Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24)"

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24) Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29) Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 2

3 Sisältö Tiivistelmä lausunnoista 4 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot 5 2 Lausunnonantajat 7 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin 9 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin 12 3

4 Tiivistelmä lausunnoista Lausunnon antoi 45 organisaatiota. Lausunnon antoi 14 ammattikorkeakoulua, ARENE, 12 yliopistoa, UNIFI, AMKE, opintotuen muutoksenhakulautakunta, Kansaneläkelaitos, Verohallinto, Finanssialan keskusliitto, VM, TEM, opiskelijajärjestöistä SAKKI, OSKU, SLL, SAMOK sekä SYL, työmarkkinajärjestöistä Akava, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, STTK, SAK ja EK. Eniten lausunnoissa kannatetaan opintorahan indeksisidonnaisuutta, asumislisän vuokrarajan korottamista sekä opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. Lausunnonantajista erityisesti korkeakoulut, opiskelijajärjestöt ja Kela pitävät opintotuen nykyrakennetta käyttökelpoisena ja esittävät tuen nykyrakennetta parantavia muutoksia, jotka sisältyvät työryhmän muistion vaihtoehtoihin. Opintotuen rajaamista lukuvuosien määrään, tukiajan leikkauksia tai rahamuotoisen tuen kohdentamismalleja tai opintorahan huoltajakorotusta kannattivat yksittäiset tai muutamat lausunnonantajat. Korkeaasteen opintotuen muuttamista lainaan perustuvaksi lisäselvityksin kannatti muutama lausunnonantaja. Opintotuen rakenteellisen kehittämisen prosessia arvioitiin kriittisesti muutamissa lausunnoissa. Useassa kannanotossa todettiin opintotuen rajallisuus vaikutta työuriin ja tuotiin esille muiden toimenpiteiden tarpeellisuus. 4

5 1 Toimeksiannot ja kokoonpanot Opintolainavähennyksen arviointi Toimeksianto Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti opintolainavähennyksen arviointityöryhmän, jonka tehtävänä on mennessä: 1 koota ja analysoida tilasto- ja rekisteritietoa opintolainavähennyksestä ja siihen oikeutetuista opiskelijoista ja heidän opinnoistaan, 2 arvioida järjestelmää tehokkaan tutkinnon suorittamisen ja opintotuen kannustavuuden kannalta sekä 3 tehdä järjestelmän toimeenpanoa ja lainsäädäntöä parantavia kehittämisehdotuksia. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, hallitussihteeri Laura Hansén ja erityisavustaja Minna Kelhä, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/neuvotteleva virkamies Kati Jussila ( lukien) ja ylitarkastaja Timo Annala VM; etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; johtava veroasiantuntija Tero Määttä, Verohallinto; rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Finanssialan Keskusliitto; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK sekä sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila/Ville Impiö/Soile Koriseva ( lukien), SYL. Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 Toimeksianto Työryhmän tehtävänä on valmistella valtioneuvoston kannanoton mukaisesti opintotukeen rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat opintotuen käyttöastetta, mahdollistavat tavoitteellisen ja täysipainoisen opiskelun ja valmistumisen tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Kehittämisehdotukset voivat koskea sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin myönnettävää opintotukea. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotuksia seuraavilta osa-alueilta: 5

6 täysipainoisen opiskelun mahdollistava opintotuen taso rahamuotoisen tuen kehittämismahdollisuudet opintolainan käyttökelpoisuuden parantaminen erityiset opintotukikannustimet toisen asteen opiskelijoiden opintotuen kehittämistarpeet. Työryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, OKM ja jäseninä toimivat hallitussihteeri Piritta Väinölä, korkeakouluneuvos Ari Saarinen, hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio sekä opetusneuvos Heikki Blom, OKM; budjettineuvos Outi Luoma-aho/ neuvotteleva virkamies Kati Jussila lukien, VM; etuusjohtaja Anne Neimala ja etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos; asiantuntija Antti Hallia, SAMOK; edunvalvonta-asiamies Milla Halme, SLL; sosiaalipoliittinen sihteeri Ville Impiö/Soile Koriseva lukien, SYL; puheenjohtaja Jenni Parpala/edunvalvontasihteeri Terhi Haapaniemi lukien, OSKU; edunvalvontasihteeri Jussi-Pekka Rode, SAKKI; erityisavustaja, Paloma Hannonen/Lasse Miettinen lukien, Vihreä liitto; erityisavustaja Aleksi Kalenius, Suomen sosialidemokraattinen puolue; erityisavustaja Minna Kelhä, Vasemmistoliitto; valtiosihteeri Marcus Rantala, Suomen ruotsalainen kansanpuolue; erityisavustaja Laura Rissanen, Kansallinen Kokoomus sekä suunnittelija Aki Ruotsala, Suomen Kristillisdemokraatit. 6

7 2 Lausunnonantajat Ammattikorkeakoulut Arcada ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu Diakonia ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Karelia ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto (JY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Svenska Handelshögskolan (SHH) Taideyliopisto (TaiY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Åbo Akademi (ÅA) 7

8 Muut ministeriöt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valtiovarainministeriö (VM) Muut tahot Kansaneläkelaitos Verohallinto Opintotuen muutoksenhakulautakunta Finanssialan Keskusliitto, FKL Suomen yliopistot, UNIFI Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys, AMKE Opiskelijajärjestöt Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, SAKKI Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL Suomen Opiskelija-Allianssi, OSKU Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, SAMOK Suomen ylioppilaskuntien liitto, SYL Työmarkkinajärjestöt Akava Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto, YHL Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK Toimihenkilökeskusjärjestö, STTK Elinkeinoelämän keskusliitto, EK 8

9 3 Kannanottoja opintotuen rakenteen kehittämisen yleisiin lähtökohtiin Korkeakoulujen lausunnoissa otetaan kantaa uudistamistyön lähtökohtiin seuraavasti: Usea korkeakoulu toteaa lausunnossaan, että nykyinen opintotukijärjestelmä on toimiva ja järjestelmää tulisi kehittää nykyrakenteen pohjalta säilyttämällä opintorahapainotteisuus. (TY, ÅA, Diak amk, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Savonia amk, Turun amk, Certia amk, Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk) Lähtökohtana tulisi olla, että opintotuen tulisi mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu. (JY, TaiY, Metropolia TTY)Tukea uudistettaessa tulisi ottaa huomioon syyslukukautena 2011 voimaan tulleet muutokset ja arvioida niiden vaikutuksia. (ÅA, JY, TaY, TTY, Itä- Suomen yliopisto). Useat korkeakoulut toteavat, että opintotuella voidaan vaikuttaa mukaan rajallisesti tavoiteajassa valmistumiseen, joten tarvitaan myöskin muita koulutuspoliittisia toimenpiteitä. (LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, JY, TY, Seinäjoen amk). Koulutuksellisen tasa-arvon lähtökohta tulisi myös huomioida. (SHH, LTY, Karelia amk) Arene kritisoi lausunnossaan valmisteluprosessia ja yhtyy lausumaan, jonka mukaan työryhmän esitykset eivät kaikilta osin vastaa työryhmän tehtävänantoa eivätkä riitä hallitusohjelmassa tai hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. UNIFI:n kannaotossa todetaan, että korkeakouluopiskelijoiden osalta opintotuen kehittämisellä tulee kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja opintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Opintotuen tulee siten mahdollistaa opiskelijalle riittävä toimeentulo. UNIFI:n mielestä raportti toimii hyvänä ja ajatuksia herättävänä taustamuistiona edettäessä seuraavaan vaiheeseen. UNIFI yhtyy osin lausumien kritiikkiin. AMKE pitää tärkeänä, että opintotuen muuttamisen osalta tehdään nopeasti päätöksiä, vaikka niiden toteuttaminen - esim. tarveharkinnan poistaminen itsenäisesti asuvien alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta osin tehtäisiinkin vaiheittain. Opintotuen rakennetta on perusteltua kehittää AMKE:n mukaan nykyiseltä toisaalta opintoraha ym. ja toisaalta opintolaina pohjalta kuitenkin niitä selkeästi yhteen nivoen. AMKE painottaa toisen asteen koulutuksessa opiskelevia todeten lausunnossaan, että toisen asteen opintotukea tulee kehittää koulutukseen kannustavammaksi ja opiskelijoiden opintotuki tulee olla sillä tasolla, että se mahdollistaa kokopäiväisen opiskelun. Tämä tarkoittaa myös indeksisidonnaisuuden liittämistä opintotukeen tavalla tai toisella. Opin- 9

10 totukikokonaisuuteen kuuluvan asumislisän osalta tilanne on samanlainen. AMKE kannattaa opiskelijan vanhempien tulojen perusteella tehtävän tarveharkinnan väljentämistä tai jatkossa kokonaan poistamista alle 20-vuotiailla itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla, heti kun rahoituskehys niin sallii. AMKE katsoo, että opintotukikokonaisuuden toimivuudella on selkeä yhteys myös nuorisotakuun toteutuksen onnistumiseen. AMKE:n mukaan myös lainamuotoista opintotukea tulee kehittää edelleen toisen asteen koulutuksessa. Opintolainan käytössä keskeisellä sijalla ovat opintojen aikaiset lainakustannukset ja niihin liittyen raportissa esitelty lainahyvitysmalli voisi olla kehityskelpoinen vaihtoehto kannustaa tutkinnon suorittamiseen ja taata opiskelijan taloudellinen asema nykyistä paremmin. Finanssialan keskusliitto pitää tärkeänä, että opintotuen muutokset johtavat tutkinnon suorittamiseen nykyistä lyhyemmässä ajassa. FKL:n näkemyksen mukaan opintotuen kannustavuuden kehittäminen on työurien pidentämistavoitteen kannalta yksi olennainen asia. Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan Suomen opintotukijärjestelmän perusrakenne on toimiva ja osa kansainvälisesti arvostettua koulutusjärjestelmäämme. Kelan mukaan opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat asumislisän riittämättömyys ja vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotukeen. Opintotuen alhainen taso on yhteydessä koulutushalukkuuden vähentymiseen, tehottomuuteen opinnoissa sekä opintojen pitkittymiseen ja keskeyttämiseen. Kansaneläkelaitos korostaa lausunnossaan, että rakenteellisiin muutoksiin tulisi varata vähintään kahden vuoden suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottoaika. Kansaneläkelaitos viittaa lukuvuonna 2011 tehtyihin opintotuen epäkohtien korjauksiin ja toivoo näiden arvioimista ennen uusien muutosten toteuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan ehdotukset opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi ovat pääosin kannatettavia. Lisäksi tarvitaan myös mm. opetuksen, opinto-ohjauksen sekä opintojen henkilökohtaistamisen laadun ja saatavuuden parantamista. TEM:n kannanotossa korostetaan työmarkkinoilla vallitsevaa kilpailun olevan opintojen aikaisen työssäkäynnin perusteena. Pelko työttömyydestä on myös keskeinen syy haluttomuuteen rahoittaa opintoja opintolainalla sekä usein myös syy tietoisesti pitkittää opiskeluaikaa yli tavoiteajan. Valtiovarainministeriö korostaa lausunnossaan, että opintotuen rakenteen kehittäminen tulee toteuttaa hallituksen rakennepoliittisen linjauksen mukaisesti kustannusneutraalisti. Valtiovarainministeriö pitää julkisen talouden kestävyyden kannalta määrärahojen lisäämistä opintososiaalisiin etuuksiin epätarkoituksenmukaisena. VM pitää tärkeänä selvittää jatkossa työryhmän ehdotuksen mukaisesti toimeentulon ja opintojen keskeyttämisen välinen suhde, keskeyttämisen syyt ja vaikutus työllisyyteen ja työuriin sekä opintolainan takaisinmaksuongelmat. Jatkossa tulee selvittää, riittäisikö myös Suomessa työmarkkinoiden tarpeisiin alempi korkeakoulututkinto ja miten korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opiskelijajärjestöjen mielestä opintotuen nykyrakenne on käyttökelpoinen. Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvät opiskelijajärjestöjen mielestä tuen niukkuuteen, opintolainan alhaiseen käyttöasteeseen sekä toisen asteen opiskelijoiden osalta vanhempien tulojen vaikutukseen opintotuen määrään. Opiskelijajärjestöt vastustavat tuen muuttamista kokonaan tai suurelta osalta lainaksi. Opiskelijajärjestöt kritisoivat työryhmätyöskentelyä ja tuovat lausunnoissaan esille työryhmän toimeksiannon haasteellisuuden, joka vaikeutti yhtenäisen ehdotuksen tekemistä. Opiskelijajärjestöt ovat koostaneet työryhmän muistiossa käsitellyistä vaihtoehdoista viiden kohdan kokonaisratkaisuesityksen. SAK katsoo, että korkea-asteen opintotuen kehittämisessä lähtökohtana tulee olla sekä sosioekonomisten erojen tasaaminen että koulutusinvestointien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta 10

11 järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan. SAK lähtee siitä, että nuorten peruskoulutukseen tulisi sisältyä paitsi peruskoulu myös toisen asteen ammatillinen tai yleissivistävä koulutus. Tämän koulutusvaiheen ajan nuorilla tulisi olla maksuton koulutus ja opintososiaalisella tuella tulee sekä kompensoida välillisiä opiskelukustannuksia että tasoittaa perheiden taloudellisia lähtökohtaeroja. Suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei SAK:n näkemyksen mukaan tule ryhtyä ennen kuin edellisten uudistusten vaikutukset on kartoitettu. Opintotuen nykyinen rakenne on edelleen käyttökelpoinen. SAK katsoo, että opintotuen rakenteelliset muutokset eivät yksin riitä nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista. Panostukset koulutuksen tarjontaan, opetuksen laatuun ja saatavuuteen sekä ohjaukseen ovat SAK:n mielestä opintososiaalisten etuuksien rinnalla keskeisiä opintoja vauhdittavia tekijöitä. Akava katsoo, että opintoaikoja voidaan lyhentää opintotuen keinoin ainoastaan tuen rakenteen radikaalilla uudistamisella ja kannustamalla lainanottoa. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee eriyttää korkeakoulujen opintotuen kehittämisestä. Opintotuen kehittämisellä tulee Akavan mukaan vahvistaa entisestään korkeakoulujen kaksiportaista tutkintorakennetta. Opintotukea on kehitettävä niin, että lainaa tosiasiallisesti käytetään osana opintotukea ja lisäraha tulee opintojen aikaiseen toimeentuloon. Tuen piirissä olemisesta tulee palkita, samoin tavoiteajassa valmistumisesta. Opintotuen kehittäminen ei saa vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja sen kehittämispyrkimyksiä. STTK pitää suomalaista olemassa olevaa opintotukijärjestelmää varsin toimivana ja edistyksellisenä verrattuna muihin maihin. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Tarvittavat muutokset on pystyttävä toteuttamaan pikaisesti erimielisestä muistiosta huolimatta. STTK näkee kuitenkin järjestelmässä kehittämiskohteita, joita parantamalla opintotuesta muodostuu oikeudenmukaisempi ja kannustavampi. Opintotuki on yksi tärkeä työkalu opintoaikojen lyhentämisessä ja työurakeskustelussa. Opintotuki ei ole palkkaa opiskelusta, vaan tukimuoto, joka mahdollistaa opiskelun omasta tai perheen varallisuudesta riippumatta. Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että opintotuella on suuri ohjausvaikutus opiskelukäyttäytymiseen ja vaatii ehdotettua järeämpää opintotuen rakenteellista uudistamista siten, että tuen olisi oltava opiskeluaikana pääosin lainamuotoista. 11

12 4 Yksityiskohtaisia kannanottoja työryhmän muistiossa esitettyihin vaihtoehtoihin Korkeakoulujen lausunnoissa kannatetaan laajasti opintorahan sitomista indeksiin. Indeksisidonnaisuuden nähtiin olevan tarpeellinen mm. opintotuen tason parantamiseksi. (Kymenlaakson amk, Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Metropolia amk, Jyväskylän amk, LTY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Turun amk). Opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä kannatetaan myöskin korkeakouluissa laajasti. Opintolainahyvitystä pidettiin lausunnoissa opintolainavähennystä tai lukuvuosipalkkiota selkeämpänä mallina tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen kannustamiseen. (LTY, TaiY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, OY, Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, Turun amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Oulu seudun amk, Metropolia amk, Karelia amk, Jyväskylän amk, Centria amk). Lukuvuosipalkkioon kriittisesti suhtautuvat korkeakoulut toivat lausunnoissaan esille, että malli on työläs ja lisää opiskelijoiden epätasa-arvoisuutta, koska opintopisteet kertyvät epätasaisesti esim. opintoalakohtaisista syistä. Mallissa on myös vaikea riittävästi ottaa huomioon elämäntilanteita. Opintorahapainotteinen tuki opintojen alussa -mallia tai aivan kokonaan lainaan perustuva tukea ei kannateta korkeakouluissa. Malleja, joissa korkea-asteen opintotuen muuttuisi pääosin lainaan perustuvaksi, kritisoitiin lausunnoissa mm. monimutkaisina, opiskelijoiden haluttomuudella ottaa lainaa sekä kielteisillä vaikutuksilla yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin opiskelijan sosioekonomisen taustan perusteella sekä opintojen keskeyttämisen lisääntymisellä. Asumislisän vuokrarajan korottamista kannatti usea korkeakoulu. (Karelia amk, Centria amk, Diak amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk, Jyväskylän amk, Turun amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, ÅA, SHH). Asumistukeen siirtymistä kannatti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Seuraavat ratkaisuehdotukset saavat muutamilta korkeakouluilta kannatusta: lukuvuosittainen vähimmäisopiskelun vaatimus (Savonia amk, Haaga-Helia amk, Centria amk, Itä-Suomen yliopisto, LTY) uuden rahoitusmallin kriteerin (55 opintopisteen) huomioiminen opintotuessa (Turun amk, Haaga-Helia amk, Savonia amk, Metropolia amk) 12

13 opintorahan huoltajakorotus (Turun amk, Jyväskylän amk, LTY, TaY, Itä-Suomen yliopisto, OY, TaY) opintorahan euromääräinen tasokorotus (Kemi-Tornio amk, Centria amk, Rovaniemen amk) lainatakauksen korotus (Aalto-yliopisto, ÅA, LTY) opintorahan korottamista edellisen lukuvuoden/lukukauden tehokkaan opiskelun perusteella (Kymenlaakson amk, Savonia amk, Seinäjoen amk) lainan turvallisuuden parantaminen: maksuvapautusten kehittäminen, (Metropolia amk, Aalto-yliopisto), opiskeluajan koronmaksamisesta luopuminen, (LTY, Aalto-yliopisto, ÅA), korkoavustuksen tulorajojen sitominen indeksiin (TTY, Aalto-yliopisto, TaY) tutkintokohtaisen tukiajan rajaaminen lukuvuosien määrään (Kymenlaakson amk, Haaga-Helia amk, TTY, SHH) opintorahapainotteinen tuki tavoiteajalle (Jyväskylän amk, Kemi-Tornio amk, Rovaniemen amk) tutkintokohtaisen tukiajan lyhentäminen/ suhteuttaminen paremmin tutkinnon laajuuteen (Haaga-Helia amk, Centria amk, TTY, Jyväskylän amk) opintotuen enimmäisajan leikkaaminen (Haaga-Helia amk, LTY) apurahojen ja stipendien huomioon ottamisesta luopuminen (Jyväskylän amk, Turun amk, TaY) opintotuen tasoa tulee parantaa (HY, Aalto-yliopisto) opintotuen tulee kannustaa sekä opiskeluun että opiskelun ohella oppimista tukevaan työntekoon (Turun amk) uudistamistyössä otettava huomioon myös tavoiteaikaa pidemmän ajan opiskeluun tarvitsevat opiskelijat (Itä-Suomen yliopisto) myös kannustinelementtejä nopea suorittamisen tueksi, myös alle normiajan (Metropolia) Yksittäiset korkeakoulut kannattavat opintotuen tulorajojen korottamista (Turun amk), opintolainavähennyksen säilyttäminen (Seinäjoen amk) tai sen ehtojen parantamista (Kymenlaakson amk). Turun yliopisto kannatti opintolainavähennyksestä luopumista ja järjestelmän korvaamista valmistumispalkkiolla. Svenska Handelshögskola piti kannanotossaan tehokkaana ja turvallisena mallia, jossa lainan takaisinmaksun sidottaisiin tulotasoon. Aalto-yliopiston mielestä lainapainotteisuuden lisäämistä kannattaisi kokeilla. Oulun yliopisto kannattaa lainapohjaista tukea, jossa laina muuttuu huomattavalta osalta opintorahaksi jokaisen lukuvuoden tai lukukauden jälkeen, jos opinnot ovat edenneet tuen edellyttämällä vauhdilla. Finanssialan keskusliitto kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. FKL suhtautuu varauksellisesti opiskeluajan koronmaksuvelvoitteesta luopumiseen, kannattaa korkojen verovähennysoikeudesta luopumista ja vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta luopumista myönnettäessä opintorahaa täysi-ikäisille toisen asteen opiskelijoille. Kokonaan lainaan perustuva malli on FKL:n mukaan sinänsä selkeä ja saattaisi johtaa tehokkaaseen opiskeluun. FKL:n mukaan opintorahasta luopuminen johtaisi kuitenkin nykyistä suurempiaan velkataakkaan, josta seuraisi opintolainojen maksuhäiriöiden kasvua. FKL mielestä malli saattaisi johtaa tavoitteiden kannalta täysin päinvastaiseen lopputulokseen, jos entistä useampi opiskelija rahoittaisi opiskelun käymällä työssä. Malli edellyttää FKL:n mielestä lisäselvityksiä. 13

14 Kansaneläkelaitos esittää lausunnossaan seuraavien opintotukeen liittyvien suurimpien ongelmien poistamista: poistetaan vanhempien tulojen vaikutus vuotiailla itsenäisesti asuvilla siirretään opiskelijat yleisen asumistuen piiriin lievennetään lainatakauksen tarveharkintaa, selkeytetään tukiajan laskentaperusteita pidennetään, lukiokoulutuksen tukiaikaa sekä selkeytetään yksityisten oppilaitosten opintotukioikeutta poistetaan verovapaiden apurahojen huomioiminen opiskelijan vuositulona sidotaan opintoraha indeksiin rajoitetaan opintotuen myöntämistä useampaan ammatilliseen koulutukseen rajataan opintotuen myöntäminen lukuvuosien määrään rajaaminen ja lyhennetään opintotuen enimmäistukiaikaa 64 tukikuukauteen opintolainan korot pääomitetaan kokonaisuudessaan opintotukiaikana sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin luovutaan opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan opintolainavähennysjärjestelmästä ja sen jälkeen opintonsa aloittavilla Opintotuen muutoksenhakulautakunta kannattaa lausunnossaan opintotuen tasoa (pienten opintorahojen korotus, asumislisän vuokrarajan korotus), vanhempien tulojen huomioonottamisesta luopumista, tukiajan rajausta ja rahamuotoisen tuen kohdentamista koskevia ehdotuksia, opintolainavähennyksestä luopumista, opintolainan turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sekä opintolainan korkojen verovähennyksestä luopumista. Verohallinto pitää valtiovarainministeriön vero-osastolle antamassaan lausunnossa opintolainahyvitystä kannatettavana ja nykyistä opintolainavähennystä selkeämpänä järjestelmänä eikä aiheuttaisi merkittäviä muutoksia Verohallinnon järjestelmiin. Lausunnossa todetaan, että mahdollisen lukuvuosipalkkion veroalaisuus tulisi huomioida ja lisäksi ottaa huomioon verotuksen opintorahavähennyksessä. Opintolainan korkojen verovähennysoikeus olisi toteutettavissa ilman merkittäviä järjestelmämuutoksia. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää opintotuen tason ja kannustavuuden parantamiseksi tehtyjä vaihtoehtoja kannatettavina. Lisäksi yksi mahdollisuus olisi opintotuen sitominen nykyistä vahvemmin opintojen etenemiseen ja tutkinnon suorittamiseen tavoiteajassa. TEM:n mukaan tulisi arvioida uudelleen alle 20-vuotiaiden opintotuen tarveharkintaa, kehittää aikuislukiota suorittavien opintotukea sekä vähentää järjestelmäään liittyvää tarveharkintaisuutta. TEM katsoo, että esitys opintolainahyvityksestä on oikeasuuntainen, mutta arvioi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta opintoaikojen ja työurien pituuteen. Opintolainan suosioon vaikuttavat merkittävästi asenneseikat, joiden muuttaminen hallinnollisin toimin on erittäin vaikeaa. Valtiovarainministeriön mukaan nykyjärjestelmässä tuen saamiseksi tulisi edellyttää tavoiteajan mukaisia opintosuorituksia tai edes korkeakoulujen rahoitukseen sidottua opintosuoritusten lukuvuosittaista määrää, 55 opintopistettä lukuvuodessa. Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan valmistumista voisi nopeuttaa esitetty malli opintorahapainotteisesta tuesta tavoiteajalle. Mallin mukaan opiskelija rahoittaa tavoiteajan jälkeiset opinnot pelkästään asumislisällä sekä lainatakauksella, jonka taso vastaa tavoiteajan 14

15 opintorahaa ja lainatakausta yhteensä. Jatkossa tulee selvittää, miten ensisijaisesti korkeakouluopintojen rahoituksessa voidaan siirtyä täysimääräisesti lainamuotoiseen opintotukeen. Opintotukijärjestelmää tulisi kehittää siten, että se takaisinmaksun osalta huomioisi opiskeluajan jälkeiset yksilön taloudelliset mahdollisuudet nykyjärjestelmää voimakkaammin. Kannustintekijänä opintolainapainotteisessa mallissa nopeampi opintojen suorittaminen vähentäisi lainapääoman karttumista. Valtiovarainministeriö kannattaa opintolainavähennyksestä luopumista, mutta sen mahdollinen korvaaminen muilla järjestelmillä ei ole välttämätöntä. Tarve tulee huomioida muun opintotuen rakenteellisen uudistamisen yhteydessä. Valtiovarainministeriön kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti lukuvuosittaisen palkkiomallin epätarkoituksenmukaisuuteen. Valtiovarainministeriö toteaa, että opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta luopuminen yksinkertaistaisi verojärjestelmää. Opiskelijajärjestöt ovat laatineet yhteisen kokonaisratkaisun, joka sisältää seuraavat toimenpiteet: opintoraha sidotaan indeksiin hallitusohjelman mukaisesti opintolainan käyttöä parannetaan luopumalla opintolainan korkojen pääomittamisesta opiskeluaikana, jolloin yhden prosentin opintolainan koron maksaminen siirtyy valmistumisen jälkeiseen aikaan sekä sidotaan korkoavustuksen tulorajat indeksiin opintolainavähennys korvataan lukuvuosipalkkiolla vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa lievennetään korottamalla tulorajoja portaittain siten, että ensimmäinen korotus tehdään 30 % suuruisena opintolainan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan Lisäksi opiskelijajärjestöjen lausunnossa todetaan, että vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta tulee luopua vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta kokonaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opiskelijajärjestöjen mukaan opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijajärjestöjen mukaan kustannusneutraali uudistus tarkoittaisi sitä, että opintotuen kehittämisen toimet tulee toteuttaa vuoden 2012 määrärahatason mukaisesti. Opiskelijajärjestöt pitävät lukuvuosipalkkiot tehokkaana opintojen vauhdittamisen kannalta mm., koska se lisää opiskelijan toimeentuloa opiskeluaikana suorana rahallisena tukena, ja edellyttää säännöllistä toimeentuloa kohentavaa opintolainan nostamista. OSKU, SLL ja SAKKI korostavat lausunnoissaan erityisesti toisen asteen opintotuen tarveharkintaisuuden poistamisen tärkeyttä sekä ottivat myös kantaa korkea-asteen tuen kehittämiseen tukemalla SAMOK:n ja SYL:n ehdotusta lukuvuosittaisesta palkkiosta. SAKKI kannattaa opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin SAKKI:n mukaan vanhempien tuloihin perustuva tarveharkinta tulee poistaa ensin itsenäisesti asuvien täysiikäisten ja sen jälkeen alle 18-vuotiaiden tuesta. SYL ja SAMOK tuovat lausunnossaan esille kaavamaisen opintoaikojan lyhentämistavoitteen ongelmallisuuden, opintoaikoihin liittyvien tilastojen tulkinnanvaraisuuden sekä muut kuin toimeentuloon liittyvät opintoaikoihin pidentävät vaikuttavat tekijät. SYL ja SAMOK kannattavat huoltajakorotuksen käyttöönottoa. Akavan mukaan opintotukea tulisi voida käyttää joustavammin. Akavan mallissa opintorahaosuus tulisi suunnata kandidaattitutkinnon suorittamiseen siten, että opiskelijalla 15

16 olisi mahdollisuus nostaa koko opintotuen opintorahaosuus kandivaiheessa. Korkeampi tukitaso edellyttäisi korkeampien opintopistemäärien suorittamista. Tulorajojen tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeammat ja maksimilainamäärää tulisi nykyisestään nostaa. Lainan käyttöä tulisi subventoida antamalla määräajassa valmistuneelle opiskelijalle osa lainasta anteeksi suoralla rahana tai vähennyksenä. Lainasubvention tulisi olla määräajassa valmistuneella esimerkiksi % lainapääomasta. Subventio pienenisi vaiheittain ja sitä ei saisi lainkaan, jos tutkinnon suorittaa yli kaksi vuotta tutkinnon tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. SAK:n mielestä vanhempien tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta tulee luopua ja 17-vuotiaiden opintotukeen tulisi tehdä tarkennuksia. SAK katsoo, että asumislisän vuokrakaton korotus parantaisi opintotuen riittävyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin todellisiin asumiskustannuksiin. Opiskelijoiden siirtämisestä asumistukeen on tarpeen tehdä taustaselvityksiä, jotta voidaan arvioida muutoksen vaikutusta eri opiskelijaryhmiin ja valtion menoihin. SAK pitää tarkoituksenmukaisena, että korkea-asteen opintojen osalta järjestelmää kehitetään lainamuotoisen tuen suuntaan siten, että opintolainan houkuttelevuutta voitaisiin parantaa takaisin maksun käytäntöjä kehittämällä. Opintolainan takaisinmaksu suhteutettaisiin opiskelun jälkeiseen tulotasoon. Tavoite-ajassa tai sitä nopeammin valmistuville voitaisiin antaa helpotuksia lainan takaisin maksussa. SAK pitää perusteltuna, että edellä kuvattua mallia edelleen selvitettäisiin. STTK:n mukaan suurimmat epäkohdat ovat tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoiden opintotuessa. Vanhempien tulojen huomioiminen täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen on selvä epäkohta, joka pitää korjata. Opintuen lainapainotteisuutta pitää STTK:n mukaan lisätä. Lainan määrän lisääminen lisää paineita kehittää myös keinoja, joilla lainan takaisinmaksu ei muodostu ongelmaksi esimerkiksi työttömyyden tai matalan palkkauksen takia. Opintotuen sitominen indeksiin asettaa opiskelijat samaan asemaan muiden tukea saavien ryhmien kanssa. Tämä on STTK:n mukaan mahdollista vasta sitten, kun uusi malli on luotu. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventämistä vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden osalta, opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä ja korotetun opintorahan maksamista tehokkaasti opiskeleville. EK katsoo lausunnossaan, että työurien pidentämisen kannalta tulisi opintotuen olla korkeakoulutuksessa pääosin lainamuotoista. Valmistumisen jälkeen osa lainasta muuttuisi opintorahaksi riippuen siitä miten lähellä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton lausunnon mukaan tukea tulee kehittää opintorahapainotteisena ja tuen tason tulee seurata kustannuskehitystä myös asumislisän vuokrakaton osalta. YHL kannattaa opintolainavähennyksen korvaamista opintolainahyvityksellä. 16

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.2.2014 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA PROJEKTISUUNNITELMA 1. Uudistuksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoite Hallituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 20.12.2013. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä

Lausuntopyyntö 20.12.2013. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä Lausuntopyyntö OKM/85/040/2012 20.12.2013 Jakelussa mainituille Viite Asia OKM064:00/2012 Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä Lausuntopyyntö lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29

Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29 Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29 Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 2.11.2015

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 2.11.2015 Hallitussihteeri Aino Still Opetus- ja kulttuuriministeriön vastine sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta 40/2015 vp annettuihin asiantuntijalausuntoihin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN 1 OPINTOTUKI-INFO 2015 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 / 8 Eduskunta Sivistysvaliokunta Lausuntopyyntö 29.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä eduskunnan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Opintolainavähennyksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24

Opintolainavähennyksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24 Opintolainavähennyksen arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 212:24 Opintolainavähennyksen arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET INFO 8 (12.12.2007) OPINTOTUKI 2008 Tämä esite on tiivistelmä vuoden 2008 opintotuesta. Saat tarkempaa tietoa opintotuen myöntämisestä ja hakemisesta Opintotukiesitteestä ja Kelan internetsivuilta (www.kela.fi).

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2014

OPINTOTUKI-INFO 2014 1 OPINTOTUKI-INFO 2014 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. HE 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen rakennepoliittisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERiÖ LAUSUNTOPYYNTÖ 18.8.2014 STM090:00/2013 1(5) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1243/2013 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO?

JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO? JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO? Sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Fatim Diarra Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Sanni Saarimäki Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Lisätiedot

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo Opetusministeriö Ulla Hämäläinen 29.10.2007 Taustaa Hämäläinen, U. Juutilainen, V-P. ja Hellsten, K.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti

Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Laatija: Oikeusministeriö Vastauksen määräpäivä: 30.11.2015 Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän raportti Sisältö Johdanto, Tausta... 1 Jakelu... 2

Lisätiedot

Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN

Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen

OPETUSMINISTERIÖ Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen OPETUSMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 27.6.2007 Arja Mäkeläinen OPETUSMINISTERIÖN ASETUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA OLEVAN OPISKELIJAN OPINTOSOSIAALISISTA EDUISTA TIETOPUOLISEN OPETUKSEN AIKANA 1 Nykytilanne

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tikauden tuloksen osuus kokonaistuotoista Kuvio 1b: Tilikauden tuloksen osuus

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012

YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012 YHTEENVETO AMK-LAKIEHDOTUKSESTA JA SIITÄ ANNETUISTA LAUSUNNOISTA Liittoumakorkeakoulut-seminaari 31.10.2012 Ylijohtaja Anita Lehikoinen Amk-uudistuksen toteuttaminen Ammattikorkeakoulujen hallintoa ja

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain 39 ja 41 :n ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta yhteenveto saaduista lausunnoista

Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain 39 ja 41 :n ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta yhteenveto saaduista lausunnoista OKM/KTPO 9.6.2014 Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain 39 ja 41 :n ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta yhteenveto saaduista lausunnoista Lausunnonantajat Oikeusministeriö (OM) Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2007 vp Hallituksen esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 2007 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen barometri

Ammattiosaamisen barometri Ammattiosaamisen barometri Hanne Paila Ammattiosaamisen barometri Suuntana tulevaisuus koulutuksen järjestäjien näkemykset muutoksista ja niiden vaikutuksista Toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot