Halton Diagnose TM Olosuhdekartoitus

Transkriptio

1 Halton Diagnose TM Olosuhdekartoitus Keskuskoulu Aleksanterinkatu 25, PORVOO Tilaaja: Mikael Nystedt Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Halton Oy Esterinportti Helsinki, Finland Puh (0) Y-tunnus: FI

2 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE TAUSTAA KOHTEESSA TEHDYT TUTKIMUKSET Merkkiainekokeet Materiaalinäytteet Siivouksen laadun varmistus Painesuhteiden seuranta TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Aistinvaraiset havainnot ja käyttäjien kommentit Merkkiainekokeet Materiaalinäytteet Siivouksen laadun varmistus Painesuhteiden seuranta YHTEENVETO SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET LIITTEET KIRJALLISUUSVIITTEET Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

3 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 1 TUTKIMUKSEN KOHDE Keskuskoulu Aleksanterinkatu 25, Porvoo 2 TAUSTAA Keskuskoulun sisäilmaselvityksistä on Halton Oy laatinut raportin, joka on päivätty Näissä selvityksissä havaittiin mikrobikasvua monin paikoin B osan yläpohjan purueristeissä. Alapuolisessa luokassa B416 on ollut aistittavissa selvä mikrobiperäinen haju. Homepitoisuudet olivat suurimpia näytteissä, jotka oli otettu rakenneavauksista ko. luokan kohdalta. Yläpohjan purueristeistä löytyi samaa indikaattorimikrobia kuin mitä havaittiin alapuolisten luokkatilojen poistokanavien pinnoilta sivellyissä näytteissä. Löydös viittaa siihen, että epäpuhtauksia pääsee kulkeutumaan rakenteista alapuolisten luokkatilojen sisäilmaan. Kohteessa tehtiin myös ilmamäärämittauksia tilaajan urakoitsijan toimesta, tulosten perusteella todettiin ilmanvaihdon säätötoimenpiteisiin olevan tarvetta. Kohteessa päädyttiin siihen, että yläpohjan eristetila alipaineistettiin ja nyt rakenteista ulospuhallettava ilma johdetaan vanhojen hormien kautta ulos. Rakenteiden tiivistystoimenpiteitä on tehty ainoastaan ullakon puolelta, alaverhouksen vuoksi mahdolliset betonin halkeamat eivät ole sisäpuolelta näkyvissä. Kohteessa suoritettiin myös ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä tilaajan urakoitsijan toimesta. Korjaustoimenpiteiden jälkeen luokkatiloissa B415, B416 ja B418 toteutettiin tehostettu siivous, jonka onnistuminen varmistettiin mittauksin. Näiden tutkimusten tarkoituksena oli selvittää nyt tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja onnistumista merkkiainekokein, pintapölymittauksin sekä seuraamalla painesuhteita ulkovaipan yli. 3 KOHTEESSA TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Merkkiainekokeet Merkkiainetutkimuksen avulla haluttiin selvittää yläpohjarakenteen tiiveyttä ja rakennetun alipaineistuksen toimivuutta. Mittaukset toteutettiin ja niiden aikana ilmanvaihto toimi normaalisti (ilmamäärien säätö oli jo suoritettu). Mittauksia tehtiin alipaineistusjärjestelmän ollessa toiminnassa ja toisaalta myös sen ollessa pois päältä. Merkkikaasua (5 % vetykaasu) syötettiin ullakolta käsin luokan B416 yläpuoliseen eristetilaan. Vuotoilmareittejä etsittiin Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisimen avulla luokan puolelta. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

4 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 3.2 Materiaalinäytteet Merkkiainekokein havaituista vuotoilmapaikkojen reunoista otettiin materiaalinäytteitä (sisäpuolinen puukuitulevykatto). Näytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (Asumisterveysohje, 2009). Näytteet viljeltiin kolmelle elatusalustalle; M2, DG18 sienille ja THG bakteereille. Näytteiden inkuboinnin jälkeen maljoilta laskettiin pesäkkeiden määrät ja homeet tunnistettiin suku tai lajitasolle. Analysoinnista vastasi Mikrobioni Oy. 3.3 Siivouksen laadun varmistus Korjaustoimenpiteiden jälkeen luokkatiloissa tehdyn tehostetun siivouksen tavoitteena oli päästä eroon sekä homeita sisältävästä pölystä että homeen hajusta. Lyhyt ohjeistus oli seuraava (perustuen ohjeeseen TTL, 2011: Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus ja homevauriokorjausten jälkeen): Ensin toteutetaan perusteellinen pölyttömäksi siivous kaikille koville pinnoille (katto, seinät, lattia), myös korkealla olevat IV kanavien päälliset ja valaisimet puhdistetaan sekä kaikki kalustepinnat. Pehmeät kalusteet imuroidaan HEPA suodattimella varustetulla imurilla ja tekstiilit kuten verhot pestään kuumalla pesuohjelmalla. Tuuletusta tehostetaan, tiloihin voidaan lisätä esim. ilmanpuhdistimia. Korotettua siivoustasoa pidetään yllä vuoden loppuun saakka ts. tilat puhdistetaan normaalia tehokkaammin, jokainen siivouskerta poistaa homepölyä vähän kerrallaan. Siivous toteutettiin luokkatiloissa B415, B416 ja B418 syyslomaviikolla (vko 42) ja ulkopuolisen urakoitsijan työn laatu tarkistettiin aistinvaraisesti arvioiden ja pintapölymittauksin (liite 1). Pintapölypitoisuus mitattiin standardin SFS5994 INSTA800 mukaisesti. Pölykertymistä otettiin näytteitä geeliteipin avulla. Teippiä painettiin alustaa vasten telalla, joka aiheuttaa 1 kp:n paineen teipin pintaan. Geeliteippiin tarttuneiden hiukkasten kokonaispinta ala mitattiin laservalon läpäisevyyden vähentymisenä. Teippi mitattiin ennen näytteenottoa ja sen jälkeen BM Dustdetector laitteella. Mitattavia pintakategorioita olivat kehoa lähellä olevat kalustepinnat, helposti tavoitettavat kalustepinnat sekä vaikeasti tavoiteltavat kalustepinnat. Lattioiden osalta mitattiin myös helposti tavoitettavat sekä vaikeasti tavoiteltavat lattiapinnat. 3.4 Painesuhteiden seuranta Sisätilojen painesuhdetta ulkoilmaan nähden seurattiin välisenä aikana (yhdessä pisteessä välillä). Painesuhdetta vaipan yli mitattiin yhteensä 13 mittauspisteessä koulun B, C ja D osissa (liite 1). Mittaus suoritettiin jatkuvatoimisella sähköisellä paine eromittarilla ja tulokset tallentuivat dataloggeriin (HK instruments ltd, DPT7000 R8 / Tinytag Talk2, TGPR 0704). Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

5 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 4 TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Aistinvaraiset havainnot ja käyttäjien kommentit Kohdekäyntien aikana haastateltiin käyttäjiä sekä saatiin lisätietoa kiinteistönhoitajalta. Aistinvaraisesti havainnoitiin sisäilman olosuhteita ja laatua sekä ilmanvaihdon toimintaa. Alle on koottu keskeisimpiä ilmi tulleita asioita sekä havaintoja kohdekäynneiltä. Käyttäjien kommentteja Rehtorin mukaan tilasta B416 uuteen tilaan B228 muuttanut luokka vei mukanaan mm. soittimia ilman erityistä irtaimiston puhdistusta. Tämä ei ole aiheuttanut hajuongelmia eikä oireilua uudessa luokassa. Aiemmin luokassa B416 voimakkaasti oireillut opettaja on voinut hyvin uudessa luokassaan. Tämä antaa viitteitä siitä, että irtaimiston mukana ei ole merkittävissä määrin kulkeutunut oireilua aiheuttavia epäpuhtauksia uusiin tiloihin. Luokissa B415 ja B418 työskentelevät opettajat oireilevat jopa enemmän kuin aikaisemmin. Myös käytävän toisella puolella valitetaan huonosta sisäilmasta. Käyttäjien mukaan syksyn aikana paha haju luokkatiloissa on vähentynyt, hajun aistimiseen/voimakkuuteen vaikuttaa ulkoilman säätila. D osan ylimmän kerroksen kulmaluokan (D402) sisäilma on käyttäjien mukaan tunkkaista ja epämiellyttävää hajua esiintyy usein. Luokan opettaja kuvailee hajua kemialliseksi (ei niinkään maakellarimaiseksi), ja haju on voimakkaimmillaan maanantaiaamuisin. Opettaja ja myös oppilaat ovat kokeneet saavansa oireita (mm. silmien kirvely sekä äänenmenetys) huonon sisäilman vuoksi. Oireilu/hajuhaitat alkoivat tänä syksynä, ongelmia ei ole esiintynyt aiemmin. Kiinteistönhoitajan mukaan ainoastaan B osassa suoritettiin ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä. Havaintoja kohdekäynneiltä, kuvia liitteessä 2. Hajut o Luokassa B416 aistittiin homeen hajua merkkiainekokeiden yhteydessä (15.10.). o Siivouksen jälkeen luokassa B416 hajua ei havaittu (21.10.). o Homeen haju luokassa B416 aistittiin jälleen seuraavalla kerralla säätilan ollessa sateinen ja tuulinen (29.10.). Säätila vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin, minkä vuoksi homeen haju aistitaan vain ajoittain. o Muissa tiloissa ei vastaavaa hajua havaittu. Ullakko o Yläpohjan alipaineistusta varten putkilinjat on vedetty ullakkotilaan (liite 2, kuva 1). o Ilmavirta kustakin läpiviennistä on noin 5 l/s, yhteensä noin 400 l/s (liite 2, kuva 2). o Tiivistystoimenpiteitä ullakolla on tehty, pölyisyydestä johtuen tiivistemassan tartuntapinta on ollut huono, ilmavirtauksen voi yhä paikoin tuntea halkeamien kohdalla (liite 2, kuva 3). o Rakenneavaukset on laitettu umpeen (liite 2, kuva 4). Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

6 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 4.2 Merkkiainekokeet Merkkiainetutkimuksissa todettiin useita ilmavuotopaikkoja tutkitun luokkahuoneen B416 katossa. Vuotokohdat (sähköjohtojen läpiviennit, mahdolliset halkeamat ym.) eivät näy suoraan luokkatilaan kattoon kiinnitettyjen akusto /sisustuslevyjen vuoksi. Ullakolta yläpohjarakenteeseen syötetyn merkkikaasun (liite 2, kuva 5) havaittiin tulevan sisätiloihin päin paikoitellen katon levysaumoista sekä valaisinten sähköjohtojen läpivientien kohdalta (liite 2, kuva 6). Myös luokan nurkassa olevan kotelorakenteen kulmasta ilma pääsee vuotamaan sisätiloihin. Vaikka yläpohjarakenteen alipaineistus on toiminnassa, voidaan silti edellä mainituista kohdista havaita pientä vuotoa huoneilmaan päin (taulukko 1). Vuodot pienenevät kun luokan ovi avataan, samalla ulkovaipan yli mitattu paine ero pienenee. Kun yläpohjarakenteen alipaineistus kytketään pois toiminnasta, havaitaan runsasta vuotoa samoista kohdista sisätiloihin päin. Myös tällöin vuoto pienenee oven aukaisun myötä. Tutkimusten yhteydessä mitattiin paine ero ullakkotilan ja yläpohjan eristetilan rakenteiden läpi. Paine ero on vähäinen (noin 1 Pa), mutta virtaus on ullakolta eristetilaan päin alipaineistuksen ollessa toiminnassa. Paine eroa luokkatilan ja yläpohjan eristetilan välillä ei pystytty mittaamaan. Yläpohjan eristetilaan syötetty merkkiaine kulkeutui varsin hitaasti rakenteesta poispäin. Yläpohjarakenteen alipaineistusta olisi syytä kasvattaa erityisesti ongelmaluokkien kohdalta. Myös tiivistystoimenpiteitä luokkatilojen puolelta olisi syytä tehdä. Taulukko 1. Yhteenveto merkkiainetutkimuksista luokassa B416. Alipaineistus Luokan ovi Paine ero vaipan yli (Pa) Vuoto sisäilmaan päin päällä kiinni 3 4 Vähäistä auki 1 Vähäistä pois päältä kiinni 1 3 Runsasta auki 1 Vähäistä 4.3 Materiaalinäytteet Aiemmin keskuskoulun yläpohjan purueristeessä oli todettu olevan selvää mikrobikasvua monin paikoin. Asumisterveysohjeen mukaan sieni itiöpitoisuus yli pmy/g viittaa sienikasvuun (homeet, hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteerikasvuun näytteessä. Luokan B416 katon sisäverhouksesta (puukuitulevy) merkkiainekokein todetuista vuotoilmapaikoista otettiin nyt materiaalinäytteitä (valaisimen läpivienti ja kotelorakenteen reuna). Lisäksi vertailunäyte otettiin kattolevyn keskeltä (liite 2, kuvat 6 8). Mikrobipitoisuudet olivat pieniä, mikrobikasvua materiaaleissa ei ollut (liite 3). Kuitenkin kotelorakenteen reunasta otetussa materiaalinäytteessä oli sädesieniä (230 pmy/g), joita havaittiin aiemmin myös purueristeessä. Sädesienet aikaansaavat maakellarimaista hajua jo pieninä pitoisuuksina. On todennäköistä, että pieniä määriä sädesientä tavataan myös muiden ilmavuotopaikkojen läheisyydessä. Tulos tukee suositusta poistaa vanha kattoverhous ja asentaa tiivistystoimenpiteiden jälkeen uusi materiaali tilalle. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

7 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 4.4 Siivouksen laadun varmistus Luokkatiloissa B415, B416 ja B418 toteutetun tehosiivouksen lopputulos oli aistinvaraisesti arvioituna hyvä, myös käyttäjät huomasivat selvän eron entiseen tilanteeseen verrattuna (liite 2, kuvat 9 11). Siivous oli haasteellinen suorittaa, sillä tiloissa oli paljon irtainta tavaraa. Pintapölymittauksia tehtiin ko. luokkatiloissa sekä kolmessa muussa tilassa, joissa vastaavaa siivousta ei ollut toteutettu (käytävä sekä luokat B412 ja ATK). Tuloksista nähdään että siivous on poistanut pölyn tehokkaasti vaikeasti tavoitettavilta kalustepinnoilta (IVputkien päälliset, valaisimien päälliset, korkeiden kaappien pinnat). Keskimääräinen pintapölypitoisuus tehostetusti siivotuissa tiloissa oli 1,6 %, kun se viereisissä tiloissa oli 25,2 % (Kuva 1). Tehostetusti siivottujen tilojen lattiat oli käsitelty Jontec extra polymeeripitoisella hoitoaineella, joka muodostaa kulutusta kestävän suojakalvon lattian pintaan. Erityisesti lattioiden nurkkakohdista ainetta tarttui näytteenottoteippiin vääristäen ko. tulosta (nurkissa aine ei ole levittynyt yhtä hyvin kuin muualla). Vaikeasti tavoitettavilla lattiapinnoilla ei siis ollut lukeman mukaisia pölymääriä, vaan näytteenottoteipin läpäisykyky oli vähentynyt hoitoaineen vaikutuksesta. Tehostettu siivous oli siis kokonaisuudessaan onnistunut poistamaan pölyn pinnoilta hyvin. Perus siivous näyttää myös olevan hyvää tasoa, mutta vaikeasti tavoitettavien pintojen pöly tulisi poistaa myös muista luokkahuoneista. On huomioitavaa, että sisäpintojen pölykertymiin kerääntyy myös epäpuhtauksia. Jotta pöly epäpuhtauksineen ei pääsisi vapautumaan sisäilmaan, on tehokas ja säännöllinen pölyn poisto pinnoilta yksinkertainen ja suositeltava toimenpide erityisesti sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa. Korotettua siivoustasoa on myös syytä pitää yllä noin puolen vuoden ajan, sillä jokainen siivouskerta poistaa homepölyä vähän kerrallaan. 30 Pintapölypitoisuus (%) Tehosiivotut tilat Viereiset tilat 0 A A NA A NA Kehoa lähellä olevat pinnat Kalustepinnat Kovat lattiat Kuva 1. Keskimääräiset pintapölypitoisuudet kalustepinnoilla ja lattioilla. Tehosiivotuista tiloista yhteensä 39 mittausta, viereisistä tiloista 31 mittausta. A = helposti tavoitettavat pinnat, NA = vaikeasti tavoitettavat pinnat. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

8 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 4.5 Painesuhteiden seuranta Rakennuksen B osan itä ja länsipuolta palvelevat eri ilmanvaihtokoneet (2 4 kerrokset, käytävä rajana). Painesuhteiden seuranta osoitti, että alimmissa kerroksissa erityisesti rakennuksen itäpuolella ilmanvaihdon säätö ei vielä ole kunnossa (taulukko 2). Tiloissa on yli 10 Pa alipaine suurimman osan ajasta, kun käytävän toisella puolella ollaan huomattavasti pienemmässä perustasossa (noin 5 Pa). Ylimmän kerroksen osalta tilanne on tasaisempi, itäpuolen luokkatila (ongelmaluokka) on hieman vähemmän alipaineinen kuin länsipuoli, mutta erot eivät ole suuria eikä alipaineisuus ole yhtä suurta kuin alemmissa kerroksissa (perustaso noin 5 Pa). Koska yläpohjan eristetilassa tiedetään olevan epäpuhtauksia, tulisi ylimmän kerroksen paine ero ulkoilmaan nähden olla vieläkin vähäisempää, mieluummin hieman ylipaineen puolella. Tällöin epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan vähentyisi entisestään. Koulun keittiö oli erittäin alipaineinen, työpäivän ajan tiloissa oli Pa alipaineisuus. Syyslomaviikolla tiloissa havaittiin viemärihajua, mikä on merkki siitä, että korvausilmaa kulkeutuu tiloihin myös viemärin kautta. Keittiöön tulisi tuoda hallitusti korvausilmaa samassa suhteessa mitä sitä tilasta poistetaan. Taulukko 2. Painesuhteet ulkovaipan yli. Alue Kerros Tila Ilmansuunta Paine ero ulkovaipan yli B 2 B212, vahtimestari Länsi pääosin 2 8 välillä paikoin 20 Pa /sään vaikutus B228, 6A Itä pääosin välillä ikkunatuuletuksen aikaan 0 Pa 3 B317, 3D Länsi pääosin 2 8 välillä paikoin 16 Pa /sään vaikutus B320, 5A Itä pääosin välillä ikkunatuuletuksen aikaan 0 Pa 4 B411 Länsi pääosin 4 10 välillä paikoin 20 Pa /sään vaikutus B416 Itä pääosin 2 6 välillä paikoin +10 Pa /sään vaikutus C 1 keittiö Itä työpäivän aikaan Pa muuna aikana 0 +5 Pa 2 C210, opettajat Länsi pääosin 0 6 välillä paikoin 14 Pa /sään vaikutus D 2 D211 Itä pääosin 0 6 välillä paikoin +6 Pa /sään vaikutus 3 D318 Itä pääosin +2 2 välillä sään vaikutus pieni 4 D402, 2B Länsi pääosin +2 4 välillä paikoin 10 Pa /sään vaikutus D403, 2A Länsi pääosin +4 2 välillä paikoin 12 Pa /sään vaikutus D407, 2C Itä pääosin +2 2 välillä paikoin +6 Pa /sään vaikutus Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

9 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu Rakennuksen D osassa painesuhteet olivat pääosin +4 6 Pa välillä. Painesuhteiden vaihtelu on paikoin suurempaa sään ja ikkunatuuletusten vaikutuksesta, mutta kokonaisuudessaan tilanne on varsin hyvä. D osan ilmanvaihtokoneen toimintaa ei tässä yhteydessä tarkemmin selvitetty. Painesuhteiden seurantakäyrät ovat liitteessä 5. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

10 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 5 YHTEENVETO Merkkiainekokeet Ylimmän kerroksen katossa (rakennuksen yläpohjan alapinta) on paljon ilmavuotopaikkoja. Ne eivät näy sisäpuolelle alaverhouksen vuoksi. Tyypillisiä vuotoilmapaikkoja olivat katon levysaumat, valaisinten sähköjohtojen läpiviennit, sekä nurkan kotelorakenne. Vaikka yläpohjarakenteen alipaineistus on toiminnassa, voidaan silti edellä mainituista kohdista havaita pientä vuotoa huoneilmaan päin. Vuodot pienenevät kun luokan ovi avataan, samalla ulkovaipan yli mitattu paine ero pienenee. Kun yläpohjarakenteen alipaineistus kytketään pois toiminnasta, havaitaan runsasta vuotoa samoista kohdista sisätiloihin päin. Yläpohjan eristetilaan syötetty merkkiaine kulkeutui varsin hitaasti rakenteesta poispäin. Ilmavirta tällä hetkellä 5 l/s yhtä läpivientiä kohden, yhteensä noin 400 l/s. Materiaalinäytteet vuotoilmapaikoista Luokan B416 katon sisäverhouksesta merkkiainekokein todetuista vuotoilmapaikoista otettujen materiaalinäytteiden mikrobipitoisuudet olivat pieniä. Kuitenkin toisessa materiaalinäytteessä oli sädesieniä (230 pmy/g), joita havaittiin aiemmin myös purueristeessä. Sädesienet aikaansaavat maakellarimaista hajua jo pieninä pitoisuuksina. On todennäköistä, että pieniä määriä sädesientä tai muita kosteusvaurion indikaattorimikrobeita tavataan myös muiden ilmavuotopaikkojen läheisyydessä. Siivouksen laadun varmistus Luokkatiloissa B415, B416 ja B418 toteutetun tehosiivouksen lopputulos oli sekä aistinvaraisesti että mittauksin arvioituna hyvä, tehostettu siivous oli siis kokonaisuudessaan onnistunut poistamaan pölyn pinnoilta hyvin. Myös perus siivous näyttää mittausten perusteella olevan hyvää tasoa. Tiloissa, joissa tehostettua siivousta ei toteutettu, oli erittäin paljon pölykertymää vaikeasti tavoitettavilla pinnoilla (IV putkien päälliset, valaisinten päälliset, korkeiden kaappien pinnat). Painesuhteiden seuranta Rakennuksen B osan itäpuolella olevissa luokkatiloissa (2 3 krs.) on yhä yli 10 Pa alipaine suurimman osan ajasta, käytävän toisella puolella perustaso on selvästi pienempi (noin 5 Pa). Ylimmässä kerroksessa tilanne on tasaisempi, alipaineisuutta sielläkin vielä liikaa, 5 10 Pa välillä. Koulun keittiö oli erittäin alipaineinen, työpäivän ajan tiloissa oli Pa alipaineisuus. Rakennuksen D osassa painesuhteiden vaihtelu oli pienempää, pääosin liikuttiin +4 6 Pa välillä. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

11 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu 6 SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Yläpohjan eristetilan alipaineistusjärjestelmä Tämän hetkinen ilmavirta (5 l/s /läpivienti) ei tutkimusten perusteella ole vielä riittävä. Tehoja tulisi lisätä ongelmaluokkien kohdalta yläpohjarakenteen alipaineisuuden kasvattamiseksi. Nyt osa luokan korvausilmasta tulee edelleen yläpohjarakenteen läpi. On huolehdittava siitä, että alipaineistus on jatkuvasti päällä, säännöllinen tarkkailu esim. kiinteistönhoitajan toimesta on suositeltavaa. Putket ullakolla olisi suositeltava eristää kondenssiongelman ennaltaehkäisemiseksi. Tiivistystoimenpiteet On suositeltavaa poistaa ylimmän kerroksen luokkatilojen kattoverhous, jotta tiivistystoimenpiteet sisäpuolelta käsin voidaan toteuttaa. Alaverhouksen purkutöiden jälkeen suositellaan huolellista pölyn poistoa kattopinnalta ennen tiivistystoimenpiteitä (taataan hyvä tartuntapinta). Kaikki halkeamat, läpiviennit ja katto seinä liitoskohdat tiivistetään huolellisesti sisäpuolelta käsin. Tiivistystoimenpiteet saatetaan loppuun myös ullakon puolelta (pölyn poisto huomioitava myös siellä tartuntapinnan parantamiseksi). Toimenpiteiden jälkeen varmistetaan rakenteen tiiveys merkkiainekokein. Vasta tämän jälkeen uusi kattoverhous asennetaan paikoilleen. Ilmanvaihdon säätö Ilmanvaihtoa tulisi edelleen säätää rakennuksen B osassa. Ilmamäärien säädön yleisohjeena tulee olla pyrkimys suunnitelmien mukaisiin ilmamääriin, mutta ennen kaikkea siihen, että sekä yksittäiset luokkahuoneet että koulurakennus kokonaisuutena olisi ilmavirtojen ja painesuhteiden osalta tasapainossa. Vielä tällä hetkellä itä puolen luokkatiloissa (kerrokset 2 3) alipaineisuus on liian suurta. Koska yläpohjan eristetilassa tiedetään olevan epäpuhtauksia, tulisi ylimmän kerroksen paine ero ulkoilmaan nähden olla vieläkin vähäisempää, mieluummin hieman ylipaineen puolella. Alipaineisissa tiloissa korvausilmaa otetaan rakenteiden läpi, ja koska rakenteissa on laajoja mikrobivaurioita, pääsevät tällöin myös epäpuhtaudet kulkeutuman helposti sisätiloihin. Säätötoimenpiteiden jälkeen on suositeltavaa uusia painesuhteiden seuranta ja jatkossakin painesuhteita tulee seurata vuosittain. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

12 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu Tehostettu siivous Katon alaverhouksen purkutyön, tiivistystoimenpiteiden ja uuden katon asennuksen jälkeen suositellaan tehostettua siivousta koko B osan ylimpään kerrokseen. Myös irtaimisto on suositeltavaa puhdistaa homeettomaksi siivouksen periaatteiden mukaisesti (Liite 6). Pääkohdat lyhyesti: o Kaikki tarpeettomat tavarat hävitetään. o Kaikki pinnat imuroidaan HEPA suodattimella varustetulla imurilla. o Kovat pinnat ja kalusteet nihkeäpyyhintään yleispuhdistusainetta käyttäen. o Elektroniikkalaitteet uusitaan tai poistetaan vanhoista pöly. o Säästettävää arkistomateriaalia/kirjoja voidaan imuroida pölyttömiksi. o Pehmeät kalusteet ja tekstiilit suositellaan uusittavan mikäli mahdollista. Ne voidaan myös imuroida HEPA suodattimella varustetulla imurilla pölyttömiksi tai pestä kuumalla pesuohjelmalla (verhot yms.). o Soittimien pölyttömäksi puhdistus on toteutettava kullekin sopivalla tavalla. o Emme suosittele ensisijaisesti desinfioivia käsittelyjä irtaimiston ja pintojen puhdistukseen, koska aineet vaikuttavat kaikkiin materiaaleihin muodostaen myös uusia mahdollisesti terveydelle haitallisia yhdisteitä. Käsittelyt voivat myös lisätä jäljelle jäävien mikrobien haitallisuutta. Homeettomaksi siivoukseen on suhtauduttava vakavasti, mutta on myös hyvä muistaa, että väistötiloihin luokasta B416 siirtynyt opettaja ei ole oireillut uudessa tilassa vaikka sinne siirrettiin irtaimistoa vanhasta luokasta ilman puhdistusta. Tämä antaa viitteitä siitä, että ainakaan tässä tapauksessa irtaimiston mukana ei merkittävissä määrin kulkeudu oireilua aiheuttavia epäpuhtauksia. Korotettua siivoustasoa on syytä pitää yllä noin puolen vuoden ajan, sillä jokainen siivouskerta poistaa homepölyä vähän kerrallaan. Lisäksi suositellaan koko kouluun vaikeasti tavoitettavien pintojen pölyn poistoa (IV putkien päälliset, valaisinten päälliset, korkeiden kaappien pinnat). Siivouksen laatu suositellaan varmistettavan aistinvaraisen arvioinnin lisäksi pintapölymittauksin. Jatkotutkimukset Rakennuksen D osassa ilmenneen oireilun vuoksi, on suositeltavaa selvittää tarkemmin sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa erityisesti ongelmallisimmassa luokassa D402. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

13 Halton Diagnose TM RAPORTTI Keskuskoulu Halton Oy, Piia Markkanen, FT Markku Hyvärinen, DI Sisäympäristöasiantuntija Johtava asiantuntija p p LIITTEET Liite 1 Mittauspaikat Liite 2 Kuvia Liite 3 Tulosraportti, Materiaalien mikrobit Liite 4 Pintapölypitoisuus, tulosyhteenveto Liite 5 Painesuhteiden seuranta Liite 6 Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus ja homevauriokorjausten jälkeen. 8 KIRJALLISUUSVIITTEET Asumisterveysohje. Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1. SFS 5994 INSTA 800: Siivouksen tekninen laatu. Mittaus ja arviointijärjestelmä (INSTA 800:2010), Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, vahvistettu Työterveyslaitos, Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus ja homevauriokorjausten jälkeen. Tämä raportti on pätevä vain kokonaan kopioituna

14 Halton Diagnose TM Keskuskoulu Liite 1 Keskuskoulu: Mittauspaikat 1 kerros Pa Pa Pa Pa Pa Pa paine ero ulkovaipan yli pintapölymittaukset

15 Halton Diagnose TM Keskuskoulu Liite 1 2 kerros Pa Pa Pa Pa paine ero ulkovaipan yli pintapölymittaukset

16 Halton Diagnose TM Keskuskoulu Liite 1 3 kerros Pa Pa Pa Pa Pa paine ero ulkovaipan yli pintapölymittaukset Pa

17 Halton Diagnose TM Liite 2 Keskuskoulu Kuva 1. Yläpohjan eristetilan alipaineistusjärjestelmä. Kuva 4. Rakenneavaukset on laitettu umpeen. Kuva 2. Ilmavirta kustakin reiästä noin 5 l/s, yhteensä noin 400 l/s. Kuva 3. Ullakolla halkeamien tiivistystoimenpiteitä on aloitettu. Kuva 5. Merkkikaasun syöttö yläpohjan eristetilaan.

18 Halton Diagnose TM Liite 2 Keskuskoulu Kuva 6. Vuotoilmakohdat ympyröity, kohdista otettu myös materiaalinäyte (vertailunäyte = neliö). Kuva 9. IV putkien pölyisyys ennen tehosiivousta (luokka B416) Kuva 7. Materiaalinäytteenotto. Kuva 10. Tehosiivouksen jälkeen pöly on poistunut (luokka B416) Kuva 8. Materiaalinäytteet mikrobianalysointia varten. Kuva 11. Pölyä on edelleen yläpinnoilla luokkatiloissa käytävän toisella puolella.

19 raportti RM Piia Markkanen Halton Oy Esterinportti Helsinki TULOSRAPORTTI KOHDE: Keskuskoulu, Porvoo NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Markku Hyvärinen ja Piia Markkanen, Halton Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/3 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

20 raportti RM YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, puukuitu, B416, valaisimen sähkörasian home- ja bakteeripitoisuudet alle ei mikrobikasvua materiaalissa läpivienti, vuotoilmapaikka määritysrajan 2, puukuitu, B416, keskeltä levyä, vertailunäyte 3, puukuitu, B416, kotelorakenteen reuna, vuotoilmapaikka homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus pienet home- ja bakteeripitoisuudet ei mikrobikasvua materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa Lisätietoja: Näytteestä 1 otettiin myös teippinäyte suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Kuopiossa, Helena Rintala Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/3 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

21 raportti RM ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut homeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: 1, puukuitu, B416, valaisimen sähkörasian läpivienti, vuotoilmapaikka (tutkimustunnus: RM131245) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Näyte: 2, puukuitu, B416, keskeltä levyä, vertailunäyte (tutkimustunnus: RM131246) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 45 muut bakteerit 45 *sädesienet <mr Näyte: 3, puukuitu, B416, kotelorakenteen reuna, vuotoilmapaikka (tutkimustunnus: RM131247) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 320 Penicillium sp muut bakteerit 91 *sädesienet 230 VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/3 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

22 Halton Diagnose TM Keskuskoulu Liite 4 Yhteenveto tuloksista: Pintapo lypitoisuudet kalustepinnoilla ja lattioilla Kehoa lähellä olevat pinnat Kalustepinnat Kovat lattiat Tarkastettu tila A A NA A NA B415, tehosiivottu 1,1 1,6 0,8 1,9 3,9 0,6 1,1 1,4 1,8 1,4 B416, tehosiivottu 2,5 1,1 1,5 6,1 32,6 1,3 1,3 1,5 1,8 40,8 0,5 1,0 0,4 5,9 1,9 B418, tehosiivottu 1,2 1,2 4,8 0,8 20,8 0,5 0,0 0,5 3,5 19,2 0,6 0,9 1,2 1,0 B412 1,7 5,1 29,4 2,6 2,7 0,4 1,7 41,6 2,4 6,6 0,8 2,8 32,8 3,1 ATK 1,8 1,3 7,3 5,3 1,5 0,0 0,5 31,8 2,5 6,6 5,1 Käytävä 0,1 1,5 9,9 1,8 8,3 43,7 TASO 3, SFS5994 INSTA800 2,0 2,5 10,0 7,0 10,0 TASO 4,, SFS5994 INSTA800 1,0 1,5 5,0 3,0 5,0 YHT (kpl) KAIKKI MITTAUKSET, n KAIKKI MITTAUKSET, KA 0,9 1,5 12,7 2,8 11,0 Tehosiivotut tilat, KA 1,0 1,0 1,6 2,7 15,7 39 Viereiset tilat, KA 0,8 2,2 25,2 2,9 4,8 31 A = helposti tavoitettava pinta NA = vaikeasti tavoitettava pinta punaisella taustalla on merkitty mittaukset, joissa Jontec extran vaikutus on nähtävissä.

23 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b212_vahtim_vaipanyli_nro 3.ttd nro paine nro paine (100Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

24 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b228_6a_vaipanyli_nro 13.ttd nro Paine nro Paine (Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

25 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b317_3d_vaipanyli_nro 19.ttd Test Run Volt Paine Test Run Volt Paine (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

26 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b320_5a_vaipanyli_nro 7.ttd nro Paine nro Paine ( Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

27 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b411_vaipanyli_nro 2.ttd nro Paine nro Paine ( Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

28 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\b416_vaipanyli_nro 6.ttd nro Paine nro Paine ( Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

29 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\c1krs_keittiö_vaipanyli_nro 20.ttd nro Paine nro Paine (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

30 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\c210_opettajat_vaipanyli_nro 17.ttd nro Paine nro Paine (Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

31 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\d211_vaipanyli_nro 16.ttd nro Paine nro Paine (Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

32 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\d318_vaipanyli_nro 11.ttd Test Run Volt Paine Test Run Volt Paine (Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

33 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\d402_2b_vaipanyli_nro 1.ttd Paine Nro Nro. 1 Paine (100Pa) 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 18:00 06:00 1 marras marras marras marras 2013

34 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\d403_2a_vaipanyli_nro 1.ttd Nro Paine Nro Paine (100Pa) loka loka loka loka loka loka loka 2013

35 C:\1_PIIA\ASIAKASPROJEKTIT\Porvoon tilapalvelut\keskuskoulu\tuloksia\paineerot\d407_2c_vaipanyli_nro 14.ttd nro Paine nro Paine (Pa) 17 loka loka loka loka loka loka loka 2013

36 Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen

37 2 Sisällys/Sivu 1. Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta Pölyn leviämisen estäminen kosteus- ja homevaurioiden purku- ja korjaustöissä Homeettomaksi siivouksen ajoitus Työntekijän henkilökohtaiset suojaimet ja altistumisen vähentäminen siivouksen aikana Homeettomaksi siivouksen menetelmät Siivousjärjestys Irtaimiston ja pintojen puhdistus Tekstiilien ja muiden pehmeiden pintojen puhdistus Yhteenveto... 9 Etusivun kuva: YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen 2011

38 3 1. Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta Tämän ohjeen pohjana on ollut Työterveyslaitoksen ohje "Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen". Puhdistusmenetelmien kehittyminen ja niihin liittyvä uusi tieto on päivitetty tähän ohjeeseen Työterveyslaitoksen ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n toimesta. Ohje on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä ja laajoja kosteus- ja homevaurioita. Ohjeessa käytetään sana home, jolla viitataan kuitenkin rakennuksessa esiintyvään kosteusvauriomikrobistoon kokonaisuutena. Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus ovat kosteus- ja homeremontin viimeinen vaihe. Homeettomaksi siivous suoritetaan varsinaisen rakennussiivouksen jälkeen. Hyvin ja oikein toteutettu homeettomaksi siivous varmistaa tilojen käyttäjien onnistuneen paluun korjattuihin tiloihin. Homevaurioituneissa rakennuksissa sisäilmaan kulkeutuu homepölyä ja homeiden aineenvaihduntatuotteita, joista osa koetaan hajuina. Homeen haju koostuu kymmenistä erilaisista kaasumaisista kemiallisista yhdisteistä. Homepöly koostuu itiöistä ja rihmaston kappaleista. Pölyhiukkasten koko on alle 0,01 mm (10 µm), joten yksittäisiä hiukkasia ei voi nähdä paljain silmin. Homeenhajun ja homepölyn määrä sisäilmassa riippuu monista tekijöistä, kuten homevaurioiden laajuudesta ja sijainnista, vuotoilmareiteistä, ilmanvaihdosta ja rakennuksen painesuhteista. Homevaurioituneitten rakenteiden purkamisen ja korjaamisen aikana homepölyn määrä sisäilmassa kasvaa merkittävästi. Homepölyn määrä voi kasvaa jopa miljoonakertaiseksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Homeenhaju ja homepöly kulkeutuvat ilmavirtausten mukana rakenteista ja tiloista toiseen sieltä, mistä ilmakin kulkee. Homepöly ja homeenhaju siirtyvät tiloista toiseen myös ihmisten, huonekalujen, tekstiilien, paperien ja muun irtaimiston sekä siivousvälineiden mukana. Homeen hajua vapautuu huoneilmaan myös rakenteiden ja materiaalien huokosista diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio on ilmiö, jossa kemialliset molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan. Homepöly ja homeenhaju tarttuvat kaikille mahdollisille pinnoille. Homepölyn hiukkaset ovat niin pieniä, että ne pysyvät kiinni myös pystypinnoilla. Kaasumaiset yhdisteet imeytyvät huokoisiin materiaaleihin. Homeet eivät yleensä varsinaisesti kasva rakennuksessa olevien kalusteiden tai paperimateriaalien pinnoilla, koska kasvuun tarvittava kosteus puuttuu. Pinnoilla havaittavat tummat pilkut ovat kuitenkin usein merkki homekasvusta. Sekä homepöly että homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittoja. Yksittäisten ihmisten herkkyys reagoida homeenhajuun ja homepölyyn vaihtelee riippuen monista tekijöistä, kuten aikuisiän homealtistumistaustasta, varhaislapsuuden altistumistaustasta, ja geeniperimästä. Jokaisessa homevauriorakennuksessa on todennäköisesti joitakin erityisen herkkiä yksilöitä, joista osalla on voitu todeta jopa homeperäinen ammattitauti. Näiden erityisen herkkien tai ammattitautiin sairastuneiden ihmisten huoneisiin ei pidä viedä mitään homevauriokohteessa ollutta irtaimistoa. On vaarana, että heidän oireensa palaavat uudessa sijoituskohteessakin irtaimiston mukana kulkeutuvien vähäisten altisteiden vuoksi. Käytäntö on myös osoittanut, että perusteellisinkaan homeremontti ja homeettomaksi siivous eivät välttämättä puhdista tiloja riittävän puhtaaksi herkimmille yksilöille, vaan oireet palaavat tiloihin palattaessa. 2011

39 4 2. Pölyn leviämisen estäminen kosteus- ja homevaurioiden purku- ja korjaustöissä Purku- ja korjaustöiden aikana tulee estää pölyn leviäminen korjauskohteesta ympäröiviin tiloihin. Näin suojellaan puhtaiden alueiden käyttäjien terveyttä. Suojaukset myös vähentävät ja helpottavat korjausten jälkeen tarvittavaa homeettomaksi siivousta. Rahallisesti mitattuna epäonnistunut pölynhallinta korjaustöiden aikana voi maksaa toteuttajalle siivouskuluina moninkertaisesti verrattuna kunnolla toteutettuun pölynhallintaan. Rakenteisiin ja pinnoille jäävä rakennusaikainen pöly aiheuttaa kustannuksia vielä kohteen valmistumisen jälkeenkin. Työkohteessa tehtävät korjaustoimenpiteet määräävät pölyntorjunnan tason. Korjaussuunnitelmien tulee olla tehty ennen rakennustöiden aloittamista. Suunnitelmien pohjalta valitaan menetelmät miten työt toteutetaan. Suunnitteluvaiheessa määritellään terveydelle haitalliset ja vaaralliset aineet sekä selvennetään missä ja minkälaisia työmenetelmiä käytetään. Sama toimintamenetelmä soveltuu kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden sekä tavallisten rakenteiden purkutöihin. Suunnitteluvaiheessa selventyy työssä käytettävien suojainten, suojarakenteiden, koneiden ja varusteiden tekninen taso ja määrä. Korjattavasta tilasta tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää kaikki irtonaiset kalusteet, materiaalit ja helposti irrotettava sisustus sellaisiin tiloihin, joissa ei ole kosteus- ja homevaurioita. Siellä tavarat puhdistetaan kohtien 5.2 ja 5.3 mukaisesti. Puhdistetut tavarat tuodaan takaisin tilaan vasta korjausten ja loppusiivouksen jälkeen. Tavaroiden puhdistustila tulee myös säännöllisesti puhdistaa Vaihtomattojen tai tarramattojen avulla voidaan estää lilan kulkeutuminen jalkineissa puhtaille alueille Niissä tiloissa, joissa mikrobialtistumisella voi olla erittäin vakavia seurauksia, kuten esim. sairaaloissa, tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Työvaatteet ja varusteet tulee vaihtaa erillisissä sulkuhuoneissa Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä suljetaan korjausalueelta. Ilmanvaihtokanavien venttiilit ja päätelaitteet peitetään muovikalvolla ja teipataan niin, ettei homepölyä pääse ilmanvaihtokanaviin Purkualue osastoidaan erilleen muista tiloista esimerkiksi muoviseinillä ja alipaineistetaan siihen tarkoitetuilla laitteilla. Tällä estetään homepölyn ja homeen hajun kulkeutuminen ilmavirran mukana viereisiin huonetiloihin. Osastointi pidetään voimassa purkutöiden aloittamisesta homesiivouksen lopettamiseen asti. Näin toimien kallista homesiivousta ei jouduta ulottamaan koko rakennukseen Osastoidulta alueelta poistuttaessa (esim. tauot) huolehditaan, ettei vaatteiden ja jalkineiden mukana kulkeudu likaa/epäpuhtauksia puhtaisiin tiloihin Yksityiskohtaiset ohjeet purkutöistä ja tarvittavista suojauksista on esitetty Rakennustieto Oy:n ohjeissa Ratu "Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku" Ratu "Asbestia sisältävien rakenteiden purku" Ratu "Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku" Ratu "PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku" Ratu "Tavanomaiset purkutyöt. Vaaralliset aineet - käsittely ja suojaus." 2011

40 5 3. Homeettomaksi siivouksen ajoitus Rakennussiivouksen, homeettomaksi siivouksen ja ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusten ajoitus on sovitettava keskenään ylimääräisen työn välttämiseksi. Korjausten lopettamisen jälkeen tiloissa tehdään ensimmäiseksi normaali rakennussiivous. Tutkimusten mukaan tavanomaisella rakennussiivouksella ei saada homepölyä ja homeenhajua poistettua riittävän hyvin. Tämän jälkeen tehdään ilmanvaihtolaitteiden ja kanavien puhdistus tarvittaessa. Ilmanvaihtolaitteet ja -kanavat puhdistetaan jos a) niissä on ollut mikrobikasvua, b) niihin on päässyt homepölyä, c) tai edellisestä puhdistuksesta on kulunut yli viisi vuotta Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdetaan ja päätelaitteet puhdistetaan joka tapauksessa. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusten jälkeen tehdään tilojen homeettomaksi siivous. Tilojen ilmanvaihto käynnistetään vasta ilmanvaihtojärjestelmän puhdistusten, suodattimien vaihdon ja homeettomaksi siivouksen jälkeen. Homepölystä on vaikea päästä eroon. Siivouksen yhteydessä homepöly siirtyy helposti ilmaan ja leijuu siellä pitkiä aikoja, ennen kuin laskeutuu takaisin pinnoille. Ilmassa leijuva pöly poistuu tiloista normaalin ilmanvaihdon mukana. Lisäksi voidaan käyttää H13 HEPAsuodattimella varustettua tai vastaavan erotusasteen omaavaa ilmanpuhdistajaa epäpuhtauksien poistamiseksi huoneilmasta. Haisevien yhdisteiden laimentamiseksi ilmanpuhdistaja voidaan tarvittaessa varustaa aktiivihiilisuodattimella. Varsinaisen homeettomaksi siivouksen jälkeen tulee ylläpitää korotettua siivoustasoa 1-2 kuukauden ajan. Näin saadaan korjattujen tilojen puhtaus palautettua normaalien tilojen tasoiseksi. Jokainen siivouskerta poistaa rakennusaikaista homepölyä vähän kerrallaan. 4. Työntekijän henkilökohtaiset suojaimet ja altistumisen vähentäminen siivouksen aikana Homeettomaksi siivouksen aikana on tärkeää käyttää henkilökohtaisia suojaimia, joilla estetään homepölyn ja homeiden aineenvaihduntatuotteiden pääsy työntekijöiden hengitysteihin ja iholle. Siivottavissa tiloissa on jäljellä runsaasti homepölyä ja homeenhajua, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Hengityssuojaimeksi suositellaan puhaltimella varustettua suodatinsuojainta esim. TH3PA2. Se suodattaa orgaaniset kaasumaiset yhdisteet, kuten homeenhajun ja hiukkaset, kuten homepölyn. Puhaltimella varustetussa hengityksensuojaimessa ei ole hengitysvastusta, joten sitä voidaan käyttää koko päivän ajan. Kasvot peittävä visiiriosa tai kokonaamari suojaa myös silmät ja kasvojen ihon. Alle 2 tuntia kestävissä siivouksissa, joissa pölyä ja homeenhajua on vähän, voidaan käyttää kokonaamaria, joka on varustettu P3- luokan suodattimella. P3-luokan suodatin poistaa homepölyn, mutta ei homeenhajua. Hengityksensuojaimen suodatin tulee vaihtaa hyvin pölyisissä kohteissa päivittäin ja muuten aina kun siirrytään työkohteesta seuraavaan. Hupullinen kertakäyttöhaalari, suojakäsineet ja kengänsuojukset estävät ihoaltistumisen. (Käsineiden tulee suojata ihoa myös käytettäviltä pesuaineilta). 2011

41 Suojavaatteet tulee vaihtaa puhtaisiin siirryttäessä tiloista toiseen, jotta homepöly ei leviä vaatteiden mukana muihin tiloihin. Suojainten tulee olla järjestelmähyväksyttyjä ja CE- merkinnöin varustettuja. Henkilön, joka on herkistynyt homeelle, ei tule ryhtyä homepölyisen irtaimiston puhdistukseen. Töissä on huomioitava myös yleiset työ- ja käyttäjäturvallisuuden vaatimukset. 5. Homeettomaksi siivouksen menetelmät Homeettomaksi siivouksen tavoitteena on päästä eroon homepölystä ja homeen hajusta. Homeettomaksi siivouksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin perusteellisissa siivouksissa. Erona normaaliin perusteelliseen siivoukseen on siivoojan suojaaminen hengityksensuojaimella ja HEPA- suodattimilla varustettujen pölynimureiden käyttö. Lyhenne HEPA tulee englanninkielisestä termistä High Efficiency Particulate Arrestance filter. HEPA -suodattimien läpäisyä kuvaavat suodatusluokat ovat H10... H14, jotka sinänsä ovat tehokkaita homepölyn erottamiseen. HEPA- suodatin poistaa tehokkaasti pölyn, siitepölyn ja bakteerit. Tavanomaista pölynimuria ei saa käyttää, koska homepöly pääsee sen läpi, leviten sisäilmaan. Tärkeä tekijä suodatinluokan lisäksi on koko imurin erotusaste, joka riippuu imurin rakenteesta. Rakennus- ja teollisuusimurit on luokiteltu L, M ja H- luokkiin, joista M- (Medium risk) ja H- (High risk) luokan imurit soveltuvat parhaiten vaativiin rakennus- ja homepölysiivouksiin. Imureiden vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa SFS-EN standardin mukaisella M- tai H-merkinnällä. Homeettomaksi siivouksen onnistumisen valvonta on tärkeää. Valvonnasta tulisi laatia kirjallinen raportti, joka liitetään homevauriokorjausta koskevaan dokumentointiin. Pohjoismainen siivouslaadun mittaamisen standardi INSTA800 antaa viitekehyksen puhtaustason visuaaliselle ja objektiivisille tarkastuksille. 5.1 Siivousjärjestys Oikealla siivousjärjestyksellä estetään homepölyn ja lian siirtyminen tiloista toisiin. Siivous etenee huone kerrallaan ja käytävä siivotaan viimeiseksi Siivous tehdään aina puhtaammasta tilasta likaisempaan päin Siivoaminen tehdään ylhäältä alaspäin Jos alueella on alalaskettuja tiloja, puhdistetaan niiden yläpuoleiset tilat ensin: alaslaskettujen kattojen yläpinnat ja yläpuolinen tekniikka (sähköjohdot yms.), kotelorakenteiden taustat ja seinäpinnat imuroidaan Suositeltavin menetelmä on ns. vedetön siivous, joka suoritetaan valmiiksi sopivaan kosteus- /nihkeysasteeseen valmistetuilla mikrokuitupyyhkeillä. Mikäli käytetään puhdistusaineliuosta sangossa, se on vaihdettava riittävän usein Kun siirrytään huoneesta tai tilasta toiseen, vaihdetaan puhtaat siivousvälineet lian siirtymisen estämiseksi Kalusteiden ja sisusteiden pyyhkimisessä käytetään joko kertakäyttöisiä tai helposti huollettavia mikrokuituisia pyyhkeitä. (Siivousvälineiden on oltava puhtaita ja puhdistusliinat tulee vaihtaa tilojen välillä) Siivousjätteet suljetaan ilmatiiviisti pusseihin ja hävitetään Siivouksen aikana on vältettävä kaikenlaista läpikulkuliikennettä siivottujen ja siivoamattomien tilojen välillä, ettei pölyä siirry takaisin siivottuihin tiloihin Siivouksen tarkastus tehdään aistinvaraisesti kaikkien työvaiheiden aikana

42 7 Siivotut tilat sinetöidään (ovi teipataan, huone korttiin tehdään merkintä siivouksen valmistumisesta) 5.2 Irtaimiston ja pintojen puhdistus Aina kun muutetaan eri kiinteistöön, on hyvä puhdistaa irtaimisto edellisen kiinteistön epäpuhtauksista. Erityisen tärkeää tämä on kun siirrytään pois homevaurioituneesta rakennuksesta. Irtaimisto siirretään pois homevaurioituneista tiloista jo ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista ja lajitellaan tarpeellisuuden ja mahdollisen puhdistettavuuden mukaan. Irtaimiston puhdistamiseen käytettävä alue on kokonaisuudessaan eristettävä muista tiloista väliaikaisilla osastoivilla suojaseinillä (tai muuten varmistutaan riittävästä osastoinnista). Puhdistustilan ilmanvaihto järjestetään koneellisesti siten, että puhdistustila on alipaineinen ja puhdistustyössä mahdollisesti irtoava pöly johdetaan suodattimella varustetun puhaltimen kautta ulos. Korvausilma puhdistustilaan tulee järjestää mieluiten suodattimen läpi (mieluiten HEPA-suodatus/ vähintään F7 suodatin). Puhdistustilaan siirretään irtaimistoa siten, että työskentelylle jää riittävästi tilaa. Tilassa oleva irtaimisto puhdistetaan yhdellä kertaa (esim. yhden työpäivän kuluessa) ja siirretään sen jälkeen puhtaisiin, vauriottomiin varastotiloihin. Kun puhdistustila on tyhjennetty, se siivotaan uudelleen. Vasta tämän jälkeen siirretään tilaan uusi erä irtaimistoa puhdistettavaksi Yleistä Kaikki tarpeettomat tavarat hävitetään. Arkistomateriaalien (asiakirjat, mapit ym.), sekä ATKlaitteiden puhdistamisessa ja/tai hävittämisessä tulee huomioida aina ko. kohteen tietosuojan ja turvallisuuden vaatimukset Kaikki selvästi homehtunut tavara, joissa on homepilkkuja tai pintahometta, esimerkiksi verhot ja pehmustetut tuolit, viedään hävitettäväksi. Myös selvästi homeelle haisevat tavarat tuhotaan. Asiakirjojen ja arvotavaran asianmukaisista jatkotoimenpiteistä tulee erikseen neuvotella Seinät, laipio, lattia sekä valaisimet ja kaikki kovat ja pehmeät kalusteet imuroidaan HEPAsuodattimella varustetulla imurilla. Suositeltava imuriluokka on M tai H. Imureiden vaatimuksenmukaisuus voidaan osoittaa SFS-EN standardin mukaisella M- tai H- merkinnällä. Myös hyllyjen taustat, sähköjohdot ym. pölyä keräävät tavarat ja pinnat imuroidaan Huonekasvit puhdistetaan huolellisesti ja vaihdetaan ainakin pintamulta Kaikki kovat vaaka- ja pystypinnat ja huonekalut nihkeäpyyhitään yleispesuainetta käyttäen esim. nihkeytetyillä mikrokuitupyyhkeillä tai kertakäyttöpyyhkeillä, jotta imuroinnin jälkeen pinnoille jäänyt hienopöly saadaan poistettua. Pyyhinnät on syytä suorittaa vasta aikaisintaan 1vrk:n kuluttua imuroinnista, jotta suuremmat pölyhiukkaset ehtivät riittävästi laskeutua Kovien pintojen puhdistusaineeksi riittää yleensä yleispuhdistusaine. Desinfioivia pesuaineita, kuten kloori- tai perhappoja sisältäviä tuotteita, voidaan käyttää jos epäillään, että pinnoilla on runsaasti hometta sisältävää likaa esimerkiksi pinnan epätasaisuuden takia. Käyttäessä erikoisaineita on ensin varmistettava puhdistusaineen soveltuvuus kyseiselle pinnalle ja noudatettava käyttöselosteiden ohjeita suojautumisesta ja varoajoista Syntyvät siivousjätteet suljetaan ilmatiiviisti ja kuljetetaan päivittäin pois alueelta Siivousjätettä ovat siivousroskat, imurin ja hengityksensuojaimen suodattimet, pölypussit, kertakäyttöpyyhkeet ja imuroitu pöly 2011