ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014"

Transkriptio

1 1/32 ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS

2 2/32 Harjunpään energiantuotanto - ja aluelämpöselvityksen raportti Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA ALUEKEHITYSNÄKÖKULMA ALUEEN TEKNINEN LÄHTÖTILA JA POTENTIAALIARVIO ESIMERKKI LIIKETOIMINNAN ORGANISOIMISESTA ENERGIALÄHTEET RATKAISUSSA LÄMPÖPUMPPUIHIN PERUSTUVAT TEKNOLOGIAT Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Energianlähteet Maalämpöpumpputeknologia AURINKOENERGIAAN PERUSTUVAT TEKNOLOGIA Energianlähteet ja hyödynnettävyys Aurinkokeräinteknologia Aurinkokennoteknologia RATKAISUJEN KANNATTAVUUS TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA VAIHTOEHTOINEN TEKNINEN RATKAISUEHDOTUS PROSESSI RAKENNETTAVAT TILAT LAYOUT SÄHKÖ-, INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO INFRA JA VERKOSTOT TYÖMAANAIKAINEN TOIMINTA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liitteet 1. Sijoittelun asemapiirustus (aluekartta) 2. 2D layoutpiirustus tyyppi-laitosrakennuksesta 3. 3D- layoutotos tyyppi-laitosrakennuksesta 4. Ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat 5. Ratkaisuvaihtoehtojen investointien erittely

3 3/32 1. Johdanto sai tehtäväkseen Pori Energialta valmistella selvitys Prizztech Oy:lle Ulvilan Harjunpään kylän uusiutuvien energiaratkaisuiden toteuttamisesta. Työn tavoitteena on selvittää, miten asemakaavamuutoksen energiatehokkuustavoitteet, uuden asuinalueen energiantuotantomuodot, alueella sijaitsevan koulun saneeraus, alueella jo oleva rakennuskanta ja Ficolo Oy:n lämmityspotentiaali voidaan kytkeä toisiinsa ja edistää ympäristön kannalta kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Työssä selvitetään yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys, kustannukset ja kannattavuus alueella. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan luotua suunnitelma Harjunpään kylän energiaratkaisusta, jonka pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan ja kehittämään alueen energiaratkaisuja. Lisäksi pyritään aikaansaamaan Ulvilan kaupungille ja Pori Energialle selvitys/esimerkkitapaus alueellisen energiatuotannon ratkaisusta, joka olisi hyödynnettävissä muihinkin aluehankkeisiin. Selvityksen tarkoitus on myös edesauttaa ja palvella alueen kaavoitustyötä niin rakennusten kuin energiaratkaisujen näkökulmasta. Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia lämmitysenergian alueellisia tuotantovaihtoehtoja: Lämpöpumpputeknologiat (Maalämpö ja hukkalämpö) Pelletti Aurinkolämpö

4 4/32 2. Tiivistelmä Ratkaisusuunnitelman tekovaiheessa on käyty välikatselmusvaihe, jossa on esitetty Pori Energialle hyväksyttävästi paikkaan ja rakennettavaan kokonaisuuteen sopivat teknologiset ja toteutettavissa olevat ratkaisut. Ratkaisussa tarkasteltiin myös alueellista lämmitysratkaisua kokonaistaloudellisesti ja pyrittiin löytämään alueelle energiaratkaisu, joka täyttäisi myös tilaajan toiminnalliset tavoitteet. Teknillistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto lämmöntuotantoon alueelle on keskitetty lämmöntuotanto lämpöpumpputeknologialla. Lupaavimmiksi energiaratkaisuiksi Harjunpään alueella energiayhtiön ja alueen kehittymisen kannalta valikoitui keskitetty lämmöntuotanto Ficolo Oy:n hukkalämmöstä yhdistettynä pellettipohjaiseen priimaukseen. Vaihtoehtoiseksi lupaavaksi ratkaisuehdotukseksi valikoitui Ulvilan kunnan pyynnöstä koulun ja uuden asuinalueen keskitetty lämmöntuotanto maalämpöteknologialla yhdistettynä öljypriimaukseen. Laskelmat ja perusteet valinnoille on esitetty kappaleessa 5. Hukkalämmön kannalta suurempia haasteita jakeluputkistojen sijoittamiseen tai tekniseen ratkaisuun ei ole. Esteitä maalämpökaivojen sijoitukselle ei myöskään ole, mikäli ratkaisussa päädytään pienemmän investoinnin ratkaisuun (esim. uuden asuinalueen keskitetty maalämpöratkaisu). Suositeltavien koeporausten jälkeen voidaan varmistua maalämpökaivojen todellisesta määrästä ja sijoituspaikoista. Maalämpökaivoille tarvittavan ympäristöluvan saamiselle emme näe selvityksemme mukaan esteitä alueella. Investointi, aluelämpötuotanto ja operointi kannattaa antaa ulkopuolisen toimijan, esimerkiksi energiayhtiön, haltuun. Kunnan ei kannata resursoida toimintaa ydinosaamisensa ulkopuoliseen toimintaan näin suuressa mittakaavassa. Energiantuotantoa ja myyntiä pääliiketoimintanaan harjoittavalla taholla on parhaat resurssit varmistaa kustannustehokas ja pitkäjänteinen energiantuotanto Harjunpään alueelle. Ehdotettu lämmöntuotantoratkaisu on operoinnin osalta helppokäyttöinen ja onnistuu kohtuullisella työpanoksella, sillä lämpöpumpputeknologia toimii perusenergian tuottajana. Priimausenergian tuotanto pelletillä vaati jonkin verran operointia ja huoltoa, muuta operointitarve on selvästi vähäisempää kuin esim. hakelämmityksessä. Lisäksi säädettävyys ja tuotanto ovat joustavaa lämmöntarpeen hetkellistenkin vaihteluiden aikana. Ratkaisussa on mahdollista tuottaa tarvittavat ylläpito- ja huoltopalvelu itse, tai ostaa järjestelmän toimittajalta tai sitten ostaa kolmannelta osapuolelta kuten maalämpöpumppujen osalta pumpputoimittajalta. Näiden vaihtoehtojen kustannusvaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Tärkeämpää on varmistaa, että työntekijöitä on tekemään tarvittavat työt ja heillä on riittävä asiantuntijuus käytettävästä tekniikasta.

5 5/32 3. Taustaa 3.1 Aluekehitysnäkökulma Harjunpään kylä sijaitsee reilun 10 km päässä Ulvilan keskustasta pohjoiseen päin. Porin keskustasta matkaa Harjunpäähän kertyy noin 8 km. Harjunpään alueella on vireillä asemakaavamuutos, jossa tutkitaan mahdollisuutta energiatehokkaan asuinalueen muodostamiseksi nykyisen rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle (kortteli 17). Asemakaavan muutosalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Harjunpään koulu saneerataan kesän 2014 aikana ja remontin yhteydessä koulun päälämmitysmuodoksi vaihdetaan maalämpö. Lisäksi Harjunpään alueen länsipäässä sijaitsee Ficolo Oy:n konesali, joka tuottaa runsaasti hukkalämpöä. Harjunpään kylästä halutaan asemakaavamuutoksen yhteydessä luoda energiatehokkuustavoitteet täyttävä asuinalue, jossa edistetään kestävien energian tuotantoratkaisujen käyttöönottoa. Kuva 1. Harjunpään alue, selvitysalueen rajaus Aloitus- ja seurantapalaverien perusteella alueen aluelämpöverkostoon on mahdollista liittää uudisrakennusten lisäksi saneerattava koulu ja olemassa olevaa asuinrakennuskantaa. Alueellisen energiaratkaisun toteuttaminen vähentää loppuasiakkaiden tarvetta huolehtia omasta energiaratkaisustaan, mikä on oleellinen asia suunniteltaessa uusia energiatehokkaita asuinalueita. Loppuasiakkaille ja energianmyyjälle alueellinen ratkaisu toimisi vastaavalla tavalla kuin perinteinen kaukolämpö. Kun energia

6 6/32 tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvalla energialla, voidaan toteutettua energiaratkaisua kutsua ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi vaihtoehdoksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja arvostukseen, mikä tukee alueen houkuttelevuutta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Tällä ratkaisulla vastataan myös luonnolliseen alueelliseen palvelutarpeeseen. 3.2 Alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio Kohteessa on tehty tarkasteluja ja siihen liittyviä haastatteluja. Näiden tietojen perusteella on tähän kappaleeseen kirjattu ylös oleelliset tekniset lähtötiedot ja arvio teknisestä ja toiminnallisesta potentiaalista. Lämpökeskus sijoitetaan omaan rakennettavaan lämpölaitosrakennukseen. Ratkaisuvaihtoehdoissa Harjunpään alueen kiinteistöjen osalta arvioidaan, että lämmitettävä pinta-ala on m 2. Lämmitysenergian kulutuksen on arvioitu olevan vaihtoehdosta riippuen MWh/vuosi ja huipputehon tarpeen kw. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden tuotannon. Rakennettavien rakennusten oletetaan olevan lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan suhteellisen hyviä. Uudisrakennuksissa oletetaan olevan lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys. Rakennettavissa rakennuksissa tulisi olemaan keskitetyt lämmönjakokeskukset, joissa aluelämpöveden energia siirretään lämmönvaihtimilla rakennusten omaan lattialämmitysverkostoon ja käyttövesivaihtimille. Jo olemassa oleviin kiinteistöihin investoitaisiin kiinteistökohtaiset lämmönvaihdinpaketit (sis. lämmitys ja käyttöveden valmistus). Alueen tekninen lähtötila: Oletettu rakennettava rakennuskanta: 3 pienkerrostaloa Kiinteistöt uusia, kokonaisrakennusneliöt n m 2 Rakennukset tulevat olemaan energiatehokkaita Jo olemassa oleva potentiaalinen rakennuskanta: n. 35 asuinkiinteistöä ja koulu Asuinkiinteistöt eri-ikäisiä, omakoti- ja rivitaloja Lämmitysmuotona vesikiertoinen lattia-/patterilämmitys Nykyinen lämmitysmuoto öljy niin koulussa kuin asuinkiinteistöissä Asuinrakennusten kokonaispinta-ala n m 2 ja koulun 2850 m 2 Ficolon jäähdytystarve/hukkalämpöteho n. 1-3 MW Jäähdytystarve kasvaa oletettavasti lähivuosina ollen maksimissa n MW Tällä hetkellä jäähdytys omalla laitteistolla (vapaajäähdytys ja kompressorijäähdytys) Hukkalämmön puhallus ilmaan tällä hetkellä

7 7/32 Tekninen ja toiminnallinen potentiaaliarvio: Maaperässä geotermistä energiaa hyödynnettävissä Harjunpään alueella riittävästi tilaa lämpökaivoille, alueella koulun puistomaista piha-aluetta ja hiekkakenttää sekä lähistöllä peltoa, joten lämpökaivot voidaan sijoittaa järkevästi alueelle Maaston arvioinnin perusteella kallionpinta operoitavalla syvyydellä Harjumainen ja kallioinen maasto voi aiheuttaa kustannuksia aluelämpöverkon rakentamisessa etenkin Ficololle ja olemassa oleville asuinkiinteistöille päin. Kaavoitettavien talojen katot on osin hyödynnettävissä aurinkoenergian keruuseen (optio). Lisäksi aurinkokeräimet voidaan sijoittaa keskitetyssä ratkaisussa omille telineilleen maahan. Biopolttotekniikat ovat alueella mahdollisia, muttei päälämmöntuotantomuotoina ensisijaisesti haluttavia. 3.3 Esimerkki liiketoiminnan organisoimisesta Kokonaisuuden kannalta parhaimpana energiajärjestelmän operoijana pidetään ulkopuolista toimijaa, kuten Pori Energia Oy:tä tai Ulvilan Lämpö Oy:tä. Huolto ja ylläpito voidaan järjestää joko järjestelmän toimittajan tai kolmannen osapuolen toimesta. Koska energiajärjestelmän hoitaminen vaatii jonkin verran erityistä teknistä osaamista, on erittäin tärkeää varmistua ennalta toimijan kyvykkyydestä järjestää huolto riittävän hyvällä tasolla. Toinen vaihtoehto on toteuttaa investointi ja operointi perustettavilla kiinteistöyhtiöillä (asukkaat mukana). Asukkaat maksaisivat kiinteistöyhtiölle perus- ja energiamaksua, kuten normaalissa kaukolämpöasiakkuudessa ja tämä lisäksi he maksaisivat rahoitusvastiketta, jolla katettaisiin investoinnin kustannuksia (laina ja korot). Toisaalta asukkaat voisivat maksaa ns. energiavastiketta ja tämän lisäksi normaalisti maksua kulutetusta energiasta, jolloin energiavastikkeella katettaisiin kaikki kulut energian tuotantoa lukuun ottamatta. Tässäkin mallissa laitoksille tarvittaisiin operoija huolehtimaan lämpölaitoksista. Järjestelmän mittarointi ja ohjaus on lähtökohtaisesti kehitettävä etäluettavaksi ja mahdollisuuksien mukaan automaattiseksi, jotta ylläpito tulee mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Tämä näkyy alussa hivenen suurempana investointikustannuksena, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä operoinnin työkustannuksina. Kuluttajan ennakoidaan arvostavan energiaratkaisun valinnassaan vaivattomuutta. Omiin energiaratkaisuihin liittyy huolto- ja ylläpitotöitä sekä hallinnollisia töitä, joista ei tarvitse huolehtia kiinteistön liittyessä tämän aluelämpöverkoston asiakkaaksi

8 8/32 4. Energialähteet ratkaisussa Lähtötietojen ja tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen ja perusteella lähdimme kehittämään lämpöpumpputeknologiaan perustuvaa ratkaisua huomioiden sitä tukevien lisäenergialähteiden, kuten aurinko- ja bioenergian, hyödynnettävyyden. Mikäli primäärienergialähteinä tullaan käyttämään lämpöpumpputeknologiaa, tässä kohteessa oletamme ratkaisun löytyvän alueen kallioperästä tai lähistöllä toimivan Ficolon hukkalämmöstä. Energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä primäärienergialähteisiin liittyviä rajauksia ja lähtökohtia. 4.1 Lämpöpumppuihin perustuvat teknologiat Lämpöpumpputeknologian hyödynnettävyys Tehdyn tarkastelun pohjalta alueella on mahdollisuudet maalämmön hyödyntämiseen kallioperään porattavista lämpökaivoista. Arvioiden mukaan mitoitettuun tarpeeseen tarvittaisiin noin 6-21 lämpökaivoa (riippuen ratkaisusta), joiden aktiivisyvyys (vedenpinnan taso) olisi noin 250 metriä. Tarkka kaivojen määrä ja syvyydet voidaan määritellä tarvittaessa koeporausten avulla, joissa voidaan arvioida tarkemmin kallioperän ominaisuudet lämmöntuotantoon. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta kaivojen porausta varten kannattaa pyytää kunnalta ja vesilaitokselta tai tarvittaessa paikalliselta ELY-keskukselta lausunto ja mahdollinen tarve lupahakemuksesta aluehallintovirastolle. Lupa kaivojen poraamiselle kannattaa hakea ennen töiden aloittamista. Näillä näkymin lämpökaivojen poraamiselle ei nähdä merkittäviä esteitä, koska etäisyys kunnan vedenottamosta ja pohjaveden muodostumisalueelta on suositusten mukainen. Vastaavat lupatoimenpiteet tulee tehdä myös järvilämmön keruupiirien osalta Energianlähteet Lämpöpumpputeknologiassa maahan, kallioon tai veteen (esim. järvet tai meri), auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta, energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä/vedessä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan lämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään/veteen lämpenemään. Oikein mitoitettuna lämpöpumpuilla saadaan tuotettua lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Toisaalta lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää eri prosessien/laitosten hukkalämpöä (veteen tai ilmaan varastoitunutta). Tällainen tulee kysymykseen Harjunpäässä mietittäessä Ficolo Oy:n jäähdytysjärjestelmän hukkalämpövirtoja.

9 9/32 Maalämpö (maalämpökaivot) Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Taulukko 1. Maalämpökaivojen suojaetäisyydet Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Tässä tapauksessa lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, sillä vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan kun niiden keskinäinen kaltevuuskulma on riittävän suuri (ks. kuva 2 alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 2. Vinoreikien kulma maalämpökaivoissa

10 10/32 Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata, jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Putkille on erillinen hinta ja lisäksi energiantuotto tässä osassa on vähäisempi, joten suhteellinen hyöty on luonnollisesti huonompi. Kaivojen tekemiselle on mm. määritelty kriteerit Suomen kaivonporausurakoitsijat Ry:n toimesta. Lämpökaivon keruuputkiston mitoituksessa lämmitystarpeelle sopivaksi, tärkein yksittäinen tekijä on rakennustilavuus alueella. Lämmitystarpeeseen vaikuttavat myös rakennusten eristystaso, mahdolliset muut lämmönlähteet ja maantieteellinen sijainti. Etelä-Suomessa lämmitystarve on talvella pienempi ja jäähdytystarve kesällä suurempi kuin maan pohjoisosissa. Lisaksi on huomioitava paikalliset pohjavesiolosuhteet ja maakerroksien paksuus. Kun rakennusten lämmöntarve on selvillä, mitoitetaan maalämpöjärjestelmän pumppu ja komponentit. Mitoituksessa huomioitavia komponentteja ovat keruuputkiston pituus ja määrä, lämpökaivon syvyys sekä niiden määrä. Keruuputkiston pituudessa pitää huomioida kaivon kokonaissyvyys, tehollinen syvyys (osuus, jossa keruuputket ovat vedessä) ja keruuputkiston vaakaosuus kaivolta lämpöpumpulle. Pitkää lämmönkeruuputkiston vaakaosuutta voidaan myös hyödyntää lämmönkeruussa. Porattaessa lämpökaivon reikä saattaa jäädä kuivaksi, ja se joudutaan täyttämään vedellä. Tällöin pitää tarkistaa, mille tasolle vesipinta asettuu täytön jälkeen ja miten saavutettu tehollinen syvyys vaikuttaa lämmönsaantiin. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esimerkiksi se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle. Esteeksi voi myös muodostua se, että lämpökaivo halutaan porata liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. Keruujärjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), kiinteistönmuodostamislaki (554/1995), ympäristönsuojelulaki (86/2000), vesilaki (264/1961), kemikaalilaki (744/1989), terveydensuojelulaki (763/1994), kuntien ympäristönsuojelumääräykset ja rakennusjärjestys sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma.

11 11/32 Muun muassa Hämeen ELY-keskuksen kanta on, että uusia maalämpökenttiä (siis kenttiä johon tulee useita m syviä porakaivoja tai satoja metrejä maalämpöputkistoa) ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kun tarvitaan kymmeniä syviä lämpökaivoja, jolloin mm. maa- ja kallioperässä kiertävät lämmönsiirtonestemäärät voivat olla useita tuhansia litroja voi kaivokenttä jo sinänsä vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin. Mikäli tästä huolimatta hanke halutaan toteuttaa, ELY-keskus katsoo, että hanke vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisen toimenpideluvan lisäksi aluehallintoviraston myöntämän vesilain mukaisen luvan, sillä hankkeesta voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, esimerkiksi muutoksia pohjaveden korkeudessa ja laadussa. Lupaa harkitsevalla viranomaisella on oltava käytössään vähintään tiedot lähellä olevista pohjavedenottamoista, naapurien talousvesikaivoista (erityisesti vedenottoon käytettävät kallioporakaivot), lämpökaivoista, pilaantuneista maa-alueista, maanalaisista kalliotiloista tai tunneleista sekä pohjavesiolosuhteista (mm. maaperän rakenne, pohjaveden pinnan korkeus sekä pohjaveden virtaussuunta). Suositeltavaa on selvittää alueen pohjaveden laatu ennen kuin hankkeessa edetään alkua pidemmälle. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos kohde sijaitsee teollisuus- tai yritystoiminnassa pitkään olleella alueella tai jos porauskohteen lähistöllä tiedetään olevan pilaantunutta pohjavettä tai likaantunutta maaperää (tieto esimerkiksi viranomaisten tietojärjestelmistä). Jos pohjavesi osoittautuu pilaantuneeksi, lämpökentän rakentamista ei tule sallia ennen kuin kohteen pohjavesi on puhdistettu. Lupahakemuksessa esitettävät perustiedot ja selvitykset käyvät selville valtioneuvoston vesitalousasioista antamana asetuksen (1560/2011) 1-4 :stä, minkä lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut alla olevia täydentäviä ohjeita lämpökaivohankkeiden lupahakemuksen sisällöstä. Porakaivojen energiaolosuhteiden analysointiin liittyvällä TRT-mittauksella (Thermal Response Test) selvitetään lämpökaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia maalämpöjärjestelmiä. Käytännössä terminen vastetesti jäljittelee lämpöpumpun toimintaa, mutta kääntäen. Periaatteessa mitataan kuinka paljon kallio pystyy vastaanottamaan lämpöä. Mittaustulosten perusteella tulkitaan kallioperän tehollinen lämmönjohtavuus (johon vaikuttavat kallioperän lämmönjohtavuus ja veden virtaus) ja lämpökaivon lämpövastus. Suomen kallioperän kivilajien lämmönjohtavuuksissa voi olla huomattavia eroja, esim. graniitin keskimääräinen lämmönjohtavuus on n. 3,4 W/(mK) ja kiilleliuskeen 2,0 W/(mK). Tästä johtuen lämmönjohtavuus voi vaikuttaa merkittävästi tarvittavien energiakaivojen määrään ja syvyyteen. Suurissa lämpöenergiaa hyödyntävissä järjestelmissä TRT-mittaus on suositeltava, jotta energiakentän ja - järjestelmän toimivuus voidaan optimoida ja välttää mm. ali- tai ylimitoitus. TRT-mittauksia varten tutkimusalueelle porataan tyypillisesti 1 3 tutkimuskaivoa, joiden sijoitus suunnitellaan geologisen kartoituksen perusteella.

12 12/32 Kun mitataan kaivoon menevän ja sieltä tulevan nesteen lämpötila, saadaan tulkittua energiakaivon tehollinen lämmönjohtavuus ja lämpövastus. Tehollinen lämmönjohtavuus kertoo kallioperän lämmönjohtavuudesta ja mahdollisesta veden virtauksesta kaivossa. Korkea lämmönjohtavuus parantaa lämmön siirtymistä kauempaa kallioperästä energiakaivon lähellä ja siitä lämmönkeruunesteeseen. Mitä korkeampi lämmönjohtavuus, sen enemmän lämpöä kalliosta voidaan ottaa. Energiakaivon lämpövastus kuvaa lämmönkeruuputkiston ja energiakaivon ominaisuuksien vaikutusta lämmön siirtymiseen kallioperästä lämmönkeruunesteeseen. Jos energiakaivon lämpövastus on pieni, kallioperän lämpö siirtyy hyvin lämmönkeruunesteeseen. Järvilämpö Lämpölaitoksen sijaitessa lähellä järveä tai muuta vesistöä on mahdollista saada järvilämpöä, joka on myös yksi geoenergian muoto maa- ja kalliolämmön ohella. Järvilämpö hyödyntää aurinkoenergiaa, joka on varastoituneena järven pohjaan ja veteen. Järjestelmää varten pitkä putki upotetaan vesistön pohjaan. Putkessa virtaa lämmönsiirtoaine, joka pumpataan lämpöpumpulle. Järvilämpö toimii aivan samalla tavalla kuin kalliolämpö, erona vain se, että hyödynnetään järven pohjaan ja veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Tällä hetkellä suuri mielenkiinnon kohde on juuri vesistöjen pohjassa olevaan sedimenttiin varastoitunut lämpö, mitä tutkitaan ja kartoitetaan Suomessa. Hukkalämpö Varsinkin teollisuusprosessit tuottavat paljon hukkalämpöä, joka on hyödynnettävissä joko teollisuusrakennusten tai lähettyvillä olevien asuinrakennusten lämmityksessä. Riippumatta siitä, onko hukkalämpö sitoutuneena veteen vai ilmaan, voidaan hukkalämpö ottaa talteen lämpöpumpuilla. Hukkalämmön talteenotto toimii vastaavasti kuin poistoilmalämpöpumppu. Hukkalämpövirrassa oleva lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimen avulla ja johdetaan lämpöpumpulle vastaavasti kuin maalämpökin. Hukkalämpövirrat ovat usein selvästi maalämpöä lämpimämpiä, minkä vuoksi niistä saatava hyötysuhde voi olla moninkertainen perinteiseen kallio/maalämpöön verrattuna. Suurimpana ongelmana hukkalämmön hyödyntämiselle asuinrakennusten lämmityksessä on usein hukkalämmönlähteen ja lämmitettävien rakennusten välinen etäisyys. Yleensä hukkalämpövirtojen energiatiheys on sen verran pieni, ettei hukkalämpöä kannata siirtää jalostamattomana kun lyhyitä matkoja. Käytännössä jalostus korkeampaan energiatiheyteen tuleekin tehdä syntypaikassa.

13 13/ Maalämpöpumpputeknologia Maalämpöpumpussa on sähkömoottorikäyttöinen kompressori, joka höyrystimen ja lauhduttimen avulla nostaa maaperästä saatavan viileän lämmön talon ja käyttöveden lämmittämiseen soveltuvaksi lämmöksi. Yksinkertaistaen maalämpöpumpun kompressori puristaa maaperän viileän lämmön korkeampaan lämpötilaan. Maalämpöpumppu muuttaa maaperästä lämmönkeruuputkistolla ja lämmönkeruunesteellä saatavan 1 7-asteisen lämmön asteiseksi lämmöksi (uusimmat ratkaisut jopa 90 asteeseen saakka), jota voidaan käyttää niin rakennusten kuin lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Maalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia on noin kolmannes tai neljännes maalämpöpumpun tuottamasta lämpöenergiasta. Jokaista ostettua kilowattituntia kohden maalämpöpumppu tuottaa kolme tai neljä, optimaalisissa olosuhteissa jopa viisi kilowattituntia lämpöenergiaa. Tästä johtuen maalämpöpumppu on erittäin energiataloudellinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu sisältää suljetun kylmäainekierron jonka kierto/toiminta on seuraava: Sähkömoottorikäyttöinen kompressori puristaa maalämpöpumpun kaasumaista kylmäainetta korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Lauhdutin siirtää maalämpöpumpun kompressorin puristamasta kuumasta kaasumaisesta aineesta lämmön veteen. Samalla, kun kuumasta kylmäaineesta otetaan lämpöä, maalämpöpumpun kylmäaine tiivistyy nesteeksi. Paisuntaventtiilin kautta maalämpöpumpun nesteytynyt kylmäaine siirtyy alempaan paineeseen. Höyrystimeen tulee maalämpöjärjestelmän lämmönkeruupiirin tuloputki, jossa virtaava lämmönkeruuneste lämmittää nesteytynyttä ja matalammassa paineessa olevaa kylmäainetta. Höyrystimessä kylmäaine kaasuuntuu lämmönkeruunesteen lämmityksen vaikutuksesta. Maalämpöpumppujen ominaisuuksissa on merkittäviä eroja ja oikean lämpötila-alueen maalämpöpumpun valinta onkin tärkeää tehokkaan lämmitysjärjestelmän aikaansaamiseksi. Tärkeää on myös maalämpöpumpun lämmön tuoton energiatehokkuus. Lämmön tuoton energiatehokkuus eli hyötysuhde (COP-luku) ilmoitetaan normin mukaisella tavalla, eli tarkastellaan, kuinka paljon maalämpöpumppu tuottaa lämmitysenergiaa silloin, kun lämmönkeruuputkistosta saatava liuos on 0-asteista, ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35-asteista tai 50-asteista vettä. COP-luvuissa on jonkin verran eroja eri valmistajien kesken. Hyötysuhde laskee sitä mukaa, mitä kuumempaa vettä lämpöpumppu joutuu tuottamaan. Mäntäkompressoriteknologia Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö.

14 14/32 Kuva 3. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Ruuvikompressoriteknologia Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen. Kuva 4. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä.

15 15/ Aurinkoenergiaan perustuvat teknologia Energianlähteet ja hyödynnettävyys Länsi-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin kwh/m2. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja atsimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston(keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Harjunpään kohteessa kiinteistöjen katoille mahtuu hyvin keräimiä asennettua ja lisäksi tilaa aurinkokentillekin löytyy periaatteessa hyvin. Aurinkokeräimien suunnaksi kannattaa kiinteissä, kuten tässäkin, asennuksessa valita etelä. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi Aurinkokeräinteknologia Aurinkoteknologia voidaan jakaa kahteen erilliseen teknologiaan: aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin. Aurinkolämpökeräimiä voi käyttää osana pääteknologialla (esim. maalämpö ja biopolttoaineet) tuotetun energian tuotantoa (lämmöntuotanto). Pienellä aurinkoinvestoinnilla voidaan tehostaa maalämpöratkaisua ja tuottaa myytävää energiaa edullisemmin. Aurinkosähköpaneeleilla taas saadaan tuotettua suoraan sähköä, joka on hyödynnettävissä kiinteistöjen ja lämpökeskuksen tarvitseman ostosähkön korvaamiseen. Nykyisiä markkinoilla olevia teknologioita vertailtaessa on aurinkolämpökeräinten hyötysuhde selvästi parempi kuin aurinkosähköpaneelien. Vaikka aurinkosähköpanelit ovat investointikustannukseltaan neliötä kohti lähes puolet halvempi kuin aurinkölämpökeräinten, niin teknillistaloudellisten laskelmien perusteella on lämmöntuottaminen sähkön sijaan auringosta selvästi edullisempaa. Kun aurinkolämpökeräimien teknillistaloudelliseksi vertailuluvuksi annetaan 1 yksikköä/kwh, saadaan nykyisille aurinkosähköpaneeleille vertailuluvuksi 1,3 yksikköä/kwh (sähkön tuotanto 30 % kalliimpaa kuin lämmöntuotanto). Tämä laskelma on tehty sillä oletuksella, että aurinkosähköpaneeleilla tuotettu sähkö muutetaan lämmöksi ja on näin vertailukelpoinen aurinkolämpökeräimillä tuotetun lämmön kanssa. Alla on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin.

16 16/32 Kuva 5. Aurinkolämpöpaneeli Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Simulaation tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Simuloinnin tulokset

17 17/32 Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkolämmitys on perusteltavissa käytännössä nollatason käyttökustannuksilla sekä uusiutuvana energialähteenä. Saman vuotuisen tuotannon (40 MWh) tekeminen esim. lämpöpumpulla kustantaisi arviolta 1300 /a ja biokattilalla n. 1500, keskiarvona Samalla summalla maksetaan takaisin n. 4 m2 aurinkokeräimiä vuodessa. 60 m2:n keräinmäärän takaisinmaksuun kuluisi arviolta 15 vuotta, jonka jälkeen järjestelmä tuottaa nettoa. Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olemassa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla Aurinkokennoteknologia Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia aikaansaa sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään yleisimmin kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteet, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Kennoston eli aurinkopaneelin tuottaman virran määrä riippuu auringonsäteilyn voimakkuudesta. Mitä pilvisempää, sitä heikompaa on säteily, ja sitä pienempi virran määrä. Aurinkosähkön tuotantoon on kehitteillä korkeamman hyötysuhteen aurinkopaneeleita, jotka pystyvät hyödyntämään myös ei näkyvää valoa. Tätä tekniikkaa käyttäviä paneeleita ei kuitenkaan ole vielä kaupallistettu. Jotta näillä paneeleilla päästäisiin edullisempaa energiantuotantoon kuin aurinkolämpökeräimillä, tulisi niiden neliöhinnan asettua noin 30 % nykyisten aurinkolämpökeräinten neliöhinnan alapuolelle.

18 18/32 5. Ratkaisujen kannattavuus Tarkasteltavat vaihtoehdot valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa pidettyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Liitteessä 4 on esitetty taulukoissa ratkaisuvaihtoehtojen kustannusrakenne. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä ratkaisusuunnitelmassa läpikäydyt ja lasketut vaihtoehdot olivat: VE0: Koulun lämmitys öljyllä (nykyinen), pientä korjausta koulun remontin yhteydessä VE1: Koulun lämmitys maalämmöllä ja lämmön priimaus öljyllä VE2: Koulun ja uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE3: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE4: Koulun, uuden asuinalueen (4500 kerrosneliötä) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys maalämmöllä ja priimaus öljyllä, lämpölaitos sijoitetaan koulun lähettyville VE5: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 1/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (1800 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE6: Koulun, uuden asuinalueen (kerrosneliötä 4500) ja 2/3 vanhan asuinalueen öljylämmitteisistä taloista (3700 kerrosneliötä) lämmitys Ficolon hukkalämmöllä ja priimaus pelletillä, lämpölaitos Ficolon lähettyville VE7: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle VE8: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys keskitetyllä maalämmöllä ja priimaus sähköllä sekä aurinkolämmöllä, lämpölaitos uudelle asuinalueelle erillisenä rakennuksena. VE9: Uuden asuinalueen (kerrosneliöitä 4500) lämmitys kiinteistökohtaisilla maalämpöpumpuilla ja priimaus sähköllä, lämpölaitokset uudelle asuinalueelle rakennettaviin kiinteistöihin integroituina. Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 2,5 % - Rakennusten lämmitettävä pinta-ala m 2 vaihtoehdosta riippuen - Huipputehon tarve kw o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle kiinteistöstä riippuen - Lämmitysenergian tarve n MWh/a vaihtoehdosta riippuen o Oletettu huipuntehon käyttöaika n h/a

19 19/32 - Ostoenergian/polttoaineen hinnat: o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 40 /MWh (alv 0 %) o Öljy 85 /MWh (alv 0 %) o Hukkalämmön hinta Ficolo Oy:ltä 0 /MWh (saa vastavuoroisesti jäähdytystä vastaavan määrän ilmaiseksi) Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Korkokantana käytettiin 2,5 %. Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Tuotannon kuluja katetaan liittymämaksuilla, perusmaksuilla ja energiamaksuilla. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajalle vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta). Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. Seuraavassa on esitetty kaavioina kustannustarkasteluja ja purettu liitteiden 4 ja 5 taulukot tärkeimpiin tunnuslukuihin.

20 20/32 Kuva 6. Kustannusjakaumat vaihtoehdoittain Kuva 7. Tuotantokustannukset vaihtoehdoittain

21 21/32 Kuva 8. Investointikustannukset tehoyksikköä kohti Liitteiden 4 ja 5 taulukoista ja kuvien 6-8 kaavioista huomataan, että ratkaisuvaihtoehto 6 on teknillistaloudellisesti kannattavin verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Ratkaisuvaihtoehto 5 on toiseksi kannattavin. Suositeltavaa ratkaisua mietittäessä on kuitenkin huomioitava toiminnallinen ympäristö ja sen haasteet, kun arvioidaan ratkaisujen kokonaiskannattavuutta. Katsottaessa vain tuotantotaloudellista näkökulmasta on vaihtoehto 6 eli Ficolon hukkalämmön suurimittakaavainen hyödyntäminen selkeästi kannattavin, mutta investoinniltaan ja riskeiltään huomattavasti esimerkiksi VE 7 ja 9 suurempi. Vaihtoehto 6 on kuitenkin nähtävä osana suurempaa investointia, jossa ulkopuolinen toimija (esim. energiayhtiö) rakentaisi jäähdytyslaitoksen Ficolo Oy:n tarpeeseen. Osana tätä suurehkoa investointia alueelle saataisiin rakennettua edullista aluelämpöä tarjoava lämpölaitos (ns. sivutuotteena aluelämpöä jäähdytyslaitoksesta). Aluelämpöverkon laajamittainen rakentaminen vaatii joka tapauksessa vanhojen kiinteistöjen laajamittaista liittymistä aluelämmön piiriin, mikä nähdään investoinnin kannattavuuden suurimpana riskinä. Kokonaisuudessaan, riskeistä huolimatta, suositeltavaksi ratkaisuksi valikoitui vaihtoehto 6. Suositeltua vaihtoehtoa mietittäessä otettiin huomioon mm. yleinen käytettävyys, lämmitysjärjestelmän laajennettavuus, vaiheittainen rakennettavuus sekä lämpölaitoksen sopivuus alueen kehittymisnäkymille. Näitä sinänsä tärkeitä lähtökohtia on vaikeaa ottaa rahallisesti huomioon, mutta kokonaisuutta mietittäessä ne on tärkeä huomioida. Vaihtoehto 0 eli koulun öljylämmitys kuvaa nykyistä tilannetta. Tämä vaihtoehto laskettiin ainoastaan vertailukohdaksi mietittäessä uusia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden kannattavuutta. Kuten kuvasta 7 nähdään, ovat tuotantokustannukset nykyisellä öljylämmitysjärjestelmällä lähes 100 /MWh. Öljylämmitykselle laskettiin myös reilu investointeja, jotka jouduttaisiin tekemään koulun saneerauksen yhteydessä lämmitysjärjestelmälle (taulukko 3 ja kuva 8.). Näillä investoinneilla ei ole käytännössä vaikutusta laskettuun energianhintaan.

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15

Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla. commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER über 110 Jahre Marktpräsenz Maaperästä saatavaa uusiutuvaa energiaa... HERZ lämpöpumpulla commotherm 5-15 IHR VERLÄSSLICHER PARTNER Tulevaisuuden lämmitys HERZ lämpöpumpulla HERZ

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen

Lämpöpumput taloyhtiöissä. Ilari Rautanen Lämpöpumput taloyhtiöissä Ilari Rautanen Maalämpöpumppujärjestelmien määrät Sulpu Ry 2014 Lämpöpumppujen yhteydessä käytetään termiä lämpökerroin (COP = coefficient of performance). Kyse ei ole hyötysuhteesta,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P

100% MAALÄMPÖÄ. Markkinoiden joustavin ja parhaan A +++ energialuokan maalämpöjärjestelmä. Lämpöässä Emi. Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P 100% MAALÄMPÖÄ Markkinoiden joustavin ja parhaan energialuokan maalämpöjärjestelmä Lämpöässä Emi Emi 22 Emi 28 Emi 43 Emi 22P Emi 28P Emi 43P Siirryimme öljylämmityksestä edulliseen maalämpöön. Lämpöässä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola Pohjavesienergia Kokkola Material Week, 1.11.2016 Teppo Arola Pumpatusta pohjavedestä otetaan talteen lämmönsiirtimellä joko lämpöenergia / kylmäenergia ja vesi injektoidaan takaisin. ATES (aquifer thermal

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011

Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Energiaremontit ja lämmitysjärjestelmän valinta Hyvän Tuulen messut, Jämsä 21. - 22.5.2011 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Energianeuvonta Keski-Suomessa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy

Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen. Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy Energiatehokkaita ratkaisuja rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen Eero Pekkola CEO, Oilon Group Oy TRENDEJÄ Rakennustehokkuus vähentää energiankulutusta, mutta jäähdytys lisää sitä. Veden kulutus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Aurinkolämpö, lämpöpumput ja lämmön varastointi

Aurinkolämpö, lämpöpumput ja lämmön varastointi Aurinkolämpö, lämpöpumput ja lämmön varastointi Tero Ahonen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tero.ahonen@lut.fi Aurinkolämpö Aurinkokeräin muuntaa auringon säteilyä teknisesti käyttökelpoiseksi lämmöksi.

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot