Turvallisemmat yksiköt apua aggressioon, ahdistukseen ja potilaan kohtaamiseen. Mikko Ketola

Transkriptio

1 Turvallisemmat yksiköt apua aggressioon, ahdistukseen ja potilaan kohtaamiseen Mikko Ketola

2 Omaa taustaa Psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja hoitotieteen opiskelija Projektityöntekijä 1/2017 alkaen

3 Sisältö Aggressio Agitaatio Ahdistuksesta aggressioon Kohtaamisen kehittäminen Aggressiivisen potilaan de-eskalaatio Emme keskity fyysiseen hallintaan

4 Aggressio? Aggressio on jatkumon päätepiste Aggression välttämiseksi on hyvä tiedostaa sitä edeltäviä vaiheita Ahdistus -> agitaatio -> aggressio Ei ole spontaani tapahtuma

5 Agitaatio? Agitaatio on akuutti käytöksellinen hätätilanne joka vaatii välitöntä huomioimista oireiden lievittämiseksi ja väkivaltariskin pienentämiseksi Agitaatio on käytöksellinen tila mikä voi liittyä erinäisiin pinnan alla kuohuviin tunteisiin Tähän liittyy usein motorista levottomuutta, joka on toistuvaa ja päämäärätöntä liikettä Tällaisia liikkeitä ovat usein jalan taputtaminen, kädellä kirjoittaminen, hiusten vetäminen ja vaatteilla tai esineillä näplääminen Toistuvia ajatuksia voidaan esittää mm. lauseilla minun pitää päästä täältä pois, minun pitää päästä täältä pois Ärtyneisyyttä ja korostunutta reagointia ärsykkeisiin

6 Agitaatio? Agitaatio on jatkumo esim. ahdistus -> kova ahdistus -> agitaatio -> aggressio Agitoitunut potilas voi olla kykenemätön keskusteluun On riski että hän käyttäytyy väkivaltaisesti ja tämä vaatii erilaista lähestymistapaa kuin potilaan kanssa, joka on kykenevä keskusteluun

7 Ahdistuksesta aggressioon

8 Kuusi aggressioon vaikuttavaa tekijät Potilaiden muodostama yhteisö Erimielisyydet, väärinkäsitykset, miehet, naiset, eri ikäpolvet, eri sairaudet Potilaiden erityispiirteet ja tausta Eri persoonat, mistä kotoisin, uskonnollisuus, ateismi Yksikön säännöt, rajoitukset ja niiden ilmaiseminen Tupakointikielto, näkyvät ja käskevät kiellot, vierailuaikojen rajoitukset

9 Kuusi aggressioon vaikuttavaa tekijät Henkilökunta ja sen toiminta Potilaslähtöisyys, tapa puhua potilaille, tasa-arvoisuus, kunnioittaminen, henkilökunnan keskinäinen henki Yksikön fyysinen ympäristö Kahden hengen huoneet, yksityisyyden puute, isot odotustilat Sairaalan ulkopuolinen ympäristö Perhesuhteet, rahaongelmat, avio-ongelmat, kriisit

10 Miten hallita ahdistusta, agitaatiota, aggressiota? Varhainen huomiointi ja kohtaamisen kehittäminen Ahdistusta aiheuttavien tekijöiden tiedostaminen ja poistaminen Kohtaamisen huomioiminen ahdistukseen ja agitaatioon vaikuttavana tekijänä Agitoituneen potilaan de-eskalaatio Miten agitoituneen potilaan kanssa kommunikoidaan ja miksi?

11 Varhainen huomiointi ja kohtaamisen kehittäminen Sääntöviidakon puinti Positiivinen ilmaisutapa Huonojen uutisten kertominen

12 Sääntöviidakon puinti Kielto- ja käskymuodot voivat aiheuttaa aggressiota mikäli ne ilmaistaan kärkkäästi ja holhoavasti Sääntöjä ja kieltoja ilmaistaessa on hyvä käyttää pehmeitä ilmaisuja Vrt. Kielletty -> ei ole suotavaa On myös pohdittava mitkä säännöt ovat todella tarpeellisia Säännöt pitää pystyä perustelemaan Ilmaistaessa sääntöjä, kannattaa niihin sisältää perusteet Sääntöjen mukana on myös hyvä ilmaista sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan oikeuksia ja velvoitteita

13 Näin meillä toimitaan! Hyvät käytöstavat ja toisten kunnioittaminen kuuluvat perusarvoihin. Hoitajat ovat ammatillisia: he hoitavat potilaita yksilöinä ja kunnioittavat salassapitovelvollisuuttaan. Potilailta odotetaan, etteivät he kerro toisten potilaiden asioista osaston ulkopuolella. Potilaiden pyynnöt käsitellään mahdollisimman nopeasti. Koko lääkehoito, mukaan lukien vitamiinit, toteutetaan osaston toimesta. Päihteiden käyttö ei kuulu hoitoon. Päihteiden käyttö vaikeuttaa hoitoa ja toipumista. Jokainen kunnioittaa toisten omaisuutta. Toisten omaisuuden ottaminen ja lainaaminen ilman lupaa tai vahingoittaminen ei ole sallittua. Jokaisen huone on yksityistä tilaa. Toisten potilaiden huoneisiin saa mennä vain toisen luvalla.

14 Näin meillä toimitaan! Osastolla on vierailuaika klo 09:00-20:00 välillä. Sopimuksen mukaan vierailuajoista voidaan joustaa. Hiljaisuus on klo 24:00-06:00, näin turvataan kaikille mahdollisuus nukkumiseen. Vältä kovaan musiikin soittamista ja puhelimeen puhumista hiljaisuuden aikaan. Uni on tärkeä osa toipumista. Jokaiselle potilaalle tehdään heidän kanssaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Potilailta odotetaan yhteistyötä ja sitoutumista hoitosuunnitelmaan sekä päiväohjelmaan. Hoitosuunnitelmaan kuuluu: omahoitajakeskustelut, lääkärin tapaamiset, lääkehoito, perhe-, kriisi- ja verkostotapaamiset, ryhmä- ja toimintaterapiat, potilaan lasten tilanteen kartoitus sekä kotikäynnit. Hoitosuunnitelmaan kuuluu myös hoidon tavoitteet ja arvioitu hoitoaika.

15 Sääntöviidakon puinti Keskustelkaa henkilökunnan kanssa yksikön säännöistä Onko kaikki säännöt kirjatussa muodossa ja ovatko potilaat niistä tietoisia? Löytyykö turhia sääntöjä? Huomion kiinnittäminen ilmaisutapaan Potilaita neuvoa kysyminen

16 Positiivinen ilmaisutapa Raportit Jaetaan tietoa potilaista Mihin jaettava tieto keskittyy? Negatiivisiin asioihin Minkälaisen kuvan raportti antaa potilaista?

17 Positiiviset ilmaisutapa Raportit vaikuttavat siihen miten me ajattelemme potilaista Positiiviset sanat pyrkii kääntämään negatiivista ajattelutapaa positiivisemmaksi Jokaisella raportilla jokaisesta potilaasta kerrotaan jotain positiivista

18 Positiiviset sanat Ei tarkoita negatiivisten asioiden sivuuttamista Edelleen raportoidaan samat ongelmat, oireet jne. Näiden negatiivisten asioiden mukana raportoidaan käyttäytymiselle mahdollinen selitys Ei jätetä asioita auki Pyritään aktiivisesti ymmärtämään potilaan käyttäytymistä Ymmärtäminen vähentää negatiivisen vaikutelman syntyä

19 Huonojen uutisten kertominen Kotona tapahtuvat asiat ja hoitoon liittyvät päätökset Laukaisevia tekijöitä Tämä interventio auttaa valmistautumaan potilaan muuttuviin tilanteisiin

20 Huonojen uutisten kertominen Huonot uutiset Osoitetaan välitöntä tukea Kiinnostus, välittäminen Pyritään ennakoimaan mahdolliset huonot uutiset -> raportointi Suunnitellaan huonojen uutisten kertominen Miten, missä, milloin?

21 Huonojen uutisten kertominen 1. Rauhallinen paikka 2. Ymmärtäminen, kuunteleminen, avoimet kysymykset, katsekontakti 3. Varmistetaan, että potilas ymmärtää hoitoonsa liittyvät päätökset

22 Huonojen uutisten kertominen Varmistamalla, että potilas ymmärtää tehdyt päätökset sekä huomioimalla heidän tunteensa, voi parantaa potilaan ja hoitajan välistä suhdetta ja vähentää aggressiota, itsensä vahingoittamista ja hoidon keskeyttämistä Huolehdi, että seuraaviin kysymyksiin mietitään vastausta raportilla: Onko joku potilas saanut huonoja uutisia edellisen vuoron aikana? Jos on, niin miten voimme tukea potilasta? Onko jollekin potilaalle tulossa huonoja uutisia tulevan vuoron aikana? Jos on, niin miten hoidamme tilanteen?

23 Agitoituneen potilaan de-eskalaatio Rauhoittamista ilman fyysistä kontaktia Puheella rauhoittamista Potilaan ollessa agitoitunut, pyritään potilasta usein rauhoittamaan ulkoa päin Käskyttämällä, komentamalla, fyysisesti rauhoittamalla (perinteinen malli) Fyysisen voiman käyttäminen rauhoittamiseen, vahvistaa potilaan käsitystä siitä, että väkivalta on välttämätöntä konfliktin ratkaisemiseksi Meidän kaikkien riski tapaturmiin pienenee kun fyysistä väliintuloa pystytään välttämään Tässä perinteisessä toimintatavassa agitoitunut on alisteisessa ja passiivisessa asemassa rauhoittelevaan henkilöön

24 Agitoituneen potilaan de-eskalaatio De-eskalaatiossa rauhoittaja auttaa agitoitunutta potilasta rauhoittamaan itseään Potilas on aktiivisessa roolissa, osa prosessia ja hänelle annetaan mahdollisuus ITSE vaikuttaa sisäiseen kontrolliinsa De-eskalaation tavoitteita on Varmistaa agitoituneen ja muiden paikalla olijoiden turvallisuus Auttaa agitoitunutta potilasta hallitsemaan tunteitaan ja ahdinkoaan ja tällä tavoin palauttamaan kontrollin omaan käyttäytymiseensä Välttää fyysistä väliintuloa kaikin keinoin

25 Tarjoa vaihtoehtoja Kunnioita henkilökohtaista tilaa Älä provosoi Aseta selkeät rajat Luo sanallinen yhteys Ole samaa mieltä Ole ytimekäs ja helposti ymmärrettävä Kuuntele Tunnista toiveet ja tunteet

26 Kunnioita henkilökohtaista tilaa Kunnioita omaa ja agitoituneen potilaan henkilökohtaista tilaa Vähintään kahden käden mittainen etäisyys Tämä antaa potilaalle tarvitsemansa tilan ja pitää sinut turvassa Tilaa voi ottaa enemmänkin, jos olo on turvaton Jokaisen pitäisi kyetä poistumaan tilasta siten, ettei kummallekaan tule oloa, että toinen estäisi ulospääsyn

27 Älä provosoi Tarkkaile itseäsi ja kehonkieltäsi Kehonkielellä on ilmennettävä, ettei ole vaarallinen agitoituneelle potilaalle Kädet näkyvillä Ei nyrkissä -> vihamielisyys Ei piilotettuina -> piilotettu ase Ei puuskassa -> välinpitämättömyys Polvet hieman joustettuna Älä seiso rintamasuunta potilasta kohti vaan lievässä kulmassa Kiinnitä huomiota kasvonilmeisiin! Vältä liiallista, suoraa katsekontaktia Erityisesti tuijottaminen voidaan tulkita vihamieliseksi

28 Älä provosoi On tärkeää, että kehonkieli on yhteydessä siihen mitä sanotaan Jos näin ei ole, voi eleet ristiriitaiset eleet tulkita epärehellisyydeksi tai teeskentelyksi Älä haasta, loukkaa tai nöyryytä millään tavalla Nöyryytys on aggressiivinen teko, jolla uhataan toisen henkilön eheyttä ja minuutta

29 Luo sanallinen yhteys Hyvä strategia on olla kohtelias Esittele itsesi Kerro miksi olet paikalla Olet auttamassa, pitämällä potilas turvassa, varmistamassa ettei mitään pahaa tapahdu Selvennä, ettet ole uhka potilaalle Voi vaatia vakuuttelua

30 Luo sanallinen yhteys Kysy potilaan nimeä jos et sitä tiedä Jos et ole varma kutsuako potilasta etu- vai sukunimellä niin parasta on kysyä Tämä toimii eleenä siitä, että agitoitunut potilas on tärkeä ja että keskustelun alusta alkaen hänellä on jokin kontrolli tilanteesta Orientoi potilasta Kerro missä hän on ja mitä tällä hetkellä tapahtuu

31 Ole ytimekäs ja helposti ymmärrettävä Agitoituneella potilaalla voi olla heikentynyt kyky ymmärtää sanallisia ilmaisuja Monimutkaiset ilmaisut voivat lisätä sekaannuksen riskiä ja agitaatiota Anna potilaalle aikaa vastata ennen kuin puhut lisää Toisto on välttämätöntä de-eskalaatiolle Omaa sanomaa tulee toistaa määrätietoisesti niin kauan, että potilas sen ymmärtää

32 Tunnista toiveet ja tunteet Esimerkkejä toiveista on mm. tarve huolenpidolle/sosiaaliselle tuelle, toive purkaa ajatuksiaan, puhelimella soittaminen jne. Vaikka toiveita ei pystyttäisi toteuttamaan on niitä tärkeää kysyä Käytä saatavilla olevaa tietoa tunnistaaksesi toiveet ja tunteet Saatavilla oleva tieto on kaikkea mitä potilas tuo ilmi puheessaan, kehonkielellään tai vaikka edellisissä kohtaamisissa potilaan kanssa Haluan ulos, haluan soittaa, haluan lääkettä, en halua lääkettä jne. Toiveista ja tunteista kysyminen viestii siitä, että potilaasta välitetään ja hänestä ollaan kiinnostuneita

33 Kuuntele Kuuntele aktiivisesti Ilmaise keskustelun ja kehonkielen kautta, että todella kiinnität huomiota siihen mitä potilas sanoo Kuuntelijana sinun pitäisi pysytä toistamaan potilaan puhetta hänelle takaisin Esim. Kerro jos ymmärsin oikein Käytä Millerin lakia

34 Kuuntele Millerin laki Jotta ymmärtäisit mitä toinen sanoo, sinun täytyy olettaa, että se on totta ja yrittää kuvitella millä tavoin se voisi olla totta Jos yrität todella kuvitella miten potilaan kertoma voisi olla totta olet vähemmän tuomitseva Agitoitunut potilas aistii, että olet kiinnostunut siitä mitä hän sanoo Toisen asemaan mukautumista

35 Ole samaa mieltä Agitoituneen potilaan kanssa pitää pyrkiä olemaan mahdollisimman paljon samaa mieltä Tehokas keino yhteyden luomiseen potilaan kanssa Kolme tapaa olla samaa mieltä potilaan kanssa: Olen samaa mieltä totuuden kanssa Olen samaa mieltä periaatteen kanssa Olen samaa mieltä todennäköisyyksien kanssa

36 Ole samaa mieltä Olen samaa mieltä totuuden kanssa, esim. Potilas on agitoitunut verikokeiden otosta Kolme yritystä ja potilas on tästä agitoitunut Kyllä, sinua on pistetty jo kolme kertaa, voinko minä kuitenkin yrittää?

37 Ole samaa mieltä Olen samaa mieltä periaatteen kanssa Potilas on agitoitunut, koska kokee poliisin kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti Minusta jokaista pitää kohdella kunnioittavasti.

38 Ole samaa mieltä ja hyväksy, että olette eri mieltä Olen samaa mieltä todennäköisyyksien kanssa Potilas on agitoitunut kun hän joutuu odottamaan lääkärin vastaanottoa Täällä on todennäköisesti muitakin potilaita, joita hermostuttaa sama asia.

39 Ole samaa mieltä Näitä tekniikoita käyttämällä pitäisi olla helppoa löytää keino olla samaa mieltä Joskus voidaan joutua tilanteeseen, jossa pitäisi olla samaa mieltä selkeän harhaluulon tai sellaisen asian kanssa mistä sinulla ei voi olla mitään tietoa Myönnä, ettet koskaan ole kokenut samaa, mutta uskot, että potilas kokee tällaista juuri nyt Jos ei ole mahdollisuutta olla rehellisesti samaa mieltä potilaan kanssa niin silloin on parasta hyväksyä, että olette eri mieltä

40 Aseta selkeät rajat Perustyön sujuminen ja turvallisuus pitää mahdollistaa On tärkeää kertoa mikä on sallittua käyttäytymistä ja mikä ei Rajoja tulee asettaa mutta kohtuudella ja kunnioittavalla tavalla Ilmaise halusi auttaa, mutta et sillä kustannuksella, että itse tulet vahingoitetuksi Jos potilas tekee olosi epämiellyttäväksi niin on hyvä myöntää se Potilaalle kannattaa kertoa, että hänen käyttäytymisensä on pelottavaa tai provosoivaa Tähän kannattaa myös todeta, että potilasta on vaikea auttaa jos pelkäät tai provosoidut

41 Aseta selkeät rajat Jos potilas ylittää kunnioituksen rajan, tulee aina reagoida rajan rikkovaan käytökseen Reagointi ei tarkoita automaattisesti fyysistä väliintuloa Vaikka potilas löisi nyrkillä seinään tai rikkoisi tuolin, ei se välttämättä tarkoita, että tarvitaan fyysistä väliintuloa Tällaisessa tilanteessa jatketaan de-eskaloimista ja jatketaan lisäämällä rajojen asettamista sekä kertaamalla mahdollisia seurauksia, jos käytös jatkuu

42 Aseta selkeät rajat Vakuuta potilaalle, että haluat auttaa häntä Kun olet saanut keskusteluyhteyden potilaaseen ja olet varma, että hän pysyy rauhallisena, opeta häntä miten pitää rauhallisuutensa Minä todella haluaisin, että istuisit. Kun sinä hermostut niin pelotat minua, enkä pysty keskittymään siihen mitä yrität sanoa. Voit varmasti auttaa minua ymmärtämään huolesi jos vain pysty rauhassa kertoa sen.

43 Tarjoa vaihtoehtoja Potilas jolla ei ole muuta jäljellä kuin ottaa yhteen, on vaihtoehdon tarjoaminen hyvä keino Vaihtoehto on ainoa voimaantumisen lähde potilaalle, joka uskoo, että fyysinen väkivalta on ainoa keino Vaihtoehtoja tarjottaessa on myös hyvä tarjota asioita, joita potilas voi ymmärtää ystävällisiksi eleiksi Viltti, lehti, ruoka, juoma, tupakka, puhelinsoitto jne. Nämä voivat olla asioita joita potilas voi hyväksyä ottamaan vastaan Ne viivyttävät aggressiivista käyttäytymistä

44 Vielä de-eskalaatiosta Ajoittain de-eskalaatio kiertää verbaalista kehää Oman sanoman voi joutua toistamaan monta kertaa ennen kuin potilas sisäistää sen Usein yhteistyöyritykset jäävät lyhyiksi ja periksi annetaan liian helposti

45 Vielä de-eskalaatiosta De-eskalaatioon vaadittava aika vaihtelee tilanteesta riippuen Harvoin kuitenkaan toimii alle viidessä minuutissa Sen hyödyt turvallisuuden lisäämisessä, suotuisan lopputuloksen ja potilastyytyväisyyden osalta osoittavat, että sitä tulisi yrittää ympäröivästä kiireestä huolimatta Monimutkaisimmatkin tilanteet voidaan hoitaa lisäämällä hieman aikaa

46 Lopuksi Väkivaltatilanteiden ehkäisy on kaikkien etu Turvallisuutta pyritään usein luomaan lisäämällä kontrollia Vartijat, säännöt jne. Tärkeitä huomioon otettavia asioita, mutta joissain tilanteissa voidaan mennä ojasta allikkoon Mitä aikaisemmasta vaiheesta lähdetään liikkeelle, sitä helpompaa aggression ennaltaehkäisy on Keskustelua? KIITOS!

47 Lähteet Ricmond, S.; Berlin, J.; Fishkind, A.; Holloman, G.; Zeller, S.; Wilson, M.; Rifai, M.; Ng, A. Verbal de-escalation of the agitated patient: Consensus statement of the American association for emergency psychiatry project BETA deescalation workgroup. Western journal of emergency medicine Bowers, L. Safewards-malli: konfliktit ja rajoitustoimenpiteet psykiatrisilla osastoilla. Saatavilla: