Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013

Transkriptio

1 Eviran julkaisuja 2/2014 Eviras publikationer Evira publications Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013

2

3 Eviran julkaisuja 2 /2014 Eviras publikationer Evira publications Viljaseula Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013

4 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013

5 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013 Kuvailulehti Julkaisija Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Julkaisun nimi Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Tekijät Tiivistelmä Julkaisuaika Toukokuu 2014 Asiasanat Evira, kasvianalytiikan yksikkö, viljajaosto Kotimaisen viljasadon laatuseuranta muodostaa kokonaiskuvan viljansadon käyttölaadusta sellaisena kuin se lähtee tiloilta markkinoille tai jää tilojen omaan käyttöön. Tässä julkaisussa on koottu keskilaatutulokset vuoden 2013 viljan laadusta ja myös tilastot pidemmältä aikaväliltä. Tilastotietoa on julkaistu sykysyllä pian sadonkorjuun alettua Eviran internetsivuilla, josta löytyvät myös laatutekijöiden luokittaiset taulukot viljalajeittain, lajikkeittain ja alueittain. Laatuseuranta perustuu viljelijöiden tilaltaan lähettämiin näytteisiin. Näytteiden lisäksi kerättiin taustatietoja viljan suunnitellusta käyttötarkoituksesta, viljelyn tuotantopanoksista ja muista taustatekijöistä. Seurantaan kuuluvat tilat valittiin otantamenetelmällä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteristä. Vuonna 2013 viljasadon laatuseurantaan kuului noin maatilaa, joilta saatiin määräpäivään mennessä yhteensä näytettä. Kotimaisen viljasadon laatuseurantaa on tehty vuodesta 1966 lähtien. Pitkäaikaisen seurannan etuna on hyvä vertailtavuus eri vuosien välillä. Julkaisu toimii hyvänä tietolähteenä haettaessa tilastotietoa viljan laatutekijöistä. Viljan laatu Julkaisusarjan nimi ja numero Eviran julkaisuja 2/2014 Sivuja 50 Kieli Luottamuksellisuus Julkaisun kustantaja Taitto Suomi, Ruotsi, Englanti Julkinen Evira ISSN X ISBN Evira, virastopalveluyksikkö (pdf)

6 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013 Beskrivning Utgivare Livsmedelssäkerhetsverket Evira Publikationens titel Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Författare Evira, enheten för växtanalytik, spannmålssektionen Resumé Kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden ger en helhetsbild av spannmålsskördens kvalitet då den sänds ut på marknaden från gården eller blir kvar på gården för eget bruk. Utgivningsdatum Maj 2014 Referensord Denna publikation innehåller resultaten för spannmålens medelkvalitet år 2013 och statistiker för längre tidsperioder. Statistikuppgifter publicerades i höstas på Eviras webbsidor strax efter att skörden hade inletts, och där finns också tabeller över kvalitetsfaktorerna klassificerade per sädesslag, sort och region. Kvalitetsuppföljningen är baserad på de prover som odlarna har sänt in. Utöver proverna fick vi också in information om det planerade ändamålet för spannmålen, om insatsvaror och bakgrundsfaktorer vid odlingen. Gårdarna valdes ur lantbruksregistret vid jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral enligt samplingsmetoden. Till kvalitetsuppföljningen år 2013 hörde gårdar som hade sänt in totalt prover före utsatt datum. Kvaliteten på den inhemska spannmålsskörden har följts upp dedan år En fördel med den långa uppföljningen är att den gör det lättare att jämföra mellan olika år. Publikationen fungerar som en god infomrationskälla då man söker statisktiska data on spannmålens kvalitetsfaktorer. Spannmåls kvalitets Publikationsseriens namn och nummer Eviras publikationer 2/2014 Sivuja 50 Språk Konfidentialitet Förläggare Layout Finska, Svenska, Engelska Offentlig handling Evira ISSN X ISBN Evira, Enheten för ämbetsverkstjänster (pdf)

7 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2013 Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden 2013 Finnish Grain Quality in 2013 Description Publisher Finnish Food Safety Authority Evira Title Finnish Grain Quality in 2013 Authors Abstract Publication date May 2014 Keywords Evira, Plant Analysis Laboratory, Cereal Section The quality monitoring of the grain harvest forms an overall picture of the quality of the grains for the cropping year as it is when it is sent from the farms to the market or is left for on farm use. This publication contains the data on the average organic grain quality for 2013 and statistics on average quality for a longer period. Tables on the quality factors are published by cereal, variety and region were published on Eviras internet pages as soon as the harvest had begun. The quality monitoring is based on grain samples sent in by farmers. In addition to the samples, we collected information on planned use, inputs and background factors. The farms were selected from the Farm Register of the Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry using a sampling system. In 2013, the quality monitoring of the grain harvest covered farms, from which a total of samples were received by the due date.the quality of the domestic grain harvest has been monitored since An advantage of long-term monitoring is the ability to compare between different years. The publication functions as a good source of information when seeking statistical information on the quality factors of the grain. Grain quality Name and number of publication Evira publications 2/2014 Pages 50 Language Confidentiality Publisher Layout Finnish, Swedish, English Public Evira ISSN X ISBN Evira, In-house Services (pdf)

8 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 SISÄLLYS INNEHÅLL CONTENTS 1 VILJAN LAATU 2013 SPANNMÅLS KVALITET 2013 GRAIN QUALITY IN RUKIIN LAATU RÅGENS KVALITET RYE QUALITY KEVÄTVEHNÄN LAATU VÅRVETETS KVALITET QUALITY OF SPRING WHEAT SYYSVEHNÄN LAATU HÖSTVETETS KVALITET WINTER WHEAT QUALITY KAURAN LAATU HAVRENS KVALITET OAT QUALITY REHUOHRAN LAATU FODERKORNETS KVALITET FEED BARLEY QUALITY MALLASOHRAN LAATU MALTKORNETS KVALITET MALTING BARLEY QUALITY AINEISTO MATERIALET SAMPLING PROCEDURE OTOS JA VASTAUSPROSENTTI SAMPLE OCH SVARSPROCENT SAMPLING AND RESPONSE RATE 8.2 VILJANÄYTTEET JA TAUSTATIETOLOMAKE SPANNMÅLSÅPROVER OCH BLANKETTEN MED BAKGRUNDSUPPGIFTER GRAIN SAMPLES AND FORM FOR BACKGROUND INFORMATION 8.3 ANALYYSIT ANALYSER ANALYSES

9 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality VILJAN LAATU 2013 Viljasadon laatuseurannan vuoden 2013 kauranäytteistä noin 90 prosenttia saavutti hehtolitrapainon vähimmäislaadun tavoitteen (52 kiloa). Alle kolmanneksella näytteistä hehtolitrapaino oli vähintään 58 kiloa, joka käytettiin tässä elintarvikekauran laatutavoitteena. Kauran laatua heikensi deoksinivalenoli hometoksiinin esiintyminen. Viidenneksellä näytteistä DON-pitoisuudet ylittivät elintarvikekäytölle asetetun enimmäismäärän (1,75 mg/kg). Rehuviljoilla oli korkeat hehtolitrapainot. Rehuohrasta lähes 70 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Vehnäsadosta yli puolet oli valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 ja hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, joita käytettiin vehnän laadun tavoitteina. Vehnäsadon laatua heikensi useimmiten matala valkuaispitoisuus. Ruisnäytteistä 65 prosentilla sakoluku oli vähintään 120 ja hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa, joita laatuseuranta piti rukiin laadun tavoitteina. Mallasohran jyväkoon ja valkuaispitoisuuden (9-11,5 prosenttia) tavoitteet täytti yli 60 prosenttia näytteistä. 1 SPANNMÅLS KVALITET 2013 Cirka 90 procent av de havreproverna år 2013 uppfyllde kriteriet för minimikvalitet vad gäller hektolitervikt (52 kilo). Mindre än en tredjedel av proverna uppnådde en hektolitervikt på minst 58 kilo, vilket är kvalitetsmålet för havre som ska användas som livmedel. Förekomst av mögeltoxinet deoxynivalenol försämrade kvaliteten. Cirka än en femtedel av havreproverna överskred den tillåtna maximihalten för DON i havre för livsmedelbruk (1,75 mg/kg). Hektolitervikterna var höga med foderspannmålen. Nästan 70 procent av det kornet hade en hektolitervikt på minst 64 kilo. Över hälften av veteskörd hade en proteinhalt på minst 12,5 procent, falltalet var minst 180 och hektolitervikten minst 78 kilo, vilka användes som kvalitetsmål för vete. Kvaliteten försvagades oftast på grund av låg proteinhalt. Cirka 65 procent av de rågproverna hade ett falltal som var minst 120 och en hektolitervikt på minst 71 kilo, vilka är kvalitetsmålet för råg i kvalitetsuppföljning. Över 60 procent av maltkornprover uppnådde målet för kornstorlek och proteinhalt (9 11,5 procent). 7

10 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality GRAIN QUALITY IN 2013 In 2013, about 90 per cent of the oat samples attained the minimum quality target for the hectolitre weight (52 kg). Less than one third of the samples had a hectolitre weight of a minimum of 58 kg, which we use as the quality target for oats to be used as food. The occurrence of the mould toxin deoxynivalenol reduced the quality of oats. About one fifth of the samples exceeded the maximum level of DON set for oats for food use. Hectolitre weights were high for feed grains. Nearly 70 per cent of the barley samples had a hectolitre weight of a minimum of 64 kg. Over on half of the spring wheat samples had a protein content of at least 12.5 per cent, a falling number of at least 180 and a hectolitre weight of at least 78 kg, which we use as the quality target for wheat. It was most often a low protein content that reduced the quality. About 65 per cent of the rye samples had a falling number of a minimum of 120 and a hectolitre weight of a minimum of 71 kg, which we use as the quality target for rye. Over 60 per cent of the malting barley samples met the targets for grain size and protein content ( per cent). Taulukko 1. Laatuseurannan vähimmäislaadun tavoitteet eri viljalajeilla. Tabell 1. Målsättningar för minimikvalitet vid kvalitetsuppföljningen av olika sädesslag. Table 1. Targets for minimum quality for different cereals. Laadun vähimmäistavoitteet - Minimum kriterier av kvalitet - Minimum criterium of quality Viljalaji Sädesslag Grain Vehnä Vete Wheat Ruis Råg Rye Rehukaura Foderhavre Feed oat Elintarvikekaura Livsmedelhavre Food oat Rehuohra Foder korn Feed barley Mallasohra Maltkorn Malting barley Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Lajittelu Sortering Sieving kg/hl s % >2,5 mm % , ,5 85 8

11 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality RUKIIN LAATU Ruisnäytteistä 65 prosentilla oli sakoluku vähintään 120 ja hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa, joita laatuseurannassa pidettiin rukiin laadun tavoitteina. Hyvälaatuisten ruisnäytteiden osuus oli pienempi kuin kolmena edellisvuotena. Rukiin keskimääräinen hehtolitrapaino, 76,6 kiloa, oli edellisvuotta matalampi, mutta vastasi silti kolmen vuoden keskiarvoa. Vaihteluväli oli 62,0 81,1 kiloa. Vain viisi prosenttia näytteistä jäi alle 71 kilon. Keskimääräinen sakoluku, 162, oli kolmen vuoden keskiarvoa selvästi matalampi. Kolmanneksella näytteistä sakoluku jäi alle 120. Vaihteluväli oli Surkastuneita jyviä (alle 1,8 mm) oli näytteissä keskimäärin 4,5 prosenttia, mikä on kolmen vuoden keskiarvoa vähemmän. Vaihteluväli oli 0,3 21,0 prosenttia. Keskimääräinen rikkapitoisuus oli 6,9 prosenttia. Vaihteluväli oli suuri, 1,4 30,0 prosenttia. Keskimääräinen roskapitoisuus oli 0,8 prosenttia, vaihteluväli 0,0 6,9 prosenttia. Hyvälaatuisen rukiin roskapitoisuus on alle 0,5 prosenttia. Tämä tavoitteen saavutti 67 prosenttia näytteistä. Näytteistä 92 prosentilla roskapitoisuus jäi alle 2 prosentin. Etelä-Suomen ja Itä-Suomen ruisnäytteistä yli 80 prosenttia täytti rukiin laatuvaatimukset. Länsi-Suomessa laatu oli heikompi, kun noin 40 prosenttia saavutti laadun vaatimukset. Ruisnäytteitä saatiin vuoden 2013 viljasadon laatuseurantaan kaikkiaan 14 eri lajikkeesta näytteitä, joista kevätruista oli viisi prosenttia näytteistä. Yleisin lajike oli Reetta, jota oli 40 prosenttia ruisnäytteistä. Muita yleisiä lajikkeita olivat Evolo ja Riihi. Rukiin keskimääräinen hehtaarisato oli keskimäärin kiloa (vaihteluväli kiloa). 2 RÅGENS KVALITET Av rågproverna hade 65 procent ett falltal på minst 120 och en hektolitervikt på minst 71 kilo, som är kvalitetskravet för råg enligt kvalitetsuppföljningen. Andelen rågprover av god kvalitet var lägre än den varit tre senaste åren. Rågens genomsnittliga hektolitervikt, 76,6 kilo, var lägre än föregående år men motsvarade ändå medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 62,0 81,1 kilo. Endast fem procent av proverna var under 71 kilo. Det genomsnittliga falltalet, 162, var klart lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Falltalet var under 120 i en tredjedel av proverna. Variationsområdet var Proverna innehöll i genomsnitt 4,5 procent förkrympta korn (under 1,8 mm), vilket är lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 0,3 21,0 procent. Den genomsnittliga orenlighetshalten var 6,9 procent. Variationsområdet var stort, 1,4 30,0 procent. Den genomsnittliga avfallshalten var 0,8 procent. Variationsområdet var 0,0 6,9 procent. Avfallshalten i råg av god kvalitet ska vara under 0,5 procent. Denna målsättning uppfylldes i 67 procent av proverna. Avfallshalten var under 2 procent i 92 procent av proverna. 9

12 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Över 80 procent av rågproverna från Södra Finland och Östra Finland uppfyllde kvalitetskraven. Kvaliteten var sämre i Västra Finland där cirka 40 procent uppfyllde kvalitetskraven. Rågprover av totalt 14 olika sorter sändes in till kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden år Fem procent av dessa prover var vårråg. Den mest använda rågsorten var Reetta som utgjorde 40 procent av rågproverna. Andra allmänt använda sorter var Evolo och Riihi. Den genomsnittliga hektarskörden för råg var i genomsnitt kilo (variationsområdet var kilo). 2 RYE QUALITY Of the rye samples, 65 per cent had a falling number of a minimum of 120 and a hectolitre weight of a minimum of 71 kg, which are the quality targets for the quality monitoring. The share of rye samples of good quality was lower than for the previous three years. The average hectolitre weight of rye, 76.6 kg, was lower than last year, but still similar to the average value for the last three years. The range of variation was kg. Only five per cent of the samples were below 71 kg. The average falling number, 162, was clearly lower than the average value for the last three years. The falling number was below 120 in one third of the samples. The range of variation was On average 4.5 per cent of the samples were shrivelled grains (less than 1.8 mm), which is less than the average value for the last three years. The range of variation was per cent. The average total besatz was 6.9 per cent. The range of variation was high, per cent. The average foreign matter content was 0.8 per cent. The range of variation was per cent. The foreign matter content in rye of good quality has to be below 0.5 per cent. This target was reached by 67 per cent of the samples. The foreign matter content was below 2 per cent in 92 per cent of the samples. Over 80 per cent of the rye samples from Southern and Eastern Finland fulfilled the quality requirements for rye. The quality was poorer in Western Finland, where about 40 per cent fulfilled the quality criteria. The rye samples in the quality monitoring of the grain harvest in 2013 consisted of 14 different varieties, of which five per cent of the samples were spring rye. The most common variety was Reetta, which made up 40 per cent of the rye samples. Other common varieties were Evolo and Riihi. The average yield of rye per hectare was on average kg (range of variation kg). 10

13 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 2. Rukiin keskilaatu vuosina Tabell 2. Råg medelkvalitet Table 2. Average rye quality Ruis - Råg - Rye Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl s % < 1,8 mm % % , , , , , , , , , , , , , , , ,0 5, , ,7 19,2 21, , ,9 5,4 7, , ,8 8,3 10, , ,8 8,8 10, , ,2 8,9 11, , ,9 9,7 11, , ,2 11,7 13, , ,3 8,3 10, , ,7 3,7 7, , ,6 5,8 8, , ,4 6,2 8, , ,7 6,1 8, , ,2 6,9 10, , ,1 4,5 8, , ,7 6,6 8, , ,8 4,5 6,8 Taulukko 3. Rukiin keskilaatu alueittain vuonna Tabell 3. Råg medelkvalitet regionvis Table 3. Average rye quality by region Ruis - Råg - Rye Alue Område Area Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl s % < 1,8 mm % % Etelä-Suomi 76, ,8 4,3 6,8 Länsi-Suomi 75, ,7 4,7 7,4 Itä-Suomi 76, ,0 6,2 8,0 11

14 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 1. Ruisnäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa ja sakoluku vähintään 120 vuosina Figur 1. Råg prover med en hektolitervikt på minst 71 kilo och falltal minst 120 åren Figure 1. Rye samples with a hectolitre weight at a minimum of 71 kg and a minimum of falling number 120 in Kuva 2. Ruisnäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 71 kiloa ja sakoluku vähintään 120 ja keskimääräiset hehtaarisadot alueittain vuonna Figur 2. Andelen råg prover med en hektolitervikt på minst 71 kilo och falltal minst 120 och genomsnittliga skördenivå regionvis år Figure 2. Rye samples with a hectolitre weigh at a minimum 71 kg and a minimum of falling number 120 and average yield level per region in Kuva 3. Ruislajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 3. Rågsorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 3. Frequency of rye varieties among the samples in

15 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 4. Leipäviljojen keskimääräinen hehtolitrapaino vuosina Figur 4. Brödsädens hektolitervikt åren Figure 4. Hectolitre weights of bread grains in Kuva 5. Leipäviljojen keskimääräinen sakoluku vuosina Figur 5. Brödsädens falltal åren Figure 5. Falling numbers for bread grains in Kuva 6. Leipäviljojen keskimääräinen valkuaispitoisuus vuosina Figur 6. Brödsädens proteinhalter åren Figure 6. content of bread grains in

16 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality KEVÄTVEHNÄN LAATU Kevätvehnänäytteistä 53 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Kevätvehnän laatu oli vuoden 2012 kevätvehnän laatua parempi, mutta ei yltänyt kuitenkaan vuoden 2011 tasolle. Rehukäytössä peruslaadun tavoitteena käytettiin 76 kilon ja enintään kahden prosentin roskapitoisuutta. Roskapitoisuus ei aiheuttanut ongelmia, mutta hehtolitrapaino jäi alle tavoitteen 8 prosentilla näytteistä. Keskimääräinen valkuaispitoisuus, 13,0 prosenttia, oli hieman korkeampi kuin vuonna 2012, mutta kuitenkin kolmen vuoden keskiarvoa matalampi. Vaihteluväli oli 8,9-16,8 prosenttia. Kevätvehnä jäi useimmiten laatutavoitteista liian matalan valkuaispitoisuuden vuoksi, kun joka kolmannessa näytteessä valkuaispitoisuus jäi alle 12,5 prosentin. Keskimääräinen hehtolitrapaino, 81,0 kiloa, oli hyvällä tasolla ja parempi kuin kolmeen edelliseen vuoteen. Vaihteluväli oli 66,9 86,1 kiloa. Noin kymmenellä prosentilla vehnänäytteistä hehtolitrapaino oli alle 78 kilon. Hyvien puintisäiden ansiosta sakoluvut pysyivät korkeina ja keskimääräinen sakoluku oli 339. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vain kaksi kertaa sakoluku on ollut tätä parempi. Vaihteluväli oli Vain neljällä prosentilla näytteistä sakoluku oli liian matala (alle 180). Hyvälaatuisen vehnän osuus näytteistä oli suurin Pohjanmaalla (70 prosenttia) ja pienin Etelä-Pohjanmaalla (42 prosenttia). Liian matala valkuaispitoisuus heikensi laatua kaikilla alueilla. Eniten ongelmia matalan valkuaispitoisuuden kanssa oli Satakunnassa ja Uudellamaalla, missä lähes joka toisessa näytteessä valkuainen oli alle 12,5 prosentin. Etelä-Pohjanmaalla oli lisäksi muuta Suomea enemmän ongelmia matalan hehtolitrapainon suhteen, kun lähes puolet näytteistä jäi alle 78 kilon hehtolitrapainon. Kevätvehnälajikkeista parhaiten ( prosenttia näytteistä) laatutavoitteet täytti Wanamo, Quarna ja Anniina, joilla on tyypillisesti korkea valkuaispitoisuus. Päätypin lajikkeista Wellamon, Zebran ja Marblen näytteistä noin puolet täyttivät laatutavoitteet. Kruunu-kevätvehnällä oli yleisimmistä lajikkeista heikoin laatu, jolla valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino olivat usein liian matalat. Kruunu oli yleisin lajike Uudellamaalla. Kevätvehnästä saatiin 22 eri lajikkeesta näytteitä vuoden 2013 viljasadon laatuseurantaan. Keskimääräinen kevätvehnän hehtaarisato oli kiloa, jonka vaihteluväli oli suuri ( kiloa). Suurin keskimääräinen hehtaarisato oli Pohjanmaalla (4 933 kiloa). Lajikkeista suurin keskimääräinen hehtaarisato saatiin Wellamolla (4 576 kiloa). 14

17 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality VÅRVETETS KVALITET Av vårveteproverna hade 53 procent en hektolitervikt på minst 78 kilo, ett falltal på minst 180 och en proteinhalt på minst 12,5 procent. Vårvetets kvalitet var bättre än år 2012, men kvaliteten var ändå inte på samma nivå som år Som kriterier för baskvalitet då det gäller foderbruk användes 76 kilo hektolitervikt och högst 2 procent avfallshalt. Avfallshalten var inget problem, men hektolitervikten underskred målsättningen i 8 procent av proverna. Den genomsnittliga proteinhalten, 13,0 procent, var något högre är år 2012, men ändå lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 8,9 16,8 procent. Det var oftast låg proteinhalt som gjorde att kvalitetskriterierna inte uppfylldes för vårvete, eftersom proteinhalten var under 12,5 procent i vart tredje prov. Den genomsnittliga hektolitervikten på 81,0 kilo var på en god nivå och bättre än de tre senaste åren. Variationsområdet var 66,9 86,1 kilo. Cirka tio procent av veteproverna var för lätta, dvs. hektolitervikten var under 78 kilo. Falltalen var höga tack vare det fina skördevädret. Falltalet var i medeltal 339. Under de senaste tjugo åren har falltalet endast två gånger varit bättre än detta. Variationsområdet var Falltalet var för lågt endast i fyra procent av proverna (under 180). Andelen veteprover av god kvalitet var högst i Österbotten (70 procent) och lägst i Södra Österbotten (42 procent). Kvaliteten försämrades i alla regioner på grund av för låg proteinhalt. Den låga proteinhalten orsakade mest problem i Satakunta och Nyland, där proteinhalten var under 12.5 procent i inemot vartannat prov. I Södra Österbotten hade man dessutom mer problem med låg hektolitervikt än i övriga Finland, eftersom hektolitervikten på nästan hälften av proverna underskred 78 kilo. Av vårvetesorterna uppfylldes kvalitetskriterierna bäst (i procent av proverna) av Wanamo, Quarna och Anniina, som hade en typiskt hög proteinhalt. Ungefär hälften av proverna av huvudtypens sorter Wellamo, Zebra och Marble uppfyllde kvalitetskriterierna. Av de mest använda vårvetesorterna var kvaliteten på Kruunu sämst. halten var för låg och även den låga hektolitervikten orsakade problem. Kruunu var den mest använda sorten i Nyland. Vårveteprover av 22 olika sorter sändes in till kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden år Den genomsnittliga hektarskörden av vårvete var kilo, och variationsområdet var stort ( kilo). Den genomsnittliga hektarskörden var högst i Österbotten (4 933 kilo). Wellamo gav den största genomsnittliga hektarskörden av alla sorter (4 576 kilo). 15

18 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality QUALITY OF SPRING WHEAT Of the spring wheat samples, 53 per cent had a hectolitre weight of a minimum of 78 kg, a falling number of a minimum of 180 and a protein content of at least 12.5 per cent. The quality of the spring wheat was better than that of the spring wheat in 2012, but the quality was not as good as in The target for the basic quality for feed use was a hectolitre weight of 76 kg and a maximum of two per cent foreign matter. The foreign matter content did not cause any problems, but the hectolitre weight was below the target in 8 per cent of the samples. The average protein content, 13.0 per cent, was somewhat higher than in 2012, but still lower than the average value for the last three years. The range of variation was per cent. Too low a protein content was most often the reason why the quality criteria were not fulfilled, as the protein content was below 12.5 per cent in one third of the samples. The average hectolitre weight, 81.0 kg, was at a good level and better than for the last three years. The range of variation was kg. About ten per cent of the wheat samples were too light, as the hectolitre weight was below 78 kg. The falling numbers were high thanks to the good weather during harvest. The falling number was 339 on average. During the last twenty years, the falling number has been higher than this only twice. The range of variation was The falling number was too low (below 180) in only four per cent of the samples. The share of wheat samples of good quality was highest in Ostrobothnia (70 per cent) and lowest in South Ostrobothnia (42 per cent). The low protein content affected the quality in all regions. Satakunta and Uusimaa had the most problems with low protein content. In these regions the protein content was below 12.5 per cent in nearly every second sample. In South Ostrobothnia there were more problems with low hectolitre weights than in the rest of Finland, as nearly half of the samples had a hectolitre weight of less than 78 kg. Of the spring wheat varieties, the quality criteria ( per cent of the samples) were best fulfilled by Wanamo, Quarna and Anniina, which had typically high protein content. About half of the samples of the main type varieties Wellamo, Zebra and Marble fulfilled the quality criteria. The quality of the spring wheat Kruunu was the lowest of the most common varieties, as it had too low a protein content as well as too low a hectolitre weight. Kruunu was the most common variety in Uusimaa. Samples of 22 different varieties of spring wheat were sent in to the quality monitoring of the grain harvest in The average yield of spring wheat per hectare was kg, and the range of variation was high ( kg). Ostrobothnia had the highest average yield per hectare (4 933 kg). The variety Wellamo produced the highest average yield per hectare (4 576 kg). 16

19 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 4. Kevätvehnän keskilaatu vuosina Tabell 4. Vårvetets medelkvalitet Table 4. Average spring wheat quality Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % % , ,1 34, , ,2 32, , ,4 41, , ,6 34, , ,7 33, , ,6 37, , ,7 26, , ,0 33,3 63 2, , ,9 28,7 60 8,2 10, , ,2 34,0 64 2,3 4, , ,8 29,1* 64 3,9 6, , ,9 29,7* 62 2,2 4, , ,8 31,7* 61 4,2 8, , ,1 27,5* 62 67,2 3,3 5, , ,2 26,8* 59 66,1 5,2 7, , ,7 25,9* 48 68,0 2,0 4, , ,7 25,5* 51 69,1 1,0 3, , ,6 26,8* 57 68,1 1,7 4, , ,6 25,2* 53 68,2 2,4 7, , ,0 23,4* 47 69,5 1,2 5, , ,1 28,8* 57 66,7 4,2 7, , ,7 31,2* 62 66,6 2,0 5, , ,8 25,8* 54 69,1 2,1 4, , ,0 26, ,8 2,3 4,7 Taulukko 5. Kevätvehnän keskilaatu alueittain vuonna Tabell 5. Vårvetets medelkvalitet regionvis år Table 5. Average spring wheat quality by region in Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % % Uusimaa 81, ,8 26, ,0 1,9 Varsinais-Suomi 81, ,2 27, ,8 1,7 Satakunta 82, ,1 25, ,1 1,8 Häme 80, ,1 26, ,7 3,4 Pirkanmaa 80, ,5 25, ,5 2,8 Kaakkois-Suomi 81, ,9 26, ,9 2,3 Pohjanmaa 81, ,1 27, ,3 2,4 Taulukko 6 Kevätvehnän keskilaatu lajikkeittain vuonna Tabell 6. Vårvetets medelkvalitet per sort år Table 6. Average spring wheat quality by variety in Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat Lajike Sort Variety Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % Anniina 80, ,1 29, ,8 3,2 Zebra 81, ,4 24, ,1 1,6 Quarna 81, ,4 30, ,9 1,5 Kruunu 79, ,3 24, ,3 2,4 Amaretto 81, ,2 24, ,1 2,8 Bjarne 79, ,5 24, ,1 3,7 Wanamo 80, ,6 28, ,1 2,1 Wellamo 82, ,5 25, ,2 2,6 Marble 82, ,7 26, ,5 1,4 17

20 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 7. Kevätvehnänäytteiden osuudet, jotka täyttivät laatuvaatimukset vuonna Esim. ensimmäinen Venn diagrammi näyttää, että 53 prosentissa vehnänäytteissä hehtolitrapaino oli vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 prosenttia. Figur 7. Andel veteproverna med kvalitetskraven år Tillexempel, första Venn diagrammen åskadliggor att 53 % i proverna uppfylls för kvalitetskraven hektolitervikt minimum 78 kilo, falltal minimum 180 och proteinhalt minimum 12,5 %. Figure 7. Proportion of a spring wheat samples that met a required specifications. For example, the first Venn diagram shows that 53 % of samples meet requirements for test weight minimum 78 kg, falling number minimum 180 and protein content 12.5%. Kuva 8. Vehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % vuosina Figur 8. Veteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % åren Figure 8. Wheat samples with a hectolitre weight at a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and a minimum protein content 12.5 % in

21 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 9. Kevätvehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % ja satotaso alueittain vuonna Figur 9. Vårveteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % och genomsnittlig skördenivå per region år Figure 9. Spring wheat samples with a hectolitre weight at a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and a minimum protein content 12.5 % and average yield level by region in Kuva 10. Vehnälajikkeiden valkuaispitoisuuden hajonta vuonna 2013 box-plot kaaviona, jossa näytteistä laatikon alalaidan alapuolelle jää 25 prosenttia ja ylälaidan alapuolelle 75 prosenttia, laatikon keskiviiva on mediaani ja ohuiden viivojen ulkopuolelle jää 10 prosenttia näytteistä. Figur 10. Spridningen av vetesorternas proteinhalt år 2013 sett i ett box-plot schema, där 25 % av proverna av varje sort är under lådans nedre kant och 75 % under den övre kanten, boxens mittlinje är medianen och 10 % av proven är utanför de tunna linjerna. Figure 10. Spread of protein content in the wheat varieties year 2013 presented in a box-plot diagram, where 20 % of the samples of each variety are below the lower quartile and 75 % below the upper quartile. The central line of the box is the median and 10 % of the samples are left on the outside of the thin lines. 19

22 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 11. Kevätvehnänäytteet, joissa hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku vähintään 180 ja valkuaispitoisuus vähintään 12,5 % ja satotaso lajikkeittain vuonna Figur 11. Veteprover med en hektolitervikt på minst 78 kilo, falltal minst 180 och protein halt minst 12,5 % och genomsnittlig skördenivå per sort år Figure 11. Wheat samples with a hectolitre weight at a minimum of 78 kg, a minimum falling number 180 and a minimum protein content 12.5 % and average yield level by variety in Kuva 12. Kevätvehnälajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 12. Vårvetesorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 12. Share of spring wheat varieties in the samples for the quality monitoring in

23 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality SYYSVEHNÄN LAATU Syysvehnän kylvöala jäi pieneksi ( hehtaaria) syksyn 2012 märkyyden vuoksi. Myös näytteitä saatiin vähän laatuseurantaa varten. Puolet näytteistä oli valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, hehtolitrapainoltaan 78 kiloa ja sakoluvultaan vähintään 180. Keskimääräinen valkuaispitoisuus, 13,1 prosenttia, oli selvästi vuoden 2012 valkuaispitoisuutta korkeampi ja myös kolmen vuoden keskiarvoa korkeampi. Vaihteluväli oli 10,7 15,5 prosenttia. Matala valkuaispitoisuus heikensi myös syysvehnällä laatua, kun 30 prosentilla näytteistä valkuaispitoisuus jäi alle 12,5 prosentin. Keskimääräinen hehtolitrapaino, 80,2 kiloa, oli matalampi kuin vuonna 2012 ja hieman matalampi kuin kolmen vuoden keskiarvo. Vaihteluväli oli 75,7 83,0 kiloa. Viidesosa näytteistä kärsi liian matalasta hehtolitrapainosta (alle 78 kiloa). Sakoluku oli hyvällä tasolla, 304, vaikkakin kolmen vuoden keskiarvoa matalampi. Vaihteluväli oli Viidenneksellä näytteistä sakoluku oli alle 180. Syysvehnän keskimääräinen hehtaarisato oli kiloa hehtaarilta (vaihteluväli kiloa), mikä oli suurempi kuin kevätvehnällä. Syysvehnästä saatiin viidestä lajikkeesta näytteitä vuoden 2013 viljasadon laatuseurantaan. Pienen näytemäärän vuoksi tuloksia ei esitetä lajikkeittain tai alueittain. 4 HÖSTVETETS KVALITET Den besådda arealen av höstvete var låg ( hektar), vilket berodde på att hösten 2012 var så regnig. Det kom inte in många prover till kvalitetsuppföljningen. Hälften av proverna hade en proteinhalt på minst 12,5 procent, en hektolitervikt på 78 kilo och ett falltal på minst 180. Den genomsnittliga proteinhalten, 13,1 procent, var klart högre än proteinhalten år 2012 och även högre än genomsnittet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 10,7 15,5 procent. Även höstvetets kvalitet försämrades av låg proteinhalt, eftersom proteinhalten var under 12,5 procent i 30 procent av proverna. Den genomsnittliga hektolitervikten, 80,2 kilo, var lägre än år 2012 och något lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 75,7 83,0 kilo. Hektolitervikten var för låg (under 78 kilo) i en femtedel av proverna. Falltalet var på god nivå, 304, även om det var lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var Falltalet var under 180 i en femtedel av proverna. Den genomsnittliga hektarskörden för höstvete var kilo per hektar (variation kilo), vilket var högre än för vårvete. Höstvete av fem olika sorter sändes in till kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden år På grund av den ringa provmängden presenteras resultaten inte per sort eller region. 21

24 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality WINTER WHEAT QUALITY The area sown in winter wheat was low ( hectares) due to the wet weather in the autumn of Hence the number of samples sent in for the quality monitoring was low. Half of the samples had a protein content of a minimum of 12.5 per cent, a hectolitre weight of 78 kg and a falling number of a minimum of 180. The average protein content, 13.1 per cent, was clearly higher than that in 2012, and it was also higher that the average value for the last three years. The range of variation was per cent. Low protein content lowered the quality of the winter wheat also, as the protein content in 30 per cent of the samples was below 12.5 per cent. The average hectolitre weight, 80.2 kg, was lower than in 2012 and somewhat lower than the average value for the last three years. The range of variation was kg. The hectolitre weight was low (below 78 kg) in one fifth of the samples. The falling number was at a good level, 304, though it was lower than average for the last three years. The range of variation was The falling number was below 180 in one fifth of the samples. The average yield of winter wheat per hectare was kg (range of variation kg), which was higher than that of spring wheat. Samples of five varieties of winter wheat were sent in to the quality monitoring of the grain harvest in Due to the small number of samples the results will not be displayed by variety or by region. Taulukko 7 Syysvehnän keskilaatu vuosina Tabell 7. Höstvetes medelkvalitet Table 7. Average winter wheat quality Syysvehnä Höstvete - Winter wheat Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitrapaino Hektolitervikt Hectoliter weight Sakoluku Falltal Falling Number Valkuainen Kostea sitko Våt gluten Wet gluten Zeleny-luku Zeleny-tal Zeleny's value Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl s % % ml % < 2,0 mm % % , ,3 28, , ,3 23, , ,0 30, , ,0 31, , ,2 28, , ,0 26, , ,2 26, , ,2 33,6 48 1, , ,6 26,7 47 4,9 6, , ,3 27,1 44 1,3 3, , ,7 28,1* 52 2,0 3, , ,6 27,9* 50 1,4 3, , ,3 26,3* 40 1,3 3, , ,9 29,6* 54 67,5 2,5 4, , ,7 26,7* 44 66,8 3,8 6, , ,6 25,2* 40 69,8 2,2 5, , ,2 26,7* 33 69,6 2,0 5, , ,1 25,8* 38 70,3 1,6 3, , ,3 25,9* 41 70,4 1,1 4, , ,2 26,2* 34 69,9 2,1 5, , ,6 25,2* 38 68,7 2,5 4, , ,4 28,7* 43 68,8 1,9 5, , ,5 23,4* 35 71,1 1,5 3, , ,1 27,6* 50 69,0 2,0 5,5 22

25 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 13. Syysvehnälajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 13. Höstvetesorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 13. Share of winter wheat varieties in the samples for the quality monitoring in

26 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality KAURAN LAATU Viljasadon laatuseurannassa käytettiin kahta eri käyttötarkoituksen mukaista laatuluokkaa. Rehukauran 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäistavoitteen saavutti 89 prosenttia vuoden 2013 kauranäytteistä. Näytteistä 28 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 58 kiloa, jota käytimme elintarvikekauran vähimmäistavoitteena. Keskimääräinen hehtolitrapaino, 56,1 kiloa, oli hyvällä tasolla. Hehtolitrapaino ei kuitenkaan yltänyt vuoden 2012 tasolle, jolloin hehtolitrapainot olivat vuosikymmenen korkeimmat. Vaihteluväli oli 44,3 76,6 kiloa. Kauran keskimääräinen valkuaispitoisuus, 12,6 prosenttia, oli vuotta 2012 korkeampi, mutta silti kolmen vuoden keskiarvoa matalampi. Vaihteluväli oli 9,1 15,5 prosenttia. Surkastuneita jyviä oli keskimäärin 7,3 prosenttia, mikä on enemmän kuin vuonna Laatu ei ole kuitenkaan yhtä huonoa kuin 2010, jolloin oli kuivuuden ja erittäin lämpimän kasvukauden takia ennätyksellisen huono vuosi kauran laadun suhteen Kauranäytteistä analysoitiin vuonna 2013 myös deoksinivalenolin (DON) esiintyminen. DON on Fusarium-homeen tuottama toksiini, joka voi pitkäaikaisessa altistumisessa olla terveydelle vaarallinen. Fusarium-suvun homeita esiintyy viljassa yleisesti, mutta eri lajien yleisyys ja niiden tuottamien toksiinien pitoisuudet vaihtelevat vuosittain erityisesti kasvukauden sään perusteella. Kauran sisältämälle DONille on asetettu elintarvikekäytössä lakisääteinen raja enimmäispitoisuudeksi, 1,75 mg/kg. Neljännes kauranäytteistä ylitti elintarvikekauran DONin enimmäispitoisuuden. Alueellisesti heikoin tilanne oli Etelä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa noin puolella näytteissä DONpitoisuus oli yli 1,75 mg/kg. Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan kaurasta viidenneksessä näytteistä oli liian suuri DON-pitoisuus. Uudellamaalla, Varsinais- Suomessa, Kaakkois-Suomessa DON-raja-arvo ylittyi harvemmin kuin joka kymmenennellä näytteellä. DONin lisäksi hehtolitrapainoissa oli alueellista vaihtelua. Kevyintä kauraa oli keskimääräisellä hehtolitrapainolla mitattuna Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa. Painavinta kaura oli Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kauranäytteitä saatiin 30 eri lajikkeesta näytteitä laatuseurantaa varten. Lajikkeilla Rocky, SW Ingeborg, Ivory ja Venla kaikki näytteet olivat hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kiloa. Näillä lajikkeilla puolet näytteistä täytti myös elintarvikekauran laatutavoitteen (58 kiloa). Lajikkeista Roope ja Veli menestyivät tänä vuonna heikoiten, kun keskimääräiset hehtolitrapainot olivat matalat ja vain 70 prosenttia näytteistä oli vähintään 52 kiloa ja noin kymmenen prosenttia oli vähintään 58 kiloa. Kaurasta saatiin keskimäärin kilon hehtaarisatoja. Vaihteluväli oli kiloa. 24

27 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality HAVRENS KVALITET Vid kvalitetsuppföljningen av spannmålsskörden användes två kvalitetskategorier enligt de ändamål som havreskörden är avsedd för. Minimimålsättningen 52 kilo hektolitervikt för foderhavre uppnåddes i 89 procent av havreproverna år Av proverna hade 28 procent en hektolitervikt på minst 58 kilo, vilket vi använde som minimimålsättning för havre för livsmedelsbruk. Den genomsnittliga hektolitervikten, 56,1 kilo, var på en god nivå. Hektolitervikten var ändå inte lika hög som år 2012, då hektolitervikterna var årtiondets högsta. Variationsområdet var 44,3 76,6 kilo. Havrens genomsnittliga proteinhalt, 12,6 procent, var högre än år 2012, men ändå lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 9,1 15,5 procent. Andelen förkrympta korn var i genomsnitt 7,3 procent, vilket är högre än år Kvaliteten var ändå inte lika dålig som år 2010, som på grund av torka och den mycket varma växtperioden var ett rekorddåligt år då det gällde havrens kvalitet. År 2013 analyserades havreproverna även för förekomst av deoxynivalenol (DON). DON är ett mögeltoxin som produceras av svampar av släktet Fusarium, och kan vara farligt för hälsan vid långvarig exponering. Mögel av släktet Fusarium förekommer allmänt i spannmål, men de olika arternas utbredning och de toxinhalter som de producerar varierar årligen, i synnerhet beroende på vädret under växtperioden. Den lagstadgade maximihalten för DON i havre för livsmedelsbruk är 1,75 mg/kg. En fjärdedel av havreproverna överskred maximihalten i havre för livsmedelsbruk. Regionalt var situationen svårast i Södra och Norra Savolax, Norra Österbotten och Mellersta Finland, där DON-halten överskred 1,75 mg/kg i ungefär hälften av proverna. Den tillåtna DON-halten överskreds i en femtedel av havreproverna från Tavastland, Birkaland och Österbotten. I Nyland, Egentliga Finland och Sydöstra Finland överskreds gränsvärdet för DON i mindre än vart tionde prov. Utöver DON-halten fluktuerade även hektolitervikterna regionalt. Mätt enligt genomsnittlig hektolitervikt var havren lättast i Södra och Norra Savolax, Mellersta Finland och Norra Karelen. Havren var tyngst i Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland och Birkaland. Havreprover av 30 olika sorter hade sänts in till kvalitetsuppföljningen. Sorterna Rocky, SW Ingeborg, Ivory och Venla hade alla en hektolitervikt på minst 52 kilo. Hälften av proverna av dessa sorter uppfyllde också kvalitetskriteriet för havre för livsmedelsbruk (58 kilo). Sorterna Roope och Veli var svagast i år, eftersom de genomsnittliga hektolitervikterna var låga och endast 70 procent av proverna var minst 52 kilo och cirka tio procent var minst 58 kilo. Den genomsnittliga havreskörden var kilo per hektar. Variationsområdet var kilo. 25

28 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality OAT QUALITY The quality monitoring of the grain harvest used two quality categories for two different purposes. The minimum requirement of a hectolitre weight of 52 kg for feed oats was fulfilled in 89 per cent of the oat samples in In 28 per cent of the samples a hectolitre weight of a minimum of 58 kg was attained and this was the minimum target for oats to be used as food. The average hectolitre weight, 56.1 kg, was at a good level. The hectolitre weight did not reach the level of 2012, when the hectolitre weights were the highest of the decade. The range of variation was kg. The average protein content of oats, 12.6 per cent, was higher than in 2012, but the average value was still lower than for the last three years. The range of variation was per cent. The share of shrivelled grains was on average 7.3 per cent, which is more than in But the quality was not as low as in 2010, when it hit a record low due to drought and a very warm growing season. The occurrence of deoxynivalenol (DON) was also determined in the 2013 oat samples. DON is a toxin produced by the Fusarium fungus, which can be hazardous to health on long term exposure. Fungi of the genus Fusarium are common in grains, but the prevalence of the different varieties and the levels of toxins they produce vary from year to year, especially depending on the weather during the growing season. There is a legislated maximum level of DON in oats for food uses of 1.75 mg/kg. One quarter of the oat samples exceeded the maximum level of DON in oats for food uses. Regionally, the situation was worst in South and North Savo, North Ostrobothnia and Central Finland where the level of DON exceeded 1.75 mg/kg in about half of the samples. In Häme, Pirkanmaa and Ostrobothnia the level of DON was too high in one fifth of the oat samples. In Uusimaa, Southwest Finland and Southeast Finland the limit of DON was exceeded in less than every tenth sample. In addition to DON levels, the hectolitre weights fluctuated between the different regions. Measured in average hectolitre weight, the oats were the lightest in South and North Savo, Central Finland and North Karelia. The heaviest oats came from Ostrobothnia, Satakunta, Southwest Finland and Pirkanmaa. Oat samples of 30 different varieties were received for the quality monitoring. All of the samples of the varieties Rocky, SW Ingeborg, Ivory and Venla had a hectolitre weight of a minimum of 52 kg. Half of the samples of these varieties also fulfilled the quality requirement for oats for food purposes (58 kg). The varieties Roope and Veli had the lowest quality this year, as the average hectolitre weights were low and the minimum of 52 kg was obtained in only 70 per cent of the samples and the minimum of 58 kg in about ten per cent of the samples. The average yield of oats per hectare was kg. The range of variation was kg. 26

29 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 8. Kauran keskilaatu vuosina Tabell 8. Havres medelkvalitet Table 8. Average oat quality Kaura - Havre - Oats Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl % < 2,0 mm % % ,6 13, ,5 12, ,9 14, ,6 12, ,5 13, ,1 12,1 9, ,2 12,1 5, ,7 13,7 8, ,6 12,1 9,8 12, ,2 15,0 11,3 15, ,9 13,0 8,1 10, ,2 13,4 7,6 10, ,4 13,8 8,5 11, ,9 14,2 10,3 11, ,1 12,9 6,2 7, ,1 12,8 8,4 10, ,9 13,7 10,2 12, ,1 13,1 5,0 6, ,4 11,8 4,6 6, ,7 12,1 5,5 7, ,0 13,5 12,2 13, ,2 13,5 5,1 6, ,9 12,0 4,8 5, ,1 12,6 7,3 9,4 Taulukko 9. Kauran keskilaatu alueittain vuonna Tabell 9. Havres medelkvalitet regionvis år Table 9. Average oat quality by region in Kaura - Havre - Oats ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % Uusimaa 55,9 12,5 7,4 Varsinais-Suomi 56,7 12,1 9,6 Satakunta 57,0 12,2 5,7 Häme 55,7 12,3 6,6 Pirkanmaa 56,6 12,5 7,3 Kaakkois-Suomi 56,1 12,4 8,0 Etelä-Savo 53,9 13,3 6,6 Pohjois-Savo 54,8 12,9 11,0 Pohjois-Karjala 54,7 12,8 8,7 Keski-Suomi 53,8 13,1 6,7 Etelä-Pohjanmaa 56,3 12,8 6,6 Pohjanmaa 58,1 12,2 4,6 Pohjois-Pohjanmaa 56,3 13,3 5,2 27

30 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljning av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 10. Kauran keskilaatu lajikkeittain vuonna Tabell 10. Havres medelkvalitet per sort år Table 10. Average oat quality by variety in Kaura - Havre - Oats Lajike Sort Variety Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grain kg/hl % < 2,0 mm % Akseli 56,5 13,0 10,7 Belinda 55,4 11,6 7,3 Fiia 57,2 12,7 8,5 Eemeli 55,2 13,5 5,3 Marika 56,1 12,5 3,5 Peppi 56,4 13,2 8,0 Veli 53,8 13,3 8,7 Venla 58,6 13,3 5,7 Rocky 57,1 11,7 5,2 Aslak 56,1 13,2 9,7 Ivory 57,0 11,6 3,0 SW Ingeborg 57,6 12,2 4,0 Roope 52,8 12,4 7,1 Ringsaker 56,3 11,8 7,2 Suomi 57,9 12,3 4,4 28

31 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 14. Kauran hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon näytteiden osuudet vuosina Figur 14. Andelen havreproverna med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo åren Figure 14. Shares of oat samples with a hectolitre weight at a minumum of 52 kg and a minimum of 58 kg in Kuva 15. Kauran hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon näytteiden osuudet ja keskimääräinen satotaso alueittain vuonna Figur 15. Andel havreprover med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo och genomsnittlig skördenivå regionvis år Figure 15. Shares of oat samples with a hectolitre weight at a minimum of 52 kg and a minimum of 58 kg and average yield level by region in Kuva 16. Kauran vähintään 52 kilon ja vähintään 58 kilon hehtolitrapainoisten näytteiden osuudet ja keskimääräinen satotaso lajikkeittain vuonna 2013 Figur 16. Andel havreprover med en hektolitervikt på minst 52 kilo och minst 58 kilo och genomsnittlig skördenivå per sort år 2013 Figure 16. Shares of oat samples with a hectolitre weight at a minimum of 52 kg and a minimum of 58 kg and average yield level by variety in

32 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 17. Kauralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 17. Havresorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 17. Share of oat varieties in the samples for the quality monitoring in Kuva 18. Kauran, ohran ja mallasohran keskimääräiset hehtolitrapainot vuosina Figur 18. Genomsnittlig hektolitervikt i havre, korn och maltkorn under åren Figure 18. Hectolitre weights of oats, barley and malting barley in Kuva 19. Kauran, ohran ja mallasohran keskimääräiset valkuaispitoisuudet vuosina Figur 19. Genomsnittllig proteinhalt i havre, korn och maltkorn under åren Figure 19. content of oats, barley and malting barley in

33 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality REHUOHRAN LAATU Suurin osa Suomessa tuotetusta viljasta on rehuohraa (noin 1,5 miljardia kiloa vuonna 2013). Rehuohran tärkein laatuvaatimus on riittävän korkea hehtolitrapaino. Vähimmäisvaatimuksena on yleisesti 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen hehtolitrapaino, 64,9 kiloa, on edellisen kolman vuoden keskiarvoa korkeampi. Vaihteluväli oli 49,3 75,5 kiloa. Näytteistä 67 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus, 11,3 prosenttia, oli kolmen vuoden keskiarvoa matalampi. Vaihteluväli oli 8,1 15,0 prosenttia. Jyväkoko oli suuri, kun keskimäärin vain 1,7 prosenttia näytteistä luettiin surkastuneiksi (2 mm seulonnalla). Vaihteluväli oli 0,0 13,6 prosenttia. Näytteestä keskimäärin 6,2 prosenttia läpäisi 2,2 mm seulan. Vaihteluväli oli suuri, 0,2 30,7 prosenttia. Jyväkoko oli kolmen vuoden keskiarvoa parempi. Hyvälaatuisella rehuohralla roskapitoisuus ei saisi ylittää 2 prosenttia. Tämä tavoite saavutettiin 95 prosentilla näytteistä. Rehuohran roskapitoisuus oli keskimäärin 0,6 prosenttia. Vaihteluväli oli 0,0 10,8 prosenttia. Rehuohran laadussa oli suuria alueellisia vaihteluja. Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa tuottivat laadultaan parhaan rehuohrasadon (hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa prosenttia näytteistä). Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa hehtolitrapainot jäivät selvästi matalammiksi. Heikoimmilla alueilla vain prosentilla näytteistä oli hehtolitrapaino vähintään 64 kiloa. Lajikkeista Barke, Brage, Jyvä, Saana ja Streif erottuivat yleisimmistä lajikkeista hyvällä laadullaan (85 92 prosentilla näytteistä vähintään 64 kilon hehtolitrapaino). Voitto, Wolmari, Einar ja Elmeri lajikkeilla noin puolet näytteistä saavutti 64 kilon hehtolitrapainon. Ohrasta puitiin vuonna 2013 keskimäärin kilon hehtaarisatoja. Vaihteluväli oli kiloa. Polartop ja Brage tuottivat ainoina yli kilon keskimääräisen hehtaarisadon. 6 FODERKORNETS KVALITET Den största delen av allt spannmål som produceras i Finland är foderkorn (cirka 1,5 miljarder kilo år 2013). Det viktigaste kvalitetskravet för foderkorn är att hektolitervikten ska vara tillräckligt hög. Minimikravet är allmänt 64 kilo. Den genomsnittliga hektolitervikten för foderkorn, 64,9 kilo, är högre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 49,3 75,5 kilo. Av proverna hade 67 procent en hektolitervikt på minst 64 kilo. Foderkornets genomsnittliga proteinhalt, 11,3 procent, var lägre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 8,1 15,0 procent. Kornstorleken var god eftersom endast 1,7 procent av proverna i medeltal var förkrympta korn (med 2 mm såll). Variationsområdet var 0,0 13,6 procent. I genomsnitt 31

34 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality ,2 procent av proverna gick igenom ett 2,2 mm såll. Variationsområdet var brett, 0,2 30,7 procent. Kornstorleken var bättre än medelvärdet för de tre senaste åren. Avfallshalten i foderkorn av god kvalitet får inte överskrida 2 procent. Denna målsättning uppnåddes i 95 procent av proverna. Avfallshalten i foderkorn var i medeltal 0,6 procent. Variationsområdet var 0,0 10,8 procent. Då det gällde foderkornets kvalitet var de regionala skillnaderna stora. Nyland, Egentliga Finland, Satakunta och Österbotten producerade den till kvaliteten bästa skörden av foderkorn (hektolitervikten var minst 64 kilo i procent av proverna). Hektolitervikterna i Mellersta Finland, Norra Karelen och Södra Savolax var klart lägre. I de svagaste områdena uppnådde endast procent av proverna en hektolitervikt på minst 64 kilo. Sorterna Barke, Brage, Jyvä, Saana och Streif skiljde sig från de vanligaste sorterna genom den goda kvaliteten (85 92 procent av proverna hade en hektolitervikt på minst 64 kilo). Ungefär hälften av sorterna Voitto, Wolmari, Einar och Elmeri uppnådde en hektolitervikt på 64 kilo. År 2013 tröskades i medeltal kilo korn per hektar. Variationsområdet var kilo. Polartop och Brage var de enda sorter som producerade en genomsnittlig hektarskörd på över kilo. 6 FEED BARLEY QUALITY Most of the grain produced in Finland is feed barley (about 1.5 billion kg in 2013). The most important quality requirement for feed barley is the hectolitre weight. The average hectolitre weight of feed barley, 64.9 kg, is higher than the average value for the last three years. The range of variation was kg. Nearly 67 per cent of the samples had a hectolitre weight of a minimum of 64 kg. The average protein content of feed barley, 11.3 per cent, was lower than the average value for the last three years. The range of variation was per cent. The grain size was high as on average only 1.7 per cent of the samples were shrivelled (using a 2 mm sieve). The range of variation was per cent. On average 6.2 per cent of the samples passed through a 2.2 mm sieve. The range of variation was high, per cent. The grain size was better than the average value for the last three years. The foreign matter content of good quality feed barley should not exceed 2 per cent. This target was reached in 95 per cent of the samples. The foreign matter content in feed barley was on average 0.6 per cent. The range of variation was per cent. The quality of the feed barley showed large regional fluctuations. Uusimaa, Southwest Finland, Satakunta and Ostrobothnia produced the best harvest of feed barley (with a hectolitre weight of a minimum of 64 kg in per cent of the samples. The hectolitre weights were clearly lower in Central Finland, North Karelia and South Savo. In the worst areas only per cent of the samples had a hectolitre weight of a minimum of 64 kg. The varieties Barke, Brage, Jyvä, Saana and Streif stood out from the most common varieties due to the good quality (85 92 per cent of the samples had a hectolitre weight of a minimum of 64 kg). As to the varieties Voitto, Wolmari, Einar and Elmeri about half of the samples attained a hectolitre weight of 64 kg. In 2013, the average yield of barley per hectare was kg. The range of variation was kg. Polartop and Brage were the only varieties to produce an average yield per hectare of over kg. 32

35 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 11. Rehuohran keskilaatu vuosina Tabell 11. Foderkornets medelkvalitet Table 11. Average barley quality Ohra - Korn - Barley 1) Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % % ,1 13, ,6 12, ,4 12, ,0 11, ,7 12, ,0 11,2 13, ,7 11,5 20, ,1 12,5 21, ,7 12,4 25,2 12, ,1 12,6 4,1 11,3 6, ,4 12,3 60,6 6,5 16,7 7, ,8 12,4 60,4 4,1 12,0 6, ,9 13,0 59,9 8,9 22,5 11, ,6 13,5 59,1 8,4 20,9 10, ,1 12,5 59,8 10,4 25,6 11, ,6 11,9 60,4 4,0 11,5 5, ,4 12,0 62,0 2,5 7,7 4, ,8 12,0 60,8 3,7 9,9 5, ,9 10,7 61,9 2,7 7,1 4, ,3 11,0 61,7 1,8 4,7 3, ,4 12,4 60,6 3,6 9,2 5, ,4 12,7 60,1 3,6 10,2 6, ,6 11,4 60,6 3,1 8,5 5, * 64,9 11,3 61,0 1,7 6,2 4,5 1) Ei sisällä mallasohraksi luettuja lajikkeita - Innehåller inte maltkornsorter - Excluding malting barley varities * Kaikki ohranäytteet, lukuunottamatta niitä joiden käyttötarkoitus on mallastus - Alla kornprover med undantag av den som användingsandaml är mältning - All barley samples, exept for those which end-use is malting. Taulukko 12. Monitahoisten rehuohrien keskilaatu vuosina Tabell 12. Flerradiga kornets medelkvalitet Tabel 12. Average six-rowed barley quality Monitahoinen ohra - Flerradigt korn - Six-rowed barley Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % ,1 12,2 12,4 27, ,8 12,2 4,6 13, ,6 12,1 60,5 7,0 18, ,8 12,3 60,2 4,6 13, ,3 12,9 59,6 12,4 23, ,2 13,4 59,1 4,6 22, ,6 12,5 59,8 7,0 26, ,2 11,8 60,4 4,6 12, ,0 11,9 61,7 2,8 8, ,5 12,0 60,8 3,7 10, ,3 10,7 61,8 3,0 8, ,8 11,1 61,6 1,9 5, ,5 12,3 60,5 4,0 10, ,8 12,7 60,0 3,7 10, ,4 11,4 60,4 3,6 9, ,1 11,2 60,9 2,0 7,1 33

36 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 13. Kaksitahoisten rehuohrien keskilaatu vuosina Tabell 13. Tvåradiga kornets medelkvalitet Table 13. Average two-rowed barley quality Kaksitahoinen ohra - Tvåradigt korn - Two-rowed barley 1) Satovuosi Skordeår Crop Year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % ,9 13 9,6 21, ,8 13,7 3,2 8, ,1 12,9 61,0 4,3 10, ,0 12,9 60,8 2,4 6, ,3 13,5 60,2 8,9 19, ,0 14,4 59,3 4,4 11, ,4 13,1 60,1 6,8 15, ,6 12,6 60,4 1,7 4, ,2 12,7 62,3 0,9 2, ,7 12,3 60,9 2,6 6, ,9 11,6 61,7 4,0 8, ,7 10,9 62,4 1,3 2, ,8 12,8 60,7 1,3 3, ,0 12,4 60,4 3,3 8, ,4 11,5 60,8 2,0 5, ,0 11,4 61,2 0,7 2,4 1) Ei sisällä mallasohraksi luettuja lajikkeita - Innehåller inte maltkornsorter - Excluding malting barley varieties Taulukko 14. Rehuohran keskilaatu alueittain vuonna Tabell 14. Foderkornets medelkvalitet per region år Table 14. Average barley quality by region in Ohra - Korn - Barley 1) ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % Uusimaa 66,1 11,7 60,6 1,4 5,8 Varsinais-Suomi 68,6 11,4 61,3 0,4 1,8 Satakunta 66,5 11,0 61,2 2,4 8,0 Häme 65,9 11,6 60,8 1,9 5,5 Pirkanmaa 65,4 10,9 61,2 1,2 4,6 Kaakkois-Suomi 65,3 11,0 61,2 1,3 5,1 Etelä-Savo 62,6 11,6 61,0 1,5 6,0 Pohjois-Savo 59,5 11,5 60,7 3,4 10,0 Pohjois-Karjala 62,9 10,9 61,4 1,1 4,7 Keski-Suomi 61,1 11,6 61,1 2,5 8,2 Etelä- Pohjanmaa 64,2 11,7 60,7 2,2 8,1 Pohjanmaa 65,2 11,1 60,8 2,1 7,2 Pohjois-Pohjanmaa 64,7 11,0 61,0 1,7 6,9 1) Ei sisällä mallasohraksi luettuja lajikkeita - Innehåller inte maltkornsorter - Excluding malting barley varieties 34

37 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 15. Rehuohran keskilaatu lajikkeittain vuonna Tabell 15. Foderkornets medelkvalitet per sort år Table 15. Average barley quality in Ohra - Korn - Barley 1) Lajike Sort Variety Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains kg/hl % % < 2,0 mm % < 2,2 mm % Einar 63,8 11,3 60,9 3,4 10,6 Streif 67,5 11,4 61,2 0,6 2,3 Wolmari 63,4 11,5 60,7 1,5 5,9 Aukusti 64,3 11,1 61,1 1,4 5,5 Vilde 64,1 11,9 60,3 2,4 8,1 Edvin 64,2 10,6 61,6 1,4 5,5 Elmeri 64,4 10,5 61,6 1,0 4,2 Brage 67,2 11,2 61,0 1,1 5,0 Jyvä 66,6 11,3 60,5 0,6 3,1 Kunnari 64,6 11,0 60,9 1,4 6,3 Voitto 62,8 11,3 61,1 2,3 7,5 Olavi 62,2 11,4 60,5 3,7 11,1 Pilvi 58,5 12,2 59,3 4,7 16,1 1) Ei sisällä mallasohraksi luettuja lajikkeita - Innehåller inte maltkornsorter - Excluding malting barley varieties Kuva 20. Rehuohranäytteiden hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa olevien näytteiden osuudet vuosina (mukana mallasohralajikkeellisia näytteitä, joiden käyttötarkoitukseksi oli ilmoitettu muu kuin mallastus). Figur 20. Andel foderkornproverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo åren (innehåller maltkorn prover som användningsandamål är inte mältning). Figure 20. Proportion of a feed barley samples with a hectolitre weight at a minimum of 64 kg (includes malting barley samples where the intended end use is not malting). 35

38 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 21. Rehuohranäytteiden hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kilon näytteiden osuudet alueittain ja keskimääräiset satotasot vuonna 2013 (mukana mallasohralajikkeiden näytteitä joiden käyttötarkoitus on muu kuin mallastus). Figur 21. Andel foderkornproverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo och genomsnittliga skördenivå per region år 2013 (innehåller maltkorn prover som användningsandamål är inte mältning). Figure 21. Proportion of a feed barley samples with a hectolitre weight at a minimum of 64 kg and average yield level by region in 2013 (includes malting barley samples where the intended end use is not malting). Kuva 22. Rehuohranäytteiden vähintään 64 kilon hehtolitrapainoisten näytteiden osuudet ja keskimääräiset satotasot lajikkeittain vuonna Figur 22. Andel foderkornproverna med en hektolitervikt på minst 64 kilo och genomsnittliga skördenivå per sort år 2013 (innehåller maltkorn prover som användningsandamål är inte mältning). Figure 22. Proportion of a feed barley samples with a hectolitre weight at a minimum of 64 kg and average yield level by variety in 2013 (includes malting barley samples where the intended end use is not malting). Kuva 23. Rehuohralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 23. Foderkorn sorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 23. Share of feed barley varieties in the samples for the quality monitoring in

39 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality MALLASOHRAN LAATU Mallasohran laatua tarkasteltiin mallastukseen hyväksyttyjen lajikkeiden laadun kautta. Mallasteollisuuden laatutavoitteista tarkasteltiin laatuseurannassa valkuaispitoisuutta (tavoitearvo 9-11,5 prosenttia) ja jyväkokoa (tavoitearvo 85 prosenttia yli 2,5 mm seulan). Mallastukseen tarkoitetuista ohrista 64 prosenttia täytti nämä vaatimukset. Tämä on hiukan vähemmän kuin vuonna 2012, mutta osuus on kuitenkin kolmen vuoden keskiarvoa parempi. Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 10,7 prosenttia. Vaihteluväli oli 7,9 14,8 prosenttia. Lajittelussa yli 2,5 mm seulan jäi keskimäärin 93,6 prosenttia näytteestä. Vaihteluväli oli 74,9 99,1 prosenttia. Keskimääräinen hehtolitrapaino oli 69,3 kiloa. Vaihteluväli oli 58,5 73,4 kiloa. Keskimääräinen tärkkelyspitoisuus, 62,2 prosenttia, oli kolmen vuoden keskiarvoa korkeampi. Vaihteluväli oli 58,9 64,5 prosenttia. Tärkeimpiä mallasohran tuotantoalueita ovat Varsinais-Suomi, Häme ja Uusimaa. Hämeen mallasohrasato oli laadultaan muita parempi, kun 88 prosenttia alueen näytteistä täytti valkuaispitoisuuden ja jyväkoon kriteerit. Mallasohralajikkeiden näytteistä 58 prosenttia oli viljelty ensisijaisesti mallastarkoitusta varten. Muu käyttö oli yleisimmin rehuteollisuus ja oma rehukäyttö (yhteensä 26 prosenttia). Lajikkeista parhaiten mallasteollisuuden laatuvaatimuksista valkuaispitoisuuden ja jyväkoon kriteerit täytti Marthe. Mallasohrasta puitiin vuonna 2013 keskimäärin kilon hehtaarisatoja. Vaihteluväli oli kiloa. 7 MALTKORNETS KVALITET Maltkornets kvalitet granskades genom kvaliteten på de sorter som var godkända för mältning. Av kvalitetskriterierna för maltindustrin granskades proteinhalt (målvärde 9 11,5 procent) och kornstorlek (målvärdet är att 85 procent inte ska gå igenom ett 2,5 mm såll) vid kvalitetsuppföljningen. Dessa krav uppfylldes av 64 procent av de kornsorter som är avsedda för mältning. Den här siffran är något lägre än år 2012, men är ändå högre än medelvärdet för de tre senaste åren. Den genomsnittliga proteinhalten för maltkorn var 10,7 procent. Variationsområdet var 7,9 14,8 procent. Vid sorteringen var i medeltal 93,6 procent av proverna större än sållet. Variationsområdet var 74,9 99,1 procent. Den genomsnittliga hektolitervikten var 69,3 kilo. Variationsområdet var 58,5 73,4 kilo. Den genomsnittliga stärkelsehalten, 62,2 procent, var högre än medelvärdet för de tre senaste åren. Variationsområdet var 58,9 64,5 procent. De viktigaste regionerna då det gällde produktion av maltkorn var Egentliga Finland, Tavastland och Nyland. Maltkornsskörden i Tavastland var av bättre kvalitet än de andra, eftersom 88 procent av proverna i regionen uppfyllde kriterierna för proteinhalt och kornstorlek. Av maltkornsproverna hade 58 procent främst odlats för mältning. Andra ändamål var oftast foderindustrin och egen användning av foder (26 procent). Marthe uppfyllde bäst maltindustrins kvalitetskrav på proteinhalt och kornstorlek. År 2013 tröskades i medeltal kilo maltkorn per hektar. Variationsområdet var kilo. 37

40 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality MALTING BARLEY QUALITY The quality of malting barley was examined for varieties approved for malting. The quality monitoring use the quality criteria set by the malting industry for examining the protein content (target value per cent) and grain size (target value 85 per cent would not go through a 2.5 mm sieve). Of the barley intended for malting, 64 per cent fulfilled these criteria. This is somewhat less than in 2012, but the percentage is still higher than the average for the last three years. The average protein content of malting barley was 10.7 per cent. The range of variation was per cent. On average 93.6 percent of the samples would not go through a 2.5 mm sieve. The range of variation was per cent. The average hectolitre weight was 69.3 kg. The range of variation was kg. The average starch content, 62.2 per cent, was higher than the average for the last three years. The range of variation was per cent. The most important regions for the production of malting barley are Southwest Finland, Häme and Uusimaa. The quality of the harvest of malting barley in Häme was better than in the other areas, as 88 per cent of the samples from the area fulfilled the criteria for protein content and grain size. Of the malting barley samples, 58 per cent was primarily grown for malting. Other uses were mostly the feed industry and use as own feed (a total of 26 per cent). The variety that best fulfilled the quality criteria of the malting industry as to protein content and grain size was Marthe. In 2013, the average yield of malting barley per hectare was kg. The range of variation was kg. Taulukko 16. Mallasohran keskilaatu vuosina Tabell 16. Maltkornets medelkvalitet Table 16. Average malting barley quality Mallasohra - Maltkorn - Malting barley 2) Satovuosi Skordeår Crop year Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl % % >2,5 mm % < 2,0 mm % < 2,2 mm % % ,8 11,2 2,0 4, ,6 11,2 75,5 4,4 11, ,3 12,4 65,2 7,0 16, ,7 11,7 69,7 6,3 14,5 6, ,1 13,2 88,3 1,4 4,0 3, ,2 12,1 62,2 82,6 2,8 7,3 4, ,5 12,7 61,4 88,3 1,3 3,7 3, ,1 12,9 61,5 70,5 5,2 12,8 7, ,9 13,5 60,6 83,7 1,9 5,2 3, ,2 11,8 62,0 79,3 3,0 7,7 3, ,1 11,8 61,7 91,7 0,7 2,1 2, ,9 12,5 62,6 93,7 0,5 1,4 2, ,9 12,1 61,7 86,6 1,4 3,6 3, ,5 10,6 63,0 89,7 1,2 3,1 2, ,6 10,7 62,9 91,6 0,8 1,9 2, ,7 12,9 60,8 88,0 1,4 3,3 4, ,4 12,2 60,9 77,6 2,9 7,2 5, ,0 11,0 61,8 89,2 1,3 3,2 3, * 69,3 10,7 62,2 93,6 0,6 2,0 1,9 2) Mallasohriksi on luettu lajikkeet - Innehåller maltkornsorter - Includes the varieties: Annabell, Barke, Braemar, Fairytale, Harbinger, Marthe, NFC Tipple, Polartop, Prestige, Saana riippumatta käyttötarkoituksesta - oberoende av användningsändamål - regardless the intended end use. * Huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet - Innehåller prover med en mältning som användingsändamål - Includes samples with malting as an intended end use. 38

41 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 17. Mallasohran keskilaatu alueittain vuonna Tabell 17. Maltkornets medelkvalitet regionvis Table 17. Average malting barley quality by region Mallasohra - Maltkorn - Malting barley 2) ELY-keskus ELY-central Area Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Rikkapitoisuus Orenlighetshalt Total besatz kg/hl % % >2,5 mm % < 2,0 mm % < 2,2 mm % % Uusimaa 69,5 11,0 62,0 93,7 0,5 1,7 Varsinais-Suomi 69,0 11,0 61,8 94,6 0,4 1,7 Satakunta 69,9 9,9 63,1 97,5 0,5 1,9 Häme 68,4 11,3 61,5 91,4 0,5 2,5 Pirkanmaa 66,6 11,3 61,5 88,8 1,0 3,5 Kaakkois-Suomi 66,6 11,1 61,6 92,5 1,2 3,9 Pohjanmaa 69,5 11,6 61,2 90,9 0,7 2,1 2) Mallasohriksi on luettu lajikkeet - Innehåller maltkornsorter - Includes the varieties: Annabell, Barke, Braemar, Fairytale, Harbinger, Marthe, NFC Tipple, Polartop, Prestige, Saana riippumatta käyttötarkoituksesta - oberoende av användningsändamål - regardless the intended end use. Taulukko 18. Mallasohran keskilaatu lajikkeittain vuonna Tabell 18. Maltkornets medelkvalitet per sort Table 18. Average malting barley quality by variety Mallasohra - Maltkorn - Malting barley 2) Lajike Sort Variety Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliter weight Valkuainen Tärkkelys Stärkelse Starch Lajittelu Sortering Sieving Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Surkastuneet jyvät Förkrympta korn Shrivelled grains Rikkapitoisuus Orenlighetsha lt Total besatz kg/hl % % >2,5 mm % < 2,0 mm % < 2,2 mm % % Barke 69,6 11,5 61,7 93,3 0,4 2,0 NFC Tipple 68,8 10,1 62,3 95,0 0,4 1,4 Saana 67,2 11,8 61,0 93,9 0,8 3,1 Fairytale 66,6 10,6 62,3 86,2 2,1 6,5 Marthe 70,3 10,6 62,4 96,2 0,4 1,0 Polartop 66,0 12,2 60,0 90,0 0,8 2,9 2) Mallasohran viljelyyn hyväksytyt lajikkeet riippumatta käyttötarkoituksesta - Kornsorter som är godkänt för odling av maltkorn oberoende av användningsmål - Varities that were approved for malting barley cultivation regardless of their intended end use. Kuva 24. Osuudet mallasohranäytteistä, jotka täyttivät jyväkoon ja valkuaispitoisuuden laatuvaatimukset vuosina (valkuainen 9-11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85 %). Huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet. Figur 24. Andel maltkornproverna med kvalitetskraven för kornstorlek och proteinhalt (protein 9-11,5 %, sortering 2,5 mm 85 %) Innehåller prover med en mältning som användningsändamål. Figure 24. Proportion of a malting barley samples that met a required specifications for grain size and protein content (protein %, sieving 2,5 mm 85 %) Includes samples with malting as an intended end use. 39

42 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Kuva 25. Osuudet mallasohranäytteistä, jotka täyttivät jyväkoon ja valkuaispitoisuuden laatuvaatimukset ja keskimääräinen satotaso alueittain 2013 (valkuainen 9-11,5 %, lajittelu 2,5 mm 85 %). Huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet. Figur 25. Andel maltkornproverna med kvalitetskraven för kornstorlek och proteinhalt (protein 9-11,5 %, sortering 2,5 mm 85 %) och genomsnittliga skördenivå regionvis är Innehåller prover med en mältning som användningsändamål. Figure 25. Proportion of a malting barley samples that met a required specifications for grain size and protein content (protein %, sieving 2,5 mm 85 %) and average yield level by region in Includes samples with malting as an intended end use. Kuva 26. Mallasohranäytteet, joissa valkuaispitoisuus ja jyväkoko laatuvaatimusten mukainen sekä satotaso lajikkeittain 2013 (valkuaispitoisuus 9-11,5 %, jyväkoko 2,5 mm 85 %). Kuvassa on huomioitu vain mallastuskäyttöön tarkoitetut näytteet. Figur 26. Maltkornprover med kvalitetskraven för proteinhalt och kornstorlek och genomsnittliga skördenivåer per sort 2013 (proteinhalt 9-11,5 %, kornstorlek 2,5 mm 85 %). Innehåller maltkornproverna för vilka användningsändamål är mältning. Figure 26. Malting barley samples that fulfilled the quality requirements for protein content and grain size and average yield levels by variety in 2013 (protein content 9-11,5 %, grain size 2,5 mm 85 %). Includes malting barley samples with malting as an end use. Kuva 27. Mallasohralajikkeiden yleisyys laatuseurannan näytteissä vuonna Figur 27. Maltkornsorternas andel av proverna i kvalitetsuppföljningen år Figure 27. Share of malting barley varieties in the samples for the quality monitoring in

43 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality AINEISTO 8.1 Otos ja vastausprosentti Evira lähetti vuonna 2013 näytepyynnöt noin 1700 maatilalle. Kyseiset maatilat valittiin laatuseurantaan otantamenetelmällä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisteristä. Otoksesta tarkistettiin kasvulohkotietojen perusteella, että tilalla viljeltiin viljakasveja tällä kasvukaudella. Valinnassa huomioitiin alueellinen kattavuus. Otokseen valitaan joka vuosi maatilat, jotka eivät ole lähettäneet näytteitä edellisen neljän vuoden aikana. Alle viiden peltohehtaarin viljelmät jätettiin pois otannasta. Näytteitä pyydettiin lähettämään lokakuun loppuun mennessä. Näytteitä lähetti 29 prosenttia otokseen kuuluvista tiloista. Näytteitä saatiin tasaisesti erikokoisilta maatiloilta määräpäivään mennessä kappaletta, joista kauraa 415, ohraa 388, kevätvehnää 239, mallasohraa 75, ruista 40 ja syysvehnää 10 kappaletta. 8.2 Viljanäytteet ja taustatietolomake Pyydettyjen viljanäytteiden lukumäärä määräytyi tilakoon perustella. Tilakoot jaettiin luokkiin 5 9,9 ha, 10 19,9 ha, 20 29,9 ha, 30 49,9 ha, 50 99,9 ha ja yli 100 ha tilat. Kaksi pienintä tilaluokkaa saivat kaksi näytepyyntöä, keskikokoiset kolme näytepyyntöä ja kaksi seuraavaa neljä näytepyyntöä. Yli sadan hehtaarin tilat saivat viisi näytepyyntöä. Jokaisesta näytteestä kerättiin viljaeräkohtaisia taustatietoja viljan tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Tietoa saatiin tuotantopanoksista ja taustatekijöistä, kuten esikasveista, viljavuustiedoista, kylvösiemenestä, lannoituksesta, kasvinsuojelusta, kylvö- ja korjuupäivämääristä, maanmuokkauksesta sekä viljan laatuun vaikuttaneista kasvukauden aikaisista säätekijöistä. Taustatietojen kyselylomake on liitteenä. Edustava näyte ja huolellinen näytteenotto ovat tärkeitä tulosten luotettavuuden kannalta. Tämän vuoksi viljelijöille toimitettiin viljelijäkirjeessä myös näytteenottoohjeet. 8.3 Analyysit Tutkimuksessa tarkastelimme viljakaupassa ja teollisuudessa yleisesti käytössä olevia viljan laatutekijöitä, jotka analysoitiin Elintarviketurvallisuusviraston kasvianalytiikkayksikön viljajaostossa. Viljajaoston laboratorio on FINAS-akkreditoitu laboratorio ja se noudattaa SFS-EN ISO/IEC standardin mukaista laatujärjestelmää. Vuonna 2013 määritettiin laatuseurannassa ensimmäistä kertaa kauranäytteiden deoksinivalenoli-pitoisuudet. 8 MATERIALET 8.1 Sample och svarsprocent År 2013 sände Evira ut begäran om provtagning till cirka 1700 gårdar. Gårdarna valdes ur lantbruksregistret vid jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcentral enligt samplingsmetoden. Utgående från uppgifterna om jordbruksskiftena kontrollerades att spannmålsväxter odlades på gården under denna växtperiod. Den regionala täckningen togs också i beaktande vid urvalet. Till samplet väljs varje år sådana gårdar är inte har sänt in prover under de fyra föregående åren. Gårdar med mindre än fem hektar åker ingår inte i samplet. Proverna skulle sändas in före utgången av oktober. 41

44 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Prover sändes in från 29 procent av de gårdar som hörde till urvalet. Sammanlagt stycken prover sändes in jämnt fördelade från gårdar av olika storlekar. Av proverna var 415 havre, 388 foderkorn, 239 vårvete, 75 maltkorn, 40 råg och 10 höstvete. 8.2 Spannmålsprover och blanketten med bakgrundsuppgifter Antalet spannmålsprover bestämdes utgående från gårdens storlek. Gårdarna indelades i kategorierna 5-9,9 ha, 10-19,9 ha, 20-29,9 ha, 30-49,9 ha, 50-99,9 ha och gårdar över 100 ha. Av gårdarna i de två lägsta kategorierna begärdes två prover, av de medelstora tre och av gårdarna i de två högsta kategorierna 4 prover. Av gårdarna på över hundra hektar begärdes fem prover. Av varje prov samlades in bakgrundsuppgifter om spannmålspartiet. Dessa gällde faktorer i anknytning till spannmålsproduktionen. Vi fick information om insatsavaror och bakgrundsfaktorer vid odling, såsom förfrukter, information om skiftets bördighet, använt utsäde, gödselmedel, växtskydd, datum för sådd och skörd, jordbearbetning och väderfaktorer som inverkat på spannmålskvaliteten under växtperioden. Frågeformuläret för bakgrundsuppgifterna finns som bilaga. Ett representativt prov och noggrann provtagning är viktiga med tanke på resultatens tillförlitlighet. Därför sändes även provtagningsanvisningar till odlarna. 8.3 Analyser Vid undersökningen granskades de kvalitetsfaktorer som används allmänt avspannmålshandeln och industrin. Analyserna utfördes av spannmålssektionen vid Livsmedelssäkerhetsverkets enhet för växtanalytik. Eviras spannmålssektions laboratorium är ackrediterat av FINAS ackrediteringstjänst och iakttar ett kvalitetssystem som följer standard SFS-EN ISO/IEC Vid kvalitetsuppföljningen fastställdes halten av deoxynivalenol i havreproverna för första gången år SAMPLING PROCEDURE 8.1 Sampling and response rate In 2013, Evira sent out requests for samples to about farms. The farms were selected from the Farm Register of the Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry using a sampling system, and verifying that grains were cultivated on the farm during this past growing season. The regional coverage was also taken into consideration when making the selections. Every year, farms that have not sent in samples during the preceding four years are chosen for the sampling. Farms with less than five hectares of cultivated area were not part of the sampling. It was requested that the samples be sent in by the end of October. Samples were received from 29 per cent of the farms selected. A total of samples were received, which covered evenly the different sizes of farms. Of samples 415 were oats, 388 barley, 239 spring wheat, 75 malting barley, 40 rye and 10 winter wheat. 42

45 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality Grain samples and form for background information The number of samples required depended on the size of the farm. The farm sizes were divided into the categories ha, ha, ha, ha, ha and farms exceeding 100 ha. Requests for two samples were sent to the two smallest categories, requests for three samples to the categories in the middle and requests for four samples were sent to the two following. Farms over 100 hectares received requests for 5 samples. Every request for samples was accompanied by a request for background information on factors in the grain production related to the batch of grain in question. We had background data on inputs and background factors such as preceding crops, information on the fertility of the cultivated plot, seeds used, fertilisers, plant protection, the planting and harvesting dates, cultivation techniques and weather-related factors impacting on quality during the growing season. The form requesting background information is attached. Representative samples and careful sampling are important as they affect the reliability of the results. This is why instructions on how to take the samples were sent to the farmers. 8.3 Analyses The study analysed the quality factors for grain that are generally used by the grain tradeand the grain industry, and were analysed by the Cereal Section of the Plant Analysis Laboratory Unit of the Food Safety Authority. The laboratory of Evira s Cereal Section is accredited by the FINAS accreditation service and it complies with a quality system in accordance with SFS-EN ISO/IEC. The level of deoxynivalenol in oat samples was measured for the first time in the quality monitoring of Kuva 28. Viljasadon laatuseurannan otoksen 2013 maatilojen kokojakauma ja näytteiden jakautuminen maatilojen koon mukaan. Figur 28. Fördelning av storleken på de gårdar som valts till uppföljningen av den spannmålsskördens kvalitet år 2013 och fördelningen av prover på de gårdar med storleken. Figure 28. Distribution of the sizes of the farms selected for the quality monitoring of the grain harvest and distribution of the samples from sizes of the farms. 43

46 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 Taulukko 19. Vilja-analyysien tutkimusmenetelmät ja niiden referenssimenetelmät. Tabell 19. Undersökningsmetoder och referensmetoder som har använts vid analyserna av spannmål. Table 19. Methods of analysis and their reference methods used in this study. Analyysimenetelmät - Analys methoder - Analytical methds Analyysi Analysen Analysis Kosteus Fuktighet Moisture Hehtolitranpaino Hektolitervikt Hectoliterweight Sakoluku Faltal Falling number Valkuaispitoisuus halt content Tärkkelys Stärkelse Stach Kostea sitko Våt gluten Wet glutein Zeleny-luku Zeleny tal Zeleny index Yksikkö Enhet Unit % kg/hl Menetelmä - Method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method s Evira 7212, ICC-std. no. 107/1/68/95 % / k-a. % / k-a. % ml NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method NIT-määritys, Evira 7214, sisäinen menetelmä NIT-method, intern method NIT-analysis, in-house method Menetelmän referenssi Reference method ISO E ISO :1995 ISO 20483:2006, Kjeldahl ISO 6493, polarimetric ICC-std. 155/1/94 ISO Surkastuneet jyvät Förkrypmta korn Shrivelled grains % Evira 7314, sisäinen menetelmä, intern method, in-house method EY N:o 824/ ruis - råg - rye 1,8 mm - kaura - havre - oat 2,0 mm - vehnä - vete - wheat 2,0 mm - ohra - korn - barley 2,0 mm & 2,2 mm Mallasohran lajittelu Mälntning korn sortering Malting barley sieving % Evira 7310, sisäinen menetelmä, intern method, in-house method Deoksinivalenol (DON) mg/kg Evira 7330, ROSA DON Quantitative sisäinen menetelmä, intern method, in-house method Rikkapitoisuus Orenglithetshalt Total besatz % Evira 7314, sisäinen menetelmä, intern method, in-house method EY N:o 824/

47 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality 2013 LIITE 1 Näytteen lähete, taustatietojen kyselylomake 45

48 Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta Kvalitetsuppföljnig av den inhemska spannmålsskörden Finnish Grain Quality