PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri

Transkriptio

1 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri K A A V O I T U S K A T S A U S 2013 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista. Kaavoituskatsaus on samalla ilmoitus siinä olevien kaavojen vireille tulosta. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne tulee ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa. Alueidenkäyttötavoitteisiin voi tutustua Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtioneuvosto. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia esitetään vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava korvaa aiemman seutukaavan. Maakuntasuunnittelusta ja -kaavoituksesta vastaa kuntayhtymä, maakunnallinen liitto. Pyhtään kunta kuuluu Kymenlaakson liittoon, Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kymenlaaksossa on voimassa kokonaisseutukaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut seuraavat maakuntakaavat Taajamat ja niiden ympäristöt Maaseutu ja luonto Lisäksi ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä on maakuntavaltuuston hyväksymä Energiamaakuntakaava. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

2 2 Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, eikä sitä alisteta enää vahvistettavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on mahdollista laatia myös useamman kunnan yhteinen yleiskaava. Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Pyhtäällä on aiemmin laadittu seuraavat osayleiskaavat: Heinlahden osayleiskaava (kunnanvaltuusto 1988) Kaunissaaren osayleiskaava (ympäristöministeriö vahvistanut 1991) Kymijoen länsihaarojen ranta-alueiden osayleiskaava (ymp.min. vahvistanut 1998) Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava (Ympäristöministeriö vahvistanut) Hevossaaren osayleiskaava Ahvenkosken osayleiskaava,(ymp.min.) Keskustaajaman (Siltakylän-Heinlahden ) osayleiskaava (kunnanvaltuusto 2001) Kirkonkylän osayleiskaava (kunnanvaltuusto 2008) Asemakaava Asemakaavalla suunnitellaan maankäytön eri toimintojen (asuminen, teollisuus, työpaikka-alueet, palvelut, kadut, puistot, leikki- ja urheilupaikat jne) sijoittuminen yksityiskohtaisesti. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnassa on laadittu asemakaavoja keskustaajamaan, kirkonkylään ja Kaunissaaren eteläosaan. Ranta-asemakaava Vanhan rakennuslain mukaisen rantakaavan korvaa nykyisin ranta-asemakaava. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen maalle. Ennen kaavoitukseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan. Pyhtään kuntaan on laadittu rantayleiskaava v ja useita rantakaavoja. VUONNA 2012 HYVÄKSYTYT JA VAHVISTETUT KAAVAT Yleiskaavat Keskustaajaman osayleiskaava tuli voimaan syksyllä 2012 lukuunottamatta valituksenalaisia alueita (Huutjärven ns. soramontun alue ja osa Ahvenniemeä). Heinlahden osayleiskaava hyväksyttiin, valtuusto käsitteli ja hyväksyi kaavan uudelleen loppusyksynä ELYn oikaisukehotuksen jälkeen. ELY on valittanut kaavasta hallinto-oikeuteen. Asemakaavat Annulanmäen asemakaavan muutos (ns. lämpölaitos-kaava)

3 3 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT Yleiskaavat Versonkankaan osayleiskaavan muuttaminen Vuonna 2004 aloitettiin osayleiskaavan muuttaminen Versonkankaalla ympärivuotisen lomaasutuksen sijoittamiseksi alueelle. Kaavan luonnosvaiheessa tuli esille vaihtoehto keskimääräistä tiiviimmän loma- ja myös pysyvän asutuksen sijoittamiseksi alueelle. Kymenlaakson liiton johdolla ja tulevaa maakuntakaavaa varten laadittiin selvitys tiiviimmän rantarakentamisen kohteista Kymenlaaksossa, Pyhtään Versonkangas oli yksi selvityksen pilottikohteista. Selvitys valmistui joulukuussa Kunnan ja seudun visio alueen tulevaisuudesta muuttui perinteisestä loma-asutuksesta matkailupainotteiseksi ja maakuntakaavassa alue matkailupalvelujen ja virkistyksen aluetta. Kaavan on ympäristöministeriö vahvistanut, KHO hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset ja näin kaava on lainvoimainen. Kunta on käynnistämässä uudelleen Verssonkankaan yleis- ja asemakaavoitusta kunnanhallituksen tekemällä päätöksellä. Heinlahden osayleiskaava Kaava on valituksenalainen, ei vielä vahvistunut. Ahvenkosken alueen osayleiskaava Kunnanhallitus on päättänyt käynnistää Ahvenkosken alueen osayleiskaavan muuttamisen tavoitteena elinkeinopoliittisten hankkeiden sijoittuminen alueelle. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee nähtäville maaliskuun 2013 lopulla. Långö- Versön osayleiskaavan muuttaminen Alue on myyty Kotkan Energialle. Kaavan tavoitteena on muuttaa Rannikon ja saariston osayleiskaavaa siten, että saadaan alueita Långön saareen tuulivoimatuotantoa varten ja lisäksi mantereelle tuulivoiman tuki- ja huoltotoimintoja varten alue. Kaavan muutostyö aloitettiin vuonna 2004, kaavoitus on ollut keskeytyksissä useita vuosia. Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Asemakaavat Sammalkallion asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on uusien asuntotonttien saaminen alueelle. Kaava on ehdotusvaiheessa, tavoitteena kaavan hyväksyminen kesäkuun valtuustossa.

4 4 Flakanäsin ranta-asemakaava Kaavoitus käynnistettiin v 2006, mutta ollut keskeytyksissä maakuntakaavoituksen vuoksi. Keihässalmen asemakaava Kunnanhallitus päätti alueen asemakaavan laatimisesta lokakuussa Alueen pohjakartta tehtiin syksyllä Kaavamuutoksen eteenpäinvieminen edellyttää Munapirtin alueen vesihuollon kokonaisratkaisua sekä näkemystä Keihässalmen alueen tulevaisuudesta. RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestys on hyväksytty Rakennusjärjestys on kunnan kotisivuilla. KAAVOITUSOHJELMA Kaakon suunta hanke Kaakon suunta (Kassu) on Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan, Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän, yhteinen hanke. Vuonna 2012 kaikki kunnat hyväksyivät Seudun Kehityskuvan Hanke jatkuu seudun strategisen yleiskaavan laatimisella, asia valmistellaan seuraavaan seutuvaliokuntaan. Osayleiskaavat Ahvenkosken osayleiskaava Ahvenkosken osayleiskaavan muutostarpeen arviointi tehdään vuonna Osayleiskaavaan on myös jätetty selvitysalue, joka on hyvä ottaa mukaan, mikäli päädytään laajempaan muutokseen. Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaavan muutostarpeen arviointi tehdään suunnittelujakson aikana, lähinnä saattaa tulla kysymykseen ydinkeskustan sekä keskustan ja tulevan eritasoliittymän väliset alueet. Rantojen yleiskaavojen päivitys ja täydennys Kuntaan on laadittu kaksi laajaa yleiskaavaa: Kymijoen Länsihaarojen ja Rannikon ja saariston osayleiskaavat. Kaavojen ulkopuolelle on jätetty ranta-asemakaava-alueet, lisäksi kaavoissa on lähinnä ulkopuolisen rahoituksen asettamista liian tiukoista aikatauluista johtuen jonkin verran virheitä. Loma-asuntojen rakennusluvat voi myöntää yleiskaavan perusteella. Ristiriitoja vanhojen rantakaavojen kanssa aiheutuu mm. siitä, että osayleiskaava-alueen rakennusoikeudet suurempia. Kaavojen läpikäyminen ja muutokset tulisi käynnistää. Kaunissaaren osayleiskaava Kaunissaaren osayleiskaavan perusteet olisi hyvä saada yhdenmukaisiksi kunnan muiden rantaalueiden kanssa.

5 5 Asemakaavat Sammalkallion asemakaava Kaava tai ainakin kaavan 1. vaihe valmistuu Uusien asuntoalueiden maanhankinta tulee käynnistää ja kaavojen valmistelun pitäisi olla miltei jatkuva prosessi. Olisi myös hyvä, jos tarjolla olisi erilaisia vaihtoehtoja. Siltakylän E 18 liittymäalueen kaavoitus Kaavoitus käynnissä, kaavan sisältöön saadaan lähtökohtia alueen toiminnalliselta suunnittelulta. Siltakylän asemakaavan muutoksia Siltakylän asemakaavan muutos asuntotonttien toteuttamiseksi osayleiskaavan mukaisille, kunnan omistuksessa oleville täydennysalueilla käynnistetään Kirkonkylän asemakaavan muutoksia Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus sekä Annulanmäen kaavamuutos ovat elinkeinopoliittisin perustein nousemassa ajankohtaisiksi. Kumpulan alueen kaavoitus Kunta on hankkinut maata nyk. teollisuusalueen läheisyydestä tarkoituksena toteuttaa alueelle lähinnä varastotoimintaan painottuvaa teollisuutta. Nykyisellä alueella ei ole kaavaa eikä kunnallistekniikkaa. Alueen kaavoituksen käynnistäminen ratkaistaan suunnittelukaudella. Kirkonkylän vanhentuneiden asemakaavojen kumoaminen tulee käynnistää suunnittelukauden aikana. Siltakylä-Heinlahden alueen asemakaavojen ajantasaisuusarviointi tulee tehdä suunnittelukauden aikana. Kaunissaaren asemakaavan ajantasaisuusarviointi tulee tehdä suunnittelukauden aikana ja käynnistää asemakaavan muutos.

6 6 MUUT MERKITTÄVÄT MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT E18-tien suunnittelu ja toteutus moottoritietasoisena Yhteistyö kunnan ja palveluntuottajan, sekä kunnan ja rakennuttaja-organisaation välillä on tiivistä, sisältäen mm. tiesuunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamista Helsinki Pietari -ratayhteys Ratavaraus halkaisee kirkonkylän, on osayleiskaavassa selvitysalueena. Esiselvitys ja vaikutusten arviointi tehty 2008/ Ratahallintokeskus. Hankkeen jatkosuunnittelusta tai toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa. Ratavaraus tulee ottaa huomioon myös mm. Tuulivoimayleiskaavoituksessa. Seudullisia ja maakunnallisia suunnitelmia Maakuntakaavan kauppa- ja merialueet valmistelu on käynnissä Seudullinen jatkuva liikennejärjestelmätyö Kunta kuuluu Kymenlaakson virkistysalueyhdistykseen Kaakon suunta / seudun strateginen yleiskaava ***