ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014"

Transkriptio

1 1/32 ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

2 2/32 Harjunpään energiantuotanto - ja aluelämpöselvityksen raportti Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA ALUEKEHITYSNÄKÖKULMA ALUEEN TEKNINEN LÄHTÖTILA JA POTENTIAALIARVIO ESIMERKKI LIIKETOIMINNAN ORGANISOIMISESTA ENERGIALÄHTEET RATKAISUSSA LÄMPÖPUMPPUIHIN PERUSTUVAT TEKNOLOGIAT Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Energianlähteet Maalämpöpumpputeknologia AURINKOENERGIAAN PERUSTUVAT TEKNOLOGIA Energianlähteet ja hyödynnettävyys Aurinkokeräinteknologia Aurinkokennoteknologia RATKAISUJEN KANNATTAVUUS TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA VAIHTOEHTOINEN TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet 1. Sijoittelun asemapiirustus (aluekartta) 2. 2D layoutpiirustus tyyppi-laitosrakennuksesta 3. 3D- layoutotos tyyppi-laitosrakennuksesta 4. Ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat 5. Ratkaisuvaihtoehtojen investointien erittely

3 3/32 1. Johdanto sai tehtäväkseen Pori Energialta valmistella selvitys Prizztech Oy:lle Ulvilan Harjunpään kylän uusiutuvien energiaratkaisuiden toteuttamisesta. Työn tavoitteena on selvittää, miten asemakaavamuutoksen energiatehokkuustavoitteet, uuden asuinalueen energiantuotantomuodot, alueella sijaitsevan koulun saneeraus, alueella jo oleva rakennuskanta ja Ficolo Oy:n lämmityspotentiaali voidaan kytkeä toisiinsa ja edistää ympäristön kannalta kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Työssä selvitetään yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys, kustannukset ja kannattavuus alueella. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan luotua suunnitelma Harjunpään kylän energiaratkaisusta, jonka pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan ja kehittämään alueen energiaratkaisuja. Lisäksi pyritään aikaansaamaan Ulvilan kaupungille ja Pori Energialle selvitys/esimerkkitapaus alueellisen energiatuotannon ratkaisusta, joka olisi hyödynnettävissä muihinkin aluehankkeisiin. Selvityksen tarkoitus on myös edesauttaa ja palvella alueen kaavoitustyötä niin rakennusten kuin energiaratkaisujen näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia lämmitysenergian alueellisia tuotantovaihtoehtoja: Lämpöpumpputeknologiat (Maalämpö ja hukkalämpö) Pelletti Aurinkolämpö

4 4/32 2. Tiivistelmä Ratkaisusuunnitelman tekovaiheessa on käyty välikatselmusvaihe, jossa on esitetty Pori Energialle hyväksyttävästi paikkaan ja rakennettavaan kokonaisuuteen sopivat teknologiset ja toteutettavissa olevat ratkaisut. Ratkaisussa tarkasteltiin myös alueellista lämmitysratkaisua kokonaistaloudellisesti ja pyrittiin löytämään alueelle energiaratkaisu, joka täyttäisi myös tilaajan toiminnalliset tavoitteet. Teknillistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto lämmöntuotantoon alueelle on keskitetty lämmöntuotanto lämpöpumpputeknologialla. Lupaavimmiksi energiaratkaisuiksi Harjunpään alueella energiayhtiön ja alueen kehittymisen kannalta valikoitui keskitetty lämmöntuotanto Ficolo Oy:n hukkalämmöstä yhdistettynä pellettipohjaiseen priimaukseen. Vaihtoehtoiseksi lupaavaksi ratkaisuehdotukseksi valikoitui Ulvilan kunnan pyynnöstä koulun ja uuden asuinalueen keskitetty lämmöntuotanto maalämpöteknologialla yhdistettynä öljypriimaukseen. Laskelmat ja perusteet valinnoille on esitetty kappaleessa 5. Hukkalämmön kannalta suurempia haasteita jakeluputkistojen sijoittamiseen tai tekniseen ratkaisuun ei ole. Esteitä maalämpökaivojen sijoitukselle ei myöskään ole, mikäli ratkaisussa päädytään pienemmän investoinnin ratkaisuun (esim. uuden asuinalueen keskitetty maalämpöratkaisu). Suositeltavien koeporausten jälkeen voidaan varmistua maalämpökaivojen todellisesta määrästä ja sijoituspaikoista. Maalämpökaivoille tarvittavan ympäristöluvan saamiselle emme näe selvityksemme mukaan esteitä alueella. Investointi, aluelämpötuotanto ja operointi kannattaa antaa ulkopuolisen toimijan, esimerkiksi energiayhtiön, haltuun. Kunnan ei kannata resursoida toimintaa ydinosaamisensa ulkopuoliseen toimintaan näin suuressa mittakaavassa. Energiantuotantoa ja myyntiä pääliiketoimintanaan harjoittavalla taholla on parhaat resurssit varmistaa kustannustehokas ja pitkäjänteinen energiantuotanto Harjunpään alueelle. Ehdotettu lämmöntuotantoratkaisu on operoinnin osalta helppokäyttöinen ja onnistuu kohtuullisella työpanoksella, sillä lämpöpumpputeknologia toimii perusenergian tuottajana. Priimausenergian tuotanto pelletillä vaati jonkin verran operointia ja huoltoa, muuta operointitarve on selvästi vähäisempää kuin esim. hakelämmityksessä. Lisäksi säädettävyys ja tuotanto ovat joustavaa lämmöntarpeen hetkellistenkin vaihteluiden aikana. Ratkaisussa on mahdollista tuottaa tarvittavat ylläpito- ja huoltopalvelu itse, tai ostaa järjestelmän toimittajalta tai sitten ostaa kolmannelta osapuolelta kuten maalämpöpumppujen osalta pumpputoimittajalta. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Tärkeämpää on varmistaa, että työntekijöitä on tekemään tarvittavat työt ja heillä on riittävä asiantuntijuus käytettävästä tekniikasta.

5 5/32 3. Taustaa 3.1 Aluekehitysnäkökulma Harjunpään kylä sijaitsee reilun 10 km päässä Ulvilan keskustasta pohjoiseen päin. Porin keskustasta matkaa Harjunpäähän kertyy noin 8 km. Harjunpään alueella on vireillä asemakaavamuutos, jossa tutkitaan mahdollisuutta energiatehokkaan asuinalueen muodostamiseksi nykyisen rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle (kortteli 17). Asemakaavan muutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunpään koulu saneerataan kesän 2014 aikana ja remontin yhteydessä koulun päälämmitysmuodoksi vaihdetaan maalämpö. Lisäksi Harjunpään alueen länsipäässä sijaitsee Ficolo Oy:n konesali, joka tuottaa runsaasti hukkalämpöä. Harjunpään kylästä halutaan asemakaavamuutoksen yhteydessä luoda energiatehokkuustavoitteet täyttävä asuinalue, jossa edistetään kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Kuva 1. Harjunpään alue, selvitysalueen rajaus Aloitus- ja seurantapalaverien perusteella alueen aluelämpöverkostoon on mahdollista liittää uudisrakennusten lisäksi saneerattava koulu ja olemassa olevaa asuinrakennuskantaa. Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vähentää loppuasiakkaiden tarvetta huolehtia omasta energiaratkaisustaan, mikä on oleellinen asia suunniteltaessa uusia energiatehokkaita asuinalueita. Loppuasiakkaille ja energianmyyjälle alueellinen ratkaisu toimisi vastaavalla tavalla kuin perinteinen kaukolämpö. Kun energia

6 6/32 tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla, voidaan toteutettua energiaratkaisua kutsua ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja arvostukseen, mikä tukee alueen houkuttelevuutta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Tällä ratkaisulla vastataan myös luonnolliseen alueelliseen palvelutarpeeseen. 3.2 Alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio Kohteessa on tehty tarkasteluja ja siihen liittyviä haastatteluja. Näiden tietojen perusteella on tähän kappaleeseen kirjattu ylös oleelliset tekniset lähtötiedot ja arvio teknisestä ja toiminnallisesta potentiaalista. Lämpökeskus sijoitetaan omaan rakennettavaan lämpölaitosrakennukseen. Ratkaisuvaihtoehdoissa Harjunpään alueen kiinteistöjen osalta arvioidaan, että lämmitettävä pinta-ala on m 2. Lämmitysenergian kulutuksen on arvioitu olevan vaihtoehdosta riippuen MWh/vuosi ja huipputehon tarpeen kw. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden tuotannon. Rakennettavien rakennusten oletetaan olevan lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan suhteellisen hyviä. Uudisrakennuksissa oletetaan olevan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys. Rakennettavissa rakennuksissa tulisi olemaan keskitetyt lämmönjakokeskukset, joissa aluelämpöveden energia siirretään lämmönvaihtimilla rakennusten omaan lattialämmitysverkostoon ja käyttövesivaihtimille. Jo olemassa oleviin kiinteistöihin investoitaisiin kiinteistökohtaiset lämmönvaihdinpaketit (sis. lämmitys ja käyttöveden valmistus). Alueen tekninen lähtötila: Oletettu rakennettava rakennuskanta: 3 pienkerrostaloa Kiinteistöt uusia, kokonaisrakennusneliöt n m 2 Rakennukset tulevat olemaan energiatehokkaita Jo olemassa oleva potentiaalinen rakennuskanta: n. 35 asuinkiinteistöä ja koulu Asuinkiinteistöt eri-ikäisiä, omakoti- ja rivitaloja Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattia-/patterilämmitys Nykyinen lämmitysmuoto öljy niin koulussa kuin asuinkiinteistöissä Asuinrakennusten kokonaispinta-ala n m 2 ja koulun 2850 m 2 Ficolon jäähdytystarve/hukkalämpöteho n. 1-3 MW Jäähdytystarve kasvaa oletettavasti lähivuosina ollen maksimissa n MW Tällä hetkellä jäähdytys omalla laitteistolla (vapaajäähdytys ja kompressorijäähdytys) Hukkalämmön puhallus ilmaan tällä hetkellä

7 7/32 Tekninen ja toiminnallinen potentiaaliarvio: Maaperässä geotermistä energiaa hyödynnettävissä Harjunpään alueella riittävästi tilaa lämpökaivoille, alueella koulun puistomaista piha-aluetta ja hiekkakenttää sekä lähistöllä peltoa, joten lämpökaivot voidaan sijoittaa järkevästi alueelle Maaston arvioinnin perusteella kallionpinta operoitavalla syvyydellä Harjumainen ja kallioinen maasto voi aiheuttaa kustannuksia aluelämpöverkon rakentamisessa etenkin Ficololle ja olemassa oleville asuinkiinteistöille päin. Kaavoitettavien talojen katot on osin hyödynnettävissä aurinkoenergian keruuseen (optio). Lisäksi aurinkokeräimet voidaan sijoittaa keskitetyssä ratkaisussa omille telineilleen maahan. Biopolttotekniikat ovat alueella mahdollisia, muttei päälämmöntuotantomuotoina ensisijaisesti haluttavia. 3.3 Esimerkki liiketoiminnan organisoimisesta Kokonaisuuden kannalta parhaimpana energiajärjestelmän operoijana pidetään ulkopuolista toimijaa, kuten Pori Energia Oy:tä tai Ulvilan Lämpö Oy:tä. Huolto ja ylläpito voidaan järjestää joko järjestelmän toimittajan tai kolmannen osapuolen toimesta. Koska energiajärjestelmän hoitaminen vaatii jonkin verran erityistä teknistä osaamista, on erittäin tärkeää varmistua ennalta toimijan kyvykkyydestä järjestää huolto riittävän hyvällä tasolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi ja operointi perustettavilla kiinteistöyhtiöillä (asukkaat mukana). Asukkaat maksaisivat kiinteistöyhtiölle perus- ja energiamaksua, kuten normaalissa kaukolämpöasiakkuudessa ja tämä lisäksi he maksaisivat rahoitusvastiketta, jolla katettaisiin investoinnin kustannuksia (laina ja korot). Toisaalta asukkaat voisivat maksaa ns. energiavastiketta ja tämän lisäksi normaalisti maksua kulutetusta energiasta, jolloin energiavastikkeella katettaisiin kaikki kulut energian tuotantoa lukuun ottamatta. Tässäkin mallissa laitoksille tarvittaisiin operoija huolehtimaan lämpölaitoksista. Järjestelmän mittarointi ja ohjaus on lähtökohtaisesti kehitettävä etäluettavaksi ja mahdollisuuksien mukaan automaattiseksi, jotta ylläpito tulee mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä näkyy alussa hivenen suurempana investointikustannuksena, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä operoinnin työkustannuksina. Kuluttajan ennakoidaan arvostavan energiaratkaisun valinnassaan vaivattomuutta. Omiin energiaratkaisuihin liittyy huolto- ja ylläpitotöitä sekä hallinnollisia töitä, joista ei tarvitse huolehtia kiinteistön liittyessä tämän aluelämpöverkoston asiakkaaksi

8 8/32 4. Energialähteet ratkaisussa Lähtötietojen ja tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen ja perusteella lähdimme kehittämään lämpöpumpputeknologiaan perustuvaa ratkaisua huomioiden sitä tukevien lisäenergialähteiden, kuten aurinko- ja bioenergian, hyödynnettävyyden. Mikäli primäärienergialähteinä tullaan käyttämään lämpöpumpputeknologiaa, tässä kohteessa oletamme ratkaisun löytyvän alueen kallioperästä tai lähistöllä toimivan Ficolon hukkalämmöstä. Energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä primäärienergialähteisiin liittyviä rajauksia ja lähtökohtia. 4.1 Lämpöpumppuihin perustuvat teknologiat Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Tehdyn tarkastelun pohjalta alueella on mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen kallioperään porattavista lämpökaivoista. Arvioiden mukaan mitoitettuun tarpeeseen tarvittaisiin noin 6-21 lämpökaivoa (riippuen ratkaisusta), joiden aktiivisyvyys (vedenpinnan taso) olisi noin 250 metriä. Tarkka kaivojen määrä ja syvyydet voidaan määritellä tarvittaessa koeporausten avulla, joissa voidaan arvioida tarkemmin kallioperän ominaisuudet lämmöntuotantoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kaivojen porausta varten kannattaa pyytää kunnalta ja vesilaitokselta tai tarvittaessa paikalliselta ELY-keskukselta lausunto ja mahdollinen tarve lupahakemuksesta aluehallintovirastolle. Lupa kaivojen poraamiselle kannattaa hakea ennen töiden aloittamista. Näillä näkymin lämpökaivojen poraamiselle ei nähdä merkittäviä esteitä, koska etäisyys kunnan vedenottamosta ja pohjaveden muodostumisalueelta on suositusten mukainen. Vastaavat lupatoimenpiteet tulee tehdä myös järvilämmön keruupiirien osalta Energianlähteet Lämpöpumpputeknologiassa maahan, kallioon tai veteen (esim. järvet tai meri), auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta, energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä/vedessä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan lämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään/veteen lämpenemään. Oikein mitoitettuna lämpöpumpuilla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Toisaalta lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää eri prosessien/laitosten hukkalämpöä (veteen tai ilmaan varastoitunutta). Tällainen tulee kysymykseen Harjunpäässä mietittäessä Ficolo Oy:n jäähdytysjärjestelmän hukkalämpövirtoja.

9 9/32 Maalämpö (maalämpökaivot) Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Taulukko 1. Maalämpökaivojen suojaetäisyydet Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tässä tapauksessa lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, sillä vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan kun niiden keskinäinen kaltevuuskulma on riittävän suuri (ks. kuva 2 alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 2. Vinoreikien kulma maalämpökaivoissa

10 10/32 Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata, jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Putkille on erillinen hinta ja lisäksi energiantuotto tässä osassa on vähäisempi, joten suhteellinen hyöty on luonnollisesti huonompi. Kaivojen tekemiselle on mm. määritelty kriteerit Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n toimesta. Lämpökaivon keruuputkiston mitoituksessa lämmitystarpeelle sopivaksi, tärkein yksittäinen tekijä on rakennustilavuus alueella. Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös rakennusten eristystaso, mahdolliset muut lämmönlähteet ja maantieteellinen sijainti. Etelä-Suomessa lämmitystarve on talvella pienempi ja jäähdytystarve kesällä suurempi kuin maan pohjoisosissa. Lisaksi on huomioitava paikalliset pohjavesiolosuhteet ja maakerroksien paksuus. Kun rakennusten lämmöntarve on selvillä, mitoitetaan maalämpöjärjestelmän pumppu ja komponentit. Mitoituksessa huomioitavia komponentteja ovat keruuputkiston pituus ja määrä, lämpökaivon syvyys sekä niiden määrä. Keruuputkiston pituudessa pitää huomioida kaivon kokonaissyvyys, tehollinen syvyys (osuus, jossa keruuputket ovat vedessä) ja keruuputkiston vaakaosuus kaivolta lämpöpumpulle. Pitkää lämmönkeruuputkiston vaakaosuutta voidaan myös hyödyntää lämmönkeruussa. Porattaessa lämpökaivon reikä saattaa jäädä kuivaksi, ja se joudutaan täyttämään vedellä. Tällöin pitää tarkistaa, mille tasolle vesipinta asettuu täytön jälkeen ja miten saavutettu tehollinen syvyys vaikuttaa lämmönsaantiin. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle. Esteeksi voi myös muodostua se, että lämpökaivo halutaan porata liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Keruujärjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), kiinteistönmuodostamislaki (554/1995), ympäristönsuojelulaki (86/2000), vesilaki (264/1961), kemikaalilaki (744/1989), terveydensuojelulaki (763/1994), kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma.

11 11/32 Muun muassa Hämeen ELY-keskuksen kanta on, että uusia maalämpökenttiä (siis kenttiä johon tulee useita m syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kun tarvitaan kymmeniä syviä lämpökaivoja, jolloin mm. maa- ja kallioperässä kiertävät lämmönsiirtonestemäärät voivat olla useita tuhansia litroja voi kaivokenttä jo sinänsä vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin. Mikäli tästä huolimatta hanke halutaan toteuttaa, ELY-keskus katsoo, että hanke vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisen toimenpideluvan lisäksi aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan, sillä hankkeesta voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia pohjaveden korkeudessa ja laadussa. Lupaa harkitsevalla viranomaisella on oltava käytössään vähintään tiedot lähellä olevista pohjavedenottamoista, naapurien talousvesikaivoista (erityisesti vedenottoon käytettävät kallioporakaivot), lämpökaivoista, pilaantuneista maa-alueista, maanalaisista kalliotiloista tai tunneleista sekä pohjavesiolosuhteista (mm. maaperän rakenne, pohjaveden pinnan korkeus sekä pohjaveden virtaussuunta). Suositeltavaa on selvittää alueen pohjaveden laatu ennen kuin hankkeessa edetään alkua pidemmälle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kohde sijaitsee teollisuus- tai yritystoiminnassa pitkään olleella alueella tai jos porauskohteen lähistöllä tiedetään olevan pilaantunutta pohjavettä tai likaantunutta maaperää (tieto esimerkiksi viranomaisten tietojärjestelmistä). Jos pohjavesi osoittautuu pilaantuneeksi, lämpökentän rakentamista ei tule sallia ennen kuin kohteen pohjavesi on puhdistettu. Lupahakemuksessa esitettävät perustiedot ja selvitykset käyvät selville valtioneuvoston vesitalousasioista antamana asetuksen (1560/2011) 1-4 :stä, minkä lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut alla olevia täydentäviä ohjeita lämpökaivohankkeiden lupahakemuksen sisällöstä. Porakaivojen energiaolosuhteiden analysointiin liittyvällä TRT-mittauksella (Thermal Response Test) selvitetään lämpökaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia maalämpöjärjestelmiä. Käytännössä terminen vastetesti jäljittelee lämpöpumpun toimintaa, mutta kääntäen. Periaatteessa mitataan kuinka paljon kallio pystyy vastaanottamaan lämpöä. Mittaustulosten perusteella tulkitaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus (johon vaikuttavat kallioperän lämmönjohtavuus ja veden virtaus) ja lämpökaivon lämpövastus. Suomen kallioperän kivilajien lämmönjohtavuuksissa voi olla huomattavia eroja, esim. graniitin keskimääräinen lämmönjohtavuus on n. 3,4 W/(mK) ja kiilleliuskeen 2,0 W/(mK). Tästä johtuen lämmönjohtavuus voi vaikuttaa merkittävästi tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Suurissa lämpöenergiaa hyödyntävissä järjestelmissä TRT-mittaus on suositeltava, jotta energiakentän ja - järjestelmän toimivuus voidaan optimoida ja välttää mm. ali- tai ylimitoitus. TRT-mittauksia varten tutkimusalueelle porataan tyypillisesti 1 3 tutkimuskaivoa, joiden sijoitus suunnitellaan geologisen kartoituksen perusteella.

12 12/32 Kun mitataan kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötila, saadaan tulkittua energiakaivon tehollinen lämmönjohtavuus ja lämpövastus. Tehollinen lämmönjohtavuus kertoo kallioperän lämmönjohtavuudesta ja mahdollisesta veden virtauksesta kaivossa. Korkea lämmönjohtavuus parantaa lämmön siirtymistä kauempaa kallioperästä energiakaivon lähellä ja siitä lämmönkeruunesteeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sen enemmän lämpöä kalliosta voidaan ottaa. Energiakaivon lämpövastus kuvaa lämmönkeruuputkiston ja energiakaivon ominaisuuksien vaikutusta lämmön siirtymiseen kallioperästä lämmönkeruunesteeseen. Jos energiakaivon lämpövastus on pieni, kallioperän lämpö siirtyy hyvin lämmönkeruunesteeseen. Järvilämpö Lämpölaitoksen sijaitessa lähellä järveä tai muuta vesistöä on mahdollista saada järvilämpöä, joka on myös yksi geoenergian muoto maa- ja kalliolämmön ohella. Järvilämpö hyödyntää aurinkoenergiaa, joka on varastoituneena järven pohjaan ja veteen. Järjestelmää varten pitkä putki upotetaan vesistön pohjaan. Putkessa virtaa lämmönsiirtoaine, joka pumpataan lämpöpumpulle. Järvilämpö toimii aivan samalla tavalla kuin kalliolämpö, erona vain se, että hyödynnetään järven pohjaan ja veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Tällä hetkellä suuri mielenkiinnon kohde on juuri vesistöjen pohjassa olevaan sedimenttiin varastoitunut lämpö, mitä tutkitaan ja kartoitetaan Suomessa. Hukkalämpö Varsinkin teollisuusprosessit tuottavat paljon hukkalämpöä, joka on hyödynnettävissä joko teollisuusrakennusten tai lähettyvillä olevien asuinrakennusten lämmityksessä. Riippumatta siitä, onko hukkalämpö sitoutuneena veteen vai ilmaan, voidaan hukkalämpö ottaa talteen lämpöpumpuilla. Hukkalämmön talteenotto toimii vastaavasti kuin poistoilmalämpöpumppu. Hukkalämpövirrassa oleva lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla ja johdetaan lämpöpumpulle vastaavasti kuin maalämpökin. Hukkalämpövirrat ovat usein selvästi maalämpöä lämpimämpiä, minkä vuoksi niistä saatava hyötysuhde voi olla moninkertainen perinteiseen kallio/maalämpöön verrattuna. Suurimpana ongelmana hukkalämmön hyödyntämiselle asuinrakennusten lämmityksessä on usein hukkalämmönlähteen ja lämmitettävien rakennusten välinen etäisyys. Yleensä hukkalämpövirtojen energiatiheys on sen verran pieni, ettei hukkalämpöä kannata siirtää jalostamattomana kun lyhyitä matkoja. Käytännössä jalostus korkeampaan energiatiheyteen tuleekin tehdä syntypaikassa.

13 13/ Maalämpöpumpputeknologia Maalämpöpumpussa on sähkömoottorikäyttöinen kompressori, joka höyrystimen ja lauhduttimen avulla nostaa maaperästä saatavan viileän lämmön talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaksi lämmöksi. Yksinkertaistaen maalämpöpumpun kompressori puristaa maaperän viileän lämmön korkeampaan lämpötilaan. Maalämpöpumppu muuttaa maaperästä lämmönkeruuputkistolla ja lämmönkeruunesteellä saatavan 1 7-asteisen lämmön asteiseksi lämmöksi (uusimmat ratkaisut jopa 90 asteeseen saakka), jota voidaan käyttää niin rakennusten kuin lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia on noin kolmannes tai neljännes maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta. Jokaista ostettua kilowattituntia kohden maalämpöpumppu tuottaa kolme tai neljä, optimaalisissa olosuhteissa jopa viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Tästä johtuen maalämpöpumppu on erittäin energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu sisältää suljetun kylmäainekierron jonka kierto/toiminta on seuraava: Sähkömoottorikäyttöinen kompressori puristaa maalämpöpumpun kaasumaista kylmäainetta korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Lauhdutin siirtää maalämpöpumpun kompressorin puristamasta kuumasta kaasumaisesta aineesta lämmön veteen. Samalla, kun kuumasta kylmäaineesta otetaan lämpöä, maalämpöpumpun kylmäaine tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiilin kautta maalämpöpumpun nesteytynyt kylmäaine siirtyy alempaan paineeseen. Höyrystimeen tulee maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiirin tuloputki, jossa virtaava lämmönkeruuneste lämmittää nesteytynyttä ja matalammassa paineessa olevaa kylmäainetta. Höyrystimessä kylmäaine kaasuuntuu lämmönkeruunesteen lämmityksen vaikutuksesta. Maalämpöpumppujen ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja oikean lämpötila-alueen maalämpöpumpun valinta onkin tärkeää tehokkaan lämmitysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tärkeää on myös maalämpöpumpun lämmön tuoton energiatehokkuus. Lämmön tuoton energiatehokkuus eli hyötysuhde (COP-luku) ilmoitetaan normin mukaisella tavalla, eli tarkastellaan, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa silloin, kun lämmönkeruuputkistosta saatava liuos on 0-asteista, ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35-asteista tai 50-asteista vettä. COP-luvuissa on jonkin verran eroja eri valmistajien kesken. Hyötysuhde laskee sitä mukaa, mitä kuumempaa vettä lämpöpumppu joutuu tuottamaan. Mäntäkompressoriteknologia Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö.

14 14/32 Kuva 3. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Ruuvikompressoriteknologia Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen. Kuva 4. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä.

15 15/ Aurinkoenergiaan perustuvat teknologia Energianlähteet ja hyödynnettävyys Länsi-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin kwh/m2. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja atsimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston(keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Harjunpään kohteessa kiinteistöjen katoille mahtuu hyvin keräimiä asennettua ja lisäksi tilaa aurinkokentillekin löytyy periaatteessa hyvin. Aurinkokeräimien suunnaksi kannattaa kiinteissä, kuten tässäkin, asennuksessa valita etelä. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi Aurinkokeräinteknologia Aurinkoteknologia voidaan jakaa kahteen erilliseen teknologiaan: aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin. Aurinkolämpökeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotantoa (lämmöntuotanto). Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Aurinkosähköpaneeleilla taas saadaan tuotettua suoraan sähköä, joka on hyödynnettävissä kiinteistöjen ja lämpökeskuksen tarvitseman ostosähkön korvaamiseen. Nykyisiä markkinoilla olevia teknologioita vertailtaessa on aurinkolämpökeräinten hyötysuhde selvästi parempi kuin aurinkosähköpaneelien. Vaikka aurinkosähköpanelit ovat investointikustannukseltaan neliötä kohti lähes puolet halvempi kuin aurinkölämpökeräinten, niin teknillistaloudellisten laskelmien perusteella on lämmöntuottaminen sähkön sijaan auringosta selvästi edullisempaa. Kun aurinkolämpökeräimien teknillistaloudelliseksi vertailuluvuksi annetaan 1 yksikköä/kwh, saadaan nykyisille aurinkosähköpaneeleille vertailuluvuksi 1,3 yksikköä/kwh (sähkön tuotanto 30 % kalliimpaa kuin lämmöntuotanto). Tämä laskelma on tehty sillä oletuksella, että aurinkosähköpaneeleilla tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ja on näin vertailukelpoinen aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön kanssa. Alla on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin.

16 16/32 Kuva 5. Aurinkolämpöpaneeli Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Simulaation tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Simuloinnin tulokset

17 17/32 Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämmitys on perusteltavissa käytännössä nollatason käyttökustannuksilla sekä uusiutuvana energialähteenä. Saman vuotuisen tuotannon (40 MWh) tekeminen esim. lämpöpumpulla kustantaisi arviolta 1300 /a ja biokattilalla n. 1500, keskiarvona Samalla summalla maksetaan takaisin n. 4 m2 aurinkokeräimiä vuodessa. 60 m2:n keräinmäärän takaisinmaksuun kuluisi arviolta 15 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä tuottaa nettoa. Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olemassa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla Aurinkokennoteknologia Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia aikaansaa sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteet, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Kennoston eli aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä. Aurinkosähkön tuotantoon on kehitteillä korkeamman hyötysuhteen aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään myös ei näkyvää valoa. Tätä tekniikkaa käyttäviä paneeleita ei kuitenkaan ole vielä kaupallistettu. Jotta näillä paneeleilla päästäisiin edullisempaa energiantuotantoon kuin aurinkolämpökeräimillä, tulisi niiden neliöhinnan asettua noin 30 % nykyisten aurinkolämpökeräinten neliöhinnan alapuolelle.

18 18/32 5. Ratkaisujen kannattavuus Tarkasteltavat vaihtoehdot valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa pidettyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Liitteessä 4 on esitetty taulukoissa ratkaisuvaihtoehtojen kustannusrakenne. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä ratkaisusuunnitelmassa läpikäydyt ja lasketut vaihtoehdot olivat: VE0: Koulun lämmitys öljyllä (nykyinen), pientä korjausta koulun remontin yhteydessä VE1: Koulun lämmitys maalämmöllä ja lämmön priimaus öljyllä VE2: Koulun ja uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE3: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE4: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE5: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE6: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE7: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle VE8: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä sekä aurinkolämmöllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle erillisenä rakennuksena. VE9: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys kiinteistökohtaisilla maalämpöpumpuilla ja priimaus sähköllä, lämpölaitokset uudelle asuinalueelle rakennettaviin kiinteistöihin integroituina. Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 2,5 % - Rakennusten lämmitettävä pinta-ala m 2 vaihtoehdosta riippuen - Huipputehon tarve kw o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle kiinteistöstä riippuen - Lämmitysenergian tarve n MWh/a vaihtoehdosta riippuen o Oletettu huipuntehon käyttöaika n h/a

19 19/32 - Ostoenergian/polttoaineen hinnat: o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 40 /MWh (alv 0 %) o Öljy 85 /MWh (alv 0 %) o Hukkalämmön hinta Ficolo Oy:ltä 0 /MWh (saa vastavuoroisesti jäähdytystä vastaavan määrän ilmaiseksi) Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Korkokantana käytettiin 2,5 %. Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Tuotannon kuluja katetaan liittymämaksuilla, perusmaksuilla ja energiamaksuilla. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajalle vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta). Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. Seuraavassa on esitetty kaavioina kustannustarkasteluja ja purettu liitteiden 4 ja 5 taulukot tärkeimpiin tunnuslukuihin.

20 20/32 Kuva 6. Kustannusjakaumat vaihtoehdoittain Kuva 7. Tuotantokustannukset vaihtoehdoittain

21 21/32 Kuva 8. Investointikustannukset tehoyksikköä kohti Liitteiden 4 ja 5 taulukoista ja kuvien 6-8 kaavioista huomataan, että ratkaisuvaihtoehto 6 on teknillistaloudellisesti kannattavin verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Ratkaisuvaihtoehto 5 on toiseksi kannattavin. Suositeltavaa ratkaisua mietittäessä on kuitenkin huomioitava toiminnallinen ympäristö ja sen haasteet, kun arvioidaan ratkaisujen kokonaiskannattavuutta. Katsottaessa vain tuotantotaloudellista näkökulmasta on vaihtoehto 6 eli Ficolon hukkalämmön suurimittakaavainen hyödyntäminen selkeästi kannattavin, mutta investoinniltaan ja riskeiltään huomattavasti esimerkiksi VE 7 ja 9 suurempi. Vaihtoehto 6 on kuitenkin nähtävä osana suurempaa investointia, jossa ulkopuolinen toimija (esim. energiayhtiö) rakentaisi jäähdytyslaitoksen Ficolo Oy:n tarpeeseen. Osana tätä suurehkoa investointia alueelle saataisiin rakennettua edullista aluelämpöä tarjoava lämpölaitos (ns. sivutuotteena aluelämpöä jäähdytyslaitoksesta). Aluelämpöverkon laajamittainen rakentaminen vaatii joka tapauksessa vanhojen kiinteistöjen laajamittaista liittymistä aluelämmön piiriin, mikä nähdään investoinnin kannattavuuden suurimpana riskinä. Kokonaisuudessaan, riskeistä huolimatta, suositeltavaksi ratkaisuksi valikoitui vaihtoehto 6. Suositeltua vaihtoehtoa mietittäessä otettiin huomioon mm. yleinen käytettävyys, lämmitysjärjestelmän laajennettavuus, vaiheittainen rakennettavuus sekä lämpölaitoksen sopivuus alueen kehittymisnäkymille. Näitä sinänsä tärkeitä lähtökohtia on vaikeaa ottaa rahallisesti huomioon, mutta kokonaisuutta mietittäessä ne on tärkeä huomioida. Vaihtoehto 0 eli koulun öljylämmitys kuvaa nykyistä tilannetta. Tämä vaihtoehto laskettiin ainoastaan vertailukohdaksi mietittäessä uusia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden kannattavuutta. Kuten kuvasta 7 nähdään, ovat tuotantokustannukset nykyisellä öljylämmitysjärjestelmällä lähes 100 /MWh. Öljylämmitykselle laskettiin myös reilu investointeja, jotka jouduttaisiin tekemään koulun saneerauksen yhteydessä lämmitysjärjestelmälle (taulukko 3 ja kuva 8.). Näillä investoinneilla ei ole käytännössä vaikutusta laskettuun energianhintaan.

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 2/28 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Sisällys 1.

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014

ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014 ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014 Julkinen/Luottamuksellinen versio 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Energialähteet

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Maalämpöpumppu Geopro GT. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Maalämpöpumppu Geopro GT Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän tulee

Lisätiedot

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200

Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1

MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ 11.3.2013 11.3.2013 1 Porin Puuvilla MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄ Porin Puuvillan maalämpöjärjestelmä Lämmön ja jäähdytyksen y tuotanto o yhdistetty y Maaperää hyödynnetään lämmitykseen talvella Ja jäähdytykseen kesällä Myös ympärivuotinen

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä

Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH. Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Tulistusmaalämpöpumppu Geopro SH Suomalaisessa maaperässä on erityistä lämpöä Ympäristöystävällinen lämmitysenergia varastoituu maaperässämme Tavalla tai toisella me kaikki elämme luonnosta. Siitä meidän

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0

Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset. Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässä Vm kaikki mitä tarvitset Vm 9.0 Vm 11.0 Vm 14.0 Vm 17.0 Lämpöässän Vm:n avulla lämmität, jäähdytät ja tuotat lämmintä käyttövettä helposti, edullisesti ja ekologisesti ympäri vuoden. Lämpöässä

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17

Mukautumisen mestari parhaassa A +++ energialuokassa. Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä. Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Mukautumisen mestari parhaassa energialuokassa Lämpöässä Esi maalämpöjärjestelmä Esi 6 Esi 9 Esi 11 Esi 14 Esi 17 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu

Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Lämpöässä Esi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Esi 6.0 Esi 9.0 Esi 11.0 Esi 14.0 Esi 17.0 Lämpöässä Esi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet

Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet Oilon Scancool lämpöpumppujärjestelmien referenssikohteet KAUKOLÄMPÖVERKOT - KIINTEISTÖT JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT - JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET TEOLLISUUS, MEIJERIT JA LIHAN KÄSITTELYLAITOKSET JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia

Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia WHITE PAPER Energiapaaluilla energiatehokkaita rakennuksia www.ruukki.fi Ruukin energiapaalut yhdistävät rakennuksen perustamisen ja maalämmön keräämisen. Energiapaalut soveltuvat erityisesti toimistoihin,

Lisätiedot

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Kuntamarkkinat 9.9.2015 Ilkka Pihlainen Toimialajohtaja, Energia ja ilmasto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18.9.2015 Page 1 Rakennetun ympäristön asiantuntija

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot