MERTALAN KOULU

Transkriptio

1 MERTALAN KOULU KOULUTIEDOTE lv

2 2 MERTALAN KOULU Simasalonkatu SLN rehtori Markku Kiiski sähköposti: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi apulaisrehtori Marketta Pellinen sähköposti: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi oppilaanohjaaja Mikko Varis sähköposti: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi koulusihteeri Päivi Holma sähköposti: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi opettajainhuone (alaluokat) (yläluokat) erityisopettajat: Leena Nenonen Satu Kurki Harri Latonummi Johanna Korpelainen koulukuraattori Liisa Miettinen sähköposti: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi terveydenhoitaja Tuula Väisänen (klo 8-9) sähköposti: etunimi.sukunimi@isshp.fi vahtimestari Jyri Pirhonen keittiö kotisivut: sähköposti: mertalankoulu@savonlinna.fi opettajien sähköpostiosoite yleensä: etunimi.sukunimi@savonlinna.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. REHTOREIDEN TERVEHDYS MERTALAN KOULUN TEHTÄVÄ KOULUN TYÖAIKA JA LOMA-AJAT KOULUN HENKILÖKUNTA OPPILASMÄÄRÄT JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISEN SEURAUKSET KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI KOULUN OMAISUUS VAHINKOJEN KORVAAMINEN VAKUUTUS POISSAOLOT ERITYISOPETUS TUKIOPETUS ARVIOINTI OPPILAANOHJAUS KOULURUOKAILU KOULUKURAATTORI KOULUPSYKOLOGI KOULUTERVEYDENHUOLTO KOULUHAMMASHOITO KOULUPOLIISI TURVALLISUUS OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ OPPILASKUNTA TUKIOPPILASTOIMINTA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KOULULLA JÄRJESTETTÄVIÄ KERHOJA LIIKUNNAN RIEMUSTA TAPAHTUMAKALENTERI (MUUTOKSET MAHDOLLISIA)... 37

4 4 1. REHTOREIDEN TERVEHDYS Kymmenen vuotta Mertalan yhtenäistä peruskoulua on takana. Toivottavasti noina vuosina olemme pystyneet tarjoamaan laadukasta perusopetusta. Laadukas perusopetus on oppilaiden yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet tunnistavaa pedagogiikkaa. Koulun tehtävänä on toisaalta kulttuuritradition välittäminen, tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittäminen ja ennen kaikkea lasten ja nuorten kasvun tukeminen eheäksi persoonaksi ja siten myötäeläminen siinä arjessa, mitä koulussa eletään. On kuitenkin muistettava, että pelkkä hieno koulujärjestelmämme ja ammattitaitoinen opetushenkilöstö ei kuitenkaan yksin riitä. Loppujen lopuksi tärkeimmässä roolissa ovat vanhemmat, jotka sieltä ensimmäisestä luokasta lähtien jaksavat kannustaa, kiittää, opastaa ja ohjata lapsiaan. Me tarvitsemme kotien ja vanhempien kasvatuskumppanuutta entistä enemmän monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Koti on lapsen kasvupaikka ja kodilla on lapsen kasvatusvastuu. Nykyiset kasvatusalanasiantuntijat uskovat, että lapsi tarvitsee rakastavaa huolenpitoa, valvontaa ja turvallisia rajoja. Lapsen olisi hyvä saada paljon onnistumisen kokemuksia ja kiitosta. Häntä tulisi pitää yksilöllisenä persoonana, jonka tarpeet ja mielipiteet otetaan huomioon ja jota ei koskaan hylätä tunnetasolla. Rankaisua ei pitäisi käyttää ainoana kasvatusmenetelmänä. Tällainen lapsilähtöinen kasvatus edistää lapsen sopeutumista yhteiskuntaan, tukee itsetuntoa ja edistää suoriutumista koulussa. Tärkeitä asioita ovat luottamus, lämpimyys, rajojen asettaminen ja kiinnostus lapsen tekemisiä kohtaan. Lapsilähtöisyyttä ei pidä sekoittaa curling-vanhemmuuteen. Psykologi Bent Hougaardin käsite curling-vanhemmuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat haluavat raivata jokaisen pettymyksen lapsen tieltä. Lasten elämä on silloin kuin sileää curlingrataa, elo suojaisa kuin munankeltuaisella, mutta samalla vanhemmat tekevät lapselleen karhunpalveluksen. Curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä. Nykyaikaa leimaa helposti tällainen itsekkyys, helppoudentavoittelu, pinnallisuus, ja epähenkisyys, kun taas todellinen sivistys vaatii laajalaista tietämystä, syventymistä, vaivannäköä ja ponnistelua ja toisen asemaan asettumista eli empaattisuutta. Antoisaa lukuvuotta meille kaikille! Markku Kiiski rehtori Marketta Pellinen apulaisrehtori

5 5 2. MERTALAN KOULUN TEHTÄVÄ Koulumme tehtävä on tarjota oppilaalle hänen omista lähtökohdistaan ja kiinnostuksestaan lähtevä mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen turvallisessa kouluyhteisössä. Oppilas saa jatko-opintokelpoisuuden toisen asteen koulutukseen ja näin ollen hänellä on riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet jatko-opiskeluun. Päivittäisessä työssä tavoitteena on, että oppilas on: - itsetunnoltaan terve, rehellinen - ajatteleva - yhteistyö- ja ilmaisukykyinen - toiset huomioon ottava Oppilas tarvitsee oppimisessaan ja kasvussaan: Itsenäisyyttä - kykyä hoitaa omat asiat, tehtävät ja työt Vastuuntuntoa - tehtävien säännöllistä tekemistä; ilman vaivannäköä tulokset jäävät heikommiksi, kuin mihin kyvyt yltäisivät Yhteistyöhalua ja -taitoa, kykyä tulla toimeen - erilaisissa opetusryhmissä - erilaisten opettajien kanssa - erilaisten kavereiden kanssa - koulun sääntöjen mukaisesti

6 6 3. KOULUN TYÖAIKA JA LOMA-AJAT Syyslukukausi ti pe Kevätlukukausi to la Jaksotus: 1. jakso jakso jakso jakso Lomapäivät: syysloma viikko 43 joululoma talviloma viikko 9 pääsiäinen vappu to helatorstai to Mertalan koulun oppituntien ajat tunti oppitunti kello soi 1. tunti tunti tunti tunti tunti tunti tunti tunti tunti Oppilaan kaksi viimeistä tuntia voidaan pitää pedagogisista syistä ilman taukoa, jolloin tunti päättyy 15 minuuttia aikaisemmin.

7 4. KOULUN HENKILÖKUNTA rehtori Markku Kiiski apulaisrehtori Marketta Pellinen opettajat: opettaja nimikirjaimet oppiaineet/luokka Ahvenainen Tarja tahv 2A lk. Baduel Frederic fbad ranskan kieli Elta Elta eelt oma äidinkieli (karen) Erkintalo Birgitta berk biologia ja maantieto Hirvonen Marianne mhir englanti ja ruotsi Hollström Mika mhol tekninen työ ja yhteiskuntaoppi Hussaini Fagir fhus oma äidinkieli (dari), islam Huttunen Vesa vhut 6D lk. Hyttinen Minna mhyt musiikki Kaskinen Anne akas englanti, ruotsi ja saksa Keski-Orvola Hannele hkes valmistava opetus Kiiski Markku mkiis rehtori, oppilaanohjaus Kokko Marjaana mkok 1A lk. Kokkonen Henri hkok liikunta ja terveystieto Koponen Katriina kkop äidinkieli ja kirjallisuus Korpelainen Johanna jkor erityisopetus Kosonen Soile skos 4B lk. Kukkohovi Heli hkuk kotitalous ja terveystieto Kukkonen Sari skuk biologia, maantieto ja terveystieto Kurki Satu skur erityisopetus Laamanen Olli olaa matematiikka, fysiikka ja kemia Lajunen Petri plaj historia ja yhteiskuntaoppi Latonummi Harri hlat erityisopetus Lavonen Kaarina klav matematiikka, fysiikka ja kemia Liukku Marita mliu matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka Lätti Anna alät matematiikka, fysiikka, kemia, uskonto Massinen Elina emas 4A lk. Mitreva Angela amit venäjä ja englanti Munck Risto rmun matematiikka, fysiikka ja kemia Muukkonen Tapani tmuu historia ja yhteiskuntaoppi Nenonen Leena lnen erityisopetus Partanen Satu spar tekstiilityö ja englanti Parviainen Jaana jpar englanti, ruotsi ja saksa Pellinen Marketta mpel apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka ja kemia Pirhonen Riina rpir 6B lk. äidinkieli ja ortod.uskonto Pulkkinen Salla spul liikunta ja terveystieto 7

8 Pulli Marja-Terttu mpul 6A lk. Pulli Pekka ppul 3A lk. Puustinen Kaisa kpuu päätoiminen tuntiopettaja Pöyhönen Irina ipöy oma äidinkieli (venäjä) Ranta Kati kran kuvataide Rask Sanna sras äidinkieli ja kirjallisuus Rautiainen Jaana jrau 2B lk. ja liikunta Riitala Maisa mrii kotitalous ja terveystieto Rinkinen Anu arin 5B lk. Rissanen Kristiina kris 3B lk. Ronkainen Päivikki pron uskonto ja elämänkatsomustieto Räisänen Jaakko jräi 6E lk. Sairanen Kati ksai äidinkieli ja kirjallisuus Salmenpää Niina nsal matematiikka, fysiikka ja kemia Silvennoinen Pirjo psil ruotsi ja englanti Valin Tarja tval 5A lk. Varis Mikko mvar oppilaanohjaaja Väisänen Ulla uväi 1B lk. 8 Kouluaikana opettajat ovat tavattavissa välituntien aikana puhelimitse numeroista (alaluokat) ja (yläluokat). Varmimmin opettajat tavoittaa Wilma viesteillä. Koulunkäyntiavustajat: Huttunen Jyrki Kolu Aki Korhonen Päivi Leikas Pirjo Lundberg Paula Nousiainen Aija Nyrhinen Aila Petäjäjärvi Sami Rask Marjut

9 9 5. OPPILASMÄÄRÄT lk luokanopettaja/valvoja pojat tytöt yht. 1A Marjaana Kokko B Ulla Väisänen A Tarja Ahvenainen B Jaana Rautiainen A Pekka Pulli B Kristiina Rissanen A Elina Massinen B Soile Kosonen A Tarja Valin B Anu Rinkinen A Marja-Terttu Pulli B Riina Pirhonen C Mika Hollström ja Kaisa Puustinen D Vesa Huttunen E Jaakko Räisänen yhteensä 1-6.luokilla A Birgitta Erkintalo B Marita Liukku C Satu Partanen D Salla Pulkkinen E Heli Kukkohovi F Kati Sairanen A Marketta Pellinen B Anne Kaskinen C Henri Kokkonen D Maisa Riitala E Sanna Rask A Minna Hyttinen B Marianne Hirvonen C Tapani Muukkonen D Katriina Koponen E Olli Laamanen yhteensä 7-9.luokilla valmistava opetus/hannele Keski-Orvola 5 2 7

10 10 6. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvallisuuden ja työrauhan sekä viihtyvyyden takaaminen kaikille koulussa työskenteleville. Koulumme pelisäännöt ovat: Hyvät tavat Käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti. Noudatan hyviä tapoja. Pukeudun asiallisesti. En kiusaa ketään. Kunnioitan toisen fyysistä koskemattomuutta. En tupakoi, en pidä mukanani tupakointivälineitä, enkä käytä päihteitä. En pidä mukanani energiajuomia enkä nauti niitä koulupäivän aikana. En vahingoita koulun omaisuutta. Huolehdin ympäristön siisteydestä. Kortinpeluu, tai jokin muu vastaava pelaaminen, johon liittyy raha, on kouluaikana kielletty. Kännykkäkuvien ottaminen kouluaikana on kielletty. Oppitunnit Olen ajoissa paikalla. Jätän päällysvaatteet, päähineet ja kengät naulakkoon. Pidän mukanani tarvittavat opiskeluvälineet. Opiskelen tunnollisesti ja ahkerasti. Suljen kännykän oppitunnin ajaksi (ks. kännykkäetiketti) En syö purkkaa enkä muutakaan oppitunneilla.

11 Välitunnit 11 Olen välitunneilla ulkona. Poistun koulun alueelta vain opettajan luvalla. Ruokailu Osallistun ruokailuun noudattaen hyviä ruokailutapoja. Koulumatkat luokkien oppilaat saavat pyöräillä kouluun liikennesääntöjä noudattaen KÄNNYKKÄETIKETTI Kännykkää voi käyttää tunnilla, jos opettaja antaa luvan mm. matikan tunneilla laskimena fysiikan tunneilla esim. muuntamiseen kielten tunneilla kääntämiseen tiedonhakuun kalenterimerkintöjen ja muistutusten tekemiseen muulloin kännykkä on taskussa tai laukussa Kännykkä pitää olla äänettömänä. Jos puhelimen käyttö häiritsee, ja siitä on huomautettu oppilaalle, sen voi ottaa oppilaalta pois. Ruokalassa ei saa käyttää kännykkää. Tärkeät puhelut tai tekstiviestit saa hoitaa, jos on kysynyt opettajalta luvan alkutunnista ja opettaja on antanut luvan. Tärkeitä puheluita ovat esim. mahdolliset kyytiasiat esim. lääkäriin lähdettäessä tai muu huoltajan tärkeä ilmoitus. Silloin kännykkä saisi olla pöydällä näkyvillä.

12 12 7. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN RIKKOMISEN SEURAUKSET Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hän ole sairas tai hänelle ei ole tilapäisesti myönnetty lupaa olla pois koulusta (PL 35). Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (PL 35). Luokanopettaja/luokanvalvoja on yhteydessä kotiin, kun koulunkäynnissä on vaikeuksia. Yhteydenotot tapahtuvat Wilmassa, puhelimitse tai ne ovat kirjallisia ojentamisasiakirjoja. Viidestä kotiin lähetetystä ojentamisasiakirjasta seuraa perhepalaveri, jonka kutsuu koolle luokanvalvoja/ -opettaja. Luvattomat poissaolot eli pinnaamiset ja toistuvat myöhästelyt korvataan opettajien antamien ohjeiden mukaan koulupäivän ulkopuolella. Luokanvalvoja/ -opettaja ottaa yhteyttä kotiin. Tehtävänsä toistuvasti laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä koulupäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviä. Opettaja ottaa yhteyttä kotiin. Epäasiallisesta käyttäytymisestä (esim. oppitunnin häiritseminen, epäasiallinen puhe, opettajan ohjeen noudattamatta jättäminen tms.) voidaan määrätä jälki-istuntoa (enintään kaksi tuntia kerrallaan) ja asiasta ilmoitetaan kotiin. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi valvottuun paikkaan. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Vilpillinen toiminta (esim. valehtelu, lunttaaminen, kopiointi suoraan jostakin lähteestä, nimen väärentäminen) aiheuttaa aina yhteydenoton kotiin ja kokeen/suorituksen hylkäämisen ja mahdollisesti käyttäytymisen numeron laskun. Koulualueelta poistuminen ilman lupaa on kiellettyä. Poistumisesta ilmoitetaan kotiin ja siitä annetaan jälki-istuntoa.

13 13 Tupakointirikkomuksista ilmoitetaan joka kerta kotiin. Useammat rikkomukset aiheuttavat kurinpidollisia toimenpiteitä. Päihteiden hallussapito ja käyttö kouluaikana aiheuttavat suoraan yhteydenoton kotiin, lastensuojeluviranomaisiin sekä kirjallisen varoituksen ja käyttäytymisnumeron laskun. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi ja asiasta ilmoitetaan välittömästi koteihin. Koulun järjestyssääntöjen toistuva tai vakava rikkominen voi aiheuttaa ensin kirjallisen varoituksen ja sitten jopa koulusta määräaikaisen erottamisen enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

14 14 8. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon mm. Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön? Miten oppilas arvostaa omaa ja muiden työtä? Miten oppilas noudattaa sääntöjä? Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilaan opettajat. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetetut tavoitteet. Kaupungin peruskouluissa noudatetaan yhteisiä kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Mertalan koulussa näitä kriteereitä on konkretisoitu koulun arkikäytäntöihin sopiviksi. Vuosiluokilla annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla numeroarviointi. 10 (erinomainen) On esimerkillinen ja oma-aloitteinen ja rakentava kouluyhteisön jäsen. Auttaa ja kannustaa muita. Arvostaa omaa ja muiden työtä. Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita. Ottaa vastuuta yhteisistä asioista ja ympäristöstä. 9 (kiitettävä) Sopeutuu hyvin kouluyhteisöön. Toimii enimmäkseen asiallisesti ja tunnollisesti. Haluaa auttaa ja kannustaa muita. Arvostaa omaa ja muiden työtä. Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita. Ottaa huomioon toiset ja ympäristön. Huolehtii oma-aloitteisesti omista asioistaan. 8 (hyvä) käyttäytymisen perustaso Sopeutuu yleensä kouluyhteisöön. Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä. Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä. Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita. Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön.

15 15 7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi. Ei välttämättä toimi koulun järjestyssääntöjen mukaisesti. Kannustaa ja auttaa joskus muita. Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä. Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden. Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti. On saattanut saada joitakin rangaistuksia ja/tai hänellä saattaa olla aiheettomia poissaoloja. 6 (kohtalainen) On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi. Toimii välinpitämättömästi muita ihmisiä ja koulutyötä kohtaan. Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin. Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin. Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin. Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin. On saanut koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä on aiheettomia poissaoloja. 5 (välttävä) Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti. On kielteinen asenne koulutyöhön ja muihin ihmisiin. Ei kannusta tai auta muita. Ei arvosta omaa tai muiden työtä. Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä. On käytökseltään kovapintainen, aggressiivinen jopa pelottava. On saanut paljon koulun antamia rangaistuksia ja/tai hänellä on paljon aiheettomia poissaoloja. 4 (heikko) On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin. Käyttäytymisessä on erittäin vakavia häiriöitä. Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita. Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä.

16 16 9. KOULUN OMAISUUS Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Oppilas on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon. Vahingosta on heti ilmoitettava luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. Yläluokkien oppilailla on mahdollisuus saada käyttöönsä lukollinen numerokoodilla toimiva säilytyslokero. Säilytyslokeron haltija on korvausvelvollinen, jos kaappi vahingoittuu. 10. VAHINKOJEN KORVAAMINEN Opetustoimi ei korvaa koulusta mahdollisesti anastettuja, vahingoittuneita tai ilkivallan kohteeksi joutuneita asusteita, pyöriä, kännyköitä, rahaa tms. Toisen omaisuus on aina koskematon. Tahallaan toiselle aiheutetusta vahingosta ja sen korvaamisesta on sovittava huoltajien kesken. Jos ei ole aivan välttämätöntä, emme suosittele rahan tai arvoesineiden tuomista kouluun. Pyörät on pidettävä pyöräparkissa lukittuina. 11. VAKUUTUS Oppilaat on vakuutettu. Vakuutus kattaa koulun työsuunnitelmaan kuuluvan toiminnan. Vakuutus ei korvaa esinevahinkoja. Korvattavia eivät ole myöskään sellaiset vahingot, jotka sattuvat, jos oppilas on poistunut koulun alueelta luvatta.

17 POISSAOLOT Säännöllinen koulunkäynti on koulussa menestymisen perusehto. Huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas käy koulua. Tulevaisuutta ajatellen on hyvin tärkeää tottua tulemaan työpaikalleen ajoissa sekä pysyä siellä koko työajan. Koulu ei suosittele ylimääräisten lomien pitämistä koulupäivinä. Perheiden lomamatkat tulee pyrkiä järjestämään koulujen loma-aikoina. Jos oppilas sairauden tai muun pätevän syyn takia joutuu jäämään kotiin, huoltaja ilmoittaa ensimmäisenä poissaolopäivänä viimeistään klo mennessä poissaolosta koululle luokanopettajalle puh (alaluokat), luokanvalvojalle puh (yläluokat) tai Wilman kautta. Oppilas ei voi ilmoittaa poissaolostaan itse. Luokanopettaja tai luokanvalvoja antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen (3) päivän poissaoloon, pidemmät lomat myöntää rehtori. Molemmat luvat on anottava kirjallisesti mielellään vähintään kaksi (2) viikkoa aikaisemmin. Poissaolohakemuslomakkeet ovat saatavissa koulun kotisivuilta ja Wilmasta. Poissaoloja seurataan päivittäin. Mikäli oppilas sairastuu kesken koulupäivän, sairauden toteaa joko terveydenhoitaja tai opettaja. Luvan lähteä pois koulusta oppilas pyytää aina opettajalta. Luvattomista poissaoloista (pinnaamisesta) ilmoitetaan kotiin. Jos oppilas on luvatta pois koulusta, mahdollisen kokeen tai muun suorituksen uusintamahdollisuutta ei ole. Kaikki luvattomat poissaolot oppilas korvaa lukujärjestyksen ulkopuolella. Poissaolojen seuranta tapahtuu sähköisesti Wilman kautta. Huoltaja kuittaa oppilaan poissaolon. Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kokeeseen, tulee oppilaan sopia opettajan kanssa kokeen suorittamisesta mahdollisimman pian.

18 18 Poissaoloihin ja myöhästelyihin puuttuminen Luokanopettaja /luokanvalvoja seuraa poissaoloja säännöllisesti. Opettaja puuttuu oppilaan epämääräisiin ja toistuviin poissaoloihin ja myöhästelyihin ja on yhteydessä oppilaan huoltajiin. Jos tilanne ei korjaannu, opettaja vie asian oppilashuoltoryhmään, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä: kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin, koulupsykologin vastaanotto tms. Jos koulun ja huoltajien keinoin tilanne ei korjaannu vaan luvattomat tai selvittämättömät poissaolot jatkuvat, on koulu velvollinen tekemään lastensuojelulain mukaisen lastensuojeluilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös siten, että koulu tekee yhdessä oppilaan ja / tai hänen vanhempansa kanssa lastensuojeluun pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Jos huoltaja ei huolehdi lapsensa koulunkäynnistä, koulu tekee ilmoituksen koulutuslautakunnalle. Ilmoituksesta menee myös tieto lastensuojeluun.

19 13. ERITYISOPETUS Johanna Korpelainen puh C,6D ja 6E Leena Nenonen puh lk, 5B ja valmistava luokka Satu Kurki puh A, 6ABC, 7. luokat Harri Latonummi puh ja 9. luokat Erityisopetus on koulun tarjoama tukitoimi, jonka tavoitteena on parantaa oppilaiden oppimisvalmiuksia ja -taitoja sekä edesauttaa perustaitojen ja -tietojen omaksumista. Osa-aikainen erityisopetus tapahtuu joustavasti normaalin koulutyön yhteydessä. Erityisopettajan johdolla oppilas työskentelee joko yksin tai pienryhmässä. Erityisopettaja voi työskennellä myös samanaikaisopetuksessa. Oppilaat ohjautuvat erityisopetukseen erilaisten kartoitusten, opettajien, huoltajien tai oppilaiden itsensä tekemien aloitteiden pohjalta. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden opettajien kanssa. Puhe- ja äännevirheiden korjaaminen painottuu ensimmäiselle luokalle. Huoltajan tulee sitoutua valvomaan lapsen kotiharjoittelua. 14. TUKIOPETUS Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus on oppilaalle tilapäisesti annettavaa opetusta. Aloite tukiopetuksen saamiseksi voi tulla huoltajalta, opettajalta tai oppilaalta. Syynä tukiopetukseen voi olla sairauspoissaolot, opinnoissa tilapäinen jälkeen jääminen tai muutoin erityinen tuen tarve.

20 ARVIOINTI Opintojen aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on ohjata ja kannustaa oppilasta, kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet ja auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään. ARVOSANOJEN YLEISET KRITEERIT 10 (erinomainen) Hallitsee erinomaisesti oppiaineen keskeisimmät tavoitteet. Osoittaa erityistä kiinnostusta ja myönteistä asennetta oppiaineeseen. Suorittaa vastuullisesti tehtävänsä. Osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti ja muut huomioiden. 9 (kiitettävä) Hallitsee hyvin oppiaineen keskeisimmät tavoitteet. Osoittaa myönteistä kiinnostusta oppiaineeseen. Suorittaa tunnollisesti tehtävänsä. Osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti. 8 (hyvä) Saavuttaa oppiaineen keskeisimmät tavoitteet. Suhtautuu koulutyöhön myönteisesti. Suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä. Osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti. 7 (tyydyttävä) Saavuttaa osan oppiaineen keskeisimmistä tavoitteista. Suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, mutta tarvitsee tukea. Yrittää pääsääntöisesti suoriutua tehtävistä. Osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti. 6 (kohtalainen) Kykenee osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Kykenee ajoittain suhtautumaan koulutyöhön myönteisesti. On vaikeuksia suoriutua annetuista tehtävistä. Osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea. 5 (välttävä) Kykenee osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Kykenee ajoittain suhtautumaan koulutyöhön myönteisesti. On vaikeuksia suoriutua annetusta tehtävistä. Osallistuu tuntityöskentelyyn välttävästi.

21 4 (heikko) Kykenee vain harvoin osoittamaan kriteerien edellyttämää osaamista. Suhtautuu koulutyöhön kielteisesti. Ei suoriudu annetuista tehtävistä. Osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti tai häiritsevästi. 21 Luvattomat poissaolot vaikuttavat arvosanaan alentavasti. Hyväksytyn suorituksen alaraja on vähintään 20% kokeen tai testin maksimipisteistä. Oppilasta arvioidaan Savonlinnan kaupungin peruskouluissa neljä kertaa vuodessa. Luokilla 1 6 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointi (viikot 42-44). Arviointi tapahtuu kaupungin yhteisen arviointitiedotteen avulla. Opettajan lisäksi oppilas itse arvioi käyttäytymistään ja työskentelytottumuksiaan sekä mahdollisesti muita koulun tarpeelliseksi katsomia asioita. Oppilaalle voidaan antaa itsearvioinnista palautetta. Myös huoltaja arvioi oppilaan työskentelytottumuksia. Mistään oppiaineesta ei anneta tässä vaiheessa numeroarvosanaa. Lukuvuoden toinen arviointi on perinteinen joulun välitodistus, joka sisältää arvion oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Luokilla 1 4 opiskelussa etenemistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5 6 arvioidaan numerolla kaikki oppiaineet sekä käyttäytyminen valinnaisaineita lukuun ottamatta. Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus, joka sisältää arvion oppilaan edistymisestä oppiaineissa. Luokilla 1 4 opiskelussa etenemistä ja käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5 6 arvioidaan numeroilla käyttäytyminen ja kaikki oppiaineet valinnaisaineita lukuun ottamatta.

22 luokkalaiset: jakson jälkeen virallinen tiedote kotiin oppiaineiden heikosta (4) tai välttävästä (5) osaamisesta. 1. jakson jälkeen käyttäytymisen ja työskentelytottumusten itsearviointi 8. ja 9. luokilla. Syyslukukauden päättyessä välitodistus, jossa arvioidaan oppiaineet numeerisesti tai suoritusmerkinnällä ja käyttäytyminen numeerisesti. 7.-luokat: Huoltajan ja oppilaan kanssa käytävät arviointikeskustelut pidetään pääsääntöisesti tammi-helmikuussa. 3. jakson jälkeen virallinen tiedote kotiin oppiaineiden heikosta (4) ja välttävästä (5) osaamisesta. Käyttäytymisen ja työskentelytottumusten itsearviointi 7.-luokilla. Kevätlukukauden päättyessä lukuvuositodistus, jossa arvioidaan oppiaineet numeerisesti tai suoritusmerkinnällä ja käyttäytyminen numeerisesti. Päättötodistus annetaan peruskoulun oppimäärän suorittaneille 9.- luokkalaisille. Päättöarviointi Päättöarviointi on oppilaan tietojen, taitojen arviointia siinä vaiheessa, kun oppiaineen opinnot päättyvät. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Tavoitteisiin perustuvassa arvioinnissa oppilaita ei verrata toisiinsa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaalle on taattava monipuolisesti ja riittävästi mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Päättöarvioinnin tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarvosanaa ei muodosteta aikaisempien arvosanojen keskiarvon perusteella. Oppiaineita on erilaisia: toisissa on runsaasti kumuloituvaa taitoainesta ja toisissa taas tiedollinen osuus vaihtuu vuosiluokalta toiselle siirryttäessä taidon samalla karttuessa. Tästä syystä on oppiaineen luonne otettava huomioitava siinä, missä määrin painottuu oppilaan vuosiluokalla 8 osoittama

23 23 osaaminen ja millaisilla osaamisen alueilla arviointi painottuu 9. vuosiluokan lopussa. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Arvioinnin periaatteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteerien luonteesta ja käytöstä tulee kertoa etukäteen sekä oppilaille että huoltajille. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, ja jos hänen opiskelemansa oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa näihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Kyseisten oppiaineiden arvioinnissa ei käytetä päättöarvioinnin kriteerejä. Yksilöllistetyt tavoitteet määritellään aina oppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen tai numeerinen. Jos oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallinen. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan osaamista arvioitaessa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menetelmiä. Päättöarvioinnissa noudatetaan samoja yleisiä periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa.

24 OPPILAANOHJAUS Mikko Varis puh Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita niin, että jokainen koulumme oppilas selviää mahdollisimman hyvin perusopinnoistaan ja kykenee tekemään itselleen sopivia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Huoltajilla on mahdollisuus sopia tapaamisia oppilaanohjaajan kanssa lastensa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja varsinkin 9.-luokan oppilaiden jatkokoulutusvaihtoehdoista keskustelemiseen. Oppilaanohjaajan työhön sisältyvät lisäksi työelämään tutustuttaminen, erilaiset tiedotustehtävät sekä yhteydenpito huoltajiin, opettajiin, muuhun oppilashuoltohenkilöstöön sekä koulu- ja työvoimaviranomaisiin. Oppilaanohjaaja on tavattavissa koululla työhuoneessaan. Työelämään tutustuttaminen (TET) TET:n tarkoituksena on kasvattaa oppilasta yhteisöllisyyteen ja vastuuseen koulutyössä, antaa oppilaille virikkeitä ammatinvalintaa ja jatko-opintoja varten, parantaa työelämän tuntemusta ja arvostusta sekä vahvistaa koulun ja työelämän yhteyksiä. Oppilas tutustuu työelämään seuraavasti: 6. luokat Oppilaat tutustuvat koulun keittiön ja ruokalan toimintaan kahtena päivänä. 7. luokat Oppilailla on yhden päivän mittainen työelämään tutustuminen sekä koulun sisällä että koulun ulkopuolella. 8. luokat Oppilaat tutustuvat koulun keittiön ja ruokalan toimintaan kahtena päivänä ja oppilailla on viikon mittainen työelämään tutustumisjakso koulun ulkopuolella seuraavasti: 8A, 8B ja 8C viikolla 12 8D ja 8E viikolla luokka Oppilaat toimivat yhden päivän kerrallaan aulavalvojana ja oppilailla on viikon mittainen työelämään tutustumisjakso koulun ulkopuolella seuraavasti: 9A, 9B ja 9C viikolla 46 9D ja 9E viikolla 48

25 25 Oppilaat hankkivat itse koulun ulkopuoliset TET-paikkansa oman kiinnostuksensa ja toiveidensa mukaan koulun antamia ohjeita noudattaen. TET-sopimus tulee olla koululla täytettynä viimeistään kahta viikkoa ennen TET-jakson alkamista. Yläluokkien aikana oppilas tutustuu vähintään kahteen koulun ulkopuoliseen työpaikkaan. 17. KOULURUOKAILU Kouluruokailu on osa koulun kasvatusta ja opetusta. Sen päätavoitteena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja opiskelutehoa. Kouluruokailu täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. On tärkeää, että kodit arvostavat koulussa tarjottavaa ateriaa ja ohjaavat lapsiaan syömään kaikkea, mitä kouluaterioilla tarjotaan. Mikäli oppilas ei voi terveydellisistä tai muista syistä johtuen syödä jotakin ruokalajia, tulee huoltajan esittää sitä varten lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys. Ksylitolipurukumien käyttöä suositellaan ruokailun jälkeen edesauttamaan hampaiden terveenä säilymistä. Purkkaa ei kuitenkaan saa syödä oppitunneilla. Ruokalistat julkaistaan viikoittain paikallislehdissä. Ruokalistat löytyvät myös ruokapalvelun kotisivuilta: toimiala/ruoka- ja siivouspalvelut/ruokalistat Oppilaille järjestetään omakustanteinen välipalatarjoilu koulun ruokalassa klo välitunnilla. Välipalan hinta on 1,20 /oppilas/välipala syyslukukaudella. Välipala sisältää leivän, levitteen, leikkeleen, juoman, tuorepalan ja mahdollisesti jotain muuta aina vuodenajan mukaan. Oppilaat ostavat välipalaliput koulun kansliasta.

26 KOULUKURAATTORI Koulukuraattorityö on sosiaalihuollon ja lastensuojelun lainsäädäntöön perustuvaa työtä ja kiinteä osa Mertalan koulun oppilashuoltoa. Kuraattori auttaa, ohjaa ja neuvoo koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kuraattorin kanssa oppilas voi puhua myös sellaisista kotiin ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista, jotka saattavat vaikuttaa koulunkäyntiin. Kuraattori keskustelee kotiväen ja lapsen muiden huoltajien kanssa, ja tarvittaessa tapaa heitä koululla tai kotona. Kun oppilaan, kuraattorin tai vanhemman havaitsemiin huolta herättäviin asioihin tartutaan heti, koulunkäynti alkaa yleensä sujua entistä paremmin. Oppilas ja huoltajat voivat saada apua kuraattorin kautta muiltakin oppilashuoltoryhmän jäseniltä. Kuraattorin tukena ovat tarvittaessa lastensuojelun, koulutoimen, terveydenhuollon, seurakunnan ja poliisin sekä vapaa-ajan sektorin työntekijät. Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista väkivaltaa, johon aikuisten on aina puututtava. Kiusaamistilanteen selvittely alkaa välittömästi. Selvittelyissä on usein mukana toinen aikuinen koululta. Aluksi asioista keskustellaan erikseen osapuolien kanssa ja kuraattori ottaa puhelinyhteyden molempien osapuolien kotiväkeen. Kuraattori voi pyytää molempien osapuolien vanhempia koululle, olla mukana perheneuvottelussa tai käydä kotona keskustelemassa. Tarvittaessa yhteydenpitoa jatketaan useita kertoja, ja tilanteen korjaantumista seurataan. Oppilas, vanhemmat, huoltajat sekä oppilaan läheiset että oppilaan kaverit voivat ottaa yhteyttä kuraattoriin. Jos autamme oppilasta yhdessä mahdollisimman varhain, on tulevaisuuskin toiveikkaampi. Koulukuraattori Liisa Miettinen on tavattavissa Mertalan koululla pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa klo 8-15, torstaisin muilla itäpuolen kouluilla. Yhteyden tai viestin saat perille soittamalla matkapuhelimeen , johon voit jättää myös tekstiviestin ja puhepostin. Sähköpostin kautta liisa.miettinen(at)savonlinna.fi tavoitat kuraattorin päivittäin. Lisäksi voit jättää hänelle viestisi Mertalan koulun opettajainhuoneesta alaluokkien puolelta p , yläluokkien puolelta p tai kansliasta p

27 KOULUPSYKOLOGI Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä kouluelämään ja -työskentelyyn liittyvissä kysymyksissä joko henkilökohtaisesti tai luokanopettajan/-valvojan tai erityisopettajan välityksellä niin oppilaat kuin heidän vanhempansakin. Tällaisia luokka-asteesta riippumattomia kysymyksiä tai huolenaiheita voivat olla esimerkiksi: mahdolliset vaikeudet oppimisessa, kuten lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat, matemaattiset vaikeudet tai tarkkaavuuden ja keskittymisen työläys. Oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvänä tukitoimena voidaan tehdä oppimisvalmiuksien arvio. Psykologin tutkimukseen sisältyy vanhempien ja opettajien haastattelu/kyselylomakkeet, tutkimustehtävien tekeminen oppilaan kanssa (2-6 käyntiä) sekä tutkimuspalaute. erilaiset oppilaan psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat (esim. sosiaalinen jännittäminen tai mielialan alavireisyys), kouluun tai muutoin elämäntilanteeseen liittyvät kriisit Oppilashuoltotyössä koulupsykologi toimii moniammatillisen ryhmän jäsenenä. Koulupsykologi tekee yhteistyötä tarvittaessa muiden koululaisten hyvinvointia edistävien tahojen, kuten perhepalvelukeskuksen, lasten ja nuorten psykiatrisen poliklinikan tai lastensuojelun kanssa. Koulupsykologi Teija Paanasen tavoittaa puhelinnumerosta Puhelinaika on perjantaisin klo 11-12, muina aikoina voi myös soittaa ja jättää tarvittaessa viestin puhepostiin. Sähköpostia voi lähettää osoitteella teija.paananen(at)savonlinna.fi. Koulupsykologi käy sovittuina aikoina kouluissa, osa tapaamisista voi olla myös sivistysvirastossa kaupungintalolla (B-osa, huone 309, 3.krs).

28 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on osa Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin, toimintaa. Terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi käytettävissä ovat hammashuolto, kuntoneuvola, lasten ja nuorten psykologi- ym. palvelut Perhepalvelukeskuksessa sekä lähetteellä erikoissairaanhoidon palvelut. Tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen, terveen kasvun ja kehityksen sekä opiskelun tukeminen luottamuksellisessa yhteistyössä vanhempien, opettajien sekä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Kouluterveydenhoitaja Tuula Väisänen on koululla ma-to klo 8-16 ja pe Vastaanotto ilman aikavarausta on klo 8-9 ja klo Puhelintunti on klo 8-9, puh Koululääkäri Jaakko Seväkivi on koululla 2-4 päivänä kuukaudessa. Ajanvaraus terveydenhoitajalta. Koululääkäri tekee oppilaiden määräaikaistarkastuksia sekä hoitaa koulunkäyntiin liittyviä sairaanhoidollisia asioita. Muut oppilaiden tarvitsemat lääkäripalvelut hoidetaan terveyskeskuksessa tai yksityislääkärillä. 1., 5. ja 8. luokalla tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin laaja-alaiset terveystarkastukset, joita varten myös luokan opettaja täyttää oppilaasta haastattelukaavakkeen. Huoltajan toivotaan tulevan mukaan lääkärintarkastukseen. Oppilaitos on vakuuttanut oppilaat koulutapaturmien varalta. Koulutapaturman sattuessa oppilas toimitetaan ensiavun jälkeen tarvittaessa ensisijaisesti terveyskeskukseen. Huoltajaan otetaan yhteyttä. Koulutapaturmasta on ilmoitettava terveydenhoitajalle mahdollisimman pian. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, opettaja tai terveydenhoitaja toteaa sairauden ja opettaja antaa tarvittaessa luvan lähteä koulusta kesken päivän kotiin. Kouluterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää toimintaa, joten päävastuu sairaustapauksissa on huoltajilla, joiden tulee järjestää lapselle asianmukainen hoito. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa poissaolotodistuksen huoltajalle alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamista varten. Yhteydenoton on tapahduttava ensimmäi-

29 29 senä poissaolopäivänä. Puhelun perusteella ei kirjoiteta todistusta, vaan huoltajan ja lapsen on tultava käymään terveydenhoitajan luona. 21. KOULUHAMMASHOITO Savonlinnan hammashoitola, Pihlajavedentie 8 ajanvaraus: ma pe klo 8 15 puh Kouluikäisten hammashuolto tapahtuu kunkin oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan, jolloin hammashoidossa käyntien väli voi vaihdella kuukausittain tapahtuvasta oikomishoitokäynneistä kolmen vuoden välein tehtävään hammastarkastuskäyntiin. Kaikki 2. luokan oppilaat kutsutaan oikojahammaslääkärille oikomishoidon tarpeen arvioimiseksi. Jos koululaisella on jotain vaivaa suussa tai hampaistossa, voi hänelle varata ajan kontrolliin milloin tahansa. Kerran vuodessa hammashoitaja pitää 1.-luokan oppilaille terveyskasvatustunnin. Hammashoitoon liittyvistä matkoista vastaa oppilaan huoltaja. Kesken koulupäivää olleista hammaslääkärikäynneistä oppilas toimittaa opettajalle todistuksen hammashoidossa käynnistä. 15 vuotta täyttäneiltä oppilailta peritään peruuttamattomasta hammashoitoajasta sakkomaksu. Lasten suun terveydentila on huonontunut viime vuosina. Hampaiden kotihoito ei ole sitä, mitä suositellaan; hampaita ei harjata kahta kertaa päivässä, napostelu on tullut tavaksi, juo mana suositellaan makeita ja happamia juomia veden ja maidon sijaan, yhä nuoremmat korvaavat aterioita energiajuomilla, makeisten syöminen on arkipäiväistynyt ja vanhempien vastuu lasten hyvinvoinnista on osittain siirtynyt lapsille ja nuorille. Näistä syistä syksystä 2013 tehostetaan lasten ja nuorten hammasterveyskasvatusta kouluissa

30 KOULUPOLIISI Mertalan koululla on oma koulupoliisi. Hänen tehtävänsä on tukea koulun omaa kasvatustyötä kertomalla ajankohtaisia laillisuus-, liikenne- ja päihdevalistusasioita sekä oppilaille että heidän vanhemmilleen. Koulupoliisi on mukana tukemassa lapsen ja nuoren kasvamista yhteiskuntamme tasavertaiseksi jäseneksi. Poliisien pitämät oppitunnit kouluissa ovat ennalta ehkäisevää toimintaa parhaasta päästä. Koulumme oma koulupoliisi on vanhempi konstaapeli Pekka Lötjönen, joka on itsekin ollut koulumme oppilas. Koulupoliisimme tavoittaa parhaiten laittamalla hänelle sähköpostia osoitteeseen Puhelimitse Pekkaa voi tavoitella virka-aikana poliisin palvelupäivystysnumerosta TURVALLISUUS Koululla on turvallisuussuunnitelma, jossa annetaan toimintaohjeet vaara- tai onnettomuustilanteiden varalta, ja joka sisältää mm. poistumisreitit, kriisisuunnitelman, päihdestrategian ja työsuojeluohjelman. Tämä suunnitelma on nähtävissä koulun kotisivuilla. Koulualueen ulkopuolella annettavassa opetuksessa (esimerkiksi uimaopetuksessa) noudatetaan omia erillisiä ohjeita. Nuorille vaarallisten töiden tekeminen perusopetuksessa: Peruskoulun vuosiluokan oppilas voi opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä työtä, joka on luokiteltu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (302/2007) mukaisesti vaaralliseksi. Tällaiset vaaratekijät perusopetuksessa ovat mekaanisia, kemiallisia, fysikaalisia tai sähköisiä. Teknisentyön opetuksessa käytetään kiinteitä koneita (esimerkiksi oikohöylä, pyörösaha ja vannesaha) ja sähköisiä työkaluja (esimerkiksi höylä ja kuviosaha). Laitteiden käyttöön annetaan käyttökoulutus. Fysikaalisia vaaratekijöitä ovat kuumuus, melu ja pöly. Oppilailla on käytössä suojaimet ja luokkatilat on varustettu kohdeimureilla. Myös tekstiilityön luokissa on kohdeimurit. Kemian opetuksessa oppilaat käsittelevät joitakin terveydelle haitallisia tai myrkyllisiä aineita (esimerkiksi lyijy-yhdisteitä laimeina liuoksina). Voimakkaasti syövyttäviä tai erittäin myrkyllisiä aineita oppilaat eivät käsittele. Käytettävät hapot ja emäkset ovat laimeina liuoksina. Aineiden oikea käsittely opetetaan ennen työhön ryhtymistä. Oppilailla on käytössä suojalasit, -käsineet ja -takit ja kemian luokkatilassa on suihku ja

31 31 vetokaappi. Fysiikan opetukseen kuuluvat sähkökytkennät, joissa käytetään pieniä jännitteitä. Luokkatilassa on hätäkatkaisin. Sähköturvallisuusasiat kuuluvat opetukseen vuosiluokilla em. asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden, koneiden ja työvälineiden käyttö on kielletty. Vaaralliseksi koneeksi ei lasketa kiinteästi asennettua pylväs- tai pöytäporakonetta, joka on varustettu toimintaan kytketyllä karansuojalla. Oppivelvollisen huoltajalle on ilmoitettava tässä asetuksessa tarkoitetun vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Lisätietoja koulullamme annettavasta teknisen työn sekä fysiikan ja kemian opetuksesta antavat: teknisentyön opettaja Mika Hollström, puh apulaisrehtori, kemian ja fysiikan opettaja Marketta Pellinen, puh OPPILASHUOLTORYHMÄ Koulussamme toimii oppilashuoltotyöryhmä. Ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisuja ja edellytyksiä koulutyön onnistumiseksi. Sen avulla ehkäistään ja tunnistetaan oppilaan oppimisen esteitä ja muita ongelmia riittävän ajoissa ja puututaan niihin. Työryhmä kokoontuu viikoittain. Siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaaja, oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja tarpeen mukaan koulupsykologi. Työryhmän vastuuhenkilönä toimii rehtori Markku Kiiski. Tarvittaessa kokoontuu laajennettu oppilashuoltotyöryhmä, jossa on edellisten lisäksi mukana koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, sosiaalitoimen, kasvatus- ja perheneuvolan ja poliisin edustajia. Oppilashuoltotyön onnistumisen perusedellytys on hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö kodin ja koulun välillä. Koululla on tärkeä tehtävä tämän yhteistyön käynnistämisessä, mutta toivomme, että vanhemmat pitäisivät yhteyttä kouluun päin. Näin turvaamme oppilaan oppimisen ja hyvän kasvun ja kehityksen.

32 32 Kiusaamisen Vastustaminen Koulumme KiVa-toimintamallissa ehkäisevänä toimintana opettajat pitävät ensimmäisillä, neljänsillä ja seitsemänsillä luokilla erityisiä kiusaamisaiheeseen ja sosiaaliseen kanssa käymiseen liittyviä oppitunteja. Tällöin opettajat korostavat jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille he opettavat keinoja auttaa ja tukea kiusattua. Tavoitteena on, että kukaan oppilas ei hyväksy mitään kiusaamista. Koulumme KiVa-tiimi, johon kuuluvat Satu Kurki, Liisa Miettinen, Leena Nenonen, Aila Nyrhinen ja Marjut Rask selvittää toistuvat kiusaamistapaukset heti niiden tultua esille. Usein havaitaan, että kiusaajalla tai kiusaajilla on jonkinlainen henkinen tai määrällinen yliote uhriin nähden. Aina kun oppilaat ovat olleet KiVa-tiimin jäsenten kanssa selvittämässä asianosaisena kiusaamista, otetaan oppilaiden huoltajiin yhteyttä. Asiasta tiedotetaan myös luokanopettajalle tai luokanvalvojalle ja sovitaan seurannasta. Huoltajien epäillessä jonkinlaista koulukiusaamista tekijänä on hänen hyvä ottaa yhteyttä luokanopettajaan tai -valvojaan tai johonkin KiVa- tiimimme jäseneen. 25. OPPILASKUNTA Mertalan koulussa toimii myös oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Ala- ja yläluokilla on omat oppilaskunnat, jotka tekevät yhteistyötä. Vuosittain valittavat edustajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan työstä kerrotaan opettajankokouksissa sekä luokissa. Oppilaskunnan jäsenet voivat pyydettäessä osallistua opettajien kokouksiin. Oppilaskunnan toiminnasta mahdollisesti tulevat varat käytetään mm. yhteisen viihtyvyyden lisäämiseen koulussa, stipendeihin, eri teemapäivien järjestämiseen, sekä 9. luokkien opintoretkien avustamiseen. Oppilaskunnan tehtävänä on oppilaiden myönteisen asennoitumisen, hyvän yhteishengen ja kaikenpuolisen kouluviihtyvyyden lisääminen. Yhtenä tehtävänä on myös ala- ja yläluokkien oppilaiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Oppilaskunnassa oppilaat opettelevat yhteiskunnallisen toiminnan muotoja, vaikuttamisen keinoja, vastuullisuutta ja käytännön organisointia. Alaluokkien oppilaskuntaa ohjaavat opettajat Soile Kosonen ja Jaakko Räisänen. Yläluokkien oppilaskuntaa ohjaavat Sari Kukkonen ja Sanna Rask.

33 TUKIOPPILASTOIMINTA Tukioppilas on reilu kaveri, esikuva, luottamus- ja yhdyshenkilö oppilaitten ja koulun henkilökunnan välillä. Jokaisella 6. ja 7. luokalla on omat kummitukioppilaansa. Näkyvimmin tukioppilaat ovat esillä seitsemäsluokkalaisten parissa. Tukioppilaat tutustuttavat heidät uuteen kouluun ja pitävät heille tutustumistunteja. Tukioppilaat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja luovat omalta osaltaan yhteishenkeä kouluumme. Tukioppilastoimintaa ohjaavat opettajat Katriina Koponen ja Vesa Huttunen. 27. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kasvatus on kodin ja koulun yhteistyötä. Kodilla on kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu. Koululta toivotaan, että huoltajat pitävät yhteyttä lapsiaan koskevissa asioissa aktiivisesti ja rakentavasti. Koululta pidetään yhteyttä koteihin erilaisin tiedottein, puhelimitse, järjestämällä vanhempainiltoja, kehityskeskusteluja ja muita tilaisuuksia. Koululla on käytössä kodin ja koulun yhteityössä Wilma-ohjelma. Sitä käytetään internetselaimella, mitä varten huoltajat saavat omat tunnukset. Wilmassa on mahdollista seurata ja selvittää poissaoloja, seurata oppilaan opintosuorituksia, kokeita, vastata kyselyihin ja lukea tai lähettää viestejä. Koulun opetussuunnitelma ja tietoa koulun toiminnasta löytyy koulumme kotisivuilta. Kotisivuilla esitellään koulun toimintaa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Kotisivuilta löytyvät lisäksi mm. koevarauslistat, liikuntaohjelmat, poissaololomakkeet sekä loma-ajat ja yhteystiedot. Sivuilla on tarkoitus esitellä myös oppilaiden töitä. Työt julkaistaan mielellään nimellä varustettuna. Toisinaan sivuilla julkaistaan kuvia oppilaista. Tätä varten tarvitsemme luvan lapsenne töiden, nimen ja kuvan julkaisemiseen koulun kotisivuilla. Lupa kysytään ilmoittautumislomakkeessa, joka on jaettu kotiin ensimmäisellä kouluviikolla.

34 34 Koulun ja kodin yhteistyötä edistämään on perustettu vapaaehtoinen Mertalan koulun vanhempaintoimikunta, jonka toimintaan mukaan on tervetullut jokainen Mertalan koulun oppilaan vanhempi. Vanhempaintoimikunnasta löytyy lisätietoja koulumme kotisivuilta. 28. MERTALAN KOULULLA JÄRJESTETTÄVIÄ KERHOJA Seuraavat kerhot käynnistyvät viikolla 36, mikäli osallistujia on riittävä määrä: luontokerho, pianokoulu, jumppakerho, palloilukerhot, teknologiakerho, motokerho, kuntosalikerho, rumpukerho ja englantia leikiten -kerho. 4H ILTAPÄIVÄKERHO 4H järjestää koulun tiloissa iltapäiväkerhoa, joka on avoinna klo koulupäivinä. Kerhon toimintaan kuuluu läksyjen tekeminen, vapaata leikkimistä, välipalan tarjoaminen sekä yhteisiä leikkejä. Kerhossa tärkeä periaate on tasa-arvoisuus ja kaikki kerholaiset ovat keskenään samanarvoisia. Kerhossa on mukana useita eri kansalaisuuksia olevia lapsia ja kerholaiset oppivat myös tätä kautta sosiaalista kanssakäymistä. Kerhon hinnat ovat 1-10 päivää/kuukaudessa 40, tai mikäli lapsen hoitotarve on 11 päivää tai enemmän on hinta 80. Iltapäiväkerho on tarkoitettu 1. ja 2. luokkaa käyville lapsille, joilla ei ole iltapäiväksi muuta hoitopaikkaa. Kerhon vastuuohjaajana toimii Tuija Turtiainen, puhelin Koulun ja iltapäiväkerhon ohjaajien toive on, että koulun piha kiipeilytelineineen olisi klo asti vain iltapäiväkerholasten käytössä.

35 LIIKUNNAN RIEMUSTA Liikuntatunneille pukeutuminen ja varustautuminen Liikuntatuntien mielekkään toteuttamisen vuoksi on asianmukainen varustus välttämätön, ja se osoittaa myös asennoitumista liikuntatapahtumaan. Oikeat varusteet lisäävät sekä turvallisuutta että viihtyvyyttä. Peseytyminen liikuntatuntien jälkeen kuuluu perushygieniaan ja on myös muiden huomioimista. Oppilaalla tulee olla liikuntatunneilla: Pyyhe Jokaisen liikuntatunnin jälkeen jokainen peseytyy. Sisäliikuntavarusteet Salissa joustava liikkumisen salliva urheiluasu. Kaikkien viihtyvyyden vuoksi hikoillessa käytettävät vaatteet eivät kuulu muille oppitunneille. Sisäpelikengät lisäävät liikkumismukavuutta ainakin pelitunneilla ja jumpissa. Saleissa EI voi liikkua ulkojalkineissa eikä sukkasillaan! Ulkoliikuntavarusteet Joustava liikkumisen salliva urheiluasu sekä asianmukaiset jalkineet (farkut, tennarit tai skeittikengät eivät kuulu meillä liikuntavarusteisiin). Sääolosuhteet kannattaa huomioida pukeutumisessa. Pieni sade ei estä liikkumista ulkona, joten mukana tulee olla vaihtovaatteet kastumisen varalta sukista alkaen. Esim. suunnistustunneilla metsä on vielä iltapäivälläkin märkä, joten kumikengät tai vastaavat jalkineet ja vettähylkivä asustus on suositeltavaa. Talvella lämpimien vaatteiden lisäksi varustukseen kuuluvat myös hattu ja hanskat. Polkupyörällä liikuntapaikoille siirryttäessä käytetään luonnollisesti kypärää. Luistelutunneille tulee ottaa lisäksi mukaan luistimet. Jos ei ole luistimia, tulee oppilaan ottaa yhteyttä liikunnanopettajaan ennen luistelukauden alkua (mahdollisuus saada koululta luistimet lainaan). Luistelutunneilla kypärän käyttö on pakollista! Oma kypärä kannattaa tuoda tunneille (koululla on n. 20 kypärää). Varsinaiset liikuntalajeissa tarvittavat välineet löytyvät koululta. Halutessaan oppilas voi myös käyttää omia liikuntavälineitään (esim. sulkapallo- tai salibandymaila), mutta koulu ei vastaa niiden mahdollisesta rikkoutumisesta tai katoamisesta. Liikuntatunteja edeltävä välitunti vietetään ulkona, jonka jälkeen siirrytään yhteisesti sovittuun paikkaan, josta opettaja ohjaa pukuhuoneisiin vaihtamaan reippaasti liikuntavarusteet. Korut, kellot ja sormukset on hyvä ottaa pois liikuntatunneilla oman ja muiden turvallisuuden vuoksi. Myöskään makeiset tai purukumi eivät kuulu liikuntatunneille. Pitkät hiukset tulee laittaa kiinni turvallisuus- ja puhtaussyistä.