ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

Transkriptio

1 1/32 ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

2 2/32 Harjunpään energiantuotanto - ja aluelämpöselvityksen raportti Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA ALUEKEHITYSNÄKÖKULMA ALUEEN TEKNINEN LÄHTÖTILA JA POTENTIAALIARVIO ESIMERKKI LIIKETOIMINNAN ORGANISOIMISESTA ENERGIALÄHTEET RATKAISUSSA LÄMPÖPUMPPUIHIN PERUSTUVAT TEKNOLOGIAT Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Energianlähteet Maalämpöpumpputeknologia AURINKOENERGIAAN PERUSTUVAT TEKNOLOGIA Energianlähteet ja hyödynnettävyys Aurinkokeräinteknologia Aurinkokennoteknologia RATKAISUJEN KANNATTAVUUS TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA VAIHTOEHTOINEN TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet 1. Sijoittelun asemapiirustus (aluekartta) 2. 2D layoutpiirustus tyyppi-laitosrakennuksesta 3. 3D- layoutotos tyyppi-laitosrakennuksesta 4. Ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat 5. Ratkaisuvaihtoehtojen investointien erittely

3 3/32 1. Johdanto sai tehtäväkseen Pori Energialta valmistella selvitys Prizztech Oy:lle Ulvilan Harjunpään kylän uusiutuvien energiaratkaisuiden toteuttamisesta. Työn tavoitteena on selvittää, miten asemakaavamuutoksen energiatehokkuustavoitteet, uuden asuinalueen energiantuotantomuodot, alueella sijaitsevan koulun saneeraus, alueella jo oleva rakennuskanta ja Ficolo Oy:n lämmityspotentiaali voidaan kytkeä toisiinsa ja edistää ympäristön kannalta kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Työssä selvitetään yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys, kustannukset ja kannattavuus alueella. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan luotua suunnitelma Harjunpään kylän energiaratkaisusta, jonka pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan ja kehittämään alueen energiaratkaisuja. Lisäksi pyritään aikaansaamaan Ulvilan kaupungille ja Pori Energialle selvitys/esimerkkitapaus alueellisen energiatuotannon ratkaisusta, joka olisi hyödynnettävissä muihinkin aluehankkeisiin. Selvityksen tarkoitus on myös edesauttaa ja palvella alueen kaavoitustyötä niin rakennusten kuin energiaratkaisujen näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia lämmitysenergian alueellisia tuotantovaihtoehtoja: Lämpöpumpputeknologiat (Maalämpö ja hukkalämpö) Pelletti Aurinkolämpö

4 4/32 2. Tiivistelmä Ratkaisusuunnitelman tekovaiheessa on käyty välikatselmusvaihe, jossa on esitetty Pori Energialle hyväksyttävästi paikkaan ja rakennettavaan kokonaisuuteen sopivat teknologiset ja toteutettavissa olevat ratkaisut. Ratkaisussa tarkasteltiin myös alueellista lämmitysratkaisua kokonaistaloudellisesti ja pyrittiin löytämään alueelle energiaratkaisu, joka täyttäisi myös tilaajan toiminnalliset tavoitteet. Teknillistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto lämmöntuotantoon alueelle on keskitetty lämmöntuotanto lämpöpumpputeknologialla. Lupaavimmiksi energiaratkaisuiksi Harjunpään alueella energiayhtiön ja alueen kehittymisen kannalta valikoitui keskitetty lämmöntuotanto Ficolo Oy:n hukkalämmöstä yhdistettynä pellettipohjaiseen priimaukseen. Vaihtoehtoiseksi lupaavaksi ratkaisuehdotukseksi valikoitui Ulvilan kunnan pyynnöstä koulun ja uuden asuinalueen keskitetty lämmöntuotanto maalämpöteknologialla yhdistettynä öljypriimaukseen. Laskelmat ja perusteet valinnoille on esitetty kappaleessa 5. Hukkalämmön kannalta suurempia haasteita jakeluputkistojen sijoittamiseen tai tekniseen ratkaisuun ei ole. Esteitä maalämpökaivojen sijoitukselle ei myöskään ole, mikäli ratkaisussa päädytään pienemmän investoinnin ratkaisuun (esim. uuden asuinalueen keskitetty maalämpöratkaisu). Suositeltavien koeporausten jälkeen voidaan varmistua maalämpökaivojen todellisesta määrästä ja sijoituspaikoista. Maalämpökaivoille tarvittavan ympäristöluvan saamiselle emme näe selvityksemme mukaan esteitä alueella. Investointi, aluelämpötuotanto ja operointi kannattaa antaa ulkopuolisen toimijan, esimerkiksi energiayhtiön, haltuun. Kunnan ei kannata resursoida toimintaa ydinosaamisensa ulkopuoliseen toimintaan näin suuressa mittakaavassa. Energiantuotantoa ja myyntiä pääliiketoimintanaan harjoittavalla taholla on parhaat resurssit varmistaa kustannustehokas ja pitkäjänteinen energiantuotanto Harjunpään alueelle. Ehdotettu lämmöntuotantoratkaisu on operoinnin osalta helppokäyttöinen ja onnistuu kohtuullisella työpanoksella, sillä lämpöpumpputeknologia toimii perusenergian tuottajana. Priimausenergian tuotanto pelletillä vaati jonkin verran operointia ja huoltoa, muuta operointitarve on selvästi vähäisempää kuin esim. hakelämmityksessä. Lisäksi säädettävyys ja tuotanto ovat joustavaa lämmöntarpeen hetkellistenkin vaihteluiden aikana. Ratkaisussa on mahdollista tuottaa tarvittavat ylläpito- ja huoltopalvelu itse, tai ostaa järjestelmän toimittajalta tai sitten ostaa kolmannelta osapuolelta kuten maalämpöpumppujen osalta pumpputoimittajalta. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Tärkeämpää on varmistaa, että työntekijöitä on tekemään tarvittavat työt ja heillä on riittävä asiantuntijuus käytettävästä tekniikasta.

5 5/32 3. Taustaa 3.1 Aluekehitysnäkökulma Harjunpään kylä sijaitsee reilun 10 km päässä Ulvilan keskustasta pohjoiseen päin. Porin keskustasta matkaa Harjunpäähän kertyy noin 8 km. Harjunpään alueella on vireillä asemakaavamuutos, jossa tutkitaan mahdollisuutta energiatehokkaan asuinalueen muodostamiseksi nykyisen rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle (kortteli 17). Asemakaavan muutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunpään koulu saneerataan kesän 2014 aikana ja remontin yhteydessä koulun päälämmitysmuodoksi vaihdetaan maalämpö. Lisäksi Harjunpään alueen länsipäässä sijaitsee Ficolo Oy:n konesali, joka tuottaa runsaasti hukkalämpöä. Harjunpään kylästä halutaan asemakaavamuutoksen yhteydessä luoda energiatehokkuustavoitteet täyttävä asuinalue, jossa edistetään kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Kuva 1. Harjunpään alue, selvitysalueen rajaus Aloitus- ja seurantapalaverien perusteella alueen aluelämpöverkostoon on mahdollista liittää uudisrakennusten lisäksi saneerattava koulu ja olemassa olevaa asuinrakennuskantaa. Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vähentää loppuasiakkaiden tarvetta huolehtia omasta energiaratkaisustaan, mikä on oleellinen asia suunniteltaessa uusia energiatehokkaita asuinalueita. Loppuasiakkaille ja energianmyyjälle alueellinen ratkaisu toimisi vastaavalla tavalla kuin perinteinen kaukolämpö. Kun energia

6 6/32 tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla, voidaan toteutettua energiaratkaisua kutsua ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja arvostukseen, mikä tukee alueen houkuttelevuutta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Tällä ratkaisulla vastataan myös luonnolliseen alueelliseen palvelutarpeeseen. 3.2 Alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio Kohteessa on tehty tarkasteluja ja siihen liittyviä haastatteluja. Näiden tietojen perusteella on tähän kappaleeseen kirjattu ylös oleelliset tekniset lähtötiedot ja arvio teknisestä ja toiminnallisesta potentiaalista. Lämpökeskus sijoitetaan omaan rakennettavaan lämpölaitosrakennukseen. Ratkaisuvaihtoehdoissa Harjunpään alueen kiinteistöjen osalta arvioidaan, että lämmitettävä pinta-ala on m 2. Lämmitysenergian kulutuksen on arvioitu olevan vaihtoehdosta riippuen MWh/vuosi ja huipputehon tarpeen kw. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden tuotannon. Rakennettavien rakennusten oletetaan olevan lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan suhteellisen hyviä. Uudisrakennuksissa oletetaan olevan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys. Rakennettavissa rakennuksissa tulisi olemaan keskitetyt lämmönjakokeskukset, joissa aluelämpöveden energia siirretään lämmönvaihtimilla rakennusten omaan lattialämmitysverkostoon ja käyttövesivaihtimille. Jo olemassa oleviin kiinteistöihin investoitaisiin kiinteistökohtaiset lämmönvaihdinpaketit (sis. lämmitys ja käyttöveden valmistus). Alueen tekninen lähtötila: Oletettu rakennettava rakennuskanta: 3 pienkerrostaloa Kiinteistöt uusia, kokonaisrakennusneliöt n m 2 Rakennukset tulevat olemaan energiatehokkaita Jo olemassa oleva potentiaalinen rakennuskanta: n. 35 asuinkiinteistöä ja koulu Asuinkiinteistöt eri-ikäisiä, omakoti- ja rivitaloja Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattia-/patterilämmitys Nykyinen lämmitysmuoto öljy niin koulussa kuin asuinkiinteistöissä Asuinrakennusten kokonaispinta-ala n m 2 ja koulun 2850 m 2 Ficolon jäähdytystarve/hukkalämpöteho n. 1-3 MW Jäähdytystarve kasvaa oletettavasti lähivuosina ollen maksimissa n MW Tällä hetkellä jäähdytys omalla laitteistolla (vapaajäähdytys ja kompressorijäähdytys) Hukkalämmön puhallus ilmaan tällä hetkellä

7 7/32 Tekninen ja toiminnallinen potentiaaliarvio: Maaperässä geotermistä energiaa hyödynnettävissä Harjunpään alueella riittävästi tilaa lämpökaivoille, alueella koulun puistomaista piha-aluetta ja hiekkakenttää sekä lähistöllä peltoa, joten lämpökaivot voidaan sijoittaa järkevästi alueelle Maaston arvioinnin perusteella kallionpinta operoitavalla syvyydellä Harjumainen ja kallioinen maasto voi aiheuttaa kustannuksia aluelämpöverkon rakentamisessa etenkin Ficololle ja olemassa oleville asuinkiinteistöille päin. Kaavoitettavien talojen katot on osin hyödynnettävissä aurinkoenergian keruuseen (optio). Lisäksi aurinkokeräimet voidaan sijoittaa keskitetyssä ratkaisussa omille telineilleen maahan. Biopolttotekniikat ovat alueella mahdollisia, muttei päälämmöntuotantomuotoina ensisijaisesti haluttavia. 3.3 Esimerkki liiketoiminnan organisoimisesta Kokonaisuuden kannalta parhaimpana energiajärjestelmän operoijana pidetään ulkopuolista toimijaa, kuten Pori Energia Oy:tä tai Ulvilan Lämpö Oy:tä. Huolto ja ylläpito voidaan järjestää joko järjestelmän toimittajan tai kolmannen osapuolen toimesta. Koska energiajärjestelmän hoitaminen vaatii jonkin verran erityistä teknistä osaamista, on erittäin tärkeää varmistua ennalta toimijan kyvykkyydestä järjestää huolto riittävän hyvällä tasolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi ja operointi perustettavilla kiinteistöyhtiöillä (asukkaat mukana). Asukkaat maksaisivat kiinteistöyhtiölle perus- ja energiamaksua, kuten normaalissa kaukolämpöasiakkuudessa ja tämä lisäksi he maksaisivat rahoitusvastiketta, jolla katettaisiin investoinnin kustannuksia (laina ja korot). Toisaalta asukkaat voisivat maksaa ns. energiavastiketta ja tämän lisäksi normaalisti maksua kulutetusta energiasta, jolloin energiavastikkeella katettaisiin kaikki kulut energian tuotantoa lukuun ottamatta. Tässäkin mallissa laitoksille tarvittaisiin operoija huolehtimaan lämpölaitoksista. Järjestelmän mittarointi ja ohjaus on lähtökohtaisesti kehitettävä etäluettavaksi ja mahdollisuuksien mukaan automaattiseksi, jotta ylläpito tulee mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä näkyy alussa hivenen suurempana investointikustannuksena, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä operoinnin työkustannuksina. Kuluttajan ennakoidaan arvostavan energiaratkaisun valinnassaan vaivattomuutta. Omiin energiaratkaisuihin liittyy huolto- ja ylläpitotöitä sekä hallinnollisia töitä, joista ei tarvitse huolehtia kiinteistön liittyessä tämän aluelämpöverkoston asiakkaaksi

8 8/32 4. Energialähteet ratkaisussa Lähtötietojen ja tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen ja perusteella lähdimme kehittämään lämpöpumpputeknologiaan perustuvaa ratkaisua huomioiden sitä tukevien lisäenergialähteiden, kuten aurinko- ja bioenergian, hyödynnettävyyden. Mikäli primäärienergialähteinä tullaan käyttämään lämpöpumpputeknologiaa, tässä kohteessa oletamme ratkaisun löytyvän alueen kallioperästä tai lähistöllä toimivan Ficolon hukkalämmöstä. Energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä primäärienergialähteisiin liittyviä rajauksia ja lähtökohtia. 4.1 Lämpöpumppuihin perustuvat teknologiat Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Tehdyn tarkastelun pohjalta alueella on mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen kallioperään porattavista lämpökaivoista. Arvioiden mukaan mitoitettuun tarpeeseen tarvittaisiin noin 6-21 lämpökaivoa (riippuen ratkaisusta), joiden aktiivisyvyys (vedenpinnan taso) olisi noin 250 metriä. Tarkka kaivojen määrä ja syvyydet voidaan määritellä tarvittaessa koeporausten avulla, joissa voidaan arvioida tarkemmin kallioperän ominaisuudet lämmöntuotantoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kaivojen porausta varten kannattaa pyytää kunnalta ja vesilaitokselta tai tarvittaessa paikalliselta ELY-keskukselta lausunto ja mahdollinen tarve lupahakemuksesta aluehallintovirastolle. Lupa kaivojen poraamiselle kannattaa hakea ennen töiden aloittamista. Näillä näkymin lämpökaivojen poraamiselle ei nähdä merkittäviä esteitä, koska etäisyys kunnan vedenottamosta ja pohjaveden muodostumisalueelta on suositusten mukainen. Vastaavat lupatoimenpiteet tulee tehdä myös järvilämmön keruupiirien osalta Energianlähteet Lämpöpumpputeknologiassa maahan, kallioon tai veteen (esim. järvet tai meri), auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta, energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä/vedessä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan lämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään/veteen lämpenemään. Oikein mitoitettuna lämpöpumpuilla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Toisaalta lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää eri prosessien/laitosten hukkalämpöä (veteen tai ilmaan varastoitunutta). Tällainen tulee kysymykseen Harjunpäässä mietittäessä Ficolo Oy:n jäähdytysjärjestelmän hukkalämpövirtoja.

9 9/32 Maalämpö (maalämpökaivot) Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Taulukko 1. Maalämpökaivojen suojaetäisyydet Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tässä tapauksessa lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, sillä vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan kun niiden keskinäinen kaltevuuskulma on riittävän suuri (ks. kuva 2 alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 2. Vinoreikien kulma maalämpökaivoissa

10 10/32 Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata, jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Putkille on erillinen hinta ja lisäksi energiantuotto tässä osassa on vähäisempi, joten suhteellinen hyöty on luonnollisesti huonompi. Kaivojen tekemiselle on mm. määritelty kriteerit Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n toimesta. Lämpökaivon keruuputkiston mitoituksessa lämmitystarpeelle sopivaksi, tärkein yksittäinen tekijä on rakennustilavuus alueella. Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös rakennusten eristystaso, mahdolliset muut lämmönlähteet ja maantieteellinen sijainti. Etelä-Suomessa lämmitystarve on talvella pienempi ja jäähdytystarve kesällä suurempi kuin maan pohjoisosissa. Lisaksi on huomioitava paikalliset pohjavesiolosuhteet ja maakerroksien paksuus. Kun rakennusten lämmöntarve on selvillä, mitoitetaan maalämpöjärjestelmän pumppu ja komponentit. Mitoituksessa huomioitavia komponentteja ovat keruuputkiston pituus ja määrä, lämpökaivon syvyys sekä niiden määrä. Keruuputkiston pituudessa pitää huomioida kaivon kokonaissyvyys, tehollinen syvyys (osuus, jossa keruuputket ovat vedessä) ja keruuputkiston vaakaosuus kaivolta lämpöpumpulle. Pitkää lämmönkeruuputkiston vaakaosuutta voidaan myös hyödyntää lämmönkeruussa. Porattaessa lämpökaivon reikä saattaa jäädä kuivaksi, ja se joudutaan täyttämään vedellä. Tällöin pitää tarkistaa, mille tasolle vesipinta asettuu täytön jälkeen ja miten saavutettu tehollinen syvyys vaikuttaa lämmönsaantiin. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle. Esteeksi voi myös muodostua se, että lämpökaivo halutaan porata liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Keruujärjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), kiinteistönmuodostamislaki (554/1995), ympäristönsuojelulaki (86/2000), vesilaki (264/1961), kemikaalilaki (744/1989), terveydensuojelulaki (763/1994), kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma.

11 11/32 Muun muassa Hämeen ELY-keskuksen kanta on, että uusia maalämpökenttiä (siis kenttiä johon tulee useita m syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kun tarvitaan kymmeniä syviä lämpökaivoja, jolloin mm. maa- ja kallioperässä kiertävät lämmönsiirtonestemäärät voivat olla useita tuhansia litroja voi kaivokenttä jo sinänsä vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin. Mikäli tästä huolimatta hanke halutaan toteuttaa, ELY-keskus katsoo, että hanke vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisen toimenpideluvan lisäksi aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan, sillä hankkeesta voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia pohjaveden korkeudessa ja laadussa. Lupaa harkitsevalla viranomaisella on oltava käytössään vähintään tiedot lähellä olevista pohjavedenottamoista, naapurien talousvesikaivoista (erityisesti vedenottoon käytettävät kallioporakaivot), lämpökaivoista, pilaantuneista maa-alueista, maanalaisista kalliotiloista tai tunneleista sekä pohjavesiolosuhteista (mm. maaperän rakenne, pohjaveden pinnan korkeus sekä pohjaveden virtaussuunta). Suositeltavaa on selvittää alueen pohjaveden laatu ennen kuin hankkeessa edetään alkua pidemmälle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kohde sijaitsee teollisuus- tai yritystoiminnassa pitkään olleella alueella tai jos porauskohteen lähistöllä tiedetään olevan pilaantunutta pohjavettä tai likaantunutta maaperää (tieto esimerkiksi viranomaisten tietojärjestelmistä). Jos pohjavesi osoittautuu pilaantuneeksi, lämpökentän rakentamista ei tule sallia ennen kuin kohteen pohjavesi on puhdistettu. Lupahakemuksessa esitettävät perustiedot ja selvitykset käyvät selville valtioneuvoston vesitalousasioista antamana asetuksen (1560/2011) 1-4 :stä, minkä lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut alla olevia täydentäviä ohjeita lämpökaivohankkeiden lupahakemuksen sisällöstä. Porakaivojen energiaolosuhteiden analysointiin liittyvällä TRT-mittauksella (Thermal Response Test) selvitetään lämpökaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia maalämpöjärjestelmiä. Käytännössä terminen vastetesti jäljittelee lämpöpumpun toimintaa, mutta kääntäen. Periaatteessa mitataan kuinka paljon kallio pystyy vastaanottamaan lämpöä. Mittaustulosten perusteella tulkitaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus (johon vaikuttavat kallioperän lämmönjohtavuus ja veden virtaus) ja lämpökaivon lämpövastus. Suomen kallioperän kivilajien lämmönjohtavuuksissa voi olla huomattavia eroja, esim. graniitin keskimääräinen lämmönjohtavuus on n. 3,4 W/(mK) ja kiilleliuskeen 2,0 W/(mK). Tästä johtuen lämmönjohtavuus voi vaikuttaa merkittävästi tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Suurissa lämpöenergiaa hyödyntävissä järjestelmissä TRT-mittaus on suositeltava, jotta energiakentän ja - järjestelmän toimivuus voidaan optimoida ja välttää mm. ali- tai ylimitoitus. TRT-mittauksia varten tutkimusalueelle porataan tyypillisesti 1 3 tutkimuskaivoa, joiden sijoitus suunnitellaan geologisen kartoituksen perusteella.

12 12/32 Kun mitataan kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötila, saadaan tulkittua energiakaivon tehollinen lämmönjohtavuus ja lämpövastus. Tehollinen lämmönjohtavuus kertoo kallioperän lämmönjohtavuudesta ja mahdollisesta veden virtauksesta kaivossa. Korkea lämmönjohtavuus parantaa lämmön siirtymistä kauempaa kallioperästä energiakaivon lähellä ja siitä lämmönkeruunesteeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sen enemmän lämpöä kalliosta voidaan ottaa. Energiakaivon lämpövastus kuvaa lämmönkeruuputkiston ja energiakaivon ominaisuuksien vaikutusta lämmön siirtymiseen kallioperästä lämmönkeruunesteeseen. Jos energiakaivon lämpövastus on pieni, kallioperän lämpö siirtyy hyvin lämmönkeruunesteeseen. Järvilämpö Lämpölaitoksen sijaitessa lähellä järveä tai muuta vesistöä on mahdollista saada järvilämpöä, joka on myös yksi geoenergian muoto maa- ja kalliolämmön ohella. Järvilämpö hyödyntää aurinkoenergiaa, joka on varastoituneena järven pohjaan ja veteen. Järjestelmää varten pitkä putki upotetaan vesistön pohjaan. Putkessa virtaa lämmönsiirtoaine, joka pumpataan lämpöpumpulle. Järvilämpö toimii aivan samalla tavalla kuin kalliolämpö, erona vain se, että hyödynnetään järven pohjaan ja veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Tällä hetkellä suuri mielenkiinnon kohde on juuri vesistöjen pohjassa olevaan sedimenttiin varastoitunut lämpö, mitä tutkitaan ja kartoitetaan Suomessa. Hukkalämpö Varsinkin teollisuusprosessit tuottavat paljon hukkalämpöä, joka on hyödynnettävissä joko teollisuusrakennusten tai lähettyvillä olevien asuinrakennusten lämmityksessä. Riippumatta siitä, onko hukkalämpö sitoutuneena veteen vai ilmaan, voidaan hukkalämpö ottaa talteen lämpöpumpuilla. Hukkalämmön talteenotto toimii vastaavasti kuin poistoilmalämpöpumppu. Hukkalämpövirrassa oleva lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla ja johdetaan lämpöpumpulle vastaavasti kuin maalämpökin. Hukkalämpövirrat ovat usein selvästi maalämpöä lämpimämpiä, minkä vuoksi niistä saatava hyötysuhde voi olla moninkertainen perinteiseen kallio/maalämpöön verrattuna. Suurimpana ongelmana hukkalämmön hyödyntämiselle asuinrakennusten lämmityksessä on usein hukkalämmönlähteen ja lämmitettävien rakennusten välinen etäisyys. Yleensä hukkalämpövirtojen energiatiheys on sen verran pieni, ettei hukkalämpöä kannata siirtää jalostamattomana kun lyhyitä matkoja. Käytännössä jalostus korkeampaan energiatiheyteen tuleekin tehdä syntypaikassa.

13 13/ Maalämpöpumpputeknologia Maalämpöpumpussa on sähkömoottorikäyttöinen kompressori, joka höyrystimen ja lauhduttimen avulla nostaa maaperästä saatavan viileän lämmön talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaksi lämmöksi. Yksinkertaistaen maalämpöpumpun kompressori puristaa maaperän viileän lämmön korkeampaan lämpötilaan. Maalämpöpumppu muuttaa maaperästä lämmönkeruuputkistolla ja lämmönkeruunesteellä saatavan 1 7-asteisen lämmön asteiseksi lämmöksi (uusimmat ratkaisut jopa 90 asteeseen saakka), jota voidaan käyttää niin rakennusten kuin lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia on noin kolmannes tai neljännes maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta. Jokaista ostettua kilowattituntia kohden maalämpöpumppu tuottaa kolme tai neljä, optimaalisissa olosuhteissa jopa viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Tästä johtuen maalämpöpumppu on erittäin energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu sisältää suljetun kylmäainekierron jonka kierto/toiminta on seuraava: Sähkömoottorikäyttöinen kompressori puristaa maalämpöpumpun kaasumaista kylmäainetta korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Lauhdutin siirtää maalämpöpumpun kompressorin puristamasta kuumasta kaasumaisesta aineesta lämmön veteen. Samalla, kun kuumasta kylmäaineesta otetaan lämpöä, maalämpöpumpun kylmäaine tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiilin kautta maalämpöpumpun nesteytynyt kylmäaine siirtyy alempaan paineeseen. Höyrystimeen tulee maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiirin tuloputki, jossa virtaava lämmönkeruuneste lämmittää nesteytynyttä ja matalammassa paineessa olevaa kylmäainetta. Höyrystimessä kylmäaine kaasuuntuu lämmönkeruunesteen lämmityksen vaikutuksesta. Maalämpöpumppujen ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja oikean lämpötila-alueen maalämpöpumpun valinta onkin tärkeää tehokkaan lämmitysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tärkeää on myös maalämpöpumpun lämmön tuoton energiatehokkuus. Lämmön tuoton energiatehokkuus eli hyötysuhde (COP-luku) ilmoitetaan normin mukaisella tavalla, eli tarkastellaan, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa silloin, kun lämmönkeruuputkistosta saatava liuos on 0-asteista, ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35-asteista tai 50-asteista vettä. COP-luvuissa on jonkin verran eroja eri valmistajien kesken. Hyötysuhde laskee sitä mukaa, mitä kuumempaa vettä lämpöpumppu joutuu tuottamaan. Mäntäkompressoriteknologia Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö.

14 14/32 Kuva 3. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Ruuvikompressoriteknologia Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen. Kuva 4. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä.

15 15/ Aurinkoenergiaan perustuvat teknologia Energianlähteet ja hyödynnettävyys Länsi-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin kwh/m2. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja atsimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston(keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Harjunpään kohteessa kiinteistöjen katoille mahtuu hyvin keräimiä asennettua ja lisäksi tilaa aurinkokentillekin löytyy periaatteessa hyvin. Aurinkokeräimien suunnaksi kannattaa kiinteissä, kuten tässäkin, asennuksessa valita etelä. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi Aurinkokeräinteknologia Aurinkoteknologia voidaan jakaa kahteen erilliseen teknologiaan: aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin. Aurinkolämpökeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotantoa (lämmöntuotanto). Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Aurinkosähköpaneeleilla taas saadaan tuotettua suoraan sähköä, joka on hyödynnettävissä kiinteistöjen ja lämpökeskuksen tarvitseman ostosähkön korvaamiseen. Nykyisiä markkinoilla olevia teknologioita vertailtaessa on aurinkolämpökeräinten hyötysuhde selvästi parempi kuin aurinkosähköpaneelien. Vaikka aurinkosähköpanelit ovat investointikustannukseltaan neliötä kohti lähes puolet halvempi kuin aurinkölämpökeräinten, niin teknillistaloudellisten laskelmien perusteella on lämmöntuottaminen sähkön sijaan auringosta selvästi edullisempaa. Kun aurinkolämpökeräimien teknillistaloudelliseksi vertailuluvuksi annetaan 1 yksikköä/kwh, saadaan nykyisille aurinkosähköpaneeleille vertailuluvuksi 1,3 yksikköä/kwh (sähkön tuotanto 30 % kalliimpaa kuin lämmöntuotanto). Tämä laskelma on tehty sillä oletuksella, että aurinkosähköpaneeleilla tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ja on näin vertailukelpoinen aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön kanssa. Alla on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin.

16 16/32 Kuva 5. Aurinkolämpöpaneeli Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Simulaation tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Simuloinnin tulokset

17 17/32 Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämmitys on perusteltavissa käytännössä nollatason käyttökustannuksilla sekä uusiutuvana energialähteenä. Saman vuotuisen tuotannon (40 MWh) tekeminen esim. lämpöpumpulla kustantaisi arviolta 1300 /a ja biokattilalla n. 1500, keskiarvona Samalla summalla maksetaan takaisin n. 4 m2 aurinkokeräimiä vuodessa. 60 m2:n keräinmäärän takaisinmaksuun kuluisi arviolta 15 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä tuottaa nettoa. Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olemassa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla Aurinkokennoteknologia Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia aikaansaa sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteet, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Kennoston eli aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä. Aurinkosähkön tuotantoon on kehitteillä korkeamman hyötysuhteen aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään myös ei näkyvää valoa. Tätä tekniikkaa käyttäviä paneeleita ei kuitenkaan ole vielä kaupallistettu. Jotta näillä paneeleilla päästäisiin edullisempaa energiantuotantoon kuin aurinkolämpökeräimillä, tulisi niiden neliöhinnan asettua noin 30 % nykyisten aurinkolämpökeräinten neliöhinnan alapuolelle.

18 18/32 5. Ratkaisujen kannattavuus Tarkasteltavat vaihtoehdot valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa pidettyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Liitteessä 4 on esitetty taulukoissa ratkaisuvaihtoehtojen kustannusrakenne. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä ratkaisusuunnitelmassa läpikäydyt ja lasketut vaihtoehdot olivat: VE0: Koulun lämmitys öljyllä (nykyinen), pientä korjausta koulun remontin yhteydessä VE1: Koulun lämmitys maalämmöllä ja lämmön priimaus öljyllä VE2: Koulun ja uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE3: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE4: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE5: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE6: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE7: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle VE8: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä sekä aurinkolämmöllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle erillisenä rakennuksena. VE9: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys kiinteistökohtaisilla maalämpöpumpuilla ja priimaus sähköllä, lämpölaitokset uudelle asuinalueelle rakennettaviin kiinteistöihin integroituina. Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 2,5 % - Rakennusten lämmitettävä pinta-ala m 2 vaihtoehdosta riippuen - Huipputehon tarve kw o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle kiinteistöstä riippuen - Lämmitysenergian tarve n MWh/a vaihtoehdosta riippuen o Oletettu huipuntehon käyttöaika n h/a

19 19/32 - Ostoenergian/polttoaineen hinnat: o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 40 /MWh (alv 0 %) o Öljy 85 /MWh (alv 0 %) o Hukkalämmön hinta Ficolo Oy:ltä 0 /MWh (saa vastavuoroisesti jäähdytystä vastaavan määrän ilmaiseksi) Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Korkokantana käytettiin 2,5 %. Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Tuotannon kuluja katetaan liittymämaksuilla, perusmaksuilla ja energiamaksuilla. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajalle vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta). Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. Seuraavassa on esitetty kaavioina kustannustarkasteluja ja purettu liitteiden 4 ja 5 taulukot tärkeimpiin tunnuslukuihin.

20 20/32 Kuva 6. Kustannusjakaumat vaihtoehdoittain Kuva 7. Tuotantokustannukset vaihtoehdoittain

21 21/32 Kuva 8. Investointikustannukset tehoyksikköä kohti Liitteiden 4 ja 5 taulukoista ja kuvien 6-8 kaavioista huomataan, että ratkaisuvaihtoehto 6 on teknillistaloudellisesti kannattavin verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Ratkaisuvaihtoehto 5 on toiseksi kannattavin. Suositeltavaa ratkaisua mietittäessä on kuitenkin huomioitava toiminnallinen ympäristö ja sen haasteet, kun arvioidaan ratkaisujen kokonaiskannattavuutta. Katsottaessa vain tuotantotaloudellista näkökulmasta on vaihtoehto 6 eli Ficolon hukkalämmön suurimittakaavainen hyödyntäminen selkeästi kannattavin, mutta investoinniltaan ja riskeiltään huomattavasti esimerkiksi VE 7 ja 9 suurempi. Vaihtoehto 6 on kuitenkin nähtävä osana suurempaa investointia, jossa ulkopuolinen toimija (esim. energiayhtiö) rakentaisi jäähdytyslaitoksen Ficolo Oy:n tarpeeseen. Osana tätä suurehkoa investointia alueelle saataisiin rakennettua edullista aluelämpöä tarjoava lämpölaitos (ns. sivutuotteena aluelämpöä jäähdytyslaitoksesta). Aluelämpöverkon laajamittainen rakentaminen vaatii joka tapauksessa vanhojen kiinteistöjen laajamittaista liittymistä aluelämmön piiriin, mikä nähdään investoinnin kannattavuuden suurimpana riskinä. Kokonaisuudessaan, riskeistä huolimatta, suositeltavaksi ratkaisuksi valikoitui vaihtoehto 6. Suositeltua vaihtoehtoa mietittäessä otettiin huomioon mm. yleinen käytettävyys, lämmitysjärjestelmän laajennettavuus, vaiheittainen rakennettavuus sekä lämpölaitoksen sopivuus alueen kehittymisnäkymille. Näitä sinänsä tärkeitä lähtökohtia on vaikeaa ottaa rahallisesti huomioon, mutta kokonaisuutta mietittäessä ne on tärkeä huomioida. Vaihtoehto 0 eli koulun öljylämmitys kuvaa nykyistä tilannetta. Tämä vaihtoehto laskettiin ainoastaan vertailukohdaksi mietittäessä uusia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden kannattavuutta. Kuten kuvasta 7 nähdään, ovat tuotantokustannukset nykyisellä öljylämmitysjärjestelmällä lähes 100 /MWh. Öljylämmitykselle laskettiin myös reilu investointeja, jotka jouduttaisiin tekemään koulun saneerauksen yhteydessä lämmitysjärjestelmälle (taulukko 3 ja kuva 8.). Näillä investoinneilla ei ole käytännössä vaikutusta laskettuun energianhintaan.