ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

Transkriptio

1 1/29 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

2 2/29 Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA TERVASAAREN ALUE TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS ENERGIARATKAISUVAIHTOEHDOT RATKAISUVAIHTOEHTOJEN RAJAAMINEN JA ALUSTAVAT LASKELMAT RATKAISUVAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU AURINKOSÄHKÖMALLIT AURINKOSÄHKÖN HUOMIOIMINEN KIINTEISTÖISSÄ Luvat Kaavoitus ja rakentamismääräykset Kiinteistöt AURINKOSÄHKÖ JA VEROTUS AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUKSET AURINKOSÄHKÖMALLIT JA NIIDEN KANNATTAVUUSLASKELMAT Energiayhtiö omistajana Kiinteistö vuokraajana Kiinteistö ja sen asukkaat leasing -sopimuksella Eri toimintamallien vahvuudet ja mahdollisuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28

3 3/29 1. Johdanto Tämä selvitys käsittelee Haminan Tervasaaren alueelle kaavoitetun uuden asuinalueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisun toteuttamista. Selvitys liittyy Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, sen Haminan kaupungin osioon ja selvitys on jatkotyö :n toteuttamaan selvitystyöhön - Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys. Projektia rahoittavat mukana olevat kunnat sekä ELY-keskus (energiatuki). Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimii kuntakatselmus-projektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energiaja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Työn ohjaukseen osallistuvat myös yhteishenkilöt Haminan kaupungilta sekä Haminan Energia Oy:stä. Selvityksen toteuttaa projektipäällikkö Jarkko Tenhunen :stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta on Tekninen johtaja Lauri Malinen :stä. Työn tavoitteena on selvittää yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys ja eri kokonaisjärjestelmien toteutettavuus alueella niin lämmityksen kuin jäähdytyksen osalta. Lisäksi työssä suunnitellaan aurinkosähkön yleinen liiketoimintamalli Haminan Energian näkökulmasta. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan määriteltyä toteutettavissa olevat eri energiantuotannon toteutusvaihtoehdot Tervasaaren alueelle, joiden pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan alueen energiaratkaisuja jo alueen rakentumisvaiheessa. Selvityksessä tarkastellaan seuraavia Energian tuotantovaihtoehtoja: Kokonaisenergiaratkaisut: Lämmitys: o Lämpöpumpputeknologia: maalämpö ja sedimenttilämpö o Polttotekniikat: pelletti ja biokaasu (kaukolämpö) Sähkö: o Aurinkosähkö

4 4/29 2. Tiivistelmä Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys työssä selvitettiin Tervasaaren alueen kokonaisratkaisujen toteutettavuutta ja kannattavuutta. Työssä tarkasteltiin lämpöpumpputeknologioista maa- ja sedimenttilämpöä sekä biopolttoteknologioista pelletti- ja biokaasupolttoa kokonaisenergiaratkaisun kannalta. Jatkoselvityksen perusteella potentiaalisin vaihtoehto alueen lämmitysenergiaratkaisuksi on se, että alue liitetään kaukolämpöverkkoon, ja alueen rakennuksiin tuotava kaukolämpö olisi Haminan kaukolämpöverkon uusiutuvaan energiaan perustuva "korvamerkattu" lämpötuote. Tuote pohjautuisi Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämiseen sekä biokaasutuotteen käyttöön varuskunnan lämpökeskuksessa. Ratkaisussa lämpö kerätään Kirkkojärven pohjan sedimenttikerroksesta lämmönkeruuputkilla ja lämpö jalostetaan lämpöpumpputeknologialla kaukolämpöverkostossa hyödynnettävissä olevaan lämpötilaan. Lämpöpumppulaitos sijoitettaisiin kuvan 1 kartassa näkyvälle, Kirkkojärven rannalle sijoitettavalle, lämpölaitospaikalle. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin ratkaisussa varuskunta-alueelle sijoitettavalla/päivitettävällä biokaasulaitoksella (kuva 1, kasarmialueen lämpölaitospaikka), jolloin Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyisivät normaalisti Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Sedimenttilämpöratkaisu on laskelmien mukaan tuotantokustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Ratkaisun tekninen toimivuus tai taloudellinen kannattavuus ei ole suoraan riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisnopeudesta kuten esimerkiksi Tervasaaren alueellisessa maalämpöratkaisussa. Esitetty ratkaisu ei myöskään poissulje muiden energiantuotantoteknologien hyödyntämistä esimerkiksi Tervasaaren alueellisissa lämmitysjärjestelmissä (mm. maalämpö/jäähdytys) vaan pikemminkin tukee niitä. Keskitetyllä ratkaisulla voidaan kattaa koko Tervasaaren alueen lämmitys- ja käyttöveden energiantarve niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa uusiutuvan energian tuottamisen myös koko Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Lisäksi työssä tarkasteltiin aurinkosähkön yleisiä liiketoimintamalleja Haminan Energian näkökulmasta. Aurinkosähkömalleista potentiaalisimmaksi osoittautui malli, jossa Haminan Energia hankkii paneelit leasingsopimuksella kiinteistöjen ja niiden asukkaiden käyttöön. Haminan Energia investoi aurinkopaneeleihin tehtyään sitovan sopimuksen kuluttajan kanssa. Energiayhtiö hoitaa asennuksen, huoltoja ylläpitotoimenpiteet ja kuluttaja maksaa leasingmaksua energiayhtiölle. Kun kuluttaja käyttää aurinkosähkötuotannon itse, välttyy hän siirtomaksuilta ja veroilta. Ylituotanto siirtyy verkkoon, josta energiayhtiö maksaa nimellisen korvauksen kuluttajalle. Tällä järjestelmällä energiayhtiö varmistaa investoinnin takaisinmaksun ja tuoton leasingmaksulla ja asukas saa ilmaista sähköä, joka korvaa leasingmaksun.

5 5/29 Kuva 1. Tervasaaren, Kirkkojärven ja mahdollisten lämpölaitosten sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki

6 6/29 3. Taustaa 3.1 Tervasaaren alue Haminan kaupungin Tervasaaren alueelle ollaan suunnittelemassa yli kerrosneliön suuruista aluetta meren rantaa, joka rakentuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksista sekä lähipalvelualueesta. Suurimman osan alueesta muodostaa asuin-/liikerakennusten muodostama kokonaisuus. Rakentuvan alueen pohjoispuolella rakennettu alue, joka on Haminan Energian kaukolämpölaitoksen piirissä. Tervasaaren rakennusten energiantuotannossa on tarkoitus hyödyntää ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Kuvassa 2 on esitetty Tervasaaren alueen lainvoiman saaneen asemakaavan kaavakartta. Kuva 2. Asemakaavakartta Haminan Tervasaaren asuin- ja liikealueesta Niemenkatu 73 Y-tunnus:

7 7/29 Alueellinen kehitysnäkökulma, alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio sekä esimerkki liiketoiminnan organisoitumisesta on esitetty :n toteuttamassa työssä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys, johon tämä jatkoselvitys pohjautuu. 3.3 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvityksessä, tarkasteltaessa Tervasaaren alueen rakentumisen aloituskortteleita eli kortteleita 83 ja 84, teknillistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi lämmöntuotantoon alueelle valikoitui keskitetty lämmöntuotanto maalämmöllä tuettuna kaukolämmöllä. Ratkaisuselvityksessä löydettiin keskitetty ratkaisu, jolla Tervasaaren korttelien 83 ja 84 lämmitys- ja käyttöveden energiantarve saadaan katettua niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Selvityksen pohjalta heräsi kuitenkin kysymys, miten Tervasaaren koko alueen energiaratkaisu tulisi toteuttaa, jotta koko alueelle saataisiin yhtenäinen ja teknillistaloudellisesti kannattava sekä toimiva lämmityskokonaisuus aikaiseksi. Tämä jatkoselvitystyö päätettiin toteuttaa päätöksenteon tueksi ajatellen koko Tervasaaren alueen energiaratkaisua. Jatkoselvityksen rungoksi määriteltiin neljä kysymystä/kokonaisuutta, joihin työllä haettiin vastausta. Seuraavassa on esitetty nämä kokonaisuudet: - Selvitetään Haminan, Tervasaaren koko alueen kokonaistarkastelu energiaratkaisun kannalta. - Selvitetään Tervasaareen mahdollisesti tarvittavan pumppu/lämpölaitoksen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja huomioiden kaupunkikuva. - Selvitetään mahdollisuutta lämpökaivojen sijoittamiseen puiston lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Myös vinokaivojen käyttämisen tuoma lisäpotentiaali arvioidaan. - Kevyt tarkastelu aurinkoenergiapakettiin; jossa Haminan Energia olisi toimijana. Mitä tulee huomioida rakennuksissa mahdollisen aurinkoenergiavarauksen suhteen. Kuvataan yleisellä tasolla mahdollinen liiketoimintamalli.

8 8/29 4. Energiaratkaisuvaihtoehdot 4.1 Ratkaisuvaihtoehtojen rajaaminen ja alustavat laskelmat Mietittäessä Tervasaaren alueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisuja hyödynnettiin aiemmassa ratkaisuselvityksessä tehtyjä alustavia laskelmia. Aiemmat alustavat laskelmat laajennettiin koskemaan koko Tervasaaren aluetta. Näissä huomioitiin käytettävissä olevat alueet/tilat mm. maalämpökaivoille ja maalämpöpumppulaitokselle sekä teknistaloudellinen potentiaali eri lämmöntuotantotavoille. Lisäksi One1 Oy ja Haminan Energia Oy pitivät yhteisen palaverin, jossa mietittiin ja vertailtiin toteutettavissa olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Näiden pohjalta tehtiin rajaukset tarkasteltaviin tuotantoteknologioihin sekä tuotantolaitoksen sijoittumiselle alueella. Lämpöpumpputeknologioista maalämmön käyttöä koko alueen lämmöntuotantoon todettiin selvityksessä rajoittavat rajallinen tila maalämpökaivoille. Optimaalisin mitoitus Tervasaaren maalämpöjärjestelmälle olisi 3,5 MW maalämpölaitos, jolloin alueen huipputehon tarpeesta saataisiin katettua noin 80 %. Loppu tehontarpeesta voitaisiin toteuttaa priimaavilla/tukevilla lämpöenergiamuodoilla. 3,5 MW maalämpöjärjestelmä vaatii noin 170 kpl maalämpökaivoja alueelle. Kun Tervasaaren alueen puistot, parkkipaikat sekä tontit hyödynnetään ja alueiden reunoilla hyödynnetään vinokaivopotentiaalit, saadaan alueelle kuitenkin mahtumaan ainoastaan 120 kpl maalämpökaivoja, mikä tarkoittaa lämpöpumppulaitoksen huipputehona 2,5 MW. Tätä suuremman maalämpöpumppulaitoksen sijoittaminen Tervasaaren alueelle vaatisi mahdollisesti liian pitkiä vaakakeruuverkostoja lämpölaitoksen ja kauimmaiset kaivojen välille (vaatisi siis kaivojen sijoittamista Tervasaaren kaava-alueen ulkopuolelle). Tervasaaren alueelle sijoitettava merivesilämpöpumppuratkaisu päätettiin tässä jatkoselvityksessä olla tarkastelematta, mutta se on teknisesti ja investoinniltaan potentiaalinen kilpailija maalämmön kanssa, mikäli maalämpökaivojen sijoittamisen kanssa tulee käytännössä ongelmia. Sedimenttilämpöä (lämpöpumppuratkaisu) on alueen läheisyydessä saatavissa, sekä meren, että läheisen Kirkkojärven pohjasta. Meren sedimenttilämpöratkaisussa lämpölaitos olisi sijoitettavissa Tervasaaren alueelle, mutta Kirkkojärven sedimenttilämpövaihtoehdossa laitos sijoittuisi Tervasaaren alueen ulkopuolelle, Kirkkojärven alueen reunalle. Sekä meren että Kirkkojärven sedimenttilämmölle suurin haaste laskelmien mukaan on alueen vaiheittainen rakentuminen. Jos sedimenttilämpölaitos voidaan rakentaa koko kapasiteetilleen kerralla ja Tervasaaren rakentumisen aikana tuotettava ylimääräinen lämpö hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa, saadaan sedimenttilämpölaitoksesta kannattava kilpailija muille ratkaisuvaihtoehdoille. Tässä työssä päädyttiin tarkastelemaan Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämistä osana Tervasaaren uusiutuvan energiakokonaisratkaisua, jossa lämpölaitos liitetään nykyiseen kaukolämpöverkostoon. Polttotekniikat, sekä hake, pelletti että biokaasu, ovat tuotantokustannuksiltaan ja investoinniltaan kilpailukykyiset vaihtoehdot lämpöpumpputeknologioille Tervasaaren aluelämpöjärjestelmässä ja niiden edullisuus korostuu selkeämmin tarkasteltaessa koko Tervasaaren aluetta (vrt. aloituskorttelit 83 ja 84 - tarkastelu). Biokaasulla tarkoitetaan tässä maakaasua vastaava polttoainetta, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä kaasuttamalla. Biokaasu ei sisällä lainaankaan rikkiä eikä siitä muodostu hiukkaspäästöjä. Biokaasu onkin aidosti uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tässäkin tapauksessa alueen vaiheittainen rakentuminen sekä lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. Asuinalueen

9 9/29 välittömään läheisyyteen ei ensisijaisesti haluta savupiippua. Myös polttoainelogistiikka muodostaa ongelmia asuinalueen läheisyydessä. Tervasaaren tyyppiseltä alueelta juuri edellä mainitut haasteet karsivat käytännössä hake- ja pellettilämpöön pohjautuvan lämpölaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista. Ainut järkevä sijoituspaikka polttotekniikkaan perustuvalle lämpölaitokselle olisi tarkastelujen mukaan Tervasaaren alueen ulkopuolella. Polttotekniikoista pellettiä ja biokaasua päätettiinkin tarkastella siitä näkökulmasta, että ne korvaisivat nykyistä maakaasukaukolämpöä Haminan alueella ja toisivat tarvittaessa lisäkapasiteettia kaukolämpöverkkoon vihertäen myös nykyistä kaukolämpöä. Kaukolämpöverkon laajentaminen Tervasaaren alueelle on mahdollista, sillä nykyisen kaukolämmön runkoverkon kapasiteetti riittää hyvin koko Tervasaaren kaukolämpötarpeen siirtämiseksi. Riittävän kaukolämpömäärän tuottamiseksi tarvittaisiin kuitenkin kattilainvestointi Varuskunnan lämpölaitokselle pian aloituskortteleiden rakentumisen aikoihin/jälkeen. Tämän vuoksi ratkaisun katsottiin kaukolämmön tapauksessa löytyvän edellisessä kappaleessa esitetyillä vaihtoehdoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investointi tulisi olemaan energiayhtiön näkökulmasta hieman edullisempi kuin aluelämpölaitoksen, mutta Tervasaaren alueen kiinteistöille ei tällöin järkevästi saataisi tuotettua kaukokylmää. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien vertailu ja selvitys päätettiin rajata tästä jatkoselvityksestä pois, joten varsinaisiksi ratkaisutasolle asti tarkasteltaviksi tuotantoteknologioiksi valikoituivat seuraavat teknologiat: - Lämpöpumpputeknologia: o Maalämpö (ja jäähdytys), lämpölaitos Tervasaaren alueelle o Sedimenttilämpö, lämpölaitos Kirkkojärven alueelle - Polttotekniikat: o Pelletti, lämpölaitos varuskunnan alueelle o Biokaasu, lisäkattilakapasiteettia varuskunnan alueelle - Kaukolämpö (maakaasu): o Nykyinen lämpölaitos varuskunnan alueella 4.2. Ratkaisuvaihtoehdot Tarkasteltava vaihtoehto valittiin :n alustavien laskelmien ja Haminan Energian kanssa käydyn palaverin perusteella. Tarkasteluun valittiin viisi ratkaisuvaihtoehtoa sekä kaksi alivaihtoehtoa, joissa kaikissa lähtökohtana oli toteuttamiskelpoinen sekä teknisesti ja taloudellisesti potentiaalien kokonaisuus. Vaihtoehtoja valittaessa huomioitiin Tervasaaren alueen vaiheittainen rakentuminen siten, että jokainen vaihtoehto on madollista toteuttaa huomioiden hidas lämpökuorman kasvu. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä jatkoselvityksessä läpikäydyt ja lasketut ratkaisuvaihtoehdot olivat:

10 10/29 VE1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä. VE1.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä VE2: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä. VE2.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä VE3: Keskitetty biokaasu-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE4: Keskitetty pelletti-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE5: Keskitetty sedimenttilämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), tuettuna biokaasukaukolämmöllä. Vaihtoehdoille ei tehty tarkempia teknillistaloudellisia tuotantokustannuslaskelmia, mutta eri vaihtoehtojen investointi- ja tuotantokustannuksia määriteltiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Alueen rakennusoikeus yhteensä m 2, rakennusten lämmitettävä pinta-ala 85 % rakennus oikeudesta eli m 2 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Rakennusten lämmitettävä tilavuus m 3 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Huipputehon tarve (lämmitys) 4,3 MW, huipun käyttöaika keskimäärin 2000 h o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle - Lämmitysenergian tarve n MWh/a - Jäähdytysenergian potentiaali n. 550 MWh/a o laskentaperusteena keskimäärin W/m 2 ja huipunkäyttöaika h - Kaikki Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyvät rakennuttuaan aluelämpöverkkoon - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 38 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämpö 55 /MWh (alv 0 %)

11 11/29 Vaihtoehdossa 1 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Rajoitus maalämpölaitoksen koosta tuli kappaleessa 4.1 esitetystä syystä, eli koska maalämpökaivoja ei saada koko kapasiteetin tarvitsemaa määrää mahtumaan alueelle. Tervasaaren kaavoitetulle alueelle mahtuu maalämpökaivoja yhteensä 120 kpl, kun kaivoja sijoitetaan puistoalueiden lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Kaivomäärään on otettu huomioon myös reuna-alueille sijoitettavat vinokaivot. Priimaus laskettiin tehtäväksi lämpölaitoksella suorasähköllä, mikä tarkoittaa käytännössä sähkökattilaa laitokselle. Rajallinen tila maalämpökaivoille rajaa lämpöpumppulaitoksen tehon noin 50 % kokonaistehotarpeesta, mutta kokonaisenergian tarpeesta saadaan tuotettua noin %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 50 % alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan maaperästä ja loput noin 50 % sähköstä (maalämpöpumpun käyttämä sähkö sekä sähkökattilan käyttämä sähkö yhteensä). Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö sekä lämmön priimaukseen käytettävän sähkökattila sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua. Laitos kaavailtiin sijoitettavan Oolannin puiston reunalle kaavoitetulle EN-alueelle, jota tulisi suurentaa kuitenkin m 2 kokoiseksi. Tämä siksi, että tontille saadaan mahtumaan noin 100 m 2 aluelämpölaitos. Vaihtoehtoisesti lämpölaitos voitaisiin sijoittaa myös Tervasaaren korttelien 83 ja 84 eteläpuolelle Majakkarannan tien varteen, mikäli kaavaa siltä osin muutettaisiin. Harkittava sijoituspaikka voisi olla myös lämpölaitoksen sijoittaminen jonkun kerrostalon tontille kaavoitetun autokatokset tms. yhteyteen. Tämä vaatii sopimusta tontin rakentajan kanssa. Alueelle tulisi vaihtoehdossa oma aluelämpöverkko, johon olisi mahdollista syöttää ulkopuolista energiaa optiona Tervasaaren aluelämpöverkkoon ja päinvastoin. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 1 noin 3 milj.. Verkoston osuus tästä on noin k. Investointiin vaikuttaa paljon millaisella vaiheistuksella investointi joudutaan tekemään vaiheittaisen rakentumisen vuoksi. Sähkö on kallis priimausenergian tuotantomuoto, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset kohoavat vaihtoehdossa 1 noin /MWh:iin. Vaihtoehdossa 2 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Muuten tämä vaihtoehto on vastaavanlainen kuin vaihtoehto 1, mutta priimausenergiana käytetään kaukolämpöä, joka on tuotettu biokaasulla. Lämpölaitoksen sijoitusvaihtoehdot ovat tässä vaihtoehdossa vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Biokaasukaukolämpö suunniteltiin tehtävän Haminan Energian lämpölaitoksella (varuskunta-alueella). Vaihtoehtoon 1 verrattuna priimaus ja huippukuormat tehtäisiin kaukolämmöllä, mikä tarkoittaa lämpölaitokseen kaksisuuntaista kaukolämmönvaihdinta sähkökattilan tilalle. Kaksisuuntaisella kaukolämmönvaihtimella mahdollistetaan lämmön syöttäminen myös Tervasaaren aluelämpöverkosta Haminan Energian kaukolämpöverkkoon (esim. kesäaikaan). Tervasaaren alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta tulee vaihtoehdossa 2 tällöin 50 % maaperästä, 25 % maalämpöpumpun sähköstä ja 25 % biokaasukaukolämmöstä. Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua biokaasukaukolämmön ansiosta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 2 karkeasti samaa luokkaa kuin vaihtoehto 1 eli noin 3 milj.. Verkoston osuus on tästä sama eli noin k. Kaukolämmöllä saadaan tuotettua priimausenergia selvästi edullisemmin kuin sähköllä, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 2 noin /MWh.

12 12/29 Vaihtoehto 1.1 ja 2.1 laskettiin vaihtoiseksi ratkaisuksi vaihtoehdoille 1 ja 2. Vaihtoehtoon 1.1 lisättiin vaihtoehtoon 1 verrattuna jäähdytys ja vaihtoehto 2.1 vastaa samalla lailla vaihtoehtoa 2. Aluejäähdytyksen järjestäminen Tervasaaren alueelle ei aiheuta tuotantolaitokseen merkittävää lisäinvestointia, vaan suuri investointi joudutaan tekemään jäähdytysverkoston rakentamiseen. Verkostoinvestointi lähes kaksinkertaistuu vaihtoehdoissa 1.1. ja 2.1 verrattaessa vaihtoehtoihin 1 ja 2 (verkostoinvestointi kokonaisuudessaan n t ). Kokonaisinvestoinnit vaihtoehdoissa 1.1 ja 2.1 ovat reilu 3,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset laskevat kuitenkin molemmissa vaihtoehdossa yhdistetyn lämmön- ja jäähdytystuotannon ansiosta siten, että vaihtoehdossa 1.1 kokonaistuotantokustannus on noin /MWh ja vaihtoehdossa 2.1 taas /MWh. Tuotantokustannuksia saadaan siis laskettua karkeasti noin 5 /MWh jäähdytyksen avulla. Vaihtoehdossa 3 Tervasaari laskettiin liitettäväksi Haminan energian kaukolämpöverkkoon. Tervasaaren alue olisi tässä vaihtoehdossa periaatteessa normaali kaukolämpölämmitteinen alue, mutta alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä. Tämä tarkoittaa sitä, että Haminan Energia investoisi esim. nykyisen kaukolämpölaitoksensa yhteyteen 5 MW biokaasukaukolämpökapasiteettia (lisäämällä biokaasukäyttöistä kattilakapasiteettia) ja tarjoaisi Tervasaaren alueelle biokaasukaukolämpöä (alueen kaukolämpö korvamerkittyä uusiutuvaa energiaa). Tervasaaren alueen ollessa rakentumisvaiheessa voi Haminan Energia tarjota biokaasukaukolämpöä myös käyttämällä nykyisessä laitoksessa biokaasua. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen maakaasukäytön korvaamista osittain biokaasulla nykyisessä kaasulämpölaitoksessa (vähintään Tervasaaren tarvitseman lämpömäärän verran). Lämmityskuorman kasvaessa Tervasaaren alueella on lisäkattilakapasiteetin investointi kuitenkin välttämätöntä. Vaihtoehdon 3 investointikustannukset ovat aiempiin vaihtoehtoihin nähden selvästi pienemmät, sillä Tervasaaren alueelle ei tarvitse investoida kuin verkostoon. Kun huomioidaan kaukolämpölinjan vetäminen Tervasaaren alueelle ja varuskunta-alueen kaukolämpölaitokseen tehtävät lisäkapasiteettia koskevat laitteisto- ja prosessimuutosinvestoinnit, on investointikustannus vaihtoehdossa 3 noin 1,1 milj.. Kokonaistuotantokustannukseksi tulee vaihtoehdossa /MWh. Mikäli nykyisiä tuotantolaitteistoja voidaan hyödyntää osana biokaasulaitosta suurissa määrin, laskee se investointia ja näin ollen myös tuotantokustannuksia edellä mainitusta selvästi. Tämä vaihtoehto ei poissulje Tervasaaren alueelle sijoitettavaa maalämpölaitosta, vaan maalämpölaitos voidaan rakentaa Haminan Energian toimesta alueelle esimerkiksi myöhemmin, kun Tervasaaren alueella on enemmän kuormaa. Täällä järjestelyllä voitaisiin tarjota Tervasaaren alueelle myös jäähdytystä, mutta tällaiseen vaihtoehtoon ei tässä selvitystyössä tarkemmin paneuduttu. Vaihtoehto 4 laskettiin vastaavalla periaatteella kuin vaihtoehto 3, mutta Haminan Energian oletettiin investoivan 5 MW pellettilämpölaitos varuskunnan alueelle. Tervasaaren alue laskettiin liitettäväksi siis Haminan energian kaukolämpöverkkoon vaihtoehdon 3 tapaan. Erona vaihtoehtoon 3 Haminan Energian tulisi investoida heti Tervasaaren rakentumisen alku vaiheessa pellettilämpölaitokseen. Investointina pellettilaitos kaukolämpöverkoston kanssa tarkoittaa noin 2,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 4 noin /MWh. Myös tässä vaihtoehdossa maalämpölaitoksen rakentaminen esimerkiksi pienempänä (kattaisi jäähdytystarpeen) Tervasaaren alueelle myöhemmin olisi mahdollista vaihtoehdon 3 mukaisesti.

13 13/29 Vaihtoehdossa 5 Tervasaari laskettiin liitettäväksi vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan kaukolämpöverkostoon. Alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä edellisten vaihtoehtojen tapaan, mutta Tervasaaren kaukolämpö tuotettaisiin 1MW sedimenttilämpöpumppulaitoksella ja priimaus sekä huipputehontarpeet taas biokaasu-kaukolämmöllä. Sedimenttilämpö kerätään Haminan Kirkkojärvestä. Lämpöpumppulaitos mitoitettiin siten, että huipputeho 1 MW, mutta huipunkäyttöaika maksimaalinen, h/a. Laitos sijoitetaan esimerkiksi lähelle Kirkkojärveä, josta tuotettu lämpö syötetään Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Tällaisella mitoituksella sedimenttilämpöpumppulaitos saa toimia maksimaalisen huipunkäyttöaja, koska kesällä Tervasaaren alueen tarpeesta ylijäävä lämpö voidaan hyödyntää Haminan Energian muussa kaukolämpöverkostossa. Optimaalisessa tilanteessa Kirkkojärven lämpöpuppulaitos voisi tuottaa kaiken Haminan Energian kaukolämpöverkoston kuorman kesäaikaan. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin lämmityskauden aikaan joko lämpöpumppulaitoksen yhteyteen sijoitettavalla biokaasukattilalla tai keskitetysti varuskunta-alueelta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 5 reilu 2 milj.. Investointiin on huomioitu sekä lämpöpumppulaitos, että biokaasulaitos. Suuren huipunkäyttöajan kohtuullisen edullisen priimausenergian vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 5 noin /MWh. Tässä vaihtoehdossa jäähdytystä on mahdollista tarjota optiona sedimenttilämpölaitoksen läheisyyteen, mikäli potentiaalisia asiakkaita löytyy lähistöltä. Tervasaaren alueen jäähdytys on taas mahdollista hoitaa vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan paikallisella maalämpölaitoksella, joka syöttää lämmön kaukolämpöverkostoon. Näillä optiojärjestelmillä kokonaistuotantokustannuksia saadaan vielä hieman laskettua. Edellä esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen sijoittuminen Haminan kaupungin alueelle ja suhteessa Tervasaaren alueelle kaavoitettuun asuin- ja liikealueeseen on esitetty kuvassa 3.

14 14/29 Kuva 3. Tervasaaren alueen uusiutuvien energiaratkaisuvaihtoehtojen summittainen sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki Niemenkatu 73 Y-tunnus:

15 15/ Vaihtoehtojen vertailu Kappaleessa 4.2 esitetyt ratkaisuvaihtoehdot on koottu keskitetysti taulukkoon 1. Taulukossa on esitetty jokaisen ratkaisuvaihtoehdon edut ja haitat, joiden perusteella vaihtoehtoja voidaan vertailla. Kaikissa taulukossa 1 esitetyissä vaihtoehdoissa on hyvä tehon/kuorman säädettävyys, koska Tervasaaren alueen rakentuminen vaatii sitä. Kappaleen 4.2 ja taulukon 1 perusteella suositeltavin vaihtoehto ratkaisuksi on vaihtoehto 5 eli keskitetty sedimenttilämpölaitos yhdistettynä biokaasukaukolämmöllä, koska se on tuotantokustannuksiltaan edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Lisäksi vaihtoehdon 5 ratkaisulla ei poissuljeta muita mahdollisia energian tuotantomuotoja (esim. pellettilaitos mahdollista toteuttaa varuskunta-alueelle tai maalämpölaitos vastaavasti Tervasaaren alueelle). Taulukko 1. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto Edut Haitat VE1: Keskitetty maalämpölaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) VE1.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Vähäinen operointitarve - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vähäinen operointitarve - Edullisemmat energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Sähkö kallis priimaus-/varaenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille - Kallein tuotantokustannus - Sähkö kallis priimausenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE2: Keskitetty maalämpölaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa helposti toteutettavissa (vrt. vaihtoehto 1) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille

16 16/29 Vaihtoehto Edut Haitat VE2.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa - Edulliset energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE3: Keskitetty biokaasukaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE4: Keskitetty pellettikaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE5: Keskitetty sedimenttilämpölaitos (Kirkkojärvi) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Täysin uusiutuvaa - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Vähäinen operointitarve - voidaan hyödyntää nykyistä kaukolämpölaitosta ja prosessilaitteita suurelta osin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Edullinen lämmitysenergia - Kohtuulliset tuotantokustannukset - Voidaan korvata nykyistä maakaasun kulutusta suuressa määrin esim. kesäisin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vähäinen operointitarve - Edullisin kokonaistuotantokustannus - Laitoksen korkea käyttöaste - Mahdollistaa muut vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot hyvin - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Vaatii suuren laitosinvestoinnin kerralla - Polttoainelogistiikka/polttoaineen saatavuus riski - Vaatii operointia muita vaihtoehtoja enemmän - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Estää biokaasun täysmääräisen hyödyntämisen - Edellyttää lupaa Kirkkojärven hyödyntämiseen - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle

17 17/29 5. Aurinkosähkömallit Tässä kappaleessa esitetään kerrostalokohteeseen vaihtoehtoisia aurinkoenergia malleja. Kaikki esitettävät mallit ovat toteutettavissa olevia aurinkosähkömalleja Tervasaaren alueelle Haminan Energialle. Mallit on pyritty suunnittelemaan siten, että ne huomioivat alueen teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Tarkoituksena on antaa Haminan Energialle toimintamalliehdotuksia päätöksenteon tueksi. Aurinkosähkön tuotanto on yleistymässä ja sen toiminnalliset mallit ovat muuttumassa tulevaisuudessa. Seuraavassa taulukossa on otettu muutamia mahdollisesti yleistyviä trendejä huomioon. Taulukko 2. Aurinkosähkön nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät. 5.1 Aurinkosähkön huomioiminen kiinteistöissä Luvat Pienvoimalaitokseen investoiminen vaatii viranomaisen luvan ja koosta riippuen myös ilmoituksen Energiamarkkinavirastolle, tullille ja Fingridille. Laitostyyppi määrittelee mitä lupia hanke tarvitsee. Parhaiten tiedon löytää tarvittaville luville laitoksen sijaintikunnan rakennusviranomaiselta. Polttoainetta käyttävät voimalaitokset tarvitsevat ympäristöluvan mikäli niiden polttoaineteho on 5 50 megawattia. Aurinkosähkö ei vaadi täten ympäristölupaa. Sähköverkkoon liittyminen vaatii liittymisjohdon rakentamisen liityntäpisteestä sähköntuotantopaikkaan. Sähkölinjan rakentamiseen tarvitaan erinäisiä lupia, kuten maanomistajien luvat. Muita mahdollisia lupia ja asioita ovat esimerkiksi toimenpidelupa, rakentamiseen tarvittavat luvat ja ilmoitukset sekä olla yhteydessä paikallisen jakeluverkonhaltian kanssa. Energiamarkkinavirastolle on tehtävä ilmoitus, kun kyseessä on vähintään yhden megavolttiampeerin suuruinen voimalaitos. Fingridille tulee tehdä ilmoitus, jos tuotantolaitos on yli yhden megawatin suuruinen.

18 18/ Kaavoitus ja rakentamismääräykset Aurinkoenergian tuottamisen kannalta olennaisia ovat rakennusten kattojen sijainti, korkeusasema, suunta ja pystykulma. Mikäli alueelle halutaan luoda edellytyksiä suoran aurinkosähkön monipuoliseen hyödyntämiseen keskitetysti tai hajautetusti, voidaan kaavaan määritellä aurinkosähköä koskevia määräyksiä ja suosituksia. Aurinkosähköä koskevat kaavamääräykset voivat käsitellä muun muassa seuraavia asioita: - Maininta siitä, että alueella saa sijoittaa aurinkosähkön valmistamiseen liittyviä laitteita katoille ja julkisivuihin - Tärkeimmät paikat, joihin aurinkopaneeleita on taloudellisesti kannattavaa ja kaupunkikuvallisesti järkevää sijoittaa, voidaan määrittää kaavaan - Kattojen alimpien ja ylimpien kohtien korkeusasema, kerrosten määrällä ei ole merkitystä - Kattorakenteet sellaisiksi, että aurinkopaneeleita on mahdollista sijoittaa katoille - Kattojen suuntaus ja likimääräinen pystykulma rakennuksittain - Rakennuksia yhdistävien lippojen sijainti, suuntaus ja kallistuskulma Tontinluovutusehdoissa voidaan määrätä erikseen kiinteistökohtaisesta uusiutuvan energian tuotannosta syrjimättömyysnäkökulmien puitteissa sisällyttämällä ehtoja aurinkoenergian hyödyntämisestä. Kunta voi myös asettaa esimerkiksi vaihtoehtoja rakennuksen energiataloudelle esimerkiksi siten, että tontin ostaja tai vuokraaja voi valita, panostaako hän esimerkiksi aurinkoenergian tuotantoon vai esimerkiksi kohteen energiantarpeen pienentämiseen. Mikäli tontinluovutusehdoissa vaaditaan uusiutuvan energian tuottoa, niin käytännössä toteutuksessa rakennuttajilta edellytetään energian tuotannon raportointia. Kunnan on saatava tällöin tuotannon tarkastusoikeus ja sopimuksessa on määritettävä sanktiot sopimusrikkomuksista. Rakentamistapaohjeilla voidaan pyrkiä sulauttamaan aurinkopaneelit osaksi rakennettua ympäristöä ilman, että kaupunkikuva kärsii. Lisäksi rakennusmateriaaleilla ja värityksellä voidaan vaikuttaa myös aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksiin. Aurinkosähköä koskevat rakentamistapaohjeet voivat sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: - Aurinkopaneelien ja vesikaton ulkonäkö, sovittaminen yhteen - Kattojen rakenteet o Ne katot (tai katon osat), joille on osoitettu sijoitettavaksi aurinkopaneeleita, tulee rakentaa sellaisiksi, että paneelien asentaminen myös jälkikäteen on mahdollista. o Jos halutaan maksimoida kohtuuhintaisen aurinkosähkön tuottaminen alueella, on rakennusten arkkitehtuurin suosittava jyrkkiä kattoja kiinteistöissä. - Tekniset tilat - Energiakuormien hallinta

19 19/ Kiinteistöt Aurinkopaneeleilla saatavan sähkön määrään vaikuttavat paikallisen säteilymäärä ja paneelien valmistusteknologian lisäksi oleellisesti paneelien suuntaus ja sijoittelu. Aurinkopaneelien sijoittelussa on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat: - rakennusten kattojen ja julkisivujen soveltuvuus paneeliasennuksiin (esim. tasakattoisiin kiinteistöihin asennus tehdään pystytelineiden avulla, jotta paneelit voidaan sijoittaa optimaaliseen kallistuskulmaan, ) o Kuvassa 4 on estetty esimerkkejä paneelien sijoittamisesta erityyppisille katoille ja niistä saatava energiantuotto - Asennuskulman lisäksi sähköntuottopotentiaaliin vaikuttaa oleellisesti paneelien suuntaus. o Parhaisiin tuottomääriin päästään suuntaamalla paneelit kohti etelää. - Kattomateriaalilla ja kattojen rakenteella on merkitystä paneelien asennettavuuteen o Tärkeä huomioida se, että telineet saadaan kiinnitettyä tai niiden paino kohdistettua katon kantaviin rakenteisiin o Rakenteisiin kiinnitettyjen paneelijärjestelmien kuormitus kattoon on tavallisesti pieni. o Tehtäessä telineasennus betonilaatalla, tulee asennuskohdan kantavuus varmistaa. - Asennustelineet voivat muodostavat tasakatoille lumiaitoja, jolloin mahdollisesti kerääntyvän lumen massa on huomioitava kuormien laskennassa - Käytännössä kaikki kattomateriaalit soveltuvat paneelien asennukseen, mikäli mahdolliset läpiviennit kosteussuojataan (tiivistetään) asianmukaisesti. - Toteutusta suunniteltaessa on arvioitava myös paneelitelineisiin kohdistuva tuulikuorma o Mitä suurempi paneeleiden kallistuskulma on, sitä suurempi tuulikuorma telineisiin kohdistuu. o Tuulikuorma vaikuttaa siihen, kuinka monta kiinnitystä katon kantaviin rakenteisiin tulee tehdä tai kuinka raskas betonilaatta vaihtoehtoisesti tarvitaan - Pystytelineasennuksissa tulee ottaa huomioon etummaisen paneelirivistön varjostus takana oleville paneeleille o Esimerkiksi 30 asennuskulmalla vaakatasossa mitattu etäisyys etummaisen paneelirivin yläosasta takana olevan paneelirivin etuosaan tulee olla 2,5 kertaa paneelin korkeus - Aurinkopaneelit voidaan asentaa myös vaakatasoon, mutta tällöin paneeleilta saatava sähkömäärä jää selvästi alhaisemmaksi paneeleille tulevan heikomman säteilyn vuoksi. - Aurinkopaneeleiden tuotantoon vaikuttavat oleellisesti paneeleille saapuvaa auringonsäteilyä varjostavat rakenteet ja kasvillisuus. o Varjostuksia kartoitettaessa on huomioitava vuodenajan ja vuorokauden ajankohdan mukaan muuttuva auringonsäteilyn tulokulman muuttuessa. o Suurin osa aurinkosähkön tuotannosta ajoittuu touko syyskuuhun, jona aikana varjostuksia pitäisi erityisesti pyrkiä välttämään.

20 20/29 Kuva 4. Esimerkki aurinkopaneelien asennustavoista, kerrosaloista ja tuotto eri asennustavoilla Aurinkopaneelit eivät vaadi käytännössä juurikaan huoltoa, koska järjestelmät eivät sisällä liikkuvia osia eivätkä ne kulu helposti. Sijoitettaessa aurinkopaneeleita kiinteistöjen katoille tulee kuitenkin huomioida kiinteistön katolla tapahtuvaa muu huoltotyö. Katoille on hyvä jättää tilaa liikkumiselle, jotta kiinteistöteknisten laitteiden (kuten ilmanvaihtokoneen tms.) huolto on mahdollista. Myös mahdolliset lumityöt tulee olla mahdollista toteuttaa tarvittaessa kiinteistöjen katoilla. 5.2 Aurinkosähkö ja verotus Sähköverovelvollisia ovat yleisesti verkonhaltiat ja sähköntuottajat, ja heidän on tehtävä tullipiirille ilmoitus rekisteröitymistä varten. Sähköntuottaja on verovelvollinen siitä oman tuotannon osuudesta, jonka hän käyttää itse kyseisessä käyttöpaikassa muihin tarkoituksiin kuin energian tuotantoon. Pientuottajille on kuitenkin helpotus tässä kohdassa. Jos pientuottaja tuottaa enintään 50 kilovolttiampeerin tehoisessa tuotantolaitoksessa tai tuotantolaitteistokokonaisuudella, niin valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua ei tarvitse maksaa. Näiltä maksuilta välttyy myös, jos tuotantolaitos on alle kahden megavolttiampeerin tehoinen eikä siirrä tuotettua sähköä verkkoon. Lisäksi piensähköntuotannon verotukseen on valmisteilla muutos, joka läpi mennessään nostaisi verottoman sähköntuotannon ylärajan 400 MWh:iin. Verkkoon luovutettu sähkö on taas valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta.