Aloite METSO suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Katariinantori Lappeenranta saimaa@sll.fi Lappeenrannan kaupunki Aloite METSO suojelusta Lappeenrannan kaupungin metsäkohteilla Lappeenrannan kaupungilla ei toistaiseksi ole varsinaisia METSO-suojelukohteita, joten luonnonsuojelupiiri haluaa tukea kaupunkimetsäalueiden kartoituksia ja suojelutoimia. Metsiensuojelu palvelee kuntalaisten virkistys- liikunta- ja luontoharrastuksia, parantaa luonnon monimuotoisuutta, ekologisten yhteyksien muodostumista sekä ns. vihersormien rakentamista ja kaupungin ilmastotavoitteita. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin kevään 2014 liito-oravakartoituksissa havaittiin Lappeenrannan kaupungin omistamilla metsäalueilla luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita, jotka ovat myös liito-oravan elinpiirejä. Esimerkiksi Uus-Lavolan alueella kaupungilla on selvästi METSOvalintakriteerit täyttävä kohde. Olemme tiivistäneet kohdetiedot liitteeseen. Arviomme mukaan ko. metsäalueiden luontoarvot on mahdollista turvata valtion METSO-ohjelman kautta. Esitämme, että kaupunki tarjoaa niitä ohjelmaan. Tarkempaa tietoa METSO-suojelusta kunnille löytyy oheisen metsonpolku.fi sivuston kautta: Lyhyesti sivustolta lainattuna: METSOn monet hyödyt METSOn avulla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja samalla edistää mahdollisuuksia metsien monikäyttöön, kuten virkistykseen, liikuntaan ja luontoharrastuksiin. METSO-kohteet voivat myös tukea kunnan retkeilyreitistöä, ja edistää paikallista matkailuelinkeinoa. Osallistumalla METSO-ohjelmaan, ja välittämällä siitä tietoa kunta tai seurakunta toimii samalla esimerkkinä luontoarvojen turvaamisessa muille maanomistajille. METSO-suojelusopimus tuo kunnalle ja seurakunnalle taloudellista hyvinvointia. Suojelualueita voidaan lisäksi hyödyntää kouluopetuksessa ja muussa luontokasvatuksessa.

2 Mikäli olette kiinnostuneita monimuotoisen metsän säilyttämisestä, ehdotamme Metso-esityken tekemistä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on myös valmis tekemään varsinaiset METSO kartoitukset esityksen perustaksi. Lappeenrannassa Ystävällisin terveisin Juha Juuti Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Kimmo Saarinen Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Lisätietoa Uus-Lavolan kohteista antaa: Risto Mustonen LIITTEET Uus-Lavolan liito-oravakartoitusraportti Lappeenrannan Uus-Lavolan alueen liito-oravainventointien tuloksia ajalta Uus-Lavolan tutkimusrajaus ja liito-oravahavainnot Uus-Lavolan liito-oravahavainnot, ilmakuva

3 LIITE 1 UUS-LAVOLAn liito-oravakartoitusraportti Seuraavilla Lappeenrannan kaupungin omistamilla metsäalueilla on tehty liito-oravahavaintoja ja niistä on ilmoitettu Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Vaikka kaikki kohteet eivät täytä METSO-valintakriteereitä, esitämme näiden metsien arviointia kokonaisuutena, joka turvaa liito-oravareviirien säilymisen, elinympäristöjen ekologisen toimivuuden. 1. Tila , LPR 477, ALUE 1a, ALUE 2 ja ALUE 3 2. Yleinen alue , Uus-Lavolan puistoalueet, ALUE 2 3. Tila , Märkälä, ALUE 2 4. Tila , Reijola, ALUE 3 5. Tila , Leppälä. ALUE 4 6. Tila , Kankaanmäki, ALUE 4 7. Yleinen alue , Uus-Lavolan puistoalueet, ALUE 4 Alla on inventointiraportti Uus-Lavolan osalta. Exel-talukot liito-oravahavainnoista on toimitettu ELY_keskukselle ja ne on saatavilla myös luonnonsuojelupiiristä. Tutkimusrajaukset kartalla ja ilmakuvina ovat myös liitteenä.

4 LIITE 2. Lappeenrannan Uus-Lavolan alueen liito-oravainventointien tuloksia ajalta Inventoija Risto Mustonen Ajopolku 4a as Helsinki p Liitteet: Tutkimusrajaukset ja tehdyt havainnot ilmakuvilla ja peruskartalla Havainnot Excel taulukossa Kuvia kohteista löytyy täältä: Inventointien tarkoituksena oli selvittää Lappeenrannan Uus-Lavolan asuinalueen lähimetsien ja siitä lounaaseen ja pohjoiseen sijaitsevien metsien liito-oravaesiintymiä. Tiedossa olevien vanhempien esiintymätietojen sekä kartta- ja ilmakuva-analyysien pohjalta rajasin tutkimusalueet, jotka puustoisuutensa ja kytkeytyneisyytensä perusteella tulkitsin liito-oravalle potentiaalisesti soveltuviksi elinympäristöiksi. Maastotyöt kohdensin kahdelle osa-alueelle, joista eteläisempi rajoittuu etelässä Torppakyläntiehen, lännessä Tilsalantiehen, idässä Lavolantiehen ja pohjoisessa Merenlahdentiehen. Toinen pohjoisempi alue jää karkeasti kuvattuna Merenlahdentien Orioninkadun Sammonlahdenkadun muodostamaan kehään (tarkat tutkimusrajaukset ja osa-alueet käyvät ilmi liitteistä). Maastossa kävin läpi pääasiassa kookkaiden haapojen ja suurten kuusien tyviä, joilta etsin liitooravan papanoita. Lisäksi yritin paikantaa mahdollisia liito-oravan pesäpuita; risupesiä kuusista sekä kolohaapoja. Papanahavaintoja tein kaikkiaan 90 puun tyveltä. Havainnot on raportoitu Kaakkois-Suomen metsäkeskukseen sekä Kaakkois-Suomen ELY:yn. Kartoitusalueiden kuvaukset osa-alueittain esitän seuraavaksi. Indeksinumerot viittaavat liitteessä olevaan ilmakuvaan, johon on rajattu keltaisella viivalla vastaavat numeroidut osa-alueet. Kartassa punaisilla palloilla on merkitty puut, joiden tyviltä löytyi papanoita. Violetti H -kirjain viittaa harvennushakattuun metsään ja T-kirjain varttuneeseen taimikkoon. Osa-alueet 1. Eteläisin, noin 14 hehtaarin alue muodostuu neljästi eri kiinteistöstä. (maanomistajat eivät ole tiedossa kirjoittajalla). Liito-oravahavainnot keskittyivät alueen länsi ja luoteisreunan kuusikkoon, jossa on runsaasti järeitä haapoja - myös huomattavan kookkaita kolohaapoja (ø > 60 cm).

5 Tuoreita papanoita löytyi erittäin runsaasti useiden haapojen ja myös muutaman suureen kuusen tyveltä. Myös rajausalueen muista osista löytyy järeitä kuusia sekä haapoja: esimerkiksi alueen eteläosasta lähempänä Torppakyläntietä sekä vanhan niityn reunoilta ryhmänä. Pohjoisempana haapoja on vähemmän tai ne puuttuvat paikoitellen kokonaan. Rajauksen lounaisosassa on selkeästi nuorempaa sekametsää. Rajaus numero 1:n metsällä on liito-oravan lisäksi merkitystä yleisemminkin monimuotoisuuden kannalta. Metsä on pääosin jo vanhaa; kookkaita eläviä ylispuumäntyjä, järeitä vanhoja kuusia sekä koivuja näkyy metsäkuvassa yleisesti. Mäntykeloja sekä järeää kuusimaalahopuuta esiintyy paikoin kohtalaisen runsaasti, samoin lahoja kookkaita koivupökkelöitä. Ikänsä ja rakenteensa puolesta sekä uhanalaisesiintymänsä (liito-orava) vuoksi kohde täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn kriteerit (arvoluokat I ja II). 1a. Noin hehtaarin suuruinen varttunut vanha kuusimetsikkö, jossa useita järeitä haapoja. Liitooravan papanoita löytyi useiden puiden juurilta. Metsikkö sijaitsee varttuneen taimikon takana, (kartalla merkki T) mutta sieltä on edelleen liito-oravalle hyvin soveltuva liikkumayhteys niin rajauskuvioille 1 kuin Noin 20 hehtaarin suuruinen alue, josta tehtiin useita papanahavaintoja liito-oravasta. Metsä soveltuu puuston rakenteen, suojaisuutensa ja kokonsa sekä kulkuyhteyksien puolesta lajille erittäin hyvin. Järeitä suojakuusia sekä suuria haapoja tai haaparyhmiä löytyy eri puolilta aluetta. Keskiosassa on liito-oravan käyttämä usean järeän haavan muodostama ryhmä, joista löytyy myös koloja. Alueella on liito-oravan lisäksi myös muita arvokkaita metsän monimuotoisuuspiirteitä. Järeää vanhaa puustoa esiintyy muun muassa pienen niityn itä-ja eteläpuolilla. Järeää kuusi-, mänty- ja koivulahopuuta näkyy paikoin runsaasti. Metsä täyttää METSO-ohjelman suojelukriteerit. Rajauksella on tehty myös alaharvennuksia ja etenkin länsi-lounaisosassa metsä on osin yleisilmeeltään hoidettua. Myös puhelinmaston lähellä on merkkejä vanhemmista alaharvennuksista. Aivan alueen länsiosassa Minkinkadun ja Mäyränkadun välissä on alle vuosi sitten tehty metsänhakkuu, jossa on vaurioitettu liito-oravan elinympäristöä (indeksikartalla merkki H). 3. Noin 6 hehtaarin osa-alue, jonka länsi- ja luoteisosasta tehtiin lukuisia ja runsaita liito-oravan papanahavaintoja. Papanahavainnot keskittyivät rinteen ala- ja keskiosiin, joissa on suuria kuusia sekä haapoja. Liito-orava vaikuttaa liikkuvan myös ylärinteessä, jossa tehtiin yksi papanahavainto. Osa kuviosta on mäntyvoittoista ja puistomaisesti hoidettua mutta soveltuu hyvin liito-oravan liikkumiseen. 4. Välittömästi Merenlahdentien eteläpuolella kuvio on pääosin hoidettua vartunutta männikköä. Pellon reunassa on useita haapoja. Merenlahdentien pohjoispuoli on sekapuustoista, varttunutta vanhaa sekametsää: kuusta, mäntyä ja koivua. Kaivokorven kännykkämaston kohdalla metsä on hoidettua, mäntyvoittoista ja nuorempaa kuin edellä. Koillisessa, kohti Sammonlahden tietä jatket-

6 taessa, metsä muuttuu lehtipuuvaltaiseksi, koivua on runsaammin, myös yksittäisiä kuusia esiintyy seassa sekä isoja haapoja, joita on erityisesti omakotitonttien reunoilla sekä rajauksen pohjoisreunalla kerrostalojen läheisyydessä. Yksi papanahavainto tehtiin alueen keskeltä läpi menevän polun varrelta, kuusen juurelta. 4a. Lähemmäs Sammonlahdentietä tultaessa metsäkuvaan ilmestyy suuria kuusia, joiden juurilta löytyi lukuisia papanoita. Aivan Sammonlahdentien vierellä usean järeän haavan ryhmä. Yhteenveto: Uus-Lavolan metsät ovat kartoituksen perusteella merkittävä liito-oravien elinympäristö. Alueelta löytyy runsaasti liito-oraville elintärkeitä resursseja kuten ravinto-, suoja-, sekä kolopuita. Papanahavaintoja tehtiin kahden päivän aikana 90 eri puun tyveltä. Lisäksi ehjä metsäalue toimii kytkeytyneisyytensä vuoksi käytävänä Sammonlahden puolelle, josta on tehty aiemmin havaintoja lajista. Metsistä löytyy myös muita monimuotoisuusarvoja kuten järeää havu- ja lehtilahopuustoa.

7

8