITURVATYÖRYHMÄN RAPORTISTA LAUSUNTOYHTEENVETO 1(11) 19.3.2014 STM058:00/2012 LAUSUNTOYHTEENVETO LUOVILLA ALOILLA TYÖSKENTELEVIEN JA MUIDEN ITSENSÄ TYÖLLISTÄVIEN SOSIAALITURVATYÖRYHMÄN RAPORTISTA Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tikauden tuloksen osuus kokonaistuotoista Kuvio 1b: Tilikauden tuloksen osuus

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot