ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS 3.12.2014"

Transkriptio

1 1/29 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

2 2/29 Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA TERVASAAREN ALUE TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS ENERGIARATKAISUVAIHTOEHDOT RATKAISUVAIHTOEHTOJEN RAJAAMINEN JA ALUSTAVAT LASKELMAT RATKAISUVAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU AURINKOSÄHKÖMALLIT AURINKOSÄHKÖN HUOMIOIMINEN KIINTEISTÖISSÄ Luvat Kaavoitus ja rakentamismääräykset Kiinteistöt AURINKOSÄHKÖ JA VEROTUS AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUKSET AURINKOSÄHKÖMALLIT JA NIIDEN KANNATTAVUUSLASKELMAT Energiayhtiö omistajana Kiinteistö vuokraajana Kiinteistö ja sen asukkaat leasing -sopimuksella Eri toimintamallien vahvuudet ja mahdollisuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28

3 3/29 1. Johdanto Tämä selvitys käsittelee Haminan Tervasaaren alueelle kaavoitetun uuden asuinalueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisun toteuttamista. Selvitys liittyy Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, sen Haminan kaupungin osioon ja selvitys on jatkotyö :n toteuttamaan selvitystyöhön - Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys. Projektia rahoittavat mukana olevat kunnat sekä ELY-keskus (energiatuki). Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimii kuntakatselmus-projektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energiaja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Työn ohjaukseen osallistuvat myös yhteishenkilöt Haminan kaupungilta sekä Haminan Energia Oy:stä. Selvityksen toteuttaa projektipäällikkö Jarkko Tenhunen :stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta on Tekninen johtaja Lauri Malinen :stä. Työn tavoitteena on selvittää yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys ja eri kokonaisjärjestelmien toteutettavuus alueella niin lämmityksen kuin jäähdytyksen osalta. Lisäksi työssä suunnitellaan aurinkosähkön yleinen liiketoimintamalli Haminan Energian näkökulmasta. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan määriteltyä toteutettavissa olevat eri energiantuotannon toteutusvaihtoehdot Tervasaaren alueelle, joiden pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan alueen energiaratkaisuja jo alueen rakentumisvaiheessa. Selvityksessä tarkastellaan seuraavia Energian tuotantovaihtoehtoja: Kokonaisenergiaratkaisut: Lämmitys: o Lämpöpumpputeknologia: maalämpö ja sedimenttilämpö o Polttotekniikat: pelletti ja biokaasu (kaukolämpö) Sähkö: o Aurinkosähkö

4 4/29 2. Tiivistelmä Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys työssä selvitettiin Tervasaaren alueen kokonaisratkaisujen toteutettavuutta ja kannattavuutta. Työssä tarkasteltiin lämpöpumpputeknologioista maa- ja sedimenttilämpöä sekä biopolttoteknologioista pelletti- ja biokaasupolttoa kokonaisenergiaratkaisun kannalta. Jatkoselvityksen perusteella potentiaalisin vaihtoehto alueen lämmitysenergiaratkaisuksi on se, että alue liitetään kaukolämpöverkkoon, ja alueen rakennuksiin tuotava kaukolämpö olisi Haminan kaukolämpöverkon uusiutuvaan energiaan perustuva "korvamerkattu" lämpötuote. Tuote pohjautuisi Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämiseen sekä biokaasutuotteen käyttöön varuskunnan lämpökeskuksessa. Ratkaisussa lämpö kerätään Kirkkojärven pohjan sedimenttikerroksesta lämmönkeruuputkilla ja lämpö jalostetaan lämpöpumpputeknologialla kaukolämpöverkostossa hyödynnettävissä olevaan lämpötilaan. Lämpöpumppulaitos sijoitettaisiin kuvan 1 kartassa näkyvälle, Kirkkojärven rannalle sijoitettavalle, lämpölaitospaikalle. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin ratkaisussa varuskunta-alueelle sijoitettavalla/päivitettävällä biokaasulaitoksella (kuva 1, kasarmialueen lämpölaitospaikka), jolloin Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyisivät normaalisti Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Sedimenttilämpöratkaisu on laskelmien mukaan tuotantokustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Ratkaisun tekninen toimivuus tai taloudellinen kannattavuus ei ole suoraan riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisnopeudesta kuten esimerkiksi Tervasaaren alueellisessa maalämpöratkaisussa. Esitetty ratkaisu ei myöskään poissulje muiden energiantuotantoteknologien hyödyntämistä esimerkiksi Tervasaaren alueellisissa lämmitysjärjestelmissä (mm. maalämpö/jäähdytys) vaan pikemminkin tukee niitä. Keskitetyllä ratkaisulla voidaan kattaa koko Tervasaaren alueen lämmitys- ja käyttöveden energiantarve niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa uusiutuvan energian tuottamisen myös koko Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Lisäksi työssä tarkasteltiin aurinkosähkön yleisiä liiketoimintamalleja Haminan Energian näkökulmasta. Aurinkosähkömalleista potentiaalisimmaksi osoittautui malli, jossa Haminan Energia hankkii paneelit leasingsopimuksella kiinteistöjen ja niiden asukkaiden käyttöön. Haminan Energia investoi aurinkopaneeleihin tehtyään sitovan sopimuksen kuluttajan kanssa. Energiayhtiö hoitaa asennuksen, huoltoja ylläpitotoimenpiteet ja kuluttaja maksaa leasingmaksua energiayhtiölle. Kun kuluttaja käyttää aurinkosähkötuotannon itse, välttyy hän siirtomaksuilta ja veroilta. Ylituotanto siirtyy verkkoon, josta energiayhtiö maksaa nimellisen korvauksen kuluttajalle. Tällä järjestelmällä energiayhtiö varmistaa investoinnin takaisinmaksun ja tuoton leasingmaksulla ja asukas saa ilmaista sähköä, joka korvaa leasingmaksun.

5 5/29 Kuva 1. Tervasaaren, Kirkkojärven ja mahdollisten lämpölaitosten sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki

6 6/29 3. Taustaa 3.1 Tervasaaren alue Haminan kaupungin Tervasaaren alueelle ollaan suunnittelemassa yli kerrosneliön suuruista aluetta meren rantaa, joka rakentuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksista sekä lähipalvelualueesta. Suurimman osan alueesta muodostaa asuin-/liikerakennusten muodostama kokonaisuus. Rakentuvan alueen pohjoispuolella rakennettu alue, joka on Haminan Energian kaukolämpölaitoksen piirissä. Tervasaaren rakennusten energiantuotannossa on tarkoitus hyödyntää ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Kuvassa 2 on esitetty Tervasaaren alueen lainvoiman saaneen asemakaavan kaavakartta. Kuva 2. Asemakaavakartta Haminan Tervasaaren asuin- ja liikealueesta Niemenkatu 73 Y-tunnus:

7 7/29 Alueellinen kehitysnäkökulma, alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio sekä esimerkki liiketoiminnan organisoitumisesta on esitetty :n toteuttamassa työssä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys, johon tämä jatkoselvitys pohjautuu. 3.3 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvityksessä, tarkasteltaessa Tervasaaren alueen rakentumisen aloituskortteleita eli kortteleita 83 ja 84, teknillistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi lämmöntuotantoon alueelle valikoitui keskitetty lämmöntuotanto maalämmöllä tuettuna kaukolämmöllä. Ratkaisuselvityksessä löydettiin keskitetty ratkaisu, jolla Tervasaaren korttelien 83 ja 84 lämmitys- ja käyttöveden energiantarve saadaan katettua niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Selvityksen pohjalta heräsi kuitenkin kysymys, miten Tervasaaren koko alueen energiaratkaisu tulisi toteuttaa, jotta koko alueelle saataisiin yhtenäinen ja teknillistaloudellisesti kannattava sekä toimiva lämmityskokonaisuus aikaiseksi. Tämä jatkoselvitystyö päätettiin toteuttaa päätöksenteon tueksi ajatellen koko Tervasaaren alueen energiaratkaisua. Jatkoselvityksen rungoksi määriteltiin neljä kysymystä/kokonaisuutta, joihin työllä haettiin vastausta. Seuraavassa on esitetty nämä kokonaisuudet: - Selvitetään Haminan, Tervasaaren koko alueen kokonaistarkastelu energiaratkaisun kannalta. - Selvitetään Tervasaareen mahdollisesti tarvittavan pumppu/lämpölaitoksen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja huomioiden kaupunkikuva. - Selvitetään mahdollisuutta lämpökaivojen sijoittamiseen puiston lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Myös vinokaivojen käyttämisen tuoma lisäpotentiaali arvioidaan. - Kevyt tarkastelu aurinkoenergiapakettiin; jossa Haminan Energia olisi toimijana. Mitä tulee huomioida rakennuksissa mahdollisen aurinkoenergiavarauksen suhteen. Kuvataan yleisellä tasolla mahdollinen liiketoimintamalli.

8 8/29 4. Energiaratkaisuvaihtoehdot 4.1 Ratkaisuvaihtoehtojen rajaaminen ja alustavat laskelmat Mietittäessä Tervasaaren alueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisuja hyödynnettiin aiemmassa ratkaisuselvityksessä tehtyjä alustavia laskelmia. Aiemmat alustavat laskelmat laajennettiin koskemaan koko Tervasaaren aluetta. Näissä huomioitiin käytettävissä olevat alueet/tilat mm. maalämpökaivoille ja maalämpöpumppulaitokselle sekä teknistaloudellinen potentiaali eri lämmöntuotantotavoille. Lisäksi One1 Oy ja Haminan Energia Oy pitivät yhteisen palaverin, jossa mietittiin ja vertailtiin toteutettavissa olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Näiden pohjalta tehtiin rajaukset tarkasteltaviin tuotantoteknologioihin sekä tuotantolaitoksen sijoittumiselle alueella. Lämpöpumpputeknologioista maalämmön käyttöä koko alueen lämmöntuotantoon todettiin selvityksessä rajoittavat rajallinen tila maalämpökaivoille. Optimaalisin mitoitus Tervasaaren maalämpöjärjestelmälle olisi 3,5 MW maalämpölaitos, jolloin alueen huipputehon tarpeesta saataisiin katettua noin 80 %. Loppu tehontarpeesta voitaisiin toteuttaa priimaavilla/tukevilla lämpöenergiamuodoilla. 3,5 MW maalämpöjärjestelmä vaatii noin 170 kpl maalämpökaivoja alueelle. Kun Tervasaaren alueen puistot, parkkipaikat sekä tontit hyödynnetään ja alueiden reunoilla hyödynnetään vinokaivopotentiaalit, saadaan alueelle kuitenkin mahtumaan ainoastaan 120 kpl maalämpökaivoja, mikä tarkoittaa lämpöpumppulaitoksen huipputehona 2,5 MW. Tätä suuremman maalämpöpumppulaitoksen sijoittaminen Tervasaaren alueelle vaatisi mahdollisesti liian pitkiä vaakakeruuverkostoja lämpölaitoksen ja kauimmaiset kaivojen välille (vaatisi siis kaivojen sijoittamista Tervasaaren kaava-alueen ulkopuolelle). Tervasaaren alueelle sijoitettava merivesilämpöpumppuratkaisu päätettiin tässä jatkoselvityksessä olla tarkastelematta, mutta se on teknisesti ja investoinniltaan potentiaalinen kilpailija maalämmön kanssa, mikäli maalämpökaivojen sijoittamisen kanssa tulee käytännössä ongelmia. Sedimenttilämpöä (lämpöpumppuratkaisu) on alueen läheisyydessä saatavissa, sekä meren, että läheisen Kirkkojärven pohjasta. Meren sedimenttilämpöratkaisussa lämpölaitos olisi sijoitettavissa Tervasaaren alueelle, mutta Kirkkojärven sedimenttilämpövaihtoehdossa laitos sijoittuisi Tervasaaren alueen ulkopuolelle, Kirkkojärven alueen reunalle. Sekä meren että Kirkkojärven sedimenttilämmölle suurin haaste laskelmien mukaan on alueen vaiheittainen rakentuminen. Jos sedimenttilämpölaitos voidaan rakentaa koko kapasiteetilleen kerralla ja Tervasaaren rakentumisen aikana tuotettava ylimääräinen lämpö hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa, saadaan sedimenttilämpölaitoksesta kannattava kilpailija muille ratkaisuvaihtoehdoille. Tässä työssä päädyttiin tarkastelemaan Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämistä osana Tervasaaren uusiutuvan energiakokonaisratkaisua, jossa lämpölaitos liitetään nykyiseen kaukolämpöverkostoon. Polttotekniikat, sekä hake, pelletti että biokaasu, ovat tuotantokustannuksiltaan ja investoinniltaan kilpailukykyiset vaihtoehdot lämpöpumpputeknologioille Tervasaaren aluelämpöjärjestelmässä ja niiden edullisuus korostuu selkeämmin tarkasteltaessa koko Tervasaaren aluetta (vrt. aloituskorttelit 83 ja 84 - tarkastelu). Biokaasulla tarkoitetaan tässä maakaasua vastaava polttoainetta, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä kaasuttamalla. Biokaasu ei sisällä lainaankaan rikkiä eikä siitä muodostu hiukkaspäästöjä. Biokaasu onkin aidosti uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tässäkin tapauksessa alueen vaiheittainen rakentuminen sekä lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. Asuinalueen

9 9/29 välittömään läheisyyteen ei ensisijaisesti haluta savupiippua. Myös polttoainelogistiikka muodostaa ongelmia asuinalueen läheisyydessä. Tervasaaren tyyppiseltä alueelta juuri edellä mainitut haasteet karsivat käytännössä hake- ja pellettilämpöön pohjautuvan lämpölaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista. Ainut järkevä sijoituspaikka polttotekniikkaan perustuvalle lämpölaitokselle olisi tarkastelujen mukaan Tervasaaren alueen ulkopuolella. Polttotekniikoista pellettiä ja biokaasua päätettiinkin tarkastella siitä näkökulmasta, että ne korvaisivat nykyistä maakaasukaukolämpöä Haminan alueella ja toisivat tarvittaessa lisäkapasiteettia kaukolämpöverkkoon vihertäen myös nykyistä kaukolämpöä. Kaukolämpöverkon laajentaminen Tervasaaren alueelle on mahdollista, sillä nykyisen kaukolämmön runkoverkon kapasiteetti riittää hyvin koko Tervasaaren kaukolämpötarpeen siirtämiseksi. Riittävän kaukolämpömäärän tuottamiseksi tarvittaisiin kuitenkin kattilainvestointi Varuskunnan lämpölaitokselle pian aloituskortteleiden rakentumisen aikoihin/jälkeen. Tämän vuoksi ratkaisun katsottiin kaukolämmön tapauksessa löytyvän edellisessä kappaleessa esitetyillä vaihtoehdoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investointi tulisi olemaan energiayhtiön näkökulmasta hieman edullisempi kuin aluelämpölaitoksen, mutta Tervasaaren alueen kiinteistöille ei tällöin järkevästi saataisi tuotettua kaukokylmää. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien vertailu ja selvitys päätettiin rajata tästä jatkoselvityksestä pois, joten varsinaisiksi ratkaisutasolle asti tarkasteltaviksi tuotantoteknologioiksi valikoituivat seuraavat teknologiat: - Lämpöpumpputeknologia: o Maalämpö (ja jäähdytys), lämpölaitos Tervasaaren alueelle o Sedimenttilämpö, lämpölaitos Kirkkojärven alueelle - Polttotekniikat: o Pelletti, lämpölaitos varuskunnan alueelle o Biokaasu, lisäkattilakapasiteettia varuskunnan alueelle - Kaukolämpö (maakaasu): o Nykyinen lämpölaitos varuskunnan alueella 4.2. Ratkaisuvaihtoehdot Tarkasteltava vaihtoehto valittiin :n alustavien laskelmien ja Haminan Energian kanssa käydyn palaverin perusteella. Tarkasteluun valittiin viisi ratkaisuvaihtoehtoa sekä kaksi alivaihtoehtoa, joissa kaikissa lähtökohtana oli toteuttamiskelpoinen sekä teknisesti ja taloudellisesti potentiaalien kokonaisuus. Vaihtoehtoja valittaessa huomioitiin Tervasaaren alueen vaiheittainen rakentuminen siten, että jokainen vaihtoehto on madollista toteuttaa huomioiden hidas lämpökuorman kasvu. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä jatkoselvityksessä läpikäydyt ja lasketut ratkaisuvaihtoehdot olivat:

10 10/29 VE1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä. VE1.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä VE2: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä. VE2.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä VE3: Keskitetty biokaasu-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE4: Keskitetty pelletti-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE5: Keskitetty sedimenttilämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), tuettuna biokaasukaukolämmöllä. Vaihtoehdoille ei tehty tarkempia teknillistaloudellisia tuotantokustannuslaskelmia, mutta eri vaihtoehtojen investointi- ja tuotantokustannuksia määriteltiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Alueen rakennusoikeus yhteensä m 2, rakennusten lämmitettävä pinta-ala 85 % rakennus oikeudesta eli m 2 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Rakennusten lämmitettävä tilavuus m 3 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Huipputehon tarve (lämmitys) 4,3 MW, huipun käyttöaika keskimäärin 2000 h o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle - Lämmitysenergian tarve n MWh/a - Jäähdytysenergian potentiaali n. 550 MWh/a o laskentaperusteena keskimäärin W/m 2 ja huipunkäyttöaika h - Kaikki Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyvät rakennuttuaan aluelämpöverkkoon - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 38 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämpö 55 /MWh (alv 0 %)

11 11/29 Vaihtoehdossa 1 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Rajoitus maalämpölaitoksen koosta tuli kappaleessa 4.1 esitetystä syystä, eli koska maalämpökaivoja ei saada koko kapasiteetin tarvitsemaa määrää mahtumaan alueelle. Tervasaaren kaavoitetulle alueelle mahtuu maalämpökaivoja yhteensä 120 kpl, kun kaivoja sijoitetaan puistoalueiden lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Kaivomäärään on otettu huomioon myös reuna-alueille sijoitettavat vinokaivot. Priimaus laskettiin tehtäväksi lämpölaitoksella suorasähköllä, mikä tarkoittaa käytännössä sähkökattilaa laitokselle. Rajallinen tila maalämpökaivoille rajaa lämpöpumppulaitoksen tehon noin 50 % kokonaistehotarpeesta, mutta kokonaisenergian tarpeesta saadaan tuotettua noin %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 50 % alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan maaperästä ja loput noin 50 % sähköstä (maalämpöpumpun käyttämä sähkö sekä sähkökattilan käyttämä sähkö yhteensä). Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö sekä lämmön priimaukseen käytettävän sähkökattila sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua. Laitos kaavailtiin sijoitettavan Oolannin puiston reunalle kaavoitetulle EN-alueelle, jota tulisi suurentaa kuitenkin m 2 kokoiseksi. Tämä siksi, että tontille saadaan mahtumaan noin 100 m 2 aluelämpölaitos. Vaihtoehtoisesti lämpölaitos voitaisiin sijoittaa myös Tervasaaren korttelien 83 ja 84 eteläpuolelle Majakkarannan tien varteen, mikäli kaavaa siltä osin muutettaisiin. Harkittava sijoituspaikka voisi olla myös lämpölaitoksen sijoittaminen jonkun kerrostalon tontille kaavoitetun autokatokset tms. yhteyteen. Tämä vaatii sopimusta tontin rakentajan kanssa. Alueelle tulisi vaihtoehdossa oma aluelämpöverkko, johon olisi mahdollista syöttää ulkopuolista energiaa optiona Tervasaaren aluelämpöverkkoon ja päinvastoin. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 1 noin 3 milj.. Verkoston osuus tästä on noin k. Investointiin vaikuttaa paljon millaisella vaiheistuksella investointi joudutaan tekemään vaiheittaisen rakentumisen vuoksi. Sähkö on kallis priimausenergian tuotantomuoto, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset kohoavat vaihtoehdossa 1 noin /MWh:iin. Vaihtoehdossa 2 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Muuten tämä vaihtoehto on vastaavanlainen kuin vaihtoehto 1, mutta priimausenergiana käytetään kaukolämpöä, joka on tuotettu biokaasulla. Lämpölaitoksen sijoitusvaihtoehdot ovat tässä vaihtoehdossa vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Biokaasukaukolämpö suunniteltiin tehtävän Haminan Energian lämpölaitoksella (varuskunta-alueella). Vaihtoehtoon 1 verrattuna priimaus ja huippukuormat tehtäisiin kaukolämmöllä, mikä tarkoittaa lämpölaitokseen kaksisuuntaista kaukolämmönvaihdinta sähkökattilan tilalle. Kaksisuuntaisella kaukolämmönvaihtimella mahdollistetaan lämmön syöttäminen myös Tervasaaren aluelämpöverkosta Haminan Energian kaukolämpöverkkoon (esim. kesäaikaan). Tervasaaren alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta tulee vaihtoehdossa 2 tällöin 50 % maaperästä, 25 % maalämpöpumpun sähköstä ja 25 % biokaasukaukolämmöstä. Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua biokaasukaukolämmön ansiosta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 2 karkeasti samaa luokkaa kuin vaihtoehto 1 eli noin 3 milj.. Verkoston osuus on tästä sama eli noin k. Kaukolämmöllä saadaan tuotettua priimausenergia selvästi edullisemmin kuin sähköllä, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 2 noin /MWh.

12 12/29 Vaihtoehto 1.1 ja 2.1 laskettiin vaihtoiseksi ratkaisuksi vaihtoehdoille 1 ja 2. Vaihtoehtoon 1.1 lisättiin vaihtoehtoon 1 verrattuna jäähdytys ja vaihtoehto 2.1 vastaa samalla lailla vaihtoehtoa 2. Aluejäähdytyksen järjestäminen Tervasaaren alueelle ei aiheuta tuotantolaitokseen merkittävää lisäinvestointia, vaan suuri investointi joudutaan tekemään jäähdytysverkoston rakentamiseen. Verkostoinvestointi lähes kaksinkertaistuu vaihtoehdoissa 1.1. ja 2.1 verrattaessa vaihtoehtoihin 1 ja 2 (verkostoinvestointi kokonaisuudessaan n t ). Kokonaisinvestoinnit vaihtoehdoissa 1.1 ja 2.1 ovat reilu 3,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset laskevat kuitenkin molemmissa vaihtoehdossa yhdistetyn lämmön- ja jäähdytystuotannon ansiosta siten, että vaihtoehdossa 1.1 kokonaistuotantokustannus on noin /MWh ja vaihtoehdossa 2.1 taas /MWh. Tuotantokustannuksia saadaan siis laskettua karkeasti noin 5 /MWh jäähdytyksen avulla. Vaihtoehdossa 3 Tervasaari laskettiin liitettäväksi Haminan energian kaukolämpöverkkoon. Tervasaaren alue olisi tässä vaihtoehdossa periaatteessa normaali kaukolämpölämmitteinen alue, mutta alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä. Tämä tarkoittaa sitä, että Haminan Energia investoisi esim. nykyisen kaukolämpölaitoksensa yhteyteen 5 MW biokaasukaukolämpökapasiteettia (lisäämällä biokaasukäyttöistä kattilakapasiteettia) ja tarjoaisi Tervasaaren alueelle biokaasukaukolämpöä (alueen kaukolämpö korvamerkittyä uusiutuvaa energiaa). Tervasaaren alueen ollessa rakentumisvaiheessa voi Haminan Energia tarjota biokaasukaukolämpöä myös käyttämällä nykyisessä laitoksessa biokaasua. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen maakaasukäytön korvaamista osittain biokaasulla nykyisessä kaasulämpölaitoksessa (vähintään Tervasaaren tarvitseman lämpömäärän verran). Lämmityskuorman kasvaessa Tervasaaren alueella on lisäkattilakapasiteetin investointi kuitenkin välttämätöntä. Vaihtoehdon 3 investointikustannukset ovat aiempiin vaihtoehtoihin nähden selvästi pienemmät, sillä Tervasaaren alueelle ei tarvitse investoida kuin verkostoon. Kun huomioidaan kaukolämpölinjan vetäminen Tervasaaren alueelle ja varuskunta-alueen kaukolämpölaitokseen tehtävät lisäkapasiteettia koskevat laitteisto- ja prosessimuutosinvestoinnit, on investointikustannus vaihtoehdossa 3 noin 1,1 milj.. Kokonaistuotantokustannukseksi tulee vaihtoehdossa /MWh. Mikäli nykyisiä tuotantolaitteistoja voidaan hyödyntää osana biokaasulaitosta suurissa määrin, laskee se investointia ja näin ollen myös tuotantokustannuksia edellä mainitusta selvästi. Tämä vaihtoehto ei poissulje Tervasaaren alueelle sijoitettavaa maalämpölaitosta, vaan maalämpölaitos voidaan rakentaa Haminan Energian toimesta alueelle esimerkiksi myöhemmin, kun Tervasaaren alueella on enemmän kuormaa. Täällä järjestelyllä voitaisiin tarjota Tervasaaren alueelle myös jäähdytystä, mutta tällaiseen vaihtoehtoon ei tässä selvitystyössä tarkemmin paneuduttu. Vaihtoehto 4 laskettiin vastaavalla periaatteella kuin vaihtoehto 3, mutta Haminan Energian oletettiin investoivan 5 MW pellettilämpölaitos varuskunnan alueelle. Tervasaaren alue laskettiin liitettäväksi siis Haminan energian kaukolämpöverkkoon vaihtoehdon 3 tapaan. Erona vaihtoehtoon 3 Haminan Energian tulisi investoida heti Tervasaaren rakentumisen alku vaiheessa pellettilämpölaitokseen. Investointina pellettilaitos kaukolämpöverkoston kanssa tarkoittaa noin 2,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 4 noin /MWh. Myös tässä vaihtoehdossa maalämpölaitoksen rakentaminen esimerkiksi pienempänä (kattaisi jäähdytystarpeen) Tervasaaren alueelle myöhemmin olisi mahdollista vaihtoehdon 3 mukaisesti.

13 13/29 Vaihtoehdossa 5 Tervasaari laskettiin liitettäväksi vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan kaukolämpöverkostoon. Alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä edellisten vaihtoehtojen tapaan, mutta Tervasaaren kaukolämpö tuotettaisiin 1MW sedimenttilämpöpumppulaitoksella ja priimaus sekä huipputehontarpeet taas biokaasu-kaukolämmöllä. Sedimenttilämpö kerätään Haminan Kirkkojärvestä. Lämpöpumppulaitos mitoitettiin siten, että huipputeho 1 MW, mutta huipunkäyttöaika maksimaalinen, h/a. Laitos sijoitetaan esimerkiksi lähelle Kirkkojärveä, josta tuotettu lämpö syötetään Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Tällaisella mitoituksella sedimenttilämpöpumppulaitos saa toimia maksimaalisen huipunkäyttöaja, koska kesällä Tervasaaren alueen tarpeesta ylijäävä lämpö voidaan hyödyntää Haminan Energian muussa kaukolämpöverkostossa. Optimaalisessa tilanteessa Kirkkojärven lämpöpuppulaitos voisi tuottaa kaiken Haminan Energian kaukolämpöverkoston kuorman kesäaikaan. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin lämmityskauden aikaan joko lämpöpumppulaitoksen yhteyteen sijoitettavalla biokaasukattilalla tai keskitetysti varuskunta-alueelta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 5 reilu 2 milj.. Investointiin on huomioitu sekä lämpöpumppulaitos, että biokaasulaitos. Suuren huipunkäyttöajan kohtuullisen edullisen priimausenergian vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 5 noin /MWh. Tässä vaihtoehdossa jäähdytystä on mahdollista tarjota optiona sedimenttilämpölaitoksen läheisyyteen, mikäli potentiaalisia asiakkaita löytyy lähistöltä. Tervasaaren alueen jäähdytys on taas mahdollista hoitaa vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan paikallisella maalämpölaitoksella, joka syöttää lämmön kaukolämpöverkostoon. Näillä optiojärjestelmillä kokonaistuotantokustannuksia saadaan vielä hieman laskettua. Edellä esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen sijoittuminen Haminan kaupungin alueelle ja suhteessa Tervasaaren alueelle kaavoitettuun asuin- ja liikealueeseen on esitetty kuvassa 3.

14 14/29 Kuva 3. Tervasaaren alueen uusiutuvien energiaratkaisuvaihtoehtojen summittainen sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki Niemenkatu 73 Y-tunnus:

15 15/ Vaihtoehtojen vertailu Kappaleessa 4.2 esitetyt ratkaisuvaihtoehdot on koottu keskitetysti taulukkoon 1. Taulukossa on esitetty jokaisen ratkaisuvaihtoehdon edut ja haitat, joiden perusteella vaihtoehtoja voidaan vertailla. Kaikissa taulukossa 1 esitetyissä vaihtoehdoissa on hyvä tehon/kuorman säädettävyys, koska Tervasaaren alueen rakentuminen vaatii sitä. Kappaleen 4.2 ja taulukon 1 perusteella suositeltavin vaihtoehto ratkaisuksi on vaihtoehto 5 eli keskitetty sedimenttilämpölaitos yhdistettynä biokaasukaukolämmöllä, koska se on tuotantokustannuksiltaan edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Lisäksi vaihtoehdon 5 ratkaisulla ei poissuljeta muita mahdollisia energian tuotantomuotoja (esim. pellettilaitos mahdollista toteuttaa varuskunta-alueelle tai maalämpölaitos vastaavasti Tervasaaren alueelle). Taulukko 1. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto Edut Haitat VE1: Keskitetty maalämpölaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) VE1.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Vähäinen operointitarve - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vähäinen operointitarve - Edullisemmat energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Sähkö kallis priimaus-/varaenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille - Kallein tuotantokustannus - Sähkö kallis priimausenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE2: Keskitetty maalämpölaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa helposti toteutettavissa (vrt. vaihtoehto 1) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille

16 16/29 Vaihtoehto Edut Haitat VE2.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa - Edulliset energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE3: Keskitetty biokaasukaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE4: Keskitetty pellettikaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE5: Keskitetty sedimenttilämpölaitos (Kirkkojärvi) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Täysin uusiutuvaa - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Vähäinen operointitarve - voidaan hyödyntää nykyistä kaukolämpölaitosta ja prosessilaitteita suurelta osin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Edullinen lämmitysenergia - Kohtuulliset tuotantokustannukset - Voidaan korvata nykyistä maakaasun kulutusta suuressa määrin esim. kesäisin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vähäinen operointitarve - Edullisin kokonaistuotantokustannus - Laitoksen korkea käyttöaste - Mahdollistaa muut vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot hyvin - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Vaatii suuren laitosinvestoinnin kerralla - Polttoainelogistiikka/polttoaineen saatavuus riski - Vaatii operointia muita vaihtoehtoja enemmän - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Estää biokaasun täysmääräisen hyödyntämisen - Edellyttää lupaa Kirkkojärven hyödyntämiseen - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle

17 17/29 5. Aurinkosähkömallit Tässä kappaleessa esitetään kerrostalokohteeseen vaihtoehtoisia aurinkoenergia malleja. Kaikki esitettävät mallit ovat toteutettavissa olevia aurinkosähkömalleja Tervasaaren alueelle Haminan Energialle. Mallit on pyritty suunnittelemaan siten, että ne huomioivat alueen teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Tarkoituksena on antaa Haminan Energialle toimintamalliehdotuksia päätöksenteon tueksi. Aurinkosähkön tuotanto on yleistymässä ja sen toiminnalliset mallit ovat muuttumassa tulevaisuudessa. Seuraavassa taulukossa on otettu muutamia mahdollisesti yleistyviä trendejä huomioon. Taulukko 2. Aurinkosähkön nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät. 5.1 Aurinkosähkön huomioiminen kiinteistöissä Luvat Pienvoimalaitokseen investoiminen vaatii viranomaisen luvan ja koosta riippuen myös ilmoituksen Energiamarkkinavirastolle, tullille ja Fingridille. Laitostyyppi määrittelee mitä lupia hanke tarvitsee. Parhaiten tiedon löytää tarvittaville luville laitoksen sijaintikunnan rakennusviranomaiselta. Polttoainetta käyttävät voimalaitokset tarvitsevat ympäristöluvan mikäli niiden polttoaineteho on 5 50 megawattia. Aurinkosähkö ei vaadi täten ympäristölupaa. Sähköverkkoon liittyminen vaatii liittymisjohdon rakentamisen liityntäpisteestä sähköntuotantopaikkaan. Sähkölinjan rakentamiseen tarvitaan erinäisiä lupia, kuten maanomistajien luvat. Muita mahdollisia lupia ja asioita ovat esimerkiksi toimenpidelupa, rakentamiseen tarvittavat luvat ja ilmoitukset sekä olla yhteydessä paikallisen jakeluverkonhaltian kanssa. Energiamarkkinavirastolle on tehtävä ilmoitus, kun kyseessä on vähintään yhden megavolttiampeerin suuruinen voimalaitos. Fingridille tulee tehdä ilmoitus, jos tuotantolaitos on yli yhden megawatin suuruinen.

18 18/ Kaavoitus ja rakentamismääräykset Aurinkoenergian tuottamisen kannalta olennaisia ovat rakennusten kattojen sijainti, korkeusasema, suunta ja pystykulma. Mikäli alueelle halutaan luoda edellytyksiä suoran aurinkosähkön monipuoliseen hyödyntämiseen keskitetysti tai hajautetusti, voidaan kaavaan määritellä aurinkosähköä koskevia määräyksiä ja suosituksia. Aurinkosähköä koskevat kaavamääräykset voivat käsitellä muun muassa seuraavia asioita: - Maininta siitä, että alueella saa sijoittaa aurinkosähkön valmistamiseen liittyviä laitteita katoille ja julkisivuihin - Tärkeimmät paikat, joihin aurinkopaneeleita on taloudellisesti kannattavaa ja kaupunkikuvallisesti järkevää sijoittaa, voidaan määrittää kaavaan - Kattojen alimpien ja ylimpien kohtien korkeusasema, kerrosten määrällä ei ole merkitystä - Kattorakenteet sellaisiksi, että aurinkopaneeleita on mahdollista sijoittaa katoille - Kattojen suuntaus ja likimääräinen pystykulma rakennuksittain - Rakennuksia yhdistävien lippojen sijainti, suuntaus ja kallistuskulma Tontinluovutusehdoissa voidaan määrätä erikseen kiinteistökohtaisesta uusiutuvan energian tuotannosta syrjimättömyysnäkökulmien puitteissa sisällyttämällä ehtoja aurinkoenergian hyödyntämisestä. Kunta voi myös asettaa esimerkiksi vaihtoehtoja rakennuksen energiataloudelle esimerkiksi siten, että tontin ostaja tai vuokraaja voi valita, panostaako hän esimerkiksi aurinkoenergian tuotantoon vai esimerkiksi kohteen energiantarpeen pienentämiseen. Mikäli tontinluovutusehdoissa vaaditaan uusiutuvan energian tuottoa, niin käytännössä toteutuksessa rakennuttajilta edellytetään energian tuotannon raportointia. Kunnan on saatava tällöin tuotannon tarkastusoikeus ja sopimuksessa on määritettävä sanktiot sopimusrikkomuksista. Rakentamistapaohjeilla voidaan pyrkiä sulauttamaan aurinkopaneelit osaksi rakennettua ympäristöä ilman, että kaupunkikuva kärsii. Lisäksi rakennusmateriaaleilla ja värityksellä voidaan vaikuttaa myös aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksiin. Aurinkosähköä koskevat rakentamistapaohjeet voivat sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: - Aurinkopaneelien ja vesikaton ulkonäkö, sovittaminen yhteen - Kattojen rakenteet o Ne katot (tai katon osat), joille on osoitettu sijoitettavaksi aurinkopaneeleita, tulee rakentaa sellaisiksi, että paneelien asentaminen myös jälkikäteen on mahdollista. o Jos halutaan maksimoida kohtuuhintaisen aurinkosähkön tuottaminen alueella, on rakennusten arkkitehtuurin suosittava jyrkkiä kattoja kiinteistöissä. - Tekniset tilat - Energiakuormien hallinta

19 19/ Kiinteistöt Aurinkopaneeleilla saatavan sähkön määrään vaikuttavat paikallisen säteilymäärä ja paneelien valmistusteknologian lisäksi oleellisesti paneelien suuntaus ja sijoittelu. Aurinkopaneelien sijoittelussa on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat: - rakennusten kattojen ja julkisivujen soveltuvuus paneeliasennuksiin (esim. tasakattoisiin kiinteistöihin asennus tehdään pystytelineiden avulla, jotta paneelit voidaan sijoittaa optimaaliseen kallistuskulmaan, ) o Kuvassa 4 on estetty esimerkkejä paneelien sijoittamisesta erityyppisille katoille ja niistä saatava energiantuotto - Asennuskulman lisäksi sähköntuottopotentiaaliin vaikuttaa oleellisesti paneelien suuntaus. o Parhaisiin tuottomääriin päästään suuntaamalla paneelit kohti etelää. - Kattomateriaalilla ja kattojen rakenteella on merkitystä paneelien asennettavuuteen o Tärkeä huomioida se, että telineet saadaan kiinnitettyä tai niiden paino kohdistettua katon kantaviin rakenteisiin o Rakenteisiin kiinnitettyjen paneelijärjestelmien kuormitus kattoon on tavallisesti pieni. o Tehtäessä telineasennus betonilaatalla, tulee asennuskohdan kantavuus varmistaa. - Asennustelineet voivat muodostavat tasakatoille lumiaitoja, jolloin mahdollisesti kerääntyvän lumen massa on huomioitava kuormien laskennassa - Käytännössä kaikki kattomateriaalit soveltuvat paneelien asennukseen, mikäli mahdolliset läpiviennit kosteussuojataan (tiivistetään) asianmukaisesti. - Toteutusta suunniteltaessa on arvioitava myös paneelitelineisiin kohdistuva tuulikuorma o Mitä suurempi paneeleiden kallistuskulma on, sitä suurempi tuulikuorma telineisiin kohdistuu. o Tuulikuorma vaikuttaa siihen, kuinka monta kiinnitystä katon kantaviin rakenteisiin tulee tehdä tai kuinka raskas betonilaatta vaihtoehtoisesti tarvitaan - Pystytelineasennuksissa tulee ottaa huomioon etummaisen paneelirivistön varjostus takana oleville paneeleille o Esimerkiksi 30 asennuskulmalla vaakatasossa mitattu etäisyys etummaisen paneelirivin yläosasta takana olevan paneelirivin etuosaan tulee olla 2,5 kertaa paneelin korkeus - Aurinkopaneelit voidaan asentaa myös vaakatasoon, mutta tällöin paneeleilta saatava sähkömäärä jää selvästi alhaisemmaksi paneeleille tulevan heikomman säteilyn vuoksi. - Aurinkopaneeleiden tuotantoon vaikuttavat oleellisesti paneeleille saapuvaa auringonsäteilyä varjostavat rakenteet ja kasvillisuus. o Varjostuksia kartoitettaessa on huomioitava vuodenajan ja vuorokauden ajankohdan mukaan muuttuva auringonsäteilyn tulokulman muuttuessa. o Suurin osa aurinkosähkön tuotannosta ajoittuu touko syyskuuhun, jona aikana varjostuksia pitäisi erityisesti pyrkiä välttämään.

20 20/29 Kuva 4. Esimerkki aurinkopaneelien asennustavoista, kerrosaloista ja tuotto eri asennustavoilla Aurinkopaneelit eivät vaadi käytännössä juurikaan huoltoa, koska järjestelmät eivät sisällä liikkuvia osia eivätkä ne kulu helposti. Sijoitettaessa aurinkopaneeleita kiinteistöjen katoille tulee kuitenkin huomioida kiinteistön katolla tapahtuvaa muu huoltotyö. Katoille on hyvä jättää tilaa liikkumiselle, jotta kiinteistöteknisten laitteiden (kuten ilmanvaihtokoneen tms.) huolto on mahdollista. Myös mahdolliset lumityöt tulee olla mahdollista toteuttaa tarvittaessa kiinteistöjen katoilla. 5.2 Aurinkosähkö ja verotus Sähköverovelvollisia ovat yleisesti verkonhaltiat ja sähköntuottajat, ja heidän on tehtävä tullipiirille ilmoitus rekisteröitymistä varten. Sähköntuottaja on verovelvollinen siitä oman tuotannon osuudesta, jonka hän käyttää itse kyseisessä käyttöpaikassa muihin tarkoituksiin kuin energian tuotantoon. Pientuottajille on kuitenkin helpotus tässä kohdassa. Jos pientuottaja tuottaa enintään 50 kilovolttiampeerin tehoisessa tuotantolaitoksessa tai tuotantolaitteistokokonaisuudella, niin valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua ei tarvitse maksaa. Näiltä maksuilta välttyy myös, jos tuotantolaitos on alle kahden megavolttiampeerin tehoinen eikä siirrä tuotettua sähköä verkkoon. Lisäksi piensähköntuotannon verotukseen on valmisteilla muutos, joka läpi mennessään nostaisi verottoman sähköntuotannon ylärajan 400 MWh:iin. Verkkoon luovutettu sähkö on taas valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta.

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy Kukonkankaan energianhankintaselvitys yhteenveto Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy 21.1.2014 Granlund Oy lyhyesti Konsultointi Talotekniikan suunnittelu Kiinteistöjen ylläpito

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä. MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 04.04.2016 Sivu 1 / 1 1374/2016 02.07.00 39 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot