Hanketoimijoiden verkostoitumis- ja sparrauspäivä

Transkriptio

1 Hanketoimijoiden verkostoitumis- ja sparrauspäivä Tervetuloa maahanmuuttajien kotoutumista edistävien verkostoitumis- ja sparrauspäivään! Päivän tavoitteet, hankehakuaika ja haun painotukset Rahoituspäällikkö, Riitta Ilola, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maahanmuuttajien elämää Suomessa Ryhmäpäällikkö, Hanna Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Aluekoordinaattori Päivi Vatka, Kotona Suomessa -hanke Ohjaaja Riku Kivimäki, Oulun vastaanottokeskus Osallisena omassa elämässä Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kertaus Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista 3, 4 ja 5 ja iltapäivän työpajatyöskentelyn tavoitteet Työpajoissa työskentely Kuullaan toimijoita, pohditaan kohderyhmien tarpeita ja keskustellaan yhteistyömahdollisuuksista. Työpajat järjestetään toimintalinjoittain. Puheenjohtajina toimivat ELY-keskuksen asiantuntijat. TL 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus: Ville Mehtälä ja Verna Mustonen TL 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen: Päivi Jaakola ja Marja Kivekäs TL 5: Sosiaalisen osallisuus ja köyhyyden torjunta: Liisa Irri

2 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Tervetuloa hanketoimijoiden verkostoitumispäivään! Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

3 Verkostoitumispäivän tavoitteet 1. Saada tietoa hankehausta ja sen painotuksista 2. Saada ideoita omaan tai yhteiseen hanketoimintaan 3. Verkostoitua ja käynnistää yhteistyötä toisten hanketoimijoiden kanssa, erityisesti maahanmuuttoon liittyvissä hankkeissa. 4. Saada tilannekatsaus Pohjois-Suomen maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijatilanteeseen ja hanketarpeisiin. 5. Rahoittajan toiveena on erityisesti saada laadukkaita hankehakemuksia ja hankkeita Pohjois-Suomessa vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. 3 Etunimi Sukunimi

4 Rakennerahastot Suomi saa tukea EU:lta kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoitteena mm.: Synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja Vaikuttaa työllisyyden kasvuun Parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä Nostaa koulutustasoa ja kehittää osaamista Ehkäistä syrjäytymistä Edistää osallisuutta

5 Toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (48,6 % EAKR) Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (51,4 % EAKR) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 % ESR) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (33 % ESR) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (20 % ESR) Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

6 Toimintalinjat 3-5 ESR- HANKEHAKU Hakuaika Hankehaun erityisenä painotuksena on maahanmuuttajien kotouttaminen Kohderyhmänä toimintalinjoilla 3-5 voivat olla myös maahanmuuttajataustaiset henkilöt: Turvapaikanhakijat kansallisen lainsäädännön mukaan: 3 kk 6 kk 6 Etunimi Sukunimi

7 ELY-keskuksen EAKR-hankehaku Toimintalinjat 1-2 : liikenne ja ympäristöhankkeet Hakuaika Ympäristöhankkeilta (TL 2) toivotaan erityisesti elinkeinoelämälähtöisiä bio- ja kiertotalouteen sekä energiaja materiaalitehokkuuteen liittyviä kehittämis- ja tutkimushankkeita ml. pilotoinnit ja demonstraatiot. Rahoitettavien liikennehankkeiden tulee edistää yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. (EAKR-yritystuissa on voimassa jatkuva haku) 7 Etunimi Sukunimi

8 Tuen hakeminen Sähköinen EURA2014-hakujärjestelmä yksityiskohtaisine ohjeineen (verohallinnon Katsotunnistautuminen) Tukea haetaan ennen hankkeen aloittamista Hakemus kohdennettava yhteen erityistavoitteeseen Hankkeen rajaaminen tavoitteiden, toimenpiteiden, tulosten, kustannusten ja toteutusajan osalta hankesuunnitelmassa Valintakriteerit Kustannustehokkuus ja toteutuskelpoisuus

9 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen ESR- ja EAKR -hankkeiden käsittelyprosessi H A K E M U S S A A P U U HAKEMUKSEN KÄSITTELY JA ARVIOINTI Saapuneiden hakemusten listaus ja toimittaminen vastuualueille Käsittelijän valinta Hakijan kuuleminen tarvittaessa PerusELY:n kanta (hankeryhmä) Puoltaa/ei puolla Muiden viranomaisten näkemykset ja lausunnot -hankkeiden koordinointiyhteistyö maakuntaliiton kanssa - muut viranomaistahot (mm. AVI, OKM, KASTE, RAY) Hankkeen arviointi, pisteytys sekä valintaesitys Hakemuksessa kuvatun toiminnan tukikelpoisuuden ja sisällön arviointi - Hakemuksen pisteytys - Valintaesityksen laatiminen VALINTAESITYS JA HAKEMUKSEN MAHDOLLINEN TÄYDENTÄMINEN (Rakennerahasto ELY:n) Rahoitusyksikön valintaryhmä Hakemuksen täydentäminen tarvittaessa - hakemuksen täydentäminen tarpeen mukaan ja/tai mahdolliset neuvottelut ja keskustelut hakijan kanssa. Valintaesitys maakuntien yhteistyöryhmille MYR-KÄSITTELY MAAKUNNISSA MYR -sihteeristön käsittely Sihteeristö käsittelee kaikki hankkeet ja ottaa kantaa hyväksyttävän hankkeen ohjelmanmukaisuuteen - Ylimaakunnallinen hanke käsitellään kunkin toteutusalueen sihteeristöissä ja tarvittaessa myös MYReissä (kunkin MYRrin työjärj. mukaan) - Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee maakuntien kannalta merkittävimmät hankkeet. MYR käsittely Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee maakunnan kannalta merkittävimmät hankkeet kunkin maakunnan työjärjestyksen mukaisesti. P Ä Ä T Ö S

10 ESR TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Nuorisotakuun toimeenpanon tukeminen: ohjaus, koulutus ja tukipalvelut nuorille esim. nuorten työvoimapalvelut, työpajat Kehitetään uusia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville Kehitetään maahan muuttaneiden vastaanoton palveluita Tuetaan kotouttamistoimenpiteitä Kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallit, erityisesti EURESpalveluiden kehittäminen Kohderyhmänä henkilöt, joilla on mahdollisuus aktiivisen työvoimapolitiikan keinoin päästä avoimille työmarkkinoille Kohderyhmät: työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät erityisesti mikro- ja pk-yritykset.

11 ESR TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävät toimintamallit ja palvelut Yritysten ja työorganisaatioiden uudistumista ja kilpailukykyä edistävät johtamisen ja työn organisoinnin toimintamallit Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä vertaisoppiminen ja verkostoituminen Työntekijöiden ja yrittäjien sopeutumis- ja kilpailukykyä vahvistavat toimintamallit mm. muutostilanteiden hallinta Kohderyhmät: mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, ml yrittäjät; kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; erilaisten työvoima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjoajat; julkiset työorganisaatiot

12 ESR TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 8.1: Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja vähentävät toimenpiteet, mm. koulutus, neuvonta, ohjaus, mentorointi Sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen työllistävillä aloilla, mm. koulutus ja ohjaus Naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukeva osaaminen, erityisesti työnantajayrittäjyys ja innovaatioiden hyödyntämisestä lähtevä yrittäjyys Kohderyhmät: työssäkäyvät, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet; tutkimus- ja koulutusorganisaatiot; työnantajat, työllisyys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat; sosiaalipartnerit sekä muut järjestöt ja säätiöt.

13 ESR TL4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.1: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Menetelmät koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymisessä Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen mm. opiskelijoiden työelämävalmiudet ja oppisopimuskoulutus Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen edistäminen ja erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset) koulutusvaihtoehtojen kehittäminen Pyritään mm. Nuorten koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen Tutkinnon suorittamisen tehostamiseen > työllistyminen

14 ESR TL4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.2: Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon parantaminen Uuden ammatin hankkimisen tukeminen työpaikkoja tarjoavilta aloilta sukupuolinäkökulma huomioon ottaen Koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottaen Aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien kehittäminen Älykkääseen erikoistumiseen liittyvän osaamisen ja innovaatiovalmiuksien parantaminen Oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen Kohderyhmät (9.1 ja 9.2): opiskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet; erilaiset koulutusorganisaatiot; opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat.

15 ESR TL5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistav.10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tuettava toiminta pääsääntöisesti: Osallisuutta vahvistavien kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen Asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa Nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen Esimerkiksi: maahanmuuttajien tehostetut kotouttamistoimenpiteet, elämäntaitojen parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen Kehitetään sosiaalisia tukiverkostoja, matalan kynnyksen palveluita Omien voimavarojen vahvistamista vertaistuen ja yhteisöllisten palveluratkaisujen kautta. Kuntoutustoimenpiteinä voivat olla esim.aktiivisuutta lisäävät liikunta- ja kulttuuripalvelut. Kohderyhmät: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat

16 ESR-hankkeiden mitattavat tuotosindikaattorit Toimintalinja 3 Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat osallistujat (ET 6.1) Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat yli 54-vuotiaat osallistujat (ET 6.1) Työttömät ja työlliset (ml. itsenäiset ammatinharjoittajat) yli 54-vuotiaat osallistujat (ET 7.1) Tuettujen mikroyritysten sekä pk-yritysten lukumäärä (ET 7.1) Työelämän ulkopuolella olevat miehet ja työttömät miehet (ET 8.1) Yrittäjinä toimivat naiset (ET 8.1) Toimintalinja 4 Henkilöt, joilla on vain perusasteen koulutus Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat Toimintalinja 5 Työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä Työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa Pitkäaikaistyöttömät

17 Lisätietoa: > EU-rahoitus Hakijan ohje Kiitos!

18

19 Kotona Suomessa-hanke Valtakunnallinen ESR-rahoitteinen hanke Hankkeen kesto vuoden 2017 loppuun Hanketta hallinnoi Uudenmaan ELY-keskus Hanketiimi 10 henkilöä: kaksi projektipäällikköä, projektisuunnittelija ja 7 aluekoordinaattoria Kaksi hankeosiota: Hyvä Polku ja Hyvä Alku Tiivis yhteistyö kotouttamisen osaamiskeskuksen (TEM) kanssa ( 19

20 Hyvä Polku -hankeosio Kotouttamistyötä tekevien työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen valtakunnallisesti Koulutukset ja muut tilaisuudet ja tapahtumat Esimerkiksi: kevät 2016 tulossa kolmen päivän koulutuskokonaisuuksia kuntien työntekijöille Verkostojen rakentaminen paikallisesti ja alueellisesti (tarvittaessa) Esimerkiksi: monikulttuurisen sosiaalityön verkosto Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu Alueellinen tiedottaminen Prosessien kartoittaminen ja kehittäminen Kotouttamisen osaamiskeskuksen toiminnan vieminen alueelliselle ja paikalliselle tasolle Kotouttamisen hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen

21 Hyvä Alku-hankeosio Hyvä Alku hankeosiossa toteutetaan pilottiprojekteja Ensimmäinen pilottihankehaku oli keväällä 2015 > hankkeet alkavat tammi-helmikuussa 2016 Hankkeiden tulosten perusteella luodaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelukokonaisuus Oulu & Pudasjärvi: Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla Seuraava pilottihankehaku aukeaa tammi-helmikuussa 2016 Haussa hankkeita, joissa kehitetään innovatiivisia toimintatapoja kotoutumiskoulutuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen Kotona Suomessa -hanke vastaa valtakunnallisten tulosten muotoilusta ja pilottihankkeiden tukemisesta

22 Näkökulmia hankkeisiin (1/5) Kaksisuuntainen kotoutuminen ja hyvät etniset suhteet Kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamisen ja yhdessä tekemisen mahdollistava toiminta Esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, tilaisuuksia, retkiä, juhlia, kerhoja, harrastustoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, ryhmätoimintaa, vertaistukea Tavalliset suomalaiset maahanmuuttajia kotouttamaan esimerkiksi ystävä-, ystäväperhe- tai kummitoiminnan kautta Toisin sanoen: ei pelkästään maahanmuuttajiin keskittyvä hanke

23 Näkökulmia hankkeisiin (2/5) Maahanmuuttajien oma toimijuus ja osallisuus Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet Maahanmuuttajat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, ei vain toiminnan kohteina tai toimintoihin osallistumassa Miten voitaisiin vahvistaa ja tukea maahanmuuttajien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi lähiyhteisössä/ yhteiskunnassa/ edustamassasi järjestössä tai oppilaitoksessa?

24 Näkökulmia hankkeisiin (3/5) Oman roolin tai toiminnan pitäminen selkeänä mielessä Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan jokaisella on oma paikkansa Kannattaa keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten Miten omaa (perus)toimintaa voisi muokata tai kehittää niin, että se soveltuisi paremmin myös muille kohderyhmille kuin niille, jotka toiminta jo tavoittaa? Eihän toiminta huomaamatta sulje pois joitakin kohderyhmiä?

25 Näkökulmia hankkeisiin (4/5) Yhteistyön tekeminen Päällekkäisyyksien välttäminen; miten oma hanke parhaiten täydentäisi jo olemassa olevaa? Mitä kotouttamistyön kentältä puuttuu? Muiden hankkeiden (toiminnassa tai alkamassa olevien) huomioiminen Paikallisesti/ alueellisesti/ valtakunnallisesti Maahanmuuttajajärjestöjen huomioiminen

26 Näkökulmia hankkeisiin (5/5) Miten tavoitetaan se kohderyhmä, kenelle hanke suunnattu? Miten tiedotetaan, minkälaisia kanavia tiedottamisessa käytetään? Minkälaista kieltä käytetään? Onko tiedottaminen ja viestintä (pelkästään) kirjallista? Miten tiedottaminen voisi tapahtua kasvokkain? Kädestä pitäen mukaan toimintaan hakeminen

27 Yhteystiedot Päivi Vatka Kotona Suomessa hanke Aluekoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu p Uudenmaan ELY-keskus, työllisyys, työvoiman kehittäminen ja kotouttaminen Toimipaikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, OULU

28 Osallisena omassa elämässä Sakari Kainulainen, Dos., erityisasiantuntija Reija Paananen, FT, tutkija

29 Osaton ihminen kokee itsensä irralliseksi ja etäiseksi muista. nähdään asiakkaana, ongelmansa kautta. toimii kuuliaisesti niin kuin asiantuntijat ja muut ihmiset sanovat. 29 Etunimi Sukunimi

30 Osallinen ihminen taas kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. 30 Etunimi Sukunimi

31 Turvallisuus OSALLISUUS Mielekäs tekeminen Luottamus päätöksentekijöihin Tasa-arvo ja demokratia

32 Sosiaalisen hyvinvoinnin rakennuspuut

33 Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

34

35 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

36 1991- Pohjois-Pohjan Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7

37 Muukalaiset keskuudessamme Elintaso Elämäntapa Elämänlaatu

38 TL4 Osallisuus TL3 copyright Sitra kuvaaja Heikki Tuuli TL5 Osattomuus, köyhyys(kulttuuri)

39 Osallisuuden edellytykset Luottamus Keskinäinen kunnioitus Toimeentulo Toiminta Palvelut Tieto, taito ja merkitykset Etunimi Sukunimi 39

40 40 Etunimi Sukunimi

41 Mitä vahvempi tunne omasta hyvästä asemasta yhteiskunnassa, sitä vahvempi luottamus viranomaisiin. Kääntäen 3,6 2,2 41 Etunimi Sukunimi

42 Mitä vahvempi tunne omasta hyvästä asemasta yhteiskunnassa, sitä vahvempi luottamus muihin ihmisiin. Kääntäen 3,4 2,5 42 Etunimi Sukunimi

43 Asiantuntijatieto vs. kokemustieto Valitettavasti heidän pyörätuolinsa ovat liian suuria sokkelomme käytäville 43 Etunimi Sukunimi

44 Omatoimisuus lisääntyy, tiiviin tuen tarve vähenee 44 Alkuun voi olla pitkä matka Lähde: Nuoret eteenpäin 2015 Olemassa olevat palvelut tukevat nuorta eteenpäin Kannatellen eteenpäin Elämä haltuun Nuoren kokonaistilanteen selvittäminen, tavoitteiden asettaminen Kontakti nuoreen Syrjäytynyt nuori Nuori pääsee olemassa olevien palveluiden piiriin Nuori tekee itselleen jatkosuunnitelman, tuki jatkuu Mielekäs tekeminen ja kuntoutuminen Yksilötapaamiset, toiminnalliset ja kuntouttavat ryhmät Luottamuksellisen suhteen luominen Nuori kohdataan hänelle tutussa ympäristössä Nuori saa oman työntekijän

45 45 Yllätti miten pienestä asiakas oli kiitollinen. Hänestä oli aivan uskomatonta, että hänet tullaan hakemaan omasta kodistaan, saatetaan vastaanotolle ja vielä jäädään sinnekin pitämään kädestä kiinni tarvittaessa. Jäi vähän ristiriitainen olo; hyvä fiilis, että olin pystynyt auttamaan, mutta huomasi kyllä, että asiakas ei ollut tottunut itselleen mitään saamaan, saati pyytämään :(.

46 Erittäin vaikeasti tavoitettavat Eivät tule palveluihin missään tilanteessa Vaikeasti tavoitettavat Käyttävät palveluita satunnaisesti Helposti tavoitettavat Käyttävät palveluita säännöllisesti AMMATTILAISET LÄHI- VERTAISET ETÄ- VERTAISET

47 uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujia on osallistettu suunnitteluun/ toimintaan Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö jäänyt pysyväksi toiminnaksi vaikuttavuutta on arvioitu Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu

48 Ratkaisuna tukien ja palkkojen sovittelu sekä sosiaalinen innovaatio Taustalla lähiön rapautuminen ja lähikaupan kuolema Huoli asuntojen hinnoista (ja iäkkäiden asukkaiden palveluista) Vajaakuntoisten kauppa => Lähikauppa franchising-idealla (SPAR) Kiinteistön omistajan vuokranalennus Yksitoista vajaakuntoista kokoaikaiseen työhön kauppiaan kanssa asukkaiden ja asiakkaiden kiittelemä

49

50 Osallisuuden tukeminen tulee aloittaa ihmisten arkipäivästä Työskentelyn tulee lähteä liikkeelle osallistujien itsensä taidoista, mielenkiinnon kohteista ja toiveista käsin Kiinnitettävä huomiota osallisuuden edellytysten luomiseen, mm. Sijainti Aukioloajat Maksuttomuus Toiminnan keskityttävä Ihmisten kohtaamiseen, ei tiettyihin menetelmiin, Läsnäoloon ja kanssakulkijuuteen Arkisiin jaettuihin ja hitaisiin kohtaamisiin Ovien avaamiseen kiinnostumiseen

51 Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 51 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat

52 Kuopion kuntakokeilu: elämä edellä palveluihin 52 Etunimi Sukunimi

53 Miten osallisuutta edistetään Pohjois-Suomessa, esimerkkejä ESR TL5-hankkeista Kainuu, Naksu, Nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen, Kajaanin srk yhdessä sosiaalityön kanssa Lappi, toimintaa luontolähtöisin menetelmin, matalan kynnyksen sosiaalista kuntoutusta ja palveluohjausta, nuorten pajatoimintaa Pohjois-Pohjanmaa, Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen, Oulu

54 Osallinen ihminen taas kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. 54 Etunimi Sukunimi

55 Sokra-koordinaatio hankkeiden tukena Kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Ritva Sauvola Aluekoordinaattori, Pohjois-Suomi Puh Reija Paananen Tutkija, Pohjois-Suomi Sakari Kainulainen Erityiasiantuntija Puh Diakonia-ammattikorkeakoulu Uusikatu 46, Oulu 55