ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014"

Transkriptio

1 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS

2 2/28 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA ALUEKEHITYSNÄKÖKULMA ALUEEN TEKNINEN LÄHTÖTILA JA POTENTIAALIARVIO ESIMERKKI LIIKETOIMINNAN ORGANISOIMISESTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUOTANTOTEKNOLOGIAT JA ENERGIANLÄHTEET LÄMPÖPUMPPUIHIN PERUSTUVAT TEKNOLOGIAT Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Energianlähteet Maalämpöpumpputeknologia AURINKOENERGIAAN PERUSTUVAT TEKNOLOGIA Energianlähteet ja hyödynnettävyys Aurinkokeräinteknologia Aurinkokennoteknologia ALUSTAVA SELVITYSTYÖ PERUSVAIHTOEHDOT ALUSTAVAT LASKELMAT TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS JA KANNATTAVUUS KUSTANNUSLASKELMAT UUSIUTUVA ENERGIA RATKAISUSSA ALUEEN RAKENTAMINEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28 Liitteet 1. Sijoittelun asemapiirustus (rajattu aluekartta) 2. Kustannuslaskelmat

3 3/28 1. Johdanto Tämä selvitys käsittelee Haminan Tervasaaren alueelle kaavoitetun uuden alueen aloituskorttelien uusiutuvan energiaratkaisun toteuttamisesta (korttelit 83 ja 84). Selvitys liittyy Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projektiin, sen Haminan kaupungin osioon. Projektia rahoittavat mukana olevat kunnat sekä ELY-keskus (energiatuki). Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimii kuntakatselmus-projektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Työn ohjaukseen tilaajan puolelta osallistuvat myös yhteishenkilöt Haminan kaupungilta sekä Haminan Energia Oy:stä. Selvityksen toteuttaa projektipäällikkö Jarkko Tenhunen :stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta on Tekninen johtaja Lauri Malinen :stä. Työn tavoitteena on selvittää yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys, kustannukset ja kannattavuus alueella niin lämmityksen kuin jäähdytyksen osalta. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan luotua suunnitelma Tervasaaren korttelien 83 ja 84 energiaratkaisusta, jonka pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan alueen energiaratkaisuja jo alueen rakentumisvaiheessa. Selvityksessä tarkastellaan seuraavia alueellisia energian tuotantovaihtoehtoja: Lämpöpumpputeknologia: maalämpö, merilämpö ja (sedimenttilämpö) Aurinkoenergia: sähkö ja lämpö Polttotekniikat: hake ja pelletti Kaukolämpö Kuva 1. Tervasaaren uuden alueen ja aloituskorttelien 83 ja 84 summittainen sijainti. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki

4 4/28 2. Tiivistelmä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys tarkasteltiin alustavissa laskelmissa alueellisia energiaratkaisuja eri tuotantoteknologien näkökulmasta. Tarkasteltavina teknologoina olivat lämpöpumpputeknologioista maa- ja merilämpö, aurinkoenergiateknologiosta sähkö ja lämpö, polttotekniikoista hake- ja pellettilämmitys sekä kaukolämpö. Ratkaisussa tarkasteltiin alueellista lämmitysratkaisua kokonaistaloudellisesti ja pyrittiin löytämään alueelle energiaratkaisu, joka täyttäisi myös tilaajan toiminnalliset tavoitteet. Teknillistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi lämmöntuotantoon alueelle aloituskorttelien 83 ja 84 osalta osoittautui keskitetty lämmöntuotanto maalämmöllä, jota tuettaan kaukolämmöllä. Ratkaisuun vaikutti myös se, että maalämpölaitoksella saadaan tuotettua alueelle aluelämpöä lähes näkymättömästi ilman katukuvassa näkyviä piippuja ja polttoaineen toimituksesta johtuvaa raskaan liikennevirran lisääntymistä. Varsinaiset tarkemmat kustannuslaskelmat tehtiin aloituskorttelien osalta alueelliselle maalämpöratkaisulle tuettuna keskitetyllä kaukolämmöllä. Kustannuslaskelmien perusteella maalämpöratkaisulla voidaan saavuttaa lähes sama kustannustaso kuin perinteisellä kaukolämmöllä toteutettuna. Keskitetyllä ratkaisulla voidaan kattaa Tervasaaren korttelien 83 ja 84 lämmitys- ja käyttöveden energiantarve niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa energian tuottamisen myös Haminan energian kaukolämpöverkkoon päin, mikä parantaa maalämpöjärjestelmän kannattavuutta etenkin aloituskorttelien rakentumisen aikana. Maalämpöratkaisulla saadaan myös toteutettua kustannustehokas aluejäähdytys aloituskorttelien 83 ja 84 alueelle. Aloituskorttelien alueen lämmitys- ja jäähdytysenergiantarve saadaan tuotettua täysin uusiutuvalla energialla tasemielessä, kun lämpöpumppujen käyttämä sähkö ostetaan korvamerkittynä vihreänä sähkönä. Esitetty ratkaisu ei myöskään poissulje muiden energiantuotantoteknologien hyödyntämistä esimerkiksi talokohtaisissa lämmitysjärjestelmissä. Alueen lämmöntuotanto ja operointi kannattaa antaa ulkopuolisen toimijan haltuun. Ehdotettu lämmöntuotantoratkaisu on operoinnin osalta selkeä ja soveltuu alueella jo tällä hetkellä toimivan Haminan Energian liiketoimintamalliin. Kyseinen yritys voisi hyvin olla myös energialaitosinvestoija alueelle. Ratkaisussa on mahdollista tuottaa tarvittavat ylläpito- ja huoltopalvelu itse (järjestelmän investoija), ostaa järjestelmän toimittajalta tai sitten ostaa kolmannelta osapuolelta, kuten lämpölaitostoimittajalta. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Tärkeämpää on varmistaa resurssit tarvittavien töiden tekoon sekä se, että työntekijöillä on riittävä asiantuntijuus käytettävästä tekniikasta. Selvitystyö investoinnin, operoinnin ja lämmöntuotannon järjestämisen osalta jatkuu myös tämän selvitystyön jälkeen.

5 5/28 3. Taustaa 3.1 Aluekehitysnäkökulma Haminan kaupungin Tervasaaren alueelle ollaan suunnittelemassa yli kerrosneliön suuruista aluetta meren rantaa, joka rakentuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksista sekä lähipalvelualueesta. Suurimman osan alueesta muodostaa asuin-/liikerakennusten muodostama kokonaisuus. Rakentuvan alueen pohjoispuolella rakennettu alue, joka on Haminan Energian kaukolämpölaitoksen piirissä. Tervasaaren rakennusten energiantuotannossa on tarkoitus hyödyntää ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Alueen rakentuminen käynnistyy alustavien suunnitelmien mukaan kortteleista 83 ja 84. Kuvassa 2 on esitetty suunnitelma uudesta Tervasaaren alueesta. Kuva 2 Tervasaaren uuden asuin- ja liikealueen asemakaava ja aloituskorttelit 83 ja 84

6 6/28 Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vähentää loppuasiakkaiden tarvetta huolehtia omasta energiaratkaisustaan. Loppuasiakkaille ja energianmyyjälle alueellinen ratkaisu toimisi vastaavalla tavalla kuin perinteinen kaukolämpö. Kun energia tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla, voidaan toteutettua energiaratkaisua kutsua ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja arvostukseen, mikä tukee alueen houkuttelevuutta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Tällä ratkaisulla vastataan myös luonnolliseen alueelliseen palvelutarpeeseen. Alueellinen energiaratkaisu ei kuitenkaan poissulje jo olemassa olevien järjestelmien käyttöä (kuten kaukolämpöjärjestelmä), vaan alueellisia järjestelmiä voidaan jopa yhdistää osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä. 3.2 Alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio Kohteessa on tehty tarkasteluja ja siihen liittyviä haastatteluja. Näiden tietojen perusteella on tähän kappaleeseen kirjattu ylös oleelliset tekniset lähtötiedot ja arvio teknisestä ja toiminnallisesta potentiaalista. Lämpökeskus/keskukset sijoitetaan omaan rakennettavaan lämpölaitosrakennukseen/ rakennuksiin. Tervasaaren alueelle rakentuvat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti kerrostaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia. Kiinteistöjen oletetaan uusina rakennuksina olevan keskimääräistä energiatehokkaampia, jonka vuoksi oletettu lämmitystehon tarve on noin 40-45W/m2 ja vuotuinen lämmönkulutus 110kWh/m2/vuosi. Kaikkiin rakennuksiin tulee lähtökohtaisesti vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Edellisten oletusten ja saatujen lähtötietojen perusteella Tervasaaren alueen kiinteistöjen osalta voidaan arvioida, että lämmitettävä pinta-ala on noin m 2 ja lämmitysenergian kulutus n MWh/vuosi ja huipputehon tarve n. 4,3 MW. Aloituskorttelit (83 ja 84) muodostavat reilun neljäsosan Tervasaaren alueen tehon ja lämmitysenergian tarpeesta. Tämä tarkoittaa noin kerrosneliötä, 1,2 MW tehoa ja 2600 MWh/vuosi lämmitysenergian tarvetta. Nämä arvot sisältävät rakennusten lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden tuotannon. Koska alueelle on kaavailtu paljon liike-ja toimistotiloja, otetaan tarkasteluun mukaan myös kaukokylmän tuottaminen osana lämmöntuotantoa. Kaukokylmän tarpeeksi on arvioitu aloituskorttelien alueella 160 MWh vuodessa. Tekninen ja toiminnallinen potentiaaliarvio: Maaperässä geotermistä energiaa hyödynnettävissä ja tilaa kaivokentälle on riittävästi korttelien 83 ja 84 tarpeelle. Maaston arvioinnin perusteella kallionpinta vaihtelevalla syvyydellä, mutta kuitenkin operoitavalla syvyydellä ja osaksi jopa aivan maan pinnassa Meren/rannan sedimentissä arvioidaan olevan lämpöpotentiaalia noin 50 % Tervasaaren alueen kokonaisenergian tarpeesta. Meren läheisyys mahdollistaa myös kaukokylmän toteuttamisen alueen kiinteistöille. Rakennuksen katot on osin hyödynnettävissä aurinkoenergian keruuseen, mutta telinetyyppiselle maassa olevalle aurinkokentälle ei ole tilaa. Alueen rakenne antaa periaatteessa mahdollisuuden myös polttoteknologioiden käytölle (esim. pelletti) käyttävissä ratkaisuissa, mutta laitoksen sijoittaminen voi olla haasteellista.

7 7/28 Pelletti antaa liikkumavaraa operoinnille, muutamalla pellettitoimittajalla on valtakunnallinen toimitusalue Alueella on toimivia hakelämpöyrittäjiä, mutta haketta ei nähdä toiminnallisesti ensisijaisena vaihtoehtona 3.3 Esimerkki liiketoiminnan organisoimisesta Kokonaisuuden kannalta parhaimpana energiajärjestelmän investoijana ja operoijana pidetään ulkopuolista toimijaa (tässä tapauksessa esimerkiksi Haminan Energiaa). Huolto ja ylläpito voidaan järjestää joko järjestelmän toimittajan tai kolmannen osapuolen toimesta. Koska energiajärjestelmän hoitaminen vaatii jonkin verran erityistä teknistä osaamista, on erittäin tärkeää varmistua ennalta toimijan kyvykkyydestä järjestää huolto riittävän hyvällä tasolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi ja operointi perustettavilla kiinteistöyhtiöillä (asukkaat mukana). Asukkaat maksaisivat kiinteistöyhtiölle perus- ja energiamaksua, kuten normaalissa kaukolämpöasiakkuudessa ja tämä lisäksi he maksaisivat rahoitusvastiketta, jolla katettaisiin investoinnin kustannuksia (laina ja korot). Toisaalta asukkaat voisivat maksaa ns. energiavastiketta ja tämän lisäksi normaalisti maksua kulutetusta energiasta, jolloin energiavastikkeella katettaisiin kaikki kulut energian tuotantoa lukuun ottamatta. Tässäkin mallissa laitoksille tarvittaisiin operoija huolehtimaan lämpölaitoksesta. Käytännössä vaiheittainen rakentuminen tekee kiinteistöyhtiön perustamisesta erittäin haasteellista. Tämän vuoksi käytännössä ainoa toimiva ratkaisu on ulkopuolinen investoija ja lämmönmyyjä. Järjestelmän mittarointi ja ohjaus on lähtökohtaisesti kehitettävä etäluettavaksi ja mahdollisuuksien mukaan automaattiseksi, jotta ylläpito tulee mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä näkyy alussa hivenen suurempana investointikustannuksena, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä operoinnin työkustannuksina. Kuluttajan ennakoidaan arvostavan energiaratkaisun valinnassaan vaivattomuutta. Omiin energiaratkaisuihin liittyy huolto- ja ylläpitotöitä sekä hallinnollisia töitä, joista ei tarvitse huolehtia kiinteistön liittyessä tämän aluelämpöverkoston asiakkaaksi.

8 8/28 4. Käytettävissä olevat tuotantoteknologiat ja energianlähteet Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tässä raportissa kehitimme ratkaisua lämpöpumpputeknologian ja kaukolämmön näkökulmasta. Selvityksessä huomioidaan myös primäärienergiaa tukevien lisäenergialähteiden, kuten aurinkoenergian käytön. Mikäli primäärienergialähteinä tullaan käyttämään lämpöpumpputeknologiaa, tässä kohteessa oletamme ratkaisun löytyvän maaperään porattavista energiakaivoista. Energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä em. maalämpökaivoihin liittyviä lähtökohtia. 4.1 Lämpöpumppuihin perustuvat teknologiat Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Tehdyn tarkastelun pohjalta alueella on mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen kallioperään porattavista lämpökaivoista. Arvioiden mukaan mitoitettuun tarpeeseen tarvittaisiin noin 42 lämpökaivoa, joiden aktiivisyvyys (vedenpinnan taso) olisi noin 285 metriä. Tarkka kaivojen määrä ja syvyydet voidaan määritellä tarvittaessa koeporausten avulla, joissa voidaan arvioida tarkemmin kallioperän ominaisuudet lämmöntuotantoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kaivojen porausta varten kannattaa pyytää kunnalta ja vesilaitokselta tai tarvittaessa paikalliselta ELY-keskukselta lausunto ja mahdollinen tarve lupahakemuksesta aluehallintovirastolle. Lupa kaivojen poraamiselle kannattaa hakea ennen töiden aloittamista. Näillä näkymin lämpökaivojen poraamiselle ei nähdä merkittäviä esteitä, koska etäisyys kunnan vedenottamosta ja pohjaveden muodostumisalueelta on tiettävästi suositusten mukainen. Vastaavat lupatoimenpiteet tulisi tehdä myös merilämmön keruupiirien osalta Energianlähteet Lämpöpumpputeknologiassa maahan, kallioon tai veteen (esim. järvet tai meri), auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta, energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä/Vedessä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan lämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään/veteen lämpenemään. oikein mitoitettuna lämpöpumpuilla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella.

9 9/28 Maalämpö (maalämpökaivot) Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tässä tapauksessa lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, sillä vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan kun niiden keskinäinen kaltevuuskulma on riittävän suuri (ks. kuva 3 alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 3. Vinoreikien kulma maalämpökaivoissa

10 10/28 Energian keruukentän pystyisi arvion mukaan sijoittamaan esimerkiksi liitteessä 1 punaisella merkatulle alueille. Näin keskitettyä maalämpöä hyödyntävät teknisen tilat sijoittuvat keskeiselle paikalle muihin alueen kiinteistöihin nähden. Energiankeruukenttää voidaan edelleen käyttää esim. puisto alkuperäisen kaavasuunnitelman mukaisesti. Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Putkille on erillinen hinta ja lisäksi energiantuotto tässä osassa on vähäisempi joten suhteellinen hyöty on luonnollisesti huonompi. Kaivojen tekemiselle on mm. määritelty kriteerit Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n toimesta. Suunnitelman oheen on liitetty normilämpökaivon kriteerit. Lämpökaivon keruuputkiston mitoituksessa lämmitystarpeelle sopivaksi, tärkein yksittäinen tekijä on rakennustilavuus alueella. Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös rakennusten eristystaso, mahdolliset muut lämmönlähteet ja maantieteellinen sijainti. Etelä-Suomessa lämmitystarve on talvella pienempi ja jäähdytystarve kesällä suurempi kuin maan pohjoisosissa. Lisaksi on huomioitava paikalliset pohjavesiolosuhteet ja maakerroksien paksuus. Kun rakennusten lämmöntarve on selvillä, mitoitetaan maalämpöjärjestelmän pumppu ja komponentit. Mitoituksessa huomioitavia komponentteja ovat keruuputkiston pituus ja määrä, lämpökaivon syvyys sekä niiden määrä. Keruuputkiston pituudessa pitää huomioida kaivon kokonaissyvyys, tehollinen syvyys (osuus, jossa keruuputket ovat vedessä) ja keruuputkiston vaakaosuus kaivolta lämpöpumpulle. Pitkää lämmönkeruuputkiston vaakaosuutta voidaan myös hyödyntää lämmönkeruussa. Porattaessa lämpökaivon reikä saattaa jäädä kuivaksi, ja se joudutaan täyttämään vedellä. Tällöin pitää tarkistaa, mille tasolle vesipinta asettuu täytön jälkeen ja miten saavutettu tehollinen syvyys vaikuttaa lämmönsaantiin. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esim. se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Keruujärjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), kiinteistönmuodostamislaki (554/1995), ympäristönsuojelulaki (86/2000), vesilaki (264/1961), kemikaalilaki (744/1989), terveydensuojelulaki (763/1994), kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys sekä suomen rakentamismääräyskokoelma. Muun muassa Hämeen ELY-keskuksen kanta on, että uusia maalämpökenttiä (siis kenttiä johon tulee useita m syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kun tarvitaan kymmeniä syviä lämpökaivoja, jolloin mm. maa- ja kallioperässä kiertävät lämmönsiirtonestemäärät voivat olla useita tuhansia litroja voi kaivokenttä jo sinänsä voi vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin. Mikäli tästä huolimatta hanke halutaan toteuttaa, ELY-keskus katsoo, että hanke

11 11/28 vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisen toimenpideluvan lisäksi Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan, sillä hankkeesta voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia pohjaveden korkeudessa ja laadussa. Lupaa harkitsevalla viranomaisella oltava vähintään käytössään tiedot lähellä olevista pohjavedenottamoista, naapurien talousvesikaivoista (erityisesti vedenottoon käytettävät kallioporakaivot), lämpökaivoista, pilaantuneista maa-alueista, maanalaisista kalliotiloista tai tunneleista sekä pohjavesiolosuhteista (mm. maaperän rakenne, pohjaveden pinnan korkeus sekä pohjaveden virtaussuunta). Suositeltavaa on selvittää alueen pohjaveden laatu ennen kuin hankkeessa edetään alkua pidemmälle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kohde sijaitsee teollisuus- tai yritystoiminnassa pitkään olleella alueella tai jos porauskohteen lähistöllä tiedetään olevan pilaantunutta pohjavettä tai maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita, joissa on todettu maaperän likaantumista. Jos pohjavesi osoittautuu pilaantuneeksi, lämpökentän rakentamista tule sallia ennen kuin kohteen pohjavesi on puhdistettu. Lupahakemuksessa esitettävät perustiedot ja selvitykset käyvät selville valtioneuvoston vesitalousasioista antamana asetuksen (1560/2011) 1-4 :stä, minkä lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut alla olevia täydentäviä ohjeita lämpökaivohankkeiden lupahakemuksen sisällöstä. Porakaivojen energiaolosuhteiden analysointiin liittyvällä TRT-mittauksella (Thermal Response Test) selvitetään lämpökaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia maalämpöjärjestelmiä. Käytännössä terminen vastetesti jäljittelee lämpöpumpun toimintaa, mutta kääntäen. Periaatteessa mitataan kuinka paljon kallio pystyy vastaanottamaan lämpöä. Mittaustulosten perusteella tulkitaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus (johon vaikuttavat kallioperän lämmönjohtavuus ja veden virtaus) ja lämpökaivon lämpövastus. Suomen kallioperän kivilajien lämmönjohtavuuksissa voi olla huomattavia eroja, esim. graniitin keskimääräinen lämmönjohtavuus on n. 3,4 W/(mK) ja kiilleliuskeen 2,0 W/(mK). Tästä johtuen lämmönjohtavuus voi vaikuttaa merkittävästi tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Suurissa lämpöenergiaa hyödyntävissä järjestelmissä TRT-mittaus on suositeltava, jotta energiakentän ja - järjestelmän toimivuus voidaan optimoida ja välttää mm. ali- tai ylimitoitus. TRT-mittauksia varten tutkimusalueelle porataan tyypillisesti 1 3 tutkimuskaivoa, joiden sijoitus suunnitellaan geologisen kartoituksen perusteella. Kun mitataan kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötila, saadaan tulkittua energiakaivon tehollinen lämmönjohtavuus ja lämpövastus. Tehollinen lämmönjohtavuus kertoo kallioperän lämmönjohtavuudesta ja mahdollisesta veden virtauksesta kaivossa. Korkea lämmönjohtavuus parantaa lämmön siirtymistä kauempaa kallioperästä energiakaivon lähellä ja siitä lämmönkeruunesteeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sen enemmän lämpöä kalliosta voidaan ottaa. Energiakaivon lämpövastus kuvaa lämmönkeruuputkiston ja energiakaivon ominaisuuksien vaikutusta lämmön siirtymiseen kallioperästä lämmönkeruunesteeseen. Jos energiakaivon lämpövastus on pieni, kallioperän lämpö siirtyy hyvin lämmönkeruunesteeseen.

12 12/28 Järvi/merilämpö Lämpölaitoksen sijaitessa lähellä järveä tai muuta vesistöä on mahdollista saada järvi/merilämpöä, joka on myös yksi geoenergian muoto maa- ja kalliolämmön ohella. Järvilämpö hyödyntää aurinkoenergiaa, joka on varastoituneena järven tai meren pohjaan ja veteen. Järjestelmää varten pitkä putki upotetaan pohjaan. Putkessa virtaa lämmönsiirtoaine, joka pumpataan lämpöpumpulle. Järvilämpö toimii aivan samalla tavalla kuin kalliolämpö, erona vain se, että hyödynnetään järven pohjaan ja veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Tällä hetkellä suuri mielenkiinnon kohde on juuri vesistöjen pohjassa olevaan sedimenttiin varastoitunut lämpö, mitä tutkitaan ja kartoitetaan Suomessa Maalämpöpumpputeknologia Maalämpöpumpussa on sähkömoottorikäyttöinen kompressori, joka höyrystimen ja lauhduttimen avulla nostaa maaperästä saatavan viileän lämmön talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaksi lämmöksi. Yksinkertaistaen maalämpöpumpun kompressori puristaa maaperän viileän lämmön korkeampaan lämpötilaan. Maalämpöpumppu muuttaa maaperästä lämmönkeruuputkistolla ja lämmönkeruunesteellä saatavan 1 7-asteisen lämmön asteiseksi lämmöksi (uusimmat ratkaisut jopa 90 asteeseen saakka), jota voidaan käyttää niin rakennusten kuin lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia on noin kolmannes tai neljännes maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta. Jokaista ostettua kilowattituntia kohden maalämpöpumppu tuottaa kolme tai neljä, optimaalisissa olosuhteissa jopa viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Tästä johtuen maalämpöpumppu on erittäin energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu sisältää suljetun kylmäainekierron jonka kierto/toiminta on seuraava: Sähkömoottorikäyttöinen kompressori puristaa maalämpöpumpun kaasumaista kylmäainetta korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Lauhdutin siirtää maalämpöpumpun kompressorin puristamasta kuumasta kaasumaisesta aineesta lämmön veteen. Samalla kun kuumasta kylmäaineesta otetaan lämpöä, maalämpöpumpun kylmäaine tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiilin kautta maalämpöpumpun nesteytynyt kylmäaine siirtyy alempaan paineeseen. Höyrystimeen tulee maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiirin tuloputki, jossa virtaava lämmönkeruuneste lämmittää nesteytynyttä ja matalammassa paineessa olevaa kylmäainetta. Höyrystimessä kylmäaine kaasuuntuu lämmönkeruunesteen lämmityksen vaikutuksesta. Maalämpöpumppujen ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja oikean lämpötila-alueen maalämpöpumpun valinta onkin tärkeää tehokkaan lämmitysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tärkeää on myös maalämpöpumpun lämmön tuoton energiatehokkuus. Lämmön tuoton energiatehokkuus eli hyötysuhde (COP-luku) ilmoitetaan normin mukaisella tavalla, eli tarkastellaan, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa silloin, kun lämmönkeruuputkistosta saatava liuos on 0-asteista, ja maalämpöpumppu

13 13/28 tuottaa joko 35-asteista tai 50-asteista vettä. COP-luvuissa on jonkin verran eroja eri valmistajien kesken. Hyötysuhde laskee sitä mukaa, mitä kuumempaa vettä lämpöpumppu joutuu tuottamaan. Mäntäkompressoriteknologia Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö. Kuva 4. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Ruuvikompressoriteknologia Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva 5 alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen.

14 14/28 Kuva 5. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. 4.2 Aurinkoenergiaan perustuvat teknologia Energianlähteet ja hyödynnettävyys Etelä-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin kwh/m2. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja astimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston(keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Tervasaaren kohteessa kiinteistöjen katoille mahtuu hyvin keräimiä asennettua. Aurinkokeräimien suunta kannattaa kiinteissä kuten tässäkin asennuksessa valita etelä. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi.

15 15/ Aurinkokeräinteknologia Aurinkoteknologia voidaan jakaa kahteen erilliseen teknologiaan: aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin. Aurinkolämpökeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotannossa (lämmöntuotanto). Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Aurinkosähköpaneeleilla taas saadaan tuotettua suoraan sähköä, joka on hyödynnettävissä kiinteistöjen ja lämpökeskuksen tarvitseman ostosähkön korvaamiseen. Nykyisiä markkinoilla olevia teknologioita vertailtaessa on aurinkolämpökeräinten hyötysuhde selvästi parempi kuin aurinkosähköpaneelien. Vaikka aurinkosähköpanelit ovat investointikustannukseltaan neliötä kohti lähes puolet halvempi kuin aurinkölämpökeräinten, niin teknillistaloudellisten laskelmien perusteella on lämmöntuottaminen sähkön sijaan auringosta selvästi edullisempaa. Kun aurinkolämpökeräimien teknillistaloudelliseksi vertailuluvuksi annetaan 1 yksikköä/kwh, saadaan nykyisille aurinkosähköpaneeleille vertailuluvuksi 1,3 yksikköä/kwh (sähkön tuotanto 30 % kalliimpaa kuin lämmön tuotanto). Tämä laskelma on tehty sillä oletuksella, että aurinkosähköpaneeleilla tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ja on näin vertailukelpoinen aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön kanssa. Aurinkokeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotannossa. Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Alla on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin. Kuva 6. Tasoaurinkolämpökeräin

16 16/28 Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Simulaation tulokset on esitetty seuraavassa Simulaation tulokset on esitetty seuraavassa. Taulukko 1. Aurinkosimuloinnin tulokset Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän, johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämmitys on perusteltavissa käytännössä nollatason käyttökustannuksilla sekä uusiutuvana energialähteenä. Saman vuotuisen tuotannon (40 MWh) tekeminen esim. lämpöpumpulla kustantaisi arviolta 1300 /a ja biokattilalla n 1500, keskiarvona Samalla summalla maksetaan takaisin n. 4 m2 aurinkokeräimiä vuodessa. 60 m2:n keräinmäärän takaisinmaksuun kuluisi arviolta 15 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä tuottaa nettoa.

17 17/28 Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla Aurinkokennoteknologia Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia aikaansaa sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteet, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Kennoston eli aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä Aurinkosähkön tuotantoon on kehitteillä korkeamman hyötysuhteen aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään myös ei näkyvää valoa. Tätä tekniikkaa käyttäviä paneeleita ei kuitenkaan ole vielä kaupallistettu. Jotta näillä paneeleilla päästäisiin edullisempaa energiantuotantoon kuin aurinkolämpökeräimillä, tulisi niiden neliöhinnan asettua noin 30 % nykyisten aurinkolämpökeräinten neliöhinnan alapuolelle.

18 18/28 5. Alustava selvitystyö 5.1 Perusvaihtoehdot Mietittäessä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuja tehtiin alustava selvitystyö ja alustavia laskelmia ns. perusvaihtoehdoille. Perusvaihtoehdoiksi luettiin kiinteistökohtainen maalämpö, perinteinen kaukolämpö ja niiden yhdistelmä. Seuraavassa on kerrottu näiden vaihtoehtojen edut ja haitat. Edut ja haitat on koottu myös taulukkoon 2. Kiinteistökohtainen maalämpö ja viileä on toteutettavissa alueen kiinteistöihin, mutta haasteeksi voi muodostua maalämpökaivojen vaatima tilantarve. Kiinteistöjen tonteilla on niukasti tilaa kaivoille, joten todennäköisesti kaikkea lämmitystä ja etenkään jäähdytystä ei saada tuotettua kiinteistön omilla kaivoilla. tonteilla. Tämä ratkaisu vaatii lämmön priimauksen sähköllä tai muulla energialla toimiakseen. Haasteeksi voi myös muodostua rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin. Kiinteistökohtainen järjestelmä vaatii myös kiinteistöltä omaa operointia (huoltoyhtiö tms.). Jos taas ulkopuolinen investoija/energianmyyjä investoi järjestelmään tarkoittaa se useita operointikohteita ja laitteita (jokainen kiinteistö oma operointikohde). Hyvänä puolena kiinteistökohtaisessa ratkaisussa on se, ettei järjestelmä ole riippuvainen rakentumisesta. Myös tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset (65-70 /MWh), mikäli kiinteistöjen tonteille saadaan sijoitettua riittävästi maalämpökaivoja. Kaukolämpöverkon laajentaminen alueelle on ongelmallista, sillä nykyisen kaukolämpöverkon tehot ei riitä ainakaan koko alueen lämmön tuottamiseen. Käytännössä tämä vaatisi nykyisen kaukolämpölaitoksen laajentaminen tai kokonaan uuden rakentamisen alueelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investointi tulisi olemaan energiayhtiön näkökulmasta hieman edullisempi kuin aluelämpölaitoksen, mutta Tervasaaren alueen kiinteistöille ei tällöin järkevästi saataisi tuotettua kaukokylmää. Kiinteistökohtaisen maalämmön, -viileän ja perinteisen kaukolämmön yhdistäminen on myös mahdollista Tervasaaren alueelle. Tällöin järjestelmä toimisi kuin kahden edellä esitetyn vaihtoehdon yhdistelmä. Maalämmöllä tuotettaisiin pääosa kiinteistöjen lämmöntarpeesta ja priimaus ja huiput katettaisiin kaukolämmöllä. Ongelmaksi tässä vaihtoehdossa muodostuu järjestelmän kalleus. Kaukolämpöverkon vetäminen pelkkiä huipputehontarpeita varten ei ole kannattavaa jo valmiiksi uudelle alueelle, jossa kiinteistöt ovat jo valmiiksi energiatehokkaita. Käytännössä kiinteistöt joutuisivat ottamaan täysitehoiset kaukolämpöliittymät kiinteistöihinsä, jotta kaukolämpötoimijan kannattaisi alueelle kaukolämpö vetää. Koska kaukolämpöä ostettaisiin MWh-määräisesti vähän, tulisi /MWh hinnaksi kaukolämmölle todennäköisesti niin korkea hinta, että priimaus olisi halvempaa sähköllä.

19 19/28 Taulukko 2. Perinteiset lämmöntuotantovaihtoehdot Tervasaaressa Vaihtoehto Kuvaus Edut Haitat Kiinteistökohtainen maalämpö Kaukolämpö Kiinteistökohtainen maalämpö tuettuna kaukolämmöllä Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle rakennetaan oma maalämpöratkaisu Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle tulee normaali kaukolämpöliittymä Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle rakennetaan oma maalämpöratkaisu sekä varalämmönlähteeksi/ priimaukseen normaali kaukolämpöliittymä - Ei riippuvainen rakentumisesta - Kilpailukykyiset tuotantokustannukset - Jäähdytysmahdollisuus kiinteistöille (rajallinen) - Edullinen energiaratkaisu investoijan kannalta - Huoleton kiinteistöille - Jäähdytysmahdollisuus kiinteistöille (rajallinen) - Varma varalämmönlähde -Edullinen perusenergia maalämmöllä kiinteistöille - Kiinteistöjen tonteilla niukasti tilaa maalämpökaivoille - Vaatii priimaavan/varalämmöntuotantoratkaisun (esim. sähkön) - Rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin? - Vaatii kiinteistön oman operoinnin (oma laitteisto) - Ulkopuoliselle energianmyyjälle lukuisia huolto/operointikohteita - Kaukolämpöverkon laajentaminen alueelle ongelmallista tämän hetkisen rajallisen tehokapasiteetin vuoksi - Vaatii uutta laitoskapasiteettia nykyiseen kaukolämpöverkkoon - Ei mahdollista kaukokylmää alueelle - Kallis investointi - Kallis kokonaisenergian hinta - Kiinteistöjen tonteilla niukasti tilaa maalämpökaivoille - Rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin? - Vaatii kiinteistön oman operoinnin (oma laitteisto) - Ulkopuoliselle energianmyyjälle lukuisia huolto/operointikohteita - Vaatii uutta laitoskapasiteettia nykyiseen kaukolämpöverkkoon

20 20/ Alustavat laskelmat Alustavat tarkastelut ja laskelmat tehtiin seuraaville alueellisille tuotantoteknologioille: - Lämpöpumpputeknologia: Maa-, meri- ja sedimenttilämpö - Aurinkoenergia: Aurinkolämpö ja sähkö - Polttotekniikat: Hake- ja pellettilämmitys Alustavien tarkasteluiden ja laskelmien perusteella tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi valikoitui alueellinen maalämpö priimattuna kaukolämmöllä. Seuraaviin kappaleisiin on koottu alustavan selvitystyön perusteella saadut tulokset. Meri- ja sedimenttilämpö ovat laskelmien mukaan alkuinvestoinniltaan maalämpöä kalliimpia. Ne tulevat kuitenkin kilpailukykyisiksi maalämmön kanssa alueen laajentuessa koskemaan koko Tervasaarta. Meri- ja sedimenttilämmölle suurin haaste alustavien laskelmien mukaan on alueen vaiheittainen rakentuminen, koska lämmönkeruujärjestelmän laajentaminen ei näissä vaihtoehdoissa onnistu yhtä helposti kuin maalämpökaivojen lisääminen. Maalämmölle vaihtoehtoiset keruujärjestelmät on kuitenkin mielessä pidettävä asia, koska koko Tervasaaren tarpeeseen ei maalämpökaivoille alueelta löydy tilaa. Tässä selvitystyössä niihin ei kuitenkaan tarkemmin paneuduttu, vaan laskelmat kohdistettiin maalämpökeräyspiireihin lämpöpumpputeknologioita tarkasteltaessa. Maalämpö on alustavien laskelmien ja selvitystyön perusteella potentiaalisin ja käytännössä kiinnostavin vaihtoehto tuottaa lämpöä Tervasaaren korttelien 83 ja 84 alueelle. Aurinkoenergian alustavassa kartoituksessa käytiin läpi aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuottamista alueella. Aurinko ei sovellu peruslämmöntuotantoon näin Suomen oloissa, minkä vuoksi aurinkolämpöratkaisua ei selvitetty kuin yleisessä tarkastelussa. Kausittainen käyttö aiheuttaa pitkät takaisinmaksuajat aurinkojärjestelmille verrattaessa muihin lämmöntuotantotekniikkoihin. Aurinkosähköjärjestelmät ovat varteenotettava vaihtoehto energiantuotantoon kerrostalokiinteistöissä, mutta alue-energiatarkasteluun niitä ei tässä työssä otettu. Sekä aurinkolämpö että -sähköjärjestelmät soveltuvat kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin tai lisäenergianlähteeksi yksittäisille kiinteistöille aluelämpöjärjestelmän rinnalle. Molemmat perinteiset polttotekniikat, sekä hake että pelletti, ovat tuotantokustannuksiltaan ja investoinniltaan kilpailukykyiset vaihtoehdot maalämmölle Tervasaaren aluelämpöjärjestelmässä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. Asuinalueen välittömään läheisyyteen ei esimerkiksi välttämättä haluta savupiippua. Myös polttoainelogistiikka muodostaa ongelman asuinalueen läheisyydessä. Tervasaaren tyyppiseltä alueelta juuri edellä mainitut haasteet karsivat käytännössä hakelämpöön pohjautuvan lämpölaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista. Pelletti on polttoainelogistiikaltaan helpompi, mutta ainut järkevä sijoituspaikka laitokselle olisi Tervasaaren alueen ulkopuolella. Tämä veisi pohjan alueellisesta lämpölaitoksesta kokonaan. Polttotekniikat poissulkevat myös alueellisen jäähdytysratkaisun käytännössä pois. Näitä vaihtoehtoja voisi enneminkin miettiä nykyisen kaukolämpölaitoksen korvaajiksi, muttei aluelämpöratkaisuksi. Tuotantokustannuksissa päästään alustavien tarkastelujen perusteella selvästi nykyistä ratkaisua edullisimpiin tuotantokustannuksiin.

21 21/28 6. Tekninen ratkaisuehdotus ja kannattavuus 6.1 Kustannuslaskelmat Tarkasteltava vaihtoehto valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa läpikäytyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Tarkemmat laskelmat tehtiin järjestelmälle, jossa alueen lämmitys ja jäähdytys tehdään keskitetyllä maalämmöllä ja lämmityksen priimausenergiana käytetään kaukolämpöä. Laskelmat tehtiin 6:lle eri rakentumisvaiheelle, joissa huomioitiin myös lämpö/jäähdytysverkoston vaiheittainen rakentuminen. Liitteen 2 taulukoissa on esitetty ratkaisuvaihtoehdon kustannusrakenne eri rakentumisvaiheissa. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä ratkaisuselvityksessä läpikäydyt ja lasketut rakentumisvaiheet olivat: VE1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 2 kerrostaloa kuormana VE2: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 4 kerrostaloa kuormana VE3: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 kokonaisuudessaan kuormana VE4: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Kortteli 83 ja puolet korttelista 84 kuormana VE5: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 ja 84 (pois lukien 84 KL alue) kuormana VE6: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 ja 84 (sisältää 84 KL alue) kuormana VE7: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä ja syöttö vastaavasti kesällä ulkopuoliseen kaukolämpöverkkoon Korttelin 83 ja 84 kuormana

22 22/28 Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Rakennusten lämmitettävä pinta-ala m 2 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Rakennusten lämmitettävä tilavuus m 3 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Huipputehon tarve (lämmitys) 1,2 MW - laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle, huipun käyttöaika keskimäärin 2000 h - Lämmitysenergian tarve 2600 MWh/a - Jäähdytysenergia potentiaali n. 160 MWh/a o laskentaperusteena keskimäärin W/m 2 ja huipunkäyttöaika h - Kaikki korttelien 83 ja 84 kiinteistöt liittyvät rakennuttuaan aluelämpöverkkoon - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämpö 55 /MWh (alv 0 %) Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Korkokantana käytettiin 3 %. Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Tuotannon kuluja katetaan liittymämaksuilla, perusmaksuilla ja energiamaksuilla. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajan vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta). Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. Seuraavassa on esitetty kaavioina kustannustarkastelut, jossa liitteen 2 laskelmien tulokset on purettu tärkeimpiin tunnuslukuihin.

23 23/28 Kuva 7. Kustannusjakaumat vaihtoehdoittain Kuva 8. Tuotantokustannukset vaihtoehdoittain

ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014

ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014 1/32 ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014 2/32 Harjunpään energiantuotanto - ja aluelämpöselvityksen raportti Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS 3.12.2014

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS 3.12.2014 1/29 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS 3.12.2014 2/29 Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. TAUSTAA... 6 3.1 TERVASAAREN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014

ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014 ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014 Julkinen/Luottamuksellinen versio 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Energialähteet

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia www.ruukki.fi Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin,

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014 Tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot