ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS 3.12.2014"

Transkriptio

1 1/29 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ENERGIARATKAISUN JATKOSELVITYS

2 2/29 Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys Sisällys 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ TAUSTAA TERVASAAREN ALUE TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS ENERGIARATKAISUVAIHTOEHDOT RATKAISUVAIHTOEHTOJEN RAJAAMINEN JA ALUSTAVAT LASKELMAT RATKAISUVAIHTOEHDOT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU AURINKOSÄHKÖMALLIT AURINKOSÄHKÖN HUOMIOIMINEN KIINTEISTÖISSÄ Luvat Kaavoitus ja rakentamismääräykset Kiinteistöt AURINKOSÄHKÖ JA VEROTUS AURINKOSÄHKÖN KUSTANNUKSET AURINKOSÄHKÖMALLIT JA NIIDEN KANNATTAVUUSLASKELMAT Energiayhtiö omistajana Kiinteistö vuokraajana Kiinteistö ja sen asukkaat leasing -sopimuksella Eri toimintamallien vahvuudet ja mahdollisuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...28

3 3/29 1. Johdanto Tämä selvitys käsittelee Haminan Tervasaaren alueelle kaavoitetun uuden asuinalueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisun toteuttamista. Selvitys liittyy Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projektiin, sen Haminan kaupungin osioon ja selvitys on jatkotyö :n toteuttamaan selvitystyöhön - Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys. Projektia rahoittavat mukana olevat kunnat sekä ELY-keskus (energiatuki). Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimii kuntakatselmus-projektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energiaja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Työn ohjaukseen osallistuvat myös yhteishenkilöt Haminan kaupungilta sekä Haminan Energia Oy:stä. Selvityksen toteuttaa projektipäällikkö Jarkko Tenhunen :stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta on Tekninen johtaja Lauri Malinen :stä. Työn tavoitteena on selvittää yhdessä sovittujen uusiutuvien energianlähteiden hyödynnettävyys ja eri kokonaisjärjestelmien toteutettavuus alueella niin lämmityksen kuin jäähdytyksen osalta. Lisäksi työssä suunnitellaan aurinkosähkön yleinen liiketoimintamalli Haminan Energian näkökulmasta. Tarkoituksena on, että työn päätteeksi saadaan määriteltyä toteutettavissa olevat eri energiantuotannon toteutusvaihtoehdot Tervasaaren alueelle, joiden pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan alueen energiaratkaisuja jo alueen rakentumisvaiheessa. Selvityksessä tarkastellaan seuraavia Energian tuotantovaihtoehtoja: Kokonaisenergiaratkaisut: Lämmitys: o Lämpöpumpputeknologia: maalämpö ja sedimenttilämpö o Polttotekniikat: pelletti ja biokaasu (kaukolämpö) Sähkö: o Aurinkosähkö

4 4/29 2. Tiivistelmä Tervasaaren energiaratkaisun jatkoselvitys työssä selvitettiin Tervasaaren alueen kokonaisratkaisujen toteutettavuutta ja kannattavuutta. Työssä tarkasteltiin lämpöpumpputeknologioista maa- ja sedimenttilämpöä sekä biopolttoteknologioista pelletti- ja biokaasupolttoa kokonaisenergiaratkaisun kannalta. Jatkoselvityksen perusteella potentiaalisin vaihtoehto alueen lämmitysenergiaratkaisuksi on se, että alue liitetään kaukolämpöverkkoon, ja alueen rakennuksiin tuotava kaukolämpö olisi Haminan kaukolämpöverkon uusiutuvaan energiaan perustuva "korvamerkattu" lämpötuote. Tuote pohjautuisi Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämiseen sekä biokaasutuotteen käyttöön varuskunnan lämpökeskuksessa. Ratkaisussa lämpö kerätään Kirkkojärven pohjan sedimenttikerroksesta lämmönkeruuputkilla ja lämpö jalostetaan lämpöpumpputeknologialla kaukolämpöverkostossa hyödynnettävissä olevaan lämpötilaan. Lämpöpumppulaitos sijoitettaisiin kuvan 1 kartassa näkyvälle, Kirkkojärven rannalle sijoitettavalle, lämpölaitospaikalle. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin ratkaisussa varuskunta-alueelle sijoitettavalla/päivitettävällä biokaasulaitoksella (kuva 1, kasarmialueen lämpölaitospaikka), jolloin Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyisivät normaalisti Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Sedimenttilämpöratkaisu on laskelmien mukaan tuotantokustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Ratkaisun tekninen toimivuus tai taloudellinen kannattavuus ei ole suoraan riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisnopeudesta kuten esimerkiksi Tervasaaren alueellisessa maalämpöratkaisussa. Esitetty ratkaisu ei myöskään poissulje muiden energiantuotantoteknologien hyödyntämistä esimerkiksi Tervasaaren alueellisissa lämmitysjärjestelmissä (mm. maalämpö/jäähdytys) vaan pikemminkin tukee niitä. Keskitetyllä ratkaisulla voidaan kattaa koko Tervasaaren alueen lämmitys- ja käyttöveden energiantarve niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa uusiutuvan energian tuottamisen myös koko Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Lisäksi työssä tarkasteltiin aurinkosähkön yleisiä liiketoimintamalleja Haminan Energian näkökulmasta. Aurinkosähkömalleista potentiaalisimmaksi osoittautui malli, jossa Haminan Energia hankkii paneelit leasingsopimuksella kiinteistöjen ja niiden asukkaiden käyttöön. Haminan Energia investoi aurinkopaneeleihin tehtyään sitovan sopimuksen kuluttajan kanssa. Energiayhtiö hoitaa asennuksen, huoltoja ylläpitotoimenpiteet ja kuluttaja maksaa leasingmaksua energiayhtiölle. Kun kuluttaja käyttää aurinkosähkötuotannon itse, välttyy hän siirtomaksuilta ja veroilta. Ylituotanto siirtyy verkkoon, josta energiayhtiö maksaa nimellisen korvauksen kuluttajalle. Tällä järjestelmällä energiayhtiö varmistaa investoinnin takaisinmaksun ja tuoton leasingmaksulla ja asukas saa ilmaista sähköä, joka korvaa leasingmaksun.

5 5/29 Kuva 1. Tervasaaren, Kirkkojärven ja mahdollisten lämpölaitosten sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki

6 6/29 3. Taustaa 3.1 Tervasaaren alue Haminan kaupungin Tervasaaren alueelle ollaan suunnittelemassa yli kerrosneliön suuruista aluetta meren rantaa, joka rakentuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksista sekä lähipalvelualueesta. Suurimman osan alueesta muodostaa asuin-/liikerakennusten muodostama kokonaisuus. Rakentuvan alueen pohjoispuolella rakennettu alue, joka on Haminan Energian kaukolämpölaitoksen piirissä. Tervasaaren rakennusten energiantuotannossa on tarkoitus hyödyntää ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Kuvassa 2 on esitetty Tervasaaren alueen lainvoiman saaneen asemakaavan kaavakartta. Kuva 2. Asemakaavakartta Haminan Tervasaaren asuin- ja liikealueesta Niemenkatu 73 Y-tunnus:

7 7/29 Alueellinen kehitysnäkökulma, alueen tekninen lähtötila ja potentiaaliarvio sekä esimerkki liiketoiminnan organisoitumisesta on esitetty :n toteuttamassa työssä Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys, johon tämä jatkoselvitys pohjautuu. 3.3 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvityksessä, tarkasteltaessa Tervasaaren alueen rakentumisen aloituskortteleita eli kortteleita 83 ja 84, teknillistaloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi lämmöntuotantoon alueelle valikoitui keskitetty lämmöntuotanto maalämmöllä tuettuna kaukolämmöllä. Ratkaisuselvityksessä löydettiin keskitetty ratkaisu, jolla Tervasaaren korttelien 83 ja 84 lämmitys- ja käyttöveden energiantarve saadaan katettua niin alueen rakentuessa vaiheittain kuin alueen ollessa kokonaan valmiiksi rakentunut. Selvityksen pohjalta heräsi kuitenkin kysymys, miten Tervasaaren koko alueen energiaratkaisu tulisi toteuttaa, jotta koko alueelle saataisiin yhtenäinen ja teknillistaloudellisesti kannattava sekä toimiva lämmityskokonaisuus aikaiseksi. Tämä jatkoselvitystyö päätettiin toteuttaa päätöksenteon tueksi ajatellen koko Tervasaaren alueen energiaratkaisua. Jatkoselvityksen rungoksi määriteltiin neljä kysymystä/kokonaisuutta, joihin työllä haettiin vastausta. Seuraavassa on esitetty nämä kokonaisuudet: - Selvitetään Haminan, Tervasaaren koko alueen kokonaistarkastelu energiaratkaisun kannalta. - Selvitetään Tervasaareen mahdollisesti tarvittavan pumppu/lämpölaitoksen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja huomioiden kaupunkikuva. - Selvitetään mahdollisuutta lämpökaivojen sijoittamiseen puiston lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Myös vinokaivojen käyttämisen tuoma lisäpotentiaali arvioidaan. - Kevyt tarkastelu aurinkoenergiapakettiin; jossa Haminan Energia olisi toimijana. Mitä tulee huomioida rakennuksissa mahdollisen aurinkoenergiavarauksen suhteen. Kuvataan yleisellä tasolla mahdollinen liiketoimintamalli.

8 8/29 4. Energiaratkaisuvaihtoehdot 4.1 Ratkaisuvaihtoehtojen rajaaminen ja alustavat laskelmat Mietittäessä Tervasaaren alueen uusiutuvan energian kokonaisratkaisuja hyödynnettiin aiemmassa ratkaisuselvityksessä tehtyjä alustavia laskelmia. Aiemmat alustavat laskelmat laajennettiin koskemaan koko Tervasaaren aluetta. Näissä huomioitiin käytettävissä olevat alueet/tilat mm. maalämpökaivoille ja maalämpöpumppulaitokselle sekä teknistaloudellinen potentiaali eri lämmöntuotantotavoille. Lisäksi One1 Oy ja Haminan Energia Oy pitivät yhteisen palaverin, jossa mietittiin ja vertailtiin toteutettavissa olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Näiden pohjalta tehtiin rajaukset tarkasteltaviin tuotantoteknologioihin sekä tuotantolaitoksen sijoittumiselle alueella. Lämpöpumpputeknologioista maalämmön käyttöä koko alueen lämmöntuotantoon todettiin selvityksessä rajoittavat rajallinen tila maalämpökaivoille. Optimaalisin mitoitus Tervasaaren maalämpöjärjestelmälle olisi 3,5 MW maalämpölaitos, jolloin alueen huipputehon tarpeesta saataisiin katettua noin 80 %. Loppu tehontarpeesta voitaisiin toteuttaa priimaavilla/tukevilla lämpöenergiamuodoilla. 3,5 MW maalämpöjärjestelmä vaatii noin 170 kpl maalämpökaivoja alueelle. Kun Tervasaaren alueen puistot, parkkipaikat sekä tontit hyödynnetään ja alueiden reunoilla hyödynnetään vinokaivopotentiaalit, saadaan alueelle kuitenkin mahtumaan ainoastaan 120 kpl maalämpökaivoja, mikä tarkoittaa lämpöpumppulaitoksen huipputehona 2,5 MW. Tätä suuremman maalämpöpumppulaitoksen sijoittaminen Tervasaaren alueelle vaatisi mahdollisesti liian pitkiä vaakakeruuverkostoja lämpölaitoksen ja kauimmaiset kaivojen välille (vaatisi siis kaivojen sijoittamista Tervasaaren kaava-alueen ulkopuolelle). Tervasaaren alueelle sijoitettava merivesilämpöpumppuratkaisu päätettiin tässä jatkoselvityksessä olla tarkastelematta, mutta se on teknisesti ja investoinniltaan potentiaalinen kilpailija maalämmön kanssa, mikäli maalämpökaivojen sijoittamisen kanssa tulee käytännössä ongelmia. Sedimenttilämpöä (lämpöpumppuratkaisu) on alueen läheisyydessä saatavissa, sekä meren, että läheisen Kirkkojärven pohjasta. Meren sedimenttilämpöratkaisussa lämpölaitos olisi sijoitettavissa Tervasaaren alueelle, mutta Kirkkojärven sedimenttilämpövaihtoehdossa laitos sijoittuisi Tervasaaren alueen ulkopuolelle, Kirkkojärven alueen reunalle. Sekä meren että Kirkkojärven sedimenttilämmölle suurin haaste laskelmien mukaan on alueen vaiheittainen rakentuminen. Jos sedimenttilämpölaitos voidaan rakentaa koko kapasiteetilleen kerralla ja Tervasaaren rakentumisen aikana tuotettava ylimääräinen lämpö hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa, saadaan sedimenttilämpölaitoksesta kannattava kilpailija muille ratkaisuvaihtoehdoille. Tässä työssä päädyttiin tarkastelemaan Kirkkojärven sedimenttilämmön hyödyntämistä osana Tervasaaren uusiutuvan energiakokonaisratkaisua, jossa lämpölaitos liitetään nykyiseen kaukolämpöverkostoon. Polttotekniikat, sekä hake, pelletti että biokaasu, ovat tuotantokustannuksiltaan ja investoinniltaan kilpailukykyiset vaihtoehdot lämpöpumpputeknologioille Tervasaaren aluelämpöjärjestelmässä ja niiden edullisuus korostuu selkeämmin tarkasteltaessa koko Tervasaaren aluetta (vrt. aloituskorttelit 83 ja 84 - tarkastelu). Biokaasulla tarkoitetaan tässä maakaasua vastaava polttoainetta, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä kaasuttamalla. Biokaasu ei sisällä lainaankaan rikkiä eikä siitä muodostu hiukkaspäästöjä. Biokaasu onkin aidosti uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin tässäkin tapauksessa alueen vaiheittainen rakentuminen sekä lämpölaitoksen sijoittaminen alueelle. Asuinalueen

9 9/29 välittömään läheisyyteen ei ensisijaisesti haluta savupiippua. Myös polttoainelogistiikka muodostaa ongelmia asuinalueen läheisyydessä. Tervasaaren tyyppiseltä alueelta juuri edellä mainitut haasteet karsivat käytännössä hake- ja pellettilämpöön pohjautuvan lämpölaitoksen kokonaan pois vaihtoehdoista. Ainut järkevä sijoituspaikka polttotekniikkaan perustuvalle lämpölaitokselle olisi tarkastelujen mukaan Tervasaaren alueen ulkopuolella. Polttotekniikoista pellettiä ja biokaasua päätettiinkin tarkastella siitä näkökulmasta, että ne korvaisivat nykyistä maakaasukaukolämpöä Haminan alueella ja toisivat tarvittaessa lisäkapasiteettia kaukolämpöverkkoon vihertäen myös nykyistä kaukolämpöä. Kaukolämpöverkon laajentaminen Tervasaaren alueelle on mahdollista, sillä nykyisen kaukolämmön runkoverkon kapasiteetti riittää hyvin koko Tervasaaren kaukolämpötarpeen siirtämiseksi. Riittävän kaukolämpömäärän tuottamiseksi tarvittaisiin kuitenkin kattilainvestointi Varuskunnan lämpölaitokselle pian aloituskortteleiden rakentumisen aikoihin/jälkeen. Tämän vuoksi ratkaisun katsottiin kaukolämmön tapauksessa löytyvän edellisessä kappaleessa esitetyillä vaihtoehdoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että investointi tulisi olemaan energiayhtiön näkökulmasta hieman edullisempi kuin aluelämpölaitoksen, mutta Tervasaaren alueen kiinteistöille ei tällöin järkevästi saataisi tuotettua kaukokylmää. Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien vertailu ja selvitys päätettiin rajata tästä jatkoselvityksestä pois, joten varsinaisiksi ratkaisutasolle asti tarkasteltaviksi tuotantoteknologioiksi valikoituivat seuraavat teknologiat: - Lämpöpumpputeknologia: o Maalämpö (ja jäähdytys), lämpölaitos Tervasaaren alueelle o Sedimenttilämpö, lämpölaitos Kirkkojärven alueelle - Polttotekniikat: o Pelletti, lämpölaitos varuskunnan alueelle o Biokaasu, lisäkattilakapasiteettia varuskunnan alueelle - Kaukolämpö (maakaasu): o Nykyinen lämpölaitos varuskunnan alueella 4.2. Ratkaisuvaihtoehdot Tarkasteltava vaihtoehto valittiin :n alustavien laskelmien ja Haminan Energian kanssa käydyn palaverin perusteella. Tarkasteluun valittiin viisi ratkaisuvaihtoehtoa sekä kaksi alivaihtoehtoa, joissa kaikissa lähtökohtana oli toteuttamiskelpoinen sekä teknisesti ja taloudellisesti potentiaalien kokonaisuus. Vaihtoehtoja valittaessa huomioitiin Tervasaaren alueen vaiheittainen rakentuminen siten, että jokainen vaihtoehto on madollista toteuttaa huomioiden hidas lämpökuorman kasvu. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Tässä jatkoselvityksessä läpikäydyt ja lasketut ratkaisuvaihtoehdot olivat:

10 10/29 VE1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä. VE1.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella suoralla sähkölämmityksellä VE2: Keskitetty maalämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpöverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä. VE2.1: Keskitetty maalämpöpumppulaitos täysmitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), aluelämpö- ja aluejäähdytysverkostolla, tuettu talvella ulkopuolisella biokaasukaukolämmöllä VE3: Keskitetty biokaasu-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE4: Keskitetty pelletti-kaukolämpölaitos täysmitoitettuna Tervasaaren alueen ulkopuolelle. VE5: Keskitetty sedimenttilämpöpumppulaitos osamitoitettuna korkealämpöjärjestelmänä (n C), tuettuna biokaasukaukolämmöllä. Vaihtoehdoille ei tehty tarkempia teknillistaloudellisia tuotantokustannuslaskelmia, mutta eri vaihtoehtojen investointi- ja tuotantokustannuksia määriteltiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Alueen rakennusoikeus yhteensä m 2, rakennusten lämmitettävä pinta-ala 85 % rakennus oikeudesta eli m 2 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Rakennusten lämmitettävä tilavuus m 3 o tiedot Haminan Energia Oy: Energiahuollon yleisselvitys, Verkostolaskentakartta, Tervasaaren kaukolämpö, Huipputehon tarve (lämmitys) 4,3 MW, huipun käyttöaika keskimäärin 2000 h o laskentaperusteena W/m 2 lämmitykselle - Lämmitysenergian tarve n MWh/a - Jäähdytysenergian potentiaali n. 550 MWh/a o laskentaperusteena keskimäärin W/m 2 ja huipunkäyttöaika h - Kaikki Tervasaaren alueen kiinteistöt liittyvät rakennuttuaan aluelämpöverkkoon - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 100 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 38 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämpö 55 /MWh (alv 0 %)

11 11/29 Vaihtoehdossa 1 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Rajoitus maalämpölaitoksen koosta tuli kappaleessa 4.1 esitetystä syystä, eli koska maalämpökaivoja ei saada koko kapasiteetin tarvitsemaa määrää mahtumaan alueelle. Tervasaaren kaavoitetulle alueelle mahtuu maalämpökaivoja yhteensä 120 kpl, kun kaivoja sijoitetaan puistoalueiden lisäksi myös parkkipaikoille ja tonteille. Kaivomäärään on otettu huomioon myös reuna-alueille sijoitettavat vinokaivot. Priimaus laskettiin tehtäväksi lämpölaitoksella suorasähköllä, mikä tarkoittaa käytännössä sähkökattilaa laitokselle. Rajallinen tila maalämpökaivoille rajaa lämpöpumppulaitoksen tehon noin 50 % kokonaistehotarpeesta, mutta kokonaisenergian tarpeesta saadaan tuotettua noin %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin 50 % alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta saadaan maaperästä ja loput noin 50 % sähköstä (maalämpöpumpun käyttämä sähkö sekä sähkökattilan käyttämä sähkö yhteensä). Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö sekä lämmön priimaukseen käytettävän sähkökattila sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua. Laitos kaavailtiin sijoitettavan Oolannin puiston reunalle kaavoitetulle EN-alueelle, jota tulisi suurentaa kuitenkin m 2 kokoiseksi. Tämä siksi, että tontille saadaan mahtumaan noin 100 m 2 aluelämpölaitos. Vaihtoehtoisesti lämpölaitos voitaisiin sijoittaa myös Tervasaaren korttelien 83 ja 84 eteläpuolelle Majakkarannan tien varteen, mikäli kaavaa siltä osin muutettaisiin. Harkittava sijoituspaikka voisi olla myös lämpölaitoksen sijoittaminen jonkun kerrostalon tontille kaavoitetun autokatokset tms. yhteyteen. Tämä vaatii sopimusta tontin rakentajan kanssa. Alueelle tulisi vaihtoehdossa oma aluelämpöverkko, johon olisi mahdollista syöttää ulkopuolista energiaa optiona Tervasaaren aluelämpöverkkoon ja päinvastoin. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 1 noin 3 milj.. Verkoston osuus tästä on noin k. Investointiin vaikuttaa paljon millaisella vaiheistuksella investointi joudutaan tekemään vaiheittaisen rakentumisen vuoksi. Sähkö on kallis priimausenergian tuotantomuoto, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset kohoavat vaihtoehdossa 1 noin /MWh:iin. Vaihtoehdossa 2 laskettiin Tervasaaren alueelle keskitetty maalämpöpumppulaitos, jonka huipputehoksi määriteltiin 2,5 MW. Muuten tämä vaihtoehto on vastaavanlainen kuin vaihtoehto 1, mutta priimausenergiana käytetään kaukolämpöä, joka on tuotettu biokaasulla. Lämpölaitoksen sijoitusvaihtoehdot ovat tässä vaihtoehdossa vastaavat kuin vaihtoehdossa 1. Biokaasukaukolämpö suunniteltiin tehtävän Haminan Energian lämpölaitoksella (varuskunta-alueella). Vaihtoehtoon 1 verrattuna priimaus ja huippukuormat tehtäisiin kaukolämmöllä, mikä tarkoittaa lämpölaitokseen kaksisuuntaista kaukolämmönvaihdinta sähkökattilan tilalle. Kaksisuuntaisella kaukolämmönvaihtimella mahdollistetaan lämmön syöttäminen myös Tervasaaren aluelämpöverkosta Haminan Energian kaukolämpöverkkoon (esim. kesäaikaan). Tervasaaren alueen tarvitsemasta lämmitysenergiasta tulee vaihtoehdossa 2 tällöin 50 % maaperästä, 25 % maalämpöpumpun sähköstä ja 25 % biokaasukaukolämmöstä. Laitoksen lämpöpumppujen käyttämä sähkö määriteltiin uusiutuvista lähteistä tehdyksi sähköksi, jolloin lämmöntuotanto on 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua biokaasukaukolämmön ansiosta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 2 karkeasti samaa luokkaa kuin vaihtoehto 1 eli noin 3 milj.. Verkoston osuus on tästä sama eli noin k. Kaukolämmöllä saadaan tuotettua priimausenergia selvästi edullisemmin kuin sähköllä, minkä vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 2 noin /MWh.

12 12/29 Vaihtoehto 1.1 ja 2.1 laskettiin vaihtoiseksi ratkaisuksi vaihtoehdoille 1 ja 2. Vaihtoehtoon 1.1 lisättiin vaihtoehtoon 1 verrattuna jäähdytys ja vaihtoehto 2.1 vastaa samalla lailla vaihtoehtoa 2. Aluejäähdytyksen järjestäminen Tervasaaren alueelle ei aiheuta tuotantolaitokseen merkittävää lisäinvestointia, vaan suuri investointi joudutaan tekemään jäähdytysverkoston rakentamiseen. Verkostoinvestointi lähes kaksinkertaistuu vaihtoehdoissa 1.1. ja 2.1 verrattaessa vaihtoehtoihin 1 ja 2 (verkostoinvestointi kokonaisuudessaan n t ). Kokonaisinvestoinnit vaihtoehdoissa 1.1 ja 2.1 ovat reilu 3,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset laskevat kuitenkin molemmissa vaihtoehdossa yhdistetyn lämmön- ja jäähdytystuotannon ansiosta siten, että vaihtoehdossa 1.1 kokonaistuotantokustannus on noin /MWh ja vaihtoehdossa 2.1 taas /MWh. Tuotantokustannuksia saadaan siis laskettua karkeasti noin 5 /MWh jäähdytyksen avulla. Vaihtoehdossa 3 Tervasaari laskettiin liitettäväksi Haminan energian kaukolämpöverkkoon. Tervasaaren alue olisi tässä vaihtoehdossa periaatteessa normaali kaukolämpölämmitteinen alue, mutta alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä. Tämä tarkoittaa sitä, että Haminan Energia investoisi esim. nykyisen kaukolämpölaitoksensa yhteyteen 5 MW biokaasukaukolämpökapasiteettia (lisäämällä biokaasukäyttöistä kattilakapasiteettia) ja tarjoaisi Tervasaaren alueelle biokaasukaukolämpöä (alueen kaukolämpö korvamerkittyä uusiutuvaa energiaa). Tervasaaren alueen ollessa rakentumisvaiheessa voi Haminan Energia tarjota biokaasukaukolämpöä myös käyttämällä nykyisessä laitoksessa biokaasua. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen maakaasukäytön korvaamista osittain biokaasulla nykyisessä kaasulämpölaitoksessa (vähintään Tervasaaren tarvitseman lämpömäärän verran). Lämmityskuorman kasvaessa Tervasaaren alueella on lisäkattilakapasiteetin investointi kuitenkin välttämätöntä. Vaihtoehdon 3 investointikustannukset ovat aiempiin vaihtoehtoihin nähden selvästi pienemmät, sillä Tervasaaren alueelle ei tarvitse investoida kuin verkostoon. Kun huomioidaan kaukolämpölinjan vetäminen Tervasaaren alueelle ja varuskunta-alueen kaukolämpölaitokseen tehtävät lisäkapasiteettia koskevat laitteisto- ja prosessimuutosinvestoinnit, on investointikustannus vaihtoehdossa 3 noin 1,1 milj.. Kokonaistuotantokustannukseksi tulee vaihtoehdossa /MWh. Mikäli nykyisiä tuotantolaitteistoja voidaan hyödyntää osana biokaasulaitosta suurissa määrin, laskee se investointia ja näin ollen myös tuotantokustannuksia edellä mainitusta selvästi. Tämä vaihtoehto ei poissulje Tervasaaren alueelle sijoitettavaa maalämpölaitosta, vaan maalämpölaitos voidaan rakentaa Haminan Energian toimesta alueelle esimerkiksi myöhemmin, kun Tervasaaren alueella on enemmän kuormaa. Täällä järjestelyllä voitaisiin tarjota Tervasaaren alueelle myös jäähdytystä, mutta tällaiseen vaihtoehtoon ei tässä selvitystyössä tarkemmin paneuduttu. Vaihtoehto 4 laskettiin vastaavalla periaatteella kuin vaihtoehto 3, mutta Haminan Energian oletettiin investoivan 5 MW pellettilämpölaitos varuskunnan alueelle. Tervasaaren alue laskettiin liitettäväksi siis Haminan energian kaukolämpöverkkoon vaihtoehdon 3 tapaan. Erona vaihtoehtoon 3 Haminan Energian tulisi investoida heti Tervasaaren rakentumisen alku vaiheessa pellettilämpölaitokseen. Investointina pellettilaitos kaukolämpöverkoston kanssa tarkoittaa noin 2,5 milj.. Kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 4 noin /MWh. Myös tässä vaihtoehdossa maalämpölaitoksen rakentaminen esimerkiksi pienempänä (kattaisi jäähdytystarpeen) Tervasaaren alueelle myöhemmin olisi mahdollista vaihtoehdon 3 mukaisesti.

13 13/29 Vaihtoehdossa 5 Tervasaari laskettiin liitettäväksi vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan kaukolämpöverkostoon. Alueelle tarjottava kaukolämpö olisi korvamerkittyä uusiutuvalla energialla tuotettua kaukolämpöä edellisten vaihtoehtojen tapaan, mutta Tervasaaren kaukolämpö tuotettaisiin 1MW sedimenttilämpöpumppulaitoksella ja priimaus sekä huipputehontarpeet taas biokaasu-kaukolämmöllä. Sedimenttilämpö kerätään Haminan Kirkkojärvestä. Lämpöpumppulaitos mitoitettiin siten, että huipputeho 1 MW, mutta huipunkäyttöaika maksimaalinen, h/a. Laitos sijoitetaan esimerkiksi lähelle Kirkkojärveä, josta tuotettu lämpö syötetään Haminan Energian kaukolämpöverkkoon. Tällaisella mitoituksella sedimenttilämpöpumppulaitos saa toimia maksimaalisen huipunkäyttöaja, koska kesällä Tervasaaren alueen tarpeesta ylijäävä lämpö voidaan hyödyntää Haminan Energian muussa kaukolämpöverkostossa. Optimaalisessa tilanteessa Kirkkojärven lämpöpuppulaitos voisi tuottaa kaiken Haminan Energian kaukolämpöverkoston kuorman kesäaikaan. Sedimenttilämmön priimaus tehtäisiin lämmityskauden aikaan joko lämpöpumppulaitoksen yhteyteen sijoitettavalla biokaasukattilalla tai keskitetysti varuskunta-alueelta. Kokonaisinvestointina vaihtoehto 5 reilu 2 milj.. Investointiin on huomioitu sekä lämpöpumppulaitos, että biokaasulaitos. Suuren huipunkäyttöajan kohtuullisen edullisen priimausenergian vuoksi kokonaistuotantokustannukset ovat vaihtoehdossa 5 noin /MWh. Tässä vaihtoehdossa jäähdytystä on mahdollista tarjota optiona sedimenttilämpölaitoksen läheisyyteen, mikäli potentiaalisia asiakkaita löytyy lähistöltä. Tervasaaren alueen jäähdytys on taas mahdollista hoitaa vaihtoehtojen 3 ja 4 tapaan paikallisella maalämpölaitoksella, joka syöttää lämmön kaukolämpöverkostoon. Näillä optiojärjestelmillä kokonaistuotantokustannuksia saadaan vielä hieman laskettua. Edellä esitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen sijoittuminen Haminan kaupungin alueelle ja suhteessa Tervasaaren alueelle kaavoitettuun asuin- ja liikealueeseen on esitetty kuvassa 3.

14 14/29 Kuva 3. Tervasaaren alueen uusiutuvien energiaratkaisuvaihtoehtojen summittainen sijoittuminen Haminan kaupungin alueella. Pohjakartta: (c) Haminan kaupunki Niemenkatu 73 Y-tunnus:

15 15/ Vaihtoehtojen vertailu Kappaleessa 4.2 esitetyt ratkaisuvaihtoehdot on koottu keskitetysti taulukkoon 1. Taulukossa on esitetty jokaisen ratkaisuvaihtoehdon edut ja haitat, joiden perusteella vaihtoehtoja voidaan vertailla. Kaikissa taulukossa 1 esitetyissä vaihtoehdoissa on hyvä tehon/kuorman säädettävyys, koska Tervasaaren alueen rakentuminen vaatii sitä. Kappaleen 4.2 ja taulukon 1 perusteella suositeltavin vaihtoehto ratkaisuksi on vaihtoehto 5 eli keskitetty sedimenttilämpölaitos yhdistettynä biokaasukaukolämmöllä, koska se on tuotantokustannuksiltaan edullisin ja investoinniltaan maltillinen. Lisäksi vaihtoehdon 5 ratkaisulla ei poissuljeta muita mahdollisia energian tuotantomuotoja (esim. pellettilaitos mahdollista toteuttaa varuskunta-alueelle tai maalämpölaitos vastaavasti Tervasaaren alueelle). Taulukko 1. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto Edut Haitat VE1: Keskitetty maalämpölaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) VE1.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos sähkökattilalla tuettuna (Tervasaari) - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Vähäinen operointitarve - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vähäinen operointitarve - Edullisemmat energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Sähkö kallis priimaus-/varaenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille - Kallein tuotantokustannus - Sähkö kallis priimausenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE2: Keskitetty maalämpölaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa helposti toteutettavissa (vrt. vaihtoehto 1) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille

16 16/29 Vaihtoehto Edut Haitat VE2.1: Keskitetty maalämpöjäähdytyslaitos (Tervasaari) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Lämmitys ja jäähdytys samalla laitoksella - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edullinen priimaus-/varaenergia - Vähäinen operointitarve - Kaksisuuntainen lämmönsiirto kaukolämpöverkon kanssa - Edulliset energiantuotannon kokonaistuotantokustannukset (synergiaedut lämmityksestä ja jäähdytyksestä) - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset Tervasaaren alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille VE3: Keskitetty biokaasukaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE4: Keskitetty pellettikaukolämpölaitos (Varuskunta-alue) VE5: Keskitetty sedimenttilämpölaitos (Kirkkojärvi) biokaasukaukolämmöllä tuettuna (biokaasukaukolämpölaitos Varuskunta-alueella) - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Täysin uusiutuvaa - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Vähäinen operointitarve - voidaan hyödyntää nykyistä kaukolämpölaitosta ja prosessilaitteita suurelta osin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Edullinen lämmitysenergia - Kohtuulliset tuotantokustannukset - Voidaan korvata nykyistä maakaasun kulutusta suuressa määrin esim. kesäisin - Ei riippuvainen Tervasaaren alueen rakentumisesta - Vihertää nykyistäkin kaukolämpöä - Ei rikki- eikä hiukkaspäästöjä - Vähäinen operointitarve - Edullisin kokonaistuotantokustannus - Laitoksen korkea käyttöaste - Mahdollistaa muut vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot hyvin - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Vaatii suuren laitosinvestoinnin kerralla - Polttoainelogistiikka/polttoaineen saatavuus riski - Vaatii operointia muita vaihtoehtoja enemmän - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle - Estää biokaasun täysmääräisen hyödyntämisen - Edellyttää lupaa Kirkkojärven hyödyntämiseen - Ei mahdollista aluejäähdytystä Tervasaaren alueelle

17 17/29 5. Aurinkosähkömallit Tässä kappaleessa esitetään kerrostalokohteeseen vaihtoehtoisia aurinkoenergia malleja. Kaikki esitettävät mallit ovat toteutettavissa olevia aurinkosähkömalleja Tervasaaren alueelle Haminan Energialle. Mallit on pyritty suunnittelemaan siten, että ne huomioivat alueen teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Tarkoituksena on antaa Haminan Energialle toimintamalliehdotuksia päätöksenteon tueksi. Aurinkosähkön tuotanto on yleistymässä ja sen toiminnalliset mallit ovat muuttumassa tulevaisuudessa. Seuraavassa taulukossa on otettu muutamia mahdollisesti yleistyviä trendejä huomioon. Taulukko 2. Aurinkosähkön nykyhetki ja tulevaisuuden näkymät. 5.1 Aurinkosähkön huomioiminen kiinteistöissä Luvat Pienvoimalaitokseen investoiminen vaatii viranomaisen luvan ja koosta riippuen myös ilmoituksen Energiamarkkinavirastolle, tullille ja Fingridille. Laitostyyppi määrittelee mitä lupia hanke tarvitsee. Parhaiten tiedon löytää tarvittaville luville laitoksen sijaintikunnan rakennusviranomaiselta. Polttoainetta käyttävät voimalaitokset tarvitsevat ympäristöluvan mikäli niiden polttoaineteho on 5 50 megawattia. Aurinkosähkö ei vaadi täten ympäristölupaa. Sähköverkkoon liittyminen vaatii liittymisjohdon rakentamisen liityntäpisteestä sähköntuotantopaikkaan. Sähkölinjan rakentamiseen tarvitaan erinäisiä lupia, kuten maanomistajien luvat. Muita mahdollisia lupia ja asioita ovat esimerkiksi toimenpidelupa, rakentamiseen tarvittavat luvat ja ilmoitukset sekä olla yhteydessä paikallisen jakeluverkonhaltian kanssa. Energiamarkkinavirastolle on tehtävä ilmoitus, kun kyseessä on vähintään yhden megavolttiampeerin suuruinen voimalaitos. Fingridille tulee tehdä ilmoitus, jos tuotantolaitos on yli yhden megawatin suuruinen.

18 18/ Kaavoitus ja rakentamismääräykset Aurinkoenergian tuottamisen kannalta olennaisia ovat rakennusten kattojen sijainti, korkeusasema, suunta ja pystykulma. Mikäli alueelle halutaan luoda edellytyksiä suoran aurinkosähkön monipuoliseen hyödyntämiseen keskitetysti tai hajautetusti, voidaan kaavaan määritellä aurinkosähköä koskevia määräyksiä ja suosituksia. Aurinkosähköä koskevat kaavamääräykset voivat käsitellä muun muassa seuraavia asioita: - Maininta siitä, että alueella saa sijoittaa aurinkosähkön valmistamiseen liittyviä laitteita katoille ja julkisivuihin - Tärkeimmät paikat, joihin aurinkopaneeleita on taloudellisesti kannattavaa ja kaupunkikuvallisesti järkevää sijoittaa, voidaan määrittää kaavaan - Kattojen alimpien ja ylimpien kohtien korkeusasema, kerrosten määrällä ei ole merkitystä - Kattorakenteet sellaisiksi, että aurinkopaneeleita on mahdollista sijoittaa katoille - Kattojen suuntaus ja likimääräinen pystykulma rakennuksittain - Rakennuksia yhdistävien lippojen sijainti, suuntaus ja kallistuskulma Tontinluovutusehdoissa voidaan määrätä erikseen kiinteistökohtaisesta uusiutuvan energian tuotannosta syrjimättömyysnäkökulmien puitteissa sisällyttämällä ehtoja aurinkoenergian hyödyntämisestä. Kunta voi myös asettaa esimerkiksi vaihtoehtoja rakennuksen energiataloudelle esimerkiksi siten, että tontin ostaja tai vuokraaja voi valita, panostaako hän esimerkiksi aurinkoenergian tuotantoon vai esimerkiksi kohteen energiantarpeen pienentämiseen. Mikäli tontinluovutusehdoissa vaaditaan uusiutuvan energian tuottoa, niin käytännössä toteutuksessa rakennuttajilta edellytetään energian tuotannon raportointia. Kunnan on saatava tällöin tuotannon tarkastusoikeus ja sopimuksessa on määritettävä sanktiot sopimusrikkomuksista. Rakentamistapaohjeilla voidaan pyrkiä sulauttamaan aurinkopaneelit osaksi rakennettua ympäristöä ilman, että kaupunkikuva kärsii. Lisäksi rakennusmateriaaleilla ja värityksellä voidaan vaikuttaa myös aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksiin. Aurinkosähköä koskevat rakentamistapaohjeet voivat sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: - Aurinkopaneelien ja vesikaton ulkonäkö, sovittaminen yhteen - Kattojen rakenteet o Ne katot (tai katon osat), joille on osoitettu sijoitettavaksi aurinkopaneeleita, tulee rakentaa sellaisiksi, että paneelien asentaminen myös jälkikäteen on mahdollista. o Jos halutaan maksimoida kohtuuhintaisen aurinkosähkön tuottaminen alueella, on rakennusten arkkitehtuurin suosittava jyrkkiä kattoja kiinteistöissä. - Tekniset tilat - Energiakuormien hallinta

19 19/ Kiinteistöt Aurinkopaneeleilla saatavan sähkön määrään vaikuttavat paikallisen säteilymäärä ja paneelien valmistusteknologian lisäksi oleellisesti paneelien suuntaus ja sijoittelu. Aurinkopaneelien sijoittelussa on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat: - rakennusten kattojen ja julkisivujen soveltuvuus paneeliasennuksiin (esim. tasakattoisiin kiinteistöihin asennus tehdään pystytelineiden avulla, jotta paneelit voidaan sijoittaa optimaaliseen kallistuskulmaan, ) o Kuvassa 4 on estetty esimerkkejä paneelien sijoittamisesta erityyppisille katoille ja niistä saatava energiantuotto - Asennuskulman lisäksi sähköntuottopotentiaaliin vaikuttaa oleellisesti paneelien suuntaus. o Parhaisiin tuottomääriin päästään suuntaamalla paneelit kohti etelää. - Kattomateriaalilla ja kattojen rakenteella on merkitystä paneelien asennettavuuteen o Tärkeä huomioida se, että telineet saadaan kiinnitettyä tai niiden paino kohdistettua katon kantaviin rakenteisiin o Rakenteisiin kiinnitettyjen paneelijärjestelmien kuormitus kattoon on tavallisesti pieni. o Tehtäessä telineasennus betonilaatalla, tulee asennuskohdan kantavuus varmistaa. - Asennustelineet voivat muodostavat tasakatoille lumiaitoja, jolloin mahdollisesti kerääntyvän lumen massa on huomioitava kuormien laskennassa - Käytännössä kaikki kattomateriaalit soveltuvat paneelien asennukseen, mikäli mahdolliset läpiviennit kosteussuojataan (tiivistetään) asianmukaisesti. - Toteutusta suunniteltaessa on arvioitava myös paneelitelineisiin kohdistuva tuulikuorma o Mitä suurempi paneeleiden kallistuskulma on, sitä suurempi tuulikuorma telineisiin kohdistuu. o Tuulikuorma vaikuttaa siihen, kuinka monta kiinnitystä katon kantaviin rakenteisiin tulee tehdä tai kuinka raskas betonilaatta vaihtoehtoisesti tarvitaan - Pystytelineasennuksissa tulee ottaa huomioon etummaisen paneelirivistön varjostus takana oleville paneeleille o Esimerkiksi 30 asennuskulmalla vaakatasossa mitattu etäisyys etummaisen paneelirivin yläosasta takana olevan paneelirivin etuosaan tulee olla 2,5 kertaa paneelin korkeus - Aurinkopaneelit voidaan asentaa myös vaakatasoon, mutta tällöin paneeleilta saatava sähkömäärä jää selvästi alhaisemmaksi paneeleille tulevan heikomman säteilyn vuoksi. - Aurinkopaneeleiden tuotantoon vaikuttavat oleellisesti paneeleille saapuvaa auringonsäteilyä varjostavat rakenteet ja kasvillisuus. o Varjostuksia kartoitettaessa on huomioitava vuodenajan ja vuorokauden ajankohdan mukaan muuttuva auringonsäteilyn tulokulman muuttuessa. o Suurin osa aurinkosähkön tuotannosta ajoittuu touko syyskuuhun, jona aikana varjostuksia pitäisi erityisesti pyrkiä välttämään.

20 20/29 Kuva 4. Esimerkki aurinkopaneelien asennustavoista, kerrosaloista ja tuotto eri asennustavoilla Aurinkopaneelit eivät vaadi käytännössä juurikaan huoltoa, koska järjestelmät eivät sisällä liikkuvia osia eivätkä ne kulu helposti. Sijoitettaessa aurinkopaneeleita kiinteistöjen katoille tulee kuitenkin huomioida kiinteistön katolla tapahtuvaa muu huoltotyö. Katoille on hyvä jättää tilaa liikkumiselle, jotta kiinteistöteknisten laitteiden (kuten ilmanvaihtokoneen tms.) huolto on mahdollista. Myös mahdolliset lumityöt tulee olla mahdollista toteuttaa tarvittaessa kiinteistöjen katoilla. 5.2 Aurinkosähkö ja verotus Sähköverovelvollisia ovat yleisesti verkonhaltiat ja sähköntuottajat, ja heidän on tehtävä tullipiirille ilmoitus rekisteröitymistä varten. Sähköntuottaja on verovelvollinen siitä oman tuotannon osuudesta, jonka hän käyttää itse kyseisessä käyttöpaikassa muihin tarkoituksiin kuin energian tuotantoon. Pientuottajille on kuitenkin helpotus tässä kohdassa. Jos pientuottaja tuottaa enintään 50 kilovolttiampeerin tehoisessa tuotantolaitoksessa tai tuotantolaitteistokokonaisuudella, niin valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua ei tarvitse maksaa. Näiltä maksuilta välttyy myös, jos tuotantolaitos on alle kahden megavolttiampeerin tehoinen eikä siirrä tuotettua sähköä verkkoon. Lisäksi piensähköntuotannon verotukseen on valmisteilla muutos, joka läpi mennessään nostaisi verottoman sähköntuotannon ylärajan 400 MWh:iin. Verkkoon luovutettu sähkö on taas valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta.

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 2/28 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Sisällys 1.

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Kuntamarkkinat 9.9.2015 Ilkka Pihlainen Toimialajohtaja, Energia ja ilmasto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18.9.2015 Page 1 Rakennetun ympäristön asiantuntija

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy Kiitokset GEOENER Bergans-tiimille VTT: Riikka Holopainen,

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS Uusikaupunki 26.3.2014 AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS 1 Osana HINKU- hanketta toteutettiin Suomen suurin aurinkosähköjärjestelmien yhteistilaus. Neljän kunnan kiinteistöihin ja n. 25 yksityiskotiin asennetaan

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot