ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA. Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti 29.12.2014"

Transkriptio

1 ONE1 Oy RISTINKALLION UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSUUNNITELMA Kotkan Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti Julkinen/Luottamuksellinen versio

2 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Energialähteet ratkaisussa Maalämpö Biopolttoaineet Aurinkoenergia Ratkaisujen kannattavuus Lähtötiedot Vaihtoehtojen vertailu Teknistaloudellinen vertailu Tulokset Tekninen ja toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtojen teknillinen tarkastelu Vaihtoehtojen toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtojen CO2- tarkastelu Ratkaisuehdotus Toiminnallinen tarkastelu Teknillinen tarkastelu Prosessi Rakennettavat tilat Layout Sähkö-, instrumentointi ja automaatio Infra ja verkostot Työmaanaikainen toiminta Turvallisuus Yhteenveto ja johtopäätökset 34

3 3 Liiteluettelo LIITE I Ristinkallion kustannuslaskelmat LIITE I.I Ristinkallion investointijakauma LIITE I.II Ristinkallion kustannusjakauma LIITE II Ristinkallion asemapiirustus

4 4 1. JOHDANTO Tämä selvitys on osa Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus-projektin Kotkan osiota. Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki. Tilaajan edustajana toimi kuntakatselmusprojektin projektipäällikkö sekä vastuullinen katselmoija, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta. Selvityksen toteutti projektipäällikkö Jari-Matti Satosalmi ONE1 Oy:stä ja työn ohjaajana toteuttajan puolelta oli Tekninen johtaja Lauri Malinen ONE1 Oy:stä. Selvityksen ohjaukseen osallistuivat myös edustajat Kotkan Energia Oy:stä sekä Kotkan kaavoituksesta. Ristinkallion alueelle etsitään kannattavaa, uusiutuvaan energiaan perustuvaa keskitettyä lämmitysratkaisua, joka korvaisi kiinteistökohtaisen lämmityksen, ja siten nostaisi uusiutuvan energian osuutta alueella. Tarkastelussa otettiin huomioon sekä nykyisten, pääosin asuinkäytössä olevien rakennusten lämmitys sekä mahdollinen teollisuusalueen laajentuminen. Lämmitysteknologioina tarkastellaan maalämpöä, pellettiä sekä haketta alueellisena lämmitysratkaisuna. Aurinkolämpöä tarkastellaan pellettilaitoksen yhteydessä. Maalämmön yhteydessä toimii kaasupoltin priimauksessa. Tarkasteluun otetaan vaihtoehdoksi myös kaukolämmön tuominen alueelle. Kannattavuustarkastelu suoritetaan toteuttamalla jokaisella vaihtoehdolla skenaariotarkastelu, pois lukien aurinkolämpövaihtoehto. Skenaariotarkastelussa havaitaan tuotantotehon ja määrän kasvun vaikutukset kannattavuuksiin. Lisäksi havaitaan kohteiden sijainnin vaikutukset verkostokustannuksiin ja tätä kautta tuotantokustannuksiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty tarkasteltava alue.

5 5 Kuva 1. Ristinkallion tarkastelualue. (Pohjakartta: Kotkan kaupunki)

6 6 2. ENERGIALÄHTEET RATKAISUSSA Tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tässä raportissa kehitimme ratkaisua lämpöpumpputeknologian ja bioenergiateknologian näkökulmasta. Hyödynnettävien energialähteiden käyttöä rajaa mm. monet ympäristön ominaisuudet sekä lupaprosesseihin liittyvät säädökset. Seuraavissa kappaleissa on tuotu esille näitä em. primäärienergialähteisiin; maalämpökaivoihin sekä bio- ja aurinkoenergiaan liittyviä rajauksia ja lähtökohtia. 2.1 Maalämpö Maalämpöteknologiassa maahan tai/ja kallioon, auringosta peräisin olevaa, varastoitunutta energiaa hyödynnetään lämpöpumppujen avulla. Maaperässä kierrätetään liuosta, joka ottaa vastaan energiaa ja lämpenee. Lämmennyt maaliuos pumpataan maalämpöpumpun lämmönvaihtimille, jossa lämpö siirretään varsinaiseen lämmityspiiriin. Jäähtynyt maaliuos kierrätetään takaisin maaperään lämpenemään. Maalämpöpumppujen teknologiat ja prosessiratkaisut vaihtelevat valmistajien ja maalämpöpumppujen tehoista riippuen. Seuraavaksi on esitetty kaksi erityyppistä laitevaihtoehtoa maalämpöteknologiasta. Lämpöpumppujen mäntäkompressori Mäntäkompressori on yleinen pienemmissä lämpöpumppusovelluksissa. Sen vahvuudet ovat tunnettuus ja yksinkertaisuus, toisaalta myös hyvä hyötysuhde ja mahdollisuus saavuttaa korkeampia lämpötiloja. Alla on esitetty tyypillinen mäntäkompressorilla (harmaa) toimiva lämpöpumppuyksikkö.

7 7 Kuva 2. Esimerkki 100 kw:n lämpöpumppuyksiköstä. Lämpöpumppujen ruuvikompressori Ruuvikompressoreita käytetään suuremmissa lämpöpumppusovelluksissa (kuva alla). Ruuvikompressorin (harmaa komponentti) etuja ovat helppo säädettävyys ja pitkäikäisyys sekä fyysinen koko suhteessa tehontarpeeseen. Kuva 3. Esimerkki 300 kw:n lämpöpumppuyksiköstä.

8 8 Kun suunnitellaan alueellista kaivojärjestelmää, on oleellista huomioida keruujärjestelmän vaatima fyysinen tila. Alla ovat ympäristökeskuksen määrittelemät minimietäisyydet lämpökaivoporauksia suunniteltaessa ja tehdessä. Taulukko 1. Suositeltuja etäisyyksiä. Lämpökaivojen välisestä suositellusta minimietäisyydestä voidaan poiketa, jos yksi tai useampi rei'istä on vinoreikä. Lämpökaivot voidaan porata myös vierekkäin, jos vinoreiät ovat tarpeeksi etäällä toisistaan. Niiden keskinäinen kaltevuuskulma tulee olla riittävän suuri (ks. kuva alla). Sopiva kaltevuuskulma riippuu aina vierekkäisten reikien määrästä ja syvyydestä. Etäisyys kiinteistön rajasta voi myös olla suositeltua pienempi jos lämpökaivo porataan vinoreikänä ja pystytään varmistumaan siitä, että viereisten kiinteistöjen mahdollisuus lämpökaivon poraamiseen tai kiinteistönsä muuhun käyttöön ei esty. Kuva 4. Vinoreikien kulma maalämpökaivossa.

9 9 Maalämpökaivoja tehdessä on tärkeää, että työ on teknisesti laadukasta ja olemassa olevien kaivostandardien mukaista. Käytännössä isoja kaivokenttiä ei kannata kustannussyistä porata, jos irtomaa-aineksen syvyys on yli metriä ennen kallionpintaa. Maa-aineksen osuudelle ennen kallionpintaa asennetaan erillinen teräs- tai muoviputki estämään pintavesien ja irtomaan valuminen kaivoon. Kullekin alueelle tulee hakea lupa maalämpöreikien tekemistä varten. Tarvittaessa paikallinen ELY-Keskus ottaa kantaa kentän tekemiseen ja tekee päätöksen tuleeko myös Aluehallintoviraston antaa lausunto asiasta. Tässä tapauksessa tulee varautua mahdollisesti pitkäänkin hakuprosessiin. Kaivojen poraaminen on tullut luvanvaraiseksi Luvanvaraisuus koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan Käytännössä toimenpidelupa myönnetään, ellei sille ole estettä. Luvan myöntämisen esteenä voi olla esim. se, että lämpökaivo halutaan porata merkittävälle pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpökaivoa tai porakaivoa. Pohjavesialueella lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon suunnitellun lämpökaivon sijainti suhteessa esimerkiksi vedenottamoihin. 2.2 Biopolttoaineet Bioenergiaa, tässä tapauksessa puuperäistä biomassaa voidaan hyödyntää polttamalla ja kaasuttamalla. Puuperäistä massaa on hyödynnettävissä murskattuna hakkeeksi, briketoituna tai pelletoituna. Useilla eri biokattilavalmistajilla on soveltuvia teknologioita näiden puupolttoainejakeiden polttamiseen. Jokaisella biokattilavalmistajalla on omat yksityiskohtaiset prosessiratkaisut, mutta seuraavassa esitellään polttoon perustuvan bioteknologian perusperiaate. Alla olevassa kuvassa on tyypillinen lämmöntuotannon biokattila.

10 10 Kuva 5. Esimerkki biokattilasta. Lisäksi ko. toimittajilla on polttoaineen syöttöteknologiaa. Pääasiassa polttoaine on kuitenkin suurehkossa säiliössä. Säiliöstä polttoaine (hake, pelletti, briketti) siirretään mekaanisesti kattilan polttimelle. Kuva 6. Biopolttoprosessi.

11 11 Polttimella palava aines sekoitetaan ilman kanssa arinalla tai palopäässä, ja polttoaine palaa hallitusti tulipesässä. Yllä on esitetty havainne kuva biopolttoprosessista. Palamisessa vapautuva lämpöenergia siirtyy säteilemällä liekistä kattilan teräspinnoille, josta energia johtuu kattilan vaipassa kiertävään veteen. Savukaasuista energia siirtyy ensin konvektiolla kattilan pinnoille ja edelleen johtumalla veteen. Alla on kuva biopolttimesta ja sen toiminnasta. Hake Kuva 7. Biopoltin. Metsähake koostuu pääasiassa hakkuutähdepuusta, kannoista ja nuorten metsien hoidon yhteydessä kertyvästä pienpuusta tai muista hakkuissa kertyvästä teollisuudelle puunjalostuksessa teollisuudelle kelpaamattomasta puuaineksesta. Metsähakkeen laatuominaisuuksista merkittävin on puuaineen kosteus. Mitä suurempi energiapuupolttoaineen kosteusprosentti on, sitä enemmän siitä on haittaa puun energiakäytössä. Suuri kosteus heikentää puun lämpöarvoa ja polton hyötysuhdetta sekä lisää puunpoltosta aiheutuvia päästöjä. Tuoreesta puusta tehdyn puuhakkeen kosteus on puulajista ja hakkuuajankohdasta riippuen 40 60%. Tavoitteena voi pitää

12 12 noin 30 %:n kosteutta joka on riittävä useimmille polttolaitoksille. Muita hakkeen laatutekijöitä on mm. energiatiheys, puhtaus, tuhkapitoisuus ja hakkeen palakoko. Näissä puhtaus ja palakoko ovat erityisesti pienissä laitoksissa merkittäviä. Pelletti Puupelletit ovat sahapurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä muotoon puristettua puupolttoainetta, joka pääosin tehdään kotimaisesta raakaainesta ja kotimaisissa tehtaissa. Pelletin tuotanto on ollut suomessa mittavaa jo yli 10 vuotta mutta pelletin käyttö Suomessa on vasta viime vuosina lisääntynyt pienten ja keskisuurten lämpövoimalaitosten polttoaineena. Pelletin tasalaatuisuus ja helppokäyttöisyys ja suhteellisen vakaa hintakehitys on tehnyt siitä kilpailukykyisen polttoaineen erityisesti fossiilisille polttoaineille. Pellettiä saa tilattua eri toimittajilta Suomessa kuten, VAPO, Versowood, Imex Wood Oy, ynnä muilta pienemmiltä ja paikallisemmilta toimittajilta. Pellettitoimittajien kanssa voi sopia vakiotoimituksista ja tilauksista. Toimitusmalleja on useita. Alla on kuva saatavista polttoainejakeista, osa paikallisesti osa valtakunnallisesti. Kuva 8. Polttoainejakeet.

13 Aurinkoenergia Itä-Suomessa auringonsäteilyn määrä vaakatasolla ja vuositasolla mitattuna on noin 900 kwh/m2, josta yleensä teknisesti noin % voidaan hyödyntää. Aurinkokeräimeen osuvaan säteilyyn vaikuttaa säteilyn voimakkuuden lisäksi erittäin merkittävästi laitteen suuntaus ja sijainti. Keräimen suuntauksessa tulee kiinnittää huomiota kahteen tärkeään kulmaan: kallistuskulmaan ja atsimuuttikulmaan eli poikkeamaan etelästä. Kallistuskulmalla tarkoitetaan vaakatason ja laitteiston (keräimien) välistä kulmaa. Aurinkokeräimien sijainniksi tulee valita mahdollisimman varjoton paikka. Järjestelmästä saadaan suurin hyöty suuntauksen kulmilla +-45 asetta etelästä. Tällöin häviöt vuositasolla jäävät noin 7 prosenttiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty erään kotimaisen valmistajan aurinkolämpökeräin. Kuva 9. Aurinkokeräin. Aurinkokeräimiä on käytetty jopa kokonaisten alueiden lämmittämiseen. Usein ongelmaksi on kuitenkin muodostunut aurinkokeräimien tilantarve ja asemointi optimaalisesti. Lisäksi aurinkoenergiaa voidaan tuottaa vain osan vuodesta järkevästi. Tämän vuoksi aurinkokeräimiä ei voida suositella alueen lämmitysratkaisun selkärangaksi. Yksinään aurinkokeräimet tulevat kannattamattomiksi Suomen ilmasto-olosuhteissa, mutta hybridiratkaisuksi

14 14 yhdistettynä pystytään toteuttamaan uusiutuvaan energiaan perustuva kokonaisvaltainen energiaratkaisu, joka täyttää kohteen energiantarpeen. Suurin rahallinen hyöty/tuotto aurinkokeräimistä saadaan, mikäli niiden tuottamalla energialla pystytään mahdollisimman tehokkaasti korvaamaan kalliin energian käyttöä lämmityksessä. Seuraavassa on esitetty esimerkkilaskelmat aurinkolämmityssimulaatiosta. Aurinkolämmityssimulaatio on toteutettu GetSolar-ohjelmistolla. Esimerkkisimulaatio on laadittu laitokselle, jonka vuotuinen energiantuotanto on noin 570 MWh. Simulaation lähtökohdat ovat seuraavat: aurinkokeräimet sijoitettu kohderakennuksen tasakatolle, jonka ilmansuunta on kaakko aurinkokeräimet suunnattu eteläsuuntaan keräin-neliömetrejä 60 m2 keräimiltä saatava huippu(mitoitus)teho n 55 kw auringonsäteilyn määrä Itä-Suomen alueella Kuva 10. Simulaation tulokset. Simulaatiosta voidaan todeta, että aurinkokeräinten tuotto on n. 7 % vuotuisesta tuotannosta. Kesäaikana sen merkitys on suurempi johtuen

15 15 säteilyn määrästä. Kesällä voidaankin vähentää muun energiantuotannon operointia suhteessa enemmän, johtuen aurinkoenergian tuomasta korkeasta energiatasosta esim. käyttöveden lämmittämiseen. Aurinkojärjestelmän investointi ja käyttöönotto jätetään usein optioksi lämmitysratkaisua rakentaessa. Optio on helposti käytettävissä, sillä se on muista järjestelmistä riippumaton ja toisinpäin. Teknisesti sen lisääminen on helppoa olevaan järjestelmään. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella oikein aurinkokeräimien tuottaman energian käyttö järjestelmätasolla.

16 16 3. RATKAISUJEN KANNATTAVUUS 3.1 Lähtötiedot Lähtötietoina vertailulle käytetään tilaajalta saatuja kiinteistötietoja sekä kulutusdataa. Kokonaistehontarve arvioitiin käyttämällä tyypillisiä kiinteistöjen tehontarvelukuja ja kokonaistuotantomäärän arvioinnissa tyypillisiä huipunkäyttöaikoja. Kyseiset arvot perustuvat asiantuntijaarvioihin, jotka nojaavat tilastollisiin ja kokemusperäisiin tietoihin. Alueen kokonaistehontarpeeksi muodostui 6,1 MW ja tuotantomääräksi MWh. Tarkastelussa päätettiin edetä jakamalla alue ja sen kohteet eri skenaarioihin. Tällöin voidaan selvittää kannattavuuksia eri teholuokilla. Alue jaettiin alla olevan kuvan mukaisesti kolmeen eri skenaarioon. Kuvassa on myös esimerkki lämpölaitoksen mahdollisesta sijainnista alueella.

17 17 Kuva 11. Ristinkallion skenaariojako. (Pohjakuva: Kotkan kaupunki) Skenaarioiden teho ja tuotantomäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Skenaariomerkinnässä x kuvaa tarkasteltavaa tuotantoteknologiaa ja numeroarvo skenaariota. Skenaarioluvun kasvaessa kohteiden lukumäärä kasvaa uuden alueen kohteiden määrällä.

18 18 Taulukko 2. Skenaarioiden teho ja tuotantomäärät. Skenaario Skenaariokuvaus Tuotantoteho [kw] Tuotantomäärä [MWh] x.1 Alueen 1 kohteet x.2 Alueiden 1 ja kohteet x.3 Alueiden 1, 2 ja 3 kohteet Alueen kohteisiin lämpö jaetaan lämpökeskukselta lämmönjakeluverkostolla perinteisen kaukolämmön tapaan. Jakeluverkosto kasvaa skenaarioiden mukaan yhdistäen kaikki kohteet toisiinsa. Alla olevassa kuvassa on esitetty mahdollinen jakeluverkoston sijoittuminen alueelle täydessä mittakaavassa.

19 19 Kuva 12. Esimerkki jakeluverkoston sijoittumisesta alueelle täydessä mittakaavassa. (Pohjakuva: Kotkan kaupunki) 3.2 Vaihtoehtojen vertailu Tarkasteltavat vaihtoehdot valittiin :n kokemuksen ja asiakkaan kanssa läpikäytyjen palaverien ja keskustelujen perusteella. Vertailu on tehty teknillistaloudellisesta näkökulmasta huomioiden ratkaisun käytettävyyteen ja asiakkaan tahtotilaan liittyvät näkökulmat. Vaihtoehdot ja laskelmat ovat esitettynä raportin liitteessä I. Tässä ratkaisusuunnitelmassa läpikäydyt ja lasketut skenaariot on esitetty alla olevassa taulukossa.

20 20 Taulukko 3. Skenaarioiden tuotantoteknologiat. Skenaario Tuotantoteknologia 1.x Maalämpö + Maakaasu 2.x Pelletti 3.x Hake 4.x Kaukolämpö 5.x Pelletti + Aurinko Skenaarioissa 1.x lämpöä tuotetaan maalämmöllä. Maalämpöpumppu tuottaa lämpöä suurimman osan alueen vuotuisesta lämmöntarpeesta. Maakaasukattilalla priimataan tarvittaessa menovedenlämpötilaa vastaamaan alueen lämmöntarvetta. Lämpö jaetaan alueellisella lämmönjakeluverkostolla alueen kohteisiin. Skenaariossa 2.x lämpöä tuotetaan polttamalla pellettiä. Pelletillä pystytään tuottamaan koko alueen lämmöntarve, jolloin maakaasun käytölle ei ole tarvetta. Skenaariossa 3.x lämpö tuotetaan polttamalla haketta. Pelletin tapaan hakkeella pystytään kattamaan koko alueen lämmöntarve. Skenaariossa 4.x alueelle tuodaan kaukolämpöputki, joka yhdistetään alueelle rakennettavaan aluelämpöverkkoon. Alueella käytettävä lämpö tuotetaan Kotkan Energian lämpölaitoksessa. Skenaariossa 5.x lämpöä tuotetaan polttamalla pellettiä. Lisäksi lämpöä tuotetaan alueelle sijoitettavan aurinkolämpökeräinkentän avulla. Pellettikattila mitoitetaan kattamaan koko alueen lämmöntarve, jolloin lämmöntuotanto ei ole riippuvainen aurinkolämmöstä. Aurinkolämmöllä voidaan kuitenkin vähentää pelletinkäyttöä ja täten alentaa polttoainekustannuksia.

21 Teknistaloudellinen vertailu Teknillistaloudellinen vertailu tehtiin seuraavin lähtötietojen ja oletusten perusteella: - Korkotaso 3 % (valittu) - Ostoenergian/polttoaineen hinnat (valitut): o Ostosähkö 80 /MWh (alv 0 %) o Maakaasu 55 /MWh (alv 0 %) o Pelletti 40 /MWh (alv 0 %) o Hake 22 /MWh (alv 0 %) o Kaukolämmön tuotantokustannuksina laskelmissa käytetty arvo ei-julkinen Teknistaloudellinen vertailu on ulotettu koskemaan projektikuluja, prosessilaitteita, rakennustekniikkaa ja tarvittavia investointeja infrastruktuuriin. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin kokonaisinvestoinnit. Investoinnit ja niiden kustannusarviot perustuvat asiantuntija-arvioihin. jotka nojaavat tilastollisiin ja kokemusperäisiin tietoihin. Tarkastelumenetelmänä käytetään annuiteettimenetelmää, jossa investointi jaetaan annuiteettitekijällä tarkasteluajanjaksoille (investointien käyttöajat). Lisäksi lasketaan tuotannon aiheuttamat vuosittaiset (muuttuvat) kustannukset. Näihin yleensä luetaan käyttöenergiakulut ja huoltokulut. Menetelmä perustuu investoinnin hankintamenon jakamiseen pitoajalle (investointierien käyttöajat) niin, että lähtöomaisuudelle laskettu korko ja poisto muodostavat aina vakion. Näin ollen saadaan tulevan investoinnin pääoma- ja korkokulut jaettua tarkasteluajan vuotta kohden. Laskelmaan on investoinnin lisäksi tuotu muuttuvat kustannukset (tuotannon energiankäyttökustannukset) sekä operointikustannukset (huolto, valvonta).

22 22 Lopputulokseksi saadaan toisiinsa nähden vertailukelpoiset arviot kustannuksista vuotta kohden tarkasteluajalle sekä tuotantokustannukset /MWh. 3.4 Tulokset Seuraavaksi tarkastellaan eri skenaarioiden välisi tuotantokustannuksia. Laskennassa muodostui kokonaistuotantokustannukset, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään. Laskelmat ovat esitettyinä tämän raportin liitteessä I. Kaukolämmön tuotantokustannuksia ei ole esitetty raportin liitteessä, koska tieto ei-julkinen. Tuloksia on käsitelty yleisesti kaukolämmönosalta. Kokonaistuotantokustannuksia vertailtaessa keskenään edullisimmaksi skenaariovaihtoehdoksi muodostui kaukolämmön tuominen alueelle, joka kattaa koko tarkastelualueen lämmöntuotannon (skenaario 4.3). Kaukolämmön etuina ovat alhaiset pääoma- sekä operointikustannukset. Kyseiset kustannukset jäävät alhaisiksi, koska alueelle ei tarvitse rakentaa tuotantolaitteistoa. Muissa kaukolämpövaihtoehdoissa kokonaistuotantokustannukset nousevat merkitsevästi, kun alueen tarvitsema energian kokonaismäärä laskee oleellisesti. Tällöin pääomakustannukset nousevat kaikkein korkeimmiksi muihin verrattuna, koska kaukolämpöverkon rakentamiskustannukset eivät alene suhteessa alueen tarvitsemaan energiamäärään (skenaario 4.1). Aluelämpöratkaisuista hakevaihtoehto osoittautui edullisimmaksi kaukolämmön jälkeen. Hakevaihtoehdoilla energiakustannukset olivat alhaisimmat verrattuna muihin tarkasteltaviin vaihtoehtoihin. Alhaiset energiakustannukset eivät kuitenkaan riitä kattamaan korkeita operointisekä pääomakustannuksia, jolloin kokonaistuotantokustannukset nousevat.

23 23 Pellettivaihtoehto osoittautui kaukolämmön sekä hakkeen jälkeen edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Pellettivaihtoehdossa verrattuna hakkeeseen on korkeammat energiakustannukset, mutta edullisemmat operointi- sekä pääomakustannukset. Alhaiset operointi- sekä pääomakustannukset johtuvat paremmista polttoaineominaisuuksista. Maalämmön ja maakaasun hybridiratkaisu sekä niiden skenaariot olivat biolaitosratkaisuja kalliimpia. Pääoma- sekä energiakustannukset nousivat korkeimmiksi kaikista vaihtoehdoista (pl. skenaario 5.2). Korkeimmat kustannukset johtuvat maalämmön tarvitseman energiakaivokentän investoinneista sekä maakaasuputken tuomisesta laitokselle. Maalämmön sekä maakaasun hybridillä on kuitenkin edullisimmat operointikustannukset, jotka eivät riitä alentamaan kokonaiskustannuksia riittävästi muihin nähden. Aurinkolämmön sekä pelletin yhdistelmä osoittautui kaikkein kalleimmaksi vaihtoehdoksi (skenaario 5.2). Verrattaessa samaan vaihtoehtoon ilman aurinkolämpöä (skenaario 2.2), niin operointi- sekä pääomakustannukset nousevat reilusti. Aurinkolämmön tarkoituksena on alentaa energiakustannuksia, mutta tässä tapauksessa energiakustannukset eivät alene tarpeeksi

24 24 4. TEKNINEN JA TOIMINNALLINEN TARKASTELU 4.1 Vaihtoehtojen teknillinen tarkastelu Vaihtoehtoja tarkastellaan niiden teknillisestä näkökulmasta alueella. Tarkastelussa huomioidaan alueen mahdollisia rajoitteita, valittujen vaihtoehtojen teknisessä toteuttamisessa mahdollisesti koituvia ongelmia tai haasteita. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin tässä selvityksessä tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden teknisiä soveltuvuuksia alueelle. Maalämmön sekä maakaasun yhdistelmäratkaisua tarkasteltaessa ei havaittu teknisiä esteitä toteutukselle. Lähtökohtaisesti maaperässä ei havaittu esteitä maalämmön keruulle. Maalämpöratkaisun kohdalla tulee kuitenkin tehdä tarkempia maaperätutkimuksia sekä koeporauksia. Maakaasun käytölle ei ole teknisiä esteitä, sillä alueella on laajalti jo käytössä maakaasulämmittämistä. Suuremmassa mittakaavassa toteutettu keskitettylämmöntuotanto on teknisesti toteutettavissa. Bioratkaisuja tarkasteltaessa ei havaittu teknisiä ongelmia. Alueella on tilaa lämpölaitokselle ja tarvittaville polttoainevarastoille. Laitos ei tarvitse ympäristölupaa. Polttoainetoimitukset on mahdollista toteuttaa alueelle, koska tieverkosto on jo olemassa ja suuri päätie ohittaa alueen läheltä. Aurinkolämmön rakentamiselle alueelle tai liittämiselle lämmöntuotantolaitoksen yhteyteen ei ole teknisiä esteitä. Kaukolämmön tuominen alueelle on teknisesti mahdollista, koska kaukolämpöverkko sijaitsee lähellä tarkastelualuetta. Alueen ja kaukolämpöverkon välissä ei ole teknisiä esteitä, kuten suuria jokia tai järviä.

25 Vaihtoehtojen toiminnallinen tarkastelu Vaihtoehtoja tarkastellaan niiden toiminnallisesta näkökulmasta alueella. Tarkastelussa huomioidaan alueen mahdollisia rajoitteita, valittujen vaihtoehtojen toteuttamisessa mahdollisesti koituvia ongelmia tai haasteita sekä käytännön toteuttamista. Seuraavaksi käsitellään tarkemmin tässä selvityksessä tarkasteltuja vaihtoehtoja ja niiden soveltuvuuksia alueelle. Maalämmön sekä maakaasun yhdistelmäratkaisua tarkasteltaessa maalämpökeruupiirin vaatima pinta-ala osoittautui laajaksi. Soviteltaessa keruupiiriä tarkastelualueelle ilmeni, että keruupiiri jouduttaisiin rakentamaan alueelle, jossa sijaitsee useita eri omistuksissa olevia tontteja. Tämä vaatii paljon sopimusteknisiä ratkaisuja tai vaihtoehtoisesti osuuskunnan luomista maanomistajien välille. Keruupiiri aiheuttaa tontille rasitteen, joka voi olla vaikea esittää maanomistajille. Vaihtoehtona tila ongelmaan on esimerkiksi mitoittaa maalämpöpumppu pienemmälle teholle, jolloin keruukentän pinta-ala vaade pienenee. Osamitoitettuna maalämpöratkaisu tulisi tarkastella uudestaan sen tuotantokustannusten osalta, kun maakaasun käytönosuus kasvaisi keruukentän jäädessä osamitoitukselle. Bioratkaisua tarkasteltaessa alueen katukuvaan tulee muutoksia lämpölaitoksen piipun osalta. Tämä voi aiheuttaa vastustusta alueen ihmisissä. Bioratkaisu tuo myös kuorma-auto liikennettä alueelle. Varsinkin hakeratkaisussa liikenne voi lisääntyä runsaaksi, jollei polttoainevarastoa mitoiteta tarpeeksi suureksi täyttövälin pidentämiseksi. Pelletin osalta täyttöväli saadaan helpommin ja edullisemmin pidemmäksi sen runsaamman energiasisällön takia.

26 26 Pelletin sekä aurinkolämmön yhdistelmäratkaisussa pelletin osalta huomioitavia asioita käsiteltiin edellä. Aurinkolämmön osalta on hyvä huomioida keruukentän vaatima pinta-ala tontilta. Keräinten pinta-alan ollessa m 2 on varsinainen tilavaade huomattavasti suurempi, joka aiheuttaa maalämpövaihtoehdossa käsiteltyjä ongelmia. Lisäksi tarvittavan alueen raivaaminen tuottaa ongelmia. Kaukolämmön osalta esteitä tai pysyviä rasitteita ei havaittu tarkastelussa. Hetkellistä haittaa alueella voi syntyä kaukolämpöputken rakentamisen aikana. Alla olevaan taulukkoon on vielä koottu eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Taulukko 4. Vaihtoehtojen etuja sekä haittoja. Skenaario Edut Haitat SK 1.x: Maalämpö + maakaasu SK 2.x: Pelletti SK 3.x: Hake - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Vähäinen operointitarve - Täysin alueellinen energiaratkaisu - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Täysin uusiutuvaa - Vaiheittainen investointi rakentumisen tahdissa - Edulliset energian kokonaistuotantokustannukset - Täysin uusiutuvaa - Maakaasu kallis priimaus- /varaenergia - Vaatii laajat lämmönkeruuputkitukset alueelle - Suuri kokonaisinvestointi - Rajallinen tila maalämpökaivoille - Kallein tuotantokustannus - Mukana uusiutumatonta energiaa (maakaasu + sähkö) - Lisääntyvä liikenne katukuvassa - Laitos vaatii savupiipun - Lisääntyvä liikenne katukuvassa - Laitos vaatii savupiipun

27 27 Skenaario Edut Haitat SK 4.x: Kaukolämpö - Vähäinen operointitarve - Edulliset energian kokonaistuotantokustannukset täysmitoituksena - Katukuvaan ei muutoksia - Vaatii kaukolämpölinjan vetämisen lämpölaitokselle - Kaukolämpölinja suuri yksittäinen investointi SK 5.x: Pelletti + Aurinkolämpö - Täysin uusiutuvaa - Imagollinen hyöty aurinkolämmöstä - Aurinkokeruukentän vaatima tila - Auringon vähäiset vaikutukset tuotantokustannuksiin tarvittaviin investointeihin nähden 4.3 Vaihtoehtojen CO2- tarkastelu Valitulla ratkaisulla pyritään vähentämään alueella syntyviä CO2-päästöjen määrää. Alue käyttää tällä hetkellä öljyä tai maakaasua kiinteistökohtaisessa lämmön tuotannossa, joka synnyttää hiilidioksidipäästöjä. Seuraavaksi on laskettu eri skenaarioiden ja niissä hyödynnettävien teknologioiden vaikutukset päästöjen vähentymiseen. Jokaiselle skenaariolle määriteltiin lämmöntuotantomäärää vastaava CO2- päästömäärä (tco2/a), joka vastaa tämän hetkistä tilannetta maakaasun käytöllä tarkastelukohteissa. Kyseiset määrät on esitetty tämän kappaleen lopussa olevassa koontitaulukossa. Lämmöntuotantotavan muuttuessa tulee jokainen skenaario ja teknologiavaihtoehto tarkastella uudestaan ja laskea mahdolliset vaikutukset nykytilanteeseen.

28 28 Eri teknologioille on määritelty omat CO2 määrät jokaista kwh kohden. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri skenaarioissa hyödynnettävien energialähteiden päästökertoimet. Kaukolämmössä on huomioitu Kotkan Energian uusiutuvien osuus kaukolämmöntuotannossa, joka vastasi 57 %:a vuonna Pelletti, hake sekä aurinko luetaan päästöneutraaleiksi. Taulukko 5. Päästökertoimia. Energialähde Päästökerroin [gco2/kwh] Sähkö 269 Maakaasu 198 Kaukolämpö 123 Yllä olevia kertoimia hyväksi käyttäen on jokaiselle skenaariolle laskettu hiilidioksidintuotantomäärä. Maalämmön tapauksessa, jossa maakaasua käytetään priimaukseen, on oletettu, että maakaasun osuus lämmöntuotannossa on 20 % kokonaistuotantomäärästä. Alla olevassa taulukossa on esitettynä jokaisen skenaarion päästömäärä. Lisäksi taulukkoon on laskettu päästövähenemä eri skenaarioissa. Taulukko 6. Skenaarioiden vaikutukset syntyvien päästöjen määrään. Toimenpiteet Toimenpiteen vaikutukset Ske Korjattava energianlähde Ehdotettu toimenpide Uusiutuvan energian-lähteiden lisäys GWh/a Syntyvä päästömäärä [tco2/a] Nykytilanne/ perusskenaa rio [tco2/a] Päästövähenemä nykytilanteeseen [tco2/a] 1.1 Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 0, Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 3, Öljy/maakaasu Maalämpö+kaasu 6, Öljy/maakaasu Pelletti 0, Öljy/maakaasu Pelletti 6, Öljy/maakaasu Pelletti 13, Öljy/maakaasu Hake 0, Öljy/maakaasu Hake 6, Öljy/maakaasu Hake 13, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 0, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 3, Öljy/maakaasu Kaukolämpö 7, Öljy/maakaasu Pelletti + aurinko 6,

29 29 5. RATKAISUEHDOTUS 5.1 Toiminnallinen tarkastelu Ratkaisuehdotukseksi esitetään pellettikattilaa, joka korvataan alueelle rakennettavalla kaukolämmöllä lämpöasiakasmäärän kasvaessa. Pelletti on haketta varteenotettavampi polttoaine biovaihtoehdoista lämmöntuotantoon. Syynä tähän on pelletin polttoainevaraston ja sen varastoinnin yksinkertaisuus. Hake vaatii useimmissa tapauksissa polttoaineen purkamiselle kiinteän ratkaisun. Tällöin aluelämpöverkon liittyessä kaukolämpöön kiinteää purkupaikkaa ei voida siirtää jatkokäyttöön. Lisäksi kiinteän polttoaineen purkupaikan rakentamiskustannukset ovat korkeat. Pelletin osalta polttoainevarasto voidaan siirtää helposti uusiokäyttöön. Itse lämpölaitoksen osalta eroavaisuuksia ei ole. Polttoainetoimitukset tuovat lisää liikennettä lämpölaitoksen läheisyyteen. Pelletin osalta polttoainetoimitukset ovat harvemmassa kuin hakkeella sen paremman energiasisällön takia. Huipputehojen aikana varaston mitoituksesta riippuen pellettiä ei tarvitse toimittaa kuin kerran viikossa, kun haketta tulisi toimittaa 2-3 kertaa. Hakkeen kohdalla on tietysti mahdollista rakentaa suurempi polttoainevarasto, mutta tämä kasvattaa investointikustannuksia merkittävästi saatavaan hyötyyn nähden. Kaukolämpö osoittautui edullisimmaksi ratkaisuksi alueella, kun lämpöasiakasmäärä kasvoi täysimittaiseksi. Kaukolämmön tuominen alueelle voidaan aloittaa, kun asiakasrajamäärä ylittää kannattavuusrajan.

30 Teknillinen tarkastelu Kohteeseen on laadittu lämmöntuotannon tekninen esisuunnitelma, joka sisältää tyypitykset mm. pääkomponenteille. Suunnitelma toimii yksityiskohtaisemman toteutussuunnitelman lähtötietona. Ratkaisuehdotus esitellään pellettilaitoksesta, jolla katetaan tarkastelualueen lämmöntarve. Toteutussuunnitelmia käytetään urakan suorittamisen ohjeena ja kilpailutusdokumentteina, tähän tarkoitukseen ratkaisusuunnitelman tiedot eivät pelkästään riitä Prosessi Lämpölaitos rakennetaan ja mitoitetaan pellettikattilateknologian pohjalle. Alueen polttoainehuolto tapahtuu pellettikuljetuksin alueelle. Tämä lisää liikennettä lämpölaitoksen läheisyydessä. Pellettikuljetusten tiheys vaihtelee polttoaineen kulutuksen mukaan. Huipputehon eli kovien pakkasjaksojen aikana kuljetustiheys voi olla 1 2 täyttökertaa viikossa. Pellettivarasto voidaan mitoittaa kuitenkin suuremmaksi, jolloin kuljetustiheyttä saadaan pienemmäksi. Kaukolämpöverkosto alueella mitoitetaan toimimaan perinteisillä meno- ja paluuveden lämpötiloilla, joita säädetään vuodenaikalämpötilojen mukaan. Tällä mitoituksella kaikki kiinteistöjen ja käyttöveden lämmitys saadaan toteutettua ympäri vuoden. Esimerkki käytettävistä päälaitteista: Pellettiprosessi: Malli: Renewan, Nakkila boilersin tms. arinakattila myös Aritermin kattilat rinnan kytkettyinä, polttoaineena pelletti Mitoitusteho: n. 1,5 MW tai 1+0,5 MW Mitoitus LT verkkoon: Meno C, Paluu C

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014

ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014 1/32 ONE1 Oy Prizztech Oy ULVILAN HARJUNPÄÄN ENERGIANTUOTANTO- JA ALUELÄMPÖSELVITYS 14.4.2014 2/32 Harjunpään energiantuotanto - ja aluelämpöselvityksen raportti Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014

ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 ONE1 Oy HAMINAN KAUPUNKI TERVASAAREN ALUEEN ALOITUSKORTTELIEN UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUSELVITYS 20.11.2014 2/28 Tervasaaren alueen aloituskorttelien uusiutuvan energian ratkaisuselvitys Sisällys 1.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Hybridijärjestelmän hankinta

Hybridijärjestelmän hankinta Hybridijärjestelmän hankinta MOTIVA: Uusilla hankintamalleilla fiksummin puhdasta energiaa 10.6.2014 Jouni Kivirinne Hybridijärjestelmän hankinta/ JouniKivirinne 1.10.2014 1 HYBRIDIJÄRJESTELMÄN HANKINTA

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA

MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA 19.12.2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 MAAKAASUN KÄYTTÖ

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot