Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (26) Lähetetty :54 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi SANNA MARKETTA AIRAKSINEN Hämeen Setlementti ry Järjestönumero 4117 Käyttötarkoitus Kanta-Hämeen alueella yhdistysten ja järjestöjen roolin vahvistamiseen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä järjestöyhteistyön kehittämiseen tulevan maakunnan, sotepalveluiden ja kuntien kanssa niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kuin muutenkin. Hankkeessa luodaan maakunnallinen yhteistyörakenne maakunnan, kuntien ja järjestöjen kesken. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Kanta-Hämeen alueella yhdistysten ja järjestöjen roolin vahvistamiseen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä järjestöyhteistyön kehittämiseen tulevan maakunnan, sotepalveluiden ja kuntien kanssa niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kuin muutenkin. Hankkeessa luodaan maakunnallinen yhteistyörakenne maakunnan, kuntien ja järjestöjen kesken. Toiminnan tai hankkeen nimi Meidän Häme Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen

2 Avustushakemus 2 (26) Forssa Humppila Jokioinen Ypäjä Tammela Riihimäki Loppi Hausjärvi Hämeenlinna Hattula Janakkala Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa Toimintamuodot ja rahoittajat Kohtaamispaikka ja vapaaehtoistoiminta, STEA/STM ja Hämeenlinnan kaupunki Kuntouttava työtoiminta, myyntipalvelu, Hämeenlinnan kaupunki Tukihenkilötoiminta, myyntipalvelu, Hämeenlinnan kaupunki Työllistämistoiminnan kehittämisprojekti TyöPolku, TE-toimisto Lähiökeskukset, Hämeenlinnan kaupunki, VVO, Hämeenlinnan Asunnot oy Yhteistyötä ja ohjausta -hanke, STEA/STM ja THL/STM TOIMI!-hanke, ESR Hyvä alku Hämeessä-hanke, ESR Hae mut mukaan, Setlementtiliitto/TEM Tilojen käyttö - Vuokratilat Kuvaus tiloista: Projektipäällikölle vuokrataan työpiste Hämeenlinnan Kumppanuustalosta, joka on yhdistyksen päätoimipaikka. Työpisteen tila n. 10m2, vuokra 250 /kk. Vuokranantaja Linnan Tilapalvelut oy. Forssasta ja Riihimäeltä vuokrataan koordinaattoreille työhuoneet (10-15m2) hyvien yhteyksien varrelta ja jos mahdollista esim. jonkun paikallisen yhdistyksen toimitiloista tai niiden läheisyydestä. Kokoontumistilan käyttömahdollisuus on etu paikan valinnassa. Vuokriin varataan 400 /kk molemmissa kaupungeissa.

3 Avustushakemus 3 (26) Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Tuleva sote- ja maakuntauudistus haastaa eri toimijat pohtimaan ja kehittämään kunkin tulevia rooleja tulevaisuudessa. Yhdistykset ja järjestöt on tarve saada mukaan tuomaan asiantutemuksensa muutostyöhön ja kehittämään yhteistyötä tulevan maakunnan kanssa. Kanta-Hämeen maakunnassa on kolme vahvaa seutukuntaa ja on tarpeen, että myös yhdistykset ovat verkostoituneet maakunnallisen tason lisäksi seutukunnittain. Oma Häme maakuntahankkeen kanssa on järjestetty kaksi Järjestöfoorumia, 11/2016 (Riihimäellä) ja 2/2017 (Hämeenlinnassa). Syksyn foorumissa keskeiseksi kehittämistarpeeksi nostettiin maakunnallisen mallin kehittäminen yhdistysten toimintojen kokoamiseksi ja kokemusasiantuntijuuden hyvien käytäntöjen levittäminen koko maakunnan alueelle ja kuntiin. Muutosjohtajien maakuntakierroksella Forssassa 3/2017 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpajassa todettiin, että vahvat seutukunnat ovat voimavara ja järjestöjen mukanaolo ja rooli uudistettavassa rakenteessa on keskeinen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työpajassa rakenteesta hahmoteltiin kolminapainen: maakunta koordinoi, alla seutukunnalliset koordinaattorit, joiden alla kuntakohtaiset työntekijät. Yhdyspintoihin liittyen palveluohjaus eteenpäin koettiin merkittäväksi asiakkaan ollessa keskiössä. Työpajassa herätti huolta se, miten kolmas sektori saadaan toimimaan maakunnallisesti ja seutukuntien kesken. Tapaamisessa Oma Hämeen ikäihmisten muutosagentin kanssa käytiin läpi ikäihmisten palveluiden ja omaishoidon sisältöihin liittyvää työtä, aikatauluja ja mahdollisia yhteistyön paikkoja. Tarpeen on saada käyttöön yhdistysten näkemyksiä ja tietoa toiminnasta nimenomaan kootusti ja koordinoidusti. Toiminnan tarpeita on selvitetty Forssan ja Riihimäen seutujen osalta Forssan yhdistysillassa syksyllä 2016, molempien seutujen yhdistystoiminnasta tehdyillä kyselyillä 3/2017 (yht. 25 vastajaa). Molempien seutujen osalta tarpeiksi nousivat yhdistysten ja kunnan/sote-palveluohjauksen yhteistyö, yhdistysten tietojen kokoaminen yhteen (nettisivu tms.) sekä yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet. Lisäksi yhdistysten toimintatiedot tulee saada paremmin palveluohjauksen tietoon. Riihimäen seudulla on tarve tehdä yhteistyötä myös Uudenmaan järjestöjen kanssa ja Forssan seudulla Varsinais-Suomen suuntaan. Hankehakuun ilmoittautuneille yhdistyksille järjestettiin työpaja 21.3., johon osallistui 18 hlöä 16 eri yhdistyksestä/yhteisöstä. Esille tuli seuraavia maakuntatason tarpeita: palveluohjauksella tietoisuus järjestöjen toiminnasta, ammattilaiset ohjaavat asiakkaita heitä tukevaan järjestötoimintaan,

4 Avustushakemus 4 (26) maakunnan tason vertaistuki ja tiedon jakaminen sekä yhdistyksille resurssia toimintaan ja uudistuksessa mukana olemiseen. Tarve on myös tiedottaa hyvin laajaa toimintakenttää sekä saada eri käyttäjäryhmät mukaan kehittämiseen. Jalkautuvia palvelupisteitä, olemassa olevien toimijoiden hyödyntämistä ja maaseudun vapaiden tilojen käyttöönottoa toivottiin. Nykyinen Hämeen Setlementin Hämeenlinnan seudulle suunnattu järjestöyhteistyö ei pysty vastaamaan tulevaan tarpeeseen resurssien ja kolmen hyvin erilaisen seutukunnan vuoksi. Tästä syystä Forssan ja Riihimäen seuduille tarvitaan omanlaista koordinointia ja paikallinen työntekijä. Toiminnan tavoitteet 1. Ensimmäinen päätavoite on rakenteiden ja verkostojen kehittäminen yhteistyössä tulevan maakunnan ja kuntien kanssa sekä alueen yhdistysten ja järjestöjen kesken. 2. Tuetaan eri tasojen (kunta, seutu, maakunta) yhteistyöverkostojen syntymistä. 3. Järjestöyhteistyö ja yhdistysten toiminnat saadaan osaksi tulevan maakunnan ja kuntien perustoimintaa, palveluohjausta ja rakenteita. 4. Toinen päätavoite on yhdistystoiminnan näkyvämmäksi tekeminen. 5. Luodaan sähköinen sivusto, josta maakunnan yhdistystoiminta on löydettävissä - niin kuntalaisille, ammattilaisille kuin järjestöille. 6. Viranomaiset saavat nykyistä paremmin tietoa yhdistyksistä ja niiden toiminnoista, jotta he voivat ohjata asiakkaita eteenpäin. 7. Forssan ja Riihimäen seuduilla yhdistysten, kuntien ja sotepalvelujen yhteistyö lisääntyy. 8. Hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja jaetaan maakuntatasolla alueille, jossa vastaavalle toiminnalle on tarvetta tai toimintamalli on toimiva. 9. Yhdistykset ovat mukana vaikuttamassa ja tuomassa asiantuntemustaan sote- ja maakuntauudistuksessa sekä tulevien kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. 10. Yhdistysten kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja huomioiminen kuntien hyvinvointikertomuksissa. Toiminnan kohderyhmät Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Kanta-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan yhdistykset ja järjestöt, niiden vapaaehtoiset ja työntekijät. Hankkeen toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki alueelliset, seudulliset ja paikalliset yhdistykset, jotka haluavat olla mukana kehittämässä yhteistyötä tulevan maakunnan ja kuntiin jäävien palveluiden ja yhdistysten välillä. Koko maakunnan alueella toimivia järjestöjä osallistuu hankkeeseen noin 30. Forssan ja Riihimäen seuduilla yhteistyöhön ja sen kehittämiseen osallistuu yhteensä noin 140 yhdistystä. Välillisesti kohderyhmänä ovat myös näiden

5 Avustushakemus 5 (26) yhdistysten jäsenet ja toimintaan osallistuvat. Toisena keskeisenä pääkohderyhmänä yhteistyön kehittämisen ja vaikuttamistoiminnan näkökulmasta ovat laajasti Kanta-Hämeen alueen kunnalliset ja tulevaisuudessa maakunnalliset poliittiset päättäjät, maakunnan ja kuntien johto sekä yhteistyökumppaneiden päättävässä asemassa olevat. Jotta konkreettinen yhteistyö ja uusien toimintatapojen (mm. yhdistykset osana asiakasohjausta) juurtuminen onnistuu, tärkeänä kohderyhmänä ovat kuntien ja maakunnan eri yksiköiden ja toimialojen työntekijät, kuten sairaanhoito, terveyspalvelut, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, ikäihmispalvelut jne. Tulevassa maakuntamallissa julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla kohderyhmänä, ainakin joiltain osin, ovat yksityiset palveluntuottajat. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen aikataulu Syksy 2017: - työntekijöiden rekrytointi ja perehdytys - hankkeen toimintasuunnitelman ja arvioinnin täsmentäminen - tiedotuksen suunnittelu ja aikatauluttaminen - vuosikellon ja tiedotussuunnitelman luominen - ohjausryhmän kokoaminen - alkukartoituksen toteuttaminen Vuosi 2018: - vuoden toimintasuunnitelma - arvioinnin täsmentäminen ja väliarviointi - vuosikellon tarkistaminen - järjestöfoorumit - raportointi rahoittajille ja jatkorahoituksen hakeminen - ohjausryhmän kokoukset Vuosi 2019: - vuoden toimintasuunnitelma - arvioinnin täsmentäminen ja väliarviointi - vuosikellon tarkistaminen - järjestöfoorumit - raportointi rahoittajille ja jatkorahoituksen hakeminen - ohjausryhmän kokoukset Vuosi 2020: - vuoden toimintasuunnitelma - vuosikellon tarkistaminen - järjestöfoorumit - ohjausryhmän kokoukset - loppuarviointi - hankkeen loppuseminaari ja raportointi

6 Avustushakemus 6 (26) Hankkeen toimintojen suunnittelu aloitetaan ensivaiheessa hankkeeseen ennakkoon sitoutuneiden (kumppanuussopimukset) yhdistysten ja järjestöjen sekä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Maakunnallisilla yhdistyksillä on Forssan ja Riihimäen seuduilla paikallisyhdistyksiä ja kerhoja, joita osallistetaan alueiden yhteistyön kehittämiseen. Toiminta teemoittain Yhteistyörakenteet Hankkeen käynnistyessä sille perustetaan maakunnallinen ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat eri tahojen edustajat. Lisäksi tarpeen mukaan kootaan alueellisia työryhmiä Forssan ja Riihimäen seutujen yhteistyön kehittämiseen. Hämeenlinnan seudulla AK3:n toimintana koordinoitava SILTAyhteistyöverkosto toimii hankkeen linkkinä Hämeenlinnan seudun yhdistyksiin. Hankkeeseen palkatut työntekijät verkostoituvat maakuntaliiton Oma Hämeen muutosjohtajan, - agenttien ja muiden työntekijöiden kanssa mm. soteuudistuksen ja kärkihankkeiden (LAPE, ikäihmiset) osalta. Hankkeen vuosien toiminta aikataulutetaan Oma Hämeen työryhmien työskentelyaikataulujen ja sisältöjen mukaan. Työntekijöiden koordinoimana käynnistetään eri teemoilla yhdistysryhmiä ja verkostoja esiin nousseita kehittämiskohteita varten Järjestetään yhteistyössä Oma Häme Järjestöfoorumi 2-4 krt/vuosi, jossa käsitellään muutosta ja ajankohtaisia teemoja mahdollisimman konkreettiseksi. Foorumeita kehitetään vaikuttamisen ja yhteisen kehittämistyön areenoina. Vuoden 2018 aikana selvitetään järjestöfoorumien jatkuminen vuodesta 2019 eteenpäin sekä kartoitetaan muiden maakuntien yhteistyömalleja. Työryhmissä mukana oleville yhdistysedustajille kootaan tueksi taustaryhmiä saman substanssin yhdistyksistä ja kerätään taustatietoa ryhmissä toimimisen tueksi. Mahdollistetaan ryhmien kokouksiin osallistuminen korvaamalla tarvittaessa matkakuluja. Myös LAPE-ja ikäihmisten kärkihankkeiden osalta tehdään yhteistyötä työryhmissä olevien yhdistysedustajien kanssa tuottamalla tietoa ja vastaamalla mahdollisiin tukitarpeisiin. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö: Verkostoidutaan maakunnan nykyisten hyvinvointi ja terveys (hyte)- koordinaattorien ja tulevaa maakunnallista organisaatiota suunnittelevien kanssa tuoden esiin yhdistysten roolia. Tuotetaan tietoa toiminnan vaikutuksista ja vaikutetaan sen puolesta, että HYTE-rahoihin niin maakuntaan kuin kuntiin varataan yhdistysten toimintaan suunnattuja avustusmahdollisuuksia, eikä sotejärjestöjä jätetä välimaastoon (ei kunnan ja ei maakunnan tuettavaksi) Maakunnan ja kuntien hytetoiminnan kanssa kehitetään väyliä ja foorumeita yhdistysten toiminnoissa kertyvän kokemustiedon hyödyntämiseen esimerkiksi maakunnallisessa ja kunnallisissa hyvinvointikertomuksissa

7 Avustushakemus 7 (26) Kokemustieto ja kokemusasiantuntijuus: Syksyllä 2017 järjestetään Oma Hämeen ikäihmisten muutosagentin kanssa yhteistyössä Kokemusasiantuntijapäivä, jossa tuodaan kokemustietoa soteuudistuksen työryhmien jäsenille. Päivän sisältönä on mm. eri potilas/vammais/asiakasryhmittäin pisteet, joita ammattilaiset kiertävät. Tavoitteena on tehdä näkyväksi yhdistykselle kertynyttä kokemustietoa ja saada se hyödynnettyä muutoksessa ja palveluiden suunnittelussa. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa on eri yhdistyksillä myös hyvää yhteistyötä omaa kohderyhmää hoitavien osastojen, poliklinikoiden tai terveysasemien kanssa. Näistä yhteistyömalleista kootaan tiedot ja edistetään vastaavien käytäntöjen käyttöönottoa ja kehittämistä myös muille osastoille, aluesairaaloihin ja terveysasemille. Tässä työssä hyödynnetään erityisesti niiden yhdistysten asiantuntemusta ja kokemuksia, joilla yhteistyö ja kokemustiedon vaihtaminen sairaan- ja terveydenhoidon kanssa toimii. Palveluohjaus: Syksyllä 2017 tehdään alkukartoitus, jolla selvitetään julkisen sektorin yhdistystoiminnan nykytuntemus ja tarpeet. Toteutetaan yhteistyössä Oma Hämeen ja ikäihmisten muutosagentin kanssa Palveluohjauksen työseminaari, jossa järjestöt ja julkiset palvelut yhdessä miettivät toimintamalleja ja palvelupolkuja. Ollaan vaikuttamassa maakunnan, erityissairaanhoidon ja sotekeskusten palvelupolkuihin, jotta yhdistysten toiminta saataisiin osaksi valikoimaa. Yhdistystoiminnan näkyväksi tekeminen Vuonna 2018 aloitetaan nettisivuston sisältöjen ja ulkoasun suunnittelu kartoittamalla tarpeita yhdessä yhdistysten kanssa. Tässä hyödynnetään syksyllä 2017 toteutettavaa lähtötilanteen kartoitusta kysymällä millaista tietoa yhdistysten toiminnasta ja ryhmistä tulisi tuottaa, jotta ohjaus olisi mahdollista. Vuoden 2018 aikana luodaan sivusto kantahamalaiset.fi (tai vastaavalla nimellä), johon kootaan maakunnallisesti tietoa yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Kehittämistyössä hyödynnetään lapsille, nuorille ja perheille Hämeenlinnassa pilotoitua Veturi mallia ja toimeksi.fi verkostoa. Alasivuja rakennetaan tarpeen mukaan, esim. maakunnallinen, Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudun yhdistystoiminta, vapaaehtoistoiminta avoimet vapaaehtoispaikat, vapaaehtoistoiminnan verkosto, tapahtumakalenteri jne. Sivuston käytössä ja tiedon etsimisessä koulutetaan ja opastetaan yhdistyksiä, kuntien työntekijöitä ja sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen niiden organisaatioiden työntekijöitä. Asukkaille sivuston tunnetuksi tekemiseksi toteutetaan tiedottamiskampanja. Yhdistykset koulutetaan lisäksi lisäämään ja päivittämään omia tietojaan. Yhdistysten tukeminen Tiedotetaan ajankohtaisista asioista liittyen sote- ja maakuntauudistukseen sekä Meidän Häme hankkeeseen. Kerrotaan miten uudistus etenee, vaikutukset/muutokset yhdistysten nykyiseen toimintaympäristöön sekä missä olisi hyvä olla mukana tuomassa oman yhdistyksen panos, kokemustieto ja

8 Avustushakemus 8 (26) asiantuntemus. Tiedotusta tehdään maakunnallisella ja seutukunnallisella tasolla. Seudullisten koordinaattorien rooli on tärkeä seutukunnissa ja kuntatasoilla tiedottamisessa ja ajantasaisen tiedon tuottamisesssa yhteistyöstä kuntien ja paikallisten tulevien sotekeskuksien kanssa. Ollaan mukana Hämeenlinnassa kehitetyn Kompassi mallin kehittämisessä ja laajentamisessa maakunnalliseksi. Opastetaan yhdistyksiä toimintojen kirjaamisessa järjestelmään, järjestetään työpajoja tms. tarpeen mukaan. Forssan ja Riihimäen seudullisen järjestöyhteistyön kehittäminen Kartoitetaan Forssan ja Riihimäen seudun yhdistykset, niiden toiminta, tarpeet ja verkostot. Hankkeen työntekijät perehtyvät alueen kunta- ja palvelurakenteisiin, jotta tavoitetaan oikeat henkilöt yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Kootaan yhdistysten toimintatiedot yhteen ja tiedotetaan yhdistysten toiminnasta näillä alueilla. Luodaan kuntien ja sotepalveluiden kanssa yhteisiä malleja, miten toimintatiedot kootaan, jotta ne olisivat hyödynnettävissä asiakasohjauksessa (mm. Veturi malli). Käytäntöjen ja toimintamallien levittäminen Monistetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja koko maakuntaan huomioiden myös pienemmät kunnat ja kylät. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla kehitetyt tuki- ja ohjauspiste ja terveystietotuvat (Yhteistyötä ja ohjausta hanke), yhdistysten ryhmätoimintojen matriisi sekä Kumppanuustalo tai lähiökeskusten kevyempi mini-kumppis malli jne. Alueelliset koordinaattorit tukevat mallintamisessa. Kehitetään liikkuvia palveluja ja toimintoja hyödyntäen mm. nykyisiä hajaasutusalueilla olevia hyviä toimintamalleja esim. kyläpäiviä tuoden tukitoimintoja mukaan niihin. Tässä tehdään erityisesti yhteistyötä Hämeen kylät ry:n ja paikallisten kyläyhdistysten kanssa. Hankkeen toteutuessa siirtyy nykyisestä AK3:n järjestöyhteistyöstä maakunnallisen ja Oma Häme yhteistyön toteuttaminen ja kehittäminen sekä Forssan seudun järjestöyhteistyön kehittäminen tälle hankkeelle (AK3:n hakemuksessa tavoitteet 9 ja 10). Hanke tulee koordinoimaan maakunnallista yhteistyötä ja sen kehittämistä. Tämä vapauttaa AK3:n työntekijäresurssit keskittymään Hämeenlinnan seutukunnan yhteistyöhön ja siinä toiminnassa tarpeelliseen kehittämistyöhön (tvs). AK3:n resursseilla toteutetaan Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhdistysten osalta toimintojen koontia työkaluihin, tietojen kokoamista maakunnallisille nett Tulokset ja vaikutukset Hankkeen päättyessä yhteistyöverkostot toimivat ja niitä toteutetaan eri tasoilla (kunta, seutu, maakunta). Yhdistykset ovat verkostoituneet vastaaviin tasoihin, jolloin oikeita asioita käsitellään oikeissa paikoissa ja oikeiden kumppaneiden

9 Avustushakemus 9 (26) kesken. Yhteistyön rakenne on selkiintynyt, jolloin yhteistyö helpottuu ja päällekkäinen toiminta vähenee. Tulevalla maakunnalla ja alueen kunnilla on strategiassa / organisaatiorakenteessa sovittu foorumi/t ja rakenteet, miten ne toteuttavat järjestöyhteistyötä. Yhdistysten rooli kuntien ja maakunnan palvelurakenteessa on selkeämpi ja tiedetään oikeat henkilöt, keiden kanssa asioita edistetään. Käytössä on maakunnallinen sähköinen yhdistyssivusto, johon on koottu tietoa yhdistysten, ammattilaisten ja asukkaiden hyödynnettäväksi. Nettisivuston kautta yhdistystoiminnan laajuus on saatu näkyväksi ja alueen asukkaiden on helppo löytää itselle sopivia toimintoja. Tätä kautta tuetaan ja edistetään kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, jotka vahvistavat kuntalaisten osallisuutta, oman arjen hallintaa ja aktiivisuutta. Yhdistysten tiedot toiminnoista (mm. tukea antava, matalan kynnyksen, ennalta ehkäisevä, hyvinvointia edistävä harrastus sekä vertaistoiminta) löytyvät samoista järjestelmistä ja työkaluista kuin julkiset palvelut (mm. Kompassi, Veturi ja ryhmätoimintojen matriisi). Nämä täydentävät julkisia palveluja ja niihin ohjaaminen kuuluu asiakastyöhön. Forssan ja Riihimäen seuduilla yhdistykset ovat järjestäytyneet ja tuntevat toistensa toiminnan nykyistä paremmin. Riihimäeltä puuttunut verkosto toimii ja Forssassa verkostoa on edelleen kehitetty yhteistyössä alueella toimivan Forssan Seudun Palvelukammarin kanssa. Tätä kautta päästään lausunnoilla vaikuttamaan mm. kuntien toimintaohjelmiin ja avustustenjakoperusteisiin. Verkoston edustaessa laajaa joukkoa, sen painoarvo on suurempi kuin yksittäisen toimijan. Lisäksi erityisesti pienet yhdistykset hyötyvät synergiasta. Hyviä olemassa olevia käytäntöjä, kuten terveystietotuvat ja tuki- ja ohjauspiste, on jalkautettu maakuntatasolle. Näin yhdistykset saavat toiminnoilleen näkyvyyttä ja uusia osallistujia, jotka puolestaan hyötyvät matalan kynnyksen tiedosta ja tuesta. Yhdistykset on otettu mukaan työryhmiin sote- ja maakuntauudistustyössä, joissa järjestöjen ääni on saatu kuuluville sekä niiden asiantuntijuus ja osaaminen on hyödynnetty. Näin asukkaat ja heidän tarpeensa on huomioitu kokonaisvaltaisesti. Kokemusasiantuntijuudelle on oma paikkansa sote palveluissa (mm. työryhmät, erilaiset foorumit ja esiintymiset), jolloin palvelurakenteen epäkohdat tulevat näkyviksi ja niitä voidaan vähentää. Lisäksi kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomuksissa, jolla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Seurannan ja arvioinnin toteutus Laaditaan hankkeelle arviointisuunnitelma, jota seurataan vuosittain ja täydennetään vuosittain. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä seuraamaan tavoitteiden toteutumista. Sen jäsenet valitaan seutukunnittain. Työntekijät tekevät itsearvioinnin vuosittain. Lisäksi työtä seurataan säännöllisillä kehityskeskusteluilla ja

10 Avustushakemus 10 (26) tiimipalavereilla. Järjestetystä toiminnasta kerätään tilastotietoa osallistumiskerroista ja eri osallistujista. Ryhmistä, tapahtumista ja tilaisuuksista kerätään palautetta osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta sekä muilta mukana olleilta yhdistyksiltä. Palautteen pohjalta tapahtumia, toimintoja ja tilaisuuksia kehitetään. Syksyllä 2017 toteutetaan kuntien, terveyspalvelujen, maakuntahallinnolle ja muille sote-palveluille kysely-/haastattelututkimus, jolla kerätään tietoa lähtötasosta. Kyselyllä kartoitetaan palveluohjaajien, sairaanhoitajien, sos. työntekijöiden jne. yhdistystoiminnan tuntemusta ja toimintaan ohjaamista. Kyselyllä kartoitetaan millaista tietoa yhdistyksistä ja niiden toiminnasta kaivataan, jotta ohjaus toimisi paremmin. Tämän pohjalta kehitetään yhdistysten toiminnasta tiedottamista, maakunnallisen sivuston sisältöä ja toimintojen koonteja. Vuosien vaihteessa toteutetaan vastaava kysely, jonka avulla arvioidaan, onko muutosta tapahtunut. Vastauksia haetaan lähtökartoituksessa, väliarvioinnissa ja hankkeen lopuksi esim. seuraaviin väittämiin: Työntekijöillä on tieto, mistä yhdistystoiminnan tiedot löytyvät ; Tiedot toiminnoista löytyvät samoista järjestelmistä ja työkaluista, mistä julkisetkin palvelut ; Saatavilla oleva tieto toiminnoista on riittävää ; Tietoa käytetään ja yhdistysten/järjestöjen toimintaan ohjataan asukkaita/asiakkaita ; Ohjaaminen yhdistysten toimintoihin on osa perusasiakastyötä. Verrattuna lähtötilanteen kyselyyn vastausten keskiarvot paranevat hankkeen aikana (asteikolla 1-5 tai täysin eri mieltä - täysin samaa mieltä). Hankkeen aikana arvioidaan yhdistysten verkostoitumista, yhteistyön lisääntymistä ja sisältöjä vertaamalla tuloksia 3/2017 toteutettuun kyselyyn. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla arvioidaan, miten yhteistyön tarpeisiin on onnistuttu vastaamaan. Lisäksi yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta kysytään hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja tuloksien saavuttamisesta hankkeen puolivälissä ja lopussa. Lopullinen arvio hankkeen onnistumisesta tehdään syksyllä Viestinnän toteutus Toiminnan viestintää toteutetaan tiedotussuunnitelman mukaisesti. - Hankkeessa luotava maakunnallinen nettisivusto on tärkeä kanava yhdistysja järjestötoiminnasta tiedottamiselle niin maakunnan asukkaille, ammattilaisille kuin yhdistystoimijoille. Nettisivuston tunnetuksi tekemiseksi toteutetaan sen valmistumisen ja koekäytön jälkeen tiedotuskampanja, jotta sivuston löytäisivät niin asukkaat kuin ammattilaiset. - Alueellisesti ja teemallisesti kohdennettua tiedotusta tehdään sähköpostitse yhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. - Hankkeessa mukana oleville tiedotetaan ajankohtaisia tietoja ja kuulumisia sote- ja maakuntauudistuksesta ja Meidän Häme hankkeesta. Yhdistyksille tiedotetaan, miten uudistus etenee, miten konkreettisesti oma

11 Avustushakemus 11 (26) toimintaympäristö muuttuu ja missä olisi hyvä olla mukana tuomassa oman yhdistyksen panos, kokemustieto ja asiantuntemus. Tiedotusta tehdään maakunnallisella ja seutukunnallisella, sekä tarvittaessa paikallisella/kuntakohtaisella tasolla. - Hankkeelle luodaan Meidän Häme fb-sivu, jonka kautta viestitään hankkeen toiminnasta ja mukana olevien yhdistysten sekä yhteistyökumppanien hankkeen teemoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tiedottamisessa hyödynnetään myös muita Hämeen Setlementillä olevia fb-sivuja, ryhmiä ja instagram-tiliä. - Sähköpostitse tiedotetaan toiminnasta ja tilaisuuksista; kootaan listat eri yhdistysryhmille (kunnittain, seuduittain, maakunnan, teemoittain), medialle, yhteistyökumppaneille jne. - Tuleville alueellisille verkostomalleille luodaan oma logo ja ilme (vrt. SILTA verkosto) - Painettu materiaali: esitteet, tapahtumien ja tilaisuuksien mainokset, raportit ja muut materiaalit - Julkaistaan ilmoituksia Kanta-Hämeen lehdissä - Lehdistötiedotteita laaditaan säännönmukaisesti toiminnan tuloksista, yhteistyöstä, järjestöjen toiminnasta uudistustyössä, tilaisuuksista jne. Riskit ja niiden hallinta Yhtenä riskinä on se, miten alueen kunnat ja maakunta saadaan mukaan aitoon yhteistyöhön, kumppanuuteen. Tätä ehkäistään sitouttamalla molempia tahoja jo hakuvaiheessa nimeämään yhteyshenkilön hankkeeseen ja suuremmilta kunnilta taloudellisen panoksen antamisella. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä, jossa yhteisissä pöydissä mietitään parhaita keinoja ja ratkaisuja. Tätä kautta saadaan yhdistystoimintojen moninaisuus näkyväksi sekä sen laajuus tulee huomioon otetuksi ja konkreettisesti hyödynnettyä. Riskinä on myös yhdistysten/järjestöjen sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön. Miten käännetään ajatukset omasta edusta yhteiseksi eduksi, jossa edustetaan laajemmin yhdistyskenttää oman yhdistyksen sijaan. Pitkäaikainen kokemus ja yhteistyön kehittäminen Hämeenlinnan seudulla ja siitä saadut tulokset osoittavat hyödyt yhdessä tekemiselle. Tämän riskin ehkäisemiseksi on tarpeen tarjota tukea ja löytää yhteisen tekemisen paikkoja uusien ja nykyisten toimintojen osalta, jotta yhteistyö antaisi enemmän kuin ottaisi. Hankkeeseen on sitoutunut kumppanuussopimuksilla laaja joukko niin maakunnallisia kuin seudullisia yhdistyksiä. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen lopullinen muoto on vielä hyvin monelta osin auki ja epävarma. Tämä on hankkeen näkökulmasta riski. Onnistuuko sote uudistus? Millainen malli Kanta-Hämeeseen lopulta tulee? Ketkä kaikki palveluita tuottavat? Miten kunnat organisoivat niille jäävän roolinsa tulevaisuudessa? Kuinka yhdistykset sijoittuvat uudessa mallissa? Miten soteyhdistysten nykyisin kunnan tuella toteutettavien toimintojen jatkuminen

12 Avustushakemus 12 (26) turvataan tulevaisuudessa? Tässä epävarmassa tilanteessa ainoa vaihtoehto on olla mukana vaikuttamassa mahdollisimman laajasti ja tiiviisti uudistuksen eri vaiheissa. Tämä edellyttää yhdistyskentältä hyvää yhteistyötä, jotta lopputulos palvelisi sitä mahdollisimman hyvin. Työntekijöiden jaksaminen on huomioitava riskinä. Hankkeessa on laaja muutoksessa oleva toiminatympäristö, joka luo epämääräisyyttä. Tätä riskiä vähennetään huolellisella rekrytoinnilla, tiiviillä tiimityöskentelyllä, esimiestyöllä ja tarvittaessa työnohjauksella. Arvio kilpailuvaikutuksista Toiminnalla ei ole kilpailuvaikutuksia. Tässä toiminnassa ei tehdä päällekkäistä työtä yhdistyksen Hämeenlinnan seudulla toteuttaman AK3 kansalais- ja kehittämistoiminnan sekä järjestöyhteistyön koordinoinnin kanssa. Hankkeen toteutuessa nykyinen Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö tukee hanketta tuottamalla tietoa omalta alueeltaan yhteistyöstä ja yhdistystoiminnasta. Näin hanke hyötyy olemassa olevan järjestöyhteistyön kokemuksista yhteistyön, verkostojen ja yhteistyömallien kehittämisessä. Alueella ei ole muita toimijoita, jotka tekisivät vastaavaa toimintaa. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Toiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin (kuntien, sotepalvelujen, maakunnan) kanssa, mutta ei tehdä eikä korvata lakisääteistä toimintaa. Toiminnalla tuetaan yhdistysten, erityisesti soteyhdistysten ja - järjestöjen osallisuutta, vaikuttamistyötä ja yhteistyötä sote- ja maakuntauudistuksessa. Hankkeessa kehitettävillä toiminta- ja yhteistyömalleilla tuetaan kuntien ja maakunnan sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Se täydentää julkisen sektorin palveluita tarjoamalla järjestölähtöistä matalan kynnyksen toimintaa ja vertaisuutta. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Oma Häme / Hämeen liitto

13 Avustushakemus 13 (26) Kuvaus tehtävästä: Yhteistyö ja yhteinen kehittämistyö. Hankkeen työntekijät pääsevät mukaan Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamiseen. Järjestöjen osaaminen ja työpanos hyödynnetään mm. erilaisissa foorumeissa, työryhmissä, työpajoissa ja kärkihankkeissa. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_OmaHäme.pdf Yksittäinen kumppani: Riihimäki Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Avustus Riihimäen seudun järjestöyhteisrtyön kehittämiseen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yhteistyöhanke_Riihimäen Kaupunki.pdf Yksittäinen kumppani: Hausjärvi Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Avustus Riihimäen seudun järjestöyhteisrtyön kehittämiseen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Sopimus toimitetaan huhtikussa. Yksittäinen kumppani: Loppi Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Avustus Riihimäen seudun järjestöyhteisrtyön kehittämiseen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Ote

14 Avustushakemus 14 (26) 31_Loppi_pöytäkirjanote.pdf Yksittäinen kumppani: Forssa Yhteistyömuoto: Taloudellinen yhteistyö, avustuksen siirtosopimus Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Avustus Forssan seudun järjestöyhteistyön kehittämiseen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sopimus Forssan kaupunki.pdf Yksittäinen kumppani: Humppila Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Neuvotteluja käydään Forssan järjestöyhteistyön kehittämiseen haetusta avustusosuudesta Yksittäinen kumppani: Jokioinen Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön. Neuvotteluja käydään Forssan järjestöyhteistyön kehittämiseen haetusta avustusosuudesta Yksittäinen kumppani: Ypäjä Kuvaus tehtävästä: Kunnan palveluiden ja yhdistysten yhteistyön yhteinen kehittäminen. Kunta nimeää yhteyshenkilön yhteistyöhön.

15 Avustushakemus 15 (26) Neuvotteluja käydään Forssan järjestöyhteistyön kehittämiseen haetusta avustusosuudesta Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen Hengitys ry Kuvaus tehtävästä: Kanta-Hämeen Hengitys ry tuo hankkeeseen asiantuntemusta hengitysterveyden edistämisestä ja hengitys-sairaiden hyvästä hoidosta maakunnassa. Kanta-Hämeen Hengitys ry tukee hankkeen toimintaa sopiviksi katsomillaan henkilöstöresursseilla sekä tukemalla omalla osaamisellaan verkostojen kehittymistä hankkeen, yhdistysten ja julkisen sektorin välillä. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Kanta- Hämeen hengitys ry.pdf Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen Perhetyö ry Kuvaus tehtävästä: Kanta-Hämeen Perhetyö ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntijuuttaan alueen palveluista ja tarpeista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_KHPerhetyö.pdf Yksittäinen kumppani: MLL Hämeen piiri ri Kuvaus tehtävästä: MLL Hämeen piiri ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä ja paikallisyhdistyksiensä asiantuntijuutta alueen ja paikkakun-tien tarpeista ja tilanteista Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_MLL Hämeen piiri.pdf

16 Avustushakemus 16 (26) Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntijuuttaan alueen palveluista ja tarpeista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_KHMuistiyhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Hämeenlinnan Seudun Psoriasisyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Toimintaa myös muualla Kanta-Hämeessä. Yhdistys on mukana kehittämässä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen palveluista ja tarpeista Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Hämeenlinnan seudun psoriasisyhdistys.pdf Yksittäinen kumppani: Hämeen kylät ry Kuvaus tehtävästä: Maakunnallisen ja paikallisen yhteistyön kehittäminen. Toimii kumppanina maaseudun palvelujen kehittämisessä ja yhteistyössä yhdistystoimijoiden kanssa (hyvien käytäntöjen jakaminen). Tuottaa tietoa kehittämistyöhön maaseudun palvelujen ja yhteisöjen näkökulmasta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Hämeen kylät ry.pdf

17 Avustushakemus 17 (26) Yksittäinen kumppani: Etelä-Hämeen Martat ry Kuvaus tehtävästä: Etelä-Hämeen Martat ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Etelä- Hämeen Martat ry.pdf Yksittäinen kumppani: Ars Häme ry Kuvaus tehtävästä: Maakunnallisen yhteistyön kehittäminen hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Ars Häme ry.pdf Yksittäinen kumppani: FinFami - Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistyksellä on erityisesti asiantuntemusta alueen kokemuskouluttajaverkostosta ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen edistämisestä. FinFami on mukana kehittämässä yhteistyötä maakunnan tasolla ja niillä seutukunnilla, jossa yhdistyksellä on toimintaa. Hallitus käsittelee kumppanuussopimusta Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistys on kehittämässä maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntemustaan alueen tarpeista ja palveluista. Hallitus

18 Avustushakemus 18 (26) käsittelee kumppanuussopimusta 7.4. Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen Parkinsonyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistys on kehittämässä maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntemustaan alueen tarpeista ja palveluista. Hallitus käsittelee kumppanuussopimusta Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen CP-yhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistys on kehittämässä maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntemustaan alueen tarpeista ja palveluista. Hallitus käsittelee kumppanuussopimusta Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen neuroyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Kanta-Hämeen Neuroyhdistys ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntijuuttaan alueen palveluista ja tarpeista. Kumppanuussopimus saadaan allekirjoitettua huhtikuussa. Yksittäinen kumppani: Riihimäen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Kuvaus tehtävästä: Riihimäen Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Riihimäen

19 Avustushakemus 19 (26) omaishoitajat ja läheiset ry.pdf Yksittäinen kumppani: Riihimäen Kehitysvammatuki ry Kuvaus tehtävästä: Riihimäen Kehitysvammatuki ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Riihimäen kehitysvammatuki ry.pdf Yksittäinen kumppani: Riihimäen Seudun Nuorisoasunnot ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistys kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Riihimäen seudun nuorisoasunnot.pdf Yksittäinen kumppani: Forssan Seudun Palvelukammari ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistyksellä on jäsenenä 21 eri sote-yhdistystä ja kerhoa. Yhdistys nimeää yhteyshenkilön kehittämään yhdessä hankkeen työntekijän kanssa seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Forssan seudun palvelukammari ry.pdf

20 Avustushakemus 20 (26) Yksittäinen kumppani: LounaPlussa ry Kuvaus tehtävästä: LounaPlussa ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyk-sensä asiantuntijuutta alueen (erityisesti maaseutualueiden) tarpeista ja tilanteesta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_LounaPlussa.pdf Yksittäinen kumppani: Forssan seudun muisti ry Kuvaus tehtävästä: Forssan seudun muisti ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa seudullista yhteistyötä hyö-dyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta. Kumppanuussopimus toimitetaan huhtikuussa. Yksittäinen kumppani: Forssan Seudun Kuulo ry Kuvaus tehtävästä: Forssan Seudun Kuulo ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijän kanssa seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen tarpeista ja tilanteesta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Forssan_seudunKuulo.pdf Yksittäinen kumppani: Hämeenlinnan Seudun Kuulo ry Kuvaus tehtävästä: Yhdistys kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä kokemuksia yhteistyöstä ja asiantuntijuutta alueen tarpeista ja palveluista ja

21 Avustushakemus 21 (26) kokemuksista yhteistyöstä. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Hämeenlinnan seudun kuulo.pdf Yksittäinen kumppani: Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Kuvaus tehtävästä: FSHKY nimeää hankkeelle yhteyshenkilön kehittämään yhdessä hankkeen työntekijän kanssa kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä samalla edistäen yhdistysten toimintojen hyödyntämistä asiakasohjauksessa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä.pdf Yksittäinen kumppani: Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri Kuvaus tehtävästä: KHSHP:n kanssa käydään vielä neuvotteluja. Tarpeena on, että KHSHP nimeäisi yhteyshenkilön kehittämään sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Yksittäinen kumppani: Hämeenmaan Sydänpiiri ry Kuvaus tehtävästä: Hämeenmaan Sydänpiiri ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista ja seu-dullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä ja paikallisyhdistyksiensä asiantuntijuutta alueen ja paikkakuntien tarpeista ja tilanteista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Hämeenmaan_Sydänpiiri.pdf

22 Avustushakemus 22 (26) Yksittäinen kumppani: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Etelä-Suomen syöpäyhdistys ry kehittää yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa Kanta-Hämeessä maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen asiantuntijuuttaan alueen palveluista ja tarpeista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_ Etelä- Suomen Syöpaäyhdistys ry.pdf Yksittäinen kumppani: Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry kehittää hankkeen työntekijöiden kanssa maakunnallista ja seudullista yhteistyötä hyödyntäen yhdistyksensä asiantuntijuutta alueen palveluista ja tarpeista Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimus_Hämeenlinnan seudun taideyhdistys ry.pdf Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Maakunnallinen yhdistyssivusto esim. toimeksi.fi alustalle. Sivustolla tietoa asukkaille, ammattilaisille ja järjestöille. Alasivuja: Maakunnallinen yhdistystoiminta, Hämeenlinnan seudun yhdistystoiminta, Forssan seudun yhdistystoiminta, Riihimäen seudun yhdistystoiminta, Vapaaehtoistoiminta avoimet vapaaehtoispaikat, vapaaehtoistoiminnan verkosto, Tapahtumakalenteri jne. Budjetoidaan alkuvaiheeseen oman sivuston luominen yhteiselle

23 Avustushakemus 23 (26) alustalle ja tuleville vuosille kuukausimaksut ja rahaa alustan yhteiseen kehittämiseen muiden kumppaneiden kanssa. Palveluntuottaja jos tiedossa: Toimeksi.fi Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Tässä hankkeessa ja sote- ja maakuntauudistuksen myötä muuttuvassa toimintaympäristössä on tarpeen tuoda tietoa yhdistyksistä ja toiminnasta helpommin löydettäväksi ja hyödynnettäväsi. Esimerkiksi sotepalveluohjauksessa tai kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä voidaan hyödyntää yhdistysten toimintaa ja ohjata asukkaita/asiakkaita. Alusta mahdollistaa myös kokemustiedon keräämisen yhdistyksiltä, mikä helpottaa tämän tiedon eteenpäin viemistä esim. hyvinvointikertomustyöhön tai maakunnan ja kuntien palveluiden kehittämistyöhön. Kokemustiedon kerääminen myös yhdistysten toiminnasta on tärkeää. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Ostetaan asiantuntemusta ja työpanosta. Palveluntuottaja: - ottaa maakunnan alueella vastuuta pitäjien, kylien ja maaseutualueiden osalta hanketavoitteiden toteutumisesta hyödyntämällä omaa verkostoaan ja asiantuntijuuttaan. - toimii kumppanina maaseudun palvelujen kehittämisessä ja yhteistyössä yhdistystoimijoiden kanssa (hyvien käytäntöjen jakaminen). - toimii linkkinä ja tiedottaa pitäjien ja kylien yhdistyksille hankkeesta ja maakuntauudistuksesta - tuottaa tietoa kehittämistyöhön maaseudun palvelujen ja yhteisöjen näkökulmasta. Palvelulla ostetaan 50% työaika ja kustannetaan muita toimintaan liittyviä kuluja. Palveluntuottaja jos tiedossa: Hämeen kylät ry Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hankkeessa kehitetään ja tuodaan soteyhdistysten toimintaa ja palveluja myös maaseutu- ja haja-asutusalueille. Tähän työhön tarvitaan asiantuntemusta nimenomaan maaseutualueiden ja kylien kehittämistyöstä sekä olemassa olevista toimintamalleista. Hämeen Kylät ry:llä on tarvittava asiantuntemus ja kokemus. Kilpailutettava hankinta: Ei

24 Avustushakemus 24 (26) Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Kanta-Hämeen (tai muiden maakuntien) yhdistysten ja järjestöjen asiantuntemuksen ja työpanoksen hankinta. Yhdistyksiltä ostetaan asiantuntemusta ja työpanosta tilanteissa, joissa yhdistys vastaa tietystä kehittämiskohteesta tai levittää hyviä yhteistyö- ja toimintamalleja muille alueille ja yhdistyksille sekä perehdyttää niihin. Palveluntuottaja jos tiedossa: Eri yhdistykstiä/järjestöjä Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Osalla yhdistyksiä on kokemusta esim. toimivasta yhteistyöstä terveyspalveluiden tai keskussairaalan kanssa. On tärkeää, että tätä kokemusta päästään hankkeessa hyödyntämään. Muissa maakunnissa on myös käytössä hyviä yhteistyö- ja toimintamalleja, joiden hyödyntäminen ja käyttöönotto on tarpeen myös Kanta-Hämeessä ja tukee hankkeen tavoitteita. Kilpailutettava hankinta: Ei Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Hankinnoissa painotetaan asiantuntemusta ja kokemusta. Ne tehdään niiltä yhdistyksiltä/toimijoilta, joilta löytyy tietotaito ja tarvittava kokemus. Yhdistyksiltä ostettavaa asiantuntemusta ja työpanosta varten luodaan hankkeen ohjausryhmässä pelisäännöt, jotta tehtävät hankinnat ovat linjassa keskenään ja ne toteututetaan yhteisten periaatteiden mukaan. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat

25 Avustushakemus 25 (26) Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Suomi100,Järjestö 2.0: mukana muutoksessa, päätavoite a) Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Hanke liittyy mainittuun ohjelmaan, koska siinä vahvistetaan Kanta-Hämeen alueella yhdistysten ja järjestöjen roolia sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kehitetään järjestöyhteistyötä tulevan maakunnan, sotepalveluiden ja kuntien kanssa niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kuin muutenkin. Hankkeessa luodaan maakunnallinen yhteistyörakenne ja ollaan mukana kehittämässä maakunta- ja kuntatasolla palvelupolkuja, joita yhdistysten toiminnot täydentävät ja tukevat. Hankkeen kuuluminen (Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä; päätavoite a) Vahvistaa järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena) ohjelmaan on tärkeää, jotta saadaan tietoa, miten muissa maakunnissa sote- ja maakuntauudistus etenee ja järjestöyhteistyötä ajatellaan toteutettavan niin tulevien maakuntien kuin kuntien kanssa. Koordinaation kautta kuullaan muissa maakunnissa jo kehitetyistä tai kehitteillä olevista toimintamalleista ja käytännöistä, joita voidaan hyödyntää Kanta-Hämeessä. Hankkeen budjetissa on varauduttu tällaisen asiantuntemuksen hankintaan. Hämeen Setlementti sitoutuu eri maakuntien hankkeiden väliseen verkostotyöskentelyyn, yhteiseen viestintään ja seurantaan. Lisäksi järjestö on valmis jakamaan tietotaitoaan ja kokemustaan Hämeenlinnan seudulla kehitetyistä toimintamalleista, verkostoyhteistyöstä jne. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Sara Löyttyjärvi Sähköpostiosoite

26 Avustushakemus 26 (26) Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Sara Löyttyjärvi Sähköpostiosoite Puhelin