ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014"

Transkriptio

1 ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti Julkinen/Luottamuksellinen versio

2 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Energialähteet ratkaisussa Maalämpö Biopolttoaineet Aurinkoenergia Ratkaisujen kannattavuus Lähtötiedot Vaihtoehtojen vertailu Teknistaloudellinen vertailu Tulokset Tekninen ja toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtojen teknillinen tarkastelu Vaihtoehtojen toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtojen CO2- tarkastelu Ratkaisuehdotus Toiminnallinen tarkastelu Teknillinen tarkastelu Prosessi Rakennettavat tilat Layout Sähkö-, instrumentointi ja automaatio Infra ja verkostot Työmaanaikainen toiminta Turvallisuus Yhteenveto ja johtopäätökset 34

3 3 Liiteluettelo LIITE I Ristinkallion kustannuslaskelmat LIITE I.I Ristinkallion investointijakauma LIITE I.II Ristinkallion kustannusjakauma LIITE II Ristinkallion asemapiirustus

4 4 1. JOHDANTO Tämä selvitys on osa Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus-projektin Kotkan osiota. Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimi kuntakatselmusprojektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Selvityksen toteutti projektipäällikkö Jari-Matti Satosalmi ONE1 Oy:stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta oli Tekninen johtaja Lauri Malinen ONE1 Oy:stä. Selvityksen ohjaukseen osallistuivat myös edustajat Kotkan Energia Oy:stä sekä Kotkan kaavoituksesta. Ristinkallion alueelle etsitään kannattavaa, uusiutuvaan energiaan perustuvaa keskitettyä lämmitysratkaisua, joka korvaisi kiinteistökohtaisen lämmityksen, ja siten nostaisi uusiutuvan energian osuutta alueella. Tarkastelussa otettiin huomioon sekä nykyisten, pääosin asuinkäytössä olevien rakennusten lämmitys sekä mahdollinen teollisuusalueen laajentuminen. Lämmitysteknologioina tarkastellaan maalämpöä, pellettiä sekä haketta alueellisena lämmitysratkaisuna. Aurinkolämpöä tarkastellaan pellettilaitoksen yhteydessä. Maalämmön yhteydessä toimii kaasupoltin priimauksessa. Tarkasteluun otetaan vaihtoehdoksi myös kaukolämmön tuominen alueelle. Kannattavuustarkastelu suoritetaan toteuttamalla jokaisella vaihtoehdolla skenaariotarkastelu, pois lukien aurinkolämpövaihtoehto. Skenaariotarkastelussa havaitaan tuotantotehon ja määrän kasvun vaikutukset kannattavuuksiin. Lisäksi havaitaan kohteiden sijainnin vaikutukset verkostokustannuksiin ja tätä kautta tuotantokustannuksiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty tarkasteltava alue.

5 5 Kuva 1. Ristinkallion tarkastelualue. (Pohjakartta: Kotkan kaupunki)

6 6 2. ENERGIALÄHTEET RATKAISUSSA Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tässä raportissa kehitimme ratkaisua lämpöpumpputeknologian ja bioenergiateknologian näkökulmasta. Hyödynnettävien energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä em. primäärienergialähteisiin; maalämpökaivoihin sekä bio- ja aurinkoenergiaan liittyviä rajauksia ja lähtökohtia. 2.1 Maalämpö Maalämpöteknologiassa maahan tai/ja kallioon, auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan maalämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään lämpenemään. Maalämpöpumppujen teknologiat ja prosessiratkaisut vaihtelevat valmistajien ja maalämpöpumppujen tehoista riippuen. Seuraavaksi on esitetty kaksi erityyppistä laitevaihtoehtoa maalämpöteknologiasta. Lämpöpumppujen mäntäkompressori Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde ja mahdollisuus saavuttaa korkeampia lämpötiloja. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö.

7 7 Kuva 2. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Lämpöpumppujen ruuvikompressori Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen. Kuva 3. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä.

8 8 Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Taulukko 1. Suositeltuja etäisyyksiä. Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, jos vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan. Niiden keskinäinen kaltevuuskulma tulee olla riittävän suuri (ks. kuva alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 4. Vinoreikien kulma maalämpökaivossa.

9 9 Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää, että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata, jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esim. se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. 2.2 Biopolttoaineet Bioenergiaa, tässä tapauksessa puuperäistä biomassaa voidaan hyödyntää polttamalla ja kaasuttamalla. Puuperäistä massaa on hyödynnettävissä murskattuna hakkeeksi, briketoituna tai pelletoituna. Useilla eri biokattilavalmistajilla on soveltuvia teknologioita näiden puupolttoainejakeiden polttamiseen. Jokaisella biokattilavalmistajalla on omat yksityiskohtaiset prosessiratkaisut, mutta seuraavassa esitellään polttoon perustuvan bioteknologian perusperiaate. Alla olevassa kuvassa on tyypillinen lämmöntuotannon biokattila.

10 10 Kuva 5. Esimerkki biokattilasta. Lisäksi ko. toimittajilla on polttoaineen syöttöteknologiaa. Pääasiassa polttoaine on kuitenkin suurehkossa säiliössä. Säiliöstä polttoaine (hake, pelletti, briketti) siirretään mekaanisesti kattilan polttimelle. Kuva 6. Biopolttoprosessi.

11 11 Polttimella palava aines sekoitetaan ilman kanssa arinalla tai palopäässä, ja polttoaine palaa hallitusti tulipesässä. Yllä on esitetty havainne kuva biopolttoprosessista. Palamisessa vapautuva lämpöenergia siirtyy säteilemällä liekistä kattilan teräspinnoille, josta energia johtuu kattilan vaipassa kiertävään veteen. Savukaasuista energia siirtyy ensin konvektiolla kattilan pinnoille ja edelleen johtumalla veteen. Alla on kuva biopolttimesta ja sen toiminnasta. Hake Kuva 7. Biopoltin. Metsähake koostuu pääasiassa hakkuutähdepuusta, kannoista ja nuorten metsien hoidon yhteydessä kertyvästä pienpuusta tai muista hakkuissa kertyvästä teollisuudelle puunjalostuksessa teollisuudelle kelpaamattomasta puuaineksesta. Metsähakkeen laatuominaisuuksista merkittävin on puuaineen kosteus. Mitä suurempi energiapuupolttoaineen kosteusprosentti on, sitä enemmän siitä on haittaa puun energiakäytössä. Suuri kosteus heikentää puun lämpöarvoa ja polton hyötysuhdetta sekä lisää puunpoltosta aiheutuvia päästöjä. Tuoreesta puusta tehdyn puuhakkeen kosteus on puulajista ja hakkuuajankohdasta riippuen 40 60%. Tavoitteena voi pitää

12 12 noin 30 %:n kosteutta joka on riittävä useimmille polttolaitoksille. Muita hakkeen laatutekijöitä on mm. energiatiheys, puhtaus, tuhkapitoisuus ja hakkeen palakoko. Näissä puhtaus ja palakoko ovat erityisesti pienissä laitoksissa merkittäviä. Pelletti Puupelletit ovat sahapurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä muotoon puristettua puupolttoainetta, joka pääosin tehdään kotimaisesta raakaainesta ja kotimaisissa tehtaissa. Pelletin tuotanto on ollut suomessa mittavaa jo yli 10 vuotta mutta pelletin käyttö Suomessa on vasta viime vuosina lisääntynyt pienten ja keskisuurten lämpövoimalaitosten polttoaineena. Pelletin tasalaatuisuus ja helppokäyttöisyys ja suhteellisen vakaa hintakehitys on tehnyt siitä kilpailukykyisen polttoaineen erityisesti fossiilisille polttoaineille. Pellettiä saa tilattua eri toimittajilta Suomessa kuten, VAPO, Versowood, Imex Wood Oy, ynnä muilta pienemmiltä ja paikallisemmilta toimittajilta. Pellettitoimittajien kanssa voi sopia vakiotoimituksista ja tilauksista. Toimitusmalleja on useita. Alla on kuva saatavista polttoainejakeista, osa paikallisesti osa valtakunnallisesti. Kuva 8. Polttoainejakeet.

13 Aurinkoenergia Itä-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin 900 kwh/m2, josta yleensä teknisesti noin % voidaan hyödyntää. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja atsimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston (keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä. Tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin. Kuva 9. Aurinkokeräin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi. Yksinään aurinkokeräimet tulevat kannattamattomiksi Suomen ilmasto-olosuhteissa, mutta hybridiratkaisuksi

14 14 yhdistettynä pystytään toteuttamaan uusiutuvaan energiaan perustuva kokonaisvaltainen energiaratkaisu, joka täyttää kohteen energiantarpeen. Suurin rahallinen hyöty/tuotto aurinkokeräimistä saadaan, mikäli niiden tuottamalla energialla pystytään mahdollisimman tehokkaasti korvaamaan kalliin energian käyttöä lämmityksessä. Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Kuva 10. Simulaation tulokset. Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen

15 15 säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän, johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla.

16 16 3. RATKAISUJEN KANNATTAVUUS 3.1 Lähtötiedot Lähtötietoina vertailulle käytetään tilaajalta saatuja kiinteistötietoja sekä kulutusdataa. Kokonaistehontarve arvioitiin käyttämällä tyypillisiä kiinteistöjen tehontarvelukuja ja kokonaistuotantomäärän arvioinnissa tyypillisiä huipunkäyttöaikoja. Kyseiset arvot perustuvat asiantuntijaarvioihin, jotka nojaavat tilastollisiin ja kokemusperäisiin tietoihin. Alueen kokonaistehontarpeeksi muodostui 6,1 MW ja tuotantomääräksi MWh. Tarkastelussa päätettiin edetä jakamalla alue ja sen kohteet eri skenaarioihin. Tällöin voidaan selvittää kannattavuuksia eri teholuokilla. Alue jaettiin alla olevan kuvan mukaisesti kolmeen eri skenaarioon. Kuvassa on myös esimerkki lämpölaitoksen mahdollisesta sijainnista alueella.

17 17 Kuva 11. Ristinkallion skenaariojako. (Pohjakuva: Kotkan kaupunki) Skenaarioiden teho ja tuotantomäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Skenaariomerkinnässä x kuvaa tarkasteltavaa tuotantoteknologiaa ja numeroarvo skenaariota. Skenaarioluvun kasvaessa kohteiden lukumäärä kasvaa uuden alueen kohteiden määrällä.

18 18 Taulukko 2. Skenaarioiden teho ja tuotantomäärät. Skenaario Skenaariokuvaus Tuotantoteho [kw] Tuotantomäärä [MWh] x.1 Alueen 1 kohteet x.2 Alueiden 1 ja kohteet x.3 Alueiden 1, 2 ja 3 kohteet Alueen kohteisiin lämpö jaetaan lämpökeskukselta lämmönjakeluverkostolla perinteisen kaukolämmön tapaan. Jakeluverkosto kasvaa skenaarioiden mukaan yhdistäen kaikki kohteet toisiinsa. Alla olevassa kuvassa on esitetty mahdollinen jakeluverkoston sijoittuminen alueelle täydessä mittakaavassa.

19 19 Kuva 12. Esimerkki jakeluverkoston sijoittumisesta alueelle täydessä mittakaavassa. (Pohjakuva: Kotkan kaupunki) 3.2 Vaihtoehtojen vertailu Tarkasteltavat vaihtoehdot valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa läpikäytyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Vaihtoehdot ja laskelmat ovat esitettynä raportin liitteessä I. Tässä ratkaisusuunnitelmassa läpikäydyt ja lasketut skenaariot on esitetty alla olevassa taulukossa.

20 20 Taulukko 3. Skenaarioiden tuotantoteknologiat. Skenaario Tuotantoteknologia 1.x Maalämpö + Maakaasu 2.x Pelletti 3.x Hake 4.x Kaukolämpö 5.x Pelletti + Aurinko Skenaarioissa 1.x lämpöä tuotetaan maalämmöllä. Maalämpöpumppu tuottaa lämpöä suurimman osan alueen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Maakaasukattilalla priimataan tarvittaessa menovedenlämpötilaa vastaamaan alueen lämmöntarvetta. Lämpö jaetaan alueellisella lämmönjakeluverkostolla alueen kohteisiin. Skenaariossa 2.x lämpöä tuotetaan polttamalla pellettiä. Pelletillä pystytään tuottamaan koko alueen lämmöntarve, jolloin maakaasun käytölle ei ole tarvetta. Skenaariossa 3.x lämpö tuotetaan polttamalla haketta. Pelletin tapaan hakkeella pystytään kattamaan koko alueen lämmöntarve. Skenaariossa 4.x alueelle tuodaan kaukolämpöputki, joka yhdistetään alueelle rakennettavaan aluelämpöverkkoon. Alueella käytettävä lämpö tuotetaan Kotkan Energian lämpölaitoksessa. Skenaariossa 5.x lämpöä tuotetaan polttamalla pellettiä. Lisäksi lämpöä tuotetaan alueelle sijoitettavan aurinkolämpökeräinkentän avulla. Pellettikattila mitoitetaan kattamaan koko alueen lämmöntarve, jolloin lämmöntuotanto ei ole riippuvainen aurinkolämmöstä. Aurinkolämmöllä voidaan kuitenkin vähentää pelletinkäyttöä ja täten alentaa polttoainekustannuksia.

21 Teknistaloudellinen vertailu Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 80 /MWh (alv 0 %) o Maakaasu 55 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 40 /MWh (alv 0 %) o Hake 22 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämmön tuotantokustannuksina laskelmissa käytetty arvo ei-julkinen Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Investoinnit ja niiden kustannusarviot perustuvat asiantuntija-arvioihin. jotka nojaavat tilastollisiin ja kokemusperäisiin tietoihin. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajan vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta).

22 22 Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. 3.4 Tulokset Seuraavaksi tarkastellaan eri skenaarioiden välisi tuotantokustannuksia. Laskennassa muodostui kokonaistuotantokustannukset, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään. Laskelmat ovat esitettyinä tämän raportin liitteessä I. Kaukolämmön tuotantokustannuksia ei ole esitetty raportin liitteessä, koska tieto ei-julkinen. Tuloksia on käsitelty yleisesti kaukolämmönosalta. Kokonaistuotantokustannuksia vertailtaessa keskenään edullisimmaksi skenaariovaihtoehdoksi muodostui kaukolämmön tuominen alueelle, joka kattaa koko tarkastelualueen lämmöntuotannon (skenaario 4.3). Kaukolämmön etuina ovat alhaiset pääoma- sekä operointikustannukset. Kyseiset kustannukset jäävät alhaisiksi, koska alueelle ei tarvitse rakentaa tuotantolaitteistoa. Muissa kaukolämpövaihtoehdoissa kokonaistuotantokustannukset nousevat merkitsevästi, kun alueen tarvitsema energian kokonaismäärä laskee oleellisesti. Tällöin pääomakustannukset nousevat kaikkein korkeimmiksi muihin verrattuna, koska kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset eivät alene suhteessa alueen tarvitsemaan energiamäärään (skenaario 4.1). Aluelämpöratkaisuista hakevaihtoehto osoittautui edullisimmaksi kaukolämmön jälkeen. Hakevaihtoehdoilla energiakustannukset olivat alhaisimmat verrattuna muihin tarkasteltaviin vaihtoehtoihin. Alhaiset energiakustannukset eivät kuitenkaan riitä kattamaan korkeita operointisekä pääomakustannuksia, jolloin kokonaistuotantokustannukset nousevat.

23 23 Pellettivaihtoehto osoittautui kaukolämmön sekä hakkeen jälkeen edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Pellettivaihtoehdossa verrattuna hakkeeseen on korkeammat energiakustannukset, mutta edullisemmat operointi- sekä pääomakustannukset. Alhaiset operointi- sekä pääomakustannukset johtuvat paremmista polttoaineominaisuuksista. Maalämmön ja maakaasun hybridiratkaisu sekä niiden skenaariot olivat biolaitosratkaisuja kalliimpia. Pääoma- sekä energiakustannukset nousivat korkeimmiksi kaikista vaihtoehdoista (pl. skenaario 5.2). Korkeimmat kustannukset johtuvat maalämmön tarvitseman energiakaivokentän investoinneista sekä maakaasuputken tuomisesta laitokselle. Maalämmön sekä maakaasun hybridillä on kuitenkin edullisimmat operointikustannukset, jotka eivät riitä alentamaan kokonaiskustannuksia riittävästi muihin nähden. Aurinkolämmön sekä pelletin yhdistelmä osoittautui kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi (skenaario 5.2). Verrattaessa samaan vaihtoehtoon ilman aurinkolämpöä (skenaario 2.2), niin operointi- sekä pääomakustannukset nousevat reilusti. Aurinkolämmön tarkoituksena on alentaa energiakustannuksia, mutta tässä tapauksessa energiakustannukset eivät alene tarpeeksi

24 24 4. TEKNINEN JA TOIMINNALLINEN TARKASTELU 4.1 Vaihtoehtojen teknillinen tarkastelu Vaihtoehtoja tarkastellaan niiden teknillisestä näkökulmasta alueella. Tarkastelussa huomioidaan alueen mahdollisia rajoitteita, valittujen vaihtoehtojen teknisessä toteuttamisessa mahdollisesti koituvia ongelmia tai haasteita. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin tässä selvityksessä tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden teknisiä soveltuvuuksia alueelle. Maalämmön sekä maakaasun yhdistelmäratkaisua tarkasteltaessa ei havaittu teknisiä esteitä toteutukselle. Lähtökohtaisesti maaperässä ei havaittu esteitä maalämmön keruulle. Maalämpöratkaisun kohdalla tulee kuitenkin tehdä tarkempia maaperätutkimuksia sekä koeporauksia. Maakaasun käytölle ei ole teknisiä esteitä, sillä alueella on laajalti jo käytössä maakaasulämmittämistä. Suuremmassa mittakaavassa toteutettu keskitettylämmöntuotanto on teknisesti toteutettavissa. Bioratkaisuja tarkasteltaessa ei havaittu teknisiä ongelmia. Alueella on tilaa lämpölaitokselle ja tarvittaville polttoainevarastoille. Laitos ei tarvitse ympäristölupaa. Polttoainetoimitukset on mahdollista toteuttaa alueelle, koska tieverkosto on jo olemassa ja suuri päätie ohittaa alueen läheltä. Aurinkolämmön rakentamiselle alueelle tai liittämiselle lämmöntuotantolaitoksen yhteyteen ei ole teknisiä esteitä. Kaukolämmön tuominen alueelle on teknisesti mahdollista, koska kaukolämpöverkko sijaitsee lähellä tarkastelualuetta. Alueen ja kaukolämpöverkon välissä ei ole teknisiä esteitä, kuten suuria jokia tai järviä.

25 Vaihtoehtojen toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtoja tarkastellaan niiden toiminnallisesta näkökulmasta alueella. Tarkastelussa huomioidaan alueen mahdollisia rajoitteita, valittujen vaihtoehtojen toteuttamisessa mahdollisesti koituvia ongelmia tai haasteita sekä käytännön toteuttamista. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin tässä selvityksessä tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden soveltuvuuksia alueelle. Maalämmön sekä maakaasun yhdistelmäratkaisua tarkasteltaessa maalämpökeruupiirin vaatima pinta-ala osoittautui laajaksi. Soviteltaessa keruupiiriä tarkastelualueelle ilmeni, että keruupiiri jouduttaisiin rakentamaan alueelle, jossa sijaitsee useita eri omistuksissa olevia tontteja. Tämä vaatii paljon sopimusteknisiä ratkaisuja tai vaihtoehtoisesti osuuskunnan luomista maanomistajien välille. Keruupiiri aiheuttaa tontille rasitteen, joka voi olla vaikea esittää maanomistajille. Vaihtoehtona tila ongelmaan on esimerkiksi mitoittaa maalämpöpumppu pienemmälle teholle, jolloin keruukentän pinta-ala vaade pienenee. Osamitoitettuna maalämpöratkaisu tulisi tarkastella uudestaan sen tuotantokustannusten osalta, kun maakaasun käytönosuus kasvaisi keruukentän jäädessä osamitoitukselle. Bioratkaisua tarkasteltaessa alueen katukuvaan tulee muutoksia lämpölaitoksen piipun osalta. Tämä voi aiheuttaa vastustusta alueen ihmisissä. Bioratkaisu tuo myös kuorma-auto liikennettä alueelle. Varsinkin hakeratkaisussa liikenne voi lisääntyä runsaaksi, jollei polttoainevarastoa mitoiteta tarpeeksi suureksi täyttövälin pidentämiseksi. Pelletin osalta täyttöväli saadaan helpommin ja edullisemmin pidemmäksi sen runsaamman energiasisällön takia.

26 26 Pelletin sekä aurinkolämmön yhdistelmäratkaisussa pelletin osalta huomioitavia asioita käsiteltiin edellä. Aurinkolämmön osalta on hyvä huomioida keruukentän vaatima pinta-ala tontilta. Keräinten pinta-alan ollessa m 2 on varsinainen tilavaade huomattavasti suurempi, joka aiheuttaa maalämpövaihtoehdossa käsiteltyjä ongelmia. Lisäksi tarvittavan alueen raivaaminen tuottaa ongelmia. Kaukolämmön osalta esteitä tai pysyviä rasitteita ei havaittu tarkastelussa. Hetkellistä haittaa alueella voi syntyä kaukolämpöputken rakentamisen aikana. Alla olevaan taulukkoon on vielä koottu eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Taulukko 4. Vaihtoehtojen etuja sekä haittoja. Skenaario Edut Haitat SK 1.x: Maalämpö + maakaasu SK 2.x: Pelletti SK 3.x: Hake - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Vähäinen operointitarve - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Täysin uusiutuvaa - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edulliset energian kokonaistuotantokustannukset - Täysin uusiutuvaa - Maakaasu kallis priimaus- /varaenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille - Kallein tuotantokustannus - Mukana uusiutumatonta energiaa (maakaasu + sähkö) - Lisääntyvä liikenne katukuvassa - Laitos vaatii savupiipun - Lisääntyvä liikenne katukuvassa - Laitos vaatii savupiipun

27 27 Skenaario Edut Haitat SK 4.x: Kaukolämpö - Vähäinen operointitarve - Edulliset energian kokonaistuotantokustannukset täysmitoituksena - Katukuvaan ei muutoksia - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Kaukolämpölinja suuri yksittäinen investointi SK 5.x: Pelletti + Aurinkolämpö - Täysin uusiutuvaa - Imagollinen hyöty aurinkolämmöstä - Aurinkokeruukentän vaatima tila - Auringon vähäiset vaikutukset tuotantokustannuksiin tarvittaviin investointeihin nähden 4.3 Vaihtoehtojen CO2- tarkastelu Valitulla ratkaisulla pyritään vähentämään alueella syntyviä CO2-päästöjen määrää. Alue käyttää tällä hetkellä öljyä tai maakaasua kiinteistökohtaisessa lämmön tuotannossa, joka synnyttää hiilidioksidipäästöjä. Seuraavaksi on laskettu eri skenaarioiden ja niissä hyödynnettävien teknologioiden vaikutukset päästöjen vähentymiseen. Jokaiselle skenaariolle määriteltiin lämmöntuotantomäärää vastaava CO2- päästömäärä (tco2/a), joka vastaa tämän hetkistä tilannetta maakaasun käytöllä tarkastelukohteissa. Kyseiset määrät on esitetty tämän kappaleen lopussa olevassa koontitaulukossa. Lämmöntuotantotavan muuttuessa tulee jokainen skenaario ja teknologiavaihtoehto tarkastella uudestaan ja laskea mahdolliset vaikutukset nykytilanteeseen.

28 28 Eri teknologioille on määritelty omat CO2 määrät jokaista kwh kohden. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri skenaarioissa hyödynnettävien energialähteiden päästökertoimet. Kaukolämmössä on huomioitu Kotkan Energian uusiutuvien osuus kaukolämmöntuotannossa, joka vastasi 57 %:a vuonna Pelletti, hake sekä aurinko luetaan päästöneutraaleiksi. Taulukko 5. Päästökertoimia. Energialähde Päästökerroin [gco2/kwh] Sähkö 269 Maakaasu 198 Kaukolämpö 123 Yllä olevia kertoimia hyväksi käyttäen on jokaiselle skenaariolle laskettu hiilidioksidintuotantomäärä. Maalämmön tapauksessa, jossa maakaasua käytetään priimaukseen, on oletettu, että maakaasun osuus lämmöntuotannossa on 20 % kokonaistuotantomäärästä. Alla olevassa taulukossa on esitettynä jokaisen skenaarion päästömäärä. Lisäksi taulukkoon on laskettu päästövähenemä eri skenaarioissa. Taulukko 6. Skenaarioiden vaikutukset syntyvien päästöjen määrään. Toimenpiteet Toimenpiteen vaikutukset Ske Korjattava energianlähde Ehdotettu toimenpide Uusiutuvan energian-lähteiden lisäys GWh/a Syntyvä päästömäärä [tco2/a] Nykytilanne/ perusskenaa rio [tco2/a] Päästövähenemä nykytilanteeseen [tco2/a] 1.1 Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 0, Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 3, Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 6, Öljy/maakaasu Pelletti 0, Öljy/maakaasu Pelletti 6, Öljy/maakaasu Pelletti 13, Öljy/maakaasu Hake 0, Öljy/maakaasu Hake 6, Öljy/maakaasu Hake 13, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 0, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 3, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 7, Öljy/maakaasu Pelletti + aurinko 6,

29 29 5. RATKAISUEHDOTUS 5.1 Toiminnallinen tarkastelu Ratkaisuehdotukseksi esitetään pellettikattilaa, joka korvataan alueelle rakennettavalla kaukolämmöllä lämpöasiakasmäärän kasvaessa. Pelletti on haketta varteenotettavampi polttoaine biovaihtoehdoista lämmöntuotantoon. Syynä tähän on pelletin polttoainevaraston ja sen varastoinnin yksinkertaisuus. Hake vaatii useimmissa tapauksissa polttoaineen purkamiselle kiinteän ratkaisun. Tällöin aluelämpöverkon liittyessä kaukolämpöön kiinteää purkupaikkaa ei voida siirtää jatkokäyttöön. Lisäksi kiinteän polttoaineen purkupaikan rakentamiskustannukset ovat korkeat. Pelletin osalta polttoainevarasto voidaan siirtää helposti uusiokäyttöön. Itse lämpölaitoksen osalta eroavaisuuksia ei ole. Polttoainetoimitukset tuovat lisää liikennettä lämpölaitoksen läheisyyteen. Pelletin osalta polttoainetoimitukset ovat harvemmassa kuin hakkeella sen paremman energiasisällön takia. Huipputehojen aikana varaston mitoituksesta riippuen pellettiä ei tarvitse toimittaa kuin kerran viikossa, kun haketta tulisi toimittaa 2-3 kertaa. Hakkeen kohdalla on tietysti mahdollista rakentaa suurempi polttoainevarasto, mutta tämä kasvattaa investointikustannuksia merkittävästi saatavaan hyötyyn nähden. Kaukolämpö osoittautui edullisimmaksi ratkaisuksi alueella, kun lämpöasiakasmäärä kasvoi täysimittaiseksi. Kaukolämmön tuominen alueelle voidaan aloittaa, kun asiakasrajamäärä ylittää kannattavuusrajan.

30 Teknillinen tarkastelu Kohteeseen on laadittu lämmöntuotannon tekninen esisuunnitelma, joka sisältää tyypitykset mm. pääkomponenteille. Suunnitelma toimii yksityiskohtaisemman toteutussuunnitelman lähtötietona. Ratkaisuehdotus esitellään pellettilaitoksesta, jolla katetaan tarkastelualueen lämmöntarve. Toteutussuunnitelmia käytetään urakan suorittamisen ohjeena ja kilpailutusdokumentteina, tähän tarkoitukseen ratkaisusuunnitelman tiedot eivät pelkästään riitä Prosessi Lämpölaitos rakennetaan ja mitoitetaan pellettikattilateknologian pohjalle. Alueen polttoainehuolto tapahtuu pellettikuljetuksin alueelle. Tämä lisää liikennettä lämpölaitoksen läheisyydessä. Pellettikuljetusten tiheys vaihtelee polttoaineen kulutuksen mukaan. Huipputehon eli kovien pakkasjaksojen aikana kuljetustiheys voi olla 1 2 täyttökertaa viikossa. Pellettivarasto voidaan mitoittaa kuitenkin suuremmaksi, jolloin kuljetustiheyttä saadaan pienemmäksi. Kaukolämpöverkosto alueella mitoitetaan toimimaan perinteisillä meno- ja paluuveden lämpötiloilla, joita säädetään vuodenaikalämpötilojen mukaan. Tällä mitoituksella kaikki kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitys saadaan toteutettua ympäri vuoden. Esimerkki käytettävistä päälaitteista: Pellettiprosessi: Malli: Renewan, Nakkila boilersin tms. arinakattila myös Aritermin kattilat rinnan kytkettyinä, polttoaineena pelletti Mitoitusteho: n. 1,5 MW tai 1+0,5 MW Mitoitus LT verkkoon: Meno C, Paluu C

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Nykykodin lämmitysjärjestelmät yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen Muistio 1 (7) 23.11.2016 Mikko Romu Puh. 0207 917 215 Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen kustannusvertailu Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä muistiossa vertaillaan

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot