KIUKKUUN JA TURHAUTUMISEEN SUHTAUTUMINEN

Transkriptio

1 KIUKKUUN JA TURHAUTUMISEEN SUHTAUTUMINEN Tässä luvussa hahmotellaan parhaat strategiat haasteellisen käyttäytymisen, kuten kiukun ja turhautumisen, hallitsemiseen. Luvussa on osia varoitusmerkkien tunnistamisesta, toimeen tulemisesta suuttumuksen kanssa ja lapsen kiukun suhtautumisesta. Luvussa on myös esitelty pelejä ja harjoituksia, jotka auttavat vanhempia tai huoltajia keskustelemaan ja ymmärtämään lapsen tunteita. Suhtautuminen kiukkuun, turhautumiseen ja muihin haasteellisiin käyttäytymistapoihin Suuttuminen ja turhautuminen on luonnollista, mutta se, kuinka näiden tunteiden pohjalta reagoidaan, voi aiheuttaa vaikeuksia ADHD-lapsille, heidän sisaruksilleen, vanhemmille tai huoltajilleen, opettajilleen ja muille lapsille. Suhtautuminen vihan purkauksiin Vihan purkauksiin suhtautuminen voi olla haasteellista ADHD-lasten vanhemmille tai huoltajille ja opettajille. Seuraavat ohjeet voivat auttaa selviämään kiukunpuuskien kanssa, rauhoittamaan tilanteen ja jatkamaan eteenpäin: Odottakaa, kunnes lapsi on rauhoittunut, kestipä siinä kuinka kauan tahansa. Yrittäkää kuunnella lasta ja ymmärtää, mistä hän on vihainen. Selittäkää, että haluatte ymmärtää, mitä tapahtui. Kuunnelkaa lapsen selityksiä. Kuunnelkaa myös muita tilanteessa olleita lapsia. Keskustelkaa ratkaisusta ja pyrkikää välttämään tunteita, jotka voivat johtaa uuteen vihan purkaukseen. Joidenkin ADHD-lasten saattaa olla vaikea selittää tunteitaan sanoin, ja heidän voi olla helpompi piirtää tunteistaan kuvia. Kaikki lapset, mukaan lukien ADHD:ta sairastavat lapset, voivat oppia tunnistamaan varoitusmerkit ja laukaisevat tekijät, mikä auttaa heitä hallitsemaan suuttumustaan ennen kuin se karkaa hallinnasta. Tämä voi auttaa vähentämään kiukun tai turhautuneisuuden vaikutusta muihin. Myös vanhemmat tai huoltajat ja opettajat voivat oppia tunnistamaan varoitusmerkit ja laukaisevat tekijät, puuttumaan tilanteeseen ongelmallisen käyttäytymisen estämiseksi ja suhtautumaan vihan purkaukseen tavalla, jolla tilanne saadaan ratkaistuksi tehokkaasti

2 Jotkut ADHD-lapset saattavat olla aggressiivisia tai turhautuneita, koska he eivät osaa ilmaista itseään muulla tavoin. Puhuminen tunteista lapsen kanssa saattaa auttaa heitä löytämään tapoja kertoa omista tunteistaan. Jos suuttumuksen ilmaiseminen sanoin on vaikeata, voi olla avuksi käyttää 1 5 pisteen asteikolla varustettua "mielialamittaria", jonka avulla suuttumuksen tai turhautuneisuuden voi ilmaista ilman sanoja. Ohessa on ladattava malli. Mallista löytyy kenttä, johon lapsi voi piirtää syitä kokemiinsa tunteisiin. Vihan purkaukseen voi liittyä monia asioita, kuten Toimenpiteitä. Ajatuksia. Tunteita. Sanoja. Tapa, jolla suuttumuksesta viestitään. Suuttumuksen vaikutus toisiin. Sen, joka on joutunut kiukun kohteeksi, voi olla vaikeaa ymmärtää kiukun eri näkökohtia. Tällöin kannattaa noudattaa seuraavia ohjeita: Älkää ottako vihanpurkauksia henkilökohtaisesti. Lapsen suuttumusta ei kannata tulkita henkilökohtaisesti itseen kohdistettuna, vaan on otettava etäisyyttä ja yritettävä nähdä lapsen kommentit oikeissa mittasuhteissa. Pyrkikää erottamaan lapsi ja hänen käytöksensä toisistaan. ADHD-häiriöön kuuluu tunteidenhallinnan vaikeus. Lapsen syyttäminen tai häneen kohdistettu kauna voi vahingoittaa suhdettanne. Ei ole helppoa, kun lapsi sanoo tai tekee loukkaavia asioita, mutta lapsi tulee silti yrittää nähdä sellaisena kuin hän on ei vain viimeisimmän vihan purkauksen valossa. Pysäyttäkää tilanne. Lähtekää muutamaksi minuutiksi itse pois kiukkutilanteesta, jotta rauhoittuisitte ettekä sanoisi mitään,mitä voisitte myöhemmin katua. On myös tärkeää erottaa lapsi tilanteesta, jos mahdollista, ja antaa hänen rauhoittua. Puhukaa tapahtumasta jonkun kanssa jälkeenpäin. Suuttumuksesta puhuminen muiden ihmisten, kuten ADHD-tukiryhmän jäsenten, kanssa voi auttaa arvioimaan asiat uudelleen ja huomaamaan muita menestyksekkäiksi todettuja, suuttumusta hillitseviä keinoja. Antakaa lapsen ilmaista suuttumuksensa turvallisesti. Antakaa hänen esimerkiksi lyödä suurta tyynyä rullalle käärityllä sanomalehdellä tai polkea jalkaa äänekkäästi ulkona. Näin fyysinen jännitys ja energia pääsevät purkautumaan hallitulla tavalla, jonka jälkeen lapsi pystyy todennäköisesti puhumaan tunteistaan rauhallisemmassa mielentilassa

3 Perhekohtaiset strategiat vihan purkausten hillitsemiseksi Voi olla tärkeätä tarkastella strategioita, joiden avulla hillitään koko perhettä koskettavia vihan purkauksia. Riippumatta siitä, miten paljon perhe rakastaa ADHD-lasta, lapsi saattaa rasittaa perhesuhteita huomattavasti. Yhdessä elämiseen liittyvät haasteet voivat saada kenet tahansa perheenjäsenistä suuttumaan

4 Puhuuko lapseni minulle tunteistaan? Onko olemassa muita tapoja ilmaista tunteita kuin se, joka on lapselleni tyypillisin? Ehkä piirtäminen tai päiväkirjan pitäminen? Kuinka voin auttaa lastani puhumaan minulle tunteistaan? Milloin lapseni näyttää olevan iloinen ja huomaavainen? Milloin lapseni näyttää olevan ahdistunein ja vihaisin? Mikä on sen todennäköinen laukaisija? Tiedänkö, puhuuko lapseni kenenkään muiden, kuten sisarusten tai ystävien, kanssa siitä, miltä hänestä tuntuu? Ennen lapsen kanssa käytävää keskustelua tunteista tulee myös harkita seuraavia asioita: Mietittäviä seikkoja ennen kuin lapsen kanssa keskustellaan tunteista Lapsen kanssa käytävää tunteisiin liittyvää keskustelua kannattaa valmistella. Mietittäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Kuinka järjestän aikaa keskustellakseni lapseni kanssa tunteista? Mikä estää minua puhumasta lapselleni useammin tunteista? Mitkä tunteisiin liittyvät aspektit ovat mielestäni tärkeimpiä lapselleni? Kuinka helposti me pystymme perheenä puhumaan tunteista? Uskonko tietäväni, miltä lapsestani tuntuu? Mikä on paras ajankohta, eli milloin lapsella ei ole painetta esim. kotitehtävien tekemiseen tai kun ei ole liian myöhä illalla, jolloin lapsi on ehkä väsynyt? Mikä on paras tapa ryhtyä puhumaan tunteista ei vain lapsen tunteista, vaan myös omistasi tai jonkun muun tunteista, johon suuttumus kohdistuu? Miten tunteet voidaan yhdistää lapsen elämän eri tilanteisiin? Miten tunteet voidaan yhdistää lapsen elämän myönteisiin tilanteisiin? Kuinka voidaan puhua hankalammista asioista, kuten vihan hallinnasta? Kuinka pitkään lapselle voi puhua ennen kuin hän turhautuu tai ei pysty enää kuuntelemaan? 43 44

5 Miltä lapsesta tuntuu? Seuraavan tietovisailun tarkoituksena on auttaa lasta miettimään, miltä, missä ja milloin hänestä tuntuu tietyllä tavalla. Taulukossa on annettu sanoja, jotka voivat auttaa lasta ilmaisemaan tunteitaan. Käykää läpi kysymykset ja käsitelkää erityisiä tilanteita ja mahdollisia ongelmakohtia. Näitä voivat olla: "Miksi olen iloinen urheillessani?" "Miksi turhaudun, kun minun on tehtävä kotiläksyjä?" Tietovisailu lapsille: Miltä minusta tuntuu ja milloin minusta tuntuu siltä? Yhdistä viivalla sarakkeessa "Miltä minusta tuntuu?" oleva sana sarakkeessa "Missä minusta tuntuu siltä?" oleviin sanoihin. Voit vetää niin monta viivaa kuin haluat näiden kahden sarakkeen väliin. Kun olet päättänyt tehtävän, Katso, mitkä ovat sanat, joihin olet vetänyt eniten viivoja. Kerro tilanteesta, jolloin sinusta tuntui siltä. Mikä on mielestäsi kivoin yhdistelmä, jonka muodostit sarakkeiden sanoista? 45 46

6 Sanahakuleikki lapsille ja vanhemmille tai huoltajille Interaktiivinen tapa keskustella tunteista: luokaa sanahakutaulukko, jossa esiintyvät sanat tyytyväinen, iloinen, jännittynyt, mielissään, surullinen, kiukkuinen, vihainen, yksinäinen, murjottava ja turhautunut. Pyytäkää lasta etsimään sanat, ja aina kun hän löytää hakemansa sanan, pyytäkää häntä miettimään, milloin hänestä tuntui viimeksi siltä, ja kertomaan, mikä sai hänet tuntemaan niin. Kirjoittakaa muistiin, mistä sanoista lapsi puhui eniten ja käyttäkää sitä perustana: Parantaaksenne palkitsemiseen perustuvaa järjestelmää ymmärtämällä, mikä motivoi lasta. Estääksenne haasteellista käyttäytymistä ymmärtämällä, mikä saa lapsen turhautumaan tai suuttumaan. 47