Kylmäalan julkaisu 2008

Transkriptio

1 Kylmäalan julkaisu 2008

2

3 Sisällys Pääkirjoitus: Kylmäala mukana ilmastotalkoissa TEEMA: Huolto 7 Hyvää huoltoa voi mitata 11 Tuhattaiturina kentällä 13 Eläke saa odottaa 15 Tavoitteena nollatoleranssi TEEMA: Kylmäaineet 16 R22:n päivät alkavat olla luetut selvitä ajoissa, miten pitää toimia 18 R22 poistuu käytöstä mitä sen jälkeen? TEEMA: Ympäristö / Energia 21 Luokitukset tukevat valintaa, mutta eivät takaa kylmälaitoksen energiatehokkuutta 25 Kuumenevassa maailmassa kylmää on loihdittava entistä energiatehokkaammin 28 Jätevedestä lämpöä Snellmanilla 31 Integroimalla energiasäästöjä 35 Jäsenyritykset Ilmastointilaitosten määräaikaistarkastuksilla on jo kiire 44 Muoviputki valtaa alaa kylmäputkituksissa 47 Kylmäala tarjoaa nuorille työtä ja koulutusta 51 Kirje myllystäni 52 Kylmäuutiset TEEMA: Kylmäketju / Lämpötilavalvonta 59 Kylmäala ja elintarvikelainsäädäntö 63 Lämpötilasäädellyt ketjut 66 Hygieniapassikoulutus kannattaa 16 Kosti Harjula ja Esko Kaappola haluavat herättää huolettomat R22-laitosten omistajat miettimään laitostensa tulevaisuutta. 21 Maailman toiseksi suurin supermarketketju Tesco ryhtyy käyttämään ClimaCheckiä suurten kylmälaitostensa analysointiin. 59 Kylmälaitosten elintarvikehygienia. KYLMÄextra Kylmäalan julkaisu alalta asiakkaille Julkaisija Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry Hiihtomäentie 39 B, PL HELSINKI Puhelin (09) Faksi (09) Päätoimittaja Altti Seinelä Toimitusneuvosto Esa Aalto, Matti Eerikäinen, Matti Jokela, Jyrki Lindholm, Pia Lindholm, Timo Linjala, Markku Muuronen, Ilkka Viita Toteutus DDT COMMUNICATIONS OY Taitto Jarkko Narvanne Painopaikka Forssan Kirjapaino Painosmäärä kpl Ilmoitukset Pia Lindholm puhelin (09) Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

4 Täydellistä ilmalämmönvaihtoa. Vuonna 2007 kolme suurta lamellituotteiden valmistajaa yhdisti voimansa tullakseen yhdeksi maailman johtavaksi spesialistiksi ilmalämmönvaihdinmarkkinoilla. Helpmanin, Fincoilin ja Alfa Lavalin yhdistyttyä on asiakkailla valittavanaan entistä tehokkaampia ratkaisuja entistä laajemmasta tuotevalikoimasta. Alfa Laval on huippuluokan laitetoimittaja täydelliseen ilmalämmönvaihtoon. Alfa Laval Nordic Oy Puhelin: (09)

5 Kylmäala mukana ilmastotalkoissa Pääkirjoitus o 1980 luvulla maailmalla havahduttiin otsonikatoon napa-alueilla. Ensimmäinen otsonikerroksen suojelua koskeva Wienin yleissopimus allekirjoitettiin vuonna 1985 ja siihen liittyvä Montrealin pöytäkirja vuonna Pöytäkirjaa on muutettu monta kertaa ja tiukennettu mm. Kööpenhaminassa Pöytäkirja sisältää rajoituksia otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoon ja kulutukseen sekä niiden kauppaan. Nyt hieman yli 20 vuotta toimenpiteiden aloittamisen jälkeen, tutkimusten mukaan tehtyjen toimenpiteiden tulokset alkavat näkyä. Alusta lähtien Suomen Kylmäliikkeiden liitto sekä koko ala ovat olleet suurten muutosten vaikutuksen alaisena. Jatkoa seurasi Kiotossa 1997 kasvihuoneilmiö ja uudet haasteet. Huomattiin, että otsonikadon kannalta hyvät kylmäaineet olivat kasvihuonekaasuja. Suomi on sitoutunut pitämään kasvihuonekaasupäästöt vuosina vuoden 1990 tasolla. Viime aikoina jokaiselle meistä on tullut tutuksi kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos, ei vähiten Nobelin palkinnon saaneen Al Goren toiminnan kautta. Kansainväliset sopimukset, joihin EU ja Suomi siinä mukana on sitoutunut, ovat tuoneet uusia haasteita, jotka koskevat paitsi kylmäalalla työskenteleviä, myös kylmälaitteiden omistajia ja haltijoita. Ympäristöseikkojen lisäksi esim. käyttöturvallisuuteen liittyvät direktiivit, kuten painelaitedirektiivi, ovat tuoneet muutoksia mukanaan. Vuosittaiset vuototarkastukset yli 3 kg CFC ja HCFC laitoksille Suomessa alkoivat asetuksen 1187/2001 tullessa voimaan Samassa asetuksessa alalla toimiville yrityksille tuli voimaan pätevyysvaatimukset. R22 liittyvät rajoitukset ja sen poistuminen käytöstä tuottavat varmasti haasteita alalle lähivuosina. Uusi EU:n F-kaasuasetus 842/2006 voimakkaiden kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn liittyen tuli voimaan ja kylmäalalle sitä alettiin soveltaa Se toi mukanaan vuototarkastukset HFC -kylmälaitoksille, täytöksestä riippuen jopa neljä kertaa vuodessa. Samoin asetus edellyttää kultakin jäsenvaltiolta koulutus- ja pätevyysvaatimukset kaikille alalla toimiville henkilöille. Eli jatkossa jokaiselle alalla työskentelevän on oltava sertifioitu pystyäkseen tekemään alan töitä. Toteutus on parhaillaan valmisteilla. Kuten aiemminkin, liiton edustajat ovat yhtenä osapuolena valmistelemassa kansallisia asetuksia Ympäristöministeriön johdolla tiiviissä yhteistyössä Ympäristöministeriön, Suomen Ympäristökeskuksen ja Tukesin kanssa. Kylmäalan toive on saada hyvä ja toimiva ratkaisu joka viimekädessä on myös asiakkaan etu. Todennäköistä on myös, että Suomessa luonnolliset kylmäaineet tulevat yleistymään kuten muualla Euroopassa on ja tapahtunut. Hiilidioksidi CO 2 tulee varmasti yleistymään myymäläratkaisuissa sekä teollisuudessa yleisesti käytettävä NH 3 myös pienemmissä kylmälaitoksissa ja ilmastoinnin- ja prosessin jäähdytyksessä. Kuten edellä käy ilmi, asetusten haasteet ja velvoitteet koskevat myös kylmälaitteiden omistajia ja haltijoita. Loppukäyttäjävaatimusten tiedottamiseksi SKLL on pitänyt loppukäyttäjille suunnattuja seminaareja yhdessä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa. Altti Seinelä

6 No sweat! Ilmastoinnin jäähdytys on aivan oma lajinsa, ja sen me hallitsemme. Kojacool viilentää - laitteemme kattavat alan kaikki tarpeet. Edustamme alan huippumerkkejä, kuten oheista Rhossin vedenjäähdytintä. Vedenjäähdytin TCHVZ jäähdytysteho kw tiheä tehoporrastus kylmäaine R 134a hyvä hyötysuhde ruuvikompressori(t) hiljainen värinätön käynti elektroniset paisuntaventtiilit kompakti koko KOJACOOL OY Vetokuja VANTAA Puh. (09) Faksi (09) Lentokentänkatu 7 PL TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

7 HUOLTO Hyvää huoltoa voi mitata Dakota Lavento Kylmälaitoksen huollossa ei kannata säästellä. Kun ennakkohuolto toimii kunnolla, hintavista vikakorjaustöistä päästään lähes kokonaan, kehityspäällikkö Jukka Paloniemi YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä huomauttaa. Kysymys on Jukka Paloniemen mukaan puhtaasta kannattavuuslaskennasta: kuinka vaikkapa euroa maksaneet laitteet saadaan tuottamaan mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman pitkään. Kaikki laitteet toki vikaantuvat joskus, mutta asiakas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siiten, milloin se mahdollisesti tapahtuu tai kuinka usein. Hyvällä ennakkohuollolla vikojen määrä jää erittäin vähäiseksi. Paloniemen mukaan hyvää huoltoa voidaan mitata. Vikakorjausten vähäinen määrä on ensimmäinen hyvän huollon mittareista. YIT:n Kiinteistötekniikan kylmähuoltoihin varatuissa huoltoautoissa on mukana jo komponentit ja varaosat, joita huolloissa ja korjauksissa tavallisimmin tarvitaan. Tällainen perusvarasto helpottaa olennaisesti kylmäasentajien työtä. Kuva: YIT Kiinteistötekniikka. Tiedot ja laitos ajan tasalla Hyvään huoltoon kuuluu Paloniemen mukaan myös täydellinen raportointi. Se puolestaan sisältää myös tietoa laitoksen tilasta yrityksen kylmäinvestointien pitkän tähtäimen suunnitelman pohjaksi. Asiakkaan tulee tietää, missä elinkaarensa vaiheessa kylmälaitos on. Käytännöllinen neuvo voi olla esimerkiksi, että vielä toimii, mutta varaudu uusimaan tietyn ajan kuluessa. Hyvä raportti on toinen hyvän huollon mittareista. Kärjistäen sanoisin, että on kysymys siitä, että päättääkö laitoksen uusimisesta rikkoutuva kompressori vai laitoksen omistaja, Paloniemi heittää. Ajantasaiset tiedot järkevä pitkän tähtäimen suunnitelman pohjaksi on kolmas hyvän huollon mittareista. Kaikki tekniikka, myös kylmätekniikka uudistuu koko ajan. Hyvä huolto pitää asiakkaan myös tässä suhteessa ajan tasalla. Uudet komponentit voivat tehostaa koko laitoksen toimintaa tai vähentää esimerkiksi energiankulutusta. Näin hyvällä huollolla ja korvausinvestoinneilla koko laitoksen aiheuttamat kokonaiskulut pienenevät korjausten tarpeen, tehokkaamman toiminnan ja vähäisemmän energiankulutuksen kautta. Tehokkaampi ja energiataloudellisempi laitos on neljäs hyvän huollon mittareista. Olosuhteet kuntoon YIT:n Kiinteistötekniikan kylmäasiakkaista suurin osa on suuria toimijoita, joilla on huoltosopimus koko talotekniikkansa osalta. Kylmä, erityisesti olosuhdekylmä, on siitä vain osa. Yritys toteuttaa myös joitakin kylmäprojekteja, mutta enimmäkseen toiminta painottuu juuri huoltoon.

8 HUOLTO Valtakunnallisesti puhumme olosuhteiden luomisesta optimaalisella energiankäytöllä, Paloniemi kiteyttää. Eri puolilla Suomea tehdään kyllä lähes kaikkia kylmäalan töitä, mutta hieman erilaisilla painotuksilla. Olosuhdekylmää tehdään kaikkialla, kaupankylmää kuudella paikkakunnalla. Kylmäasentajia YIT Kiinteistötekniikalla on yli 20 paikkakunnalla Rovaniemeltä Helsinkiin. Yhteensä talossa on töissä noin 80 kylmätekniikan ammattilaista. Näiden ihmisten osaamisen kehittämisestä Jukka Paloniemi on vastuussa YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kehityspäällikkönä. Järjestelmä ohjaa huoltoa YIT:llä on käytössä moderni ja varsin kätevä sähköinen työkalu, huollonohjausjärjestelmä, joka resurssoi, aikatauluttaa ja lähettää työmääräykset asentajille. Asentaja saa tarkan työmääräyksen mobiililaitteeseensa, joka on kämmentietokone. Kaikki tarpeelliset tiedot kohteesta, kuten siellä olevat järjestelmät ja arvioitu vian luonne, tulevat suoraan huoltoautoon. Asentaja kuittaa ja ilmoittaa, milloin kohteeseen saapuu. Kylmähuoltoihin varatuissa huoltoautoissa on puolestaan jo valmiina tietyt komponentit ja varaosat, joita huolloissa ja korjauksissa tavallisimmin tarvitaan. Kun osa otetaan käyttöön, tieto välittyy tukkurille ja täydennys lähtee matkaan. Tällainen perusvarasto helpottaa olennaisesti kylmäasentajien työtä. Myös asiakas pysyy ajan tasalla tapahtumista, sillä raportti asennustyöstä tallentuu extranettiin, josta asiakas voi tilannetta käydä tarkastelemalla omilla tunnuksillaan. Malleja kylmäinvestointiin Nykyisin yritykset eivät enää välttämättä halua omistaa kiinteistöjä, joissa toimivat, eivätkä niiden olosuhteet tuottavia järjestelmiäkään. YIT:llä on kehitetty erilaisia malleja talotekniikkainvestointeihin. Yksi, jo koetelluista malleista on olosuhteen myyminen. Viime vuonna valmistui Hämeenlinnan Sairaalan kylmäjärjestelmien modernisointi. Vanha järjestelmä käytti kylmäaineena R22:ta. Siinä oli ollut myös paljon toimintahäiriöitä. Uudistettuun laitokseen asennettiin ruuvivedenjäähdyttimet ja kylmäaineena kiertää R134A. Lisäksi otettiin käyttöön vapaajäähdytys ja laitoksen kapasiteettia nostettiin. Kylmälaitoksen uusiminen investoitiin YIT Kiinteistötekniikan kautta. Se teki sairaalan kanssa 10 vuoden sopimuksen kylmäenergian toimittamisesta. Sairaala siis ostaa vain toimivan kylmän. Paloniemen mukaan malli sopisi hyvin myös esimerkiksi kaupankylmän rahoitukseen. Seuraava tällainen projekti toteutetaan Riihimäen sairaalassa. Uusiminen valmistuu ensi kesänä. Palvelu on ollut hyvin kysyttyä. Erityisesti monikansallisilla yrityksillä iso investointi voi vaatia paljon byrokratiaa. Näin se onnistuu helposti, sillä omaa pääomaa ei siihen tarvitse sitoa. Leasingratkaisut yleistyvät joka taholla, Paloniemi sanoo. ESCO mahdollinen ratkaisu Myös ESCO-hankkeena kylmälaitoksia on toteutettu, toteuttajana juuri YIT. Turussa, ESCO-kunnostusten pioneerikaupungissa, on käynnistymässä Impivaaran Jäähallin kylmälaitoksen uusiminen R22:sta ammoniakille ja suolaliuokselle. Hankkeen kokonaisinvestointi on kooltaan 1,8 miljoonaa euroa ja se rahoitetaan energiansäästöillä. Rakennustöitä tehdään paljon, molemmat kentät putkistoineen uusitaan siksi kaupungin omarahoitusosuus on myös suuri n. 1,4 milj.. Varsinainen energiansäästöosuus on kooltaan n Sille voidaan hakea TEM:n tukea 20 prosenttia. Huollon vaikutus käyttökustannuksiin Kokonaisvastuu Olosuhdetakuu Toimintatakuu Kiinteä kunnossapitokustannus Optimoidut käyttö- ja energiakustannukset Resurssien optimointi Käyttökustannukset Ennen Energia Häiriöt Toimintakatkokset Jälkeen Energia Häiriöt Toimintakatkokset Vikakorjaukset Modernisointi Modernisointi Vikakorjaukset Ennakoiva huolto Ennakoiva huolto Kehityspäällikkö Jukka Paloniemi YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä neuvoo kylmälaitoksen omistajaa panostamaan hyvään huoltoon. Huollon vaikutus kylmäaitoksen käyttökustannuksiin. Kuva: YIT Kiinteistötekniikka Oy. Tehdään se yhdessä YIT KIINTEISTÖTEKNIIKKA OY ESCO-projekti maksaa itsensä säästöillä ESCO-palvelukonsepti (Energy Service Company) on malli, jossa ESCO- palvelun tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeen toteutuksesta, usein myös hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen aikaisesta käytöstä. Investointi maksetaan takaisin sen tuottamilla säästöillä. Luvattu säästö myös aina todennetaan. ESCO palvelu soveltuu myös hankkeisiin, joissa taloteknisiä laitteita uusitaan ja joissa samalla syntyy merkittävää energian säästöä. Tällöin hankkeen rahoitukseen voidaan mallissa soveltaa asiakkaan omarahoitusosuutta. Suomessa useat palveluntarjoajat voivat toteuttaa asiakkailleen ESCO-hankkeita. Motivan verkkosivuilla löytyvässä ESCO-hankerekisterissä on tietoja toimijoista ja hankkeista. pivan tutkinto/koulutustodistuksen kautta. 8

9 HUOLTO Impivaaran jää- ja jalkapallohallien hanke alkaa jääkauden jälkeen ja valmistuu marraskuun puolivälissä. Jäähallissa kaukolämmön kulutusta saatiin jo edellisessä projektissa vähennettyä n. 55 prosenttia ja jalkapallohallissa 50 prosenttia. Sama tavoite on myös uusilla laitteilla, sanoo ESCO-kohteiden pioneeri, Juhani Korte Turun Talotoimesta. Impivaaran Jäähallin edellinenkin kylmäjärjestelmän uudistus 1994 tehtiin ESCO-mallilla ja sen sekä jalkapallohallin koko huoltosopimus kuuluivat sopimukseen. Se oli ensimmäinen Turun energiansäästösopimuksista. Sittemmin ESCO-kohteina on toteutettu rakennuksia liikuntahalleista Kaupunginpesulaan ja Kaupunginteatteriin voivat tuotti Impivaaran uimahallin huoltosopimus vuonna Parhaat ESCO-kohteet ovat riittävän suuria, kuten esimerkiksi jäähalleja, Juhani Korte sanoo. Ensimmäiset suomalaiset ESCO-hankkeet olisivat tuskin toteutuneet ilman muutamien innostuneiden, asiantuntevien ja toisiinsa luottavien henkilöiden vakaumusta. Ensimmäiset kohteen vaativat melkoista vääntöä, mutta käännös tapahtui jo Kupittaan urheiluhallin kohdalla vuonna Nyt malli on voittanut kaikkien luottamuksen, Juhani Korte kertoo. Vaikka malli saattaa ensi alkuun tuntua hankalalta, Juhani Korte sanoo, että tilaajalta se vaatii paljon vähemmän työtä perinteisiin kilpailutuksiin verrattuna. Palveluntarjoaja tekee itse asiassa kaiken työn, hän vakuuttaa. Lähtötietojen antaminen, säästöpotentiaalin laskenta, urakan valvonta ja ennen kaikkea energiansäästöjen seuranta kuuluu tietenkin rakennuttajalle, hän sanoo. Aivan viime aikoihin saakka ongelmia on tuottanut aidon kilpailun puute. Tarjoajia kun on ollut käytännössä kaksi. Kun toimivat mallit on saatu rakennettua, ESCO-palveluntarjoajiakin toivon mukaan löytyy lisää. Kuva: YIT Kiinteistötekniikka. YIT:n huollonohjausjärjestelmä resurssoi, aikatauluttaa ja lähettää työmääräykset asentajille. Asentaja saa tarkan työmääräyksen mobiililaitteeseensa.

10 TäyTTäväTkö kylmälaitteesi Tämän hetken ympäristövaatimukset? Alhainen energian kulutus Luopuminen R22 kylmäaineen käytöstä F-kaasu säännökset ja käyttöönotto Johnson Controls Finland Oy takaa, että yhdessä valitsemamme jäähdytysjärjestelmät ovat kestävän kehityksen ratkaisuja ja täyttävät vaatimukset sekä tekevät maailmasta erilaisen ympäristölle ja Sinulle! Johnson Controls Finland Oy Hankasuontie Helsinki Tel.+358 (0) Fax.+358 (0) Johnson Controls perheeseen kuuluvat brändit Sabroe, Stal, Gram and YORK 10

11 HUOLTO Tuhattaiturina kentällä Dakota Lavento Kylmäasennusyrittäjät ovat todellisia alan tuhattaitureita. Monet mikroyritykset, työllistävät isän ja pojan ja tarjoavat kylmäasennuspalveluja laidasta laitaan. Kylmähuolto Tammelin Oy on Nastolassa toimiva kahden miehen yritys, jonka asiakaskunta levittäytyy noin sadan kilometrin säteelle. Pääasiallisesti kaupan kylmän huoltoon erikoistunut yritys menestyy varsin hyvin. Se tuo elannon sekä isälle että pojalle. Työtä riittäisi ulkopuolisellekin, mutta sopivan kylmäasentajan löytäminen on osoittautunut vaikeaksi. Ala ukkoutuu, Raimo Tammelin huokaa. Hän edustaa varsin tyypillistä ensimmäisen polven kylmäasentajaa. Kylmäalalla hän on ollut lähes natiaisesta lähtien: suoraan koulun penkiltä hän pääsi töihin myymäläkalusteita valmistaneelle Upolle. Siellä tuotesuunnittelussa hurahti 18 vuotta. Oman asennusfirman, toiminimen, hän perusti juuri 1990-luvun laman alla. Sen jälkeen työtä on riittänyt ensin yhdelle miehelle, mutta sittemmin myös pojalle. Jukka päätyi kylmälaiteasentajaksi todettuaan, ettei tehdastyö ollut oikein häntä varten. Sopimushuolto kantaa Raimo ja Jukka Tammelin ovat vielä toistaiseksi yrittäneet pysyä ilmalämpöpumppuasennusten ulkopuolella: Ne ovat oma maailmansa ja vaativat perehtymistä. Laitteiden kauppa käy kuitenkin sellaista tahtia, ettei ammattitaitoisia asentajia tunnu riittävän kaikille. Kysyntä on kovaa, Raimo sanoo. Kaupan kylmässäkin riittää tekemistä. Yritys on Carrierin sopimushuoltoliike ja sitä kautta tulee suur osa myymäläkylmätöistä. Myymäläasiakkaiden kalusto vaihtelee aivan uusista kylmälaitoksista lähes museokappaleisiin. Uusimmat koneet ovat vasta avatussa Artjärven Salessa, mutta toisaalta joistakin liikkeistä voi löytää vielä nelikymmenvuotiaita kylmälaitteita. Niitä samoja, joita olin suunnittelemassa 1970-luvun alussa, Raimo naurahtaa. Asennus- ja määräaikaishuoltojen lisäksi Raimolla ja Jukalla on myös päivystyksiä. Onneksi useissa kohteissa kaukovalvonnalla voi tarkistaa, kuinka kiireellisestä asiasta on kysymys. On todella turhauttavaa kaahata kohteeseen vain huomatakseen, että joku on jättänyt kaapin oven auki, Jukka huomauttaa. Kaukovalvonta asettaa huoltoyrittäjälle haasteita myös siinä suhteessa, ettei kaikilla asiakkailla ole tietenkään samanlainen järjestelmä ja vanhimmat käytössä olevat eivät enää toimi uusien pc:iden kanssa. Yhtä asia- Pienet kylmäasennusliikkeet työllistävät usein yrittäjän itsensä ja tämän perheenjäseniä. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä viimeistään tarvitaan jo ulkopuolisiakin työntekijöitä, jos niitä voi mistään löytää. Raimo Tammelin, oik. aikoo jatkaa töitä vielä 60 täytettyäänkin. Jukka Tammelililla työvuosia vielä riittää. 11

12 HUOLTO Jukka Tammelinille vaihteleva ja vapaa kylmäasentajan työ sopii hyvin. kasta varten ei esimerkiksi tietyntyyppistä vanhanaikaista modeemia enää kannata hankkia. Vanhin käytössä oleva ohjelma on DOSpohjainen, Jukka naurahtaa. Pienen asennusfriman työntekijöiden elämä on varsin paikalleen sidottua. Päivystäminen tarkoittaa, ettei omalta alueelta voi kovin kauas hairahtua, muuten ei sovitussa ajassa paikalle pääse. Parannus olisi useamman asennusyrityksen yhteinen, alueellinen päivystysrinki. Kylmälaitehuolto Tammelin Oy on Carrierin sopimushuoltoliike. Nastolan ABC-myymälän kylmäkoneiden vuosihuoltoa tehdään helmikuussa. Kuvassa Raimo Tammelin. Päivystyksestä on myös jonkun maksettava. Osapuoliahan siinä on kolme, huolto, asiakas ja asiakkaan vakuutusyhtiö. Viimeksi mainitun luulisi olevan kiinnostuneempi siitä, että huolto ongelmatapauksessa pääsee paikalle nopeasti, Raimo sanoo. Toistaiseksi vakuutusyhtiöiden halu osallistua kustannuksiin on kuitenkin ollut vähäistä. Tulevaisuus valoisa Raimolla on 60-vuotissyntymäpäivät pian edessä, mutta vielä hän ei ole ajatellut eläkkeelle jäämistä tosissaan. Sinänsä se olisi taloudellisesti mahdollista, sillä toisin kuin monet huolettomat pienyrittäjät, hän on mitoittanut eläkemaksunsa todellisen tarpeen mukaan. Myös palveluksesta muulla työnantajalla on kertynyt jo eläkettä. Hän aikoo jatkaa vielä joitakin vuosia. Yrityksen tulevaisuuden varmistamiseksi ja Jukankin työtaakan helpottamiseksi yritykseen olisi hyvä saada yksi asentaja lisää. Hyvä kylmäalasta kiinnostunut sähköasentaja, nuoremman puoleinen, olisi onnen potku. Oppisopimuskautta kylmäasentajaksi kouluttautuminen olisi mahdollista, Raimo sanoo. Päteviä kylmäasentajia ei ole vapailla markkinoilla eikä työllisyyskoulutuksen kautta useinkaan pitkäaikaista apua saa. Tuppaavat olemaan melkein minun iässäni, Raimo huomauttaa Kylmäasennustöillä elää, mutta ei rikastu. Joillekin asiakkaille kylmäukko tuntuu olevan se välttämätön paha, mutta toisaalta toiset ovat valmiita huollosta myös maksamaan. Korjaustoiminnassa hinta ei ratkaise, vaan palvelu ja laatu. Asennuspuoli on se vaikeampi tapaus. Siinä suhteessa yrittäjän tulee katsoa myös peiliin, Raimo huomauttaa. Toisaalta kahden miehen yritys ei voi kovin suuria asennuksia ottaakaan, vaikkapa ilmastointiurakoita. Siinä olisi taas tehtävä yhteistyötä. Sellainen luottamukseen perustuva yhteinen päivystysja yhteistyörinki auttaisi alueen pienyrityksiä monipuolistamaan toimintaansa. 12

13 HUOLTO Eläke saa odottaa Dakota Lavento Turha sitä kylmäalan ukkoutumisesta on valittaa. Ikää monilta alan ammattilaisilta alkaa jo olla untuvikkoa enemmän ja ehkä nuoria ei ole saatu houkuteltua duuniin aivan toivotulla tavalla, mutta muuten hätä ei ole minkään näköinen. Niin nuorekkaita, tarmokkaita ja pystyviä nämä kylmäalan ukot ovat. Kuten nyt esimerkiksi Viljo Pylväläinen. Viljo Pylväläinen kuuluu niihin kylmäalan konkareihin, joilla oli takanaan pitkä ura erilaisissa kylmän tehtävissä ennen oman yrityksen aloittamista. Itse asiassa VP Euroref Oy:ssä hänellä on jo toinen rupeama yrittäjänä. Perustan alalle Viljo sai valmistumalla sähköasentajaksi vuonna UPO Oy:n palveluksessa kokemusta karttui aluksi kotitalouskoneista ja sittemmin hän siirtyi kylmäkoneasennukseen. Siitä se ura urkeni. Ensimmäinen jakso yrittäjänä Viljo Pylväläisellä oli yhtenä Yleiskylmä Oy:n omistajista. Vaikka hän palasikin toviksi palkkatöihin, veri veti yrittämiseen ja VP Euroref Oy on toiminut nyt 12 vuotta. Miikka Salo ja Juha Pylväläinen huoltavat Nurmijärven HOK Elannon S-marketin kylmäjärjestelmää. 13

14 HUOLTO Kylmän geenit Viljo Pylväläinen ei eläkkeelle kaihoa. Kylmäalan yrittäjänä päivät ovat niin mielenkiintoisia. HOK Elannon 30 kohteen sopimushuollot työllistävät VP Euroref Oy:tä tasaisesti. Kuvassa yrittäjä Viljo Pylväläisen veli Juha Pylväläinen. VP Euroref Oy ei ole ihan tyypillinen kylmäasennuksen perheyritys, sillä Viljo työllistää kaksi aikuista poikaansa: Tomin ja Antin. Myös hänen veljensä Juha Pylväläinen tekee kylmätöitä ja nykyisin apuna on oppisopimuksella Miikka Salmi. Kylmäasennus tuntuu periytyvän geeneissä. Nuoremmalla pojallani Antilla on kyllä kokin koulutus, mutta ikävät työajat ja kehno palkka vetivät hänet kylmä-alalle, Viljo kertoo. Koulutuksen mukanaan tuoma elintarviketuntemus ja -tietous on hyödyksi erityisesti kaupallisen kylmän huolloissa. VP Euroref Oy tekee enimmäkseen kaupallisen kylmän asennuksia ja sopimushuoltoja, suurena asiakkaana HOK Elanto 30 kohteellaan ABC Deleistä marketteihin. Myös Laakson sairaalan huoltosopimus ja kalanjalostuslaitos pitävät kiireisenä. Jonkin verran teemme myös varastojäähdytystä ja ilmastoinnin jäähdytystä, Viljo kertoo. Uutuutena on hiilidioksidikylmä nimenomaan ilma-vesi-lämpöpumppujen asennuksessa. Niiden kysyntä vanhojen öljypolttimien tilalle on todella kasvussa. Suomestahan löytyy taloutta, jossa öljypoltin on menossa uusiksi aivan lähivuosina, hän sanoo. HOK Elannon huoltosopimukseen liittyy luonnollisestikin päivystykset. Päivystysringin vuoksi varallaoloaikaa on vain joka toinen viikko, mutta silloin vastuulla on kaksinkertainen määrä kohteita. Ne sijaitsevat kuitenkin Suur-Helsingin alueella. Kaukaisin marketti on pääministerin kotikauppa Nurmijärvellä. Toimen tulee Viljo antaa haastattelua Nurmijärven S-marketissa, jonka kylmäjärjestelmää huoltavat veli Juha ja oppisopimuksella alalle kouluttautuva Miikka Salmi. Viljo on oppisopimuskoulutusmahdollisuuteen tyytyväinen. Se on hyvä keino saada osaavia ja halukkaita nuoria alalle. Valmiita ammattimiehiä on vaikea saada, hän sanoo. Ainakin pääkaupunkiseudulla kyselyitä oppisopimuskoulutukseen on jopa enemmän kuin töihin pystytään ottamaan. Töitä alalla riittää ja palkalla tulee toimeen. Yrittäjänäkin saa enemmänkin kuin kielensä leivän päälle, Viljo hymähtää. Lomat on pystytty pitämään. Ne ovat tietysti järjestelykysymyksiä, mutta siinä mielessä tilanne on helppo, että HOK Elannolla on kylmäasennuksissaan myös kesällä hiljaisempi kausi. Keväällä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teemme konepään huoltoja. Sitten vuoroon tulevat lauhduttimet ja höyrystimet, hän kertoo. Kalustehuollot ovat tietysti ympärivuotisia. Kaikki kohteet ovat kaukovalvonnassa. Hälytyksen tullessa voidaan tarkistaa, onko liikkeelle lähdettävä kiireellä vai voidaanko ongelma hoitaa normaalin työaikaan. Viljo on ollut alalla sen verran pitkän aikaa, että hän on kokemus kylmätöiden muutoksen ruuvaritöistä PC-pohjaiseksi. Alan voimakas kehitys ja esimerkiksi kylmäaineiden muutokset pitävät konkarinkin varpaillaan. Uutta on opittava ja se tekee työn mielenkiintoiseksi. HOK Elanto on ollut vuosien mittaan oivallinen toimeksiantaja. Sillä koko kylmä on hyvässä mallissa ja esimerkillisesti dokumentoitu. Se edellyttää, että töihin tultaessa myös kaikki on kunnossa, esimerkiksi tulityö- ja työturvallisuuskortit voimassa. Jämpti yrittäjä tekee mielellään töitä yhtä jämptille toimeksiantajalle. Niinpä Viljo Pylväläisellä ei ole pienintäkään aikomusta lopettaa työntekoa. Vaikkei ehkä sentään ratkiriemukasta, on se liian hauskaa kuitenkin. 14

15 HUOLTO Tavoitteena nollatoleranssi Esa Aalto Synteettisten kylmäaineiden vuodot pyritään lopettamaan kokonaan. Vastuu asiasta on kylmälaitteen omistajalla, käyttäjällä ja haltijalla. Asetuksen 1187/2001 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFCtai HCFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa. Vuototarkastuksen tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain pätevöitetty kylmäliike. Vuototarkastusvelvoite koskee teollisuuden kylmälaitteita, kaupan kylmä- ja pakastekalusteita, lämpöpumppuja sekä ilmastoinnin jäähdytyslaitteita. Ohessa selkeät toimintaohjeet: CFC-KYLMÄAINETTA (R12, R502 ym.) yli 3 kg sisältävän kiinteän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI: Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta, kerran vuodessa. Tätä edellytetään asetuksessa 1187/2001, kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän huolto-päiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen Vuodon sattuessa kutsu paikalle välittömästi rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies. Hän ottaa loput laitoksen kylmäaineet talteen ja toimittaa asianmukaisesti hävitettäväksi ongelmajätelaitokselle, tyhjennettyyn laitokseen HFC huoltokylmäaine tai kokonaan uusi kylmälaitos CFC-kylmäaineet ovat erittäin haitallisia otsonikerrokselle ja voimakkaita kasvihuonekaasuja. Näitä aineita ei enää käytetä! HCFC-KYLMÄAINETTA (R22 ym.) yli 3 kg sisältävän kiinteän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI: Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta, kerran vuodessa. Tätä edellytetään asetuksessa 1187/2001, kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän huolto-päiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen Vuodon sattuessa kutsu paikalle välittömästi rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies. 1. Vuodon sattuessa ennen : korjataan välittömästi ja uutta R22 ainetta voidaan lisätä. 2. Vuodon sattuessa jälkeen: korjataan välittömästi, kierrätettyä R22 ainetta voidaan lisätä jos sitä on saatavilla. Jos kierrätettyä ainetta ei ole, niin loput R22 aineet talteen ja muutetaan laitos toimimaan HFC huoltokylmäaineilla tai tehdään uusi kylmälaitos. HCFC-kylmäaineet ovat jonkin verran haitallisia otsonikerrokselle ja voimakkaita kasvihuonekaasuja. Näitä aineita ei enää käytetä laitteiden tai laitosten valmistuksessa. Uusien aineiden käyttö huollossa on sallittu asti. Kierrätettyjen aineiden käyttö huollossa, jos niitä on saatavilla, on sallittu asti ellei tähän aikarajaan tule muutoksia! HFC-KYLMÄAINETTA (R134a, R404A, R407C, R410A, R507A ym.) yli 3 kg sisältävän kiinteän kylmälaitoksen omistaja tai haltija, TOIMI SEURAAVASTI: Tarkastuta laitos kylmäainevuotojen varalta, TUKES rekisteröidyn yrityksen ja pätevän henkilön toimesta, kerran, kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Tätä edellytetään asetuksessa 842/2006, kylmäliikkeen edustaja tekee merkinnän huolto-päiväkirjaan (pakollinen) ja laittaa näkyville huoltotarran (pakollinen), josta selviää milloin laitos on tarkastettu ja mihin mennessä se tulee tarkastaa uudelleen. Haltijan on varmistettava laitteiden ja laitosten tarkastukset vuotojen varalta seuraavasti: a) kylmäainetta >3 30 kg: kerran 12 kuukaudessa b) kylmäainetta > kg: kerran 6 kuukaudessa, vuodonilmaisujärjestelmän asentamisen (vapaaehtoinen) jälkeen kerran 12 kuukaudessa c) kylmäainetta yli 300 kg: kerran 3 kuukaudessa, vuodonilmaisujärjestelmän asentamisen (pakollinen) jälkeen kerran 6 kuukaudessa Laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta yhden kuukauden kuluessa vuodon korjaamisesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä tulee tarkastaa kerran 12 kuukaudessa sen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Vuodon sattuessa kutsu paikalle välittömästi rekisteröidyn yrityksen pätevä huoltomies. Vuoto on korjattava välittömästi. Laitteet ja laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta yhden kuukauden kuluessa vuodon korjaamisesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut. HFC-kylmäaineet ovat haitattomia otsonikerrokselle, mutta ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Toistaiseksi ei ole olemassa EU tason käyttörajoituksia. Kansallisia käyttörajoituksia on ainakin Tanskassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Kylmäalan asennus- ja huoltotöiden luvanvaraisuus alkoi Suomessa TUKESin (Turvatekniikan keskuksen) ylläpitämä kylmäalan toiminnanharjoittajien ja niiden vastuuhenkilöiden rekisteri löytyy internet sivulta Toimialat Muut Kylmälaiteliikkeet Valvontaviranomaiset: Kylmätöitä tekevien henkilöiden pätevyyksiä ja vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristön-suojeluviranomaiset. 15

16 KYLMÄAINEET R22:n päivät alkavat olla luetut selvitä ajoissa, miten pitää toimia R-22, HCFC-22, Freon 22, UN 1018 Dakota Lavento HCFC-kylmäaineet, kuten R22 ovat pian katoavaa kylmäkansan perinnettä. Niitä sisältävien kylmälaitosten huolto uusilla HCFC-aineilla loppuu ensi vuoden päättyessä. Kierrätetyillä HCFC-aineilla huolto olisi sallittu vuoden 2014 loppuun saakka. Tosin kierrätettyä R22:ta ei Suomessa ole saatavilla. Sinänsä monessa suhteessa erinomainen yleiskylmäaine R22 ansaitsi paikkansa niin kaupallisissa kuin teollisissakin kylmäsovelluksissa. Sitä löytyy kylmä- ja pakastehuoneiden ja -varastojen, jäähdytys- ja pakastustilojen ja kaupan rinnan kytketyistä kylmäkoneistoista sekä elintarviketeollisuuden pumppukiertoisista kylmäkoneistoista. Teollisuuden prosessien vedenjäähdytys- sekä ilman jäähdytys- ja kuivauskoneistoissa sitä käytetään edelleen. R22:een törmää myös paineilman kuivaimissa, lämpöpumpuissa sekä tekojääratojen kylmäkoneistoissa. Monet laitteiden omistajat ovatkin tuudittautuneet uskomaan, että niin kauan, kuin R22 pysyy järjestelmän sisällä ja koneisto toimii, mitään ei tarvitse tehdä. Tuleehan ensimmäinen takarajakin vastaan vasta ensi vuoden lopussa. Kaksi alan asiantuntijaa Esko Kaappola Danfossilta ja Kosti Harjula Carrierista ovat kuitenkin aidosti huolissaan. Ongelmia saatavuudessa Jo nyt neitseellisen R22:n saamisen suhteen on ollut ongelmia. Viime kesä oli siitä hyvä esimerkki, Esko Kaappola huomauttaa. Hänen mukaansa Euroopasta löytyy jopa tuhansien kilojen laitteistoja, jotka hiljalleen vuotavat. Niiden täydennykseen hamstrataan nyt R22:ta aivan tosissaan. Euroopassa on laitoksia, joissa talteen otettu R22 voidaan puhdistaa. Meillä sellaisia ei ole, eikä muualla puhdistettua kylmäainetta varmastikaan riitä tänne tuotavaksi, Kosti Harjula lisää. Puhdistamattoman kylmäaineen käyttäminen on puolestaan hullua hommaa, riski, jonka tuloksena voi olla isokin koneremontti. Kylmäaineessa mahdollisesti oleva kosteus, hapot ja muut epäpuhtaudet voivat johtaa moottorivaurioon ja aiheuttaa koneistoon toimintahäiriöitä. Toisaalta takaraja 2014 ei ole kiveen hakattu. Jo nyt on esiintynyt paineita takarajan siirtämiseen lähemmäksi tulevaisuuteen. Aikaa ei ehkä olekaan vuoteen 2014 saakka. Aineen saatavuutta entisestään vähentää lainsäädäntö, jonka takia tänä vuonna valmistusmäärät putoavat 100 %:sta vuoden 1997 tasosta 35 %*. R22:n saatavuuteen puhtaana tai kierrätettynä ei siis voi luottaa. Päätöksiä on tehtävä nyt, jotta kylmäainevuodon tai korjauksen sattuessa ei jäädä tyhjän päälle. Tämä koskee myös monia koko asiasta ilmeisen tietämättömiä yksityisasiakkaita. Ilmastoinnin jäähdytyksen tilanteesta tarkkoja tietoja ei ole kenelläkään. Kaappola arvelee, että maastamme löytyy kymmeniätuhansia vanhoja split-koneita ja vanhoja suorahöyrysteisiä tuloilmakoneita näkee aivan yleisesti. Siksi R22-koneistojen omistajien onkin korkea aika selvittää, mitä tehdään, kun ennemmin tai myöhemmin koneistoon tulee kylmäainevuoto tai se muutoin rikkoutuu. Näin uusinvestointeihin voidaan varautua ajoissa. Mikä kannattaa? Kaappola huomauttaa, että vaihtoehtoja on tismalleen kolme, jollei pään pistämistä pensaaseen lasketa mukaan. Joko rakennetaan uusi laitos, muutetaan olemassa oleva toimimaan uudella kylmäaineella tai käytetään laitos loppuun kierrätetyllä kylmäaineella. Jotta päätös voitaisiin tehdä olemassa olevien tosiseikkojen nojalla myös taloudellisesti järkevimmällä tavalla, tarvitaan ammattitaidolla tehty esiselvitys. Selvitys aloitetaan kartoittamalla kaikki laitoksessa toimivat HCFC-kylmäaineella toimivat koneistot. Selvityksen pohjaksi tarvitaan tiedot niiden iästä, käyttötuntien määrästä, kylmäaineesta ja sen määrästä sekä laitteistoon mahdollisesti lisätyn kylmäaineen määrästä. Lisäksi selvitetään koneiston kuormitus, pääkomponentit ja voiteluöljy. Luonnollisesti mietitään, vastaako laitos nykyisiä ja tulevia vaatimuksia. Nyrkkisääntö on, että varsinkin kaupallisissa kylmälaitoksissa yli 15-vuotias koneisto alkaa jo olla muutenkin uusimisen tarpeessa. Alle kymmenvuotiaalla koneistolla käyttöikää on vielä sen verran edessään, että sen muuttaminen uudelle kylmäaineelle voi olla hyvä vaihtoehto, Kaappola sanoo. Luonnollisestikin epäluotettava, huonolla hyötysuhteella toimiva tai tarpeisiin nähden vääränlainen koneisto on joka tapauksessa vaihdettava. Ongelmat koneiston kanssa eivät ainakaan vähene kylmäaineen vaihdon myötä. Aina kylmäaineen vaihto ei ole mahdollista. Esteenä voi olla koneiston rakenne. Esimerkiksi märkähöyrystimet eivät sovellu käytettäväksi useimmilla seoskylmäaineilla, joilla on lämpötilaliukuma. R410A:lla se on vain 0.2 K, mutta sen korkea paine on todennäköisesti este muutokselle. Moniputkilauhduttimet soveltuvat myös huonosti suuren lämpötilaliukuman kylmäaineille, Kaappola huomauttaa. * EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2037/2000, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, otsonikerrosta heikentävistä aineista Osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuotannon laskennallinen määrä ei 1 päivänä tammikuuta 2008 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2008 päättyvänä ajanjaksona eikä minään sitä seuraavana kahdentoista kuukauden ajanjaksona ylitä 35:tä prosenttia kyseisen tuottajan osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen tuotannon arvioidusta määrästä vuonna 1997; (Koko asetus: [eur-lex_europa_eu]) 16

17 KYLMÄAINEET Kosti Harjula ja Esko Kaappola haluavat herättää huolettomat R22-laitosten omistajat miettimään laitostensa tulevaisuutta. Viime tipassa reagoivat saavat varautua viivyttelystään myös maksamaan. Koneiston suurin sallittu paine voi olla esteenä kylmäaineen muutokselle, sillä osalla R22:ta korvaavista kylmäaineista on korkeammat käyttöpaineet. Laitos voidaan muuttaa toimimaan nykyisin käytössä olevilla HFC-kylmäaineilla (R404A, R407C tai R507A). Samalla koneistoon vaihdetaan esteriöljy, mikä edellyttää koneiston puhdistamista tai useita perättäisiä öljynvaihtoja. Osa ns. huoltokylmäaineista ei välttämättä edellytä öljytyypin vaihtoa. Sen sijaan öljynvaihto on hyvä tehdä muiden muutostöiden yhteydessä. Öljyä vaihdettaessa olisi noudatettava valmistajan öljynlaatuvaatimuksia eikä eri öljylaatuja saa sekoittaa ilman laitevalmistajan hyväksyntää, Kosti Harjula painottaa. Uuden kylmäaineen vaihdon jälkeen saattaa esiintyä kylmäainevuotoja, ellei tiettyjä o-renkaita ja tiivisteitä vaihdeta. Ammattitaitoa päätöksen taakse Joka tapauksessa komponenttien soveltuvuus uudelle kylmäaineelle ja öljylle on selvitettävä etukäteen. Kylmäaineen vaihto vaikuttaa myös koneiston tehoon ja hyötysuhteeseen. Selvitettävien seikkojen määrä on suuri, vaatii varsin paljon tietoa ja kokemusta. Kaupallisen kylmän tai prosessinjäähdytyksen osalta en olisi huolissani asiantuntemuksen puutteesta. Asiakas saa kyllä riittävät selvitykset kylmäkoneistopäätöksensä pohjaksi, kun vain haluaa. Pienasiakkaiden kohdalla ongelma on suurempi. Esimerkiksi maalämpöpumppuja asentaville ja korjaaville firmoille tarvittaisiin pian ohjeistus siitä, miten toimitaan, kun vanha kompressori sanoo työsopimuksensa irti. Miten koneisto puhdistetaan, jos kompressorin moottori on palanut? Mikä korvaava kylmäaine soveltuu parhaiten kyseiseen lämpöpumppuun? Mitä komponentteja on mahdollisesti vaihdoksen yhteydessä uusittava? Koko laitos on samalla säädettävä uudelleen, Kaappola huomauttaa. Myös elektronisella ohjausjärjestelmällä ja paisuntaventtiilillä varustettujen vedenjäähdytyskoneistojen kanssa voi tulla ongelmia, kun ei ole saatavissa softaa, joka mahdollistaisi säädöt uudelle kylmäaineelle. Kokonaan uuden kylmälaitoksen rakentaminen kannattaa toki ajoittaa muun suuremman LVI- tai rakennusprojektin yhteyteen, ettei rakenteita tarvitse ryhtyä repimään vain sen vuoksi auki. Uusi on aina uusi Uuteen kylmälaitokseen sijoittamisessa on selviä etuja. Se voidaan suunnitella toimimaan mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Sähköenergiankulutuksen lisäksi voidaan panostaa mahdollisesti lauhdelämmön talteenottoon sekä vapaajäähdytykseen. Uusi laitos voidaan alun perin suunnitella vastaamaan nykyisiä ja näkyvissä olevia tarpeita. Koska siinä voidaan myös soveltaa uusinta teknologiaa, sillä on edessään mahdollisimman pitkä käyttöikä. Laitoksen luokituksesta riippuen se voidaan toteuttaa myös ilman HFC-kylmäainetta, esimerkiksi ammoniakilla, hiilivedyillä tai hiilidioksidilla. Jos uusi laitosinvestointi on ajoitettu lähitulevaisuuteen, vanhan laitoksen käyttäminen loppuun voi olla aivan järkevä vaihtoehto. Jos kylmäainevuotoja ei ole, ei ainetta tarvitse tietenkään lisätä. Jonkin aikaa voi seurata muiden kokemuksia. Uutta teknologiaahan tulee markkinoille koko ajan, Esko Kaappola huomauttaa. Niin tai näin, vuotta 2014 ennen olisi silti hyvä toimia. Viimeiseen takarajaan keskittyvä kysyntä voi nostaa uusien laitosten hinnat pilviin ja johtaa todella pitkiin toimitusaikoihin, Kaappola ja Harjula huomauttavat. 17

18 KYLMÄAINEET R22 poistuu käytöstä mitä sen jälkeen? Alexander Cohr Pachai, Johnson Controls Käännös englanninkielisestä alkutekstistä: T:mi Karolet On korkea aika tehdä jotain R22 kysymykselle, vaikka loppukäyttäjien keskuudessa moni ei ole sitä vielä tajunnut. Erinäiset tekijät viitoittavat suuntaa jossa luonnolliset kylmäaineet ovat hyvä ratkaisu. Kuten ympäristöhyödyt ja teknisesti keskeiset kysymykset osoittavat, että tehokkain ratkaisu voi olla kylmälaitos, joka perustuu luonnollisiin kylmäaineisiin. Luonnollisilla kylmäaineilla on hyvät mahdollisuudet ratkaista R22:n käytöstä poistumisen ongelma, mutta ne soveltuvat pääasiassa vain uusiin asennuksiin. Päättäjien on otettava huomioon monia tekijöitä ennen lopullisen valinnan tekemistä. Kuten tiedämme, vuoden 2014 joulukuun jälkeen ei saa enää täyttää kierrätetyllä R22:lla laitteistoa, mikäli tällaista kylmäainetta yleensä on saatavilla. Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, kuinka paljon R22:ta kierrätetään. Jotkut kylmäaineiden tuottajat arvioivat, että se kattaa 2 % - 5 % todellisesta kulutuksesta. Olettakaamme, että kierrätetty osuus kaksinkertaistuu tästä päivästä lukien vuoteen 2010 mennessä. Tämä ei vieläkään kata enempää kuin 10 % todellisesta tarpeesta. Mistä tekijät? Kylmälaitoksen muuntaminen ei aina ole niin helppoa kuin jotkut sidosryhmät väittävät ja erinäisiä tekijöitä on otettava huomioon. Laskelmat osoittavat, että eri kylmäaineilla on omat hyvät puolensa eri lämpötiloissa ja mikäli laitokseen tehdään joitain muutoksia. Mutta kuka nämä tarvittavat muutokset tekee? Useimmissa maissa on vaikeaa saada päteviä henkilöitä muutokset tekemään. Mitä lähemmäksi tulemme vuotta 2010, sitä pahemmaksi ongelma tulee. Ovatko drop-in kylmäaineet, joita eri tavarantoimittajat ehdottavat, ainoa ja paras vaihtoehto? Onko siis olemassa riittävästi päteviä henkilöitä? Useimmat arviot ovat kielteisiä mutta koska poliitikot näkivät meidän pystyvän hoitavan aikanaan CFC:n poistamisen he uskovat, että voimme tehdä saman urotyön uudestaan. Näin voimmekin, mutta aika käy vähiin. Tässä pelissä R22:n käyttäjä on häviäjä, jos odottaa liian kauan. Jotta hyvä ja onnistunut kylmäaineen vaihdos voidaan tehdä, asia pitää ottaa vakavasti ja suunnitella hyvin. Koko laitos tulee käydä läpi ja tarkastaa kaikki osat. Laitokseen tulevan kylmäaineen virtaukset ja ominaisuudet täytyy myös arvioida. Moottoreita täytyy ehkä vaihtaa ja isoilla moottoreilla saattaa olla pitkä toimitusaika. Nestelinjat täytyy ehkä muuttaa, jotta estettäisiin nesteen höyrystyminen putkistoissa. Myös imulinjat täytyy ehkä muuttaa. Lopulta koko laitos ei ehkä olekaan sopiva kylmäaineen vaihdolle. Selvimpiä projekteja ovat nestejäähdytysyksiköt. Toisaalta monet nesteenjäähdytysyksiköt ovat jo vanhentuneita ja ehkä jopa vaihdettuja. Useiden yleisimpien yksiköiden arvioitu käyttöikä on noin vuotta, joten viimeksi asennetut HCFC- koneistot ovat ylittäneet elinkaarensa puolivälin. Tämä tarkoittaa sitä, että paras ratkaisu yksinkertaisesti on vaihtaa se uuteen samantehoiseen yksikköön. Ympäristöpolitiikkaa Kylmäainekysymys on ympäristökysymys. Kaikki alkoi keskustelulla otsonikadosta, mikä johti Montrealin pöytäkirjan allekirjoittamiseen Koko ajan oli myös tiedossa, että ilmaston lämpeneminen oli käynnissä, mutta poliittisesti ei ollut mahdollista ottaa mukaan tätä kysymystä Montrealin pöytäkirjaan. Heti kun pöytäkirja oli allekirjoitettu, keskustelu ilmaston lämpenemisestä alkoi. Tämä kaikki johti Kioton kokoukseen USA:n hallintoviranomaiset ehdottivat HFC:n, PFC:n ja SF6:n liittämistä koriin neuvottelujen hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ironinen puoli asiassa on, että USA:n hallinto vaihtui ja George Walker Bush ei halunnut allekirjoittaa Kioton pöytäkirjaa. Myöhemmin sen ovat allekirjoittaneet liittolaiset kuten Australia ja myös Venäjä. Ainoa merkittävä kansakunta, joka pysyy ulkopuolella, on USA. CFC ja HCFC-kylmäaineet, joihin sisältyvät R22 ja R123, sisältävät klooria, jol- 18

19 KYLMÄAINEET Keskiverto EU-kansalainen, esimerkiksi tanskalainen, on vastuussa 10 tonnin hiilidioksidipäästöistä vuosittain. Siitä kuusi tonnia syntyy henkilökohtaisista valinnoista esimerkiksi asumisen lämmitysjärjestelmän, liikkumisen ja kulutustarvikkeiden suhteen. Tanskalainen Tonni vähemmän hiilidioksidia -kampanja on tarkoitettu ihmisten tietoisuuden herättämiseen. Se pyrkii kertomaan joka ikiselle tanskalaiselle, että hiilidioksidipäästöt syntyvät meidän elämäntavastamme ja että me kaikki olemme myös osaltamme vastuussa omien päästöjemme vähentämisestä. Se voidaan saavuttaa hylkäämättä modernia elämäntapaamme. Meidän pitää vain oppia käyttämään maalaisjärkeämme ja muuttaa joitakin jokapäiväisistä tavoistamme. Tonni vähemmän -kampanja pyrkii rohkaisemaan kaikkia tanskalaisia iästä, koulutustaustasta tai sukupuolesta riippumatta vastaamaan haasteeseen omalta osaltaan ja säästämään tonnin hiilidioksidipäästöissään. Jokaisen tanskalaisen tulee ymmärtää ympäristöongelmat paremmin ja tietää, kuinka he voivat henkilökohtaisia päästöjään vähentää. Kampanjaa johtaa Tanskan ympäristöministeriö ja liikenne- ja energiaministeriö. la on vahingollinen vaikutus otsonikerrokseen, joka taas suojelee kaikkea elämää maan päällä auringon vaaralliselta säteilyltä. Tämä keskustelu on ajat sitten unohdettu, koska useimmat ihmiset uskovat, että tämä ongelma on ratkaistu kauan sitten. USA onnistui pitämään R22:n markkinoilla vielä monia vuosia ja kehitysmailla on lupa käyttää sitä vieläkin joitain vuosia. Äskettäin Balilla pidetyn kokouksen tuloksena R22:n viimeisen tuotantovuoden ajankohta siirrettiin vuodesta 2050 vuoteen Kiina haluaa viestittää olevansa lisääntyvässä määrin ympäristötietoinen ja on viimeaikoina sulkenut kolme tuotantolaitosta ja lisää oletettiin seuraavan. Tämä on kaikki mikä koskee otsonikerroksesta. Ilmaston lämpeneminen on kokonaan toinen asia. Tietenkin CFC ja HCFC kaasuilla on myös vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja siksi olisi ollut olennaista sisällyttää kysymystä Montrealin pöytäkirjaan, mutta näin nyt asia hoidettiin. Kiusallista tilanteessa on, että joillakin tarjolla olevista vaihtoehdoista, joita käytettäisiin HCFC:n tilalla, on vielä suurempi kasvihuonekaasuvaikutus (GWP, sanoista global warming potential) kuin kaasuilla, joita ne korvaavat. Kun puhutaan päästöistä, viitataan usein sekä suoriin että epäsuoriin päästöihin. Suora vaikutus tarkoittaa kylmäaineen päästöjen vaikutusta ympäristöön muutettuna CO 2 -ekvivalenteiksi. Epäsuora vaikutus on CO 2, joka tuotetaan, kun energiaa tuotetaan. Näitä kahta arvoa käytetään laskettaessa yhteisvaikutus ilmakehän lämpenemiseen eli TEWI-kerroin (Total Equivalent Warming Impact). Ympäristökysymykset ovat tietenkin tärkeitä, mutta tekniset kysymykset pitäisi myös ottaa huomioon. Tätä tarkoitusta varten voi mennä lukuisiin yksityiskohtiin, mutta seuraavassa pitäydymme yksinkertaisissa malleissa ja vertailutavoissa. R407C ja R134a ovat ainoita kylmäaineita, joilla on pienempi GWP kuin R22:lla. Luonnolliset kylmäaineet ovat ylivoimaisesti parhaita tässä vertailussa. Kylmäaineen massavirta on huomioitava. Kun laitosta muunnetaan ja jos massavirta lisääntyy voivat painehäviöt laitoksen eri osissa kasvaa merkittävästi. Tämä seikka jätetään joskus huomiotta, kun vertaillaan eri kylmäaineidentehokkuutta. Laitosta uudistettaessa putkisto on jo olemassa, mikä edelleen on rajoittava tekijä, kun valitaan uutta kylmäainetta. Pettää kuitenkin vain itseään, jos tämän tosiasian unohtaa. R407C näyttää olevan sopiva valinta. Samoin R410A, mutta kuten myöhemmin näemme, tämän kylmäaineen 19

20 KYLMÄAINEET kohdalla on muita kysymyksiä. Massavirta on R717:n kohdalla vertaansa vailla alhaisin kaikista kylmäaineista. (peruste: 500 kw, Tc=35/SUB=5C/T0=- 10/SUP=5) Painelaitestandardit voivat olla rajoittava tekijä, kun vaihdetaan R22:sta uuteen kylmäaineeseen. PED:n tiukat säännöt, estävät R410A:n käytön vanhoissa laitoksissa. Myös HFC vaihtoehtojen korkeammat paineet täytyy tutkia ennen kuin olemassa olevan R22 laitoksen uudistus aloitetaan. Esimerkiksi R134a:lla on vähiten ongelmia paineen kanssa ammoniakin ja propaanin tullessa tässä toiselle ja kolmannelle sijalle. (500 kw, T c =35/SUB=5C/T0=-10/ SUP=5) COP (Coefficient of Performance) tarkoittaa hyötysuhdetta, joka ilmoitetaan: Q0/P eli jäähdytysteho kilowatteina jaettuna tarvittavalla sähköteholla kilowatteina. Tämä näkökohta on tulossa yhä tärkeämmäksi, kun energian hinta rajusti nousee. Vertailussa käytetyt tiedot on otettu yleisesti saatavilla olevista laite-esitteistä. Eri laitemerkkien välillä voi olla pientä vaihtelua, mutta suuntaus on sama. Ammoniakki paras vaihtoehto? Luonnolliset kylmäaineet ovat parhaat, ammoniakin ollessa ylitse muiden. Joissain tapauksissa propaanilla saavutetaan parempi hyötysuhde kuin ammoniakilla, erityisesti lämpimissä ilmastoissa, joissa ammoniakkikoneiston kuumakaasunlämpötila on rajoittava tekijä. Lämpöpumpuissa propaani voi myös antaa lämpimämpää vettä kuin synteettiset kylmäaineet, koska se ei hajoa voimakkaiksi hapoiksi korkeissa lämpötiloissa. Materiaalien yhteensopivuus ammoniakin kanssa on kuitenkin rajoittava tekijä, kun puhutaan R22 järjestelmän kylmäaineen vaihdosta. Ammoniakki ei ole yhteensopiva kuparin, messingin ja sellaisten seosten kanssa, joissa ne ovat aineosina. Koska monissa R22 järjestelmissä käytetään puolihermeettisiä kompressoreita, niitä ei voida muuntaa ammoniakille. Eri tietojen vertailu osoittaa, että luonnolliset kylmäaineet ovat ilmeinen vaihtoehto R22:lle. Jos kuitenkin pitää täyttää nykyiset säädökset, nämä ratkaisut soveltuvat enimmäkseen uusiin laitoksiin. Kun valitaan laitokseen uusi kylmäaine, on erittäin tärkeää pohtia asiaa eri näkökulmista kun päätöstä ollaan tekemässä. Muussa tapauksessa negatiivisia yllätyksiä tulee tavalla tai toisella. Laitosta muunnettaessa tulee esiin toisinaan niin monia asioita, että urakoitsija tai valmistaja ei voi antaa kiinteää hintaa tai takuuta muutokselle. Lisätietoja: alexander.c.pachai@jci.com 20