Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella"

Transkriptio

1 EURO :09 Sivu 2 Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella 2 Yhteisen eurooppalaisen valuutan euron vaikutukset suomalaisen pk-yrityksen toimintaan voidaan kiteyttää seuraavasti: Ulkomaantoimintojen helpottuminen Liiketoiminta helpottuu teknisesti monilta osin ja yritykset voivat nähdä koko euroalueen kotimarkkinoinaan. Koveneva kilpailu niin koti- kuin ulkomaan markkinoilla Kilpailu kiristyy niin kotimaan, Euroopan kuin monesti myös Euroopan ulkopuolisillakin markkinoilla ja paineet toiminnan tehostamiseen kasvavat. Tarve tehostaa yrityksen toimintaa Suomalaisen pk-yrityksen ensimmäisenä haasteena on usein puolustaa asemaansa kotimaan markkinoilla. Edelleen haasteena on puolustaa nykyisiä asemia ulkomaisilla markkinoilla ja myös saada suurempi jalansija laajentuvilla eurooppalaisilla kotimarkkinoilla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Oleellinen tekijä näihin haasteisiin vastaamisessa on objektiivinen, rehellinen arviointi yrityksen omista vahvuuksista ja heikkouksista sekä kattava arviointi toimintaympäristöstä. Euro mahdollisuus vai uhka? Euroajan liiketoimintasuunnitelma Tämä yrityksiin suunnattu laaja projekti on jatkoa vuonna 1998 toteutetulle PKyritysten EURORAHA -projektille, jossa perehdyttiin oppaan ja koulutuksen avulla euron käyttöön tilirahana. Opasta julkaistiin kpl ja koulutukseen osallistui henkilöä eri yrityksistä. Oppaan julkaisijat ovat nyt valmistaneet pk-yrityksille uuden työkalun, jossa paneudutaan euron tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin yrityksen liiketoiminnassa. Euroon liittyvässä keskustelussa on korostettu teknisiä muutoksia esimerkiksi kirjanpidossa ja tietojärjestelmissä. Kuitenkin euron tulo vaatii yrityksessä myös monipuolista strategista pohdintaa; miten hyödyntää avautuvia uusia mahdollisuuksia, miten vastata kiristyvään kilpailuun. Tämän oppaan tarkoitus on tuoda esiin niitä strategisia kysymyksiä, joita yrityksissä on hyvä käsitellä euron tullessa. Euroopan taloudellisen ja poliittisenkin integraation tavoitteena on viime kädessä nostaa kansalaisten elintasoa ja edistää hyvinvointia. Edellytys tämän saavuttamiselle on vahva talous ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiset yritykset. Kilpailussa lähinnä amerikkalaisten ja japanilaisten yritysten kanssa eurooppalaisten yritysten ongelmana ovat olleet pienet kotimarkkinat ja Euroopan markkinoiden hajanaisuus. Euroopassa on ollut erilaisia standardeja ja useita valuuttoja, kieliä ja liiketoimintatapoja. Talouden syvenevä integraatio vakauttaa kansantalouksia ja näin ollen helpottaa yritysten suunnittelua. Onnistuessaan yhteisen eurooppalaisen talouspolitiikan ja euron uskotaan tasoittavan eroja jäsenmaiden talouksien välillä, takaavan alhaisen inflaation ja pitävän korot alhaisina. Toisaalta valtioiden vaikutusmahdollisuudet talouteen ovat nyt rajatummat. Esimerkiksi devalvointia ei voida enää käyttää oman maan vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantamiseen. Talouden vahvistamiseen ja yritysten tehokkuuden sekä globaalin kilpailukyvyn parantamiseen pyritään poistamalla talouden toiminnalta esteitä ja takaamalla yrityksille rajoituksista vapaa, reilun kilpailun toimintaympäristö. Avaintekijä eurooppalaisen talouden kehittämisessä on yhteinen valuutta euro, jonka uskotaan osaltaan vahvistavan Euroopan taloutta. Yhteinen valuutta voi olla suomalaiselle pk-yritykselle joko uhka tai mahdollisuus. On pääasiassa yrityksestä itsestään ja sen omista toimenpiteistä kiinni, toteutuvatko uhat vai luoko toimintaympäristön muutos mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Näyttää siltä, että euro vaikuttavaa useimpiin toimialoihin. Vaikutuksiin on hyvä varautua: täytyy arvioida muutokset omalla toimialalla, suunnitella toimenpiteitä jatkoa varten, arvioida missä elinkaaren vaiheessa oma yritys tällä hetkellä on ja tämän pohjalta aloittaa muutosten toteuttaminen omassa toiminnassa. Yhteisen valuutan tuloon kannattaa valmistautua, pysähtyä hetkeksi miettimään omaa toimintaa ja hieman ravistella yritystä ja itseään. Yhtenäisvaluutan seurauksena yrityksille on hyvä laatia uusi liiketoimintasuunnitelma tai tarkentaa vanha. Työkalut ovat seuraavat: 1. Opas/työkirja, jonka avulla liiketoimintasuunnitelmaa voidaan kehittää. 2. Oppaan internetversio, jolla voi työskennellä kuin oppaalla. 3. Koulutus, jossa ohjataan liiketoimintasuunnitelman tekemistä.

2 EURO :09 Sivu 3 Oppaan ja sen internet-version käyttöohjeet EURO MAHDOLLISUUS vai UHKA? Sisällysluettelo: Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella 2 1. Perehdy oppaaseen yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa. Toisten yritysten kokemuksista on varmaankin hyötyä. 2. Jaa selvitystehtävät eri henkilöille tai työryhmille osa-alueittain sisällysluettelon mukaan.tiedon lähteistä saat arvokasta lisätietoa. 3. Kirjaa jokaiselta henkilöltä tai työryhmältä analyysin tulokset oppaaseen tai sen internetversioon 4. Tee päätös euroajan liiketoimintasuunnitelman toteuttamisesta. 5. Ilmoittaudu maksuttomaan koulutukseen, jossa ohjataan euroajan liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Euroajan liiketoimintasuunnitelma EURO kansi käs , 10:30 Oppaan internetversion saat ilman korvausta seuraavilta kotisivuilta: KTM: TT: FINNVERA: SUOMEN YRITTÄJÄT: MERITA: PALVELUTYÖNANTAJAT: SAMPO: 1. Oman toiminnan arviointi Nykytilan arviointi Toimintaympäristön arviointi Tiedonlähteitä 8 2. Euromarkkinoiden ja euron vaikutukset liiketoimintaan Yrityksen toiminnan organisointi euroalueella Haasteita yrityksen eri toiminnoille Markkinointi Sähköinen kaupankäynti Rahoitus ja laskentatoimi Tuotanto Henkilöstöhallinto Euroajan liiketoimintasuunnitelman kehittämiskohteet 30 Koulutuskalenteri takakannessa Siirtyminen euroaikaan Eurosta tuli Suomen virallinen rahayksikkö vuoden 1999 alussa. Markka säilyy euron rinnalla käypänä valuuttana enintään vuoden 2002 kesäkuun loppuun, mutta markka poistuu yleisestä käytöstä jo muutamaa kuukautta aikaisemmin. Euro on virallinen rahayksikkö euroalueen maissa, jotka vuoden 1999 kesällä olivat seuraavat EU:n viidestätoista jäsenmaasta: Alankomaat Luxemburg Belgia Portugali Espanja Ranska Irlanti Saksa Italia SUOMI Itävalta Siirtymäkaudella euroon siirtymisessä noudatetaan ei estettä, ei pakkoa -periaatetta, toisin sanoen yritykset voivat ottaa euron käyttöön haluamanaan ajankohtana. Siirtymäkauden ajan markka pysyy normaalisti käytössä olevana rahana. Vuoden 2002 alussa alkaa nk. rahanvaihtojakso, joka kestää kuusi kuukautta. Eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen ja silloin aletaan myös kerätä kansallisia valuuttoja pois käytöstä.vuoden 2002 alusta yritysten taloushallinnossa käytetään pelkästään euroa markan ollessa ainoastaan käteistä rahaa. Euro on ainoa laillinen maksuväline euromaissa viimeistään alkaen. Markkoja kuitenkin vaihdetaan euroiksi Suomen Pankissa vielä 10 vuoden ajan. Julkaisijat ja toimitusneuvosto: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Olli Aulio, Taavetti Mutanen Finnvera: Jari Pirinen Merita Pankki: Kristiina Knaappila, Pirkko Kilpelä, Hilkka Rautio Yritys-Sampo: Antti Kuljukka Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto: Simo Pinomaa Palvelutyönantajat: Arto Kettunen, Tarja Tuominen Suomen Yrittäjät: Seppo Toivonen Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto: Mauri Kavonius Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskus: Salme Sirviö, Satu Helin Turun Euroneuvontakeskus: Eero Kokkonen Tipal: Pirkko Valtonen Tekijät: Hannu Seristö ja Pekka Malmberg Painatus: KM-Painotalo Oy, 1999 Sivunvalmistus: Jules-Tuotanto Oy, Helsinki Yrittäjäruuvi Oy, Helsinki ISBN x Tämä kampanja on toteutettu Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin taloudellisella tuella.

3 EURO :09 Sivu 4 1 Oman toiminnan arviointi Euroalueen syntyminen on suomalaiselle pk-yritykselle uhka, jos yritys on perustaltaan huonossa kunnossa. Jos taas yritys on hyvässä kunnossa toisin sanoen sillä on vahva tuote, se on tehokas ja sillä on vankka rahoituspohja niin euroalueen syntyminen voi olla sille suuri mahdollisuus. Suurten toimintaympäristön muutosten yhteydessä yritysten kannattaa aina tehdä syvällistä ja kyseenalaistavaa itsetutkintaa. Omaa toimintaa voi arvioida seuraavien yleisten kysymysten avulla. Kuinka hyvin teemme asioita? Kuinka teemme asioita? Miksi teemme asioita? Mitä ylipäätään teemme? Kysymykset ovat järjestyksessä helpoimmasta vaikeimpaan. Ensimmäinen kysymys liittyy päivittäiseen toimintojen tehostamiseen, esimerkiksi siihen, kuinka paljon viallisia komponentteja linjalta valmistuu tai mikä on työvoimakustannus tuotetta kohden. Toinen, hieman harvemmin arvioitava kysymys liittyy esimerkiksi siihen, pitäisikö yrityksen valmistaa tuotteita henkilötyövoimalla vai investoida automaatioon. Kolmas kysymys liittyy varsin harvoin tehtyyn arviointiin esimerkiksi siitä, pitäisikö yrityksen valmistaa lainkaan joitain tuotteita tai osia, vai olisiko viisaampaa hankkia ne yrityksen ulkopuolelta. Viimeinen kysymys on syvällinen arviointi, jonka avulla puntaroidaan sitä, missä liiketoiminnassa yrityksen olisi syytä olla; pitäisikö esimerkiksi valmistaa fyysisiä tuotteita vai keskittyä tuotteita tukevien palvelujen tarjoamiseen Nykytilan arviointi 4 Markkinoiden kasvaessa ja kilpailun kiristyessä kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja tukeutua muualla yhteistyöhön toisten yritysten kanssa. Yritysten verkostoituminen tuleekin lisääntymään euroaikana merkittävästi. Mikä on tärkeintä, mitä yrityksemme tuottaa ja myy? fyysiset tuotteet palvelut osaaminen kokonaisratkaisut. Mikä on se ydinosaaminen, jonka varassa yrityksemme toimii? Mistä toiminnasta, tuoteryhmästä tai tuotteesta yrityksemme saa parhaan tuoton? Missä ovat yrityksemme tärkeimmät markkinat? Mitkä ovat yrityksemme tärkeimmät kilpailijayritykset ja tuotteet?

4 EURO :09 Sivu 5 Onko kilpailu toimialallamme kansallista vai kansainvälistä? Kysymyksiä oman aseman arviointiin: Mikä on markkinaosuutemme? Markkinaosuuden kehitys? Mitkä ovat vahvuutemme: - osaava henkilöstö - valmistusosaaminen - ainutlaatuinen tuote - markkinointiosaaminen - jakelutiet, jne. Mitkä ovat heikkoutemme: - rahalliset resurssit - osaamattomuus - tuotannon mittakaava - riippuvuus alihankkijoista - kapea tuotevalikoima, jne. Mitkä ovat resurssimme kehittää toimintaa: - pääoma - liikkeenjohto - asiantuntemus Mitkä ovat henkilöstömme koulutustarpeet? Lai-Mu Oy:llä markkinastrategia kilpailuetuna Lai-Mu Oy valmistaa työkoneohjaamoita sekä kiinteistöjen hoitoon taajamatraktoreita. Työkoneohjaamoiden tarkastelu ei ole relevanttia eurostrategian kannalta, koska se on alihankintatuote toisille työkoneiden valmistajille. Lai-Mu toimittaa ohjaamoita suoraan vientiin ja osa niistä viedään välillisesti toisten työkoneiden valmistajien toimesta. Lai-Mu toimittaa myös ohjaamoita maailman suurimmalle metsätraktorivalmistajalle Timberjackille. Taajamatraktorien osalta Lai-Mulla on suoraa vientiä EU-alueelle sekä vähäinen määrä sen ulkopuolisiin maihin, lähinnä Norjaan, Venäjälle ja Viroon. Yhtiö on suhteellisen kansainvälinen PKT-yritys viennin ollessa 30 % 75 miljoonan markan liikevaihdosta. Suurin vientimaa on Hollanti, josta liikevaihtoa tulee yli 10 miljoonaa markkaa. Työkoneohjaamoiden osalta toimitusjohtaja Muisto Laine ei pidä uhkaa muista euromaista kovinkaan suurena, koska ohjaamoiden kuljetus on varsin arvokasta ja Suomessa tehtävät työkonemäärät ovat pieniä ja niiden laatutaso suhteellisen korkea. Suurimmat työkoneiden ohjaamon valmistajat ovat Pohjoismaissa Volvo, Kalmar Kurikan tehdas (Velsa) ja kolmantena Lai-Mu. Molemmat kilpailijat ovat kunnioitettavia ja omaavat suuret resurssit. Työkoneohjaamoiden valmistus on siksi poikkeavaa, että ostaja joutuu panostamaan tuotekehitykseen merkittävästi ja aikasykli lähentelee 0-valmistuksen vuotta. Taajamatraktorien osalta Lai-Mun strategia on selkeä EU-alueella. Kilpailijoita on noin 20, joista suurin osa on isompia. Eurooppalaisen kilpailun koveneminen näkyy jo kotimaassakin. Lai-Mu varautuu lisääntyvään kilpailuun yritysostoilla, jolloin päävientialueelta eli Keski-Euroopasta ostettaneen yrityksiä, joilla on hyvät markkinaosuudet. Traktorien hyvät työlaitteet ja laatu takaavat markkinaosuuden ja käyttökatteen säilymisen, jolloin hintakilpailuun ei ole tarvetta. Maksuajat ovat yleensä noin 30 päivää. Taajamatraktoreiden myyntiaika on koko vuosi ja myyntialue muodostuu talvilumialueesta, joka ulottuu Tukholmasta noin 150 km etelään ja sen eteläpuolelta alkavasta viheralueesta. Molemmille alueille on myynnissä omat työlaitteet.

5 EURO :09 Sivu Toimintaympäristön arviointi Yrityksen toimintaympäristö voidaan jakaa arviontia varten neljään osaan: alueelliset markkinat asiakkaat kilpailijat toimiala. Ensimmäinen tehtävä on arvioida, lisääntyykö kilpailu yrityksen markkinoilla euron tultua. Useimmilla toimialoilla kilpailu lisääntyy ja kiristyy. Se tuo haasteen tehostaa toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa niin asiakkaiden, kilpailijoiden kuin toimialankin suhteen. Sisämarkkinoiden ja euron näkökulmasta on tärkeää arvioida alueellista markkinatietoa. Alueena tässä tapauksessa on Euroopan unioni tai sen osa eli euroalue. Arvioinnin kohteena ovat tällöin: 6 EU-lainsäädäntö (esim. direktiivit, kilpailulait) kansallinen lainsäädäntö jäsenmaissa euroopanlaajuiset standardit EU:n yrityksille kohdentaman alueellisen tuen muodot ja kohteet poliittinen ilmapiiri eri jäsenmaissa ulkomaisten yritysten suhteen EU:n laajuiset ja kansalliset toimialakohtaiset kehitysohjelmat yksittäisten maiden tarjoama tuki yrityksille julkisiin hankintoihin liittyvät politiikat.

6 EURO :09 Sivu 7 Asiakkaista on syytä arvioida seuraavia seikkoja: ostokäytännöt loppuasiakkaan valintakriteerit ja mieltymykset ostovoima mahdolliset asiakkaita koskevat toimialajärjestelyt näkemykset kilpailijoiden tuotteista; huhut tulevasta potentiaaliset uudet asiakkaat. Kilpailijayritysten toiminnan seuranta ei aina ole helppoa ja usein joudutaan tekemään johtopäätöksiä varsin vajavaisen tiedon varassa. Kilpailija-arvioinnissa huomioitavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: muutokset toimintamuodoissa: esim. valmistuksen siirtäminen toiseen maahan, lisenssisopimukset muutokset kilpailijoiden strategioissa; esim. keskittyminen johonkin kapeaan segmenttiin tai palvelukomponentin liittäminen tuotteeseen kilpailijoiden saamat kaupat: miksi, millä ehdoin? taloudellinen asema, pääomarakenne tuotteet; vertailu omiin tuotteisiin, hinnat, toimitusehdot suhteet asiakkaisiin, kilpailijoihin ja tavarantoimittajiin tai alihankkijoihin potentiaaliset uudet kilpailijat, esim. läheisiltä toimialoilta. Tietosavo Oyj toimii tietojärjestelmien kehittäjänä, muutosten veturina ja alan uudistusten luotaajana Kuopiossa toimiva Tietosavo on erikoistunut palvelemaan energiayritysten vaativia ja monimuotoisia tietojenkäsittelytarpeita ENFO-tuoteperheen ja -palvelujen avulla sekä tarjoamaan laajoja tulostuspalveluja. Tietosavo pyrkii parantamaan asiakkaittensa menestymistå kovenevassa kilpailussa. Tietosavon menestyksen lähtökohtana ovat kyky kehittyä asiakaskunnan tarpeiden mukaan toiminta- ja teknologiaosaamisessa. Johtaja Veikko Karttusen mielestä eurovaluutta ja vuosi 2000 ovat tuoneet Tietosavolle oman strategisen mahdollisuudenn vastata muuttuviin markkinoihin. Se on rakentanut omat tuotteensa ja palvelunsa vastaamaan juuri näihin haasteisiin. Toimintaympäristön muutokset tarjoavat yritykselle myös erinomaisen mahdollisuuden kansainvälistymiseen. Yrittäjien kannattaisi varautua muutoksiin hyvissä ajoin ja ennakoida hankinnat. Tietojärjestelmän muutostoimenpiteitä ei kannata jättää viime tippaan, koska tuleva vuodenvaihde sekä vuoden 2001 loppu tulevat olemaan kiireistä aikaa useimmille ohjelmistotoimittajille ja konsulttiyrittäjille.

7 EURO :09 Sivu 8 Toimialan kehityksestä on hyvä seurata mm. seuraavia seikkoja: yleiset kehitystrendit toimialalla; esim. keskittyminen, allianssit hintojen kehitys raaka-aineiden ja komponenttien lähteet ja hinnat kehitys tuotantoteknologiassa toimialaa koskeva erityislainsäädäntö standardit. Monella vaihtelulle alttiilla toimialalla on erityisen tärkeää, että yritys säilyttää joustavuuden tehdä nopeitakin muutoksia toiminnassaan. Oikean tasapainon löytäminen peräänantamattomuuden ja joustavuuden välillä on erityinen haaste nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Määrätietoisuudesta ei saisi tulla jääräpäisyyttä, eikä joustavuudesta poukkoilua. 8 TIEDONLÄHTEITÄ Alueellisen tiedon hankinnassa hyviä lähteitä ovat Euroneuvontakeskukset, muut kansallisten viranomaisten tarjoamat palvelut sekä EU:n monipuoliset tietopalvelut, jotka ovat internetin kautta hyvin saatavilla. Lisäksi mm. EU:n komission edustuston tietopalveluosasto Helsingissä tekee tilauksesta tiedonhakuja. Asiakastiedon ja kilpailijatiedon hankinnassa vastuu on paljolti oman henkilöstön, mm. myyntiedustajien ja ulkomaisten agenttien tai maahantuojien harteilla. Yksinkertainen mutta varsin hyvä tapa saada tietoa tärkeästä asiakkaasta tai kilpailijasta on tilata sen sijaintipaikan paikallinen sanomalehti. Lisäksi hyödyllisiä välineitä ovat erilaiset internetin kautta käytettävät uutispalvelut. Toimialaa koskevaa tietoa saa usein parhaiten kansallisilta ja kansainvälisiltä toimialajärjestöiltä. Seuraavassa esitellään hyviä tiedonlähteitä: Panorama of European industries Vuosittain sekä kirjana että CD-ROMina julkaistava EU:n kustantama laaja teos, jossa on kuvaukset eri toimialoista. Panoramasta löytyy myös yhteystiedot eri toimialojen kansainvälisiin järjestöihin. Internet-osoitteita: EU:n pääpalvelin, josta yhteys tietolähteisiin; myös suomeksi. Mm. sisämarkkinoita koskevaa tietoa löytyy osoitteesta Pointcast-uutispalvelusta voi valita esim. tiettyjä toimialoja tai yrityksiä, joista saa päivittäin julkisuudessa olleita uutisia. Euroopan yhteisöjen julkaisutoimisto, jolla on tietoa EU:n tuottamista julkaisuista ja lainsäädännöstä. Yhteistietoja; myös suomeksi. Valtionvarainministeriön ja EU:n komission eurosivut. Euroopan komission Suomen edustuston sivut sisältävät muun muassa tietoa pk-yritystuista Euroopan rahaliittoyhdistyksen kotisivut

8 EURO :09 Sivu 9 Chekmark Oy Pieksämäkeläinen Chekmark Oy valmistaa kassakoneisiin kassalaatikoita. Chekmark Oy:llä on erinomainen tilaisuus hyödyntää euron valuuttamuutos ja laajentaa oma tuotantonsa vastaamaan tulevaa kysyntää ja kauppiaiden tarpeita. Kotivaluutan muuttuessa Chekmark Oy alkaa valmistaa kauppiaille uudenlaisia kassalaatikoita helpottamaan kauppiaiden jokapäiväistä myyntitoimintaa. Siirtymäaikana (aika kestää mahdollisesti vain 2 kk) yrittäjien tulee miettiä kuinka toimivat kahden rahana aikana. Kuinka mahduttaa sekä markat että eurot yrityksen kassalaatikoihin? Asiakas maksaa ostoksensa markkoina tai euroina, mutta hänelle palautetaan ainoastaan euroja. Kauppiaiden vaihtokassan on oltava euroina kassalippaassa ja kauppiaat toimivat siirtymäaikana markkojen poiskerääjinä sekä palauttavat myynneistä kertyneet markat pankkiinsa. Chekmark Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pihlajamäki on sitä mieltä, että kauppiaiden kannattaisi valmistautua tähän eurovaluuttamuutokseen kustannustehokkaalla tavalla ja hankkia uusi kassalaatikko hyvissä ajoin uusien seteleiden tullessa, kuitenkin viimeistään 2002 alussa euron ollessa ainoa laillinen maksuväline maassamme. Yrityksellä on strateginen mahdollisuus, koska markkinoille on tulossa toimialaan olennaisesti liittyvä suuri muutos ja yrityksellä on jo valmiina muutokseen modifioitu tuote. Chekmarkilla on myös tilaisuus miettiä kuinka kehittää markkinoitaan entisestään varsinkin euroalueen maihin uudella tuotannolla ja tuotteilla. Yrityksen on myös varauduttava kohtaamaan koveneva kilpailu kotimarkkinoillaan, koska ainakin euroalueelta tulevat kilpailijat valmistavat tulevaisuudessa mitoiltaan juuri samanlaisia kassalaatikoita. Ulkomaiset kilpailijat koetaan yrityksessä hieman edullisemmiksi, mutta niiden tuotteet eivät välttämättä ole yhtä laadukkaita. Ohjeita eurosopimusmerkin ja eurosopimusmerkeistä kertovan julisteen sekä muuntotaulukoiden käytöstä kauppiaille on saatavissa Kaupan Keskusliiton kotisivuilta. Suomen Pankin sivut, joilta löytyy EMU:a ja euroa koskevaa tietoa. Ajankohtaista tietoa yrityksistä, talouspolitiikasta ja lainsäädännöstä. Englantilaisen Cranfieldin yliopiston ylläpitämä erinomainen portti monipuolisen Eurooppaan liittyvän tiedon lähteille. Tekesissä toimiva Suomen Komission-T&K-sihteeristö hoitaa EU:n tutkimusohjelmien tiedotusta ja neuvontaa Suomessa Viimeisimmät euro-tiedot ja tietoa Meritan pankkipalveluista. Teollisuuden ja Työnantajain eurosivut. Vakuutuspalvelut yrityksille Rahoituspalvelut, riskirahoitukset, tiedotteet ja yhteyshenkilöt KTM:n kaikki palvelut yrityksille Lehdistötiedotteet, PT-lehti, oikeustapaukset, suhdannetiedot ja tilastot. www. te-keskus.fi Pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymispalvelut sekä rahoitus ATK-alan uutiset,tapahtumat, sopimushedot ja vastaavat kansainväliset edunvalvontaorganisaatiot Suomen Yrittäjien toiminta ja palvelut sekä yrittäjäyhteydet. Tietoja euroalueen valuutasta, strategiasta ja julkisista hankinnoista.

9 EURO :09 Sivu Euromarkkinoiden ja euron vaikutukset liiketoimintaan Euron myötä valuuttakurssiriskit euroalueella poistuvat, yritysten valuutanvaihtokustannukset alenevat ja korkoerot euroalueella kapenevat. Kiristyvä kilpailu aiheuttaa uudellenjärjestelyjä monilla toimialoilla: yritysostoja, fuusioita ja alliansseja. Merkittävä muutos yritysten kannalta on se, että valuuttakurssiriski ja valuutan vaihtokustannukset euroalueen sisäisessä kaupassa poistuvat. Valuuttakurssiriskit ja valuutan vaihdon kustannukset luonnollisesti säilyvät siinä tapauksessa, että kaupassa käytetään muuta valuuttaa kuin euroa. Esimerkiksi kaupassa amerikkalaisten asiakkaiden ja toimittajien kanssa euron ja dollarin välinen vaihtokurssi ja sen vaihtelu ovat merkityksellinen tekijä. Yksi hyöty on, että korot eri euromaissa lähenevät toisiaan ja pysynevät vakaina ja ne riippuvat lähinnä luotonsaajan luottokelpoisuudesta sekä rahoitusmarkkinoiden kilpailutilanteesta. Toinen hyöty yrityksille on lisääntyvät rahoitusmahdollisuudet laajemmilta ja tehokkaammilta rahoitusmarkkinoilta. Yhteinen valuutta yhdessä muiden talouden integraatiotoimenpiteiden kanssa aiheuttanee melkoista myllerrystä monilla toimialoilla Euroopassa. Eurooppalaisten yritysten pieni koko verrattuna amerikkalaisiin ja japanilaisiin yrityksiin, monella alalla vallitseva ylikapasiteetti, sääntelyn purkaminen, valtionyhtiöiden yksityistäminen ja avoimemmat julkiset hankinnat ovat syitä muutoksiin toimialarakenteissa. Kilpailu varmasti kiristyy tulevaisuudessa ja toimialoilla syntyy voittajia ja häviäjiä. On puolustettava markkina-asemaa Suomen markkinoilla, jotka vahvasta kansainvälistymisestä huolimatta ovat kuitenkin useimmille pk-yrityksille hyvin tärkeät. Monet ulkomaiset yritykset ovat saattaneet tähän asti pitää Suomen markkinoita joko siten suojeltuina, ettei tänne voi tai kannata tulla, tai niin pieninä, ettei esimerkiksi tuotteiden pienikään sopeuttaminen näille markkinoille ole taloudellisesti perusteltua. Toimintympäristön muututtua on jo nähtävissä, että monella alalla ulkomaiset yritykset ryhtyvät aktiivisemmin toimimaan myös Suomen markkinoilla. Suomalaisyrityksille syntyy mahdollisuus ja usein myös tarve laajentaa toimintaansa Suomen ulkopuolisilla markkinoilla. Syynä on esimerkiksi tarve saavuttaa toiminnan mittakaavaetuja tuotekehityksessä, hankinnassa, tuotannossa tai markkinoinnissa. Yritykselle voi olla myös viisasta vastata ulkomaisen kilpailijayrityksen Suomen markkinoilla heittämään haasteeseen haastamalla tämä kilpaan sen omalla markkina-alueella ulkomailla. Kilpailun kiristyminen Euroopassa ajaa yrityksiä yhä tehokkaampaan toimintaan, mikä näkyy kilpailun kiristymisenä myös Euroopan ulkopuolella. Ennen kuin yritys päättää toiminnastaan jossain maassa, on sen hyvä perehtyä tarkasti ko. maan työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Suomalaisille yrityksille on koitunut yllätyksiä ja huomattavia työsuhteen lakkauttamiseen liittyviä kuluja mm. silloin, kun on suljettu ulkomailla sijaitseva tuotantoyksikkö. Yksi seuraus Euroopan markkinoiden yhdentymisestä on se, että suhdanteet Euroopassa lienevät jatkossa yhtenäisempiä, ts. koko Eurooppa on yhtä aikaa joko nousu- tai laskusuhdanteessa. Tämä on hyvä suomalaistenkin yritysten huomioida, kun ne arvioivat riskien hajauttamista liiketoiminnassaan. Enää ei ehkä Euroopan sisäinen hajautus riitä, vaan voi olla viisasta hajauttaa toimintaa laajemmin, käytännössä useimmiten Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan kesken. 2.1 Yrityksen toiminnan organisointi euroalueella Yrityksen strategiassa määritellään tavoitteet mm. siitä, että haluaako yritys olla kansallinen, eurooppalainen vai maailmanlaajuinen toimija. Tähän määrittelyyn vaikuttavat oleellisesti seuraavat seikat: missä sijaitsevat yrityksen nykyiset ja potentiaaliset markkinat mikä on kilpailutilanne eri markkinoilla mikä on hintataso eri markkinoilla mikä on yrityksen kokemuspohja eri markkinoilla kuinka kaukana eri markkinat ovat Suomesta maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja liiketoiminnan käytäntöjen suhteen mitkä ovat logistiset kustannukset eri markkinoille.

10 EURO :09 Sivu 11 Yrityksessä on myös tarpeen miettiä toiminnan koordinointia euromaiden ja euroalueen ulkopuolelle jäävien maiden kesken huomioiden odotettavissa oleva EMUkehitys. Esimerkiksi milloin Ruotsi liittyy EMU:un ja mitä se merkitsee yrityksen toiminnalle Ruotsin markkinoilla tai miten se vaikuttaa yrityksen ruotsalaisten kilpailijoiden toimintaan? Lisäksi on hyvä ennakoida itäisen Euroopan maiden mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutukset. Erot EU-maiden ja maiden sisäistenkin alueiden toimintaympäristöissä voivat olla hyvin suuria. Yhtiöverotus vaihtelee 28-45%:n välillä ja henkilöiden tuloverotus hieman enemmän. Arvonlisävero on normaalisti 15-25%:n välillä. Ostovoimakorjattu BKT on euroalueen rikkaimmilla seuduilla kuten Hampurin alueella lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon nähden. Köyhimmillä alueilla kuten Portugalissa tai eteläisessä Espanjassa ja Etelä-Italiassa se on vain noin 60% EU:n keskiarvosta. EU:n köyhempien maiden joillakin alueilla kansallinen ja EU:n tarjoama tuki voi olla jopa puolet esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamisen kustannuksista. Usein tähän liittyy myös yhtiön vapautus veronmaksusta jopa usean vuoden ajaksi. Säännöllinen vuotuinen työaika teollisuudessa tunteina työntekijää kohti 1997 Saksa 1573 SUOMI 1716 Ruotsi 1752 Englanti 1774 Sveitsi 1844 USA 1904 Lähde: EVA 1998 Arvonlisäverokannat EU-jäsenmaissa 1999 EU-maat Yleinen verokanta Ruotsi 25 Tanska 25 SUOMI 22 Belgia 21 Irlanti 21 Ranska 20,6 Itävalta 20 Italia 20 Kreikka 18 Hollanti 17,5 Iso-Britannia 17,5 Portugali 17 Espanja 16 Saksa 16 Luxemburg 15 Useimmissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa elintarvikkeisiin ja eräisiin muihin perushyödykkeisiin sovelletaan yleistä alempia verokantoja. Arvonlisäveropohjan laajuus vaihtelee eri maissa. Työvoimakustannukset teollisuusmaissa 1998, euroa/tunti (teollisuustyöntekijät) Euro-maat Muut maat Saksa 25,36 Sveitsi 21,58 Norja 21,23 Tanska 21,07 Belgia 20,78 Itävalta 19,88 Ruotsi 19,77 SUOMI 19,27 Alankomaat 18,87 USA 16,68 Ranska 16,37 Japani 16,00 Italia 15,18 Britannia 14,70 Kanada 14,19 Irlanti 11,92 Espanja 11,02 Kreikka 8,09 Portugali 4,82 Lähde SAF Bruttokansantuote asukasta kohden 1998* Indeksi Suomi=100 Luxemburg 159 Yhdysvallat 141 Norja 127 Sveitsi 122 Tanska 121 Islanti 121 Kanada 113 Japani 112 Belgia 112 Itävalta 111 Hollanti 107 Saksa 106 Australia 105 Irlanti 104 Ranska 102 Ostovoima pariteetti kurssien Ostovoima pariteetti kurssien SUOMI 100 Italia 100 Ruotsi 98 Iso-Britannia 98 EU 98 OECD 97 Uusi-Seelanti 82 Espanja 78 Portugali 71 Kreikka 67 Korea 62 Tshekin tasavalta 60 Unkari 49 Meksiko 37 Puola 37 Turkki 31 1

11 EURO :09 Sivu 12 Euroalueella toimintaa pohdittaessa on arvioitava miten toiminta euroalueella järjestetään: yhteistyö suomalaisen yrityksen kanssa vienti Suomesta agenttien tai maahantuojien avulla oman myyntiyhtiön tai -yhtiöiden perustaminen Eurooppaan lisenssiointisopimukset yhteistyö ulkomaisen yrityksen kanssa oma tuotanto Suomen ulkopuolella onko tuotannon oltava keskitetysti yhdessä paikassa vai hajautettuna useampaan paikkaan? millä perusteella tuotannon sijainti ratkaistaan: markkinoiden läheisyys raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus henkilökustannusten taso osaavan henkilöstön saatavuus investointi- ym. tukien saatavuus maaimagon vaikutus tuotteen imagoon verotuksen taso. 12 Liiketoiminta Euroopassa ennen sisämarkkinoita ja yhteistä valuuttaa rakentui usein sen varaan, että yrityksillä oli kussakin maassa jokin toimintamuoto (agentti, myyntiyhtiö tai oma tuotanto) ja maakohtaiset yksiköt toimivat alueella varsin itsenäisesti. Päätöksenteko oli usein varsin hajautettua. Uusi suurempi eurooppalainen markkina luo tarpeen koordinoida liiketoimia tiukemmin. Tämä ei tarkoita paluuta vanhanaikaiseen, hyvin keskitettyyn ja hierarkkiseen liiketoiminnan hallintaan, vaan sitä, että hyödynnetään samankaltaisuus ja estetään ristiriitaiset tai kokonaisuuden kannalta epäedulliset toimet Euroopan tasolla. Yrityksille onkin suuri haaste yhdistää sekä tämä tiukka Euroopan tason kontrolli että toiminnan sopeuttaminen Euroopan eri osien erityisvaatimuksiin. On monesti vaikea arvioida sitä, kuinka paljon päätäntävaltaa tulisi pitää Suomessa ja kuinka paljon sitä tulisi antaa ulkomaille, esimerkiksi edustajille tai tytäryhtiöille. Suomen markkinoihin verrattuna noin viisikymmenkertaiset euromarkkinat ovat usein liian suuri pala purtavaksi pk-yritykselle. Tällöin on paikallaan miettiä yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten tai ulkomaisten yritysten kanssa, mahdollisesti euroopanlaajuisia verkostoja rakentaen. Erilaisissa yhteistyömuodoissa on suuria mahdollisuuksia, mutta erityisesti kansainvälisessä yhteistyössä piilee myös melkoisia riskejä, jos valmistelutyötä ei tehdä huolella. SUOMI Norja Ruotsi Tanska Italia Itävalta Portugal Alankomaat Sveitsi Iso-Britannia Irlanti Kreikka Espanja Ranska Luxemburg Islanti Belgia Saksa LÄNSI-EUROOPAN MATKAPUHELINLIITTYMÄT ,9% 30,0% 53,0% 61,3% Lähde: Mobile Communications

12 EURO :09 Sivu 13 TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ 1997 Tietokoneiden määrä 1000 henkeä kohden Yhdysvallat Australia Kanada Norja Islanti SUOMI Ruotsi Tanska Uusi-Seelanti Luxemburg Sveitsi Alankomaat Iso-Britannia Irlanti Belgia Itävalta Ranska Saksa Japani EU-15 Italia Espanja Portugali Unkari Tsekki Kreikka Puola Turkki Lähde: Computer Industry Almanac, Fiblon Oy varautui ajoissa euroaikaan Perheyritys Porista valmistaa kattaustuotteita, kahvinsuodattimia ja talouspyyhkeitä. Yritys käyttää tuotemerkkiä Soft ja on rekisteröinyt tuotemerkin Catexsoftlin. Yrityksen liikevaihdosta 80% menee vientiin eli vientiaste on korkea. Fiblon Oy on lähtenyt euroasioissa ajoissa liikkeelle ja yritys on periaatteessa muuttanut kaiken mahdollisen euromääräiseksi paitsi osakepääoman joka muutetaan viran puolesta. Laskutus, kirjanpito ja tilinpäätös on euroissa. Vientimaiden yritykset pääasiassa Euroopassa ovat hyväksyneet laajasti euron laskutusvaluutaksi. Poikkeuksena on Englanti, jossa kauppa käydään Fiblonin osalta Saksan markoissa. Fiblon kokee kurssiriskin poistumisen hyvänä asiana joka helpottaa ja yksinkertaistaa toimintaa euroalueella. Samoin valuutanvaihtokustannusten poistuminen paljon vientiä harjoittavalle yritykselle on suuri säästö. Myynnissä ja kilpailussa Fiblon ei koe euroa uhkana. Eurosta riippumatta kaupan teossa ratkaisevat laatu, toimintavarmuus ja hinta tässä järjestyksessä. Valuutta-asiat ovat sopimusasioita. Toimitusjohtaja Pertti Ekbergin mukaan yritys on joutunut ja joutuu panostamaan vientiin. Osalle yrityksen tuotteita Suomen markkinat ovat liian pienet ja osalle ei yrityksellä ole kenttämyyntiorganisaatiota, joten kasvu on haettava ulkomailta. Tämä onnistuu panostamalla laatuun ja toimitusvarmuuteen. Euro sinänsä ei muuta kilpailuasemia tai tuo uusia kilpailijoita. Pienen yrityksen tärkeä kilpailukeino on myös jousto eri asioissa. Muutoksiin kyetään reagoimaan nopeasti, jos kilpailija lähtee hintakilpailuun. Fiblon laskee tuotannolle tietyn markkamääräisen tuntikatteen, mikä on saatava. Hinnan määrittelyssä ratkaisevat tuotanto, raaka-ainehinta ja valuuttavaihtelut. Euromääräisessä kaupankäynnissä ainakin valuutanvaihtelut on eliminoitu. Kilpailijoiden toiminnasta seurataan hintaa, toimitusehtoja ja toimitusvarmuutta. Fiblonin toimitukset tapahtuvat suurina erinä suurille tukkureille, keskusliikkeille tai suoraan loppukäyttäjälle. Yritys pyrkii auttamaan oikean pakkauskoon löytämisessä, jotta tuote asianomaisessa maassa myisi mahdollisimman hyvin. Kun asiakas on loppukäyttäjä, pakkaus räätälöidään hänen tarpeensa mukaan. Useat asiakkaat hinnoittelevat tuotteensa euroina oman maansa valuutan rinnalla. Fiblonin tuotannossa painetaan jo muutamiin tuotteisiin hinnat kääreisiin kahdella valuutalla. Fiblonin omat tarjoukset tehdään melkein poikkeuksetta euroina ja ilmoitetaan suluissa vastaanottajamaan valuutassa sen hetken muuntokerrointa käyttäen. Hinnoitteluun saattaa tulevaisuudessa tulla ongelmia, kun pyöristetään euroja ja jätetään voimaan vain sentit. Yrityksillä tulee olemaan helpompaa hinnoitella, kun voi valita isomman yksikkökoon, jolloin desimaaleilla ei ole niin suurta merkitystä.

13 EURO :09 Sivu 14 Yhteistyötä aloittaessa on syytä tarkoin määritellä kirjallisesti: osapuolten vastuut ja oikeudet kustannusten ja tuottojen jakaminen aikataulut menestyksen mittaamistapa yhteistyön päättämisen menettelytavat ja mahdolliset korvaukset oikeuksien säilyminen yhteistyön päättyessä erimielisyyksien ratkaisemistavat. 14 Ajan tasalla olevan tiedon merkitys yritystoiminnassa kasvaa yhä. Näin ollen yritysten täytyisikin kehittää tietojärjestelmänsä sellaisiksi, että ne sopivat mahdollisimman hyvin yhteen tavarantoimittajien ja asiakkaiden tietojärjestelmien kanssa. Euroon siirtyminen voi olla sopiva hetki arvioida sitä, mitkä ovat yrityksen kumppaneiden mahdolliset toiveet tai vaatimukset ohjelmistojen suhteen ja onko yrityksen ohjelmistojen oltava räätälöityjä vai valmisohjelmistoja. Dino Lift Oy:n hakee kasvua kansainvälistymisestä Dino Lift Oy valmistaa Dino-merkkisiä henkilönostimia, jotka myydään jälleenmyyjien välityksellä. Vakiintuneina markkina-alueina ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Englanti, Belgia ja Hollanti. Viennin osuus liikevaihdosta on 60 prosenttia. Myynti euroalueelle ja sen ulkopuolella tapahtuu itsenäisten jälleenmyyjien kautta. Dino Liftin kotivaluutta on euro ja mahdollisimman pitkälle hinnat, laskutus sekä tarjoukset tehdään euroissa. Tämä aiheuttaa kustannussäästöjä toiminnassa. Raportoinnit ja talouden tunnuslukujen seuraaminen ovat huomattavasti helpompia yhtenäisellä valuutalla. Osakepääoman muuttaminen euroiksi toteutunee tulevien yritysjärjestelyjen yhteydessä. Vaihtoehtoisista muunnostavoista nimellisarvottomat osakkeet tai monidesimaalisen osakkeen nimellisarvon pyöristäminen sopivat parhaiten Dinolle. Toimitusjohtaja Lars-Petter Godenhjelmin mukaan henkilönostimien valmistus on suhteellisen kilpailtu ala Euroopassa. Asiakkaat koostuvat pääasiallisesti konevuokrausyrityksistä, jotka hankkivat yleensä useampia nostimia kerralla. Euro tiivistää omalta osaltaan tätä kilpailua, joten Euroopan markkinat tulevat enenevässä määrin yhdentymään. Tämä johtaa kilpailun kiristymiseen kysynnän pysyessä edelleen samana. Laajentuminen Euroopassa on yksi vaihtoehto. Dino Lift on etsimässä uusia markkinoita myös Yhdysvalloista, josta se on saanut hyvää ja lupaavaa kokemusta. Yhdysvalloissa valuuttana on luonnollisesti dollari. Uusilla markkinoilla mahdollisuus saavuttaa lyhyellä tähtäimellä parempaa kasvua toimii kannustimena. Yrityksen nimen vaihtaminen jokunen vuosi sitten Kurpan Konepajasta Dino Liftiksi kielii myös määrätietoisesta kansainvälistämistyöstä, jota yritys on harjoittanut menestyksellä jo muutaman vuoden. Yrityksessä nähdään selkeästi kasvupotentiaalin olevan tiettyyn pisteeseen asti Euroopassa ja vielä enemmän kolmansissa maissa.

14 EURO :09 Sivu 15 INTERNETIN KÄYTTÖ 1998 Internetliittymien määrä 1000 henkeä kohden LOGISTIIKKAKUSTANNUKSET 1995 ERÄISSÄ EU-MAISSA SUOMI Islanti Uusi-Seelanti Ruotsi Australia Tanska Kanada Alankomaat Yhdysvallat Sveitsi Islo-Britannia Itävalta Belgia Luxemburg Saksa Irlanti Japani EU-15 Ranska Unkari Italia Espanja Portugali Iso- Britannia Hollanti Saksa Ranska Suomi Pakkaus Hallinto Kuljetus Pakkaus Varasto % 11 Prosenttia liikevaihdosta Lähde: OECD; Communications Outlook, 1999 Logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkeampia kuin keskeisissä EU-maissa. Lähde: Liikenneministeriö Kaukora Oy luottaa palvelutasoon ja tuotevalikoimaan Vuonna 1976 perustettu Kaukora Oy on pientalokattiloita ja vedenlämmittimiä valmistava yritys. Kaukora pyrkii turvaamaan kotimarkkinat Suomessa laadulla, kotimaisella tuotteella, hyvällä palvelutasolla ja hyvällä maineella. Riittääkö tämä kilpailussa suurten ruotsalaisten pörssiyhtiöiden kanssa jää yrityksen mukaan nähtäväksi. Kata-Electronics Ky seuraa kilpailijoita Perheyrityksen päätuotteita ovat säteilymittarit, satelliittipaikannukseen liittyvät internet-karttajärjestelmät ja pinta-ala-annosmittarit röntgentutkimukseen Yrityksen tuotteet ovat hyvin erikoisia ja tuotekehitys on pitkäjänteistä. Lähtökohdan monelle kehitystyölle ovat antaneet muutokset maailman tapahtumissa kuten Tshernobylin ydinonnettomuus, EU-direktiivien tulo ja Myös saksalaiset ovat kiinnostuneita Suomen markkinoista. Yhteistä ruotsalaisille ja saksalaisille kilpailijoille on niiden huomattavasti Kaukoraa suurempi koko. Kilpailun kiristymiseen vaikuttaa euro, joka alentaa valuuttariskiä ja helpottaa kaupankäyntiä. Sitä edistävät myös teknisten määräysten harmonisointi EU-alueella. Tosin markkinat etenkin Saksassa edellyttävät saksalaisia hyväksyntöjä, jotka Kaukora on hankkinut. Tämä lisää kustannuksia. Talousjohtaja Jorma Hummelinin mielestä on paradoksaalista, että internetin kehittyminen. Päämarkkina-alueena on Suomi, mutta tällä hetkellä laajentumiselle ja verkottumiselle on erittäin valoisat näkymät. Toimitusjohtaja Kauko Tanskanen näkee yhtenäisvaluutan helpottavan yrityksen kansainvälistymistä erityisesti euroalueilla. lainsäädäntötasolla tavarat liikkuvat vapaasti EU-alueella, mutta markkinat asettavat edelleen esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Kaukora tarjoaa myös täydellisen valikoiman kattiloita ja vedenlämmittimiä, jota voidaan pitää kilpailuetuna. Kaukoran valtti kotimaan markkoiden säilyttämisessä on tukku-, huolto- ja asennusverkosto, joka koostuu yksittäisistä yrityksistä. Sitoutumisaste Kaukoran tuotteisiin on korkea. Vastaavan laajan verkoston pystyttäminen vaatisi uudelta tulijalta huomattavia ponnistuksia. Yksi euron käyttöönottoon välittömästi liittyvä tekijä on tuotannon ja tuotekehityksen hintavertailujen helpottuminen eri euromaiden välillä. Yritys tulee panostamaan euroalueen markkinoilla entistä laajemmin ja läpinäkyvämmin hinnoin. Markkinoiden kehitystä, hinnoittelua ja varsinkin psykologisen hinnoittelun merkitystä seurataan Kata-Electronicsissa tiiviisti. Yrityksessä on selvitetty oman alan lainsäädäntö, tuotteita koskevat euroalueen standardit, kilpailutilanne ja hintataso. Suomalaisiin vaativiin olosuhteisiin suunnitellut tuotteet täyttävät yleensä helposti eurooppalaiset standardit. Tuotekehitystä on tehty Tekesin, paikallisen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Testeistä ja hyväksynnöistä ovat vastanneet VTT ja Säteilyturvakeskus.

15 EURO :09 Sivu Haasteita yrityksen eri toiminnoille Yleensä suomalaisten pk-yritysten vahvuus on tuotekehitykseen ja valmistukseen liittyvässä osaamisessa, kun taas markkinointiosaamisen on useissa vertailuissa todettu olevan Euroopankin mittakaavassa varsin heikkoa. Toiminnan painopisteen ollessa aiemmin pienillä kotimaan markkinoilla on usein riittänyt, että tuote on kunnossa. Siirtyminen kilpailluille, suurille markkinoille kasvattaa markkinoinnin ja markkinointiosaamisen merkitystä. 3.1 Markkinointi Euro on jo sinänsä merkittävä muutos markkinoinnin ja koko yrityksen toiminnan kannalta, mutta kun se yhdistyy räjähdysmäisesti paranevaan tiedonsaantiin ja vauhdilla kehittyviin logistisiin palveluihin, ovat muutokset kansainvälisen markkinoinnin näkökulmasta mullistavia. Internet siirtyy langattomaan mediaan lähivuosina. Extranetit yhdistävät alihankkijat, tuottajat ja asiakkaat saumattomasti. Pikarahti- ja postipalvelut kehittyvät vauhdilla. Ottaen huomioon pk-yritysten rajalliset taloudelliset resurssit ja huomattavasti laajenevat markkinat sekä koveneva kilpailu voidaan väittää, että tyypillisellä suomalaisella pk-yrityksellä on tarve erilaistaa tuotettaan ja kohdentaa markkinointinsa entistä tarkemmin määritellylle, usein varsin kapealle kohderyhmälle. Menestyneiden suomalaisyritysten historian perusteella tämä yleisperiaate pätee niin valmistavalle yritykselle kuluttajamarkkinoilla, valmistavalle yritykselle business-to-business markkinoilla kuin palveluja tuottavalle yrityksellekin. Lisäksi verkostoituminen muiden yritysten kanssa voi tuoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia markkinointiin. Kulttuurierot säilyvät Euron tultuakin maiden välillä luonnollisesti säilyvät useimmat erot kuten kieli, kulttuuri ja elämäntyyli. Myös kulutusja ostotottumukset pysynevät monin osin erilaisina. Euroopan pohjoisosissa on totuttu ostamaan leipä valintamyymälästä tai supermarketista, kun taas eteläisessä Euroopassa se edelleen ostetaan pääasiassa lähileipomon myymälästä. Esimerkkinä hieman erilaisesta tuotteesta on kompassi, jonka suomalainen kuluttaja on tottunut löytämään urheiluliikkeestä tai -osastolta, mutta joka saksankielisessä Euroopassa myydään optikkoliikkeessä. Etsittävä Euroopan yhteisiä tekijöitä Markkinoinnin haasteena euroalueella tulee paljolti olemaan se, miten yhdistää euroopanlaajuinen ja maakohtainen markkinointistrategia. Tarvitaan tarkkaa seurantaa, tasapainottelua, kompromisseja, joustavuutta ja nopeaa reagoin- Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus 16 Markkinointia, myyntiä ja tuotetta koskevia kysymyksiä Tuoko euro lisää kilpailua toimialallemme? Muuttuuko kilpailun luonne markkinoillamme? Tuleeko Euroopan markkinoista yrityksellemme kotimarkkinat, vai onko edelleen olemassa kansallisia markkinoita erottavia tekijöitä? Luoko euro yrityksellemme uusia markkinoita Euroopassa? Muuttuvatko markkinoiden segmentointiperusteet? Voiko yrityksemme tuottaa standardituotetta euroalueelle vai täytyykö tuotteita erilaistaa eri markkina-alueille? Mitä tuotteen komponentteja tai ominaisuuksia voidaan tarvittaessa käyttää erilaistamiseen? Toimiiko euroalueella yksi tuotemerkki (brandi) vai tarvitaanko useita? Tarvitaanko erilaisia pakkauksia? (koko, merkinnät, kielet, standardit) Tarvitseeko tuotteissa olla vähittäishintamerkintä? Eri versioita?

16 EURO :09 Sivu 17 tia. Tulee esimerkiksi päättää siitä, tarjotaanko Euroopan markkinoilla standardituotetta, kaikkien eri maiden markkinoille sopeutettua tuotetta vai näiden vaihtoehtojen yhdistelmää. Yksi ajattelutapa tai perusfilosofia markkinoinnin suunnitteluun euroalueella on, että markkinoinnin analysoinnissa etsitään Euroopan tason samankaltaisuutta ja yhteisiä tekijöitä sen sijaan, että kartoitetaan erilaisuuksia maiden tai alueiden välillä. Markkinoinnissa keskeistä on luonnollisesti oma tuote. Kasvavilla Euroopan kotimarkkinoilla on yhä enemmän kilpailevia tuottajia ja omaa tuotetta onkin verrattava yhä useampiin kilpaileviin tuotteisiin. Samoin oma tuote täytyy asemoida - mm. laadun, ominaisuuksien, hinnan ja imagon suhteen - entistä suuremmassa kilpailevien tuotteiden joukossa. Yleistäen voidaan sanoa, että korkea laatu perinteisessä mielessä on eurooppalaisissa tuotteissa jo oletusarvo - toisin sanoen tuotteen pitää toimia ja kestää. Kilpailu käydäänkin yhä enemmän esimerkiksi muotoilun keinoin. Nykyisin puhutaan paljon design managementista, joka on laajempi asia kuin vain tuotteiden esteettinen muotoilu; se käsittää tuotteiden ergonomian, huollettavuuden ja vaikkapa yleisen yritysimagon. Design on keskeiseksi ymmärretty kilpailukeino perinteisestä näkökulmasta niinkin yllättävissä tuotteissa kuin esimerkiksi kauhakuormaajat, työstökoneet ja paperikoneet, puhumattakaan kodinkoneista, työkaluista tai sairaalainstrumenteista. Suomalaisella designilla on varsin maineikas historia ja nyt vuosituhannen vaihteessa design on kokemassa uuden vahvan tulemisen suomalaisten yritysten toiminnassa. Kaupan ketjuuntuminen on hyödynnettävissä Euro muuttaa monilla toimialoilla asiakaskunnan rakennetta. Euroopanlaajuiset ketjut erityisesti vähittäismyynnissä lisääntyvät ja yhteistyö ostajien kesken tiivistyy. Ensimmäisiä sektoreita, joilla kehitys jo on vauhdissa, ovat mm. päivittäistavarakauppa, vaatetusliikkeet, optikkoliikkeet ja urheiluvälinekauppa. Ostajien neuvotteluvoima kasvaa. Ketjuuntuneet tai muuten yhteistyössä olevat asiakkaat keskittävät yhä enemmän hankintojaan pyrkien suurempiin volyymeihin ja siten alempiin hintoihin. Suomalaiselle kaupan alan yritykselle keskittyvä hankinta on mahdollisuus. Hankintakustannuksia voidaan alentaa olemalla mukana euroopanlaajuisissa ketjuissa tai muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Monen suomalaisen itsenäisen kauppiaan onkin tässä tilanteessa harkittava toimintojensa verkottamista. Asiakkaiden ja tuotteiden lisääntyvä liikkuvuus luo tarpeen samanlaistaa mainontaa ja muuta menekin edistämistä. Kuitenkin mainonnan toimivuus ja tehokkuus ova läheisesti sidoksissa kulttuuriin. Menekinedistämisessä euroalueille oleellista on, kuinka paljon sitä voidaan yhtenäistää ja miten kansalliset erityispiirteet tulee huomioida. Hintojen esittäminen mainoksissa ja esitteissä on tärkeää, koska haluaa vertailla hintoja. Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

17 EURO :09 Sivu 18 Hinnan merkitys tuotteen ostopäätöksessä vaihtelee maittain ja alueittain Tuotteiden hinnoissa on melkoisia eroja euroalueen maiden kesken. Euron myötä ja kehittyvän tieto- ja telekommunikaatiotekniikan avulla hintojen vertailu käy helpoksi. Tästä johtuen hintaerot euroalueella todennäköisesti kapenevat, ts. mahdollisuus erilaiseen hinnoitteluun eri alueilla vähenee. Hintaerojen kapeneminen tapahtuu lähinnä hintatason alentumisen kautta niillä alueilla, missä hintataso on nyt korkea. Yrityksen onkin syytä yrittää säilyttää nykyinen hintataso korkeamman hinnan markkinoilla. Keinoina voivat olla tuotteen erilaistaminen esim. ominaisuuksien pienillä muutoksilla tai tuotteeseen kuuluvilla oheistuotteilla tai -palveluilla. Euronkin tultua on eri euromaiden kesken melkoisia eroja arvonlisäverossa (normaalisti 15-25%), mikä on huomioitava hinnoittelussa. Kotimaan markkinoilla yritys voi pyrkiä pitämään korkeampaa hintatasoa esimerkiksi siten, että parantaa palvelunsa tasoa ja takaa nopeammat toimitukset kuin ulkomaiset kilpailijat. Maksuajat vaihtelevat Hinnoittelussa on muistettava, että eri maissa on erilaiset maksuaika- ja viivästyskorkokäytännöt. Suomessa niin sopimusten nimelliset kuin toteutuneetkin maksuajat ovat EUmaiden lyhimmät, toteutuneetkin ajat keskimäärin alle 30 päivää. Pisimmät maksuajat ovat Kreikassa, Portugalissa ja Italiassa, joissa toteutuneet ajat ovat keskimäärin yli 90 päivää. Hinnoittelussa on siis huomioitava, että eteläeurooppalainen asiakas saattaa edellyttää jopa 150 päivän maksuaikaa. EU:ssa on valmisteilla maksujen viivästyksiä koskeva direktiivi, ja onkin odotettavissa, että ajan mittaan erot maksuajoissa Euroopan maiden välillä pienenevät. Perintä kallista Turvatakseen saamisensa yrityksen on aina uuden asiakassuhteen kohdalla ja aika ajoin myös tuttujenkin vientiasikkaiden kohdalla järkevää selvittää asiakkaan luottokelpoisuus. Jos maksun saamisessa on vaikeuksia, on pk-yrityksen usein viisainta turvautua kansainvälisten perintätoimistojen apuun, koska ne tuntevat perintätavat eri maissa ja valvovat päämiehen etuja paikan päällä. Varovaisuus maksuehtoja sovittaessa on kuitenkin viisasta, koska perintätoimistojen kulut saattavat nousta varsin pienenkin perittävän kohdalla yli tuhanteen markkaan. Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus 18 Hinnoittelua koskevia kysymyksiä Tarvitseeko hintoja muuttaa joillain markkinoilla? Paljonko nykyinen hinnoittelumme antaa liikkumavaraa seurata kilpailijoiden hinnoittelua? Voiko yrityksemme helposti erilaistaa tuotteita ja näin perustella mahdollinen korkeampi hinta joillain markkinoilla? Voidaanko hintojen vertailtavuutta vähentää esim. erilaisilla lisäpalveluilla tai eri pakkauskoolla eri markkinoilla? Onko alennuskäytäntöjä tai maksuaikoja syytä ja mahdollista muuttaa? Milloin ja millä markkinoilla yrityksemme siirtyy euroihin esim. hinnastoissa? Kuinka kauan kansallisia valuuttoja pidetään esim. hinnastoissa ja tarjouksissa? Kuinka paljon yrityksemme voi käyttää eurohintoja euroalueen ulkopuolella? Miten yrityksemme tiedottaa euroon siirtymisestä ja mahdollisista muista tehtävistä muutoksista asiakkaille? Milloin yrityksemme pääasiakkaat siirtyvät euron käyttöön? Kuinka paljon on tarvetta ja mahdolisuus psykologiseen hinnoitteluun? (esim. 69,00 mk 9,95 euroa)

18 EURO :09 Sivu 19 J. Marttiinin puukkotehdas J. Marttiinin puukkotehdas on perustettu vuonna 1928 ja se toimii perheyrityksenä kolmannessa sukupolvessa. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Rovaniemellä ja Laukaalla. Yrityksellä on 300 erilaista mallia metsästys- ja kalastusvälineissä sekä liikelahjoissa. Talouspäällikkö Hannele Niemi kertoo että yrityksellä on omat internetsivut suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tuotteilla ei ole vakiohintoja, vaan tuotepakettien ja tuotteiden hinnoissa on eroavuuksia eri maiden asiakkaille. ACA-Systems Oy ACA-Systems Oy on korkean teknologian ympäristöanalytiikkaan erikoistunut yritys. Toimitusjohtaja Heikki Mustalahti kertoo, että yrityksellä on valmiudet tietojärjestelmässään euromääräiseen laskutukseen ja myös laskujen vastaan ottamiseen. Yrityksen hinnoittelustrategiana on myydä tuotteitaan kaikille asiakkaille samoilla hinnoilla. Yritykset joutuvat miettimään valuuttamuutoksen aikana omien tuotteidensa hintoja euroina, niin myös ACA. Hintoja joutuu joko pyöristämään ylös- tai alaspäin. Joitakin tuotteita myytäessä tasalukuisista hinnoista on hyötyä, mutta hinnoilla voi olla myös psykologinen merkitys ja vaikutus kaupan syntymiseen. Aikaisemmin yritys hinnoitteli tuotteensa ja sen osat eri maihin eri hinnoilla. Tästä seurasi pienessä kasvavassa yrityksessä se, että toimituksiin ja laskutuksiin alkoi päästä virheitä ja niinpä yrityksessä tehtiin strateginen päätös käyttää samaa hinnoittelua joka maassa. Hintoja ei tarvitse muuttaa tuotteita helppo erilaistaa. PLANTOOL UNIT OY Maksuajat muuttuvat erilaisiksi. INSTRUMENTOINTI OY Kate kärsii hintojen tasoittuessa. IDEACHIP OY Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

19 EURO :09 Sivu Sähköinen kaupankäynti Euro, kehittyvä informaatioteknologia ja kehittyvät logistiset palvelut lisäävät etäkauppaa. Perinteisen luetteloihin pohjautuvan postimyynnin rinnalle nousee hyvin vahvasti internetin välityksellä tapahtuva kauppa. Yrityksen on tässä yhteydessä hyvä pohtia: tuoko etäkauppa uusia kilpailijoita sen markkinoille luoko etäkauppa sille uusia mahdollisuuksia lisääkö euro yrityksen tarvetta käyttää internettiä Hotelli Revontuli Hotelli Revontulen paikallisjohtaja Antti Tuomaala kertoi, että yrityksen strategiana on palvelujen kehittäminen kysynnän mukaan. Hän toteaa myös, että kysynnän tullessa yhä voimakkaammaksi, yritys kiihdyttää myös euroon siirtymistä. Matkailualan yritysten on tärkeää kouluttaa henkilökuntansa vastaamaan euroon liittyviin kysymyksiin, koska matkailijat odottavat tapaavansa matkan aikana ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan. Yrityksen henkilökunta on aina ensimmäisenä luomassa kuluttajien luottamusta ja kuvaa yrityksestä. Uuden Euroopan yhtenäinen valuutta tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden mainostaa Eurooppaa matkailukohteena myös merentakaisilla markkinoilla. Maailman kaikesta matkailusta 40 % tapahtuu jo nykyisin euroalueella. Internetin kautta tapahtuvan kaupankäynnin oletetaan myös tehostuvan euron myötä. Näin uusille ja innovoiville tuotteille tarjoutuu hinnoittelun lisäksi uusia mahdollisuuksia, joita ei kannata olla hyödyntämättä muutosvaiheessa. Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus Uuteen kauppatapaan liittyviä kysymyksiä Onko yrityksellemme tarpeellista asettaa tuotetarjonta esille internetiin? Tuoko sähköinen kaupankäynti uusia kilpailijoita? 20 Syntyykö euron kautta tarve käyttää internettiä kaupankäynnissä? Onko em. esittely vain informatiivista vai tarjotaanko mahdollisuus tilaamiseen? Tarjotaanko palvelu avoimessa internetissä vai rajattuna esim. tietylle vakiintuneelle asiakaskunnalle extranetin avulla? Onko mahdollista yhdistää sähköiset tilaukset suoraan yrityksemme varastonhallintajärjestelmään ja hankintatoiminnan järjestelmiin? Miten ratkaistaan etäkaupasta mahdollisesti syntyvät ristiriidat perinteisten markkinointikanavien kautta toimivien kesken? Miten tavarantoimitus etäkaupassa käytännössä järjestetään? Mitä maksutapoja ja -ehtoja tarjotaan etäkaupassa? Miten järjestetään takuu- ja palautuspalvelu? Miten järjestetään huolto- ja mahdolliset päivityspalvelut? Miten hyödynnetään saatavia asiakastietoja, esim. suoramarkkinoinnissa? Millä mittareilla etäkaupan hyötyjä ja haittoja arvioidaan?

20 EURO :09 Sivu 21 Sunit Mobile Oy Sunit Mobile suunnittelee, valmistaa ja markkinoi tietojärjestelmiä ajoneuvoteollisuuteen. Kehittyneen tietotekniikan hallinta ja asiakasläheinen tuotekehitys ovat tehneet Sunit Mobile Oy:stä johtavan ajoneuvotietokoneiden valmistajan, jonka tuotekehitys on kansainvälisesti verkottunut. Toimitusjohtaja Eero Suutari näkee euromuutokset mahdollisuutena laajeneville markkinoille. Yrityksellä on internet-sivut, joita se hyödyntää markkinoinissaan korostamalla tuotteidensa erityispiirteitä. Tuotteiden standardisointi hyödyllistä viranomaiset hitaita muutoksissa. PLASTILON OY Markkinoinnin vaikutuksia helpompi arvioida. METSÄPUU OY Yrityksen koon oltava suhteessa markkinointiponnistuksiin. VM-CARPET OY Markkinoinnin täsmentäminen vaikeutuu. MAINOSTOIMISTO ID OY Vienti turvaa asemia kotimarkkinoilaa. KATKO OY Yritysten ketjuuntuminen luo uusia mahdollisuuksia. MAINOSTOIMISTO ID OY Markkinoita erottavat tekijät säilyvät. PLANTOOL OY Kysyntä lisääntyy. INSTRUMENTOINTI OY Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun

Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Lyhyt opas Sopimusasiakkaan palveluun Sisältö Klikkaa pikalinkkejä tai vieritä diaesitystä eteenpäin 1. Suomen Asiakastieto Kaikki asiakkaistasi 2. Sopimusasiakkaan etusivu 3. Kotimaa-valikko 4. Suhdekartta

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely

Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely Suomen Asiakastieto Oy:n sopimusasiakkaan verkkopalvelun esittely Kirjaudu palveluun osoitteessa www.asiakastieto.fi Asiakastiedon palveluista haet helposti tietoa luoton- ja riskienhallintaan sekä myynnin

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot