TOIMEENTULOTUKI

Transkriptio

1 TOIMEENTULOTUKI

2 Sisällys Johdanto...4 OSA 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen rakenne Perustoimeentulotuki Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen myöntäminen Viimesijaisuus Toimeentulotuen hakeminen...7 Tuki haetaan perheenä...7 Tuki haetaan oleskelukunnasta...7 Tuen hakemisen ajankohta...7 Tuen myöntäminen takautuvasti...8 Toimeentulotuen suhde lastensuojeluun ja vammaispalveluihin...8 Tuesta tehtävä hakemus...8 Hakemuksen käsittely ja päätöksenteko Oikeudet ja velvollisuudet...9 Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus...9 Takaisinperintä...9 Muutoksenhaku Salassapito Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Ulkomaalaisen oikeus toimeentulotukeen Vaadittavat asiakirjat Pakolaiset Turvapaikanhakijat Laittomasti maassaoleskelevat henkilöt, ns. paperittomat OSA 2 TULOJEN JA MENOJEN HUOMIOINNISSA SOVELLETTAVAT KÄYTÄNNÖT Tulojen huomioiminen Huomioitavat tulot

3 8. Menojen huomioiminen (aakkosittain) Alkuavustus Asiakirjat Astianpesukone Asuminen Asumiseen liittyvät harkinnanvaraiset menot Auto Edunvalvontapalkkio Harrastukset Hautajaiset Hautaukseen liittyvät menot Henkilöllisyystodistus ja valokuvat Iltapäiväkerho Jääkaappi Kansalaisuuden hakemiseen liittyvät kulut Lasten tapaamiskulut Lasten turvaistuin/turvakaukalo Lastensänky Lastenvaunut ja -rattaat Loma- ja virkistysmatkat Matkakulut Mikroaaltouuni Minivarasto Muuttokulut Oleskelulupa ja valokuvat Opiskeluun liittyvät menot Pakastin Passi ja valokuvat Pesukone/pesutupa Polkupyörä Päivähoitomaksut Päihdehuolto Pölynimuri

4 Rikosrekisteriote Ruoka Saunamaksut Silmälasit ja piilolinssit Sähkö Sänky Terveydenhoito Apuvälineet (esim. kotiin tarvittavat apuvälineet, tukipohjalliset) Fysioterapia/fysikaalinen hoito Kotipalvelun tukitoimet (esim. kauppapalvelu, arkiapu, turvapuhelin, päivätoiminta) Työmatkat Työttömyyskassan jäsenmaksu Vaatteet Vakuutukset Verot Vuokravelat Liitteet Liite 1. Toimeentulotuen perusosat Liite 2: Kohtuulliset asumiskustannukset Johdanto Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan myöntämäksi etuudeksi lähtien, mutta kuntien hoidettavaksi jää harkinnanvarainen eli täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeentulotukityötä Paimiossa tekevien työntekijöiden on tarkoitus käyttää tätä Paimion kaupungin toimeentulotuen soveltamisohjetta rinnakkain lakitekstien, Kelan ohjeistusten ja STM:n julkaiseman soveltamisoppaan kanssa. Lakien tai soveltamisoppaan tekstikokonaisuuksia ei ole toistettu tässä ohjeessa, vaan ohjeeseen on koottu ainoastaan tarvittavia linjaavia täsmennyksiä. Ohjeen osa 1 koostuu yleisistä toimeentulotukeen ja sen myöntämiseen liittyvistä asioista ja osa 2 antaa työntekijöille tarkoitettuja tarkempia soveltamis- ja linjausohjeita. Ohjeen tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteiden toteutumista kunnassa. Ohjeet eivät siten rajoita viranhaltijoiden mahdollisuutta käyttää harkintaa päätettäessä yksilön tai perheen oikeudesta toimeentulotukeen. Kunnan määrittelemät ohjeistukset perustuvat aina kunnan tarjolla oleviin palveluihin sekä hintatasoon, joka näkyy esimerkiksi arvioitaessa joidenkin kulujen kohtuullisuutta. Tietyn menokohdan löytyminen tästä ohjeesta ei tarkoita sitä, että siihen kuuluisi aina myöntää toimeentulotukea. Viranhaltijoilla on aina mahdollisuus arvioida onko meno hakijan tai hänen perheensä tilanteessa välttämätön ja toimeentulotukilain näkökulmasta sellainen, johon toimeentulotukea voidaan myöntää. 4

5 OSA 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA 1. Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa lähtien Kela. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 2. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki muodostuu laskennallisesta perustoimeentulotuesta, jonka myöntämisestä vastaa Kela sekä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka myönnetään harkinnanvaraisena tukena. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten toimeentulotukilaki antaa mahdollisuuden pitää laissa tarkoitettuina menoina vain niitä menoja, joita ei korvata muusta järjestelmästä tai joita ei voi saada muulla perusteella. Toimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukena myönnetään Kelasta toimeentulotuen perusosat sekä asumiseen ja terveydenhuoltoon liittyvät perusmenot. Perustoimeentulotuen myöntämisen perusteena on selvitysten perusteella tehtävä toimeentulotukilaskelma. Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen summa, joka määritellään jokaiselle perheenjäsenelle erikseen. Perusosan käytöstä ei tuen hakijalta vaadita erillistä selvitystä. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Vuoden 2010 tilanteen mukaan perusosa kattaa laskennallisia kuluja seuraavasti (prosenttia perusosasta): Ravintomenot 49 %, vaate- ja jalkinemenot 9 %, informaatiomenot (lehti, TV, puhelimen käyttömenot 20 %, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %, muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 %. Perusosien määrä tarkistetaan vuosittain. Muina perusmenoina laskelmassa huomioidaan tarpeellisen/kohtuullisen suuruisina huomioon otettavat asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Lisäksi perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja ovat mm. lasten päivähoitomaksut, lasten tapaamisista aiheutuvat kulut, vuokavakuudet ja muuttokulut Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnetään harkinnanvaraisesti hakijan tai perheen erityistilanteesta johtuviin menoihin. Täydentävää toimeentulotukea haettaessa tulee ensin hakea perustoimeentulotukea Kelasta, koska tukea ei voida myöntää ilman voimassaolevaa perustoimeentulotuen päätöstä. 5

6 Täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös toimeentulotuen perusosalla katettavia menoja Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tukea myönnetään kunnan omien perusteiden mukaan ja pääsääntöisesti tuen myöntäminen on kertaluontoista. Pääsääntöisesti ehkäisevän toimeentulotuen hakijan tulee ensin hakea Kelasta perustoimeentulotukea. Kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kunta voi poikkeuksellisesti myöntää ehkäisevää toimeentulotukea ilman, että Kela on ensin arvioinut ja ratkaissut asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden edistämisen lisäksi myös henkilön ja perheen omatoimisen suoriutumisen edistäminen sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäiseminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen riittävän varhaisella ja suunnitelmallisella käytöllä voidaan puuttua henkilöä ja perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin. Jokaisessa yksittäistapauksessa tulisi harkita, millä tavoin henkilön sosiaalista suoriutumiskykyä juuri senhetkisessä tilanteessa edistetään niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä. Tavoitteena on pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista ja toimeentulomahdollisuuksia sekä hänen edellytyksiään itse kohentaa sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteitaan. Ehkäisevä toimeentulotuki on riippumaton siitä, onko henkilö tai perhe oikeutettu toimeentulotukilain tarkoittamaan toimeentulotukeen eli ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta perustoimeentulotukeen. 3. Toimeentulotuen myöntäminen 3.1. Viimesijaisuus Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Lisäksi tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Koska toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, selvitetään aina ennen tuen myöntämistä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. 6

7 Toimeentulotuen hakijoita tulee myös ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia ja tarvittaessa neuvoa niiden hakemisessa. Jos henkilö kieltäytyy hakemasta ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia, vaikka hän olisi näihin oikeutettu, voidaan tämä ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Yksilöllä on vastuu omasta elatuksestaan ja lailla säädetyssä laajuudessa puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Oikeus toimeentulotukeen on kuitenkin jokaisella tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä eli jos henkilö ei voi saada toimeentuloa edellä mainituilla keinoilla. Mitään henkilöryhmää ei siten voida jättää toimeentulotuen sovellutusalueen ulkopuolelle, vaan kunkin hakijan tuen tarve arvioidaan yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotuen tarkoituksena on antaa myös mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan eikä sen tavoitteena ole vain pitää henkilöä tai perhettä hengissä. Toimeentulotuki on siten tarkoitettu kattamaan menoja laajemmin kuin ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa vastaava välttämätön toimeentulo vaatii. Kaikissa soveltamistilanteissa tulee kuitenkin turvata vähintään välttämätön toimeentulo Toimeentulotuen hakeminen Tuki haetaan perheenä Toimeentulotukea haettaessa perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoja sekä miestä ja naista tai samaa sukupuolta olevia, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Tuki haetaan oleskelukunnasta Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta Kela ja harkinnanvaraisen tuen sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Myös kiireellisen tuen tarpeessa perustoimeentulotuen myöntää Kela ja harkinnanvaraisen tuen sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Oleskelukunta on määrättävä jokaiseen avunsaajaan nähden itsenäisesti eli perheenjäsenillä voi siten olla eri oleskelukuntia. Kun kysymyksessä on tilapäinen oleskelu kunnassa, tai jos hakijalla ei ole kotipaikkaa missään kunnassa, on asia selvitettävä tosiasiallisten oleskeluolosuhteiden perusteella. Satunnainen pistäytyminen toisessa kunnassa kuten lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen oleskelukunta olisi muuttunut. Tuen hakemisen ajankohta Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella ja mahdollisesti joiksikin kuukausiksi eteenpäin kerrallaan. Tulot ja varat otetaan pääsääntöisesti huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä on tarpeen poiketa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esimerkiksi erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön tai suuren työsuorituspalkkion. Opiskelijoiden osalta opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi. Hyväksyttävien menojen alkuperäinen eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu. 7

8 Tuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella. Tukea voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös takautuvasti. Erityisinä syinä, joiden perusteella tukea voidaan myöntää takautuvasti, voidaan pitää sitä, että asiakasta uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Arvioitaessa erityisiä syitä on lisäksi yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Huomioon otettavia menoja arvioitaessa tarkastellaan kuitenkin myös asiakkaan tilannetta sillä hetkellä, kun tukea maksamattomiin tai lainarahalla maksettuihin menoihin haetaan sekä hänen mahdollisuuttaan selviytyä näistä menoista. Toimeentulotuen suhde lastensuojeluun ja vammaispalveluihin Taloudellista tukea voidaan myöntää myös muun muassa lastensuojelulain, sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. Toimeentulotuen suhde näihin tukimuotoihin on viimesijainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkilö tai perhe on oikeutettu taloudelliseen tukeen ensisijaisten lakien perusteella, kyseinen tuki tulee myöntää näiden lakien nojalla. Kunnan on myös lastensuojelulain mukaan aina sijaishuollon päättymisen jälkeen järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla muun muassa taloudellisin tukitoimin sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan, sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. Vammaista toimeentulotuen hakijaa on neuvottava hakemaan niitä palveluita ja taloudellisia tukitoimia, joita hän voi saada vammaispalvelulain nojalla. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Tuesta tehtävä hakemus Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Pääsääntöisesti päätös tehdään sille kuulle, jonka aikana hakemus palautetaan. Toimeentulotuen luonteesta johtuu, että tuen hakemisen suhteen ei aina ole tarkoituksenmukaista noudattaa tarkkoja kriteerejä, koska tarkoitus on taata henkilön viimesijainen toimeentulo. Asiaa vireille pantaessa on käytävä ilmi, mitä asia koskee. Asia pannaan vireille kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Toimeentulotuen tarpeen selvittäminen ei välttämättä aina edellytä henkilökohtaista asiointia. Tällöinkin asiakkaan on kuitenkin tarvittaessa toimitettava tuen tarpeen selvittämiseksi välttämättömät tositteet. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä kuka hyvänsä perheen täysivaltaisista jäsenistä, mikä käytännössä tarkoittaa jompaakumpaa vanhemmista. Vajaavaltaisen oikeus hakea toimeentulotukea määräytyy tosiasiallisen tilanteen mukaan. Yleensä vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää huoltaja tai edunvalvoja. Hakemuksen käsittely ja päätöksenteko Kun toimeentulotukihakemus on pantu vireille, viranomaisella on velvollisuus käsitellä ja ratkaista asia viivytyksettä. Lain määrittämän viivytyksetön käsittelyaika on 7 arkipäivää. Hakijalla on oikeus saada 8

9 hakemuksensa käsiteltäväksi, vaikka näyttäisi todennäköiseltä, että hakemukseen tulee kielteinen päätös. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös tehdään kirjallisesti silloinkin, kun hakemus on esitetty suullisesti viranomaisen suostumuksella. Päätös on annettava asianosaiselle tiedoksi ja perhettä koskeva toimeentulotukipäätös tulisi antaa tiedoksi ensisijaisesti sille, joka on tukea hakenut. Muutoksenhakuaika ei ala kulua, ellei päätöstä ole annettu tiedoksi. Jos asiakas on jo saanut päätöksen hakemaansa asiaan ja hakee uudelleen toimeentulotukea samaan asiaan ja samoin perusteluin, ei asiakkaalle tehdä uutta päätöstä. Asiakkaalle postitetaan kirje, jossa todetaan, että olette jo saaneet asiassa muutoksenhakukelpoisen päätöksen, josta olette voineet hakea muutosta eikä asiassa anneta uutta ratkaisua Oikeudet ja velvollisuudet Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus Asiakkaan olosuhteet tulee huolellisesti selvittää ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Muiden selvitysten hankkiminen kuuluu viranomaiselle. Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimielimelle kaikki tiedoissaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tällaisia tietoja voivat olla mm. kuitit ja tositteet suoritetuista/suoritettavista maksuista, tulo- ja pankkitilitositteet, vuokrasopimus tai vastaavat tukea myönnettäessä tarvittavat asiakirjat. Asiakasta on kuultava viranomaisen muualta saamien selvitysten johdosta, ellei kuuleminen ole esimerkiksi ilmeisen tarpeetonta. Viranomaisen on osoitettava asiakkaalle, mitä selvityksiä hakemuksen ja siihen liitettyjen asiakirjojen lisäksi vielä tarvitaan ja asetettava asian laatuun nähden riittävä määräaika selvitysten antamiselle. Henkilölle on tarvittaessa myös varattava tilaisuus esittää selvityksiä yhdessä asuvien henkilöiden talouden erillisyydestä. Jos eri sukupuolta olevien henkilöiden oletetaan olevan avoliitossa, heille tulee antaa tarvittaessa mahdollisuus esittää selvitystä, onko kyseessä yhteistalous vai kaksi erillistä taloutta, millä on vaikutusta laskelman laatimiseen ja tuen määrään. Takaisinperintä Takaisinperinnästä määrätään pääsääntöisesti samalla kun päätetään toimeentulotuen myöntämisestä. Määräys kirjataan toimeentulotuen myöntämispäätökseen. Päätöksestä tulee ilmetä, mistä tuloista tai varoista tuki on tarkoitus periä takaisin. Takaisinperintä tehdään esimerkiksi tilanteissa, joissa toimeentulotukea myönnetään odotettavissa olevaa etuutta tai jatkuvaa tai kertaluontoista tuloa, korvausta tai saamista vastaan. Takaisinperintä voi kohdistua odotettavissa olevaan etuuteen vain siltä osin, kuin sitä on maksettu samalta ajalta kuin toimeentulotukea ja takaisinperittävä summa voi olla enimmillään myönnetyn toimeentulotuen suuruinen. Toimeentulotukea voidaan periä myös varallisuudesta. Varallisuutta voi olla esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, johon tuen saajalla on oikeus, mutta joka ei ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä. Takaisinperinnästä voidaan määrätä myös esimerkiksi silloin, kun tuen saaja omistaa 9

10 kiinteää tai muuta omaisuutta, jonka realisointi ei ole voinut tapahtua niin nopeasti, että toimeentulotuen tarpeelta olisi vältytty. Varallisuudesta perittäessä takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallintooikeuden päätöksellä esimerkiksi silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen. Tuki voidaan periä vastaavasti takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Takaisinperintä ei saa vaarantaa korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Takaisinperinnän ei pidä aiheuttaa asiakkaalle uutta toimeentulotuen tarvetta eikä takaisinperintää saa kohdistaa vastaisiin toimeentulotukiin. Toisinaan on tarkoituksenmukaista luopua takaisinperinnästä silloinkin, kun siitä on määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. Muutoksenhaku Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus saada päätös sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi, jos hän 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksen tulee olla selkeä ja siinä tulee mainita valitusviranomainen, viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava sekä valitusaika ja miten se lasketaan. Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan. Toimielimen päätös annetaan pääsääntöisesti tiedoksi postitse saantitodistusmenettelyä käyttäen. Salassapito Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus liittyvät olennaisella tavalla toisiinsa. Vaitiolovelvollisuus on asiakirjasalaisuutta laajempi sen vuoksi, että vaitiolovelvollisuus koskee myös tallettamattomia tietoja. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Nimenomaisella suostumuksella tarkoitetaan käytännössä kirjallista suostumusta. Salassa pidettäviä tietoja voidaan kuitenkin joutua luovuttamaan, vaikka suostumusta ei olisi saatavissa tai vaikka asiakas tai laillinen edustaja nimenomaan kieltäisi luovuttamisen. Asiakaslain mukaan sosiaalihuollon järjestäjä ja toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi säännöksessä tarkemmin määritellyin lisäedellytyksin. Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveydenja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. 10

11 Asiakaslain mukaan edellä mainittu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö tulee tehdä kirjallisena ja ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. 5. Ulkomaalainen ja maahanmuuttaja toimeentulotuen hakijana Ks. STM:n Opas toimeentulotukilain soveltajille (2013:4) sivut ja Ulkomaalaisen oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotukilain mukaan kunta voi olla velvollinen myöntämään toimeentulotukea ulkomaalaiselle ja muulle ulkomailta Suomeen muuttaneelle henkilölle, jos tämä oleskelee kunnassa vakinaisesti tai jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen. Perustoimeentulotuen hoitaa myös ulkomaalaisten osalta Kela. Toimeentulotuen myöntämisedellytyksiä harkittaessa on ratkaisevaa, missä määrin hakijan arvioidaan olevan tuen tarpeessa, missä henkilön katsotaan oleskelevan vakituisesti ja missä määrin hänen arvioidaan voivan saada toimeentulonsa muutoin kuin toimeentulotuen avulla. Lähtökohtaisesti on oletettava, että Suomeen saapuneella turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Tällaisen henkilön ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen myöntäminen voi siten tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti ulkomaalaisella on Suomeen tullessaan oltava toimeentuloon tarvittavat varat. Varallisuuden riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon suunnitellun oleskelun kesto ja paluu lähtömaahan. Toimeentulo katsotaan turvatuksi, jos oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla (esim. palkka, varallisuus, eläke, yritystulo) eikä ole oletettavaa, että henkilö joutuu toimeentulotuen tarpeeseen. Varallisuus tutkitaan maahantulon edellytysten selvittämiseksi rajanylityspaikalla tai tarvittaessa ulkomaalaisen jo maassa ollessa. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaminen edellyttää muutamia poikkeusryhmiä lukuun ottamatta (ks. STM:n oppaan sivut ), että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu Vaadittavat asiakirjat Ulkomaalaista toimeentulotuen hakijaa on syytä pyytää esittämään matkustusasiakirjansa (passi/muu matkustusasiakirja, oleskelulupa, viisumi). Tämä on tarpeen hakijan henkilöllisyyden toteamiseksi. Lisäksi matkustusasiakirjoista voidaan saada tietoa, jota tarvitaan arvioitaessa hakijan oikeutta toimeentulotukeen, esimerkiksi oleskeluluvan laji tai muu maassaolon peruste. Tammikuusta 2012 lähtien oleskeluluvan osoitukseksi on annettu erillinen oleskelulupakortti. Toimeentulotukilain mukaan hakijan on annettava viranomaiselle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot, jollaisina matkustusasiakirjoissa olevia tietoja voidaan pitää. Jos ulkomaalaisella toimeentulotuen hakijalla ei lainkaan ole esittää matkustusasiakirjoja tai jos niissä olevien merkintöjen tulkinta tuottaa vaikeuksia, sosiaaliviranomaisella on mahdollisuus virka-aputeitse saada selvitystä hakijan maassa oleskelun luonteesta ja viisumin tai oleskeluluvan tarpeellisuudesta. Lisätietoja voi kysyä poliisi- ja passintarkastusviranomaisilta sekä Maahanmuuttovirastosta. Viisumiasioissa tietoja antaa ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikkö. 11

12 5.3. Pakolaiset Kela myöntää pakolaisille toimeentulotukea samoin perustein kuin muillekin. Pakolaisen toimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelan vastuulle siinä vaiheessa, kun pakolainen saa kunnasta vakituisen asunnon. Ennen sijoittumista kuntaan toimeentulotuesta vastaa vastaanottokeskus. Kotouttamislaissa ulkomaalaislain mukaan määriteltyyn pakolaiseen rinnastetaan myös henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa suojelun tarpeen vuoksi tai painavasta humanitaarisesta syystä; sekä henkilö, joka on pakolaisen tai em. kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsen tai muu omainen edellyttäen, että hänellä on ollut perheside pakolaisen tai oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa ennen tämän maahantuloa Suomeen. Pakolais- tai kotouttamislain mukaisen siihen verrattavan statuksen saanut alaikäisenä yksin Suomeen tullut, alle 21-vuotias henkilö rinnastetaan tuen tarpeen osalta lastensuojelun jälkihuollossa oleviin nuoriin. Pakolaiselle voidaan myöntää paluuavustusta hänen kotimaahansa tai entiseen asuinmaahansa palaamista varten. Erittäin painavasta syystä paluumuuttoavustusta voidaan myöntää myös muuhun kuin kotimaahansa tai entiseen asuinmaahansa palaavalle pakolaiselle. Paluumuuttoavustuksena voidaan myöntää kohtuulliset matkakustannukset ja muuttokustannukset sekä avustusta paluumaahan asettumista varten. Mikäli hakija on saanut Suomen kansalaisuuden, paluumuuttoavustus ei koske häntä. Valtio korvaa kunnalle pakolaisen kotoutumistuesta tai toimeentulotuesta aiheutuvat kustannukset kolmelta vuodelta pakolaisen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kunnalle korvataan myös pakolaiselle myönnetystä paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset ilman aikarajoitusta. Korvaukset maksetaan kunnalle, joka on tehnyt ELY -keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta ja joka on laatinut tai sitoutunut laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Korvaukset maksaa ELY -keskus kunnan hakemuksesta Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki rahoitetaan valtion varoista ja tuen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastaanottokeskus myöntää ja maksaa toimeentulotuen siihen saakka, kunnes pakolainen on osoitettu kuntaan kotouttamislain mukaisesti. Pakolaisen kuntaan osoittamisesta päättää ELY -keskus sovittuaan pakolaisen vastaanotosta asianomaisen kunnan kanssa. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kuuluu Suomessa ulkomaalaislain perusteella turvapaikkaa hakenut henkilö, kunnes hänelle on myönnetty oleskelupa tai hänen maasta poistumistaan koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu ja pantu täytäntöön. Lisäksi turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin voi kuulua tilapäisen suojelun tarpeen perusteella vastaanotettu henkilö, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Vastaanottokeskus myöntää ja maksaa toimeentulotuen myös turvapaikanhakijalle, jolle on myönnetty oleskelulupa pakolaiseen rinnastettavalla perusteella ja joka odottaa kuntapaikkaa vastaanottokeskuksessa Laittomasti maassaoleskelevat henkilöt, ns. paperittomat Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi joulukuussa 2016 toimenpidesuunnitelman liittyen laittomasti maassaolevien välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Laittomasti maassa oleskelevilla ihmisillä tarkoitetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joita ei pystytä palauttamaan 12

13 kotimaahansa, eivätkä he poistu maasta itsenäisesti ja jotka katoavat tai poistetaan vastaanottojärjestelmän piiristä. Tällöin ulkomaalaisella ei ole laillista oikeutta oleskella Suomessa. Toimenpidesuunnitelmassa kuntia ohjeistetaan niin, että laittomasti maassa oleskeleville turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Mikäli henkilö ei enää saa vastaanottopalveluita ja hän tarvitsee välttämätöntä kiireellistä apua, hänet ohjataan kuntaan hakemaan tilapäistä asumispalvelua, niin sanottua hätämajoitusta. Kuntia ohjeistetaan niin, että hätämajoituspalveluun sisältyy myös ruoka ja mahdollisesti muu akuutti apu, esimerkiksi välttämättömät lääkkeet. Kunnat selvittävät hätämajoitukseen hakeutuvan oleskeluoikeuden Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksesta. Laittomasti maassa oleskelevat ohjataan palautusjärjestelmän piiriin. OSA 2 TULOJEN JA MENOJEN HUOMIOINNISSA SOVELLETTAVAT KÄYTÄNNÖT 6. Tulojen huomioiminen 6.1. Huomioitavat tulot Tuloilla tarkoitetaan toimeentulotuen yhteydessä kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Tulot huomioidaan sen mukaan, milloin niiden katsotaan olevan käytettävissä. Pääsääntöisesti tulotilanteen arvioinnin perustana käytetään Kelassa tehtyä perustoimeentulotuen laskelmaa. Tarvittaessa tulotilannetta voidaan arvioida myös pyytämällä harkinnanvaraisen tuen hakijalta erillisiä selvityksiä. Hakijan tai perheen säästöt ja muut tositteista ilmenevät rahavarat, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon tuloina. Varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Vähäisellä osalla tarkoitetaan noin toimeentulotuen perusosaa vastaavaa summaa, yli 75-vuotiaialla noin 1000 :n summaa. Jos henkilöllä on varallisuutta, myönnetään toimeentulotuki määräaikaisena ja tehdään perintä, jos se harkitaan kohtuulliseksi. Toimeentulotukea myönnetään yleensä 6 kk ajan täysimääräisenä, jonka jälkeen tilanne pitää viimeistään arvioida uudelleen. Tämän ajan katsotaan olevan riittävä omaisuuden ja varallisuuden realisointiin. Jos tuen hakija on saanut jonkin kertaluontoisen suuremman tulon, arvioidaan että käytettävissä olevilla varoilla pitäisi tulla toimeen useamman kuukauden ajan. Alle 18-vuotiaan satunnaiset tai vähäiset säännölliset ansiotulot voidaan jättää kokonaan huomioimatta tulona. Tällaisina tuloina pidetään pääsääntöisesti lasten kesätyö- ja viikonloppupalkkoja. Lapsen säännöllisistä tuloista voidaan huomioida siis vain se osa, jonka katsotaan kattavan hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioitavat menot, lähinnä perusosan ja asumiskulut. Luottokortteihin tai luotollisiin tileihin liittyviä luottoja tai pikavippejä ei pääsääntöisesti huomioida tulona. Kuitenkin toimeentulotuen viimesijaisuuden perusteella kaikki käytettävissä olevat varat ovat ensisijaisia tulolähteitä toimeentulotukeen nähden. Tällä perusteella myös lainaraha (esim. pankkilaina, yksityishenkilöltä saatu laina), joka on käytettävissä elämistä varten, voidaan huomioida. Tilanteessa tulee arvioida sitä, mihin tarkoitukseen kyseinen lainasumma on saatu, summan suuruutta ja ovatko varat todellisuudessa käytettävissä elämiseen, kun toimeentulotuen myöntämistä käsitellään. 13

14 8. Menojen huomioiminen (aakkosittain) Alkuavustus Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää kertaluonteisena alkuavustuksena tai osittaisena avustuksena huonekaluihin ja kodintarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole välttämätöntä kodin irtaimistoa tai tarvikkeita, eikä heillä ole myöskään mahdollisuutta saada tai hankkia niitä itse lähiaikoina. Avustusta voidaan myöntää pitkään asunnottomana olleille, jotka saavat asunnon tai pitkäaikaisesta laitoshuollosta kotiutettaville, päihdehuollon tukiasunnoista omaan asuntoon siirtyville ja erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille sekä paluumuuttajille. Pelkästään muuton takia alkuavustusta ei myönnetä, jos hakijalla on jo ollut oma talous. Opiskelijoille ei pääsääntöisesti alkuavustusta myönnetä. Alkuavustuksella on tarkoitus suorittaa välttämättömimmät kodin hankinnat, esim. sänky, patja, vuodevaatteet, ruokapöytä, tuolit sekä tarpeelliset astiat. Alkuavustusta voi käyttää mikron tai pölynimurin hankintaan. Alkuavustuksen myöntämistä harkittaessa pyydetään hakijaa yksilöimään mitä hankintoja hänen on välttämätöntä tehdä. Alkuavustuksena voidaan myöntää 200. Vastaanottokeskuksesta tuleville kuntapaikan saaneille tai niille itsenäisesti kuntaan muuttaville pakolaisille, joista Ely-keskus maksaa kuntakorvauksen, myönnetään alkuavustuksena 2 x jokaisen perheenjäsenen perusosa. Jos avustus on myönnetty rahana, pyydetään asiakasta toimittamaan kuitit tekemistään hankinnoista. Asiakirjat Maistraatin vaatimien henkilön asian käsittelyyn liittyvien asiakirjojen laillistamiseen liittyvät maksut voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona. Astianpesukone Astianpesukoneeseen ei myönnetä toimeentulotukea. Asuminen Asumiseen liittyvät menot kuuluvat pääsääntöisesti perustoimeentulotuen piiriin ja tuen niihin myöntää Kela. Kela huomioi perustoimeentulotuen laskelmassa kohtuullisina pidettävät asumismenot (ks. liite 2). Kohtuullisten asumismenojen rajoihin tulee mahtua asumistyypistä riippuen: vuokra, yhtiövastike, asuntolainan korot, lämmityskulut, vesi- ja jätevesimaksut, saunamaksut, tiemaksu, jätehuoltokustannukset, nuohous, auraus, kiinteistövero ja tontin vuokra. Edellä mainittujen asumismenojen lisäksi voidaan laskelmassa erikseen huomioida kohtuulliset taloussähkömaksut sekä koti, oikeusturva-, vastuu- ja palovakuutus. Kunta ei pääsääntöisesti huomioi menona mahdollisia kohtuulliset asumiskulut ylittäviä asumisen perusmenoja, joita Kela ei huomioi laskelmassa. 14

15 Asumiseen liittyvät harkinnanvaraiset menot Minivaraston tilapäinen vuokra Varaston vuokrauksesta aiheutuvat menot voidaan huomioida erityistilanteessa ja jos henkilöllä ei ole vakituista asuntoa. Muuttokulut Tuen myöntäminen muuttokuluihin kuuluu ensisijaisesti perustoimeentulotuen piiriin eli tukea on ensin haettava Kelasta. Mahdollisen harkinnanvaraisen hakemuksen liitteeksi on toimitettava Kelan päätös. Lisäksi hakijaa pyydetään selvittämään eri vaihtoehtojen kustannukset ja mahdollista harkinnanvaraista tukea myönnetään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Tuki myönnetään maksusitoumuksena tai toimitettujen tositteiden mukaan. Maksusitoumukseen tulee merkitä enimmäissumma ja osoitteet joiden välillä muutto tehdään. Vuokravakuus, takuuvuokra Tuen myöntäminen vuokravakuuteen kuuluu ensisijaisesti perustoimeentulotuen piiriin eli tukea on ensin haettava Kelasta. Mahdollisen harkinnanvaraisen hakemuksen liitteeksi on toimitettava Kelan päätös. Takuuvuokrasta aiheutuvat kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa henkilö vakinaisesti oleskelee, kun kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Yleensä takuuvuokran maksaa lähtökunta. Takuu- tai ennakkovuokra voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään kahden kuukauden ajalta. Takuuvuokraa tai vakuusmaksua myönnettäessä kirjoitetaan ensisijaisesti maksusitoumus. Jos vakuus maksetaan rahana vuokranantajalle, tehdään vakuudesta perintäpäätös ja vuokranantajalle lähetetään perintäkirje. Vuokranantaja ja vuokralainen eivät voi sopia keskenään siitä, että vuokravakuus käytetään viimeisen vuokran maksamiseen. Vuokravakuuteen liittyvissä päätöksissä on pääasiallisesti kyse siitä, ovatko muuton syyt sellaiset, että muutto katsotaan tarpeelliseksi. Muuttoon liittyviä ja päteviä syitä myöntää vuokravakuus ovat muun muassa asunnottomuus tai sen uhka, työ- tai opiskelupaikan saaminen, halvempi asunto, terveydelliset syyt ja se, että vanha asunto irtisanotaan (omistaja myy asunnon). Lisäksi huomioidaan asumiskulujen kohtuullisuus. Sellaisia syitä, joiden perusteella muuttoa ei katsota perustelluksi ovat muun muassa se, että uuden asunnon vuokra on kohtuullisia asumiskustannuksia kalliimpi sekä vanhan asunnon puutteet/terveydelliset haitat on jo korjattu tai ne voidaan korjata. Lisäksi esimerkiksi terveydentilaan tai kulttuurisiin perinteisiin vetoaminen ei aina täytä erityisten tarpeiden kriteeriä. Vuokravelat, rästivuokrat Vuokravelan myöntäminen on aina harkinnanvaraista. Jos hakija olisi kyennyt maksamaan vuokrat tuloillaan tai muista varoistaan, mutta hän on sen sijaan käyttänyt rahat muuhun tarkoitukseen, velkaa ei toimeentulotukena myönnetä. Jos asiakas ei ole hakenut toimeentulotukea vuokrien maksuun tätä aikaisemmin, asiakkaalla on oltava erityinen syy menettelyynsä. Vuokravelka voidaan myöntää harkinnan mukaan pitemmältäkin ajalta, jos vuokran velaksi jäämiselle on jokin muu erityinen syy. Vuokravelkaan ei myönnetä 15

16 toimeentulotukea toistuvasti. Asiakkaan kanssa tulee laatia suunnitelma, miten vuokravelan syntyminen jatkossa ehkäistään. Auto Autoon tai ajokorttiin liittyviä menoja ei huomioida toimeentulotuessa. Menoja ovat esimerkiksi verot, vakuutukset, lainakulut sekä ajokorttiin liittyvät lääkärintodistukset. Edunvalvontapalkkio Palkkio huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona. Harrastukset Lapsiperheelle voidaan täydentävänä tukena myöntää enintään 120 /lapsi/vuosi laskua tai kuittia vastaan. Aikuisten harrastusmenoihin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Hautajaiset Lähiomaisen hautajaisia varten voidaan henkilökohtaisiin menoihin (esim. vaatteet, kukat) myöntää harkinnalla avustusta enintään 50 sekä matkakustannukset hautajaisiin halvimman kulkuneuvon mukaan. Hautaukseen liittyvät menot Hautauskuluja haetaan siitä kunnasta, missä vainajalla on ollut kotipaikka. Toimeentulotukea hautauskustannuksiin myönnetään siinä kunnassa, missä henkilö on kuollessaan oleskellut, mikäli hänellä ei ole ollut kotipaikkaa. Tuki myönnetään täydentävänä toimeentulotukena. Hautauskuluista tehdään erillinen toimeentulotukihakemus, jonka liitteenä tulee olla kopio perukirjasta, hautaustoimiston ja seurakunnan laskut sekä mahdollisen puolison tulo- ja menotiedot. Tukea myönnettäessä huomioidaan välttämättömät menot eli hautaustoimiston laskusta vainajan kuljetus, arkkuun laitto ja pukeminen, apumies, arkku, uurna ja vaatetus sekä seurakuntayhtymän lasku haudan kaivuusta ja peittämisestä, ja mahdollisesta tuhkauksesta. Arkkuun voidaan myöntää enintään 410 ja uurnaan 118. Seurakuntayhtymän lasku huomioidaan välttämättömien menojen osalta kokonaan. Hautaushinnat ovat samat riippumatta siitä kuuluuko vainaja kirkkoon vai ei, mutta kappelit/kirkot ovat maksullisia kirkkoon kuulumattomille ja ulkopaikkakuntalaisille. Hautauskustannuksia huomioidaan kokonaisuudessaan korkeintaan 780, uurnahautajaiset Toimeentulotukea ei myönnetä hautakiveen, muistolaattaan, kukkiin, arkun koristeluun, lehti-ilmoitukseen, sukuhautapaikkaan, muistotilaisuuteen tai kahvitukseen. Kuolemantapauksissa omaiset esittävät usein laskuja, jotka ovat vainajalta jääneet maksamatta. Näitä ei kuitenkaan makseta toimeentulotukena, vaan ne merkitään vainajan jälkeen laadittavaan perunkirjaan velaksi. Mikäli pesään on jäänyt varoja, ne tulee maksaa näillä varoilla. Henkilöllisyystodistus ja valokuvat Välttämättömät dokumentit kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. 16

17 Iltapäiväkerho Iltapäiväkerhomaksut kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Jääkaappi Jääkaapin hankintaan voidaan myöntää avustusta enintään 252, mikäli se ei kuulu vuokranantajan kustannettavaksi. Kansalaisuuden hakemiseen liittyvät kulut Kansalaisuuden hakemiseen liittyviin menoihin (esim. hakemuksen jättömaksu, kansalaisuuspäätöksen lunastamismaksu, hakemukseen liittyvä kielikoe) ei myönnetä toimeentulotukea. Lasten tapaamiskulut Tapaamiskulut kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Kunnasta ei pääsääntöisesti myönnetä tapaamiskuluja lainkaan, ei sopimuksen ylittävältä osalta eikä sellaisille joilla ei ole tapaamissopimusta tehtynä. Asiakkaat ohjataan lastenvalvojalle tekemään tapaamissopimus, jotta menot huomioidaan Kelassa. Lasten turvaistuin/turvakaukalo Lapsen turvaistuimeen tai -kaukaloon voidaan myöntää tukea enintään 100 /lapsi. Lastensänky Lapsen pinnasänkyyn tai sänkyyn voidaan myöntää tukea enintään 100 (sis. mahdollisen patjan hankinnan). Lastenvaunut ja -rattaat Lastenvaunuihin tai rattaisiin voidaan myöntää tukea enintään 200 (vaunut, yhdistelmävaunut) /100 (rattaat). Kaksostenvaunuihin/-rattaisiin voidaan tukea myöntää harkinnan mukaan. Yhdelle perheelle voidaan myöntää yhdenlaisiin vaunuihin/rattaisiin tukea vain kerran. Tuki myönnetään täydentävänä tukena. Lemmikkieläimet Lemmikkieläimiin liittyviä menoja ei huomioida toimeentulotuessa. Loma- ja virkistysmatkat Tukea voidaan pääsääntöisesti myöntää kaupungin järjestämiin matkoihin tai tuettujen lomien omavastuuosuuteen. Matkakulut Pääsääntöisesti kaikki matkakulut kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin eli niitä ei erikseen huomioida laskelmassa. Kela huomioi työmatkakulut laskelmassa. Työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (esim. kurssi, työkokeilu) aloittavalla voidaan myöntää tukea ensimmäisen kuukauden bussikortin hankkimiseen. Opiskelijoille voidaan matkakulut korvata kuukausittain edullisimman matkustustavan mukaan. 17

18 Koululaisten osalta ensisijaista on selvittää mahdollisuus koulukyytiin koulutoimiston kautta tai mahdollisuus saada Kelan koulumatkatukea. Mikroaaltouuni Mikroon ei myönnetä erikseen toimeentulotukea. Mikroaaltouunin voi hankkia alkuavustuksella. Minivarasto Ks. Asumiseen liittyvät harkinnanvaraiset menot s. 33 Muuttokulut Ks. Asumiseen liittyvät harkinnanvaraiset menot s.33 Oleskelulupa ja valokuvat Välttämättömät dokumentit kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Opiskeluun liittyvät menot Pakollisina pidettäviin oppikirjoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Kirjojen hankkimisen pakollisuudesta tulee toimittaa koulun kirjoittama kirjalista sekä koulun henkilökunnan allekirjoittama selvitys kirjojen pakollisuudesta. Lukiolaiselle kirjat voidaan myöntää kurssi/jakso kerrallaan. Lukiolaisen tulee opinto-oppaan tms. lisäksi toimittaa selvitys valitsemistaan kursseista sekä koulusta saatava lista juuri kyseisillä kursseilla käytettävistä kirjoista. Ensisijaisesti hankittava käytettyjä kirjoja. Muut opiskelutarvikkeet kuuluvat pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Täydentävää toimeentulotukea voidaan harkinnalla myöntää oppilaitoksen pakollisina pitämiin opiskelutarvikkeisiin. Tietokoneeseen ei kuitenkaan pääsääntöisesti erikseen myönnetä toimeentulotukea, vaikka oppilaitos edellyttäisi sen hankkimista. Opiskeluun liittyviin soveltuvuuskoe-, pääsykoe-, tutkinto-, ylioppilastutkinto- tai ilmoittautumismaksuihin ja näihin liittyviin matkoihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Opiskeluun liittyvistä matkoista ks. Matkakulut Pakastin Pakastimeen ei myönnetä toimeentulotukea. Passi ja valokuvat Välttämättömät dokumentit kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Pesukone/pesutupa Ensisijaisesti selvitettävä käytetyn pesukoneen ostomahdollisuus, enintään 150. Uusi kone voidaan harkinnan mukaan myöntää lapsiperheille enintään 300. Tuki voidaan myöntää viiden vuoden välein, korjaus voidaan myöntää kolmen vuoden välein. Jos pesukone hajoaa, kehotetaan hakijaa ensin selvittämään korvausmahdollisuutta kotivakuutuksen kautta. Vakuutusyhtiön korvauspäätös tulee toimittaa hakemuksen mukana. Pesutupamaksut sisältyvät pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin eikä niihin myönnetä tukea erikseen. 18

19 Polkupyörä Polkupyörään voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea kouluikäiselle lapselle enintään 150. Myönnättävällä tuella voi hankkia myös pyöräilykypärän. Tukea voidaan myöntää perheeseen kerran/lapsi. Aikuisille voidaan myöntää tukea polkupyörään, jos pyörä hankitaan koulu-, työ ja kuntouttavan työtoiminnan matkoja varten. Päivähoitomaksut Päivähoitomaksut kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Päihdehuolto Päihdehuoltoon liittyvät asiakasmaksut rinnastetaan terveydenhuollon maksuihin eli ne huomioidaan perustoimeentulotukena. Katkaisuhoidosta (terveyskeskuksen vuodeosastolla tai A-klinikalla) asiakas voi pyytää laskun, joka otetaan laskelmassa huomioon terveydenhuollon menona. A-klinikalle voi asiakasmaksusta myös kirjoittaa maksusitoumuksen, jos henkilö on säännöllisesti toimeentulotuen saajana, muuta lähetettä ei tarvita. Pölynimuri Imuriin voidaan myöntää tukea enintään 70. Rikosrekisteriote Voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena, mikäli rikosrekisteriä edellytetään työpaikan vastaanottamiseksi. Ruoka Ruoka kuuluu pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin. Ravintomenojen osuus on 49 prosenttia perusosasta. Jos ruokaa varten myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea, tulee maksusitoumukseen kirjoittaa, että se on tarkoitettu vain elintarvikkeiden hankintaan. Saunamaksut Ks. Asuminen Silmälasit ja piilolinssit Silmälasit kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin ja niihin haetaan tukea Kelasta. Sähkö Ks. Asuminen Sänky Aikuisen sänkyyn (sis. patja) voidaan erityisellä harkinnalla myöntää täydentävää toimeentulotukea enintään 120. Terveydenhoito Tuen myöntäminen terveydenhoitomenoihin kuuluu ensisijaisesti perustoimeentulotuen piiriin eli tukea on ensin haettava Kelasta. Mahdollisen harkinnanvaraisen hakemuksen liitteeksi on toimitettava Kelan päätös. 19

20 Apuvälineet (esim. kotiin tarvittavat apuvälineet, tukipohjalliset) Ensisijaisesti ohjataan selvittämään mahdollisuus saada apua terveyskeskuksen apuvälinelainaamon tai lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Jos tukea ei ole mahdollista saada terveydenhuollon kautta, voidaan tuen myöntämistä harkita kertaluontoisesti täydentävänä tukena. Hakemuksen mukana täytyy olla terveydenhuollon lausunnot ja arvio apuvälineen välttämättömyydestä sekä kustannuksista. Fysioterapia/fysikaalinen hoito Ensisijaisesti tulee käyttää julkisen terveydenhuollon fysioterapeutin palveluja. Jos hoitoa ei ole mahdollista antaa ollenkaan/riittävän pitkää jaksoa julkisella puolella, voidaan erityisellä harkinnalla huomioida käyntejä yksityisellä puolella. Yksityiset käynnit voidaan huomioida vain julkisen terveydenhuollon lääkärin tekemän lähetteen perusteella ja enintään 15 käyntiä/vuosi. Kotipalvelun tukitoimet (esim. kauppapalvelu, arkiapu, turvapuhelin, päivätoiminta) Palvelumaksujen osuus huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena. Arkiavun maksut voidaan asiakkaan kokonaistilanne huomioiden ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona. Työmatkat Ks. Matkakulut Työttömyyskassan jäsenmaksu Voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona, jos Kela ei ole huomioinut sitä asiakkaan perustoimeentulotuen päätöksessä. Ensisijaisesti tuki haetaan Kelasta. Vaatteet Laitoshoidossa oleville voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea vaatteisiin, mikäli hoito on kestänyt kauan ja asiakkaalla on käytössään vain käyttövara. Avovankilassa oleville voidaan laskelmassa huomioida perusosan vaaterahaa vastaava summa (9% siviilissä käytössä olleesta perusosasta). Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea 3 vuoden välein enintään 400. Tuen myöntäminen edellyttää vähintään vuoden toimeentulotukiasiakkuutta. Romaninaisen muu vaatetus ja vaatteiden korjauskustannukset kuuluvat perusosaan. Suoraan ulkomailta vastaanotettaville tai perheenyhdistämisen kautta tuleville henkilöille voidaan vaateavustuksena myöntää 60 /henkilö. Tuki maksetaan täydentävänä tukena. Vakuutukset Koti-, oikeusturva-, vastuu- ja palovakuutuksen osuus voidaan huomioida asumiskustannuksissa, jotka kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin eli tuki haetaan Kelasta. Verot Kiinteistövero voidaan huomioida asumiskustannuksissa, jotka kuuluvat perustoimeentulotuen piiriin eli tuki haetaan Kelasta. Jäännös- tms. maksettaviin veroihin ei myönnetä toimeentulotukea. Vuokravelat Ks. Asumiseen liittyvät harkinnanvaraiset menot 20