Outokumpu Oy Malminets inlis08as to

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Outokumpu Oy Malminets inlis08as to"

Pia Järvenpää
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Outokumpu Oy Malminets inlis08as to Aiheen tutkirukeiin antoi Prznmäsn tilan omistajan, maaavil jsli ja Juho MiBkaesn Geologiasen tutki~~laitoksee~ kessebltuaeea 1951 lähett&bc einkkiatra2mb&yte. Lahettajlln ilnioi%uirsen mukaan nayte oli otetta uwllerakennaksen alle kiintogallioon louhitaeta kellarimontweta, sisalt&sen Myte aricalyyein mujraan 14,8 $ Zn, 0.5 $ Bi Ja 0,25 $ Ota. Häytteensttopaikkaa ai ole voitu myöhemmin kontrolloida, koaka kellariee inat ovat nyttemmin bs tonoit B, iaut- / ta mv, Bbikkacren Bsrtosan mukaan hlliosra esiintyi n. 0e5 8i:n paksuinen "musta juottin, Josta ko. Uyte oli otettu, UuBi~rakennukeen ymparilla oli ruiaisraeti Ito, kellorimontwta louhittuja magneettikiisurikgaita kivi&, jsisra oli havait~ariaee -Uni heikko sinkkiv&lkepirote (kontrolliaoaiyysi niistl mtoi t 0.81 $ Zn, O,t7 $ Cn, 0.26 $ Eli ja ). XhtU futkhrurlaitokaeils 1PIhetetyn nfligtteen IraatnluokkaP ol8~aia kappalatta ei ollut harvaittaviasa. LSytlijän iliaoitu8ren mtlkaaur aturiatit ja eanomalehtimiehetm olivat kerkinest kaikki parhaat kappaleet. Lt3ydön Johaoe ta Beologinen tutkimuelaito$ suoritti syyskeaalla 1951 alueelle tukan kallioperäkartoi taeien ja magneettiean seklii ewköiean tutki~nukaien~ joista yiraityirskohtainen selostua sekä brtat eeuraesvat oheieim liitteid 1-6, Koska ya. tutkimusten aukaan erlueella eaiiirityi eekä aagneettiria stts eau0iniy irno~alioita~ jotka liittyiviit Punaataeaz Suolahden vyllhgueel1p tavat.tiui$fn msanpintaesiintymisar& tavattaviin kiisupitoieiin kivila j eihinl eaitti tutkim~leitokiaen valtiongaologi tri Ewa, et%@ Outokumpu Oy ottaieii huolehtiakeeen jatkot utkisukeiata 80, IëhiM syvuairaukririrta, ksrka tutkimwlaitolwern kariraualraalumts oli earnansiikaiear'bi varattu muilla alueilla euoritsttavfln keiraubiin. Toimii;uejohtajan hyvaksyttya allskirjoitdaneen aeria~ta tekmän eeitykren ai1rrettii.n Geologisen tutkimnurrla1tokm.n hakemat valteukiset Outoktunpri Oytlle jatkotutkimuaten snorittamiista varten.

2 galliopera- ja geofysikaalisten karttojen perusteella suunniteltiin (osittain yhteietyöse i tri lhkumn kansea) alueelle kohe syv&kairsuaprofiilis P1 1-3, jotka leikkaavat voimakkaiaipia indikatioalneita ja alettiin ayvakairsas marraskuussa 1959, Y,a. eutuu3itelnian puitteirsa on alueelle kairattu sei jat Sgy 1-8Sy 6, joieta viiden aaarlyyaituiokaiet ovat k&ytettlviasp. Kairauarprofiilian (liite 7) mukaan on kiillegneiarei- Ja kvartsiittivyöhykkeen väliin juiv&i mmetabasiit%lw-vy6hyke kokoman magneettikiiaun impregnoixaaa ollen iciieugitoieuaiar paikotelleiri melko korkslakin, rikkipitoisuuden vaihdellseea $ t n vlilillki. Sinkkiviblkett8, joka yleena0 n&yttu seuraavan magneetti- - kiisuai, tavataan niinikun koko vyohykkeesia, mutta vain harvoin mkroekooppisesti havai ttavim rakeinsr. SinkUvUkepitoia UUB on voimakkain l~hsllki harteiitin taiauaasea, tiiviiesa, o~ittain mustia liwkeita muistuttavaaaa metabasiittivyöhyueesisa, mutta tiiiias8flkin ainkkipitsirurus vain harvoin yli* ta11 1 $tn rajan, BoimakkailiniRLn ~n~rra;l~~oi0~ttt vyuhyke on tavattu reij gee& Sgy-1 (Pl-1 ), jonka gitlioi' latrisiia9 Punaailien kellarimontuerea tavattu vyöhyke, jos arili.8 sliei Jatkuvuut$a atuodoetmm akselin suunnaeea. Tlaisa reigäaal on an-pitoiaiuna n. 30 nzn matkalla n, 1 $, Toinen iaaanpintapal3aratneiisra travat0u rtaneaiapipin ~ink8ii.i si- ~l ilt#lv i vyöhyke, Suolahden ladon luona (paljaeitaiiiai 27, joerrs Snpitoisuus oli 1.2 $) on liiviratetty psf 36511ta Bay+ ja 8gy-6, Vaikka- - kaan rerijaatii Bay-6 ei vie= ole analyyaitulolrsia kiaytettlri~säi, voidaan eiim räiacsn arvion ~ukaan sanoa, ettei einkkipitoieuum, ei~kkian ole kuin 1 $rn euaruneluoldroa. Koiska ksiireruis tuiootsn aiulraan Zn-rikkaimmernkin vy6hykkeen einkkipitoieuua on alle k~ttsrvuwra$ojen, lopetettiin kaisoukset toiitaiasksi taesti vcbiheesaaa, rililla n&yttu melkoirasn epatodennak6iielt&, etta vy4hyuseesen aietiltyiei aitw suurempia, ekonomiserti krnnattavia ainkkiinaimioits. Eairausten perueteella ei ole edea satunnaisesti tavattu kohtia, joieta edes valitssmslla aalai Punamaen neiytettii vastaavia na9ytteita. Nain ~llenaytou ilmeiselta, e ttö Pmaii~aen kellariiaontun niiyte on otettu valikobmlla aatw!m%iaeeta, poikke~elli~en

3 rikkaasta, mutta pienesta Zn-vaZkerikkaeta pahkwta, Jollaisilla ei asllaisanar ola Uytb.nöllietli mcsrkityrsfp. PunmnHen-SuoliahBan Zn-pl toinen vöhyke oeoi t taa kpi ttbngfn, e tf ii alueulla on tapahtunut mltneralieoi t udsl a, joten Blaeella kannet* aa jatkaa mauhetsiatö jii mahdolliaitcin rilrkaamplan eaiintyarisn löyttbeoieeksi ja siini mlrlearë, on tämb kemän aikana tarkoitus jatkaa kentttitatkimukniar Sa;gaeiefen Viitennieman alueella ja aen jatkeilla.

5 Kauppa- ja teollieuusministsriö Kaivost oimleto H e l s i n k i Kauppa- ja teollieuueministeri8 on antanut maallekuun 5 pciiviina 1952 Geologiselle tutkimuelaitokeelle valtauekirjat Sayneiaten kunnan Viitaniemen kylassa valtauksiia Vuot jarvf 1-10, mitkä valteuktset Geologinen tutkimuslaitos on aiirtanyt lokakuun 23 päiviin Outokumpu Oy:lle. Suoritettujen tutkimukeien perusteella flmoitamme, etta Outokumpu Oy luopuu ko. valtaukeisfa Pu6tjlirvi 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10. Kunnioittaen

6 Kauppa- Ja teollisuueminiaterit5 Xeivostoimisto H e l s i n k i Outckuopu T"S/AR Tehdyn pyynnön johdosta oheiutamme selost uk~en syv3kai rauaprofiileineen Vuatjarvi 1-10 valtauksllla Siiyneiaten pitajh Viitaniemen kylassa suori tetuista t utkimuksiets. Celo~tua liittyy ilmoitukseeme , olemme Inopuneet p.0. valtauksista. Kunnioittaen jolla

7 Outo kumgu Opin tutkiaiakrrart vaiteruaralueilla raaof t%u$eit p3bbaalarra Qaologiasn ta0kxaiiuila5tokserr mtuirittm5m tutkimireten revidoiatiln Ja eyo&kaisrtasten sraori tt&breslm. Uirsasprofiilien perua taerlla voi tiia iriuodoat wan ro;wlo&ia ~rleiopif rteirrollln asau lirulfildlsa eeiiaityariaaa af inll kw%eoa tulleen eelri8e'tykai, Yineraliaoltunut vyukgkat siahltyy ~~~aiiittiin rajoittuvwm metaba8iittlmuo&aetttsl~ (srr~ivkilb-bf osf itti-bclorii tt;i-m8t,aeisilpb 11uek a ), jowa magnest+ikiiem ja ainkkav3ilkett& saiintyy a ubteekliaen taaaieens, mutta k6yhgm pirot&@rna. Paikoit@llea soiintgg &ybs rik:~ikilsupitoå,t9 fiii ~g%f.hykksitq, eiutta nli~skikin 6-pitof suru jytl aine alle 20 $rn. Ylnkkiv#llk@tt&t ~iin ruaswm kuu aita 011 tavattu PWI@OA kellurimantaata atetuma nttytteasso - mik2 alran~orin johti tutkinuka lin alueella - ei tatvatt~ al.aa%&n.~ecj%~s& kompaktei~ ~6185- ~uiaha, vaan aba iilaikircrna pirotteenrir kaw% Ipr~~errtin J&iardsars& alle 1 ;:: n, :oe ote ttl3.n h~.roml.cson v8tiiinkin giwkb~mpla ~yöhyrrkelta. Kork ~ i ~ w t siakkipi k i ~ toisuude t IPUI Qe5 P I O~ L ~ O ~ ~ ~ B I ~ ~ OJhi- O ~ v%t álfe 2 $ Zn. r.ciira~~~~tu10~ten $e% izrytie maanpinbapet3aetmistri otettujen analypjien perutcella n%ytt&& ~o4~~&~ikuie+lt9~ et%& Punaffi&@n ayta edustaa muodosfwaesa harvin.isba, retaamis8e einkkiu&ljmga&kar, Jonka dtm+naiot ovat skr()nu@~lae8sa arielwrll inerkitykeetttls1f. Kooka uyv!ik&srsuartulokset Jr ayua lohkeritutkimukeet eiviit ole antaneet kyllln lupmvla tuloksia skonmaieen mal~ln Lby%yeia-

Samankaltaiset tiedostot

lheell tu.tkimwcsiin antoi Punamäen tilan omlst ;jan, maanviljelijä Juho kksell Geologiseen tutkimuslaitokseen kesäkl1u.ss

Ou.tokumpu. Oy alminetstntäosasto Tlltkimukeet Säynci ten pi t P jän Vi! taniemen kylässä. lheell tu.tkimwcsiin antoi Punamäen tilan omlst ;jan, maanviljelijä Juho kksell Geologiseen tutkimuslaitokseen