Sosiaalialan AMK verkosto Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö , STM061:00/2014

Transkriptio

1 1 (7) Sosiaalialan AMK verkosto Sosiaali- ja terveysministeriö Lotta Hämeen-Anttila Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö , STM061:00/2014 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ UUDEKSI SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Yleistä Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Pidämme tärkeänä vahvan yleislain säätämistä asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan edistämisen näkökulmista sekä viranomaisten yhteistyövelvoitteiden terävöittämiseksi. Samalla kuitenkin korostamme, että myös jatkossa on yhdenvertaisesti turvattava sekä välttämättömät erityispalvelut että korjaavat palvelut ja tukitoimet niitä tarvitseville henkilöille. Kannatamme lakiluonnoksessa esitettyä asiakaslähtöisyyden korostamista sekä tavoitetta siirtää painopiste korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Tuemme myös tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon integraation vahvistamiseksi. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota sosiaalihuoltolain rooliin sosiaalisen vahvistajana. Lausunnossamme kiinnitämme erityistä huomiota sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen käsitteiden määrittelyyn esittämällä laajan sosiaalityön määritelmän käyttöönottoa. Lisäksi painotamme riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuutta tehtävärakenteita ja työnjakoa kehittämällä. Korostamme myös kaikkien sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden oikeutta kestäviin työuriin ja urakehitykseen, mitä tukee vaatimuksemme sosiaalihuollon koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan vahvistamisesta.

2 2 (7) Sosiaalialan ammattikorkeakoulutus vastaa työelämän osaamis- ja kehittämistarpeisiin Sosionomeja koulutetaan valtakunnallisesti 21 ammattikorkeakoulussa. Lisäksi 13 ammattikorkeakoulussa voi suorittaa sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Koulutusten vetovoima ja läpäisyaste ovat hyviä. Tuotetut tutkinnot vastaavat alan ammattikorkeakoulutettujen rekrytointitarpeisiin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla eri puolilla Suomea. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä on tiivistä. Autenttisissa ympäristöissä suoritettavat harjoittelut edistävät opiskelijoiden ammatillista osaamista. Työelämää palvelevat työelämälähtöisinä kehittämishankkeina laadittavat opinnäytetyöt. Näin ollen voidaan todeta ammattikorkeakoulujen tuottavan valtakunnallisesti osaavaa, asiantuntevaa ja kelpoista sekä kysyttyä työvoimaa tehtäviin, joissa edellytetään sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittamista. Sosionomi (AMK) -tutkinto tuottaa teoreettista ja menetelmällistä osaamista ammattieettiseen, tavoitteelliseen, osallistavaan ja dialogiseen moninaiseen asiakastyöhön niin yksilöiden-, perheiden- kuin yhteisöjen ja erilaisten verkostojen parissa toimittaessa hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Osaamista rakentuu niin ikään palvelutarpeiden arviointiin, palveluohjaukseen kuin palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä varhaisen tuen että korjaavan työn näkökulmista. Sosionomin (AMK) -tutkinto synnyttää myös kriittistä ja osallistavaa yhteiskuntaosaamista yhteiskunnallisen ja globaalin kehityksen ymmärtämiseksi ja niihin vaikuttamiseksi sekä yhdenvertaisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneilla henkilöillä on valmiudet työskennellä kehittävällä ja tutkivalla työotteella sekä asiakas- ja verkostotyön eri tehtävissä että erilaisissa sosiaalialan työtä ja työyhteisöjä kehittävissä hankkeissa. Työn kehittämisen taitoihin liittyvät myös tutkinnon tuottama johtamisosaaminen sekä perusvalmiudet yrittäjänä toimimiseen. Sosionomin ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa puolestaan sosiaalialan ja hyvinvoinnin laaja-alaisia erityisasiantuntijoita uudistamaan ja johtamaan asiakastyötä sekä toimimaan asiantuntijoina ja alan toimintakäytäntöjen sekä palvelujen suunnittelijoina ja kehittäjinä yhteistyössä niin asiakkaiden, monialaisten verkostojen kuin yhteisöjen kanssa. Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneilla henkilöillä on myös osaamista yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Sosiaalityö tulee määritellä laajasti Sosiaaliohjaus on yksi sosiaalityön viitekehyksessä tapahtuva sosiaalityön muoto. Siksi sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto esittää, että sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta hyödyllisintä on sosiaalihuoltolain säädöksellä määritellä sosiaalityö kattamaan kaikkien sosiaalialan korkeakoulutettujen tekemä työ. Sosiaalityön laaja määrittely selkeyttää ja vahvistaa sosiaalityötä omana professionaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Sosiaalityön laaja määritelmä ottaa nyt ehdotettuja sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen erillisiä määrittelyjä paremmin huomioon myös nykyiset monenlaiset ratkaisut tehtävärakenteessa ja työnjaossa sekä niiden käynnissä olevan kehittämisen ja on myös kestävä ratkaisu tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Lisäksi se vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

3 3 (7) Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto ehdottaa sosiaalityölle seuraavaa laajaa määritelmää: Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakkaiden kanssa tehtävää tavoitteellista muutostyötä, jota tekevät sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneet sosiaalialan ammattilaiset. Työssä asiakkaiden kanssa rakennetaan heidän tarpeitaan vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus sekä vahvistetaan ihmisten omia toimintaedellytyksiä. Työn tarkoituksena on edistää ja turvata hyvinvointia sekä varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen. Työssä edistetään sosiaalista koheesiota, ehkäistään, vähennetään ja poistetaan sosiaalisia ongelmia. Työtä tehdään yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa vuorovaikutusja yhteistyösuhteissa sekä yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaen että osallisuutta vahvistaen. Laadukkaan sosiaalityön toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan. Vaatimustamme sosiaalityön laajan määritelmän käyttöönottamiselle tukee sosiaalityöntekijöiden kansainvälisen liiton IFSW:n ehdotus uudeksi maailmanlaajuiseksi sosiaalityön määritelmäksi 1. Määritelmäehdotus vastaa suomalaisten sosiaalialan korkeakoulututkintojen tietoperustaa, niiden tuottamia kompetensseja ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työn tavoitteita. Koska määritelmäehdotus on tarkoitus hyväksyä heinäkuussa 2014 pidettävässä maailmankongressissa, pidämme mahdollisena soveltaa sitä tulevassa suomalaisessa sosiaalihuollon lainsäädännössä. Sosionomien osaaminen hyödynnettävä Sosiaalialan eri korkeakoulututkintojen sosiaalityöhön tuottama sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien osaaminen tulee kirjata lakiin symmetrisesti niin työn tarkoituksen ja työssä tavoiteltavien tulosten kuin työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden osalta. Nyt kommentoitavana olevassa sosiaaliohjauksen määritelmässä (17 ) ainoastaan väljästi kuvataan toimintaa ja sen aiottuja tavoitteita toisin kuin sosiaalityön (16 ) määritelmässä. Ehdotettu muotoilu sivuuttaa sosionomien (AMK) laajan osaamisen ja uhkaa redusoida sosiaaliohjauksen yksinomaan palveluohjaukseksi. Muotoilu ei myöskään tunnista sosionomien tekemää laaja-alaista asiakas-, asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointityötä sosiaalihuollon eri tehtävissä niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla. Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmässä (18 ) sosiaalityö ja sosiaaliohjaus esitetään toiminnallisesti ja tavoitteellisesti toisiinsa liittyvinä sosiaalisen muutostyön menetelminä, mikä vastaa hyvin tehtävien ja työnjaon todellisuutta ja tukee ilmaisemaamme tarvetta sosiaalityön laajalle määrittelylle. 1 "Sosiaalityö on käytännön työhön perustuva ammatti ja tieteenala, jolla edistetään yhteiskunnallista muutosta ja kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten elämänhallintaa ja itsenäistymistä. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien, kollektiivisen vastuun sekä erilaisuuden kunnioittamisen periaatteet ovat keskeisiä sosiaalityössä. Sosiaalityö nojautuu sosiaalityön, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden teorioihin ja paikalliseen tietoon, ja sen tarkoituksena on saada ihmiset ja rakenteet ratkaisemaan elämän ongelmatilanteita ja lisäämään hyvinvointia. Määritelmää voidaan laajentaa kansallisella ja/tai alueellisella tasolla."

4 4 (7) Sosiaalihuoltolain säätämisen yhteydessä ehdotettu uusi lastensuojelulain 13 c ei puolestaan ole tarkoituksenmukainen. Pykäläehdotuksessa esitetään lakiin kirjattavaksi sosiaalihuollon kelpoisuuslakia ja asetusta koskevan oppaan (STM:n julkaisuja 2007:18) kirjaus siitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän sijaisena voisi toimia ainoastaan henkilö, joka valmistuttuaan saa sosiaalityöntekijän kelpoisuuden. Näin sijaiseksi soveltuisi vain sosiaalityön opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto katsoo, että säännös toteutuessaan vaikeuttaisi sijaisten rekrytointia ja siten vaarantaisi asiakkaiden oikeusturvan toteutumista. Samalla jäisi kokonaan hyödyntämättä sosionomin alemman ammattikorkeakoulututkinnon (ensimmäisen syklin tutkinto samoin kuin alempi korkeakoulututkinto) tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (toisen syklin tutkinto samoin kuin ylempi korkeakoulututkinto) suorittaneiden henkilöiden tosiasiallinen ja relevantti osaaminen lastensuojelun sosiaalityöntekijän sijaisena toimimiseen. Sosiaalihuollon henkilöstö- ja tehtävärakenteita kehitettävä kokonaisuutena Esitysluonnoksen nykytilan arvioinnissa tuodaan perustellusti esille tarve kehittää sosiaalihuollon tehtävärakenteita sosiaalihuollon palvelujen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Esille nostetaan myös henkilöstön kelpoisuusehdot sosiaalihuollon laatuun vaikuttavana tekijänä sekä koulutusjärjestelmän rooli riittävän osaavan ja asiantuntevan sekä kelpoisuusehdot täyttävän työvoiman saannin turvaajana. Henkilöstön riittävyyteen sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymiseen todetaan voitavan vaikuttaa parantamalla työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia, tiivistämällä työelämän ja koulutuksen yhteistyötä, vahvistamalla johtamista ja hyödyntämällä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto esittää, että sosiaalihuollon henkilöstörakennetta on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon erityisesti käynnissä oleva alan tehtävärakenteiden ja työnjaon uudistaminen. Kuntien ja niiden yhteenliittymien sekä muiden nykyisten ja tulevien sote-alueiden toimijoiden on voitava hyödyntää sosiaalialan korkeakoulutuksen tuottama asiantuntijaosaaminen sellaisilla laadun ja vaikuttavuuden varmistavilla ratkaisuilla, jotka vastaavat alueiden tarpeita ja käytettävissä olevia voimavaroja myös tulevaisuuden kasvavien ja monimuotoistuvien palvelutarpeiden näkökulmasta. Sosiaalihuoltolakiluonnoksessa todetaan, että esityksellä pyritään lisäämään sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osuutta palvelujärjestelmässä ja täsmennettäisiin ne tehtävät, joissa käytettäisiin sosiaalityöntekijää. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto näkee tavoitteessa sinänsä monia myönteisiä mahdollisuuksia. Kuitenkin tehtävien kokonaisuus ja niiden liittyminen toisiinsa jää jäsentymättä. Samoin sosiaalihuollon tehtävänimikkeitä liitetään toimenpiteisiin sirpalemaisesti. Esimerkiksi kelpoisuusvaatimukset palvelutarpeen arvioinnin (42 ), omatyöntekijän (47 ) sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten (52 ) osalta on epäselvästi ilmaistu. Siten ne nykymuodossaan pikemminkin kannustavat rakentamaan keinotekoista tehtäväjakoa kuin kehittämään sitä. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto kiinnittää lisäksi erityistä huomiota siihen, että lakiluonnoksesta on vaikea löytää erityisesti sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon paikkaa tehtävärakenteessa. Kuitenkin yhä useammin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sosionomien osaamista hyödynnetään myös kunnissa rekrytoimalla heitä erilaisiin sosiaalihuollon asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviin.

5 5 (7) Urakehitys ja kestävät työurat turvattava Sosiaalihuoltolain tulee turvata kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattihenkilöille mahdollisuus urakehitykseen ja kestävään työuraan. Huomiota on enenevässä määrin kiinnitettävä etenemismahdollisuuksiin, työhyvinvointiin, työssä pysymisen tukemiseen sekä työssäoloajan pidentämiseen vaativissa ja erityisesti psykososiaalista kuormitusta aiheuttavissa sosiaalialan korkeakoulutettujen työtehtävissä. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston käsityksen mukaan tämä edellyttää nykyistä laadukkaampaa perehdyttämistä ja mentoroinnin hyödyntämistä, osaamisen johtamisen edistämistä sekä kuten edellä esitämme tehtävärakenteiden ja työkäytäntöjen kehittämistä (esimerkiksi sosiaalityöntekijä sosionomi -parityöskentely, moniammatillinen verkostotyöskentely). Urakehityksen ja kestävien työurien saavuttaminen vaatii myös henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittymisen varmistamista tukemalla henkilöstön työskentelyä erilaisissa kehittämishankkeissa. Lisäksi on taattava henkilöstölle mahdollisuus pitkäjänteiseen täydennys- ja jatkokoulutukseen. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytykset varmistettava sosiaalihuoltolailla Esitysluonnoksessa sosiaalihuollon tehtävien nykytilan kuvauksessa todetaan, että sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto katsoo, että jo uuteen sosiaalihuoltolakiin on kirjattava velvoitteita alan koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi vastaavalla tavalla kuin terveydenhuoltolaissa (1326/ ja 37 :t) on säädetty. Sosiaalihuollon koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä säätäminen ei saa jäädä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain varaan. Työelämälähtöiseen kehittämistoimintaan erikoistuneilla ammattikorkeakouluilla on valmius vahvistaa rooliaan sosiaalihuollon valtakunnallisina, alueellisina ja paikallisina kehittämiskumppaneina. Tähän velvoittaa ammattikorkeakoululain (351/2003) 4 :n säädös, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja harjoittaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa sekä alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä ja edistää elinikäistä oppimista. Lausunnon keskeinen sisältö Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1. Vahvan yleislain ja sitä täydentävien erityislakien kokonaisuus turvaa yhdenvertaisuuden Vahvan asiakaslähtöisyyttä, hyvinvoinnin edistämistä ja varhaista tukea korostavan yleislain säätäminen on tärkeää yhdenvertaisuuden, oikeusturvan ja viranomaisten yhteistyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edistämiseksi ja sosiaalisen vahvistamiseksi. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä myös korjaavien palvelujen sekä välttämättömien erityispalvelujen turvaamiseen lailla.

6 6 (7) 2. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutus tuottaa asiantuntemusta ja kehittää työelämää kumppanuuksissa Sosiaalialan ammattikorkeakoulutusten vetovoima ja läpäisyaste ovat hyviä. Tutkintojen (alempi ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto) tuottama osaaminen vastaa alan rekrytointitarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyö on tiivistä niin opetuksen kuin kehittämistoiminnan alueilla. Ammattikorkeakoulut tuottavat valtakunnallisesti osaavaa, asiantuntevaa ja kelpoista sekä kysyttyä työvoimaa tehtäviin, joissa edellytetään sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittamista. 3. Sosiaalityöhön tarvitaan laaja määritelmä sen asemaa vahvistamaan On säädettävä laaja sosiaalityön määritelmä kattamaan kaikkien sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattihenkilöiden tekemä työ selkeyttämään ja vahvistamaan sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sen yhtenä osa-alueena niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Laaja määrittely tukee myös tehtävärakenteiden ja työnjaon kehittämistä ja on kestävä ratkaisu tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Laajan sosiaalityön määritelmän säätämistä puoltaa myös tuleva sosiaalityön kansainvälinen määritelmä, joka vastaa suomalaisten sosiaalialan korkeakoulututkintojen tietoperustaa ja kompetensseja sekä sosiaalialan korkeakoulutettujen työn tavoitteitta. 4. Sosionomien osaaminen on tunnistettava ja hyödynnettävä nykyistä laajemmin Lakiehdotuksen 17 :n muotoilu sivuuttaa sosionomien (AMK) laajan osaamisen ja uhkaa redusoida sosiaaliohjauksen yksinomaan palveluohjaukseksi. Muotoilu ei myöskään tunnista sosionomien laaja-alaista osaamista ja sen käyttämistä sosiaalihuollon erilaisissa asiakas-, asiantuntija-, kehittämis- ja koordinointityön tehtävissä niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla. Pykälästä puuttuu myös kirjaus työn tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnista. Sosiaalihuoltolain säätämisen yhteydessä ehdotettu uusi lastensuojelulain 13 c ei ole tarkoituksenmukainen antaessaan mahdollisuuden toimia lastensuojelun sosiaalityöntekijän sijaisena vain sellaiselle sosiaalityöntekijän kelpoisuutta tavoittelevalle opiskelijalle, joka on suorittanut aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto katsoo, että säännös toteutuessaan vaikeuttaisi sijaisten rekrytointia ja siten vaarantaisi asiakkaiden oikeusturvan toteutumista. Ehdotettu säännös jättäisi kokonaan hyödyntämättä sosionomin alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden tosiasiallisen ja relevantin osaamisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän sijaisena toimimiseen. 5. Henkilöstö- ja tehtävärakenteita sekä työnjakoa on kehitettävä joustavasti kokonaisuutena Sosiaalihuollon henkilöstörakennetta on kehitettävä kokonaisuutena ottaen huomioon erityisesti käynnissä oleva alan tehtävärakenteiden ja työnjaon uudistaminen. Kuntien, kuntien yhteenliittymien sekä muiden nykyisten ja tulevien sote-alueiden toimijoiden tulee voida hyödyntää sosiaalialan korkeakoulutuksen kokonaisuudessaan tuottama asiantuntijaosaaminen, joka vastaa erilaisiin kasvaviin ja

7 7 (7) monimuotoistuviin palvelutarpeisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin laadukkaasti ja vaikuttavasti. Lakiluonnoksessa tehtävien kokonaisuus ja niiden liittyminen toisiinsa jää kuitenkin jäsentymättä. Sosiaalihuollon tehtävänimikkeitä myös liitetään toimenpiteisiin sirpalemaisesti eikä sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulu-tutkinnon tuottamaa osaamista juuri tunnisteta. Esimerkiksi kelpoisuus-vaatimukset palvelutarpeen arvioinnin (42 ), omatyöntekijän (47 ) sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten (52 ) osalta on epäselvästi ilmaistu. Siten ne pikemminkin kannustavat rakentamaan keinotekoista tehtäväjakoa kuin kehittämään sitä. 6. Urakehitys, kestävät työurat sekä osaamisen kehittyminen on turvattava Sosiaalihuoltolailla tulee turvata kaikille sosiaalialan korkeakoulutetuille ammattihenkilöille urakehitys ja kestävät työurat. Huomiota on kiinnitettävä etenemismahdollisuuksiin, työhyvinvointiin, työssä pysymiseen sekä työssäoloajan pidentämiseen. Tämä edellyttää muun muassa osaamisen johtamisen edistämistä sekä kuten edellä on esitetty tehtävärakenteiden ja työkäytäntöjen kehittämistä. Henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittymisen varmistamiseksi on tuettava työskentelyä kehittämishankkeissa. Lisäksi on taattava henkilöstölle mahdollisuus pitkäjänteiseen täydennys- ja jatkokoulutukseen. 7. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisresurssit varmistettava myös sosiaalihuoltolailla Uuteen sosiaalihuoltolakiin on kirjattava velvoitteita alan koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi vastaavalla tavalla kuin terveydenhuoltolaissa (1326/ ja 37 :t) on säädetty. Sosiaalihuollon koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämisestä säätäminen ei saa jäädä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain varaan Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston puolesta Jaana Manssila sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston puheenjohtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu jaana.manssila@metropolia.fi puh