Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24)

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24) Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29) Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 2

3 Sisältö Tiivistelmä lausunnoista 4 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot 5 2 Lausunnonantajat 7 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin 9 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin 12 3

4 Tiivistelmä lausunnoista Lausunnon antoi 45 organisaatiota. Lausunnon antoi 14 ammattikorkeakoulua, ARENE, 12 yliopistoa, UNIFI, AMKE, opintotuen muutoksenhakulautakunta, Kansaneläkelaitos, Verohallinto, Finanssialan keskusliitto, VM, TEM, opiskelijajärjestöistä SAKKI, OSKU, SLL, SAMOK sekä SYL, työmarkkinajärjestöistä Akava, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, STTK, SAK ja EK. Eniten lausunnoissa kannatetaan opintorahan indeksisidonnaisuutta, asumislisän vuokrarajan korottamista sekä opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. Lausunnonantajista erityisesti korkeakoulut, opiskelijajärjestöt ja Kela pitävät opintotuen nykyrakennetta käyttökelpoisena ja esittävät tuen nykyrakennetta parantavia muutoksia, jotka sisältyvät työryhmän muistion vaihtoehtoihin. Opintotuen rajaamista lukuvuosien määrään, tukiajan leikkauksia tai rahamuotoisen tuen kohdentamismalleja tai opintorahan huoltajakorotusta kannattivat yksittäiset tai muutamat lausunnonantajat. Korkeaasteen opintotuen muuttamista lainaan perustuvaksi lisäselvityksin kannatti muutama lausunnonantaja. Opintotuen rakenteellisen kehittämisen prosessia arvioitiin kriittisesti muutamissa lausunnoissa. Useassa kannanotossa todettiin opintotuen rajallisuus vaikutta työuriin ja tuotiin esille muiden toimenpiteiden tarpeellisuus. 4

5 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot Opintolainavähennyksen arviointi Toimeksianto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti opintolainavähennyksen arviointityöryhmän, jonka tehtävänä on mennessä: 1 koota ja analysoida tilasto- ja rekisteritietoa opintolainavähennyksestä ja siihen oikeutetuista opiskelijoista ja heidän opinnoistaan, 2 arvioida järjestelmää tehokkaan tutkinnon suorittamisen ja opintotuen kannustavuuden kannalta sekä 3 tehdä järjestelmän toimeenpanoa ja lainsäädäntöä parantavia kehittämisehdotuksia. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, hallitussihteeri Laura Hansén ja erityisavustaja Minna Kelhä, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/neuvotteleva virkamies Kati Jussila ( lukien) ja ylitarkastaja Timo Annala VM; etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; johtava veroasiantuntija Tero Määttä, Verohallinto; rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitto; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK sekä sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila/Ville Impiö/Soile Koriseva ( lukien), SYL. Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 Toimeksianto Työryhmän tehtävänä on valmistella valtioneuvoston kannanoton mukaisesti opintotukeen rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat opintotuen käyttöastetta, mahdollistavat tavoitteellisen ja täysipainoisen opiskelun ja valmistumisen tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Kehittämisehdotukset voivat koskea sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävää opintotukea. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotuksia seuraavilta osa-alueilta: 5

6 täysipainoisen opiskelun mahdollistava opintotuen taso rahamuotoisen tuen kehittämismahdollisuudet opintolainan käyttökelpoisuuden parantaminen erityiset opintotukikannustimet toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämistarpeet. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, korkeakouluneuvos Ari Saarinen, hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio sekä opetusneuvos Heikki Blom, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/ neuvotteleva virkamies Kati Jussila lukien, VM; etuusjohtaja Anne Neimala ja etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK; edunvalvonta-asiamies Milla Halme, SLL; sosiaalipoliittinen sihteeri Ville Impiö/Soile Koriseva lukien, SYL; puheenjohtaja Jenni Parpala/edunvalvontasihteeri Terhi Haapaniemi lukien, OSKU; edunvalvontasihteeri Jussi-Pekka Rode, SAKKI; erityisavustaja, Paloma Hannonen/Lasse Miettinen lukien, Vihreä liitto; erityisavustaja Aleksi Kalenius, Suomen sosialidemokraattinen puolue; erityisavustaja Minna Kelhä, Vasemmistoliitto; valtiosihteeri Marcus Rantala, Suomen ruotsalainen kansanpuolue; erityisavustaja Laura Rissanen, Kansallinen Kokoomus sekä suunnittelija Aki Ruotsala, Suomen Kristillisdemokraatit. 6

7 2 Lausunnonantajat Ammattikorkeakoulut Arcada ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Karelia ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto (JY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Svenska Handelshögskolan (SHH) Taideyliopisto (TaiY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Åbo Akademi (ÅA) 7

8 Muut ministeriöt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valtiovarainministeriö (VM) Muut tahot Kansaneläkelaitos Verohallinto Opintotuen muutoksenhakulautakunta Finanssialan Keskusliitto, FKL Suomen yliopistot, UNIFI Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys, AMKE Opiskelijajärjestöt Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, SAKKI Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL Suomen Opiskelija-Allianssi, OSKU Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL Työmarkkinajärjestöt Akava Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, YHL Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK Toimihenkilökeskusjärjestö, STTK Elinkeinoelämän keskusliitto, EK 8

9 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin Korkeakoulujen lausunnoissa otetaan kantaa uudistamistyön lähtökohtiin seuraavasti: Usea korkeakoulu toteaa lausunnossaan, että nykyinen opintotukijärjestelmä on toimiva ja järjestelmää tulisi kehittää nykyrakenteen pohjalta säilyttämällä opintorahapainotteisuus. (TY, ÅA, Diak amk, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Savonia amk, Turun amk, Certia amk, Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk) Lähtökohtana tulisi olla, että opintotuen tulisi mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu. (JY, TaiY, Metropolia TTY)Tukea uudistettaessa tulisi ottaa huomioon syyslukukautena 2011 voimaan tulleet muutokset ja arvioida niiden vaikutuksia. (ÅA, JY, TaY, TTY, Itä- Suomen yliopisto). Useat korkeakoulut toteavat, että opintotuella voidaan vaikuttaa mukaan rajallisesti tavoiteajassa valmistumiseen, joten tarvitaan myöskin muita koulutuspoliittisia toimenpiteitä. (LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, JY, TY, Seinäjoen amk). Koulutuksellisen tasa-arvon lähtökohta tulisi myös huomioida. (SHH, LTY, Karelia amk) Arene kritisoi lausunnossaan valmisteluprosessia ja yhtyy lausumaan, jonka mukaan työryhmän esitykset eivät kaikilta osin vastaa työryhmän tehtävänantoa eivätkä riitä hallitusohjelmassa tai hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. UNIFI:n kannaotossa todetaan, että korkeakouluopiskelijoiden osalta opintotuen kehittämisellä tulee kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja opintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Opintotuen tulee siten mahdollistaa opiskelijalle riittävä toimeentulo. UNIFI:n mielestä raportti toimii hyvänä ja ajatuksia herättävänä taustamuistiona edettäessä seuraavaan vaiheeseen. UNIFI yhtyy osin lausumien kritiikkiin. AMKE pitää tärkeänä, että opintotuen muuttamisen osalta tehdään nopeasti päätöksiä, vaikka niiden toteuttaminen - esim. tarveharkinnan poistaminen itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta osin tehtäisiinkin vaiheittain. Opintotuen rakennetta on perusteltua kehittää AMKE:n mukaan nykyiseltä toisaalta opintoraha ym. ja toisaalta opintolaina pohjalta kuitenkin niitä selkeästi yhteen nivoen. AMKE painottaa toisen asteen koulutuksessa opiskelevia todeten lausunnossaan, että toisen asteen opintotukea tulee kehittää koulutukseen kannustavammaksi ja opiskelijoiden opintotuki tulee olla sillä tasolla, että se mahdollistaa kokopäiväisen opiskelun. Tämä tarkoittaa myös indeksisidonnaisuuden liittämistä opintotukeen tavalla tai toisella. Opin- 9

10 totukikokonaisuuteen kuuluvan asumislisän osalta tilanne on samanlainen. AMKE kannattaa opiskelijan vanhempien tulojen perusteella tehtävän tarveharkinnan väljentämistä tai jatkossa kokonaan poistamista alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla, heti kun rahoituskehys niin sallii. AMKE katsoo, että opintotukikokonaisuuden toimivuudella on selkeä yhteys myös nuorisotakuun toteutuksen onnistumiseen. AMKE:n mukaan myös lainamuotoista opintotukea tulee kehittää edelleen toisen asteen koulutuksessa. Opintolainan käytössä keskeisellä sijalla ovat opintojen aikaiset lainakustannukset ja niihin liittyen raportissa esitelty lainahyvitysmalli voisi olla kehityskelpoinen vaihtoehto kannustaa tutkinnon suorittamiseen ja taata opiskelijan taloudellinen asema nykyistä paremmin. Finanssialan keskusliitto pitää tärkeänä, että opintotuen muutokset johtavat tutkinnon suorittamiseen nykyistä lyhyemmässä ajassa. FKL:n näkemyksen mukaan opintotuen kannustavuuden kehittäminen on työurien pidentämistavoitteen kannalta yksi olennainen asia. Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan Suomen opintotukijärjestelmän perusrakenne on toimiva ja osa kansainvälisesti arvostettua koulutusjärjestelmäämme. Kelan mukaan opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat asumislisän riittämättömyys ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen. Opintotuen alhainen taso on yhteydessä koulutushalukkuuden vähentymiseen, tehottomuuteen opinnoissa sekä opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen. Kansaneläkelaitos korostaa lausunnossaan, että rakenteellisiin muutoksiin tulisi varata vähintään kahden vuoden suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoaika. Kansaneläkelaitos viittaa lukuvuonna 2011 tehtyihin opintotuen epäkohtien korjauksiin ja toivoo näiden arvioimista ennen uusien muutosten toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan ehdotukset opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi ovat pääosin kannatettavia. Lisäksi tarvitaan myös mm. opetuksen, opinto-ohjauksen sekä opintojen henkilökohtaistamisen laadun ja saatavuuden parantamista. TEM:n kannanotossa korostetaan työmarkkinoilla vallitsevaa kilpailun olevan opintojen aikaisen työssäkäynnin perusteena. Pelko työttömyydestä on myös keskeinen syy haluttomuuteen rahoittaa opintoja opintolainalla sekä usein myös syy tietoisesti pitkittää opiskeluaikaa yli tavoiteajan. Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että opintotuen rakenteen kehittäminen tulee toteuttaa hallituksen rakennepoliittisen linjauksen mukaisesti kustannusneutraalisti. Valtiovarainministeriö pitää julkisen talouden kestävyyden kannalta määrärahojen lisäämistä opintososiaalisiin etuuksiin epätarkoituksenmukaisena. VM pitää tärkeänä selvittää jatkossa työryhmän ehdotuksen mukaisesti toimeentulon ja opintojen keskeyttämisen välinen suhde, keskeyttämisen syyt ja vaikutus työllisyyteen ja työuriin sekä opintolainan takaisinmaksuongelmat. Jatkossa tulee selvittää, riittäisikö myös Suomessa työmarkkinoiden tarpeisiin alempi korkeakoulututkinto ja miten korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opiskelijajärjestöjen mielestä opintotuen nykyrakenne on käyttökelpoinen. Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvät opiskelijajärjestöjen mielestä tuen niukkuuteen, opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen sekä toisen asteen opiskelijoiden osalta vanhempien tulojen vaikutukseen opintotuen määrään. Opiskelijajärjestöt vastustavat tuen muuttamista kokonaan tai suurelta osalta lainaksi. Opiskelijajärjestöt kritisoivat työryhmätyöskentelyä ja tuovat lausunnoissaan esille työryhmän toimeksiannon haasteellisuuden, joka vaikeutti yhtenäisen ehdotuksen tekemistä. Opiskelijajärjestöt ovat koostaneet työryhmän muistiossa käsitellyistä vaihtoehdoista viiden kohdan kokonaisratkaisuesityksen. SAK katsoo, että korkea-asteen opintotuen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla sekä sosioekonomisten erojen tasaaminen että koulutusinvestointien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta 10

11 järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan. SAK lähtee siitä, että nuorten peruskoulutukseen tulisi sisältyä paitsi peruskoulu myös toisen asteen ammatillinen tai yleissivistävä koulutus. Tämän koulutusvaiheen ajan nuorilla tulisi olla maksuton koulutus ja opintososiaalisella tuella tulee sekä kompensoida välillisiä opiskelukustannuksia että tasoittaa perheiden taloudellisia lähtökohtaeroja. Suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei SAK:n näkemyksen mukaan tule ryhtyä ennen kuin edellisten uudistusten vaikutukset on kartoitettu. Opintotuen nykyinen rakenne on edelleen käyttökelpoinen. SAK katsoo, että opintotuen rakenteelliset muutokset eivät yksin riitä nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista. Panostukset koulutuksen tarjontaan, opetuksen laatuun ja saatavuuteen sekä ohjaukseen ovat SAK:n mielestä opintososiaalisten etuuksien rinnalla keskeisiä opintoja vauhdittavia tekijöitä. Akava katsoo, että opintoaikoja voidaan lyhentää opintotuen keinoin ainoastaan tuen rakenteen radikaalilla uudistamisella ja kannustamalla lainanottoa. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee eriyttää korkeakoulujen opintotuen kehittämisestä. Opintotuen kehittämisellä tulee Akavan mukaan vahvistaa entisestään korkeakoulujen kaksiportaista tutkintorakennetta. Opintotukea on kehitettävä niin, että lainaa tosiasiallisesti käytetään osana opintotukea ja lisäraha tulee opintojen aikaiseen toimeentuloon. Tuen piirissä olemisesta tulee palkita, samoin tavoiteajassa valmistumisesta. Opintotuen kehittäminen ei saa vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja sen kehittämispyrkimyksiä. STTK pitää suomalaista olemassa olevaa opintotukijärjestelmää varsin toimivana ja edistyksellisenä verrattuna muihin maihin. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Tarvittavat muutokset on pystyttävä toteuttamaan pikaisesti erimielisestä muistiosta huolimatta. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Opintotuki on yksi tärkeä työkalu opintoaikojen lyhentämisessä ja työurakeskustelussa. Opintotuki ei ole palkkaa opiskelusta, vaan tukimuoto, joka mahdollistaa opiskelun omasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että opintotuella on suuri ohjausvaikutus opiskelukäyttäytymiseen ja vaatii ehdotettua järeämpää opintotuen rakenteellista uudistamista siten, että tuen olisi oltava opiskeluaikana pääosin lainamuotoista. 11

12 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin Korkeakoulujen lausunnoissa kannatetaan laajasti opintorahan sitomista indeksiin. Indeksisidonnaisuuden nähtiin olevan tarpeellinen mm. opintotuen tason parantamiseksi. (Kymenlaakson amk, Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Metropolia amk, Jyväskylän amk, LTY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun amk). Opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä kannatetaan myöskin korkeakouluissa laajasti. Opintolainahyvitystä pidettiin lausunnoissa opintolainavähennystä tai lukuvuosipalkkiota selkeämpänä mallina tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen kannustamiseen. (LTY, TaiY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, OY, Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, Turun amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Oulu seudun amk, Metropolia amk, Karelia amk, Jyväskylän amk, Centria amk). Lukuvuosipalkkioon kriittisesti suhtautuvat korkeakoulut toivat lausunnoissaan esille, että malli on työläs ja lisää opiskelijoiden epätasa-arvoisuutta, koska opintopisteet kertyvät epätasaisesti esim. opintoalakohtaisista syistä. Mallissa on myös vaikea riittävästi ottaa huomioon elämäntilanteita. Opintorahapainotteinen tuki opintojen alussa -mallia tai aivan kokonaan lainaan perustuva tukea ei kannateta korkeakouluissa. Malleja, joissa korkea-asteen opintotuen muuttuisi pääosin lainaan perustuvaksi, kritisoitiin lausunnoissa mm. monimutkaisina, opiskelijoiden haluttomuudella ottaa lainaa sekä kielteisillä vaikutuksilla yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin opiskelijan sosioekonomisen taustan perusteella sekä opintojen keskeyttämisen lisääntymisellä. Asumislisän vuokrarajan korottamista kannatti usea korkeakoulu. (Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk, Turun amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, ÅA, SHH). Asumistukeen siirtymistä kannatti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Seuraavat ratkaisuehdotukset saavat muutamilta korkeakouluilta kannatusta: lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus (Savonia amk, Haaga-Helia amk, Centria amk, Itä-Suomen yliopisto, LTY) uuden rahoitusmallin kriteerin (55 opintopisteen) huomioiminen opintotuessa (Turun amk, Haaga-Helia amk, Savonia amk, Metropolia amk) 12

13 opintorahan huoltajakorotus (Turun amk, Jyväskylän amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, OY, TaY) opintorahan euromääräinen tasokorotus (Kemi-Tornio amk, Centria amk, Rovaniemen amk) lainatakauksen korotus (Aalto-yliopisto, ÅA, LTY) opintorahan korottamista edellisen lukuvuoden/lukukauden tehokkaan opiskelun perusteella (Kymenlaakson amk, Savonia amk, Seinäjoen amk) lainan turvallisuuden parantaminen: maksuvapautusten kehittäminen, (Metropolia amk, Aalto-yliopisto), opiskeluajan koronmaksamisesta luopuminen, (LTY, Aalto-yliopisto, ÅA), korkoavustuksen tulorajojen sitominen indeksiin (TTY, Aalto-yliopisto, TaY) tutkintokohtaisen tukiajan rajaaminen lukuvuosien määrään (Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, TTY, SHH) opintorahapainotteinen tuki tavoiteajalle (Jyväskylän amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk) tutkintokohtaisen tukiajan lyhentäminen/ suhteuttaminen paremmin tutkinnon laajuuteen (Haaga-Helia amk, Centria amk, TTY, Jyväskylän amk) opintotuen enimmäisajan leikkaaminen (Haaga-Helia amk, LTY) apurahojen ja stipendien huomioon ottamisesta luopuminen (Jyväskylän amk, Turun amk, TaY) opintotuen tasoa tulee parantaa (HY, Aalto-yliopisto) opintotuen tulee kannustaa sekä opiskeluun että opiskelun ohella oppimista tukevaan työntekoon (Turun amk) uudistamistyössä otettava huomioon myös tavoiteaikaa pidemmän ajan opiskeluun tarvitsevat opiskelijat (Itä-Suomen yliopisto) myös kannustinelementtejä nopea suorittamisen tueksi, myös alle normiajan (Metropolia) Yksittäiset korkeakoulut kannattavat opintotuen tulorajojen korottamista (Turun amk), opintolainavähennyksen säilyttäminen (Seinäjoen amk) tai sen ehtojen parantamista (Kymenlaakson amk). Turun yliopisto kannatti opintolainavähennyksestä luopumista ja järjestelmän korvaamista valmistumispalkkiolla. Svenska Handelshögskola piti kannanotossaan tehokkaana ja turvallisena mallia, jossa lainan takaisinmaksun sidottaisiin tulotasoon. Aalto-yliopiston mielestä lainapainotteisuuden lisäämistä kannattaisi kokeilla. Oulun yliopisto kannattaa lainapohjaista tukea, jossa laina muuttuu huomattavalta osalta opintorahaksi jokaisen lukuvuoden tai lukukauden jälkeen, jos opinnot ovat edenneet tuen edellyttämällä vauhdilla. Finanssialan keskusliitto kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. FKL suhtautuu varauksellisesti opiskeluajan koronmaksuvelvoitteesta luopumiseen, kannattaa korkojen verovähennysoikeudesta luopumista ja vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luopumista myönnettäessä opintorahaa täysi-ikäisille toisen asteen opiskelijoille. Kokonaan lainaan perustuva malli on FKL:n mukaan sinänsä selkeä ja saattaisi johtaa tehokkaaseen opiskeluun. FKL:n mukaan opintorahasta luopuminen johtaisi kuitenkin nykyistä suurempiaan velkataakkaan, josta seuraisi opintolainojen maksuhäiriöiden kasvua. FKL mielestä malli saattaisi johtaa tavoitteiden kannalta täysin päinvastaiseen lopputulokseen, jos entistä useampi opiskelija rahoittaisi opiskelun käymällä työssä. Malli edellyttää FKL:n mielestä lisäselvityksiä. 13

14 Kansaneläkelaitos esittää lausunnossaan seuraavien opintotukeen liittyvien suurimpien ongelmien poistamista: poistetaan vanhempien tulojen vaikutus vuotiailla itsenäisesti asuvilla siirretään opiskelijat yleisen asumistuen piiriin lievennetään lainatakauksen tarveharkintaa, selkeytetään tukiajan laskentaperusteita pidennetään, lukiokoulutuksen tukiaikaa sekä selkeytetään yksityisten oppilaitosten opintotukioikeutta poistetaan verovapaiden apurahojen huomioiminen opiskelijan vuositulona sidotaan opintoraha indeksiin rajoitetaan opintotuen myöntämistä useampaan ammatilliseen koulutukseen rajataan opintotuen myöntäminen lukuvuosien määrään rajaaminen ja lyhennetään opintotuen enimmäistukiaikaa 64 tukikuukauteen opintolainan korot pääomitetaan kokonaisuudessaan opintotukiaikana sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin luovutaan opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan opintolainavähennysjärjestelmästä ja sen jälkeen opintonsa aloittavilla Opintotuen muutoksenhakulautakunta kannattaa lausunnossaan opintotuen tasoa (pienten opintorahojen korotus, asumislisän vuokrarajan korotus), vanhempien tulojen huomioonottamisesta luopumista, tukiajan rajausta ja rahamuotoisen tuen kohdentamista koskevia ehdotuksia, opintolainavähennyksestä luopumista, opintolainan turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä opintolainan korkojen verovähennyksestä luopumista. Verohallinto pitää valtiovarainministeriön vero-osastolle antamassaan lausunnossa opintolainahyvitystä kannatettavana ja nykyistä opintolainavähennystä selkeämpänä järjestelmänä eikä aiheuttaisi merkittäviä muutoksia Verohallinnon järjestelmiin. Lausunnossa todetaan, että mahdollisen lukuvuosipalkkion veroalaisuus tulisi huomioida ja lisäksi ottaa huomioon verotuksen opintorahavähennyksessä. Opintolainan korkojen verovähennysoikeus olisi toteutettavissa ilman merkittäviä järjestelmämuutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi tehtyjä vaihtoehtoja kannatettavina. Lisäksi yksi mahdollisuus olisi opintotuen sitominen nykyistä vahvemmin opintojen etenemiseen ja tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa. TEM:n mukaan tulisi arvioida uudelleen alle 20-vuotiaiden opintotuen tarveharkintaa, kehittää aikuislukiota suorittavien opintotukea sekä vähentää järjestelmäään liittyvää tarveharkintaisuutta. TEM katsoo, että esitys opintolainahyvityksestä on oikeasuuntainen, mutta arvioi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta opintoaikojen ja työurien pituuteen. Opintolainan suosioon vaikuttavat merkittävästi asenneseikat, joiden muuttaminen hallinnollisin toimin on erittäin vaikeaa. Valtiovarainministeriön mukaan nykyjärjestelmässä tuen saamiseksi tulisi edellyttää tavoiteajan mukaisia opintosuorituksia tai edes korkeakoulujen rahoitukseen sidottua opintosuoritusten lukuvuosittaista määrää, 55 opintopistettä lukuvuodessa. Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan valmistumista voisi nopeuttaa esitetty malli opintorahapainotteisesta tuesta tavoiteajalle. Mallin mukaan opiskelija rahoittaa tavoiteajan jälkeiset opinnot pelkästään asumislisällä sekä lainatakauksella, jonka taso vastaa tavoiteajan 14

15 opintorahaa ja lainatakausta yhteensä. Jatkossa tulee selvittää, miten ensisijaisesti korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opintotukijärjestelmää tulisi kehittää siten, että se takaisinmaksun osalta huomioisi opiskeluajan jälkeiset yksilön taloudelliset mahdollisuudet nykyjärjestelmää voimakkaammin. Kannustintekijänä opintolainapainotteisessa mallissa nopeampi opintojen suorittaminen vähentäisi lainapääoman karttumista. Valtiovarainministeriö kannattaa opintolainavähennyksestä luopumista, mutta sen mahdollinen korvaaminen muilla järjestelmillä ei ole välttämätöntä. Tarve tulee huomioida muun opintotuen rakenteellisen uudistamisen yhteydessä. Valtiovarainministeriön kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti lukuvuosittaisen palkkiomallin epätarkoituksenmukaisuuteen. Valtiovarainministeriö toteaa, että opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta luopuminen yksinkertaistaisi verojärjestelmää. Opiskelijajärjestöt ovat laatineet yhteisen kokonaisratkaisun, joka sisältää seuraavat toimenpiteet: opintoraha sidotaan indeksiin hallitusohjelman mukaisesti opintolainan käyttöä parannetaan luopumalla opintolainan korkojen pääomittamisesta opiskeluaikana, jolloin yhden prosentin opintolainan koron maksaminen siirtyy valmistumisen jälkeiseen aikaan sekä sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin opintolainavähennys korvataan lukuvuosipalkkiolla vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa lievennetään korottamalla tulorajoja portaittain siten, että ensimmäinen korotus tehdään 30 % suuruisena opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan Lisäksi opiskelijajärjestöjen lausunnossa todetaan, että vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulee luopua vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta kokonaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opiskelijajärjestöjen mukaan opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijajärjestöjen mukaan kustannusneutraali uudistus tarkoittaisi sitä, että opintotuen kehittämisen toimet tulee toteuttaa vuoden 2012 määrärahatason mukaisesti. Opiskelijajärjestöt pitävät lukuvuosipalkkiot tehokkaana opintojen vauhdittamisen kannalta mm., koska se lisää opiskelijan toimeentuloa opiskeluaikana suorana rahallisena tukena, ja edellyttää säännöllistä toimeentuloa kohentavaa opintolainan nostamista. OSKU, SLL ja SAKKI korostavat lausunnoissaan erityisesti toisen asteen opintotuen tarveharkintaisuuden poistamisen tärkeyttä sekä ottivat myös kantaa korkea-asteen tuen kehittämiseen tukemalla SAMOK:n ja SYL:n ehdotusta lukuvuosittaisesta palkkiosta. SAKKI kannattaa opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin SAKKI:n mukaan vanhempien tuloihin perustuva tarveharkinta tulee poistaa ensin itsenäisesti asuvien täysiikäisten ja sen jälkeen alle 18-vuotiaiden tuesta. SYL ja SAMOK tuovat lausunnossaan esille kaavamaisen opintoaikojan lyhentämistavoitteen ongelmallisuuden, opintoaikoihin liittyvien tilastojen tulkinnanvaraisuuden sekä muut kuin toimeentuloon liittyvät opintoaikoihin pidentävät vaikuttavat tekijät. SYL ja SAMOK kannattavat huoltajakorotuksen käyttöönottoa. Akavan mukaan opintotukea tulisi voida käyttää joustavammin. Akavan mallissa opintorahaosuus tulisi suunnata kandidaattitutkinnon suorittamiseen siten, että opiskelijalla 15

16 olisi mahdollisuus nostaa koko opintotuen opintorahaosuus kandivaiheessa. Korkeampi tukitaso edellyttäisi korkeampien opintopistemäärien suorittamista. Tulorajojen tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeammat ja maksimilainamäärää tulisi nykyisestään nostaa. Lainan käyttöä tulisi subventoida antamalla määräajassa valmistuneelle opiskelijalle osa lainasta anteeksi suoralla rahana tai vähennyksenä. Lainasubvention tulisi olla määräajassa valmistuneella esimerkiksi % lainapääomasta. Subventio pienenisi vaiheittain ja sitä ei saisi lainkaan, jos tutkinnon suorittaa yli kaksi vuotta tutkinnon tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. SAK:n mielestä vanhempien tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta tulee luopua ja 17-vuotiaiden opintotukeen tulisi tehdä tarkennuksia. SAK katsoo, että asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijoiden siirtämisestä asumistukeen on tarpeen tehdä taustaselvityksiä, jotta voidaan arvioida muutoksen vaikutusta eri opiskelijaryhmiin ja valtion menoihin. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan siten, että opintolainan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa takaisin maksun käytäntöjä kehittämällä. Opintolainan takaisinmaksu suhteutettaisiin opiskelun jälkeiseen tulotasoon. Tavoite-ajassa tai sitä nopeammin valmistuville voitaisiin antaa helpotuksia lainan takaisin maksussa. SAK pitää perusteltuna, että edellä kuvattua mallia edelleen selvitettäisiin. STTK:n mukaan suurimmat epäkohdat ovat tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa. Vanhempien tulojen huomioiminen täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen on selvä epäkohta, joka pitää korjata. Opintuen lainapainotteisuutta pitää STTK:n mukaan lisätä. Lainan määrän lisääminen lisää paineita kehittää myös keinoja, joilla lainan takaisinmaksu ei muodostu ongelmaksi esimerkiksi työttömyyden tai matalan palkkauksen takia. Opintotuen sitominen indeksiin asettaa opiskelijat samaan asemaan muiden tukea saavien ryhmien kanssa. Tämä on STTK:n mukaan mahdollista vasta sitten, kun uusi malli on luotu. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventämistä vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta, opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä ja korotetun opintorahan maksamista tehokkaasti opiskeleville. EK katsoo lausunnossaan, että työurien pidentämisen kannalta tulisi opintotuen olla korkeakoulutuksessa pääosin lainamuotoista. Valmistumisen jälkeen osa lainasta muuttuisi opintorahaksi riippuen siitä miten lähellä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton lausunnon mukaan tukea tulee kehittää opintorahapainotteisena ja tuen tason tulee seurata kustannuskehitystä myös asumislisän vuokrakaton osalta. YHL kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. 16