RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE

Transkriptio

1 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE 12/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Sisältö 2 Rakenteita, muutosta ja todellisuutta alue- ja rakennepolitiikan päivien satoa 4 Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta 7 Hankkeita esillä European Employmen Forumilla Proaktiivinen työelämän kehittäminen Lisää virtaa verkostoitumalla 14 Proaktiivinen työelämän kehittäminen Talotekniikan osaamispalat paikoilleen 18 Lyhyesti Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa.

2 Teksti: Tarja Pyöriä ja Jaana Valkokallio, Kuvat: Sari Kuha Rakenteita, muutosta ja todellisuutta alue- ja rakennepolitiikan päivien satoa Alue- ja rakennepolitiikan päivillä marraskuun lopulla pohdittiin aluerakenteen muuttumista, strategioiden ja käytännön kohtaamista sekä tulevaisuuden valintoja. Kaksipäiväinen seminaari kokosi Helsinkiin yli 200 aluekehittämisen ammattilaista. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori avasi alue- ja rakennepolitiikan päivät tarkastelemalla alueiden kilpailukykyä. Me menestymme työtä tekemällä ja yrittämällä, kannattavat työpaikat luovat vaurautta. Suomessa elinkeinorakenne on ollut ja on yksipuolinen. Perinteisille kivijaloille, metallille, met- sälle ja ICT:lle ei löydy korvaavia aloja. Tuoreen elinkeinoministerin silmin uudet tulevaisuuden alat ovat cleantech, kaivosteollisuus, peliteollisuus ja matkailu. Suomessa on erilaisia polkuja menestykseen ja erilaiset alueet luottavat erilaisiin vahvuuksiin. Näistä todennäköisistä uusista menestysaloistakin biotalous ja Osastopäällikkö Heikki Aurasmaa toimi ajankohtaispäivien puheenjohtajana. matkailu tarjoavat mahdollisuuksia koko Suomessa. Vapaavuori totesi, että valtio luo edellytykset ja alueilta pitää löytyä rohkeutta miettiä omia vahvuuksiaan. Tarvitaan uskallusta ja tekemisen meininkiä! Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen nosti esiin uusiutuvien luonnonvarojen käytön. Hän puhui metsien paremmasta hyödyntämisestä. Suomi saa metsistä ison osan bkt:stä, mutta Suomessa on myös onnistuttu metsien suojelussa. Työministeri Lauri Ihalainen näki talouskasvun ajureina työpanoksen määrän ja laadun kasvattamisen, tuottavuuden nostamisen ja myös sen, syntyykö Suomeen yritystoiminnan investointeja. Ihalainen piti erittäin tärkeänä kuntien ja valtion yhteistyön nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa sekä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kuntarakenteen muutoksesta puhunut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen listasi kuntauudistuksen kolme suurta Jatkuu 2

3 kysymystä tultaessa luvuille: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selviytyminen, kuntaperusteisen rakenteen kestäminen, taloudellisen taakan siirto pienemmille ikäluokille. Nyt tavoitellaan rakennemuutosta, joka ei pelkästään vastaa nykyisiin ongelmiin vaan jolla vastattaisiin myös tulevaisuuden haasteisiin. Virkkunen aikataulutti uudistusta: rakennelakiluonnos on nyt kunnissa lausunnoilla saakka. Rakennelaissa tulee kunnille selvitysvelvollisuus. Laissa on määritelty selvitysperusteet ja määräaika selvityksille on mennessä. Lisäksi laissa on määritelty myös poikkeusperusteet, valtionneuvoston toimivaltaa ja uudistumisen tukea. Laki tulee voimaan ennen kesää. Johtaja Rauno Ihalainen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä piti tärkeänä määritellä sote-uudistuksessa kuntalaisten peruspalvelut ja erityispalvelut. Hänen mukaansa tiivis integraatio on tarpeen peruspalveluissa. Ihalainen korosti integraatiota muuhun kunnalliseen päätöksentekoon. Millaista muutosta Yleisö kuunteli elinkeinoministeri Jan Vapaavuorta. haluamme? Puheenvuoroissa, paneeleissa ja yleisökeskustelussa oli yhdensuuntaista viestiä siitä, että aluekehittämisessä on tehtävä valintoja ja vain muutama painopiste on mahdollinen. Aluekehittämistä ei pidä tehdä resurssien ehdoilla, vaan keskittyen muutamaan painopisteeseen ja sitten toteuttaa ne. Esimerkiksi Oras Tynkkynen totesi, että rakennerahastoilla on suuri merkitys vähäpäästöisyyden valtavirtaistamisessa ja vähähiilisiä ratkaisuja painottamisessa. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila nosti esiin tasa-arvolainsäädännöstä palvelut, joiden järjestämisen tavalla voi olla merkittäviä tasa-arvovaikutuksia. Hän korosti, että alueja rakenneuudistuksia tehtäessä on tärkeää selvittää sukupuolivaikutukset. Aitoa vuoropuhelua kaivattiin nykyisten maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaneuvottelujen sijaan. Ministeriöitä peräänkuulutettiin poikittaiseen yhteistyöhön aluekehittämisen eteen. Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula puhui avoimien innovaatioalustojen puolesta: ensin linkittyi tieto, sitten ihmiset ja osaaminen ja uusimmassa vaiheessa myös älykkyys. Avoimet rajapinnat ruokkivat kilpailua: se on nopeaa, kustannustehokasta ja jatkuvaa kehittämistä. Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä totesi meidän olevan uuden rakennerahastokauden kynnyksellä uudessa tilanteessa isojen muutosten äärellä. Hän kysyi pystymmekö niukkuuden yhteiskunnassa löytämään uudenlaisten vastuullisuuden ja löytämään luovia ratkaisuja. Lintilä piti valmistelun kannalta keskeisenä sitä, että löydetään ne olennaiset asiat, joihin rakennerahastovaroin voidaan tarttua. z Lisätietoa: Alue- ja rakennepolitiikan päivien esitykset Selvitysmies Rauno Saaren raportti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä TE-toimistojen yhtenäisempi, vaikuttavampi ja tuloksellisempi toiminta Selvityshenkilö Riitta Rainion raportti Ympäristöhallinnon alueellisten ympäristötehtävien organisaatiovaihtoehtojen selvittäminen 3

4 Metropolia Ammattikorkeakoulussa talvella 2012 järjestetyssä Tartsan tarpeellisen taiteen seminaarissa teatteri-ilmaisun ohjaajat etsivät Helsingin keskustassa aktiivista kansalaisuutta. Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta Uusien ammatinkuvien äärellä Yllättävään yhdistelmään liittyy aina niin mahdollisuus kuin riskikin. Metropolia Ammattikorkeakoulussa meillä on aito halu kehittää ja tutkia taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä. Rakennerahastohankkeissa olemme saaneet tilaisuuden kokeilla eri toimialojen välisenä yhteistyönä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisen mahdollisuuksia tehtävässä, jossa hänen ammattitaitoaan ei ole perinteisesti osattu hyödyntää Jatkuu 4

5 Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuuri ja luovalla alalla koulutamme kulttuuri-, viestintä-, muotoilu- ja taidealan ammattilaisia. Hankkeiden avulla voimme kehittää toimintaamme siten, että meiltä valmistuneet työllistyvät ja heillä on tulevaisuuden työelämän edellyttämää osaamista. Toimimme ruohonjuuritasolla, yhteiskuntamme peruskysymysten äärellä, niin pääkaupunkiseudulla asuvia ja työssäkäyviä kuin täällä päätöksiä tekeviä kuunnellen ja heidän tarpeisiinsa vastaten. Haasteena onkin, onko yhteiskunnallamme rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta hyödyntää tätä osaamista niin monipuolisesti kuin se olisi mahdollista. Asukaslähtöistä suunnittelua Liikkuvan Arjen Design -hanke on osoittautunut erinomaiseksi toimintatavaksi kehittää yhdessä asukkaiden ja päättäjien kanssa pyöräilyä, jalankulkua ja julkista liikennettä tukevia ratkaisuja. Pyöräilijöiden joukko kasvaa pääkaupunkiseudulla jatkuvasti ja kaupungeilta edellytetään uusia pyöräilypalveluja ja pyöräilyä tukevia liikenneratkaisuja. Yhteistyössä Liikkuvan Arjen Design -hankkeen kanssa Helsingin kaupunki avasi Narinkkatorille kesäkuussa 2012 Kampin pyöräkeskuksen. Pyöräkeskus kuten koko Liikkuvan Arjen Design ovat osa World Design Capital ohjelmaa. Kesän ajan Kampin pyöräkeskus tuki kaupunkipyöräilyä jakamalla tietoa ja palveluja. Pyöräkeskuksesta löytyi työkaluja huoltoon, pyöräparkki, vuokrapyöriä ja karttoja turvallisen ja mielenkiintoisen reitin valintaan. Liikkuvan Arjen Design -hankkeen työpajatyöskentelyä. Osana Liikkuvan Arjen Designia kerättiin myös tietoa pyöräkeskuksen käyttäjien pyöräilytottumuksista, säilytystarpeista, palvelutoiveista ja nyt testiluonteisesti toimineen pyöräkeskuksen visuaalisesta ilmeestä. Kesän aikana tehty dokumentointi ja sen pohjalta julkaistu käyttäjätutkimus toivat arvokasta tietoa Helsingin kaupungille pyöräkeskuksen jatkosuunnittelun tarpeisiin. Pyöräilijät saivat mahdollisuuden vaikuttaa siihen millainen pyöräkeskus Helsinkiin tulevaisuudessa syntyy. Vantaalla Liikkuvan Arjen Desing -hankkeen yhteistyö on keskittynyt Hämeenlinnan väylän ja tulevan kehäradan kainaloon nykyisen Kivikon alueelle, jonne on tavoitteena houkutella uutta asukasta. Alueelle on muotoiltu muun muassa Koulupolkukonsepti. Koulupolku on lasten maailman mukaisesti toteutettu turvallinen pyöräilyreitti, joka kannustaa lapsia liikkumaan itsenäisesti ja näkemään uusin silmin oma lähipiirinsä. Draamatyöpaja koulupolulla Koulupolku-konseptin kehittämisessä on tehty uraauurtavaa yhteistyötä muotoilijoiden ja teatteri-ilmaisun ohjaajien kesken. Jotta Vantaan kaupungin toiveiden mukaisesti lapsilta olisi saatu mahdollisimman paljon erilaista tieto koulumatkaan liittyvistä kokemuksista, valjastettiin draama- Jatkuu 5

6 työpaja muotoilijoiden käyttöön. Draamatyöpajaan osallistui Vantaan Kivistön ja Kanniston alakoulujen oppilaita, teatteri-ilmaisun ohjaajia ja muotoilijoita. Metropoliassa on jo runsaan vuosikymmenen ajan kehitetty soveltavan teatterin menetelmiä osana esittävän taiteen koulutusohjelmaa. Yksi soveltavan teatterin työskentelytavoista on juuri draamatyöpaja, joka toimii käyttäjä- ja asiakaslähtöisen tiedonkeruun välineenä. Muotoilijalta vaatii uskallusta tarttua uuteen, omalle työyhteisölleen vieraaseen käyttäjätutkimusmenetelmään. Koulupolun draamatyöpajasta tehty tutkimus kuitenkin osoitti, että soveltavan teatterin työkalut tarjoavat mahdollisuuden lähestyä kohderyhmää haastatteluja ja kyselylomakkeita intuitiivisemmalla tavalla. Koulupolulla tehty kokeilu eri alojen menetelmien ja osaajien törmäyttämisestä on hyvä esimerkki siitä, kuinka palveluja voidaan muotoilla käyttäjälähtöisemmiksi. Lisää draamaa rakenteisiin Pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvava tarve uusiin asukastyön menetelmiin, jotta asukkaiden näkemykset voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon jo suunnitelmien ja päätösten valmisteluprosessissa. Tämän vuoden lopussa päättyvä Kansalaisnavigointia metropolissa -hanke on kehittänyt toimintamallin, kuinka kaupunkilaisten kokemuksellinen tieto, heidän vaihtoehtoiset ratkaisunsa ja osaamisensa voitaisiin ottaa osaksi kuntien palvelurakenteiden ja organisaatioiden kehittämistä. Kansalaisnavigoinnin toimintamalli etsii asiakaslähtöisesti, draamamenetelmiä hyödyntäen reittejä asukkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja lisää sosiaalista koheesiota ja yhteisöllisyyttä. Toimiakseen Kansalaisnavigointia toimintamalli vaatii julkisen sektorin ja luovan alan välistä pitkäjänteistä yhteistyötä. Ideaali olisi tilanne, jossa luotaisiin uusia työtehtäviä ja näihin tehtäviin palkattaisiin soveltavan taiteen ja vuorovaikutuksen ammattilaisia. Haaste on siis heitetty päättäjille. Kansalaisnavigointia metropolissa hanke ( ) tavoitti noin noin 3000 pääkaupunkiseudulla asuvaa ja järjesti noin 200 työpajaa. Hankkeen tuloksena julkaistiin lokakuussa 2012 teos Kansalaisnavigointi - soveltava teatteri matkalla metropoliin, joka kertoo, kuinka teatterilähtöisiä menetelmiä sovelletaan kaupunkikehitykseen. Edustuksellista demokratiaa emme voi hoitaa pelkästään sosiaalisen median keinoin, vaan tarvitsemme edelleen ihmisten kohtaamisia elävässä elämässä. Vyyhti fasilitaattorina Vyyhti-hanke tuo yhteen luovan alan yrityksiä, kaupunginosatoimijoita ja opiskelijoita. Vyyhdin toiminta on mahdollistamista, kohtaamisten aikaansaamista sekä tukea omien kykyjen tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen. Tätä kutsutaan myös fasilitoinniksi. Helsingissä Arabianrantaan Vyyhti on fasilitoinut yrittäjäaamiaisia. Aamiaiset ovat koonneet alueen suuria ja pieniä yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita asukkaita ja opiskelijoita. Hankkeen järjestämänä kokeilu on nyt kestänyt runsaan vuoden ja tavoittanut viitisenkymmentä henkilöä. Vyyhdissä on myös tutkittu sitä, kuinka aamiaiskonseptia pitäisi kehittää, jotta siitä tulisi alueellisen yrittäjäverkoston pysyvä ja itseohjautuva käytäntö. Pelitilanne synnyttää aidosti yhteistoiminnallisuutta ja törmäyttää ajatuksia, joten pelin kehittäminen on ollut luontevaa Vyyhtihankkeelle. Vyyhtipeliä pelataan fasilitoidusti erilaisten yhteisöjen kanssa. Peli on helposti kohderyhmän tarpeisiin muokattavissa ja tavoitteena ovat konkreettiset ja hyödynnettävissä olevat tulokset. Perustana on nopea ongelmanratkaisumalli, joka haastaa pelaajat etsimään uusia yhteistoiminnan muotoja. Rohkeita rahoituspäätöksiä Yllättävät yhdistelmät ja uudet tehtäväkuvat ovat haasteellisia: löytyykö organisaatioilta rohkeutta vakinaistaa tarpeelliseksi osoitettu tehtävä. Hankkeet haastavat myös emo-organisaationsa: onko aitoa valmiutta ottaa hyväksi havaitut tulokset osaksi toimintaa. Hanketoimijat ja koko emo-organisaatio tarvitsemat osaamista siihen, kuinka kehittämistyön tuloksena syntyneet hyvät käytännöt tehdään näkyviksi ja otetaan osaksi perustoimintaa. Mutta rahoittajaa on kiittäminen rohkeista rahoituspäätöksistä: Metropolian kulttuurin ja luovan alan hanketoiminnassa sektorirajoja ylitetty toiminnaksi ja osoitettu yllättävien yhdistelmien mahdollisuudet. z Teksti: Kehityspäällikkö, FT Anna-Maria Vilkuna, Metropolia Ammattikorkeakoulu, kulttuuri ja luova ala 6

7 Hankkeita esillä European Employment Forumilla 2012 Suomalaisilla projekteilla oli mahdollisuus saada äänensä kuuluville ja esitellä hankkeidensa tuloksia ja tekemistä vuotuisessa työllisyysfoorumissa (European Employment Forum). Foorumi järjestettiin kaksipäiväisenä konferenssina Brysselissä Konferenssin asialistalla olivat keskiössä tänä vuonna ensinnäkin nuoriin liittyvät asiat, kuten nuorten työllisyys, yrittäjyys- ja liikkuvuuskysymykset. Toisaalta keskustelua käytiin myös esimerkiksi aktiivisesta ikääntymisestä. Konferenssin kanssa rinnakkain kulkeneet, pienemmälle osallistujamäärälle tarkoitetut Focus Group istunnot pureutuivat vielä tarkemmin käytännön EU-politiikan tasolle. Ennen kaikkea nuorisotakuu on Euroopan laajuisesti ajankoh- Työ- ja elinkeinoministeriön messuosasto työllisyysfoorumilla. Jatkuu 7

8 Armi EK Turun ammatti-instituutista päivystämässä messuosastolla tainen teema, josta ollaan erityisen kiinnostuneita. Tämä näkyi ja kuului paitsi useissa konferenssipuheenvuoroissa myös työ- ja elinkeinoministeriön messuosastolla vierailleiden ihmisten osoittamana mielenkiintona Turun kaupungin koulu- ja opetustoimen edustajien koulutustakuuopasta kohtaan. z Eino Hietalahti Bovallius ammattiopistosta esittelee hanketuotosta konferenssivieraalle. Lisätietoa työllisyysfoorumista Nuorisotakuu Suomessa: (Osallistujat: Tiia MariaVALKONEN, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nina Helena NYKÄNEN, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Matti MÄKELÄ, Turun kaupunki kasvatus- ja opetustoimi Jaana KILPINEN, Turun kaupunki kasvatus- ja opetustoimi Armi EK, Turun kaupunki kasvatus- ja opetustoimi Eino HIETALAHTI, Bovallius ammattiopisto Sanna LAIHO, Uudenmaan ELYkeskus) Teksti ja kuvat: Sanna Laiho Jaana Kilpinen Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimesta esittelee koulutustakuuopasta. 8

9 7/2012 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE /12 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen Koulutusneuvoja Petra Ryymin oppiva yritys -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon mikro- ja pienyritysten johdon ja henkilöstön osaamista sekä parantaa yritysten välistä verkostoitumista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuoda yrityslähtöisiä toimintamalleja ja oppimismuotoja yritysten osaamisen kehittämiseen. Hanke vaikuttaa maakunnan yritysten kehittymiseen, kilpailukykyyn, uusiutumiseen, verkostoitumiseen ja työvoiman osaamistason kohottamiseen. Tavoitteena on lisäksi parantaa Pohjois-Savon vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta niin yritystoiminnan kuin työvoimankin kohdalla. protek Tilastoja ja tunnuslukuja Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan on Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen kehittämisohjelma. EU + valtion rahoituksen kehys on 37 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmassa rahoitettu 46 hanketta (lisäksi alueosiossa noin 20 hanketta). seurantatietoja yli aloittanutta henkilöä lyhytkestoisessa toiminnassa mukana henkilöä tiedotustilaisuuksissa henkilöä noin yritystä koulutus- ja henkilötyöpäiviä Yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö Hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu anna-mari.jaanu@tem.fi

10 Lisää virtaa verkostoitumalla Matti Rönkkö Oppiva yritys -hankkeen toiminnassa vaikuttava Matti Rönkkö kiittelee vuolaasti hankkeen tuomaa tukea. Verkostoitumalla pienyrittäjä saa neuvoja ja ymmärrystä, joista normaalissa työarjessaan jäisi paitsi. Yrittäjien asioiden ajaminen on ollut Matti Rönkölle osa arkea jo vuosien ajan. Pielavedellä asuva Rönkkö on tullut tutuksi niin Pielaveden yrittäjien puheenjohtajana kuin Savon Yrittäjät ry:n koulutusvaliokunnan puheenjohtajanakin. Olikin vain luonnollista, että Rönkköä pyydettiin mukaan Oppiva yritys -hankkeeseen. Maaseudun kotipalvelua pyörittävä pienyrittäjä Rönkkö sai harteilleen kaksi arvokasta tehtävää. Hankkeen alusta asti hän on toiminut sekä oman alueensa kehitystiimin puheenjohtajana että koko Ylä-Savon ohjausryhmän edustajana. Kehitystiimissä on lisäkseni alueemme eri paikallisyhdistysten puheenjohtajia. Tehtävänämme on toimia paikallisen tason viestinviejänä paikallisyritysten ja koulutuksia järjestävän tahon välillä, Rönkkö luonnehtii. Yrittäjä ja viestinviejä Vastuullisten puheenjohtaja- ja edustustehtäviensä lisäksi Matti Rönkkö on pyörittänyt Pielavedellä omaa Maaseudun kotipalvelu -yritystään 1990-luvun alusta asti. Pienyrittäjän arki kaikkine kehitys- ja koulutustarpeineen on siis tullut Rönkölle tutuksi oman kantapään kautta. Kukaan ei ymmärrä yrittäjää niin hyvin, kuin toinen yrittäjä, Rönkkö toteaa. Rönkön mukaan yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä on ollut yrittäjien tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen ja niiden eteenpäin vieminen. Kyllähän virkamiehillä kaiken maailman koulutuksia on tarjolla, mutta se, onko niille todellisuudessa kentällä minkäänlaista tarvetta, onkin aivan eri juttu, Rönkkö kuvailee. Yritys kuntoon -kurssin kautta alkunsa saaneissa verkostotapaamisissa vaihdetaan kuulumisia ja vinkkejä sekä ladataan akkuja pienyrittäjän arjessa jaksamiseksi

11 Juha Halonen Oppiva yritys -hankkeen avulla yrittäjäillat on saatu tuotua myös pienille paikkakunnille lähelle paikallisia pienyrittäjiä. Kuvassa meneillään yrittäjäilta Kiuruvedellä. Yksi yrittäjien ideoista liikkeelle pantu koulutustoive toteutui käytännön tasolla yritys kuntoon -nimisenä koulutuksena. Koulutus järjestettiin vastaamaan tarpeeseen saada parempia työkaluja yrityksen tilanteen arvioimiseksi. Myös Rönkkö osallistui koulutukseen mielenkiinnosta saada eväitä oman liiketoimintansa arvioimiseksi ja parantamiseksi. Koulutuksen aikana kävimme läpi yrityksen eri sektorit aina talousasioista asiakkaisiin asti. Lisäksi yrittäjän oma vointi ja jaksaminen oli yhtenä käsiteltävänä aihealueena. Nimenomaan juuri tämän tyylisille koulutuksille on erittäin runsaasti kysyntää. Näitä pitäisi saada ehdottomasti lisää, Rönkkö sanoo. Toisen yrittäjän tuki on korvaamatonta Koulutuksen anti ei kuitenkaan loppunut kurssipäivien päättyessä. Ylä-Savon koulutukseen osallistuneesta porukasta syntyi vertaisryhmä, jonka tuki toisilleen on edelleen korvaamatonta. Tapaamme säännöllisesti yhdestä kahteen kertaan

12 vuodessa. Tapaamisissa keskustelemme yritystemme asioista ja omasta kunnosta sekä jaksamisesta, Matti Rönkkö kertoo. Rönkkö kuvailee tapaamisia luottamuksellisiksi ajatustenvaihtotilanteiksi, joissa voi antaa ja saada arvokkaita vinkkejä ja näkökulmia yrittäjän arjen eväiksi. Tietyllä tavalla aina oikein odotan seuraavaa tapaamista ja mietin jo valmiiksi, mitä asioita kannattaisi tällä kertaa nostaa esiin. Itse olen saanut tapaamisten kautta neuvoja palveluiden tuottamiseen ja muiden yrittäjien näkemyksiä esimerkiksi siitä, mihin kannattaa seuraavaksi satsata, ja mikä puolestaan on osoittautunut muilla kannattamattomaksi. Tällainen verkostoituminen on omiaan lisäämään yritysten taloudellista kannattavuutta, Rönkkö kiittelee. onnistuneen hankkeen hedelmää niitetään pitkään Yrittäjälähtöinen Oppiva yritys -hanke on ollut Rönkön mukaan tähän asti erittäin onnistunut. Yrittäjiltä pienyritysten kehittymisen puolesta Vuoden 2009 alussa käyntiin polkaistun Oppiva yritys -hankkeen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon pienyritysten johdon ja henkilöstön osaamista sekä parantaa yritysten välistä verkostoitumista. Aiemmin pienyrittäjille suunnattuja koulutuksia järjestettiin lähinnä isoimmissa kaupungeissa. Usein pienyrittäjän on vaikeaa irtautua työstään niin pitkäksi ajaksi, jonka koulutus ja erityisesti sinne matkustaminen hänen ajastaan haukkaisivat, Oppiva yritys -hankkeen Ylä-Savon alueen koulutusneuvoja petra Ryymin sanoo. Hankkeen myötä koulutukset ja yrittäjäillat on saatu tuotua lähemmäs niitä tarvitsevia yrityksiä. Lisäksi koulutusten tarjonnassa on huomioitu erityisesti juuri paikallisten pienyrittäjien tarpeet. Saan suoraan yrittäjiltä henkilökohtaisissa tapaamisissa ja yrittäjäilloissa sekä eri alueiden kehitystiimien edustajilta tietoa siitä, millaisia tarpeita kentällä on noussut esiin. Näiden toiveiden mukaan suunnittelen koulutuksia yhdessä Oppiva yritys -hankkeen Ylä- Savon alueen koulutusneuvoja Petra Ryymin. kouluttajien ja kehitystiimien kanssa, Ryymin kertoo. Ulla Tuovinen, Matti ja Liisa

13 on noussut esille selkeitä ajatuksia siitä, missä asioissa tarvitaan tukea, apua ja ohjausta. Yrityksen tilanteen kartoittamisessa auttavan koulutuksen ohella toivelistalla on ollut taloushallintoa, atk-asioita ja markkinointia sekä viestintää koskevia koulutuksia. Oppiva yritys -hanke on ollut juuri sen näköinen, mitä kenttä on halunnut. Kehitystiimit ovat toimineet halutulla tavalla, sillä ne ovat pystyneet auttamaan ohjausryhmiä jatkosuunnitelmien teossa, Rönkkö toteaa. Hankkeen toimivuuden ohella positiiviset vaikutukset ovat Rönkön mukaan olleet nähtävillä myös yritysten toiminnassa. Kun useampi silmäpari tarkastelee yrityksen toimintaa objektiivisesti, voidaan todennäköisesti löytää useampia keinoja tuloksen parantamiseksi. Lisäksi muilta yrittäjiltä saa raikkaita näkemyksiä niissä asioissa, joissa itse ehkäpä takeltelee, Rönkkö kertoo. Hankkeen tärkeimmäksi anniksi henkilökohtaisella tasolla Rönkkö rankkaa verkostosta saatavan tuen. Aina voi soittaa tai laittaa sähköpostia toiselle yrittäjälle, jos sellainen tarve tulee. Vertaistuen avulla yrittäjän arkea jaksaa aivan eri tavalla, Rönkkö tiivistää. TeksTi: nina leppäniemi

14 6/2012 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE /12 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta UUSIMAA, Porvoo Lisätietoja antavat Posintra Oy / Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla Projektipäällikkö Pirjo Koskelainen pirjo.koskelainen@posintra.fi Uudenmaan ELY-keskus Koulutuspäällikkö Minna Issakainen minna.issakainen@ely-keskus.fi Protek Uusimaan tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus tukemalla työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työntekijöiden työssä pysymistä ja työhyvinvointia osana liiketoimintaa yritysten kasvu- ja rakennemuutostilanteissa. Hankkeen avulla kehitetään erityisesti pk-yritysten tarpeisiin ja resursseihin sopivia henkilöstön kehittämisen ja johtamisen malleja. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Protek-kehittämisohjelman toimenpiteet kohdistetaan aloille ja yrityksiin, joissa on kasvavaa tarvetta kouluttaa henkilöstöä ja joilla on haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa. Toimiala- ja seutukohtaisissa hankkeissa yhteishankintakoulutus ja erityisesti yritykselle tai yritysverkostolle räätälöity TäsmäKoulutus on keskeisenä pk-yritysten kehittämisen välineenä. PROTEK Tilastoja ja tunnuslukuja Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan on Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen kehittämisohjelma. EU + valtion rahoituksen kehys on 37 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmassa rahoitettu 46 hanketta (lisäksi alueosiossa noin 20 hanketta). Seurantatietoja yli aloittanutta henkilöä lyhytkestoisessa toiminnassa mukana henkilöä tiedotustilaisuuksissa henkilöä noin yritystä koulutus- ja henkilötyöpäiviä Yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö Hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu anna-mari.jaanu@tem.fi

15 Talotekniikan osaamispalat paikoilleen Itä-Uudellamaalla on panostettu talotekniikan osaamiseen ja sen kehittämiseen TäsmäKoulutuksen avulla. Vuonna 2008 alkaneen Skaftkärr-hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupunkiin uusi energiatehokas neljänsadan hehtaarin ja vähintään kuudentuhannen asukkaan asuinalue. Hankkeen alkumetreillä todettiin, että energiatehokkaan rakentamisen osaamiseen tarvitaan Itä-Uudellamaalla päivitystä. Protek Uusimaa -hankkeen avulla rakentamisen tason nostamiseen voitiin tarttua kunnolla Porvoossa ja sen lähikunnissa. Selkeän tarpeen tiedostamisen jälkeen Posintra Oy:n Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla -projektin projektipäällikkö Pirjo Koskelainen alkoi tehdä laajempaa kartoitusta alueen yritysten osaamisen tilanteesta. Tarve oli selkeä, jonka johdosta kehitettiin Energiatehokas rakentaminen -koulutusohjelma. Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille tietoa energiatehokkaan rakentamisen erityispiirteistä ja ympäristövaikutuksista. Mukaan lähti kolmetoista henkilöä yhdeksästä eri yrityksestä. Koulutustaustan skaala oli laaja; osallistujia oli putkimiehistä arkkitehtiin, suuresta yrityksestä yhden naisen suunnittelutoimistoon, kertoo Koskelainen. TäsmäKoulutukseen tyytyväiset Leena Tuomi, Pirjo Koskelainen ja Minna Issakainen Porvoon Skaftkärriin nousevan energiatehokkaan asuinalueen kartan ympärillä

16 Kouluttautuminen on elinehto Yrityskoulutus Itä-Uudellamaalla -projekti tarjoaa osaamista kehittävää koulutusta, erityisesti TäsmäKoulutuksen avulla. Tavoitteenamme on itäuusmaalaisten yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen osaavan henkilöstön voimin. Ammatillisen tai täydentävän koulutuksen tulee vastata työnantajan tarpeita. TäsmäKoulutus soveltuu etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Moottori koko rakennusalalle Tietotaitoa tullaan Itä-Uudellamaalla tulevaisuudessa tarvitsemaan. Porvoon Skaftkärriin lähivuosina nousevan alueen talot, palvelut, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ja jätehuolto suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi. Skaftkärrissä on muun muassa huomioitu, miten paljon jo kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakennettavan alueen hiilipäästöihin. Hankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva malli, jonka avulla voidaan suunnitella mahdollisimman energiatehokkaita alueita. STOK on tehnyt pitkään työtä ja Skaftkärristä onkin muodostunut kansallisesti merkittävä kehittämisalusta, sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOKin ohjelmajohtaja Leena Tuomi toteaa. Posintra Oy:n STOK kehittää asumiseen ja asumisen tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja useissa erillisissä hankkeissa. Viime maaliskuussa päättynyt TäsmäKoulutus energiatehokkaasta rakentamisesta tarjosi aitoa verkostoitumista alan toimijoiden keskuuteen. Suunnittelijat ja tekijät pääsivät koulutuksessa Sera Honkavaara-Tuominen suunnittelee yhden naisen yrityksessään perheille koteja. Vuodesta 2006 yksityisyrittäjänä työskennellyt rakennusmestari peräänkuuluttaa suunnittelijoiden ja käytännön toteuttajien välisen yhteistyön kasvua. Rakennusala on murroksessa ja alan toimijoiden taitojen on pysyttävä ajan tasalla. Rakennusalalla tarvitaan yhä parempaa kykyä nähdä kokonaisuuksia. Kun asiakas tilaa suunnittelijalta passiivitalon, mutta rakentajalla ei ole tietotaitoa tehdä esimerkiksi liitoksia oikein, ei ketju toimi, kuittaa Honkavaara-Tuominen. Alati muuttuvalla alalla jatkuva kouluttautuminen on hänen mukaansa elinehto. TäsmäKoulutukseen osallistuminen vaati yksityisyrittäjältä oman ponnistuksensa, mutta kannatti erityisesti verkostojen luomisen kannalta. Omakotitalojen lämmöntuottomuodot ovat moninaistuneet ja uudet energiamääräykset vaikuttavat talojen arkkitehtisuunnitteluun. Honkavaara-Tuomisen mukaan energiatehokkaassa rakentamisessa suunnittelijan ja laiteasentajien osaamisen olisi kohdattava jo suunnitteluvaiheessa. Talopaketin ostajalle investointi on elämän suurin. Suunnittelijoille ei esimerkiksi voi siirtää LVI-talotekniikan vastuuta. Asiakkaan on voitava kokea, että hänen uutta kotiaan ajatellaan kokonaisuutena. Rakennusmestari Sera Honkavaara-Tuomisen osallistuminen TäsmäKoulutukseen avasi uusia verkostoitumisen ovia

17 saman pöydän ääreen ja syntyi keskustelua eri ammattien välille. Näenkin koulutuksen moottorina koko rakennustavan muutokselle ja lähtökohtana rakennusalan kokonaisvaltaiselle kehittymiselle, Tuomi toteaa. Tarvetta lisäkoulutukselle Muuttuvat rakennusmääräykset ja talonrakentajien vaatimustason nousu aiheuttaa toimialan murroksessa pohdintaa ja tarvetta kehitystoimenpiteille. Toisen työn huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa on nyt ajankohtainen aihe. Protek Uusimaa -hankkeen tavoitteena on tunnistaa yritysten kehitystarpeita ja vastata niihin sopivalla koulutustarjonnalla. Tässä koulutuksessa tavoitteessa onnistuttiin. Toimintatapoja kehitetään edelleen ja tavoitteena on saada toteutettua työelämälähtöisiä koulutuksia erikokoisille yrityksille mahdollisimman kustannustehokkaasti ja madalletulla byrokratialla, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen koulutuspäällikkö Minna Issakainen. TEKSTI JA KUvAT: MILLA MAJAndEr Energiatehokas asuinalue Porvoon Skaftkärr on kansallisesti merkittävä pilottihanke. Alueelle on tehty energiakaava, jossa energiatehokkuus on tuotu mukaan kaavoitusprosessiin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa asuinalue, jonka talot, palvelut, asuinympäristö ja liikennejärjestelyt on suunniteltu niin, että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaita. Suunnittelu ja innovaatiotyö tehdään laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa

18 Lyhyesti HANKKEIDEN YHTEINEN VIESTINTÄ Murtovesi Meri- ja metallisteollisuushankkeiden yhteisjulkaisu Varsinais-Suomen alueella on käynnissä useita meri- ja metalliteollisuuteen keskittyneitä hankkeita, joiden suurin rahoittaja on Euroopan unioni. Näille projekteille on ominaista aktiivinen viestintä omien sisäisten ja ulkoisten kohderyhmien suuntaan, jolloin muodostuu välttämättä päällekkäistä tiedottamista. Liiallisen sähköpostitulvan välttämiseksi neljä hanketta koordinoi ulkoista viestintäänsä yhteisellä verkkolehdellä. Murtovesi-niminen lehti on ilmestynyt neljä kertaa vuoden 2012 aikana ja julkaisun artikkelit noudattelevat aina kulloistakin teemaa. Julkaistujen lehtien teemat ovat olleet: rakennemuutos, myynti ja markkinointi, luovuus ja kulttuuri sekä kansainvälisyys. Teksti: Sanna Honkanen, Merimyy-projekti, Turun ammattikorkeakoulu Ohjelmakauden valmistelutilanne Tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyvä aineisto löytyy työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilta. Linkki aineistosivuun: Komission positiopaperi on käännetty suomeksi ja ruotsiksi. Linkki suomenkieliseen versioon Linkki ruotsinkieliseen versioon Lue uusin Murtovesi-lehti murtovesi-4 Ajankohtaista Valtavasta Valtavan tuorein uutiskirje on ilmestynyt. Uutiskirjeessä kerrotaan Valtava-kehittämisohjelman ja ohjelmaan kuuluvien projektien ajankohtaisesta toiminnasta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Linkki uutiskirjeeseen Uutiskirjeen sisältö: Näkökulmia tasa-arvoon Naisyrittäjyystietoa tien päällä Sukupuolinäkökulmalla on väliä sote-alan työssä! InnoLady Camp valmentaa korkeasti koulutettuja naisia yrittäjäksi Voimaantuminen puntarissa Pätkät pitkiksi -työvalmennuksen tukena suomen kielen valmennusta Kreativa kvinnor kannustaa naisyrittäjiä Turun seudulla Innovatiivista naisten yrittäjyyttä edistämässä Tasa-arvoseminaari valaisi työelämän sukupuolieroja 18

19 RAKENNERAHASTOJEN UUTISKIRJE /12 Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2013! Toivottaa työ- ja elinkeinoministeriön rakennerahastoryhmä Taitto: Edita Publishing Oy