Pöyry oyj. Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Pöyry oyj Tilinpäätös 2013

2 Sisältö 04 Vuosi 2013 lyhyesti 06 Toimitusjohtajalta 07 Liiketoimintaryhmät Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 13 Laaja tuloslaskelma 13 Rahavirtalaskelma 14 Tase 15 Laskelma oman pääoman muutoksista 16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 40 Tunnusluvut 44 Osakkeet ja osakkeenomistajat 48 Emoyhtiön tilinpäätös 52 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 53 Tilintarkastuskertomus 54 Sijoittajatietoa Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2014 Pöyry Oyj julkaisee vuonna 2014 kolme osavuosikatsausta: tammi maaliskuu klo 8:30 tammi kesäkuu klo 8:30 tammi lokakuu klo 8:30 Lisää Pöyryn sijoittajatietoa: 2

3 Pöyry 2013 Pöyry on kansainvälinen konsultointi- ja suunnitteluyhtiö. Palvelemme energia-alan ja teollisuuden asiakkaita maailmanlaajuisesti. Paikallispalveluissa keskitymme avainmarkkinoillemme. Tarjoamme strategista neuvonantoa ja suunnitteluasiantuntemusta sekä vahvaa projektien toteutuskykyä. Keskeisiä toimialojamme ovat voimantuotanto, -siirto ja -jakelu, metsäteollisuus, kemianja biojalostus-, metalli- ja kaivosteollisuus-, liikenne-, vesi- ja kiinteistöalat. Pöyryllä on laaja paikallistoimistoverkosto ja yhtiön palveluksessa on noin asiantuntijaa. Pöyryn liikevaihto vuonna 2013 oli 650 miljoonaa euroa, ja yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä (Pöyry OYJ: POY1V). TaloudelliseT TavoiTTeeT ToTeuTunuT 2013 Liikevaihto Konsernin liikevoittomarginaali, % milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä 8 9 % vuoden 2017 loppuun mennessä 651 miljoonaa euroa 2,1 % Liikevoitto kasvoi. Sijoitetun pääoman tuotto, (ROI) Osakekohtaisen tuloksen kasvu Velkaantumisaste, % 20 % tai enemmän 5,8 % Projektitappiot heikensivät kannattavuustunnuslukuja. 15 % tai enemmän n.a. Vuoden 2013 osakekohtainen tulos oli 0,06 (-0,43) euroa. alle 50 % 26,0 % Vantaan toimistokiinteistön myynnistä saatu vastike käytettiin pääosin velkojen takaisinmaksuun, jonka seurauksena nettovelkaantumisaste aleni. Osinkosuhde 50 % tai enemmän Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 ei makseta osinkoa. 3

4 Vuosi 2013 lyhyesti Tilinpäätös 2013 Liikevaihto laski, liikevoitto kasvoi Liikevoitto kasvoi. Projektitappioita kompensoi Vantaan toimistokiinteistön myyntivoiton positiivinen tulosvaikutus. Liikevaihto laski epävarmassa taloudellisessa ympäristössä Pöyryn teollisuus- ja energiasektoreilla sekä kokonaisuudessaan Pohjois-Euroopassa. Lupaavista tilausnäkymistä huolimatta asiakkaiden investointien toteutuminen kestää aikaisempaa pitempään. Vuoden 2013 avainluvut Konsernin tilauskanta oli 500,0 miljoonaa euroa (547,7). Liikevaihto laski 16 prosenttia 650,8 miljoonaan euroon (775,0). Liikevoitto kasvoi ja oli 13,9 miljoonaa euroa (-18,8) eli 2,1 prosenttia (-2,4) liikevaihdosta. Liikevoittoa rasittivat noin 15 miljoonan euron projektitappiot. Vantaan toimistokiinteistön myynnillä oli 13,8 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ja 58,3 miljoonan euron vaikutus kassavirtaan. Osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (-0,43). Pöyry Oyj:n hallitus ehdottaa pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 ei makseta osinkoa (2012:0). Vuoden 2014 näkymät Vuonna 2014 konsernin liikevoiton odotetaan kasvavan. Muokattu strateginen fokus Pöyryn uusi organisaatiorakenne perustuu strategiseen neuvonantoon, globaaleihin osaamisalueisiin ja alueellisiin toimintoihin. Pöyryn liiketoiminta on organisoitu seuraaviin liiketoimintalinjoihin: Energia-liiketoimintaryhmä, Teollisuus-liiketoimintaryhmä, Alueelliset toiminnot ja Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmä. Fokusta paikallisille markkinoille on lisätty, ja niistä raportoidaan Alueellisten toimintojen alla. Globaalit osaamisalueet perustuvat vakiintuneeseen maailmanlaajuiseen markkinajohtajuuteen teollisuus- ja energiasektoreilla. Suuriin projekteihin liittyvää osaamisen kehittämistä jatketaan, ja niihin liittyvien tilausten osuuden oletetaan kasvavan. Kattavien strategisten neuvontapalvelujen kehittämistä jatketaan Liikkeenjohdon konsultoinnissa. Rakenteiden ja hallinnollisten prosessien kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma, josta ilmoitettiin vuoden 2012 lopussa, etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön keskitetyt, globaalit tukifunktiot. Tiettyjä tietohallinnon ja taloushallinnon prosesseja ulkoistettiin. Vuoden 2017 loppuun mennessä Pöyryn tavoitteena on saavuttaa miljoonan euron liikevaihto ja vastaavasti 8 9 prosentin liikevoittomarginaali. TunnusluvuT Energia Teollisuus Alueelliset toiminnot Liikkeenjohdon konsultointi Konserni milj. euroa Liikevaihto 179,5 217,4 111,7 146,6 288,4 333,5 70,9 79,3 650,8 775,0 Liikevoitto 0,6 4,4 3,7-0,1 4,0 4,1 2,7-0,1 13,9-18,8 Liikevoittomarginaali, % 0,3 2,0 3,3-0,1 1,4 1,2 3,7-0,1 2,1-2,4 Tilauskanta 209,7 223,7 42,6 54,4 230,6 251,5 17,1 18,3 500,0 547,7 Henkilöstö* * Kokopäiväisiä vuoden lopussa 4

5 Vuosi 2013 lyhyesti Laajempi kuvaus Pöyryn vuoden 2013 taloudellisesta tuloksesta hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla Lue lisää: TILAUSKANTA milj. euroa Suunnittelu ja konsultointi Kokonaistoimitukset LIIKEVAIHTO milj. euroa Suunnittelu ja konsultointi Kokonaistoimitukset LIIKEVOITTO milj. euroa % Liikevoitto, milj. euroa Liikevoitto, % 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 VOITTO ENNEN VEROJA JA TILIKAUDEN VOITTO milj. euroa Voitto ennen veroja Tilikauden voitto TULOS/OSAKE JA OSINKO/OSAKE euroa % Tulos/osake (laimennettu), euroa Osinko/osake, euroa Osinkosuhde, % 0 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO % OMAVARAISUUSASTE % VELKAANTUMISASTE milj. euroa % HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA (KOKOPÄIVÄISIÄ) Oma pääoma Nettovelat Velkaantumisaste, % 5

6 Toimitusjohtajalta Tilinpäätös 2013 Lupaavia tilausnäkymiä haastavassa markkinaympäristössä Liikevoitto kasvoi. Uudelleenfokusointi ja kustannussäästöt muodostavat vankan pohjan tulevaisuuden kasvulle. Liikevoitto kasvoi oletetusti verrattuna vuoden 2012 liikevoittoon ennen uudelleenjärjestelykuluja. Aiemman Kaupunkiliiketoimintaryhmän projektien tappioita kompensoi myyntivoitto Vantaan toimistokiinteistön myynnistä. Liikevaihto laski epävarmassa taloudellisessa ympäristössä Pöyryn teollisuus- ja energiasektoreilla sekä kokonaisuudessaan Pohjois-Euroopassa. Asiakkaiden investointien toteutuminen kestää pidempään kuin aikaisemmin. Silti kysyntä pysyi vakaana ja projektinäkymissä tapahtui etenemistä. Sekä Energia- että Teollisuus-liiketoimintaryhmissä kirjattiin aiemmin tiedotetun mukaisesti merkittäviä tilauksia, ja ne osoittavat, että Pöyry onnistui puolustamaan markkina-asemaansa globaaleilla osaamisalueillaan. Yhä kohdistetumman toiminnan myötä Pöyry pystyi takaamaan vakaan pienten ja keskisuurten tilausten virran tärkeimmillä kotimarkkinoillaan. Etenkin vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä kilpailu koveni, mikä vaikutti myyntiin Pohjois-Euroopassa. Tähän kehitykseen liittyen Pöyry päätti joulukuussa 2013 yhteistoimintaneuvottelut Suomessa. Uudet projekti-investoinnit etenivät hitaasti, ja sen seurauksena tilauskanta laski edellisvuoteen verrattuna. Vuoden lopussa tilauskanta oli 500 miljoonaa euroa (548). Liikevaihto oli 651 miljoonaa euroa (775) ja liikevoitto 14 miljoonaa euroa (-19), mikä on 2,1 prosenttia liikevaihdosta (-2,4). Vuonna 2012 liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja oli 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden aikana Pöyry kehitti organisaatiotaan helmikuussa 2013 julkistetun strategian mukaisesti. Kohdistetumman liiketoimintastrategian myötä Pöyryllä on entistä paremmat mahdollisuudet tarjota palveluja paikallisille asiakkaille, mutta samalla myös vastata kansainvälisten asiakkaiden erityisiin tarpeisiin energiaan ja teollisuuteen liittyvien osaamisalueiden kautta. Pöyry tarjoaa kattavat elinkaaripalvelut aina liikkeenjohdon konsultoinnista projektien toteutukseen ja toiminnan tukeen. Vuoden 2012 lopussa Pöyryn aiemman Kaupunki-liiketoimintaryhmän liiketoiminta kohdennettiin uudelleen ja integroitiin. Vuoden 2013 alusta alkaen sen liiketoiminnot raportoitiin Alueellisten toimintojen alla. Vuonna 2013 konsernin liikevoittoa rasittivat noin 15 miljoonan euron projektitappiot, jotka olivat peräisin aiemman Kaupunki-liiketoimintaryhmän projekteista. Niiden yksityiskohtaisen tarkastelun seurauksena otettiin käyttöön toimenpiteitä, joilla voidaan seurata paremmin projektihallinnan prosesseja koko Pöyry-konsernissa. Vuoden 2012 lopussa ilmoitettiin toimenpideohjelmasta, jolla tähdätään rakenteiden ja hallinnollisten prosessien kehittämiseen. Suunnitelman mukaisesti etenevän ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhteensä miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Osana ohjelmaa Pöyryn globaalit tukifunktiot keskitettiin sekä tiettyjä tietohallinnon ja taloushallinnon prosesseja ulkoistettiin useissa Pöyryn tärkeimmissä toimipisteissä. Vaikkakaan liikevoiton kehitys ei yltänyt tavoitteisiin, tilausnäkymät ovat edelleen hyvät ja terveellä pohjalla. Olemme sitoutuneita strategiseen kehitykseemme. Konsernin liikevoiton odotetaan vuonna 2014 kasvavan. Haluan kiittää erityisesti työntekijöitämme heidän panoksestaan sekä kaikkia osakkeenomistajiamme heidän luottamuksestaan vuonna Alexis Fries Toimitusjohtaja 6

7 Liiketoimintaryhmät Strategista neuvonantoa, suunnittelua ja projektien toteutusta KesKeiseT osaamisalueet osuus Konsernin liikevaihdosta LIIKKEENJOHDON KONSULTOINTI Energia Metsäteollisuus Biojalostus Yritysjärjestelyt Toiminnan tehostaminen Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmä tarjoaa strategisia neuvonantopalveluja pääoma- ja resurssivaltaisille toimialoille maailmanlaajuisesti. Asiantuntemuksemme perustuu vahvaan markkinatuntemukseen ja kvantitatiivisiin malleihin sekä syvälliseen sektorikohtaisten strategioiden ja teknologioiden ymmärtämiseen. 11 % ENERGIA Vesivoima Lämpövoima Uusiutuva energia Siirto ja jakelu Ydinvoima Energia-liiketoimintaryhmä tarjoaa teknisiä neuvonanto-, suunnittelu-, valvonta- ja projektinhallintapalveluja. Painopistealueemme ovat vesivoima, lämpövoima, ydinvoima, uusiutuva energia sekä sähkön siirto ja jakelu. Autamme asiakkaita hallitsemaan resursseja tehokkaasti liiketoiminnan koko elinkaaren ajan hyödyntämällä syvällistä sektoriosaamistamme. Toimitamme uudisrakennus- ja korvausinvestointiprojekteja sekä olemassa oleviin laitoksiin liittyviä palveluita. 28 % TEOLLISUUS Sellu ja paperi Kaivos ja metalliteollisuus Kemianteollisuus ja biojalostus Teollisuus-liiketoimintaryhmä tarjoaa koko investoinnin elinkaaren kattavia teknisiä neuvonanto-, suunnittelu-, projektinhallinta- ja toteutuspalveluja prosessiteollisuuden asiakkaille. Painopistealueemme ulottuvat sellu- ja paperiteollisuudesta kaivos- ja metalliteollisuuteen sekä kemianteollisuuteen ja biojalostukseen. Toimitamme ratkaisuja monimutkaisiin uusinvestointihankkeisiin ja olemassa olevien laitosten uudistamisiin. 17 % Alueelliset toiminnot Alueelliset toiminnot tarjoaa asiakkaille laajalti suunnitteluun ja tekniseen neuvonantoon liittyviä palveluja energia-, teollisuus-, liikenne-, kiinteistö- ja vesitoimialoilla. Pöyryn asiantuntijoilla on syvä paikallinen asiantuntemus yhdistettynä globaaliin osaamiseen. Laaja toimistoverkostomme palvelee lähellä asiakkaidemme toimintoja. 44 % 7

8 Hallituksen toimintakertomus MARKKINAKATSAUS Vuoden 2013 aikana talouden jatkuva epävarmuus vaikutti Pöyryn energia- ja teollisuussektoreihin. Etenkin Pohjois-Euroopassa kilpailuun liittyvät paineet kasvoivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän kehityksen keskellä kysyntä pysyi vakaana ja projektinäkymien edistyminen jatkui. Kuitenkin asiakkaiden päätöksenteko kestää pidempään, mikä viivyttää suunnittelu- ja konsultointipalveluiden hankintaa. Tämä epävarmuus vaikutti myös liikkeenjohdon konsultointipalvelujen kysyntään vaihdellen paikallisten markkina-alueiden välillä. Huomautus: Suluissa esitetyt luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin ilmoiteta. Kaikki luvut ja summat on pyöristetty tarkoista luvuista, minkä vuoksi yhteen- tai vähennyslaskussa voi ilmetä pieniä epätarkkuuksia. TILAUSKANTA Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 12/ /2012 Muutos, % Konsultointi ja suunnittelu 500,0 542,7-7,9 Kokonaistoimitukset 0,0 5,0 n.a Yhteensä 500,0 547,7-8,7 Konsernin tilauskanta oli 500,0 miljoonaa euroa. Tämä on 47,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 lopussa (547,7). Tilauskanta laski kaikissa liiketoimintaryhmissä. Suurin lasku oli Teollisuus-liiketoimintaryhmässä (-21,7%), jossa tiettyjen suurten projektien investointipäätökset viivästyivät. SAADUT TILAUKSET Konsernin vuoden 2013 tilauskertymä oli edellisvuotta alhaisemmalla tasolla lukuun ottamatta Teollisuus-liiketoimintaryhmää, jossa tilauskantaa kasvattivat Latinalaisesta Amerikasta saadut tilaukset. Energia-liiketoimintaryhmän tilauskantaan vaikutti Länsi-Euroopan matala kysyntä, jossa paikallisten energiamarkkinoiden kehitys loi haasteita sähköyhtiöille. Alueellisten toimintojen tilauskanta laski hieman, kun aiempi Kaupunki-liiketoimintaryhmä integroitiin ja sen liiketoiminta kohdennettiin uudelleen matalamman riskin maihin. Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmän tilauskertymä laski liiketoiminnan epäsuotuisan kehityksen myötä, etenkin Pohjois-Euroopassa. KONSERNIN LIIKEVAIHTO Liikevaihto liiketoimintalinjoittain, milj. euroa 1 12/ / 2012 Muutos % Osuus konsernin liikevaihdosta 1 12/2013, % Energia 179,5 217,4-17,4 28 Teollisuus 111,7 146,6-23,8 17 Alueelliset toiminnot 288,4 333,5-13,5 44 Liikkeenjohdon konsultointi 70,9 79,3-10,6 11 Kohdistamaton 0,3-1,9 n.a. 0 Yhteensä 650,8 775,0-16,0 100 Konsernin liikevaihto oli 650,8 miljoonaa euroa. Tämä on 100,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 vertailukelpoinen luku yritysmyyntien jälkeen (751,1). Vuoden 2012 vastaavan kauden raportoitu liikevaihto oli 775,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski kaikissa liiketoimintalinjoissa. Teollisuus-liiketoimintaryhmän liikevaihto koostui pääasiassa pienistä ja keskisuurista projekteista, mikä oli muutos vuoteen 2012 verrattuna, jolloin liikevaihto sisälsi enemmän suurten projektien toimituksia. Alueellisten toimintojen liikevaihto laski, kun aiempi Kaupunki-liiketoimintaryhmä integroitiin ja sen liiketoiminta kohdennettiin uudelleen matalamman riskin maihin. Liikevaihdon lasku sekä Energia- että Liikkeenjohdon konsultointi-liiketoimintaryhmissä heijasti vallitsevan liiketoimintaympäristön haasteita. KONSERNIN LIIKEVOITTO Liikevoitto liiketoimintalinjoittain, milj. euroa 1 12/ / 2012 Muutos % Energia 0,6 4,4-86,4 Teollisuus 3,7-0,1 n.a. Alueelliset toiminnot 4,0 4,1-2,4 Liikkeenjohdon konsultointi 2,7-0,1 n.a. Kohdistamaton 2,9-27,1 n.a. Yhteensä 13,9-18,8 n.a. Konsernin katsauskauden liikevoitto oli 13,9 miljoonaa euroa (-18,8) eli 2,1 prosenttia (-2,4) liikevaihdosta. Vuoden 2012 liikevoitto ennen uudelleenjärjestelykuluja oli 6,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 konsernin liikevoittoa, -18,8 miljoonaa euroa, rasittivat 25 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. Konsernin liikevoittoa rasittivat noin 15 miljoonan euron projektitappiot, jotka kirjattiin pääosin aiemman Kaupunki-liiketoimintaryhmän projektien yksityiskohtaisten tarkastusten ja selvitysten perusteella. Tämän seurauksena organisaatiossa toteutettiin toimenpiteitä, jotka parantavat projektihallinnan prosessien valvontaa koko Pöyry-konsernissa. Pöyry päätti yhteistoimintaneuvottelut Suomessa ja kirjasi varauksen uudelleenjärjestelymenoja varten. Toisaalta liikevoittoa paransi 13,8 miljoonan euron myyntivoitto Vantaan toimistokiinteistön myynnistä. Liiketoimintalinjat Liiketoimintalinjaraportointi perustuu uuteen organisaatiorakenteeseen, josta ilmoitettiin helmikuussa Vuoden 2012 luvut on esitetty sen mukaisesti (pro forma). Henkilöstön määrää koskevat luvut vastaavat kokopäiväisiä työntekijöitä. Energia-liiketoimintaryhmä 1 12/ / 2012 Muutos % Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 209,7 223,7-6,3 Liikevaihto, milj. euroa 179,5 217,4-17,4 Liikevoitto, milj. euroa 0,6 4,4-86,4 Liikevoittomarginaali, % 0,3 2,0 Henkilöstö kauden lopussa ,7 Tilauskannan arvo oli 209,7 miljoonaa euroa, joka on 6,3 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Se sisältää kolmannella neljänneksellä saadun 40 miljoonan euron omistajan edustajan suunnittelupalvelutilauksen Saudi- Arabiassa sijaitsevalle suurelle voimalalle. Tilausnäkymät pysyvät hyvinä. Liikevaihto oli 179,5 miljoonaan euroa, mikä on 17,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lasku liittyi pääasiassa Länsi-Euroopan matalaan kysyntään, kun paikallisten energiamarkkinoiden kehitys loi haasteita sähköyhtiöille. 8

9 Liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa (0,3 prosenttia liikevaihdosta) ja oli matalampi kuin edellisenä vuonna. Liikevoittoa rasittivat noin 7 miljoonan euron projektitappiot pääasiassa Itävallassa sijaitsevasta projektista. Teollisuus-liiketoimintaryhmä 1 12/ / 2012 Muutos % Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 42,6 54,4-21,7 Liikevaihto, milj. euroa 111,7 146,6-23,8 Liikevoitto, milj. euroa 3,7-0,1 n.a. Liikevoittomarginaali, % 3,3-0,1 Henkilöstö kauden lopussa ,5 Tilauskannan arvo oli 42,6 miljoonaa euroa, joka on 21,7 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa asiakasinvestointien viivästymisestä liittyen tiettyihin suuriin projekteihin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjattiin tärkeä tilaus Latinalaisessa Amerikassa. Tilausnäkymät pysyvät hyvinä. Liikevaihto oli 111,7 miljoonaa euroa, joka on 23,8 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Teollisuus-liiketoimintaryhmän liikevaihtoa tukivat pääasiassa pienet ja keskisuuret projektit, kun taas vuoden 2012 liikevaihto sisälsi enemmän suurten projektien toimituksia. Liikevoitto oli 3,7 miljoonaa euroa (3,3 prosenttia liikevaihdosta), ja kasvoi verrattuna edellisvuoteen. Alueelliset toiminnot 1 12/ / 2012 Muutos % Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 230,6 251,5-8,3 Liikevaihto, milj. euroa 288,4 333,5-13,5 Liikevoitto, milj. euroa 4,0 4,1-2,4 Liikevoittomarginaali, % 1,4 1,2 Henkilöstö kauden lopussa ,5 Tilauskannan arvo oli 230,6 miljoonaa euroa, joka on 8,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa siitä, että aiempi Kaupunki-liiketoimintaryhmä integroitiin ja sen liiketoiminta kohdennettiin uudelleen matalamman riskin maihin. Liikevaihto oli 288,4 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 prosenttia vähemmän kuin vertailukelpoinen luku vuonna 2012 yritysmyyntien jälkeen (311,5). Raportoitu liikevaihto vuonna 2012 oli 333,5 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 4,0 miljoonaa euroa (1,4 prosenttia liikevaihdosta) ja oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Alueellisten toimintojen liikevoittoa rasittivat noin 7 miljoonan euron projektitappiot, jotka kirjattiin pääosin aiemman Kaupunki-liiketoimintaryhmän projektien yksityiskohtaisten tarkastusten ja selvitysten perusteella toisen vuosipuoliskon aikana. Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmä 1 12/ / 2012 Muutos % Tilauskanta kauden lopussa, milj. euroa 17,1 18,3-6,6 Liikevaihto, milj. euroa 70,9 79,3-10,6 Liikevoitto, milj. euroa 2,7-0,1 n.a. Liikevoittomarginaali, % 3,7-0,1 Henkilöstö kauden lopussa ,0 Tilauskannan arvo oli 17,1 miljoonaa euroa, joka on 6,6 prosenttia alhaisempi kuin edellisvuonna. Liikevaihto oli 70,9 miljoonaa euroa, joka on 10,6 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna heijastaen haastavia markkinaolosuhteita. Liikevaihto parani Keski-Euroopassa, mutta laski muilla alueilla, heijastaen osittain uudelleenfokusointia ja tuloksen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä etenkin Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Euroopassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella. Liikevoitto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,7 prosenttia liikevaihdosta). Toisen vuosipuoliskon tulos parani ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tehtyjen rakenteellisten parannustoimenpiteiden seurauksena. Toiminnan tehostaminen -palvelujen laajentamisella oli myönteinen vaikutus. Konsernin yleiskulut ja kohdistamattomat erät Tammi joulukuun 2013 kohdistamattomilla erillä oli 2,9 (-27,1) miljoonaa euron positiivinen vaikutus liikevoittoon, joka on 0,4 prosenttia liikevaihdosta (-3,5). Konsernin yleiskuluihin ja kohdistamattomiin eriin sisältyy 13,8 miljoonan euron myyntivoitto Vantaan toimistokiinteistön myynnistä. Vuoden 2012 kohdistamattomat kulut liittyivät lähinnä yritysmyynteihin ja muihin uudelleenjärjestelytoimiin. KONSERNIN TALOUDELLINEN TULOS Nettorahoituserät olivat -5,2 miljoonaa euroa (-3,8). Nettorahoituserän kasvu johtui pääosin korkeammista korkokuluista. Voitto ennen veroja oli 9,1 miljoonaa euroa (-22,0). Tuloverot olivat -6,5 miljoonaa euroa (-2,2) ja sisältävät 3,2 miljoonan euron verokulun liittyen Vantaan toimistokiinteistön myyntiin. Kauden tulos oli 2,6 miljoonaa euroa (-24,2), josta 3,6 miljoonaa euroa kuului emoyhtiön omistajille ja -1,0 miljoonaa euroa määräysvallattomille omistajille. Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (-0,43). TASE Konsernin tase oli katsauskauden lopussa 481,5 miljoonaa euroa eli 99,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2012 lopussa (581,1). Lasku johtui pääasiassa Vantaan toimistokiinteistön myynnistä sekä käyttöpääoman laskusta. IAS 19 -standardin mukaisesti työsuhde-etuudet esitettiin uudella tavalla alkaen. Eläkevelvoitteiden kasvun seurauksena oma pääoma pieneni 22,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 luvut on korjattu tämän mukaisesti. Vuonna 2013 oma pääoma kasvoi 6,6 miljoonaa euroa johtuen etuuspohjaisen eläkenettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvan erän kirjaamisesta tilikauden laajaan tulokseen. Oma pääoma oli katsauskauden lopussa yhteensä 132,5 miljoonaa euroa (132,3). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 129,6 miljoonaa euroa (124,9) eli 2,17 euroa osaketta kohden (2,09). Myyntisaamisiin sisältyy positioita tietyistä Venezuelan julkisen sektorin infrastruktuurihankkeista, joissa asiakkaana on viranomainen. Saamiset on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2012, eikä niissä ole tapahtunut merkittävää muutosta vuonna Saamisten nykyinen arvostus on noin 16 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto (ROE) oli 2,0 prosenttia (-16,1). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 prosenttia (-5,7). 9

10 RAHAVIRTA JA RAHOITUS Katsauskauden lopussa konsernin rahavarat ja muut likvidit varat olivat 72,4 miljoonaa euroa (83,0). Näiden lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä luottolimiittejä 95,9 miljoonaa euroa. Liikkeelle laskettujen yritystodistusten määrä oli 40,6 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli -1,0 miljoonaa euroa (-7,5) eli -0,02 euroa osaketta kohti. Nettorahavirta ennen rahoitusta oli 51,3 miljoonaa euroa (-13,7). Vantaan toimistokiinteistön myynnistä saatu vastike, 58,3 miljoonaa euroa, käytettiin pääosin velkojen takaisinmaksuun. Nettovelat olivat katsauskauden lopussa yhteensä 34,5 miljoonaa euroa (79,1). Nettovelkaantumisaste oli 26,0 prosenttia (59,9). Omavaraisuusaste oli 32,3 prosenttia (27,0). INVESTOINNIT Konsernin investoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Investoinnit, milj. euroa 1 12/ / 2012 Investoinnit, operatiiviset 5,9 7,2 Investoinnit, osakkeet 0,0 0,0 Investoinnit yhteensä 5,9 7,2 HENKILÖSTÖ Henkilöstö liiketoimintaryhmittäin kauden lopussa (kokopäiväisiksi muutettuna) 1 12/ / 2012 Muutos, % Energia ,7 Teollisuus ,5 Alueelliset toiminnot ,5 Liikkeenjohdon konsultointi ,0 Konsernin henkilöstö ja jaetut resurssit ,2 Henkilöstö yhteensä ,4 Henkilöstö maantieteellisten alueiden mukaan jaoteltuna kauden lopussa (kokopäiväisiksi muutettuna) 1 12/ / 2012 Muutos, % Pohjoismaat ,2 Muu Eurooppa ,9 Aasia ,4 Pohjois-Amerikka ,9 Etelä-Amerikka ,9 Muut alueet ,1 Henkilöstö yhteensä ,8 Henkilöstö Konsernilla oli tilikauden aikana keskimäärin (6 695) työntekijää (kokopäiväisiksi muutettuna) eli 12,0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärä oli kauden lopussa (6 323). Henkilöstömäärää ovat vähentäneet fokuksen siirtäminen kotimarkkinoihin, heikosti tuottaviin yksiköihin kohdistuvat toimenpiteet sekä kustannussäästötoimet. Konsernipalveluiden ja jaettujen resurssien henkilöstöä on keskitetty. Suomessa päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena kapasiteettia vähennetään vaiheittain enintään 200 henkilöllä sekä irtisanomisin että lomautuksin. Lomautukset aloitettiin tammikuussa Henkilöstökulut Henkilöstökulut, milj. euroa 1 12/ / 2012 Muutos, % Palkat 312,3 349,0-10,5 Tulospalkkiot 3,7 5,0-26,0 Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut 0,3 0,7-57,1 Sosiaalikulut 74,7 83,7-10,8 Henkilöstökulut yhteensä 391,0 438,4-11,0 Pöyry-konsernissa palkat ja tulospalkkiot määräytyvät paikallisten yleisten ja yksilöllisten sopimusten sekä yksittäisten työntekijöiden työsuoritusten ja tehtävien vaativuuden perusteella. Konsernissa on käytössä peruspalkkaa täydentäviä tulospalkkiojärjestelmiä. Osakepalkkiojärjestelmä Pöyry Oyj:n hallitus hyväksyi helmikuussa 2011 Pöyry-konsernin avainhenkilöstölle osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka alkoivat vuosien 2011, 2012 ja 2013 alussa. Lisätietoja on tilinpäätöksen liitetiedossa 5. HALLINNOINTI Pöyry julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään erillään hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön sivuilta osoitteesta viimeistään Varsinainen yhtiökokous 2013 Pöyry Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti Pöyry Oyj:n tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta Yhtiökokous päätti, ettei vuodelta 2012 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti, että hallitukseen kuuluu seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Pekka Ala-Pietilä, Georg Ehrnrooth, Henrik Ehrnrooth, Alexis Fries, Heikki Lehtonen, Michael Obermayer ja Karen de Segundo. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten vuosipalkkioiksi hallituksen jäsenelle euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle euroa ja hallituksen puheenjohtajalle euroa, sekä hallituksen valiokuntien jäsenten vuosipalkkioksi euroa. Lisäksi yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutuksen päättää enintään euron vuotuisen lisäpalkkion maksamisesta kullekin hallituksen ulkomailla asuvalle jäsenelle ja enintään euron vuotuisen lisäpalkkion maksamisesta kullekin valiokuntien ulkomailla asuvalle jäsenelle. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajakseen Henrik Ehrnroothin ja varapuheenjohtajakseen Heikki Lehtosen. Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Heikki Lehtonen (puheenjohtaja), Georg Ehrnrooth ja Karen de Segundo. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Pekka Ala-Pietilä (puheenjohtaja), Henrik Ehrnrooth, Heikki Lehtonen ja Michael Obermayer. Hallitus päätti yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti maksaa euron vuotuisen lisäpalkkion hallituksen ulkomailla asuville jäsenille ja euron vuotuisen lisäpalkkion valiokuntien ulkomailla asuville jäsenille. 10

11 Yhtiökokous päätti, että yhtiön tilintarkastajana jatkaa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt KHT Merja Lindhin päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Pöyry Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen tekemät päätökset ovat saatavilla kokonaisuudessaan yhtiön sivuilta osoitteesta Valtuutukset Yhtiökokous antoi hallitukselle valtuutuksen päättää enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön jakokelpoisilla varoilla yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeita voidaan hankkia joko julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeita hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa, tai julkisella ostotarjouksella niille julkisessa kaupankäynnissä muodostuneeseen hankintahetken käypään arvoon. Hallitus on valtuutettu päättämään kaikista muista omien osakkeiden hankintaan liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä. Edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle myönnetty omien osakkeiden hankintaa koskenut valtuutus päättyy samalla. Hallitus valtuutettiin myös päättämään uusien osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Osakeanti voidaan toteuttaa maksullisena tai maksuttomana antina hallituksen määräämin ehdoin ja maksullisen osakeannin osalta hallituksen määräämään hintaan. Uusia osakkeita voidaan antaa enintään kappaletta. Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita voidaan luovuttaa enintään kappaletta. Valtuutus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien etuosto-oikeudesta ja hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen tai luovuttamisen ehdoista. Lisäksi valtuutus sisältää oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä annin jälkeen on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä. Edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle myönnetty osakeantia koskeva valtuutus päättyy samalla. Pöyry Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen hallituksen valtuutuksiin liittyvät päätökset ovat saatavilla kokonaisuudessaan yhtiön sivuilta osoitteesta Konsernin johtoryhmä Vuoden 2013 lopussa konsernin johtoryhmässä oli kymmenen (10) jäsentä: Alexis Fries, toimitusjohtaja Sergio Guimaraes, Energia-liiketoimintaryhmän johtaja alkaen Martin Kuzaj, Teollisuus-liiketoimintaryhmän johtaja Martin Bachmann, johtaja ja puheenjohtaja, Alueelliset toiminnot Jarkko Sairanen, Liikkeenjohdon konsultointi -liiketoimintaryhmän johtaja Jukka Pahta, talousjohtaja Richard Pinnock, johtaja, konsernin strateginen kasvu Pasi Tolppanen, johtaja, Alueelliset toiminnot Pohjois-Eurooppa Anne Viitala, johtaja, lakiasiat ja viestintä Jaana Rinne, henkilöstöjohtaja alkaen OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Pöyry Oyj:n osakepääoma oli yhteensä euroa. Osakkeiden määrä omat osakkeet mukaan lukien oli katsauskauden lopussa Pöyry Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2013 suunnatusta maksuttomasta osakeannista osakepohjaisen palkkion maksamista varten. Osakeannissa kpl yhtiön hallussa olevaa Pöyry Oyj:n osaketta luovutetaan vastikkeetta osakepalkkiona yhtiön toimitusjohtaja Alexis Friesille osana kiinteää vuoden 2012 palkkiota hänen toimisopimuksensa ehtojen mukaisesti. Pöyry Oyj:n hallussa oli katsauskauden lopussa yhteensä omaa osaketta eli 1,1 prosenttia osakkeiden yhteismäärästä. Osakkeiden markkina-arvo oli 2,8 miljoonaa euroa. OSAKKEEN MARKKINAHINNAT JA KAUPANKÄYNTI Pöyryn osakkeiden päätöskurssi oli 4,07 euroa (2,93). Osakkeiden painotettu keskihinta katsauskauden aikana oli 3,81 euroa (4,41). Korkein noteeraus oli 4,70 euroa (7,22) ja alin 2,93 euroa (2,81). Osakkeen hinta kasvoi noin 39 prosenttia vuoden 2012 lopusta. Katsauskauden aikana NASDAQ OMX Helsingin pörssissä käytiin kauppaa noin 12,7 miljoonalla Pöyryn osakkeella, mikä vastaa noin 48 miljoonan euron vaihtoa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli osaketta eli noin 0,2 miljoonaa euroa. Pöyryn osakkeiden markkina-arvo oli yhteensä 240,4 miljoonaa euroa (173,1) ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja 243,2 miljoonaa euroa (175,1) omat osakkeet mukaan lukien. OMISTUSRAKENNE Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä vuoden 2012 lopussa oli Joulukuun 2013 lopussa rekisteröityjä osakkeenomistajia oli Määrä on laskenut noin 10 prosenttia. Suurin osakkeenomistaja oli edelleen Corbis S.A., jonka osuus oli 34,20 prosenttia. Pöyryn hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth omistaa epäsuorasti veljiensä Georg Ehrnroothin ja Carl-Gustaf Ehrnroothin kanssa määräysvallan Corbis S.A:ssa. Kauden lopussa hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat yhteensä 8,96 prosenttia osakkeista. Ulkomaisen omistuksen (mukaan lukien Corbis) ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien yhteenlaskettu osuus oli 44,46 prosenttia osakkeista. LIPUTUKSET 2013 Liputusilmoituksia ei ole vastaanotettu raportointipäivään mennessä vuonna Ari Asikainen toimi Energia-liiketoimintaryhmän johtajana saakka. 11

12 PÖYRYN STRATEGINEN KEHITYS Pöyryn uusi organisaatiorakenne julkaistiin helmikuussa 2013, ja se perustuu strategiseen neuvonantoon, globaaleihin osaamisalueisiin ja alueellisiin toimintoihin. Tähän kehitykseen liittyen Pöyry liittää paikalliset toiminnot Latinalaisessa Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella Alueellisiin toimintoihin tammikuusta 2014 alkaen. Vertailukelpoiset luvut on julkaistu erillisellä tiedotteella Lopputuloksena oleva malli palvelee asiakkaita sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti keskittyen keskeisiin kotimarkkinoihin. Globaalien osaamisalueiden käyttöönotto mahdollistaa toiminnan rakentamisen vakiintuneen maailmanlaajuisen markkinajohtajuuden ympärille teollisuus- ja energiasektoreilla. Pöyry jatkaa suurten projektien kehittämiseen liittyvän osaamisen kehittämistä ja näihin liittyvien tilausten osuuden oletetaan kasvavan. Paikallispalvelut tarjoavat liiketoiminnalle fokusoituneen alustan, jolta toimitetaan laaja-alaisesti ja lukumääräisesti paljon pieniä ja keskisuuria tilauksia, ja jotka kattavat Pöyryn kaikki sektorit. Kattavien strategisten neuvontapalvelujen kehittämistä jatketaan Liikkeenjohdon konsultoinnissa. Rakenteiden ja hallinnollisten prosessien kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma, josta ilmoitettiin vuoden 2012 lopussa, etenee suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman tavoitteena on yhteensä miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Osana ohjelmaa Pöyry otti käyttöön keskitetyt, globaalit tukifunktiot sekä ulkoisti tietohallinnon ja tiettyjä taloushallinnon prosesseja. Pöyryn tavoitteena on saavuttaa miljoonaan euron liikevaihto ja vastaavasti 8 9 prosentin liikevoittomarginaali vuoden 2017 loppuun mennessä. MERKITTÄVIMPIÄ RISKEJÄ JA LIIKETOIMINNAN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Talouden epävarmuus jatkuu, ja talouden laskusuhdanteen riski erityisesti Euroopan markkinoilla on edelleen suuri. Tämä voi vaikuttaa asiakkaiden päätöksentekoon ja aiheuttaa viivästyksiä. Nämä olosuhteet voivat vaikuttaa haitallisesti Pöyryn asiakkaiden kykyyn järjestää projektien rahoitus ja yleisesti hidastaa liiketoimintaa vaikuttaen näin haitallisesti Pöyryn liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Pöyry keskittyy yhtäläisesti pieniin, keskikokoisiin ja suuriin projekteihin. Suuret projektit, joihin kuuluvat myös kokonaistoimitusprojektit (EPC), voivat vaatia perusteellista ja pitkäkestoista kehitystyötä, minkä vuoksi niihin liittyy rahoitukseen, toteutuskonsepteihin ja projektin aloituksen ajoitukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Nämä ovat tekijöitä, joihin Pöyryn ei ole mahdollista vaikuttaa. Projektin toteutusvaiheessa saattaa ilmetä muitakin riskejä. Yhtiöllä on tiukat riskinhallintaprosessit, joilla tällaisia riskejä tunnistetaan ja torjutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osa Pöyry-konsernin liiketoiminnasta tulee kuntasektorilta ja muilta julkisen sektorin asiakkailta. Useiden maiden suuri velkaantuneisuus on johtanut siihen, että EU ja kasvava määrä hallituksia ovat päättäneet säästötoimenpiteistä ja kulujen leikkauksista. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti infrastruktuuri-investointeihin ja näin ollen Pöyryn tarjoamiin palveluihin. Osa Pöyryn liikevaihdosta tulee kehittyviltä markkinoilta ja kehitysmaista, joista eräissä on poliittisia ja taloudellisia haasteita. Riskinä on, että laskujen maksu näissä maissa toteutettavien hankkeiden osalta viivästyy huomattavasti tai että Pöyry-konserni joutuu kirjaamaan luottotappioita. Riskin hallitsemiseksi yhtiöllä on systemaattinen prosessi saatavien seuraamiseksi ja perimiseksi. Merkittävin riski tässä suhteessa on saaminen Venezuelan infrastruktuuriprojekteista. Saaminen on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta Tehostetut perintätoimenpiteet maksun saamiseksi ovat käynnissä. Venezuelaan liittyy kuitenkin merkittävä poliittinen epävarmuus, josta johtuva maksun ajoittumiseen ja määrään liittyvä epävarmuus on otettu huomioon saamisten arvostuksessa. Pöyryn liiketoimintaan liittyvät merkittävimmät riskit on esitetty tarkemmin yhtiön sivuilla osoitteessa MARKKINANÄKYMÄT VUODELLE 2014 Talous- ja markkinanäkymät ovat varovaisen optimistisia vuodelle Vuoden 2013 lopussa sekä teollisuus- että palvelusektorilla havaittiin maailmanlaajuista kasvua. Joulukuussa merkittävimmät indikaattorit osoittivat uusien tilausten määrän kasvua ja työntekijätilastojen parantumista. Tämä osoittaa, että taloudellisten aktiviteettia nousu jatkuu vuodelle Myös maailmanlaajuisen BKT:n on ennustettu kasvavan hiukan. Sektorikohtaiset näkymät ovat vaihtelevia. Graafisten papereiden kohdalla rakenteellisen kulutuksen lasku jatkuu. Kuitenkin muilla metsäteollisuuden sektoreilla näkymät paranevat. Energiasektorilla ja muilla Pöyrylle merkittävillä teollisuussektoreilla pitkän aikavälin perusta säilyy vakaana ja investointiaktiviteetin on arvioitu kasvavan. Euroopassa kasvu säilyy haavoittuvana, ja viivästää talouden elpymistä ja investointipäätöksiä. TALOUDELLISET NÄKYMÄT VUODELLE 2014 Pöyryn liiketoiminta perustuu merkittävin osin asiakkaiden uusiin investointeihin, jotka toteutuvat pääasiassa taloudellisten suhdanteiden lopussa. Tämän vuoksi on vaikea ennakoida asiakkaiden investointipäätösten ja projektien alkamisen tarkkaa ajankohtaa. Yleisiin talousnäkymiin liittyvä epävarmuus jatkuu, ja tällä voi olla vaikutusta investointiaktiviteettiin Pöyryn toimintaan liittyvillä liiketoiminta-aloilla. Pöyry on lisännyt fokustaan kotimarkkinoihin. Tämän seurauksena Pöyryllä on vahva perusta paikallisilla markkinoilla, joilta odotetaan tasaista projektikysyntää ja vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaista kasvua. Samalla Pöyry tavoittelee globaalia kasvua yhtiön globaalien osaamisalueiden kautta sekä erityisiä hankkeita valikoitujen isojen projektien kautta. Konsernin liikevoiton odotetaan kasvavan vuonna HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOKSI Pöyry-konsernin emoyhtiön Pöyry Oyj:n tulos vuodelta 2013 oli ,26 euroa, ja kertyneet voittovarat olivat ,85. Voitonjakokelpoiset varat olivat siis yhteensä ,59 euroa. Haastavan markkinatilanteen huomioon ottaen Pöyry Oyj:n hallitus ehdottaa pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2013 ei makseta osinkoa. Vantaa, PÖYRY OYJ Hallitus 12

13 Laaja tuloslaskelma Rahavirtalaskelma 1 Liikevaihto 650,8 775,0 2 Liiketoiminnan muut tuotot +24,1 +2,4 Materiaalit ja tarvikkeet -14,1-47,3 Ulkopuoliset palvelut, alikonsultointi -86,3-101,7 3 Henkilöstökulut -391,0-438,4 10,11 Poistot ja arvonalentumiset -14,3-11,8 6 Liiketoiminnan muut kulut -155,3-197,0-661,0-796,2 Liikevoitto 13,9-18,8 7 Rahoitustuotot +1,9 +2,3 7 Rahoituskulut -6,8-6,0 7 Kurssierot -0,3-0,1-5,2-3,8 12 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista +0,4 +0,6 Voitto ennen veroja 9,1-22,0 8 Tuloverot -6,5-2,2 Tilikauden tulos 2,6-24,2 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisesti Etuuspohjaisen eläkenettovelan uudelleen määrittämisestä johtuva erä 8,1-1,7 Laajan tuloksen eriin liittyvät verot -1,5 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti Rahavirran suojaukset +1,1 +0,2 Laajan tuloksen eriin liittyvät verot -0,3-0,1 Muuntoerot -6,4 +2,5 Liiketoiminta Tilikauden voitto +2,6-24,2 Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulukirjaus +0,3 +0,7 Poistot ja arvonalentumiset +16,3 +11,8 Myyntivoitot -14,6-1,7 Maksamattoman lisäkauppahinnan oikaisu -9,0 0,0 Myyntitappiot + 0,5 +9,2 Rahoitustuotot ja -kulut +5,2 +3,0 Tuloverot +6,5 +2,2 Keskeneräisten töiden muutos +6,8 +15,0 Myynti- ja muiden saamisten muutos +17,3 +22,4 Saatujen projektiennakoiden muutos -19,1-5,4 Osto- ja muiden velkojen muutos -4,5-30,1 Saadut rahoitustuotot +1,6 +1,6 Maksetut rahoituskulut -7,1-4,8 Maksetut tuloverot -3,8-7,2 Liiketoiminnan nettorahavirta -1,0-7,5 Investoinnit Investoinnit konserniyhtiöosakkeisiin vähennyttynä hankintahetken rahavaroilla 1) 0,0 +0,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen -5,9-7,2 Myydyt konserniyhtiöosakkeet vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 1) -0,1 +0,5 Kiintestöjen myynti +58,3 0,0 Muu käyttöomaisuuden myynti 0,0 +0,2 Investointien nettorahavirta +52,3-6,2 Nettorahavirta ennen rahoitusta +51,3-13,7 Rahoitus Uudet lainat +46,6 +32,7 Lainojen lyhennykset -102,2-41,0 Lyhytaikaisen rahoituksen muutos +3,1 +37,6 Saadut osingot +1,8 +0,7 Maksetut osingot -0,8-12,6 Tilikauden laaja tulos 3,6-23,3 Rahoituksen nettorahavirta -51,5 +17,4 Voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 3,6-25,1 Määräysvallattomille omistajille -1,0 0,9 Rahavarojen ja muiden likvidien varojen muutos -0,2 +3,8 Rahavarat ja muut likvidit varat ,0 79,0 Laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 4,6-24,2 Määräysvallattomille omistajille -1,0 0,9 9 Tulos/osake, euroa 0,06-0,43 Laimennettu, euroa 0,06-0,43 Yhtiö, joka aikaisemmin on yhdistelty tytäryhtiönä, on vuoden 2013 alusta käsitelty osakkuusyhtiönä -3,7 0,0 Valuuttakurssien muutosten vaikutus -6,7 +0,2 Rahavarat ja muut likvidit varat ,4 83,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,2 0,1 Rahavarat 72,2 82,9 Rahavarat ja muut likvidit varat ,4 83,0 1) Erittely rahavirroista liitetiedossa Luovutetut liiketoiminnot. 13

14 Tase Vastaavaa Pitkäaikaiset varat 10 Liikearvo 127,4 131,4 10 Aineettomat hyödykkeet 2,4 9,3 11 Aineelliset hyödykkeet 13,3 60,6 12 Osakkeet, osakkuusyhtiöt 8,1 6,0 12 Osakkeet, muut yhtiöt 2,0 2,1 12 Lainasaamiset 0,3 0,5 8 Laskennalliset verosaamiset 16,4 19,0 19 Eläkesaatavat 0,2 0,2 13 Muut pitkäaikaiset saamiset 5,7 6,0 175,8 235,0 Vastattavaa Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 17 Osakepääoma 14,6 14,6 17 Vararahasto 3,5 3,5 17 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 60,1 60,1 17 Käyvän arvon rahasto 0,0-0,8 Muuntoerot -13,2-6,7 Kertyneet voittovarat 64,6 54,2 129,6 124,9 Määräysvallattomien omistajien osuus 2,9 7,4 132,5 132,3 Lyhytaikaiset varat 14 Keskeneräiset työt 84,8 92,6 14,16 Myyntisaamiset 124,6 145,1 14 Lainasaamiset 0,3 0,1 14 Muut saamiset 9,1 9,9 15 Siirtosaamiset 14,5 15,4 14 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0,2 0,1 14 Rahavarat 72,2 82,9 305,7 346,1 Yhteensä 481,5 581,1 Velat Pitkäaikaiset velat 18 Korolliset pitkäaikaiset velat 56,4 84,0 19 Eläkevelvoitteet 23,9 33,6 8 Laskennallinen verovelka 0,2 1,5 Muut pitkäaikaiset velat 2,1 11,9 82,6 131,0 Lyhytaikaiset velat 18,21 Korollisten pitkäaikaisten velkojen lyhennykset 9,3 40,1 18,21 Yritystodistukset 40,6 37,7 18,21 Lyhytaikaiset korolliset velat 0,6 0,3 20 Varaukset 15,7 16,9 21 Saadut projektiennakot 71,6 90,8 21 Ostovelat 27,4 24,1 21 Muut lyhytaikaiset velat 27,9 31,0 21 Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 4,6 2,8 22 Siirtovelat 68,7 74,0 266,4 317,8 349,0 448,8 Yhteensä 481,5 581,1 14

15 Laskelma oman pääoman muutoksista Milj. euroa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto Yhteensä Osakepääoma Vararahasto Muuntoerot Voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma ,6 3,5 60,1-0,8-6,7 54,2 124,9 7,4 132,3 Laaja tulos Tilikauden laaja tulos 0,8-6,4 10,2 4,6-1,0 3,6 Yhtiö, joka aikaisemmin on yhdistelty tytäryhtiönä on vuoden 2013 alusta käsitelty osakkuusyhtiönä -2,7-2,7 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,8-6,4 10,2 4,6-3,7 0,9 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0,0 0,0-0,8-0,8 Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulukirjaus 0,2 0,2 0,2 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0,2 0,2-0,8-0,6 Oma pääoma ,6 3,5 60,1 0,0-13,2 64,6 129,6 2,9 132,5 Oma pääoma ,6 3,4 60,1-0,9-9,1 92,1 160,2 7,2 167,4 Laaja tulos Tilikauden laaja tulos 0,1 0,1 2,4-26,3-23,7 0,9-22,8 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0,1 0,1 2,4-26,3-23,7 0,9-22,8 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -11,8-11,8-0,8-12,6 Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulukirjaus 0,3 0,3 0,3 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -11,5-11,5-0,8-12,3 Oma pääoma ,6 3,5 60,1-0,8-6,7 54,2 124,9 7,4 132,3 15

16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin perustiedot Pöyry Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa. Pöyry Oyj on Pöyry-konsernin emoyhtiö. Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva konsultointi- ja suunnittelualan palveluyritys, jonka liiketoiminta on jaettu neljään toimintasegmenttiin (liiketoimintaryhmään): Energia, Teollisuus, Alueelliset toiminnot ja Liikkeenjohdon konsultointi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Jaakonkatu 3, Vantaa. Pöyry Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Laatimisperusta Pöyry-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n IAS-asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Emoyhtiön Pöyry Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisten kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään euroina. Konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu. Konserni on soveltanut alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja ja erityisesti IAS 19 muutoksella on olennainen vaikutus konsernin tilinpäätökseen. IAS 19 Työsuhde-etuudet uudistettiin kesäkuussa Uudistetun standardin mukaisesti kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin eli ns. putkimenetelmästä luovutaan, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen tehty muutos muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. IFRS 10 Konsernitilinpäätös rakentuu aiemmille periaatteille, joiden mukaisesti määräysvalta on keskeinen tekijä, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. IFRS 11 Yhteisjärjestelyt painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset. Nämä liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, strukturoidut yksiköt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardiin on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei ole laajennettu, vaan standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttöä vaaditaan tai se sallitaan jossain toisessa standardissa. Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot edellyttää sellaisten tietojen esittämistä, joiden perusteella voidaan arvioida netottamisjärjestelyjen vaikutuksia yhteisön taseeseen. Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä Kun tilinpäätös laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, konsernin johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä pitkäaikaishankkeiden tuloutuksiin, arvonalentumistestauksiin, myyntisaamisten, eläkevelvoitteiden ja laskennallisten verojen sekä varausten kirjaamiseen ja arvostamiseen. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymisajankohtana. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset. Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista raportointikauden päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Tytäryritykset Konsernitilinpäätös käsittää emoyrityksen ja kaikki ne tytäryritykset, joissa emoyrityksellä raportointikauden päättymispäivänä on suoraan tai välillisesti yli puolet osakkeiden äänimäärästä tai joissa sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen ja keskinäinen osakeomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan niiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä, ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi IAS 32 -standardin mukaan. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yritykset sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Toimintansa lopettaneet tai myydyt yritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen määräysvallan päättymiseen saakka. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu yhdistelyssä. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty laajassa tuloslaskelmassa. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään erillisenä eränä taseessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuu- 16

17 den muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennen tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksinä on konsernitilinpäätökseen sisällytetty ne yritykset, joissa konsernin omistusosuus ja osuus osakkeiden äänimäärästä on yleensä 20:n ja 50:n prosentin välillä tai joissa konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on käsitelty pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaiset tytäryritykset Konsernitilinpäätöksen laatimisen yhteydessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta on muu valuutta kuin euro, laajan tuloksen tuotot ja kulut sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen kauden keskikurssia. Tase-erät on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin raportointikauden päättymispäivän päätöskurssin mukaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista, hankintahetken jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta sekä kauden laajan tuloksen muuntamisesta eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa johtuvat muuntoerot kirjataan erillisenä eränä osana laajaa tuloslaskelmaa. Kertyneet muuntoerot sisältyvät oman pääoman muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon toimintavaluutan määräisinä tapahtumapäivän kurssia käyttäen. Raportointikauden päättymispäivän ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan, samoin käsitellään käypiin arvoihin arvostetut ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät. Muiden ei-monetaaristen erien muuntoperuste on tapahtumapäivän kurssi. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoimintaan kuuluvat kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu liikevaihdon tai liiketoiminnan kulujen oikaisuiksi. Valuuttamääräisten lainojen kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta niitä lainoja, jotka on määritetty ulkomaisten nettosijoitusten suojauksiksi ja joiden on todettu olevan siinä tehokkaita. Tällaisten lainojen kurssierojen tehokkaat osuudet kirjataan konsernitilinpäätöksessä muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Omaan pääomaan kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna osana luovutusvoittoa tai -tappiota, kun sijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Liikevaihto ja projektien tuloutusperiaatteet Liikevaihtona esitetään palveluiden käypä arvo vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja muilla oikaisuerillä. Konsernin operatiiviset ennusteet laaditaan vähintään vuosineljänneksittäin, jolloin projektipäälliköt ovat velvollisia laatimaan päivitetyn tulosennusteen kaikille käynnissä oleville projekteille. Vähintään vuosineljänneksittäin arvioidaan myös varausten tarpeellisuus ja suoritetaan erääntyneiden myyntisaamisten kirjanpitoarvojen tarkastelu. Pöyry-konsernin palvelut luokitellaan tuloutusta varten pääasiassa kolmeen luokkaan: 1. Konsultointi- ja suunnitteluprojektit, joissa on kiinteähintainen myyntisopimus tai jokin laskutuksen määrää rajoittava ehto, esimerkiksi kattohinta: Tuloutus tehdään valmistusasteen mukaan. Valmistusasteeksi määritellään raportointikauden päättymispäivään mennessä toteutuneiden omien ja alihankkijoiden työkustannusten suhde koko hankkeen arvioituihin työkustannuksiin. 2. Konsultointi- ja suunnitteluprojektit, joissa kaikki syntyneet kustannukset voidaan laskuttaa sovituilla hinnoilla tai kustannuslisäkertoimella: Tuotto kirjataan sille kaudelle, jonka aikana palvelu on tuotettu. Jos sopimuksessa on jokin laskutuksen määrää rajoittava ehto, sovelletaan valmistusasteen mukaista tuloutusta. 3. Kokonaistoimitusprojektit: Tuotto kirjataan valmistusastemenetelmää käyttäen. Valmistusasteeksi määritellään raportointikauden päättymispäivään mennessä kertyneiden kokonaiskustannusten suhde hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Näiden projektien erilaisesta riskiprofiilista johtuen projektien edistymisen ja riskien arvioinnissa sekä projektien valvonnassa ja seurannassa noudatetaan erikseen määriteltyjä menettelytapoja koko projektin ajan. Valmistusasteen mukaista tuloutusta sovelletaan vain, kun projektin tulos voidaan luotettavasti arvioida. Projektipäälliköt ovat vastuussa vähintään vuosineljänneksittäin tehtävästä projektin kokonaisennusteesta. Projektien alkuvaiheessa valmistusasteen ollessa alle 10 prosenttia projekteissa ei tulouteta voittomarginaalia, mikäli projektibudjettiin ei ole tehty erillistä riskivarausta. Jos projektin tulosta ei voida luotettavasti arvioida, sovelletaan menetelmää, jossa syntyneet projektikustannukset kirjataan sen kauden kustannuksiksi, jona ne ovat syntyneet, ja tuottoa kirjataan vain sen verran kuin kustannuksista todennäköisesti saadaan katetuksi. Kun on todennäköistä, että projektin kokonaiskustannukset ylittävät projektin kokonaistuoton, odotettavissa oleva tappio kirjataan välittömästi kuluksi. Valmistusasteen mukaan tuloutettujen projektien tuloutettu, mutta vielä laskuttamaton osuus, joka koostuu keskeneräisistä työsuorituksista, esitetään taseen erässä keskeneräiset työt. Jo laskutettu, mutta vielä tulouttamaton osuus esitetään taseen erässä saadut projektiennakot. Projektien valuuttamääräiset rahavirrat on pääosin suojattu valuuttakurssimuutosten varalta. Työsuhde-etuudet Eläkejärjestelyt Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri puolilla maailmaa. Suomalaisissa yrityksissä henkilökunnan lakisääteinen työeläketurva (TyEL) on hoidettu eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt hoidetaan eläkevakuutuksilla. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Pääosa eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia, joissa erilliselle yksikölle suoritettavat kiinteät maksut kirjataan tulosvaikutteisesti sen kauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta, Pöyry-konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa, ja Norjassa. Suomessa eräät vapaaehtoiset eläkejärjestelyt on luokiteltu etuuspohjaisiksi. Näiden järjestelyjen kustannukset lasketaan ja kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle kustakin järjestelystä erikseen niiden ehtojen mukaisesti vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella. Nykyarvon laskennassa käytettävä diskonttauskorko määräytyy korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuoton ja eläkevelvoitteen juoksuajan perusteella. Velvoitteiden nykyarvoa vähentävät 17

18 eläkejärjestelyyn kuuluvat varat arvostettuina raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Kokemusperusteisista tarkastuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Etuuspohjaisesta järjestelystä merkitään taseeseen joko saamis- tai velkaerä. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kattamattomat eläkevelvoitteet lisäävät konsernin vierasta pääomaa ja vähentävät konsernin omaa pääomaa. Vastaavasti, mikäli etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä on velvoitteen määrän ylittäviä varoja, ylijäämä lisää konsernin varoja ja konsernin omaa pääomaa. Osakeperusteiset maksut Optiojärjestelyt Pöyry Oyj on myöntänyt optio-oikeuksia vuosina Myönnetyt osakeoptio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon Black & Scholes -option hinnoittelumallilla etuuksien myöntämishetkellä. Tästä syntyvä kulu kirjataan henkilöstökuluihin tasaerinä jaksotettuna oikeuden syntymisajanjaksolle ja vastaava hyvitys omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optio-oikeuksiin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Vuoden 2004 optio-ohjelma on liitetieto 4:ssä. Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä Pöyry Oyj:n hallitus on joulukuussa 2007 hyväksynyt osakeomistukseen perustuvan kannustinjärjestelmän Pöyry-konsernin avainhenkilöstölle. Järjestelmä käsittää kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2009, 2010 ja Palkkiona saadut osakkeet voidaan luovuttaa aikaisintaan noin kahden vuoden kuluttua niiden saamisesta. Pöyry Oyj:n hallitus on helmikuussa 2011 hyväksynyt Pöyry-konsernin avainhenkilöstölle osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka alkavat vuosien 2011, 2012 ja 2013 alussa. Ensimmäinen ajanjakso kattaa vuodet Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2014, 2015 ja Palkkiona saadut osakkeet voidaan luovuttaa aikaisintaan noin kahden vuoden kuluttua niiden saamisesta. Järjestelmistä kirjataan kulua henkilöstökuluihin osakepalkkion käypään arvoon perustuen oikeuden syntymisajanjakson kuluessa, kunnes osakkeet ovat vapaasti kohderyhmän käytettävissä. Osakkeen käypä arvo on osakkeen kurssi vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevilla osingoilla. Käypä arvo määritellään päivänä, jona kohderyhmä on hyväksynyt järjestelyn ehdot. Rahana maksettavan palkkion käypä arvo määritellään kunakin raportointikauden päättymispäivänä osakkeen pörssikurssin perusteella. Osakkeina maksetun palkkion kulukirjauksen vastaerä kirjataan hyvityksenä omaan pääomaan kertyneisiin voittovaroihin. Maksamaton osuus rahana maksettavasta palkkiota kirjataan siirtyvänä velkana. Osakepalkkiojärjestelmä on kuvattu liitetieto 5:ssä. Liikevoitto Liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja tarvikekulut, ulkopuolisten palveluiden kulut (alikonsultointi), henkilöstökulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton jälkeen. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä, muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Tuloverot Konsernin laajan tuloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen veronormiston mukaan määritellystä verottavasta tulosta lasketut konserniyritysten kauden tuloksia vastaavat arvioidut verot, aikaisempien kausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Tuloveroista hyvitettävät lähdeverot kirjataan tuloslaskelman tuloveroihin. Sellaiset lähdeverot, joita ei hyvitetä tuloveroista, kirjataan kuluiksi kulutileille. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan konsernitilinpäätökseen pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät vahvistetuista verotuksellisista tappioista ja etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena, eli siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään niitä verokantoja, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004) mukaisesti, jolloin liikearvo muodostuu hankitun kohteen osalta hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen erotuksena. Ennen tapahtuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä syntyneet liikearvot ovat suomalaisen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön mukaisia kirjanpitoarvoja, joita on käytetty IFRS:n sallimina oletushankintamenoina. Tämän IFRS 1:n helpotuksen nojalla näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei oikaistu IFRS-siirtymän yhteydessä. Liikearvo arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Liikearvoista sekä muista mahdollisista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan arvonalentumisen varalta vuosittain tai mikäli viitteitä tästä ilmenee. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Pöyry-konsernin liiketoimintaryhmät edustavat rahavirtoja kerryttäviä yksiköitä, joiden tasolla yhtiön hallitus ja konsernin johto seuraa tulosta, rahavirtaa ja sitoutunutta pääomaa. Liikearvo kohdistetaan näille liiketoimintaryhmille. 18

19 Erillään liikearvosta kirjattavat erät Yksi Pöyryn yritysostojen perusperiaatteista on hankkia vain sellaisia yrityksiä, joissa on hyvä yritysjohto ja etevä henkilöstö, ja joilla on näyttöä samantasoisesta tuloksellisesta liiketoiminnasta kuin Pöyryllä tai sen vertailuryhmällä. Hankitun henkilöstön arvoa ei kirjata erikseen, vaan se sisältyy liikearvoon. Jokaisessa yritysostossa kaikki mahdolliset liiketoiminnan menestystekijät analysoidaan. Pöyryn konsultointi- ja suunnitteluliiketoiminnassa sellaiset aineettomat tekijät, jotka pitää erottaa liikearvosta ja joiden käypä arvo määritellään ja kirjataan erikseen, liittyvät useimmiten: keskeneräisiin projekteihin, jos yksittäisten projektien kannattavuus on parempi kuin mitä projektien loppuunsaattamiseksi on kohtuullista arvioida verrattaessa vastaaviin projekteihin. Keskeneräisistä projekteista erillisenä kirjattu osuus kirjataan kuluksi vastaavien projektien keston aikana. tilauskantaan, jolla tarkoitetaan saatuja tilauksia, joissa työtä ei ole vielä aloitettu sekä voimassa olevia tarjouksia ja muita neuvottelun alaisia projekteja painotettuna toteutumisen todennäköisyydellä. Arvioitu saatu säästö näiden töiden myynti- ja markkinointikuluissa käsitellään erillisenä kirjattuna eränä, joka kirjataan kuluksi, kun vastaava työ tai projekti on aloitettu. asiakassuhteisiin, jotka määritellään yksilöitäviksi aineettomiksi oikeuksiksi, jos ne perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin, tai ne ovat erillisiä. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Konserni arvostaa muut aineettomat hyödykkeet alkuperäiseen hankintamenoonsa ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa tasapoistoina. Poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi. Ohjelmistot Poistetaan tasapoistoina 3 5 vuoden aikana. Asiakassuhteet Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä erillisenä kirjatuille asiakassuhteille suoritetaan vähintään vuosittain arvonalentumistesti, koska asiakassuhteille ei ole voitu määrittää rajallista taloudellista vaikutusaikaa. Tilauskanta Liiketoimintojen yhdistymisen yhteydessä erillisenä kirjattu tilauskanta poistetaan vastaavien asiakasprojektien kuluessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Konsernin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuneet tuotot ja kulut ovat osa asiakastyötä, ja siten niiden rahallista arvoa ei ole käytännössä mahdollista järkevästi määrittää. Nämä tuotot ja kulut on kirjattu tilikaudella tulosvaikutteisesti ja ne sisältyvät liikevoittoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot tilikaudella sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntitappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa, joka perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Poistot lasketaan tasapoistoina. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja mikäli ne ovat muuttuneet merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Eri omaisuusryhmien arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset vuotta Koneet ja kalusto 3 8 vuotta Maa-alueista ei tehdä poistoja. Poistojen kirjaaminen aineellisesta käyttöomaisuushyödykkeestä lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Jotta omaisuuserät voidaan luokitella myytävinä oleviksi, seuraavien edellytyksien tulee täyttyä: myynti on erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Ennen luokittelua myytävänä olevaksi omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niitä koskevien IFRSstandardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan pääsääntöisesti kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan kumpi niistä on alempi, eikä niistä tehdä poistoja. Vuokrasopimukset Konsernilla on sekä rahoitusleasingsopimuksia että muita vuokrasopimuksia. Konserni on vuokralleottaja. Rahoitusleasingsopimuksina käsitellään ne aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa vuokrakohteen omistamiselle ominaiset merkittävät riskit ja hyödyt siirtyvät konsernille. Tällaisilla sopimuksilla hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen sopimuksen alkamishetken käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Ne esitetään kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Vastaavat rahoitusleasingvelvoitteet sisältyvät korollisen vieraan pääoman pitkä- ja lyhytaikaisiin osuuksiin erääntymisensä mukaisesti. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet sisältävät lähinnä tietokoneita ja muita konttorikoneita. Niistä kirjataan poistot tasapoistoina kuten vastaavista omista hyödykkeistä taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi, sekä kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat kulut jaetaan rahoitusmenoon sekä leasingvelan vähennykseen. Näistä vuokrasopimuksista esitetään tulosvaikutteisina erinä leasingomaisuuden poistot ja velan korkokulut. Rahoituksen korkokulu kirjataan sopimuskauden kuluessa tulosvaikutteisesti siten, että jäljellä olevalle leasingvelalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti kullakin kaudella. Muu vuokrasopimus on sellainen aineellisen käyttöomaisuuden vuokrasopimus, jossa merkittävä osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä jää vuokralle antajalle. Muut vuokrasopimukset ovat pääosiltaan toimipaikkojen vuokrasopimuksia, myös autojen, tietokoneiden ja konttorikoneiden vuokrasopimuksia on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällaisten sopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan vuokrakuluiksi tulosvaikutteisesti tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. 19

20 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset Konsernissa arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli tällaisia viitteitä ilmenee, kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan joka vuosi myös seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Tämä on se alin yksikkötaso, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo muodostuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevista arvioiduista vastaisista nettorahavirroista, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Käyttöarvon laskemisessa rahavirta perustuu strategiasuunnitelman mukaiseen kehitykseen, jossa ei ole otettu huomioon strategiasuunnitelmiin sisältyviä yritysostoja. Kerrytettävissä olevat rahavirrat on määritetty perusteltavissa olevien olettamusten ja ennusteiden pohjalta ja ne perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin suunnitelmiin tai ennusteisiin. Liikearvon arvonalentumistesti suoritetaan vuosittain joulukuun aikana ensisijaisesti määrittelemällä ennustettujen rahavirtojen nykyarvot. Kerrytettävissä olevan rahamäärän diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä keskimääräistä pääoman kustannusta, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Liikearvon arvonalentumistestin tulokset Pöyry-konserni luokittelee seuraavasti (verrattuna kyseisten testattujen omaisuuserien yhteenlaskettuun tasearvoon): a) alittaa, b) vastaa, c) ylittää, d) ylittää merkittävästi (> 50 prosenttia). Rahoitusinstrumentit Pöyry luokittelee rahoituserät seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, myytävissä olevat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat. Rahoitusvarat Rahoitusvarojen luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen hankinnan yhteydessä niiden käyttötarkoituksen perusteella. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Pöyry-konsernissa tähän ryhmään kuuluvat johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja sekä tietyt sijoitukset. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Pöyry-konsernissa myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Noteeraamattomille osakesijoituksille ei ole saatavissa tai määritettävissä luotettavasti käypää arvoa ja siksi ne on arvostettu hankintamenoon. Mikäli kuitenkin on näyttöä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävissä määrin, tämä on osoitus arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, syntynyt tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei niitä ole tarkoitus myydä seuraavan 12 kuukauden aikana, jolloin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Lainat ja muut saamiset Tämän ryhmän rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Konserni ei myöskään pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon arvonalentumistappioilla vähennettynä. Pöyry-konsernissa tähän ryhmään on luokiteltu myyntisaamiset ja muut kaupallisesta toiminnasta syntyneet saamiset. Myyntisaamiset arvostetaan hankintamenoon, luottotappioilla vähennettyinä. Epävarmojen saamisten määrän ja arvonalentumistarpeen arviointi pohjautuu yksittäisten erien riskiin. Yleensä yli 180 päivää erääntyneistä myyntisaamisista kirjataan 50 prosentin arvonalentumistappio. Vain erityisen painavista syistä luottotappiovaraus voidaan jättää tekemättä, mikäli saaminen on ollut erääntyneenä kauemmin kuin 360 päivää. Rahavarat Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, vaadittaessa nostettavissa olevat talletukset sekä muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvelat Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Pöyry-konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät konsernin ottamat lainat. Ne arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon, käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Korot jaksotetaan tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon kaupantekopäivänä käypään arvoon. Tämän jälkeen ne arvostetaan edelleen käypään arvoon. Konserni ei käytä johdannaissopimuksia spekulatiivisiin tarkoituksiin. Voitot ja tappiot käsitellään johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen perusteella. Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin johdannaissopimuksiin. Tällöin suojauksen tekevä konserniyhtiö dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä suojauksen strategian konsernin riskienhallintatavoitteiden mukai- 20