ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014"

Transkriptio

1 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS

2 2/28 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA ALUEKEHITYSNÄKÖKULMA ALUEEN TEKNINEN LÄHTÖTILA JA POTENTIAALIARVIO ESIMERKKI LIIKETOIMINNAN ORGANISOIMISESTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TUOTANTOTEKNOLOGIAT JA ENERGIANLÄHTEET LÄMPÖPUMPPUIHIN PERUSTUVAT TEKNOLOGIAT Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Energianlähteet Maalämpöpumpputeknologia AURINKOENERGIAAN PERUSTUVAT TEKNOLOGIA Energianlähteet ja hyödynnettävyys Aurinkokeräinteknologia Aurinkokennoteknologia ALUSTAVA SELVITYSTYÖ PERUSVAIHTOEHDOT ALUSTAVAT LASKELMAT TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS JA KANNATTAVUUS KUSTANNUSLASKELMAT UUSIUTUVA ENERGIA RATKAISUSSA ALUEEN RAKENTAMINEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28 Liitteet 1. Sijoittelun asemapiirustus (rajattu aluekartta) 2. Kustannuslaskelmat

3 3/28 1. Johdanto Tämä selvitys käsittelee Haminan Tervasaaren alueelle kaavoitetun uuden alueen aloituskorttelien uusiutuvan energiaratkaisun toteuttamisesta (korttelit 83 ja 84). Selvitys liittyy Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projektiin, sen Haminan kaupungin osioon. Projektia rahoittavat mukana olevat kunnat sekä ELY-keskus (energiatuki). Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimii kuntakatselmus-projektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Työn ohjaukseen tilaajan puolelta osallistuvat myös yhteishenkilöt Haminan kaupungilta sekä Haminan Energia Oy:stä. Selvityksen toteuttaa projektipäällikkö Jarkko Tenhunen :stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta on Tekninen johtaja Lauri Malinen :stä. Työn tavoitteena on selvittää yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys, kustannukset ja kannattavuus alueella niin lämmityksen kuin jäähdytyksen osalta. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan luotua suunnitelma Tervasaaren korttelien 83 ja 84 energiaratkaisusta, jonka pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan alueen energiaratkaisuja jo alueen rakentumisvaiheessa. Selvityksessä tarkastellaan seuraavia alueellisia energian tuotantovaihtoehtoja: Lämpöpumpputeknologia: maalämpö, merilämpö ja (sedimenttilämpö) Aurinkoenergia: sähkö ja lämpö Polttotekniikat: hake ja pelletti Kaukolämpö Kuva 1. Tervasaaren uuden alueen ja aloituskorttelien 83 ja 84 summittainen sijainti. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki

4 4/28 2. Tiivistelmä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys tarkasteltiin alustavissa laskelmissa alueellisia energiaratkaisuja eri tuotantoteknologien näkökulmasta. Tarkasteltavina teknologoina olivat lämpöpumpputeknologioista maa- ja merilämpö, aurinkoenergiateknologiosta sähkö ja lämpö, polttotekniikoista hake- ja pellettilämmitys sekä kaukolämpö. Ratkaisussa tarkasteltiin alueellista lämmitysratkaisua kokonaistaloudellisesti ja pyrittiin löytämään alueelle energiaratkaisu, joka täyttäisi myös tilaajan toiminnalliset tavoitteet. Teknillistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi lämmöntuotantoon alueelle aloituskorttelien 83 ja 84 osalta osoittautui keskitetty lämmöntuotanto maalämmöllä, jota tuettaan kaukolämmöllä. Ratkaisuun vaikutti myös se, että maalämpölaitoksella saadaan tuotettua alueelle aluelämpöä lähes näkymättömästi ilman katukuvassa näkyviä piippuja ja polttoaineen toimituksesta johtuvaa raskaan liikennevirran lisääntymistä. Varsinaiset tarkemmat kustannuslaskelmat tehtiin aloituskorttelien osalta alueelliselle maalämpöratkaisulle tuettuna keskitetyllä kaukolämmöllä. Kustannuslaskelmien perusteella maalämpöratkaisulla voidaan saavuttaa lähes sama kustannustaso kuin perinteisellä kaukolämmöllä toteutettuna. Keskitetyllä ratkaisulla voidaan kattaa Tervasaaren korttelien 83 ja 84 lämmitys- ja käyttöveden energiantarve niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa energian tuottamisen myös Haminan energian kaukolämpöverkkoon päin, mikä parantaa maalämpöjärjestelmän kannattavuutta etenkin aloituskorttelien rakentumisen aikana. Maalämpöratkaisulla saadaan myös toteutettua kustannustehokas aluejäähdytys aloituskorttelien 83 ja 84 alueelle. Aloituskorttelien alueen lämmitys- ja jäähdytysenergiantarve saadaan tuotettua täysin uusiutuvalla energialla tasemielessä, kun lämpöpumppujen käyttämä sähkö ostetaan korvamerkittynä vihreänä sähkönä. Esitetty ratkaisu ei myöskään poissulje muiden energiantuotantoteknologien hyödyntämistä esimerkiksi talokohtaisissa lämmitysjärjestelmissä. Alueen lämmöntuotanto ja operointi kannattaa antaa ulkopuolisen toimijan haltuun. Ehdotettu lämmöntuotantoratkaisu on operoinnin osalta selkeä ja soveltuu alueella jo tällä hetkellä toimivan Haminan Energian liiketoimintamalliin. Kyseinen yritys voisi hyvin olla myös energialaitosinvestoija alueelle. Ratkaisussa on mahdollista tuottaa tarvittavat ylläpito- ja huoltopalvelu itse (järjestelmän investoija), ostaa järjestelmän toimittajalta tai sitten ostaa kolmannelta osapuolelta, kuten lämpölaitostoimittajalta. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Tärkeämpää on varmistaa resurssit tarvittavien töiden tekoon sekä se, että työntekijöillä on riittävä asiantuntijuus käytettävästä tekniikasta. Selvitystyö investoinnin, operoinnin ja lämmöntuotannon järjestämisen osalta jatkuu myös tämän selvitystyön jälkeen.

5 5/28 3. Taustaa 3.1 Aluekehitysnäkökulma Haminan kaupungin Tervasaaren alueelle ollaan suunnittelemassa yli kerrosneliön suuruista aluetta meren rantaa, joka rakentuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksista sekä lähipalvelualueesta. Suurimman osan alueesta muodostaa asuin-/liikerakennusten muodostama kokonaisuus. Rakentuvan alueen pohjoispuolella rakennettu alue, joka on Haminan Energian kaukolämpölaitoksen piirissä. Tervasaaren rakennusten energiantuotannossa on tarkoitus hyödyntää ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Alueen rakentuminen käynnistyy alustavien suunnitelmien mukaan kortteleista 83 ja 84. Kuvassa 2 on esitetty suunnitelma uudesta Tervasaaren alueesta. Kuva 2 Tervasaaren uuden asuin- ja liikealueen asemakaava ja aloituskorttelit 83 ja 84

6 6/28 Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vähentää loppuasiakkaiden tarvetta huolehtia omasta energiaratkaisustaan. Loppuasiakkaille ja energianmyyjälle alueellinen ratkaisu toimisi vastaavalla tavalla kuin perinteinen kaukolämpö. Kun energia tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla, voidaan toteutettua energiaratkaisua kutsua ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja arvostukseen, mikä tukee alueen houkuttelevuutta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Tällä ratkaisulla vastataan myös luonnolliseen alueelliseen palvelutarpeeseen. Alueellinen energiaratkaisu ei kuitenkaan poissulje jo olemassa olevien järjestelmien käyttöä (kuten kaukolämpöjärjestelmä), vaan alueellisia järjestelmiä voidaan jopa yhdistää osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä. 3.2 Alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio Kohteessa on tehty tarkasteluja ja siihen liittyviä haastatteluja. Näiden tietojen perusteella on tähän kappaleeseen kirjattu ylös oleelliset tekniset lähtötiedot ja arvio teknisestä ja toiminnallisesta potentiaalista. Lämpökeskus/keskukset sijoitetaan omaan rakennettavaan lämpölaitosrakennukseen/ rakennuksiin. Tervasaaren alueelle rakentuvat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti kerrostaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia. Kiinteistöjen oletetaan uusina rakennuksina olevan keskimääräistä energiatehokkaampia, jonka vuoksi oletettu lämmitystehon tarve on noin 40-45W/m2 ja vuotuinen lämmönkulutus 110kWh/m2/vuosi. Kaikkiin rakennuksiin tulee lähtökohtaisesti vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Edellisten oletusten ja saatujen lähtötietojen perusteella Tervasaaren alueen kiinteistöjen osalta voidaan arvioida, että lämmitettävä pinta-ala on noin m 2 ja lämmitysenergian kulutus n MWh/vuosi ja huipputehon tarve n. 4,3 MW. Aloituskorttelit (83 ja 84) muodostavat reilun neljäsosan Tervasaaren alueen tehon ja lämmitysenergian tarpeesta. Tämä tarkoittaa noin kerrosneliötä, 1,2 MW tehoa ja 2600 MWh/vuosi lämmitysenergian tarvetta. Nämä arvot sisältävät rakennusten lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden tuotannon. Koska alueelle on kaavailtu paljon liike-ja toimistotiloja, otetaan tarkasteluun mukaan myös kaukokylmän tuottaminen osana lämmöntuotantoa. Kaukokylmän tarpeeksi on arvioitu aloituskorttelien alueella 160 MWh vuodessa. Tekninen ja toiminnallinen potentiaaliarvio: Maaperässä geotermistä energiaa hyödynnettävissä ja tilaa kaivokentälle on riittävästi korttelien 83 ja 84 tarpeelle. Maaston arvioinnin perusteella kallionpinta vaihtelevalla syvyydellä, mutta kuitenkin operoitavalla syvyydellä ja osaksi jopa aivan maan pinnassa Meren/rannan sedimentissä arvioidaan olevan lämpöpotentiaalia noin 50 % Tervasaaren alueen kokonaisenergian tarpeesta. Meren läheisyys mahdollistaa myös kaukokylmän toteuttamisen alueen kiinteistöille. Rakennuksen katot on osin hyödynnettävissä aurinkoenergian keruuseen, mutta telinetyyppiselle maassa olevalle aurinkokentälle ei ole tilaa. Alueen rakenne antaa periaatteessa mahdollisuuden myös polttoteknologioiden käytölle (esim. pelletti) käyttävissä ratkaisuissa, mutta laitoksen sijoittaminen voi olla haasteellista.

7 7/28 Pelletti antaa liikkumavaraa operoinnille, muutamalla pellettitoimittajalla on valtakunnallinen toimitusalue Alueella on toimivia hakelämpöyrittäjiä, mutta haketta ei nähdä toiminnallisesti ensisijaisena vaihtoehtona 3.3 Esimerkki liiketoiminnan organisoimisesta Kokonaisuuden kannalta parhaimpana energiajärjestelmän investoijana ja operoijana pidetään ulkopuolista toimijaa (tässä tapauksessa esimerkiksi Haminan Energiaa). Huolto ja ylläpito voidaan järjestää joko järjestelmän toimittajan tai kolmannen osapuolen toimesta. Koska energiajärjestelmän hoitaminen vaatii jonkin verran erityistä teknistä osaamista, on erittäin tärkeää varmistua ennalta toimijan kyvykkyydestä järjestää huolto riittävän hyvällä tasolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi ja operointi perustettavilla kiinteistöyhtiöillä (asukkaat mukana). Asukkaat maksaisivat kiinteistöyhtiölle perus- ja energiamaksua, kuten normaalissa kaukolämpöasiakkuudessa ja tämä lisäksi he maksaisivat rahoitusvastiketta, jolla katettaisiin investoinnin kustannuksia (laina ja korot). Toisaalta asukkaat voisivat maksaa ns. energiavastiketta ja tämän lisäksi normaalisti maksua kulutetusta energiasta, jolloin energiavastikkeella katettaisiin kaikki kulut energian tuotantoa lukuun ottamatta. Tässäkin mallissa laitoksille tarvittaisiin operoija huolehtimaan lämpölaitoksesta. Käytännössä vaiheittainen rakentuminen tekee kiinteistöyhtiön perustamisesta erittäin haasteellista. Tämän vuoksi käytännössä ainoa toimiva ratkaisu on ulkopuolinen investoija ja lämmönmyyjä. Järjestelmän mittarointi ja ohjaus on lähtökohtaisesti kehitettävä etäluettavaksi ja mahdollisuuksien mukaan automaattiseksi, jotta ylläpito tulee mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä näkyy alussa hivenen suurempana investointikustannuksena, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä operoinnin työkustannuksina. Kuluttajan ennakoidaan arvostavan energiaratkaisun valinnassaan vaivattomuutta. Omiin energiaratkaisuihin liittyy huolto- ja ylläpitotöitä sekä hallinnollisia töitä, joista ei tarvitse huolehtia kiinteistön liittyessä tämän aluelämpöverkoston asiakkaaksi.

8 8/28 4. Käytettävissä olevat tuotantoteknologiat ja energianlähteet Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tässä raportissa kehitimme ratkaisua lämpöpumpputeknologian ja kaukolämmön näkökulmasta. Selvityksessä huomioidaan myös primäärienergiaa tukevien lisäenergialähteiden, kuten aurinkoenergian käytön. Mikäli primäärienergialähteinä tullaan käyttämään lämpöpumpputeknologiaa, tässä kohteessa oletamme ratkaisun löytyvän maaperään porattavista energiakaivoista. Energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä em. maalämpökaivoihin liittyviä lähtökohtia. 4.1 Lämpöpumppuihin perustuvat teknologiat Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Tehdyn tarkastelun pohjalta alueella on mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen kallioperään porattavista lämpökaivoista. Arvioiden mukaan mitoitettuun tarpeeseen tarvittaisiin noin 42 lämpökaivoa, joiden aktiivisyvyys (vedenpinnan taso) olisi noin 285 metriä. Tarkka kaivojen määrä ja syvyydet voidaan määritellä tarvittaessa koeporausten avulla, joissa voidaan arvioida tarkemmin kallioperän ominaisuudet lämmöntuotantoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kaivojen porausta varten kannattaa pyytää kunnalta ja vesilaitokselta tai tarvittaessa paikalliselta ELY-keskukselta lausunto ja mahdollinen tarve lupahakemuksesta aluehallintovirastolle. Lupa kaivojen poraamiselle kannattaa hakea ennen töiden aloittamista. Näillä näkymin lämpökaivojen poraamiselle ei nähdä merkittäviä esteitä, koska etäisyys kunnan vedenottamosta ja pohjaveden muodostumisalueelta on tiettävästi suositusten mukainen. Vastaavat lupatoimenpiteet tulisi tehdä myös merilämmön keruupiirien osalta Energianlähteet Lämpöpumpputeknologiassa maahan, kallioon tai veteen (esim. järvet tai meri), auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta, energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä/Vedessä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan lämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään/veteen lämpenemään. oikein mitoitettuna lämpöpumpuilla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella.

9 9/28 Maalämpö (maalämpökaivot) Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tässä tapauksessa lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, sillä vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan kun niiden keskinäinen kaltevuuskulma on riittävän suuri (ks. kuva 3 alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 3. Vinoreikien kulma maalämpökaivoissa

10 10/28 Energian keruukentän pystyisi arvion mukaan sijoittamaan esimerkiksi liitteessä 1 punaisella merkatulle alueille. Näin keskitettyä maalämpöä hyödyntävät teknisen tilat sijoittuvat keskeiselle paikalle muihin alueen kiinteistöihin nähden. Energiankeruukenttää voidaan edelleen käyttää esim. puisto alkuperäisen kaavasuunnitelman mukaisesti. Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Putkille on erillinen hinta ja lisäksi energiantuotto tässä osassa on vähäisempi joten suhteellinen hyöty on luonnollisesti huonompi. Kaivojen tekemiselle on mm. määritelty kriteerit Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n toimesta. Suunnitelman oheen on liitetty normilämpökaivon kriteerit. Lämpökaivon keruuputkiston mitoituksessa lämmitystarpeelle sopivaksi, tärkein yksittäinen tekijä on rakennustilavuus alueella. Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös rakennusten eristystaso, mahdolliset muut lämmönlähteet ja maantieteellinen sijainti. Etelä-Suomessa lämmitystarve on talvella pienempi ja jäähdytystarve kesällä suurempi kuin maan pohjoisosissa. Lisaksi on huomioitava paikalliset pohjavesiolosuhteet ja maakerroksien paksuus. Kun rakennusten lämmöntarve on selvillä, mitoitetaan maalämpöjärjestelmän pumppu ja komponentit. Mitoituksessa huomioitavia komponentteja ovat keruuputkiston pituus ja määrä, lämpökaivon syvyys sekä niiden määrä. Keruuputkiston pituudessa pitää huomioida kaivon kokonaissyvyys, tehollinen syvyys (osuus, jossa keruuputket ovat vedessä) ja keruuputkiston vaakaosuus kaivolta lämpöpumpulle. Pitkää lämmönkeruuputkiston vaakaosuutta voidaan myös hyödyntää lämmönkeruussa. Porattaessa lämpökaivon reikä saattaa jäädä kuivaksi, ja se joudutaan täyttämään vedellä. Tällöin pitää tarkistaa, mille tasolle vesipinta asettuu täytön jälkeen ja miten saavutettu tehollinen syvyys vaikuttaa lämmönsaantiin. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esim. se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Keruujärjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), kiinteistönmuodostamislaki (554/1995), ympäristönsuojelulaki (86/2000), vesilaki (264/1961), kemikaalilaki (744/1989), terveydensuojelulaki (763/1994), kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys sekä suomen rakentamismääräyskokoelma. Muun muassa Hämeen ELY-keskuksen kanta on, että uusia maalämpökenttiä (siis kenttiä johon tulee useita m syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kun tarvitaan kymmeniä syviä lämpökaivoja, jolloin mm. maa- ja kallioperässä kiertävät lämmönsiirtonestemäärät voivat olla useita tuhansia litroja voi kaivokenttä jo sinänsä voi vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin. Mikäli tästä huolimatta hanke halutaan toteuttaa, ELY-keskus katsoo, että hanke

11 11/28 vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisen toimenpideluvan lisäksi Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan, sillä hankkeesta voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia pohjaveden korkeudessa ja laadussa. Lupaa harkitsevalla viranomaisella oltava vähintään käytössään tiedot lähellä olevista pohjavedenottamoista, naapurien talousvesikaivoista (erityisesti vedenottoon käytettävät kallioporakaivot), lämpökaivoista, pilaantuneista maa-alueista, maanalaisista kalliotiloista tai tunneleista sekä pohjavesiolosuhteista (mm. maaperän rakenne, pohjaveden pinnan korkeus sekä pohjaveden virtaussuunta). Suositeltavaa on selvittää alueen pohjaveden laatu ennen kuin hankkeessa edetään alkua pidemmälle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kohde sijaitsee teollisuus- tai yritystoiminnassa pitkään olleella alueella tai jos porauskohteen lähistöllä tiedetään olevan pilaantunutta pohjavettä tai maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita, joissa on todettu maaperän likaantumista. Jos pohjavesi osoittautuu pilaantuneeksi, lämpökentän rakentamista tule sallia ennen kuin kohteen pohjavesi on puhdistettu. Lupahakemuksessa esitettävät perustiedot ja selvitykset käyvät selville valtioneuvoston vesitalousasioista antamana asetuksen (1560/2011) 1-4 :stä, minkä lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut alla olevia täydentäviä ohjeita lämpökaivohankkeiden lupahakemuksen sisällöstä. Porakaivojen energiaolosuhteiden analysointiin liittyvällä TRT-mittauksella (Thermal Response Test) selvitetään lämpökaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia maalämpöjärjestelmiä. Käytännössä terminen vastetesti jäljittelee lämpöpumpun toimintaa, mutta kääntäen. Periaatteessa mitataan kuinka paljon kallio pystyy vastaanottamaan lämpöä. Mittaustulosten perusteella tulkitaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus (johon vaikuttavat kallioperän lämmönjohtavuus ja veden virtaus) ja lämpökaivon lämpövastus. Suomen kallioperän kivilajien lämmönjohtavuuksissa voi olla huomattavia eroja, esim. graniitin keskimääräinen lämmönjohtavuus on n. 3,4 W/(mK) ja kiilleliuskeen 2,0 W/(mK). Tästä johtuen lämmönjohtavuus voi vaikuttaa merkittävästi tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Suurissa lämpöenergiaa hyödyntävissä järjestelmissä TRT-mittaus on suositeltava, jotta energiakentän ja - järjestelmän toimivuus voidaan optimoida ja välttää mm. ali- tai ylimitoitus. TRT-mittauksia varten tutkimusalueelle porataan tyypillisesti 1 3 tutkimuskaivoa, joiden sijoitus suunnitellaan geologisen kartoituksen perusteella. Kun mitataan kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötila, saadaan tulkittua energiakaivon tehollinen lämmönjohtavuus ja lämpövastus. Tehollinen lämmönjohtavuus kertoo kallioperän lämmönjohtavuudesta ja mahdollisesta veden virtauksesta kaivossa. Korkea lämmönjohtavuus parantaa lämmön siirtymistä kauempaa kallioperästä energiakaivon lähellä ja siitä lämmönkeruunesteeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sen enemmän lämpöä kalliosta voidaan ottaa. Energiakaivon lämpövastus kuvaa lämmönkeruuputkiston ja energiakaivon ominaisuuksien vaikutusta lämmön siirtymiseen kallioperästä lämmönkeruunesteeseen. Jos energiakaivon lämpövastus on pieni, kallioperän lämpö siirtyy hyvin lämmönkeruunesteeseen.

12 12/28 Järvi/merilämpö Lämpölaitoksen sijaitessa lähellä järveä tai muuta vesistöä on mahdollista saada järvi/merilämpöä, joka on myös yksi geoenergian muoto maa- ja kalliolämmön ohella. Järvilämpö hyödyntää aurinkoenergiaa, joka on varastoituneena järven tai meren pohjaan ja veteen. Järjestelmää varten pitkä putki upotetaan pohjaan. Putkessa virtaa lämmönsiirtoaine, joka pumpataan lämpöpumpulle. Järvilämpö toimii aivan samalla tavalla kuin kalliolämpö, erona vain se, että hyödynnetään järven pohjaan ja veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Tällä hetkellä suuri mielenkiinnon kohde on juuri vesistöjen pohjassa olevaan sedimenttiin varastoitunut lämpö, mitä tutkitaan ja kartoitetaan Suomessa Maalämpöpumpputeknologia Maalämpöpumpussa on sähkömoottorikäyttöinen kompressori, joka höyrystimen ja lauhduttimen avulla nostaa maaperästä saatavan viileän lämmön talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaksi lämmöksi. Yksinkertaistaen maalämpöpumpun kompressori puristaa maaperän viileän lämmön korkeampaan lämpötilaan. Maalämpöpumppu muuttaa maaperästä lämmönkeruuputkistolla ja lämmönkeruunesteellä saatavan 1 7-asteisen lämmön asteiseksi lämmöksi (uusimmat ratkaisut jopa 90 asteeseen saakka), jota voidaan käyttää niin rakennusten kuin lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia on noin kolmannes tai neljännes maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta. Jokaista ostettua kilowattituntia kohden maalämpöpumppu tuottaa kolme tai neljä, optimaalisissa olosuhteissa jopa viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Tästä johtuen maalämpöpumppu on erittäin energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu sisältää suljetun kylmäainekierron jonka kierto/toiminta on seuraava: Sähkömoottorikäyttöinen kompressori puristaa maalämpöpumpun kaasumaista kylmäainetta korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Lauhdutin siirtää maalämpöpumpun kompressorin puristamasta kuumasta kaasumaisesta aineesta lämmön veteen. Samalla kun kuumasta kylmäaineesta otetaan lämpöä, maalämpöpumpun kylmäaine tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiilin kautta maalämpöpumpun nesteytynyt kylmäaine siirtyy alempaan paineeseen. Höyrystimeen tulee maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiirin tuloputki, jossa virtaava lämmönkeruuneste lämmittää nesteytynyttä ja matalammassa paineessa olevaa kylmäainetta. Höyrystimessä kylmäaine kaasuuntuu lämmönkeruunesteen lämmityksen vaikutuksesta. Maalämpöpumppujen ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja oikean lämpötila-alueen maalämpöpumpun valinta onkin tärkeää tehokkaan lämmitysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tärkeää on myös maalämpöpumpun lämmön tuoton energiatehokkuus. Lämmön tuoton energiatehokkuus eli hyötysuhde (COP-luku) ilmoitetaan normin mukaisella tavalla, eli tarkastellaan, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa silloin, kun lämmönkeruuputkistosta saatava liuos on 0-asteista, ja maalämpöpumppu

13 13/28 tuottaa joko 35-asteista tai 50-asteista vettä. COP-luvuissa on jonkin verran eroja eri valmistajien kesken. Hyötysuhde laskee sitä mukaa, mitä kuumempaa vettä lämpöpumppu joutuu tuottamaan. Mäntäkompressoriteknologia Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö. Kuva 4. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Ruuvikompressoriteknologia Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva 5 alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen.

14 14/28 Kuva 5. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. 4.2 Aurinkoenergiaan perustuvat teknologia Energianlähteet ja hyödynnettävyys Etelä-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin kwh/m2. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja astimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston(keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Tervasaaren kohteessa kiinteistöjen katoille mahtuu hyvin keräimiä asennettua. Aurinkokeräimien suunta kannattaa kiinteissä kuten tässäkin asennuksessa valita etelä. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi.

15 15/ Aurinkokeräinteknologia Aurinkoteknologia voidaan jakaa kahteen erilliseen teknologiaan: aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin. Aurinkolämpökeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotannossa (lämmöntuotanto). Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Aurinkosähköpaneeleilla taas saadaan tuotettua suoraan sähköä, joka on hyödynnettävissä kiinteistöjen ja lämpökeskuksen tarvitseman ostosähkön korvaamiseen. Nykyisiä markkinoilla olevia teknologioita vertailtaessa on aurinkolämpökeräinten hyötysuhde selvästi parempi kuin aurinkosähköpaneelien. Vaikka aurinkosähköpanelit ovat investointikustannukseltaan neliötä kohti lähes puolet halvempi kuin aurinkölämpökeräinten, niin teknillistaloudellisten laskelmien perusteella on lämmöntuottaminen sähkön sijaan auringosta selvästi edullisempaa. Kun aurinkolämpökeräimien teknillistaloudelliseksi vertailuluvuksi annetaan 1 yksikköä/kwh, saadaan nykyisille aurinkosähköpaneeleille vertailuluvuksi 1,3 yksikköä/kwh (sähkön tuotanto 30 % kalliimpaa kuin lämmön tuotanto). Tämä laskelma on tehty sillä oletuksella, että aurinkosähköpaneeleilla tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ja on näin vertailukelpoinen aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön kanssa. Aurinkokeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotannossa. Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Alla on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin. Kuva 6. Tasoaurinkolämpökeräin

16 16/28 Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Simulaation tulokset on esitetty seuraavassa Simulaation tulokset on esitetty seuraavassa. Taulukko 1. Aurinkosimuloinnin tulokset Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän, johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämmitys on perusteltavissa käytännössä nollatason käyttökustannuksilla sekä uusiutuvana energialähteenä. Saman vuotuisen tuotannon (40 MWh) tekeminen esim. lämpöpumpulla kustantaisi arviolta 1300 /a ja biokattilalla n 1500, keskiarvona Samalla summalla maksetaan takaisin n. 4 m2 aurinkokeräimiä vuodessa. 60 m2:n keräinmäärän takaisinmaksuun kuluisi arviolta 15 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä tuottaa nettoa.

17 17/28 Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla Aurinkokennoteknologia Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia aikaansaa sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteet, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Kennoston eli aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä Aurinkosähkön tuotantoon on kehitteillä korkeamman hyötysuhteen aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään myös ei näkyvää valoa. Tätä tekniikkaa käyttäviä paneeleita ei kuitenkaan ole vielä kaupallistettu. Jotta näillä paneeleilla päästäisiin edullisempaa energiantuotantoon kuin aurinkolämpökeräimillä, tulisi niiden neliöhinnan asettua noin 30 % nykyisten aurinkolämpökeräinten neliöhinnan alapuolelle.

18 18/28 5. Alustava selvitystyö 5.1 Perusvaihtoehdot Mietittäessä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuja tehtiin alustava selvitystyö ja alustavia laskelmia ns. perusvaihtoehdoille. Perusvaihtoehdoiksi luettiin kiinteistökohtainen maalämpö, perinteinen kaukolämpö ja niiden yhdistelmä. Seuraavassa on kerrottu näiden vaihtoehtojen edut ja haitat. Edut ja haitat on koottu myös taulukkoon 2. Kiinteistökohtainen maalämpö ja viileä on toteutettavissa alueen kiinteistöihin, mutta haasteeksi voi muodostua maalämpökaivojen vaatima tilantarve. Kiinteistöjen tonteilla on niukasti tilaa kaivoille, joten todennäköisesti kaikkea lämmitystä ja etenkään jäähdytystä ei saada tuotettua kiinteistön omilla kaivoilla. tonteilla. Tämä ratkaisu vaatii lämmön priimauksen sähköllä tai muulla energialla toimiakseen. Haasteeksi voi myös muodostua rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin. Kiinteistökohtainen järjestelmä vaatii myös kiinteistöltä omaa operointia (huoltoyhtiö tms.). Jos taas ulkopuolinen investoija/energianmyyjä investoi järjestelmään tarkoittaa se useita operointikohteita ja laitteita (jokainen kiinteistö oma operointikohde). Hyvänä puolena kiinteistökohtaisessa ratkaisussa on se, ettei järjestelmä ole riippuvainen rakentumisesta. Myös tuotantokustannukset ovat kilpailukykyiset (65-70 /MWh), mikäli kiinteistöjen tonteille saadaan sijoitettua riittävästi maalämpökaivoja. Kaukolämpöverkon laajentaminen alueelle on ongelmallista, sillä nykyisen kaukolämpöverkon tehot ei riitä ainakaan koko alueen lämmön tuottamiseen. Käytännössä tämä vaatisi nykyisen kaukolämpölaitoksen laajentaminen tai kokonaan uuden rakentamisen alueelle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investointi tulisi olemaan energiayhtiön näkökulmasta hieman edullisempi kuin aluelämpölaitoksen, mutta Tervasaaren alueen kiinteistöille ei tällöin järkevästi saataisi tuotettua kaukokylmää. Kiinteistökohtaisen maalämmön, -viileän ja perinteisen kaukolämmön yhdistäminen on myös mahdollista Tervasaaren alueelle. Tällöin järjestelmä toimisi kuin kahden edellä esitetyn vaihtoehdon yhdistelmä. Maalämmöllä tuotettaisiin pääosa kiinteistöjen lämmöntarpeesta ja priimaus ja huiput katettaisiin kaukolämmöllä. Ongelmaksi tässä vaihtoehdossa muodostuu järjestelmän kalleus. Kaukolämpöverkon vetäminen pelkkiä huipputehontarpeita varten ei ole kannattavaa jo valmiiksi uudelle alueelle, jossa kiinteistöt ovat jo valmiiksi energiatehokkaita. Käytännössä kiinteistöt joutuisivat ottamaan täysitehoiset kaukolämpöliittymät kiinteistöihinsä, jotta kaukolämpötoimijan kannattaisi alueelle kaukolämpö vetää. Koska kaukolämpöä ostettaisiin MWh-määräisesti vähän, tulisi /MWh hinnaksi kaukolämmölle todennäköisesti niin korkea hinta, että priimaus olisi halvempaa sähköllä.

19 19/28 Taulukko 2. Perinteiset lämmöntuotantovaihtoehdot Tervasaaressa Vaihtoehto Kuvaus Edut Haitat Kiinteistökohtainen maalämpö Kaukolämpö Kiinteistökohtainen maalämpö tuettuna kaukolämmöllä Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle rakennetaan oma maalämpöratkaisu Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle tulee normaali kaukolämpöliittymä Jokaiselle kiinteistölle tai osakeyhtiölle rakennetaan oma maalämpöratkaisu sekä varalämmönlähteeksi/ priimaukseen normaali kaukolämpöliittymä - Ei riippuvainen rakentumisesta - Kilpailukykyiset tuotantokustannukset - Jäähdytysmahdollisuus kiinteistöille (rajallinen) - Edullinen energiaratkaisu investoijan kannalta - Huoleton kiinteistöille - Jäähdytysmahdollisuus kiinteistöille (rajallinen) - Varma varalämmönlähde -Edullinen perusenergia maalämmöllä kiinteistöille - Kiinteistöjen tonteilla niukasti tilaa maalämpökaivoille - Vaatii priimaavan/varalämmöntuotantoratkaisun (esim. sähkön) - Rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin? - Vaatii kiinteistön oman operoinnin (oma laitteisto) - Ulkopuoliselle energianmyyjälle lukuisia huolto/operointikohteita - Kaukolämpöverkon laajentaminen alueelle ongelmallista tämän hetkisen rajallisen tehokapasiteetin vuoksi - Vaatii uutta laitoskapasiteettia nykyiseen kaukolämpöverkkoon - Ei mahdollista kaukokylmää alueelle - Kallis investointi - Kallis kokonaisenergian hinta - Kiinteistöjen tonteilla niukasti tilaa maalämpökaivoille - Rakentajien halukkuus investoida maalämpöjärjestelmiin? - Vaatii kiinteistön oman operoinnin (oma laitteisto) - Ulkopuoliselle energianmyyjälle lukuisia huolto/operointikohteita - Vaatii uutta laitoskapasiteettia nykyiseen kaukolämpöverkkoon

20 20/ Alustavat laskelmat Alustavat tarkastelut ja laskelmat tehtiin seuraaville alueellisille tuotantoteknologioille: - Lämpöpumpputeknologia: Maa-, meri- ja sedimenttilämpö - Aurinkoenergia: Aurinkolämpö ja sähkö - Polttotekniikat: Hake- ja pellettilämmitys Alustavien tarkasteluiden ja laskelmien perusteella tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi valikoitui alueellinen maalämpö priimattuna kaukolämmöllä. Seuraaviin kappaleisiin on koottu alustavan selvitystyön perusteella saadut tulokset. Meri- ja sedimenttilämpö ovat laskelmien mukaan alkuinvestoinniltaan maalämpöä kalliimpia. Ne tulevat kuitenkin kilpailukykyisiksi maalämmön kanssa alueen laajentuessa koskemaan koko Tervasaarta. Meri- ja sedimenttilämmölle suurin haaste alustavien laskelmien mukaan on alueen vaiheittainen rakentuminen, koska lämmönkeruujärjestelmän laajentaminen ei näissä vaihtoehdoissa onnistu yhtä helposti kuin maalämpökaivojen lisääminen. Maalämmölle vaihtoehtoiset keruujärjestelmät on kuitenkin mielessä pidettävä asia, koska koko Tervasaaren tarpeeseen ei maalämpökaivoille alueelta löydy tilaa. Tässä selvitystyössä niihin ei kuitenkaan tarkemmin paneuduttu, vaan laskelmat kohdistettiin maalämpökeräyspiireihin lämpöpumpputeknologioita tarkasteltaessa. Maalämpö on alustavien laskelmien ja selvitystyön perusteella potentiaalisin ja käytännössä kiinnostavin vaihtoehto tuottaa lämpöä Tervasaaren korttelien 83 ja 84 alueelle. Aurinkoenergian alustavassa kartoituksessa käytiin läpi aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuottamista alueella. Aurinko ei sovellu peruslämmöntuotantoon näin Suomen oloissa, minkä vuoksi aurinkolämpöratkaisua ei selvitetty kuin yleisessä tarkastelussa. Kausittainen käyttö aiheuttaa pitkät takaisinmaksuajat aurinkojärjestelmille verrattaessa muihin lämmöntuotantotekniikkoihin. Aurinkosähköjärjestelmät ovat varteenotettava vaihtoehto energiantuotantoon kerrostalokiinteistöissä, mutta alue-energiatarkasteluun niitä ei tässä työssä otettu. Sekä aurinkolämpö että -sähköjärjestelmät soveltuvat kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin tai lisäenergianlähteeksi yksittäisille kiinteistöille aluelämpöjärjestelmän rinnalle. Molemmat perinteiset polttotekniikat, sekä hake että pelletti, ovat tuotantokustannuksiltaan ja investoinniltaan kilpailukykyiset vaihtoehdot maalämmölle Tervasaaren aluelämpöjärjestelmässä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. Asuinalueen välittömään läheisyyteen ei esimerkiksi välttämättä haluta savupiippua. Myös polttoainelogistiikka muodostaa ongelman asuinalueen läheisyydessä. Tervasaaren tyyppiseltä alueelta juuri edellä mainitut haasteet karsivat käytännössä hakelämpöön pohjautuvan lämpölaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista. Pelletti on polttoainelogistiikaltaan helpompi, mutta ainut järkevä sijoituspaikka laitokselle olisi Tervasaaren alueen ulkopuolella. Tämä veisi pohjan alueellisesta lämpölaitoksesta kokonaan. Polttotekniikat poissulkevat myös alueellisen jäähdytysratkaisun käytännössä pois. Näitä vaihtoehtoja voisi enneminkin miettiä nykyisen kaukolämpölaitoksen korvaajiksi, muttei aluelämpöratkaisuksi. Tuotantokustannuksissa päästään alustavien tarkastelujen perusteella selvästi nykyistä ratkaisua edullisimpiin tuotantokustannuksiin.

21 21/28 6. Tekninen ratkaisuehdotus ja kannattavuus 6.1 Kustannuslaskelmat Tarkasteltava vaihtoehto valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa läpikäytyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Tarkemmat laskelmat tehtiin järjestelmälle, jossa alueen lämmitys ja jäähdytys tehdään keskitetyllä maalämmöllä ja lämmityksen priimausenergiana käytetään kaukolämpöä. Laskelmat tehtiin 6:lle eri rakentumisvaiheelle, joissa huomioitiin myös lämpö/jäähdytysverkoston vaiheittainen rakentuminen. Liitteen 2 taulukoissa on esitetty ratkaisuvaihtoehdon kustannusrakenne eri rakentumisvaiheissa. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä ratkaisuselvityksessä läpikäydyt ja lasketut rakentumisvaiheet olivat: VE1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 2 kerrostaloa kuormana VE2: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 4 kerrostaloa kuormana VE3: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 kokonaisuudessaan kuormana VE4: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Kortteli 83 ja puolet korttelista 84 kuormana VE5: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 ja 84 (pois lukien 84 KL alue) kuormana VE6: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä Korttelin 83 ja 84 (sisältää 84 KL alue) kuormana VE7: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella kaukolämmöllä ja syöttö vastaavasti kesällä ulkopuoliseen kaukolämpöverkkoon Korttelin 83 ja 84 kuormana

22 22/28 Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Rakennusten lämmitettävä pinta-ala m 2 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Rakennusten lämmitettävä tilavuus m 3 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Huipputehon tarve (lämmitys) 1,2 MW - laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle, huipun käyttöaika keskimäärin 2000 h - Lämmitysenergian tarve 2600 MWh/a - Jäähdytysenergia potentiaali n. 160 MWh/a o laskentaperusteena keskimäärin W/m 2 ja huipunkäyttöaika h - Kaikki korttelien 83 ja 84 kiinteistöt liittyvät rakennuttuaan aluelämpöverkkoon - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämpö 55 /MWh (alv 0 %) Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Korkokantana käytettiin 3 %. Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Tuotannon kuluja katetaan liittymämaksuilla, perusmaksuilla ja energiamaksuilla. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajan vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta). Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. Seuraavassa on esitetty kaavioina kustannustarkastelut, jossa liitteen 2 laskelmien tulokset on purettu tärkeimpiin tunnuslukuihin.

23 23/28 Kuva 7. Kustannusjakaumat vaihtoehdoittain Kuva 8. Tuotantokustannukset vaihtoehdoittain

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen Lämpöpumput taloyhtiöissä Ilari Rautanen Maalämpöpumppujärjestelmien määrät Sulpu Ry 2014 Lämpöpumppujen yhteydessä käytetään termiä lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Kyse ei ole hyötysuhteesta,

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy Kukonkankaan energianhankintaselvitys yhteenveto Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy 21.1.2014 Granlund Oy lyhyesti Konsultointi Talotekniikan suunnittelu Kiinteistöjen ylläpito

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Villähteen energiaselvitys

Villähteen energiaselvitys Villähteen energiaselvitys Kestävän energian tiedotustilaisuus 27.3.2014 Nastola Mervi Suni Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy LAHDEN SEUDUN KEHITYS LADEC OY LADEC tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ

YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki RAKENNUSVALVONTA 126 a (21.12.2012/958) Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola Pohjavesienergia Kokkola Material Week, 1.11.2016 Teppo Arola Pumpatusta pohjavedestä otetaan talteen lämmönsiirtimellä joko lämpöenergia / kylmäenergia ja vesi injektoidaan takaisin. ATES (aquifer thermal

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Geonergia - lähienergiaa. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia - lähienergiaa. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia - lähienergiaa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Maaperä Vaakaputkisto GEOENERGIA Kallioperä Energiakaivo Vesistöt ja pohjavesi Putkistot, avoin kierto ENERGIA LÄMPÖ VIILEÄ 2 GTK ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot