Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella"

Transkriptio

1 EURO :09 Sivu 2 Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella 2 Yhteisen eurooppalaisen valuutan euron vaikutukset suomalaisen pk-yrityksen toimintaan voidaan kiteyttää seuraavasti: Ulkomaantoimintojen helpottuminen Liiketoiminta helpottuu teknisesti monilta osin ja yritykset voivat nähdä koko euroalueen kotimarkkinoinaan. Koveneva kilpailu niin koti- kuin ulkomaan markkinoilla Kilpailu kiristyy niin kotimaan, Euroopan kuin monesti myös Euroopan ulkopuolisillakin markkinoilla ja paineet toiminnan tehostamiseen kasvavat. Tarve tehostaa yrityksen toimintaa Suomalaisen pk-yrityksen ensimmäisenä haasteena on usein puolustaa asemaansa kotimaan markkinoilla. Edelleen haasteena on puolustaa nykyisiä asemia ulkomaisilla markkinoilla ja myös saada suurempi jalansija laajentuvilla eurooppalaisilla kotimarkkinoilla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Oleellinen tekijä näihin haasteisiin vastaamisessa on objektiivinen, rehellinen arviointi yrityksen omista vahvuuksista ja heikkouksista sekä kattava arviointi toimintaympäristöstä. Euro mahdollisuus vai uhka? Euroajan liiketoimintasuunnitelma Tämä yrityksiin suunnattu laaja projekti on jatkoa vuonna 1998 toteutetulle PKyritysten EURORAHA -projektille, jossa perehdyttiin oppaan ja koulutuksen avulla euron käyttöön tilirahana. Opasta julkaistiin kpl ja koulutukseen osallistui henkilöä eri yrityksistä. Oppaan julkaisijat ovat nyt valmistaneet pk-yrityksille uuden työkalun, jossa paneudutaan euron tuomiin uhkiin ja mahdollisuuksiin yrityksen liiketoiminnassa. Euroon liittyvässä keskustelussa on korostettu teknisiä muutoksia esimerkiksi kirjanpidossa ja tietojärjestelmissä. Kuitenkin euron tulo vaatii yrityksessä myös monipuolista strategista pohdintaa; miten hyödyntää avautuvia uusia mahdollisuuksia, miten vastata kiristyvään kilpailuun. Tämän oppaan tarkoitus on tuoda esiin niitä strategisia kysymyksiä, joita yrityksissä on hyvä käsitellä euron tullessa. Euroopan taloudellisen ja poliittisenkin integraation tavoitteena on viime kädessä nostaa kansalaisten elintasoa ja edistää hyvinvointia. Edellytys tämän saavuttamiselle on vahva talous ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiset yritykset. Kilpailussa lähinnä amerikkalaisten ja japanilaisten yritysten kanssa eurooppalaisten yritysten ongelmana ovat olleet pienet kotimarkkinat ja Euroopan markkinoiden hajanaisuus. Euroopassa on ollut erilaisia standardeja ja useita valuuttoja, kieliä ja liiketoimintatapoja. Talouden syvenevä integraatio vakauttaa kansantalouksia ja näin ollen helpottaa yritysten suunnittelua. Onnistuessaan yhteisen eurooppalaisen talouspolitiikan ja euron uskotaan tasoittavan eroja jäsenmaiden talouksien välillä, takaavan alhaisen inflaation ja pitävän korot alhaisina. Toisaalta valtioiden vaikutusmahdollisuudet talouteen ovat nyt rajatummat. Esimerkiksi devalvointia ei voida enää käyttää oman maan vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn parantamiseen. Talouden vahvistamiseen ja yritysten tehokkuuden sekä globaalin kilpailukyvyn parantamiseen pyritään poistamalla talouden toiminnalta esteitä ja takaamalla yrityksille rajoituksista vapaa, reilun kilpailun toimintaympäristö. Avaintekijä eurooppalaisen talouden kehittämisessä on yhteinen valuutta euro, jonka uskotaan osaltaan vahvistavan Euroopan taloutta. Yhteinen valuutta voi olla suomalaiselle pk-yritykselle joko uhka tai mahdollisuus. On pääasiassa yrityksestä itsestään ja sen omista toimenpiteistä kiinni, toteutuvatko uhat vai luoko toimintaympäristön muutos mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Näyttää siltä, että euro vaikuttavaa useimpiin toimialoihin. Vaikutuksiin on hyvä varautua: täytyy arvioida muutokset omalla toimialalla, suunnitella toimenpiteitä jatkoa varten, arvioida missä elinkaaren vaiheessa oma yritys tällä hetkellä on ja tämän pohjalta aloittaa muutosten toteuttaminen omassa toiminnassa. Yhteisen valuutan tuloon kannattaa valmistautua, pysähtyä hetkeksi miettimään omaa toimintaa ja hieman ravistella yritystä ja itseään. Yhtenäisvaluutan seurauksena yrityksille on hyvä laatia uusi liiketoimintasuunnitelma tai tarkentaa vanha. Työkalut ovat seuraavat: 1. Opas/työkirja, jonka avulla liiketoimintasuunnitelmaa voidaan kehittää. 2. Oppaan internetversio, jolla voi työskennellä kuin oppaalla. 3. Koulutus, jossa ohjataan liiketoimintasuunnitelman tekemistä.

2 EURO :09 Sivu 3 Oppaan ja sen internet-version käyttöohjeet EURO MAHDOLLISUUS vai UHKA? Sisällysluettelo: Yrityksen strategiset kysymykset ja tehtävät euroalueella 2 1. Perehdy oppaaseen yhdessä yrityksen henkilöstön kanssa. Toisten yritysten kokemuksista on varmaankin hyötyä. 2. Jaa selvitystehtävät eri henkilöille tai työryhmille osa-alueittain sisällysluettelon mukaan.tiedon lähteistä saat arvokasta lisätietoa. 3. Kirjaa jokaiselta henkilöltä tai työryhmältä analyysin tulokset oppaaseen tai sen internetversioon 4. Tee päätös euroajan liiketoimintasuunnitelman toteuttamisesta. 5. Ilmoittaudu maksuttomaan koulutukseen, jossa ohjataan euroajan liiketoimintasuunnitelman tekemistä. Euroajan liiketoimintasuunnitelma EURO kansi käs , 10:30 Oppaan internetversion saat ilman korvausta seuraavilta kotisivuilta: KTM: TT: FINNVERA: SUOMEN YRITTÄJÄT: MERITA: PALVELUTYÖNANTAJAT: SAMPO: 1. Oman toiminnan arviointi Nykytilan arviointi Toimintaympäristön arviointi Tiedonlähteitä 8 2. Euromarkkinoiden ja euron vaikutukset liiketoimintaan Yrityksen toiminnan organisointi euroalueella Haasteita yrityksen eri toiminnoille Markkinointi Sähköinen kaupankäynti Rahoitus ja laskentatoimi Tuotanto Henkilöstöhallinto Euroajan liiketoimintasuunnitelman kehittämiskohteet 30 Koulutuskalenteri takakannessa Siirtyminen euroaikaan Eurosta tuli Suomen virallinen rahayksikkö vuoden 1999 alussa. Markka säilyy euron rinnalla käypänä valuuttana enintään vuoden 2002 kesäkuun loppuun, mutta markka poistuu yleisestä käytöstä jo muutamaa kuukautta aikaisemmin. Euro on virallinen rahayksikkö euroalueen maissa, jotka vuoden 1999 kesällä olivat seuraavat EU:n viidestätoista jäsenmaasta: Alankomaat Luxemburg Belgia Portugali Espanja Ranska Irlanti Saksa Italia SUOMI Itävalta Siirtymäkaudella euroon siirtymisessä noudatetaan ei estettä, ei pakkoa -periaatetta, toisin sanoen yritykset voivat ottaa euron käyttöön haluamanaan ajankohtana. Siirtymäkauden ajan markka pysyy normaalisti käytössä olevana rahana. Vuoden 2002 alussa alkaa nk. rahanvaihtojakso, joka kestää kuusi kuukautta. Eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen ja silloin aletaan myös kerätä kansallisia valuuttoja pois käytöstä.vuoden 2002 alusta yritysten taloushallinnossa käytetään pelkästään euroa markan ollessa ainoastaan käteistä rahaa. Euro on ainoa laillinen maksuväline euromaissa viimeistään alkaen. Markkoja kuitenkin vaihdetaan euroiksi Suomen Pankissa vielä 10 vuoden ajan. Julkaisijat ja toimitusneuvosto: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Olli Aulio, Taavetti Mutanen Finnvera: Jari Pirinen Merita Pankki: Kristiina Knaappila, Pirkko Kilpelä, Hilkka Rautio Yritys-Sampo: Antti Kuljukka Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto: Simo Pinomaa Palvelutyönantajat: Arto Kettunen, Tarja Tuominen Suomen Yrittäjät: Seppo Toivonen Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto: Mauri Kavonius Pohjois-Suomen Euroneuvontakeskus: Salme Sirviö, Satu Helin Turun Euroneuvontakeskus: Eero Kokkonen Tipal: Pirkko Valtonen Tekijät: Hannu Seristö ja Pekka Malmberg Painatus: KM-Painotalo Oy, 1999 Sivunvalmistus: Jules-Tuotanto Oy, Helsinki Yrittäjäruuvi Oy, Helsinki ISBN x Tämä kampanja on toteutettu Valtiovarainministeriön ja Euroopan unionin taloudellisella tuella.

3 EURO :09 Sivu 4 1 Oman toiminnan arviointi Euroalueen syntyminen on suomalaiselle pk-yritykselle uhka, jos yritys on perustaltaan huonossa kunnossa. Jos taas yritys on hyvässä kunnossa toisin sanoen sillä on vahva tuote, se on tehokas ja sillä on vankka rahoituspohja niin euroalueen syntyminen voi olla sille suuri mahdollisuus. Suurten toimintaympäristön muutosten yhteydessä yritysten kannattaa aina tehdä syvällistä ja kyseenalaistavaa itsetutkintaa. Omaa toimintaa voi arvioida seuraavien yleisten kysymysten avulla. Kuinka hyvin teemme asioita? Kuinka teemme asioita? Miksi teemme asioita? Mitä ylipäätään teemme? Kysymykset ovat järjestyksessä helpoimmasta vaikeimpaan. Ensimmäinen kysymys liittyy päivittäiseen toimintojen tehostamiseen, esimerkiksi siihen, kuinka paljon viallisia komponentteja linjalta valmistuu tai mikä on työvoimakustannus tuotetta kohden. Toinen, hieman harvemmin arvioitava kysymys liittyy esimerkiksi siihen, pitäisikö yrityksen valmistaa tuotteita henkilötyövoimalla vai investoida automaatioon. Kolmas kysymys liittyy varsin harvoin tehtyyn arviointiin esimerkiksi siitä, pitäisikö yrityksen valmistaa lainkaan joitain tuotteita tai osia, vai olisiko viisaampaa hankkia ne yrityksen ulkopuolelta. Viimeinen kysymys on syvällinen arviointi, jonka avulla puntaroidaan sitä, missä liiketoiminnassa yrityksen olisi syytä olla; pitäisikö esimerkiksi valmistaa fyysisiä tuotteita vai keskittyä tuotteita tukevien palvelujen tarjoamiseen Nykytilan arviointi 4 Markkinoiden kasvaessa ja kilpailun kiristyessä kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja tukeutua muualla yhteistyöhön toisten yritysten kanssa. Yritysten verkostoituminen tuleekin lisääntymään euroaikana merkittävästi. Mikä on tärkeintä, mitä yrityksemme tuottaa ja myy? fyysiset tuotteet palvelut osaaminen kokonaisratkaisut. Mikä on se ydinosaaminen, jonka varassa yrityksemme toimii? Mistä toiminnasta, tuoteryhmästä tai tuotteesta yrityksemme saa parhaan tuoton? Missä ovat yrityksemme tärkeimmät markkinat? Mitkä ovat yrityksemme tärkeimmät kilpailijayritykset ja tuotteet?

4 EURO :09 Sivu 5 Onko kilpailu toimialallamme kansallista vai kansainvälistä? Kysymyksiä oman aseman arviointiin: Mikä on markkinaosuutemme? Markkinaosuuden kehitys? Mitkä ovat vahvuutemme: - osaava henkilöstö - valmistusosaaminen - ainutlaatuinen tuote - markkinointiosaaminen - jakelutiet, jne. Mitkä ovat heikkoutemme: - rahalliset resurssit - osaamattomuus - tuotannon mittakaava - riippuvuus alihankkijoista - kapea tuotevalikoima, jne. Mitkä ovat resurssimme kehittää toimintaa: - pääoma - liikkeenjohto - asiantuntemus Mitkä ovat henkilöstömme koulutustarpeet? Lai-Mu Oy:llä markkinastrategia kilpailuetuna Lai-Mu Oy valmistaa työkoneohjaamoita sekä kiinteistöjen hoitoon taajamatraktoreita. Työkoneohjaamoiden tarkastelu ei ole relevanttia eurostrategian kannalta, koska se on alihankintatuote toisille työkoneiden valmistajille. Lai-Mu toimittaa ohjaamoita suoraan vientiin ja osa niistä viedään välillisesti toisten työkoneiden valmistajien toimesta. Lai-Mu toimittaa myös ohjaamoita maailman suurimmalle metsätraktorivalmistajalle Timberjackille. Taajamatraktorien osalta Lai-Mulla on suoraa vientiä EU-alueelle sekä vähäinen määrä sen ulkopuolisiin maihin, lähinnä Norjaan, Venäjälle ja Viroon. Yhtiö on suhteellisen kansainvälinen PKT-yritys viennin ollessa 30 % 75 miljoonan markan liikevaihdosta. Suurin vientimaa on Hollanti, josta liikevaihtoa tulee yli 10 miljoonaa markkaa. Työkoneohjaamoiden osalta toimitusjohtaja Muisto Laine ei pidä uhkaa muista euromaista kovinkaan suurena, koska ohjaamoiden kuljetus on varsin arvokasta ja Suomessa tehtävät työkonemäärät ovat pieniä ja niiden laatutaso suhteellisen korkea. Suurimmat työkoneiden ohjaamon valmistajat ovat Pohjoismaissa Volvo, Kalmar Kurikan tehdas (Velsa) ja kolmantena Lai-Mu. Molemmat kilpailijat ovat kunnioitettavia ja omaavat suuret resurssit. Työkoneohjaamoiden valmistus on siksi poikkeavaa, että ostaja joutuu panostamaan tuotekehitykseen merkittävästi ja aikasykli lähentelee 0-valmistuksen vuotta. Taajamatraktorien osalta Lai-Mun strategia on selkeä EU-alueella. Kilpailijoita on noin 20, joista suurin osa on isompia. Eurooppalaisen kilpailun koveneminen näkyy jo kotimaassakin. Lai-Mu varautuu lisääntyvään kilpailuun yritysostoilla, jolloin päävientialueelta eli Keski-Euroopasta ostettaneen yrityksiä, joilla on hyvät markkinaosuudet. Traktorien hyvät työlaitteet ja laatu takaavat markkinaosuuden ja käyttökatteen säilymisen, jolloin hintakilpailuun ei ole tarvetta. Maksuajat ovat yleensä noin 30 päivää. Taajamatraktoreiden myyntiaika on koko vuosi ja myyntialue muodostuu talvilumialueesta, joka ulottuu Tukholmasta noin 150 km etelään ja sen eteläpuolelta alkavasta viheralueesta. Molemmille alueille on myynnissä omat työlaitteet.

5 EURO :09 Sivu Toimintaympäristön arviointi Yrityksen toimintaympäristö voidaan jakaa arviontia varten neljään osaan: alueelliset markkinat asiakkaat kilpailijat toimiala. Ensimmäinen tehtävä on arvioida, lisääntyykö kilpailu yrityksen markkinoilla euron tultua. Useimmilla toimialoilla kilpailu lisääntyy ja kiristyy. Se tuo haasteen tehostaa toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa niin asiakkaiden, kilpailijoiden kuin toimialankin suhteen. Sisämarkkinoiden ja euron näkökulmasta on tärkeää arvioida alueellista markkinatietoa. Alueena tässä tapauksessa on Euroopan unioni tai sen osa eli euroalue. Arvioinnin kohteena ovat tällöin: 6 EU-lainsäädäntö (esim. direktiivit, kilpailulait) kansallinen lainsäädäntö jäsenmaissa euroopanlaajuiset standardit EU:n yrityksille kohdentaman alueellisen tuen muodot ja kohteet poliittinen ilmapiiri eri jäsenmaissa ulkomaisten yritysten suhteen EU:n laajuiset ja kansalliset toimialakohtaiset kehitysohjelmat yksittäisten maiden tarjoama tuki yrityksille julkisiin hankintoihin liittyvät politiikat.

6 EURO :09 Sivu 7 Asiakkaista on syytä arvioida seuraavia seikkoja: ostokäytännöt loppuasiakkaan valintakriteerit ja mieltymykset ostovoima mahdolliset asiakkaita koskevat toimialajärjestelyt näkemykset kilpailijoiden tuotteista; huhut tulevasta potentiaaliset uudet asiakkaat. Kilpailijayritysten toiminnan seuranta ei aina ole helppoa ja usein joudutaan tekemään johtopäätöksiä varsin vajavaisen tiedon varassa. Kilpailija-arvioinnissa huomioitavia tekijöitä ovat mm. seuraavat: muutokset toimintamuodoissa: esim. valmistuksen siirtäminen toiseen maahan, lisenssisopimukset muutokset kilpailijoiden strategioissa; esim. keskittyminen johonkin kapeaan segmenttiin tai palvelukomponentin liittäminen tuotteeseen kilpailijoiden saamat kaupat: miksi, millä ehdoin? taloudellinen asema, pääomarakenne tuotteet; vertailu omiin tuotteisiin, hinnat, toimitusehdot suhteet asiakkaisiin, kilpailijoihin ja tavarantoimittajiin tai alihankkijoihin potentiaaliset uudet kilpailijat, esim. läheisiltä toimialoilta. Tietosavo Oyj toimii tietojärjestelmien kehittäjänä, muutosten veturina ja alan uudistusten luotaajana Kuopiossa toimiva Tietosavo on erikoistunut palvelemaan energiayritysten vaativia ja monimuotoisia tietojenkäsittelytarpeita ENFO-tuoteperheen ja -palvelujen avulla sekä tarjoamaan laajoja tulostuspalveluja. Tietosavo pyrkii parantamaan asiakkaittensa menestymistå kovenevassa kilpailussa. Tietosavon menestyksen lähtökohtana ovat kyky kehittyä asiakaskunnan tarpeiden mukaan toiminta- ja teknologiaosaamisessa. Johtaja Veikko Karttusen mielestä eurovaluutta ja vuosi 2000 ovat tuoneet Tietosavolle oman strategisen mahdollisuudenn vastata muuttuviin markkinoihin. Se on rakentanut omat tuotteensa ja palvelunsa vastaamaan juuri näihin haasteisiin. Toimintaympäristön muutokset tarjoavat yritykselle myös erinomaisen mahdollisuuden kansainvälistymiseen. Yrittäjien kannattaisi varautua muutoksiin hyvissä ajoin ja ennakoida hankinnat. Tietojärjestelmän muutostoimenpiteitä ei kannata jättää viime tippaan, koska tuleva vuodenvaihde sekä vuoden 2001 loppu tulevat olemaan kiireistä aikaa useimmille ohjelmistotoimittajille ja konsulttiyrittäjille.

7 EURO :09 Sivu 8 Toimialan kehityksestä on hyvä seurata mm. seuraavia seikkoja: yleiset kehitystrendit toimialalla; esim. keskittyminen, allianssit hintojen kehitys raaka-aineiden ja komponenttien lähteet ja hinnat kehitys tuotantoteknologiassa toimialaa koskeva erityislainsäädäntö standardit. Monella vaihtelulle alttiilla toimialalla on erityisen tärkeää, että yritys säilyttää joustavuuden tehdä nopeitakin muutoksia toiminnassaan. Oikean tasapainon löytäminen peräänantamattomuuden ja joustavuuden välillä on erityinen haaste nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Määrätietoisuudesta ei saisi tulla jääräpäisyyttä, eikä joustavuudesta poukkoilua. 8 TIEDONLÄHTEITÄ Alueellisen tiedon hankinnassa hyviä lähteitä ovat Euroneuvontakeskukset, muut kansallisten viranomaisten tarjoamat palvelut sekä EU:n monipuoliset tietopalvelut, jotka ovat internetin kautta hyvin saatavilla. Lisäksi mm. EU:n komission edustuston tietopalveluosasto Helsingissä tekee tilauksesta tiedonhakuja. Asiakastiedon ja kilpailijatiedon hankinnassa vastuu on paljolti oman henkilöstön, mm. myyntiedustajien ja ulkomaisten agenttien tai maahantuojien harteilla. Yksinkertainen mutta varsin hyvä tapa saada tietoa tärkeästä asiakkaasta tai kilpailijasta on tilata sen sijaintipaikan paikallinen sanomalehti. Lisäksi hyödyllisiä välineitä ovat erilaiset internetin kautta käytettävät uutispalvelut. Toimialaa koskevaa tietoa saa usein parhaiten kansallisilta ja kansainvälisiltä toimialajärjestöiltä. Seuraavassa esitellään hyviä tiedonlähteitä: Panorama of European industries Vuosittain sekä kirjana että CD-ROMina julkaistava EU:n kustantama laaja teos, jossa on kuvaukset eri toimialoista. Panoramasta löytyy myös yhteystiedot eri toimialojen kansainvälisiin järjestöihin. Internet-osoitteita: EU:n pääpalvelin, josta yhteys tietolähteisiin; myös suomeksi. Mm. sisämarkkinoita koskevaa tietoa löytyy osoitteesta Pointcast-uutispalvelusta voi valita esim. tiettyjä toimialoja tai yrityksiä, joista saa päivittäin julkisuudessa olleita uutisia. Euroopan yhteisöjen julkaisutoimisto, jolla on tietoa EU:n tuottamista julkaisuista ja lainsäädännöstä. Yhteistietoja; myös suomeksi. Valtionvarainministeriön ja EU:n komission eurosivut. Euroopan komission Suomen edustuston sivut sisältävät muun muassa tietoa pk-yritystuista Euroopan rahaliittoyhdistyksen kotisivut

8 EURO :09 Sivu 9 Chekmark Oy Pieksämäkeläinen Chekmark Oy valmistaa kassakoneisiin kassalaatikoita. Chekmark Oy:llä on erinomainen tilaisuus hyödyntää euron valuuttamuutos ja laajentaa oma tuotantonsa vastaamaan tulevaa kysyntää ja kauppiaiden tarpeita. Kotivaluutan muuttuessa Chekmark Oy alkaa valmistaa kauppiaille uudenlaisia kassalaatikoita helpottamaan kauppiaiden jokapäiväistä myyntitoimintaa. Siirtymäaikana (aika kestää mahdollisesti vain 2 kk) yrittäjien tulee miettiä kuinka toimivat kahden rahana aikana. Kuinka mahduttaa sekä markat että eurot yrityksen kassalaatikoihin? Asiakas maksaa ostoksensa markkoina tai euroina, mutta hänelle palautetaan ainoastaan euroja. Kauppiaiden vaihtokassan on oltava euroina kassalippaassa ja kauppiaat toimivat siirtymäaikana markkojen poiskerääjinä sekä palauttavat myynneistä kertyneet markat pankkiinsa. Chekmark Oy:n toimitusjohtaja Jukka Pihlajamäki on sitä mieltä, että kauppiaiden kannattaisi valmistautua tähän eurovaluuttamuutokseen kustannustehokkaalla tavalla ja hankkia uusi kassalaatikko hyvissä ajoin uusien seteleiden tullessa, kuitenkin viimeistään 2002 alussa euron ollessa ainoa laillinen maksuväline maassamme. Yrityksellä on strateginen mahdollisuus, koska markkinoille on tulossa toimialaan olennaisesti liittyvä suuri muutos ja yrityksellä on jo valmiina muutokseen modifioitu tuote. Chekmarkilla on myös tilaisuus miettiä kuinka kehittää markkinoitaan entisestään varsinkin euroalueen maihin uudella tuotannolla ja tuotteilla. Yrityksen on myös varauduttava kohtaamaan koveneva kilpailu kotimarkkinoillaan, koska ainakin euroalueelta tulevat kilpailijat valmistavat tulevaisuudessa mitoiltaan juuri samanlaisia kassalaatikoita. Ulkomaiset kilpailijat koetaan yrityksessä hieman edullisemmiksi, mutta niiden tuotteet eivät välttämättä ole yhtä laadukkaita. Ohjeita eurosopimusmerkin ja eurosopimusmerkeistä kertovan julisteen sekä muuntotaulukoiden käytöstä kauppiaille on saatavissa Kaupan Keskusliiton kotisivuilta. Suomen Pankin sivut, joilta löytyy EMU:a ja euroa koskevaa tietoa. Ajankohtaista tietoa yrityksistä, talouspolitiikasta ja lainsäädännöstä. Englantilaisen Cranfieldin yliopiston ylläpitämä erinomainen portti monipuolisen Eurooppaan liittyvän tiedon lähteille. Tekesissä toimiva Suomen Komission-T&K-sihteeristö hoitaa EU:n tutkimusohjelmien tiedotusta ja neuvontaa Suomessa Viimeisimmät euro-tiedot ja tietoa Meritan pankkipalveluista. Teollisuuden ja Työnantajain eurosivut. Vakuutuspalvelut yrityksille Rahoituspalvelut, riskirahoitukset, tiedotteet ja yhteyshenkilöt KTM:n kaikki palvelut yrityksille Lehdistötiedotteet, PT-lehti, oikeustapaukset, suhdannetiedot ja tilastot. www. te-keskus.fi Pk-yritysten kehittämis- ja kansainvälistymispalvelut sekä rahoitus ATK-alan uutiset,tapahtumat, sopimushedot ja vastaavat kansainväliset edunvalvontaorganisaatiot Suomen Yrittäjien toiminta ja palvelut sekä yrittäjäyhteydet. Tietoja euroalueen valuutasta, strategiasta ja julkisista hankinnoista.

9 EURO :09 Sivu Euromarkkinoiden ja euron vaikutukset liiketoimintaan Euron myötä valuuttakurssiriskit euroalueella poistuvat, yritysten valuutanvaihtokustannukset alenevat ja korkoerot euroalueella kapenevat. Kiristyvä kilpailu aiheuttaa uudellenjärjestelyjä monilla toimialoilla: yritysostoja, fuusioita ja alliansseja. Merkittävä muutos yritysten kannalta on se, että valuuttakurssiriski ja valuutan vaihtokustannukset euroalueen sisäisessä kaupassa poistuvat. Valuuttakurssiriskit ja valuutan vaihdon kustannukset luonnollisesti säilyvät siinä tapauksessa, että kaupassa käytetään muuta valuuttaa kuin euroa. Esimerkiksi kaupassa amerikkalaisten asiakkaiden ja toimittajien kanssa euron ja dollarin välinen vaihtokurssi ja sen vaihtelu ovat merkityksellinen tekijä. Yksi hyöty on, että korot eri euromaissa lähenevät toisiaan ja pysynevät vakaina ja ne riippuvat lähinnä luotonsaajan luottokelpoisuudesta sekä rahoitusmarkkinoiden kilpailutilanteesta. Toinen hyöty yrityksille on lisääntyvät rahoitusmahdollisuudet laajemmilta ja tehokkaammilta rahoitusmarkkinoilta. Yhteinen valuutta yhdessä muiden talouden integraatiotoimenpiteiden kanssa aiheuttanee melkoista myllerrystä monilla toimialoilla Euroopassa. Eurooppalaisten yritysten pieni koko verrattuna amerikkalaisiin ja japanilaisiin yrityksiin, monella alalla vallitseva ylikapasiteetti, sääntelyn purkaminen, valtionyhtiöiden yksityistäminen ja avoimemmat julkiset hankinnat ovat syitä muutoksiin toimialarakenteissa. Kilpailu varmasti kiristyy tulevaisuudessa ja toimialoilla syntyy voittajia ja häviäjiä. On puolustettava markkina-asemaa Suomen markkinoilla, jotka vahvasta kansainvälistymisestä huolimatta ovat kuitenkin useimmille pk-yrityksille hyvin tärkeät. Monet ulkomaiset yritykset ovat saattaneet tähän asti pitää Suomen markkinoita joko siten suojeltuina, ettei tänne voi tai kannata tulla, tai niin pieninä, ettei esimerkiksi tuotteiden pienikään sopeuttaminen näille markkinoille ole taloudellisesti perusteltua. Toimintympäristön muututtua on jo nähtävissä, että monella alalla ulkomaiset yritykset ryhtyvät aktiivisemmin toimimaan myös Suomen markkinoilla. Suomalaisyrityksille syntyy mahdollisuus ja usein myös tarve laajentaa toimintaansa Suomen ulkopuolisilla markkinoilla. Syynä on esimerkiksi tarve saavuttaa toiminnan mittakaavaetuja tuotekehityksessä, hankinnassa, tuotannossa tai markkinoinnissa. Yritykselle voi olla myös viisasta vastata ulkomaisen kilpailijayrityksen Suomen markkinoilla heittämään haasteeseen haastamalla tämä kilpaan sen omalla markkina-alueella ulkomailla. Kilpailun kiristyminen Euroopassa ajaa yrityksiä yhä tehokkaampaan toimintaan, mikä näkyy kilpailun kiristymisenä myös Euroopan ulkopuolella. Ennen kuin yritys päättää toiminnastaan jossain maassa, on sen hyvä perehtyä tarkasti ko. maan työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Suomalaisille yrityksille on koitunut yllätyksiä ja huomattavia työsuhteen lakkauttamiseen liittyviä kuluja mm. silloin, kun on suljettu ulkomailla sijaitseva tuotantoyksikkö. Yksi seuraus Euroopan markkinoiden yhdentymisestä on se, että suhdanteet Euroopassa lienevät jatkossa yhtenäisempiä, ts. koko Eurooppa on yhtä aikaa joko nousu- tai laskusuhdanteessa. Tämä on hyvä suomalaistenkin yritysten huomioida, kun ne arvioivat riskien hajauttamista liiketoiminnassaan. Enää ei ehkä Euroopan sisäinen hajautus riitä, vaan voi olla viisasta hajauttaa toimintaa laajemmin, käytännössä useimmiten Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan kesken. 2.1 Yrityksen toiminnan organisointi euroalueella Yrityksen strategiassa määritellään tavoitteet mm. siitä, että haluaako yritys olla kansallinen, eurooppalainen vai maailmanlaajuinen toimija. Tähän määrittelyyn vaikuttavat oleellisesti seuraavat seikat: missä sijaitsevat yrityksen nykyiset ja potentiaaliset markkinat mikä on kilpailutilanne eri markkinoilla mikä on hintataso eri markkinoilla mikä on yrityksen kokemuspohja eri markkinoilla kuinka kaukana eri markkinat ovat Suomesta maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja liiketoiminnan käytäntöjen suhteen mitkä ovat logistiset kustannukset eri markkinoille.

10 EURO :09 Sivu 11 Yrityksessä on myös tarpeen miettiä toiminnan koordinointia euromaiden ja euroalueen ulkopuolelle jäävien maiden kesken huomioiden odotettavissa oleva EMUkehitys. Esimerkiksi milloin Ruotsi liittyy EMU:un ja mitä se merkitsee yrityksen toiminnalle Ruotsin markkinoilla tai miten se vaikuttaa yrityksen ruotsalaisten kilpailijoiden toimintaan? Lisäksi on hyvä ennakoida itäisen Euroopan maiden mahdollisen EU-jäsenyyden vaikutukset. Erot EU-maiden ja maiden sisäistenkin alueiden toimintaympäristöissä voivat olla hyvin suuria. Yhtiöverotus vaihtelee 28-45%:n välillä ja henkilöiden tuloverotus hieman enemmän. Arvonlisävero on normaalisti 15-25%:n välillä. Ostovoimakorjattu BKT on euroalueen rikkaimmilla seuduilla kuten Hampurin alueella lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon nähden. Köyhimmillä alueilla kuten Portugalissa tai eteläisessä Espanjassa ja Etelä-Italiassa se on vain noin 60% EU:n keskiarvosta. EU:n köyhempien maiden joillakin alueilla kansallinen ja EU:n tarjoama tuki voi olla jopa puolet esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamisen kustannuksista. Usein tähän liittyy myös yhtiön vapautus veronmaksusta jopa usean vuoden ajaksi. Säännöllinen vuotuinen työaika teollisuudessa tunteina työntekijää kohti 1997 Saksa 1573 SUOMI 1716 Ruotsi 1752 Englanti 1774 Sveitsi 1844 USA 1904 Lähde: EVA 1998 Arvonlisäverokannat EU-jäsenmaissa 1999 EU-maat Yleinen verokanta Ruotsi 25 Tanska 25 SUOMI 22 Belgia 21 Irlanti 21 Ranska 20,6 Itävalta 20 Italia 20 Kreikka 18 Hollanti 17,5 Iso-Britannia 17,5 Portugali 17 Espanja 16 Saksa 16 Luxemburg 15 Useimmissa Etelä- ja Keski-Euroopan maissa elintarvikkeisiin ja eräisiin muihin perushyödykkeisiin sovelletaan yleistä alempia verokantoja. Arvonlisäveropohjan laajuus vaihtelee eri maissa. Työvoimakustannukset teollisuusmaissa 1998, euroa/tunti (teollisuustyöntekijät) Euro-maat Muut maat Saksa 25,36 Sveitsi 21,58 Norja 21,23 Tanska 21,07 Belgia 20,78 Itävalta 19,88 Ruotsi 19,77 SUOMI 19,27 Alankomaat 18,87 USA 16,68 Ranska 16,37 Japani 16,00 Italia 15,18 Britannia 14,70 Kanada 14,19 Irlanti 11,92 Espanja 11,02 Kreikka 8,09 Portugali 4,82 Lähde SAF Bruttokansantuote asukasta kohden 1998* Indeksi Suomi=100 Luxemburg 159 Yhdysvallat 141 Norja 127 Sveitsi 122 Tanska 121 Islanti 121 Kanada 113 Japani 112 Belgia 112 Itävalta 111 Hollanti 107 Saksa 106 Australia 105 Irlanti 104 Ranska 102 Ostovoima pariteetti kurssien Ostovoima pariteetti kurssien SUOMI 100 Italia 100 Ruotsi 98 Iso-Britannia 98 EU 98 OECD 97 Uusi-Seelanti 82 Espanja 78 Portugali 71 Kreikka 67 Korea 62 Tshekin tasavalta 60 Unkari 49 Meksiko 37 Puola 37 Turkki 31 1

11 EURO :09 Sivu 12 Euroalueella toimintaa pohdittaessa on arvioitava miten toiminta euroalueella järjestetään: yhteistyö suomalaisen yrityksen kanssa vienti Suomesta agenttien tai maahantuojien avulla oman myyntiyhtiön tai -yhtiöiden perustaminen Eurooppaan lisenssiointisopimukset yhteistyö ulkomaisen yrityksen kanssa oma tuotanto Suomen ulkopuolella onko tuotannon oltava keskitetysti yhdessä paikassa vai hajautettuna useampaan paikkaan? millä perusteella tuotannon sijainti ratkaistaan: markkinoiden läheisyys raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus henkilökustannusten taso osaavan henkilöstön saatavuus investointi- ym. tukien saatavuus maaimagon vaikutus tuotteen imagoon verotuksen taso. 12 Liiketoiminta Euroopassa ennen sisämarkkinoita ja yhteistä valuuttaa rakentui usein sen varaan, että yrityksillä oli kussakin maassa jokin toimintamuoto (agentti, myyntiyhtiö tai oma tuotanto) ja maakohtaiset yksiköt toimivat alueella varsin itsenäisesti. Päätöksenteko oli usein varsin hajautettua. Uusi suurempi eurooppalainen markkina luo tarpeen koordinoida liiketoimia tiukemmin. Tämä ei tarkoita paluuta vanhanaikaiseen, hyvin keskitettyyn ja hierarkkiseen liiketoiminnan hallintaan, vaan sitä, että hyödynnetään samankaltaisuus ja estetään ristiriitaiset tai kokonaisuuden kannalta epäedulliset toimet Euroopan tasolla. Yrityksille onkin suuri haaste yhdistää sekä tämä tiukka Euroopan tason kontrolli että toiminnan sopeuttaminen Euroopan eri osien erityisvaatimuksiin. On monesti vaikea arvioida sitä, kuinka paljon päätäntävaltaa tulisi pitää Suomessa ja kuinka paljon sitä tulisi antaa ulkomaille, esimerkiksi edustajille tai tytäryhtiöille. Suomen markkinoihin verrattuna noin viisikymmenkertaiset euromarkkinat ovat usein liian suuri pala purtavaksi pk-yritykselle. Tällöin on paikallaan miettiä yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten tai ulkomaisten yritysten kanssa, mahdollisesti euroopanlaajuisia verkostoja rakentaen. Erilaisissa yhteistyömuodoissa on suuria mahdollisuuksia, mutta erityisesti kansainvälisessä yhteistyössä piilee myös melkoisia riskejä, jos valmistelutyötä ei tehdä huolella. SUOMI Norja Ruotsi Tanska Italia Itävalta Portugal Alankomaat Sveitsi Iso-Britannia Irlanti Kreikka Espanja Ranska Luxemburg Islanti Belgia Saksa LÄNSI-EUROOPAN MATKAPUHELINLIITTYMÄT ,9% 30,0% 53,0% 61,3% Lähde: Mobile Communications

12 EURO :09 Sivu 13 TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ 1997 Tietokoneiden määrä 1000 henkeä kohden Yhdysvallat Australia Kanada Norja Islanti SUOMI Ruotsi Tanska Uusi-Seelanti Luxemburg Sveitsi Alankomaat Iso-Britannia Irlanti Belgia Itävalta Ranska Saksa Japani EU-15 Italia Espanja Portugali Unkari Tsekki Kreikka Puola Turkki Lähde: Computer Industry Almanac, Fiblon Oy varautui ajoissa euroaikaan Perheyritys Porista valmistaa kattaustuotteita, kahvinsuodattimia ja talouspyyhkeitä. Yritys käyttää tuotemerkkiä Soft ja on rekisteröinyt tuotemerkin Catexsoftlin. Yrityksen liikevaihdosta 80% menee vientiin eli vientiaste on korkea. Fiblon Oy on lähtenyt euroasioissa ajoissa liikkeelle ja yritys on periaatteessa muuttanut kaiken mahdollisen euromääräiseksi paitsi osakepääoman joka muutetaan viran puolesta. Laskutus, kirjanpito ja tilinpäätös on euroissa. Vientimaiden yritykset pääasiassa Euroopassa ovat hyväksyneet laajasti euron laskutusvaluutaksi. Poikkeuksena on Englanti, jossa kauppa käydään Fiblonin osalta Saksan markoissa. Fiblon kokee kurssiriskin poistumisen hyvänä asiana joka helpottaa ja yksinkertaistaa toimintaa euroalueella. Samoin valuutanvaihtokustannusten poistuminen paljon vientiä harjoittavalle yritykselle on suuri säästö. Myynnissä ja kilpailussa Fiblon ei koe euroa uhkana. Eurosta riippumatta kaupan teossa ratkaisevat laatu, toimintavarmuus ja hinta tässä järjestyksessä. Valuutta-asiat ovat sopimusasioita. Toimitusjohtaja Pertti Ekbergin mukaan yritys on joutunut ja joutuu panostamaan vientiin. Osalle yrityksen tuotteita Suomen markkinat ovat liian pienet ja osalle ei yrityksellä ole kenttämyyntiorganisaatiota, joten kasvu on haettava ulkomailta. Tämä onnistuu panostamalla laatuun ja toimitusvarmuuteen. Euro sinänsä ei muuta kilpailuasemia tai tuo uusia kilpailijoita. Pienen yrityksen tärkeä kilpailukeino on myös jousto eri asioissa. Muutoksiin kyetään reagoimaan nopeasti, jos kilpailija lähtee hintakilpailuun. Fiblon laskee tuotannolle tietyn markkamääräisen tuntikatteen, mikä on saatava. Hinnan määrittelyssä ratkaisevat tuotanto, raaka-ainehinta ja valuuttavaihtelut. Euromääräisessä kaupankäynnissä ainakin valuutanvaihtelut on eliminoitu. Kilpailijoiden toiminnasta seurataan hintaa, toimitusehtoja ja toimitusvarmuutta. Fiblonin toimitukset tapahtuvat suurina erinä suurille tukkureille, keskusliikkeille tai suoraan loppukäyttäjälle. Yritys pyrkii auttamaan oikean pakkauskoon löytämisessä, jotta tuote asianomaisessa maassa myisi mahdollisimman hyvin. Kun asiakas on loppukäyttäjä, pakkaus räätälöidään hänen tarpeensa mukaan. Useat asiakkaat hinnoittelevat tuotteensa euroina oman maansa valuutan rinnalla. Fiblonin tuotannossa painetaan jo muutamiin tuotteisiin hinnat kääreisiin kahdella valuutalla. Fiblonin omat tarjoukset tehdään melkein poikkeuksetta euroina ja ilmoitetaan suluissa vastaanottajamaan valuutassa sen hetken muuntokerrointa käyttäen. Hinnoitteluun saattaa tulevaisuudessa tulla ongelmia, kun pyöristetään euroja ja jätetään voimaan vain sentit. Yrityksillä tulee olemaan helpompaa hinnoitella, kun voi valita isomman yksikkökoon, jolloin desimaaleilla ei ole niin suurta merkitystä.

13 EURO :09 Sivu 14 Yhteistyötä aloittaessa on syytä tarkoin määritellä kirjallisesti: osapuolten vastuut ja oikeudet kustannusten ja tuottojen jakaminen aikataulut menestyksen mittaamistapa yhteistyön päättämisen menettelytavat ja mahdolliset korvaukset oikeuksien säilyminen yhteistyön päättyessä erimielisyyksien ratkaisemistavat. 14 Ajan tasalla olevan tiedon merkitys yritystoiminnassa kasvaa yhä. Näin ollen yritysten täytyisikin kehittää tietojärjestelmänsä sellaisiksi, että ne sopivat mahdollisimman hyvin yhteen tavarantoimittajien ja asiakkaiden tietojärjestelmien kanssa. Euroon siirtyminen voi olla sopiva hetki arvioida sitä, mitkä ovat yrityksen kumppaneiden mahdolliset toiveet tai vaatimukset ohjelmistojen suhteen ja onko yrityksen ohjelmistojen oltava räätälöityjä vai valmisohjelmistoja. Dino Lift Oy:n hakee kasvua kansainvälistymisestä Dino Lift Oy valmistaa Dino-merkkisiä henkilönostimia, jotka myydään jälleenmyyjien välityksellä. Vakiintuneina markkina-alueina ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Saksa, Englanti, Belgia ja Hollanti. Viennin osuus liikevaihdosta on 60 prosenttia. Myynti euroalueelle ja sen ulkopuolella tapahtuu itsenäisten jälleenmyyjien kautta. Dino Liftin kotivaluutta on euro ja mahdollisimman pitkälle hinnat, laskutus sekä tarjoukset tehdään euroissa. Tämä aiheuttaa kustannussäästöjä toiminnassa. Raportoinnit ja talouden tunnuslukujen seuraaminen ovat huomattavasti helpompia yhtenäisellä valuutalla. Osakepääoman muuttaminen euroiksi toteutunee tulevien yritysjärjestelyjen yhteydessä. Vaihtoehtoisista muunnostavoista nimellisarvottomat osakkeet tai monidesimaalisen osakkeen nimellisarvon pyöristäminen sopivat parhaiten Dinolle. Toimitusjohtaja Lars-Petter Godenhjelmin mukaan henkilönostimien valmistus on suhteellisen kilpailtu ala Euroopassa. Asiakkaat koostuvat pääasiallisesti konevuokrausyrityksistä, jotka hankkivat yleensä useampia nostimia kerralla. Euro tiivistää omalta osaltaan tätä kilpailua, joten Euroopan markkinat tulevat enenevässä määrin yhdentymään. Tämä johtaa kilpailun kiristymiseen kysynnän pysyessä edelleen samana. Laajentuminen Euroopassa on yksi vaihtoehto. Dino Lift on etsimässä uusia markkinoita myös Yhdysvalloista, josta se on saanut hyvää ja lupaavaa kokemusta. Yhdysvalloissa valuuttana on luonnollisesti dollari. Uusilla markkinoilla mahdollisuus saavuttaa lyhyellä tähtäimellä parempaa kasvua toimii kannustimena. Yrityksen nimen vaihtaminen jokunen vuosi sitten Kurpan Konepajasta Dino Liftiksi kielii myös määrätietoisesta kansainvälistämistyöstä, jota yritys on harjoittanut menestyksellä jo muutaman vuoden. Yrityksessä nähdään selkeästi kasvupotentiaalin olevan tiettyyn pisteeseen asti Euroopassa ja vielä enemmän kolmansissa maissa.

14 EURO :09 Sivu 15 INTERNETIN KÄYTTÖ 1998 Internetliittymien määrä 1000 henkeä kohden LOGISTIIKKAKUSTANNUKSET 1995 ERÄISSÄ EU-MAISSA SUOMI Islanti Uusi-Seelanti Ruotsi Australia Tanska Kanada Alankomaat Yhdysvallat Sveitsi Islo-Britannia Itävalta Belgia Luxemburg Saksa Irlanti Japani EU-15 Ranska Unkari Italia Espanja Portugali Iso- Britannia Hollanti Saksa Ranska Suomi Pakkaus Hallinto Kuljetus Pakkaus Varasto % 11 Prosenttia liikevaihdosta Lähde: OECD; Communications Outlook, 1999 Logistiikkakustannukset ovat Suomessa korkeampia kuin keskeisissä EU-maissa. Lähde: Liikenneministeriö Kaukora Oy luottaa palvelutasoon ja tuotevalikoimaan Vuonna 1976 perustettu Kaukora Oy on pientalokattiloita ja vedenlämmittimiä valmistava yritys. Kaukora pyrkii turvaamaan kotimarkkinat Suomessa laadulla, kotimaisella tuotteella, hyvällä palvelutasolla ja hyvällä maineella. Riittääkö tämä kilpailussa suurten ruotsalaisten pörssiyhtiöiden kanssa jää yrityksen mukaan nähtäväksi. Kata-Electronics Ky seuraa kilpailijoita Perheyrityksen päätuotteita ovat säteilymittarit, satelliittipaikannukseen liittyvät internet-karttajärjestelmät ja pinta-ala-annosmittarit röntgentutkimukseen Yrityksen tuotteet ovat hyvin erikoisia ja tuotekehitys on pitkäjänteistä. Lähtökohdan monelle kehitystyölle ovat antaneet muutokset maailman tapahtumissa kuten Tshernobylin ydinonnettomuus, EU-direktiivien tulo ja Myös saksalaiset ovat kiinnostuneita Suomen markkinoista. Yhteistä ruotsalaisille ja saksalaisille kilpailijoille on niiden huomattavasti Kaukoraa suurempi koko. Kilpailun kiristymiseen vaikuttaa euro, joka alentaa valuuttariskiä ja helpottaa kaupankäyntiä. Sitä edistävät myös teknisten määräysten harmonisointi EU-alueella. Tosin markkinat etenkin Saksassa edellyttävät saksalaisia hyväksyntöjä, jotka Kaukora on hankkinut. Tämä lisää kustannuksia. Talousjohtaja Jorma Hummelinin mielestä on paradoksaalista, että internetin kehittyminen. Päämarkkina-alueena on Suomi, mutta tällä hetkellä laajentumiselle ja verkottumiselle on erittäin valoisat näkymät. Toimitusjohtaja Kauko Tanskanen näkee yhtenäisvaluutan helpottavan yrityksen kansainvälistymistä erityisesti euroalueilla. lainsäädäntötasolla tavarat liikkuvat vapaasti EU-alueella, mutta markkinat asettavat edelleen esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Kaukora tarjoaa myös täydellisen valikoiman kattiloita ja vedenlämmittimiä, jota voidaan pitää kilpailuetuna. Kaukoran valtti kotimaan markkoiden säilyttämisessä on tukku-, huolto- ja asennusverkosto, joka koostuu yksittäisistä yrityksistä. Sitoutumisaste Kaukoran tuotteisiin on korkea. Vastaavan laajan verkoston pystyttäminen vaatisi uudelta tulijalta huomattavia ponnistuksia. Yksi euron käyttöönottoon välittömästi liittyvä tekijä on tuotannon ja tuotekehityksen hintavertailujen helpottuminen eri euromaiden välillä. Yritys tulee panostamaan euroalueen markkinoilla entistä laajemmin ja läpinäkyvämmin hinnoin. Markkinoiden kehitystä, hinnoittelua ja varsinkin psykologisen hinnoittelun merkitystä seurataan Kata-Electronicsissa tiiviisti. Yrityksessä on selvitetty oman alan lainsäädäntö, tuotteita koskevat euroalueen standardit, kilpailutilanne ja hintataso. Suomalaisiin vaativiin olosuhteisiin suunnitellut tuotteet täyttävät yleensä helposti eurooppalaiset standardit. Tuotekehitystä on tehty Tekesin, paikallisen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Testeistä ja hyväksynnöistä ovat vastanneet VTT ja Säteilyturvakeskus.

15 EURO :09 Sivu Haasteita yrityksen eri toiminnoille Yleensä suomalaisten pk-yritysten vahvuus on tuotekehitykseen ja valmistukseen liittyvässä osaamisessa, kun taas markkinointiosaamisen on useissa vertailuissa todettu olevan Euroopankin mittakaavassa varsin heikkoa. Toiminnan painopisteen ollessa aiemmin pienillä kotimaan markkinoilla on usein riittänyt, että tuote on kunnossa. Siirtyminen kilpailluille, suurille markkinoille kasvattaa markkinoinnin ja markkinointiosaamisen merkitystä. 3.1 Markkinointi Euro on jo sinänsä merkittävä muutos markkinoinnin ja koko yrityksen toiminnan kannalta, mutta kun se yhdistyy räjähdysmäisesti paranevaan tiedonsaantiin ja vauhdilla kehittyviin logistisiin palveluihin, ovat muutokset kansainvälisen markkinoinnin näkökulmasta mullistavia. Internet siirtyy langattomaan mediaan lähivuosina. Extranetit yhdistävät alihankkijat, tuottajat ja asiakkaat saumattomasti. Pikarahti- ja postipalvelut kehittyvät vauhdilla. Ottaen huomioon pk-yritysten rajalliset taloudelliset resurssit ja huomattavasti laajenevat markkinat sekä koveneva kilpailu voidaan väittää, että tyypillisellä suomalaisella pk-yrityksellä on tarve erilaistaa tuotettaan ja kohdentaa markkinointinsa entistä tarkemmin määritellylle, usein varsin kapealle kohderyhmälle. Menestyneiden suomalaisyritysten historian perusteella tämä yleisperiaate pätee niin valmistavalle yritykselle kuluttajamarkkinoilla, valmistavalle yritykselle business-to-business markkinoilla kuin palveluja tuottavalle yrityksellekin. Lisäksi verkostoituminen muiden yritysten kanssa voi tuoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia markkinointiin. Kulttuurierot säilyvät Euron tultuakin maiden välillä luonnollisesti säilyvät useimmat erot kuten kieli, kulttuuri ja elämäntyyli. Myös kulutusja ostotottumukset pysynevät monin osin erilaisina. Euroopan pohjoisosissa on totuttu ostamaan leipä valintamyymälästä tai supermarketista, kun taas eteläisessä Euroopassa se edelleen ostetaan pääasiassa lähileipomon myymälästä. Esimerkkinä hieman erilaisesta tuotteesta on kompassi, jonka suomalainen kuluttaja on tottunut löytämään urheiluliikkeestä tai -osastolta, mutta joka saksankielisessä Euroopassa myydään optikkoliikkeessä. Etsittävä Euroopan yhteisiä tekijöitä Markkinoinnin haasteena euroalueella tulee paljolti olemaan se, miten yhdistää euroopanlaajuinen ja maakohtainen markkinointistrategia. Tarvitaan tarkkaa seurantaa, tasapainottelua, kompromisseja, joustavuutta ja nopeaa reagoin- Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus 16 Markkinointia, myyntiä ja tuotetta koskevia kysymyksiä Tuoko euro lisää kilpailua toimialallemme? Muuttuuko kilpailun luonne markkinoillamme? Tuleeko Euroopan markkinoista yrityksellemme kotimarkkinat, vai onko edelleen olemassa kansallisia markkinoita erottavia tekijöitä? Luoko euro yrityksellemme uusia markkinoita Euroopassa? Muuttuvatko markkinoiden segmentointiperusteet? Voiko yrityksemme tuottaa standardituotetta euroalueelle vai täytyykö tuotteita erilaistaa eri markkina-alueille? Mitä tuotteen komponentteja tai ominaisuuksia voidaan tarvittaessa käyttää erilaistamiseen? Toimiiko euroalueella yksi tuotemerkki (brandi) vai tarvitaanko useita? Tarvitaanko erilaisia pakkauksia? (koko, merkinnät, kielet, standardit) Tarvitseeko tuotteissa olla vähittäishintamerkintä? Eri versioita?

16 EURO :09 Sivu 17 tia. Tulee esimerkiksi päättää siitä, tarjotaanko Euroopan markkinoilla standardituotetta, kaikkien eri maiden markkinoille sopeutettua tuotetta vai näiden vaihtoehtojen yhdistelmää. Yksi ajattelutapa tai perusfilosofia markkinoinnin suunnitteluun euroalueella on, että markkinoinnin analysoinnissa etsitään Euroopan tason samankaltaisuutta ja yhteisiä tekijöitä sen sijaan, että kartoitetaan erilaisuuksia maiden tai alueiden välillä. Markkinoinnissa keskeistä on luonnollisesti oma tuote. Kasvavilla Euroopan kotimarkkinoilla on yhä enemmän kilpailevia tuottajia ja omaa tuotetta onkin verrattava yhä useampiin kilpaileviin tuotteisiin. Samoin oma tuote täytyy asemoida - mm. laadun, ominaisuuksien, hinnan ja imagon suhteen - entistä suuremmassa kilpailevien tuotteiden joukossa. Yleistäen voidaan sanoa, että korkea laatu perinteisessä mielessä on eurooppalaisissa tuotteissa jo oletusarvo - toisin sanoen tuotteen pitää toimia ja kestää. Kilpailu käydäänkin yhä enemmän esimerkiksi muotoilun keinoin. Nykyisin puhutaan paljon design managementista, joka on laajempi asia kuin vain tuotteiden esteettinen muotoilu; se käsittää tuotteiden ergonomian, huollettavuuden ja vaikkapa yleisen yritysimagon. Design on keskeiseksi ymmärretty kilpailukeino perinteisestä näkökulmasta niinkin yllättävissä tuotteissa kuin esimerkiksi kauhakuormaajat, työstökoneet ja paperikoneet, puhumattakaan kodinkoneista, työkaluista tai sairaalainstrumenteista. Suomalaisella designilla on varsin maineikas historia ja nyt vuosituhannen vaihteessa design on kokemassa uuden vahvan tulemisen suomalaisten yritysten toiminnassa. Kaupan ketjuuntuminen on hyödynnettävissä Euro muuttaa monilla toimialoilla asiakaskunnan rakennetta. Euroopanlaajuiset ketjut erityisesti vähittäismyynnissä lisääntyvät ja yhteistyö ostajien kesken tiivistyy. Ensimmäisiä sektoreita, joilla kehitys jo on vauhdissa, ovat mm. päivittäistavarakauppa, vaatetusliikkeet, optikkoliikkeet ja urheiluvälinekauppa. Ostajien neuvotteluvoima kasvaa. Ketjuuntuneet tai muuten yhteistyössä olevat asiakkaat keskittävät yhä enemmän hankintojaan pyrkien suurempiin volyymeihin ja siten alempiin hintoihin. Suomalaiselle kaupan alan yritykselle keskittyvä hankinta on mahdollisuus. Hankintakustannuksia voidaan alentaa olemalla mukana euroopanlaajuisissa ketjuissa tai muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Monen suomalaisen itsenäisen kauppiaan onkin tässä tilanteessa harkittava toimintojensa verkottamista. Asiakkaiden ja tuotteiden lisääntyvä liikkuvuus luo tarpeen samanlaistaa mainontaa ja muuta menekin edistämistä. Kuitenkin mainonnan toimivuus ja tehokkuus ova läheisesti sidoksissa kulttuuriin. Menekinedistämisessä euroalueille oleellista on, kuinka paljon sitä voidaan yhtenäistää ja miten kansalliset erityispiirteet tulee huomioida. Hintojen esittäminen mainoksissa ja esitteissä on tärkeää, koska haluaa vertailla hintoja. Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

17 EURO :09 Sivu 18 Hinnan merkitys tuotteen ostopäätöksessä vaihtelee maittain ja alueittain Tuotteiden hinnoissa on melkoisia eroja euroalueen maiden kesken. Euron myötä ja kehittyvän tieto- ja telekommunikaatiotekniikan avulla hintojen vertailu käy helpoksi. Tästä johtuen hintaerot euroalueella todennäköisesti kapenevat, ts. mahdollisuus erilaiseen hinnoitteluun eri alueilla vähenee. Hintaerojen kapeneminen tapahtuu lähinnä hintatason alentumisen kautta niillä alueilla, missä hintataso on nyt korkea. Yrityksen onkin syytä yrittää säilyttää nykyinen hintataso korkeamman hinnan markkinoilla. Keinoina voivat olla tuotteen erilaistaminen esim. ominaisuuksien pienillä muutoksilla tai tuotteeseen kuuluvilla oheistuotteilla tai -palveluilla. Euronkin tultua on eri euromaiden kesken melkoisia eroja arvonlisäverossa (normaalisti 15-25%), mikä on huomioitava hinnoittelussa. Kotimaan markkinoilla yritys voi pyrkiä pitämään korkeampaa hintatasoa esimerkiksi siten, että parantaa palvelunsa tasoa ja takaa nopeammat toimitukset kuin ulkomaiset kilpailijat. Maksuajat vaihtelevat Hinnoittelussa on muistettava, että eri maissa on erilaiset maksuaika- ja viivästyskorkokäytännöt. Suomessa niin sopimusten nimelliset kuin toteutuneetkin maksuajat ovat EUmaiden lyhimmät, toteutuneetkin ajat keskimäärin alle 30 päivää. Pisimmät maksuajat ovat Kreikassa, Portugalissa ja Italiassa, joissa toteutuneet ajat ovat keskimäärin yli 90 päivää. Hinnoittelussa on siis huomioitava, että eteläeurooppalainen asiakas saattaa edellyttää jopa 150 päivän maksuaikaa. EU:ssa on valmisteilla maksujen viivästyksiä koskeva direktiivi, ja onkin odotettavissa, että ajan mittaan erot maksuajoissa Euroopan maiden välillä pienenevät. Perintä kallista Turvatakseen saamisensa yrityksen on aina uuden asiakassuhteen kohdalla ja aika ajoin myös tuttujenkin vientiasikkaiden kohdalla järkevää selvittää asiakkaan luottokelpoisuus. Jos maksun saamisessa on vaikeuksia, on pk-yrityksen usein viisainta turvautua kansainvälisten perintätoimistojen apuun, koska ne tuntevat perintätavat eri maissa ja valvovat päämiehen etuja paikan päällä. Varovaisuus maksuehtoja sovittaessa on kuitenkin viisasta, koska perintätoimistojen kulut saattavat nousta varsin pienenkin perittävän kohdalla yli tuhanteen markkaan. Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus 18 Hinnoittelua koskevia kysymyksiä Tarvitseeko hintoja muuttaa joillain markkinoilla? Paljonko nykyinen hinnoittelumme antaa liikkumavaraa seurata kilpailijoiden hinnoittelua? Voiko yrityksemme helposti erilaistaa tuotteita ja näin perustella mahdollinen korkeampi hinta joillain markkinoilla? Voidaanko hintojen vertailtavuutta vähentää esim. erilaisilla lisäpalveluilla tai eri pakkauskoolla eri markkinoilla? Onko alennuskäytäntöjä tai maksuaikoja syytä ja mahdollista muuttaa? Milloin ja millä markkinoilla yrityksemme siirtyy euroihin esim. hinnastoissa? Kuinka kauan kansallisia valuuttoja pidetään esim. hinnastoissa ja tarjouksissa? Kuinka paljon yrityksemme voi käyttää eurohintoja euroalueen ulkopuolella? Miten yrityksemme tiedottaa euroon siirtymisestä ja mahdollisista muista tehtävistä muutoksista asiakkaille? Milloin yrityksemme pääasiakkaat siirtyvät euron käyttöön? Kuinka paljon on tarvetta ja mahdolisuus psykologiseen hinnoitteluun? (esim. 69,00 mk 9,95 euroa)

18 EURO :09 Sivu 19 J. Marttiinin puukkotehdas J. Marttiinin puukkotehdas on perustettu vuonna 1928 ja se toimii perheyrityksenä kolmannessa sukupolvessa. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Rovaniemellä ja Laukaalla. Yrityksellä on 300 erilaista mallia metsästys- ja kalastusvälineissä sekä liikelahjoissa. Talouspäällikkö Hannele Niemi kertoo että yrityksellä on omat internetsivut suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tuotteilla ei ole vakiohintoja, vaan tuotepakettien ja tuotteiden hinnoissa on eroavuuksia eri maiden asiakkaille. ACA-Systems Oy ACA-Systems Oy on korkean teknologian ympäristöanalytiikkaan erikoistunut yritys. Toimitusjohtaja Heikki Mustalahti kertoo, että yrityksellä on valmiudet tietojärjestelmässään euromääräiseen laskutukseen ja myös laskujen vastaan ottamiseen. Yrityksen hinnoittelustrategiana on myydä tuotteitaan kaikille asiakkaille samoilla hinnoilla. Yritykset joutuvat miettimään valuuttamuutoksen aikana omien tuotteidensa hintoja euroina, niin myös ACA. Hintoja joutuu joko pyöristämään ylös- tai alaspäin. Joitakin tuotteita myytäessä tasalukuisista hinnoista on hyötyä, mutta hinnoilla voi olla myös psykologinen merkitys ja vaikutus kaupan syntymiseen. Aikaisemmin yritys hinnoitteli tuotteensa ja sen osat eri maihin eri hinnoilla. Tästä seurasi pienessä kasvavassa yrityksessä se, että toimituksiin ja laskutuksiin alkoi päästä virheitä ja niinpä yrityksessä tehtiin strateginen päätös käyttää samaa hinnoittelua joka maassa. Hintoja ei tarvitse muuttaa tuotteita helppo erilaistaa. PLANTOOL UNIT OY Maksuajat muuttuvat erilaisiksi. INSTRUMENTOINTI OY Kate kärsii hintojen tasoittuessa. IDEACHIP OY Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

19 EURO :09 Sivu Sähköinen kaupankäynti Euro, kehittyvä informaatioteknologia ja kehittyvät logistiset palvelut lisäävät etäkauppaa. Perinteisen luetteloihin pohjautuvan postimyynnin rinnalle nousee hyvin vahvasti internetin välityksellä tapahtuva kauppa. Yrityksen on tässä yhteydessä hyvä pohtia: tuoko etäkauppa uusia kilpailijoita sen markkinoille luoko etäkauppa sille uusia mahdollisuuksia lisääkö euro yrityksen tarvetta käyttää internettiä Hotelli Revontuli Hotelli Revontulen paikallisjohtaja Antti Tuomaala kertoi, että yrityksen strategiana on palvelujen kehittäminen kysynnän mukaan. Hän toteaa myös, että kysynnän tullessa yhä voimakkaammaksi, yritys kiihdyttää myös euroon siirtymistä. Matkailualan yritysten on tärkeää kouluttaa henkilökuntansa vastaamaan euroon liittyviin kysymyksiin, koska matkailijat odottavat tapaavansa matkan aikana ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan. Yrityksen henkilökunta on aina ensimmäisenä luomassa kuluttajien luottamusta ja kuvaa yrityksestä. Uuden Euroopan yhtenäinen valuutta tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden mainostaa Eurooppaa matkailukohteena myös merentakaisilla markkinoilla. Maailman kaikesta matkailusta 40 % tapahtuu jo nykyisin euroalueella. Internetin kautta tapahtuvan kaupankäynnin oletetaan myös tehostuvan euron myötä. Näin uusille ja innovoiville tuotteille tarjoutuu hinnoittelun lisäksi uusia mahdollisuuksia, joita ei kannata olla hyödyntämättä muutosvaiheessa. Tarkistettava asia: Tulos tarkistuksesta: uhka vai mahdollisuus Uuteen kauppatapaan liittyviä kysymyksiä Onko yrityksellemme tarpeellista asettaa tuotetarjonta esille internetiin? Tuoko sähköinen kaupankäynti uusia kilpailijoita? 20 Syntyykö euron kautta tarve käyttää internettiä kaupankäynnissä? Onko em. esittely vain informatiivista vai tarjotaanko mahdollisuus tilaamiseen? Tarjotaanko palvelu avoimessa internetissä vai rajattuna esim. tietylle vakiintuneelle asiakaskunnalle extranetin avulla? Onko mahdollista yhdistää sähköiset tilaukset suoraan yrityksemme varastonhallintajärjestelmään ja hankintatoiminnan järjestelmiin? Miten ratkaistaan etäkaupasta mahdollisesti syntyvät ristiriidat perinteisten markkinointikanavien kautta toimivien kesken? Miten tavarantoimitus etäkaupassa käytännössä järjestetään? Mitä maksutapoja ja -ehtoja tarjotaan etäkaupassa? Miten järjestetään takuu- ja palautuspalvelu? Miten järjestetään huolto- ja mahdolliset päivityspalvelut? Miten hyödynnetään saatavia asiakastietoja, esim. suoramarkkinoinnissa? Millä mittareilla etäkaupan hyötyjä ja haittoja arvioidaan?

20 EURO :09 Sivu 21 Sunit Mobile Oy Sunit Mobile suunnittelee, valmistaa ja markkinoi tietojärjestelmiä ajoneuvoteollisuuteen. Kehittyneen tietotekniikan hallinta ja asiakasläheinen tuotekehitys ovat tehneet Sunit Mobile Oy:stä johtavan ajoneuvotietokoneiden valmistajan, jonka tuotekehitys on kansainvälisesti verkottunut. Toimitusjohtaja Eero Suutari näkee euromuutokset mahdollisuutena laajeneville markkinoille. Yrityksellä on internet-sivut, joita se hyödyntää markkinoinissaan korostamalla tuotteidensa erityispiirteitä. Tuotteiden standardisointi hyödyllistä viranomaiset hitaita muutoksissa. PLASTILON OY Markkinoinnin vaikutuksia helpompi arvioida. METSÄPUU OY Yrityksen koon oltava suhteessa markkinointiponnistuksiin. VM-CARPET OY Markkinoinnin täsmentäminen vaikeutuu. MAINOSTOIMISTO ID OY Vienti turvaa asemia kotimarkkinoilaa. KATKO OY Yritysten ketjuuntuminen luo uusia mahdollisuuksia. MAINOSTOIMISTO ID OY Markkinoita erottavat tekijät säilyvät. PLANTOOL OY Kysyntä lisääntyy. INSTRUMENTOINTI OY Toimenpide ja seuranta: Vastuu: Aikataulu:

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö Tavara- ja tietovirrat oikenevat Markku Säkö Netti mullistaa perinteisen kaupan Kuisma Niemelä perustelee lähtöään S-ryhmän uuden strategian toteutuksen asettamilla vaatimuksilla. Hän huomauttaa tiedotteessa,

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto FokusPiste-hanke - kansainvälistymisseminaari Laitila 22.08.2013 Jarmo Hannula Markkinointipäällikkö Vahterus Oy MITÄ ON MARKKINOINTI? Tunnetuin lainaus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille

Asiaa eurosta. Tiedotusohjelma eurokansalaisille Asiaa eurosta Tiedotusohjelma eurokansalaisille Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Fiducial European Office Supplies Alliancen (EOSA) jäseneksi

Fiducial European Office Supplies Alliancen (EOSA) jäseneksi European Office Supplies Alliance (EOSA). World-class office supplies @ work - Across Europe Fiducial European Office Supplies Alliancen (EOSA) jäseneksi Fiducial Office Solutions, Ranskassa ja Belgiassa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot