KAIPPA NE ON HUOMANNEET ETTÄ TÄLLANEN ON MENOSSA Naisten kokemuksia vaihdevuosista

Transkriptio

1 KAIPPA NE ON HUOMANNEET ETTÄ TÄLLANEN ON MENOSSA Naisten kokemuksia vaihdevuosista Kerttula, Katja Nokela, Sari Pehkonen- Ollila, Hannele Opinnäytetyö Syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kerttula, Katja Nokela, Sari Pehkonen-Ollila, Hannele. Kaippa ne on huomanneet että tällanen on menossa Naisten kokemuksia vaihdevuosista. Oulu, syksy s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala (AMK), sairaanhoitaja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla naisten kokemuksia vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista elämänlaatuun. Tehtävänä oli saada vastaus kysymykseen millainen merkitys vaihdevuosilla on naisten elämään. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja laajentaa ammatillista näkemystä naisten vaihdevuosikokemuksista. Opinnäytetyö tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla vaihdevuosi-ikäisiä naisia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Opinnäytetyön tulosten mukaan eniten naisten elämänlaatua rajoittavana tekijänä koettiin kiusalliset vaihdevuosioireet. Myönteisenä muutoksena koettiin vaihdevuosien mukanaan tuoma elämän tasaantuminen. Vaihdevuodet nähtiin uutena elämänvaiheena, jolloin lasten muutettua pois kotoa puolisoilla oli entistä enemmän aikaa toisilleen. Läheisten ja työtovereiden antama tuki sekä hormonikorvaushoidot koettiin vaihdevuosia helpottavana ja elämänlaatua parantavana tekijänä. Asiasanat: Vaihdevuodet, elämänlaatu, työn tekeminen, sosiaalinen tuki, hormonikorvaushoidot.

3 ABSTRACT Kerttula, Katja Nokela, Sari Pehkonen-Ollila, Hannele. I Guess They Have Noticed That Something Like This Is Going On - Women s Experience about Menopause pages of appendices Diaconia Polytechnic, Oulu Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Nurse. The purpose of the study was to describe women s experiences about the changes that menopause has brought to their quality of life. The research task was to get an answer to the question: What does menopause mean in women s life? The aim of the study was to increase understanding and expand the professional view of women s menopausal experiences. This study was made by using a qualitative method. The data for this study were collected by a interview from women in menopausal age. The data were analysed by using a content analysis. The main results were that the most restricting factor in women s quality of life was the annoying menopause symptoms. Calming of life was a positive change that menopause had brought with it. Menopause was seen as a new period of life, when children had moved away from home and the spouses have more time for each other. The support from the nearest people and working colleagues and the hormone replacement therapy was experienced as a reliefing and reforming factor in the quality of life. Keywords: Menopause, Quality of Life, Working, Social Support, Hormone Replacement Therapy

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 2. VAIHDEVUODET OSANA NAISTEN ELÄMÄÄ Vaihdevuodet eri aikoina ja eri kulttuureissa Vaihdevuosioireet ja muutokset Vaihdevuosien merkitys naisen elämänlaatuun Hormonikorvaushoidot ja itsehoito vaihdevuosien tukena Sosiaalinen ja vertaistuki vaihdevuosien aikana Vaihdevuodet hoitotyön näkökulmasta OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN SUORITTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analysointi TULOKSET: TÄÄ ON SELLAISTA MUUTOKSEN AIKAA KOKO PERHEELLE Tajus että on tullu mummoikään Elämänlaadun muuttuminen vaihdevuosien alkamisen jälkeen Ei jaksa koko ajan olla semmonen hässäkkä päällä Kokemuksia työn tekemisestä vaihdevuosi-ikäisenä Helpottanut jokapäiväistä elämää Naisten kokemuksia tuen merkityksestä vaihdevuosissa TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA KIRJALLISUUDEN AVULLA 25

5 7. POHDINTA Opinnäytetyöstä Opinnäytetyön eettisyydestä ja luotettavuudesta 30 LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1 Teemahaastattelukysymykset Liite 2 Haastateltavan suostumus Liite 3 Esimerkki analysointivaiheesta

6 1. JOHDANTO Ennen 1900-lukua useimmat naisista eivät eläneet tarpeeksi pitkään kokeakseen vaihdevuosia. Nykyään joka vuosi 1,3 miljoonaa amerikkalaista naista saavuttaa vaihdevuosi- iän. Vaikka vaihdevuosien aika on normaali ja luonnollinen vaihe naisen elämässä, vaihdevuosi-ikäiset naiset muodostavat huomattavan ryhmän terveydenhuollon palvelujen käyttäjistä. Vaihdevuosi-ikään mennessä monilla heistä on kehittynyt erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaivoja, joihin he hakevat apua. Viime vuosikymmenten aikana yleisen tiedon taso on noussut ja erityisesti naisten koulutustaso on parantunut. Sukupuolisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan luontevammin ja avoimemmin kuin aiemmin. Tämä vaikuttaa osaltaan myös hoitotyöhön. Laadukkaan hoitotyön tarjoamiseksi potilaan neuvontaan ja henkiseen tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja noudattaminen lapsuudesta vanhuuteen lievittää vaihdevuosivaiheen mielialan ja fyysisten muutosten kokemista. Naisella on oltava riittävät tiedot kaikille valinnoilleen, ja hänellä on oikeus vanhentua yksilöllisesti ilman hormoneja tai niiden kanssa. (Freundlich 2004, 148, Eskola, Hytönen 1997, 23, 551.) Työmme aihe on ajankohtainen, koska tulevina sairaanhoitajina tulemme kohtaamaan työssämme vaihdevuosi-ikäisiä naisia niin potilaina kuin työtovereinakin lisääntyvässä määrin. Tämän vuoksi halusimme tutkia naisten kokemuksia ja tunteita vaihdevuosista. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla vaihdevuosi-ikäisten naisten kokemuksia vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista elämänlaatuun. Tutkimustehtävämme on: Millaisia muutoksia naiset ovat kokeneet elämänlaadussaan vaihdevuosien alkamisen jälkeen? Työmme avulla lukijalla on mahdollisuus tutustua naisten tuntemuksiin vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista, sellaisina kuin he ovat sen kokeneet. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää työskennellessä vaihdevuosiikäisten naisten kanssa. Kiinnostustamme opinnäytetyömme aihetta kohtaan lisäsi se, että tutkimukset vaihdevuosista keskittyvät yleisesti lääketieteelliseen näkökulmaan kokemusten ja

7 tunteiden kuvailemisen sijaan. Uskomme, että työmme avulla voimme lisätä ymmärrystä vaihdevuosi-ikäisten naisten kokemusmaailmaa kohtaan.

8 8 2. VAIHDEVUODET OSANA NAISTEN ELÄMÄÄ 2.1 Vaihdevuodet eri aikoina ja eri kulttuureissa Vaihdevuodet ovat normaali vaihe jokaisen naisen elämässä. Naisen hedelmällisyys päättyy vaihdevuosiin. Se on noin 10 vuoden jakso, jonka keskivaiheille ajoittuu kuukautisten loppuminen, menopaussi. Suomessa keskimääräinen menopaussi-ikä on vuotta. Jos alle 50-vuotiaalla naisella ei ole ollut kuukautisia vuoteen tai yli 50- vuotiaalla puoleen vuoteen, katsotaan kuukautisten loppuneen. Vaihdevuosien alkamiseen voivat vaikuttaa mm. perinnölliset ja rodulliset tekijät. Hedelmällisyyskautta voivat lisätä korkea elintaso, fyysisesti kevyt työ sekä synnyttäminen varttuneemmassa iässä. Vaihdevuosiin liittyvä oireilu on merkki siirtymävaiheesta, jossa elimistö etsii uutta tasapainotilaa, kun elimistölle tärkeä estrogeeni vähitellen loppuu ja lisääntymiskykyinen elämänvaihe päättyy. Vaihdevuosiaika on monessa mielessä käännekohta naisen elämässä. Niin fyysisesti kuin psyykkisesti, niiden vaikutus naisen elämään on hyvin yksilöllinen. (Eskola, Hytönen 2002, 359, Saarikoski 1992, 59.) Vaihdevuodet ja niiden psykologinen kokeminen eivät perustu ainoastaan yksilön historiaan. Vallitsevan kulttuurin ja keski-ikäisen naisen sosiaalinen asema niin yhteiskunnassa kuin omassa perhepiirissäkin voi vaikuttaa suurella tavalla vaihdevuosiikäisen naisen psyykkiseen vointiin. Naisen oma mielikuva vaihdevuosista vaikuttaa suuresti siihen miten hän ne kokee. Jos nainen muistaa esimerkiksi oman äitinsä kärsineen aikoinaan voimakkaista oireista, voi tämä herättää pelkoa vaihdevuosia kohtaan. Kulttuurien välisissä tutkimuksissa on havaittu, että vaihdevuosioireiden määrä on pienempi kulttuureissa, joissa keski-ikäisellä ja vanhenevalla naisella on arvostettu ja tärkeä sosiaalinen asema. Vaihdevuosiin liittyviin odotuksiin ja tunteisiin voi vaikuttaa myös median luoma kielteinen kuva vaihdevuosiin liittyvistä ongelmista. Tilanteeseen sopeutumista helpottaa, se mitä enemmän naisella on tietoa elimistössään tapahtuvista

9 9 muutoksista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiinsa. (Eskola, Hytönen 2002, 359, Huttunen 1996, ) Vaihdevuosien merkit elimistössä tapahtuvista muutoksista ilmaantuvat yleensä parina vuotena ennen menopaussia ja parina vuotena sen jälkeen. Nainen voi tuntea itsensä tarpeettomaksi ja hylätyksi. Naiset voivat kokea kuukautisten päättymisen merkkinä siitä, että elämä naisena ja rakastajattarena yhtäkkiä päättyy. Mielikuvat vaihdevuosista vaikuttavat siihen miten nainen kokee omat vaihdevuotensa. Kun nainen tietää elimistössään tapahtuvat muutokset ja tuntee niiden vaikutuksen hyvinvointiinsa, hänen on helpompi sopeutua tilanteeseen. (Eskola, Hytönen 2002, 359, Saarikoski 1992, 59.) Suhtautuminen vaihdevuosiin on ollut niin lääketieteessä kuin kirjallisuudessakin ristiriitaista aina nykypäiviin saakka. Toisaalta vaihdevuosia on pidetty sairautena toisaalta taas terveyttä tuovana ilmiönä. Viime vuosisadalla useimmat lääkärit näkivät vaihdevuodet lopullisena sairautena. Vaihdevuosiin yhdistettiin erilaisia oireita, kuten ripulia, päänsärkyä, väkivaltaisia kohtauksia, muistikatkoksia, typeryyttä ja jopa harhoja. Lääkäreiden mielestä vaihdevuodet saattoivat johtaa jopa mielisairauteen. Ajan kuluessa yhteiskunnan, naisen aseman ja lääketieteen kehittymisen myötä on käsitys vaihdevuosista muuttunut ja vaihdellut. (Huovinen, Huovinen, Laurimaa 1994, 28, 29.) Kulttuuri vaikuttaa siihen mitä pidetään normaalina, mikä taas on sairautta ja miten sitä hoidetaan; tämä pätee myös vaihdevuosiin. Länsimaissa näyttäisi olevan enemmän vaihdevuosioireita kuin muiden kulttuurien alueella. Seksuaalisuuden viehätysvoiman korostamisesta johtuen, osa naisista voi kokea vaihdevuodet nuoruuden, naisellisuuden ja sukupuolielämän loppumisena. Kulttuureissa joissa naisen sosiaalinen asema kohoaa iän myötä, vaihdevuodet ovat usein naisille myönteinen kokemus eikä niihin yleensä liity vaivoja tai oireita. Vaihdevuosien jälkeen monissa yhteiskunnissa annetaan naisille enemmän vapautta kuin hänelle sallittiin hedelmällisessä iässä. Tämä voi johtua siitä että naiset eivät enää ole saastuttamisriski eikä heitä enää tarvitse eristää seksiobjekteina aviomiehen kunnian säilyttämiseksi tahrattomana. Rajput- kastiin kuuluvat intialaiset naiset eivät valita masennusta tai psyykkisiä oireita vaihdevuosiaikanaan, koska he vapautuvat hunnuttamisestaan ja saavat olla tekemisessä

10 10 miesten kanssa. Länsimaisia naisia vähemmän ja lievempiä vaihdevuosioireita on aasialaisilla naisilla. Fun (2003) tutkimuksesta ilmenee, että taiwanilaisten ja australialaisten naisten välillä oli huomattavissa merkittäviä eroja niin heidän asenteessaan vaihdevuosia kohtaan kuin heidän vaihdevuosioireissaankin. Amerikkalaisessa yhteiskunnassa vaihdevuosista vaietaan ja niitä kammoksutaan, suuriin syy tähän on vanhenemisen pelko (Huovinen 1994, 30,31, Sheehy 1993, 81,82, Stoppard 1995, 27, Fu, Andersson, Courtney 2003, 77. ) 2.2 Vaihdevuosioireet ja - muutokset Vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80% naisista, näistä 10-20%:lla on vaikeita, normaaleja päivittäisiä toimintoja haittaavia oireita. Haittaavimmillaan oireet ovat useimmiten 1-5- vuoden kuluttua vaihdevuosien alkamisesta. Tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat hikoilu ja kuumat aallot sekä näihin liittyvä ihon punoitus ja sydämen tykytys. Kuuma aalto, flush, on subjektiivinen lämmön tuntemus, johon liittyy ihon pintaverisuonien laajeneminen. Useimmiten kuumaan aaltoon liittyy punoitusta, hikoilua, sydämen tykyttelyä sekä jälkeen päin palelun tunnetta. Useat naiset kuvaavat nämä oireet hankalimmiksi yöaikaan. Keskimäärin kuuma aalto kestää neljä minuuttia, mutta kesto vaihtelee muutamasta sekunnista kymmeneen minuuttiin. Naiset ovat kertoneet kärsivänsä kuumista aalloista jopa 10 kertaa päivässä. Vaihdevuosien psyykkisinä oireina koetaan usein masennusta, ärtyneisyyttä sekä hermostuneisuutta. Tavallisia ovat myös unihäiriöt, niiden on todettu olevan vaikeampia niillä naisilla, joilla esiintyy muitakin vaihdevuosioireita. Unihäiriöiden on todettu olevan joillakin naisilla eniten elämänlaatua haittaava tekijä. (Tiitinen 2003, , Freundlich 2004, 148.) Kulttuurien välisessä tutkimuksessa ilmeni, että Australiassa naiset kokivat yleisimpinä vaihdevuosioireina muun muassa unettomuuden, päänsäryn, mielialanvaihtelun, kuumat aallot, masennuksen sekä tunteen että heitä ei rakasteta tai arvosteta. Taiwanilaiset naiset taas kuvasivat oireikseen epätavallisen väsymyksen, selkäsäryn, kuivan ihon, valon arkuuden, pyörryttävän tunteen sekä seksuaalisten tunteiden vähenemisen. Näitä

11 11 kahta ryhmää verrattaessa huomattiin, että australialaiset naiset kokevat enemmän vaihdevuosioireita. (Fu ym 2003, 79.) Estrogeenituotannon vähenemisestä johtuen myös limakalvot ohenevat genitaalialueella. Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan ensimmäisen vuoden aikana viimeisen kuukautisvuodon jälkeen. Estrogeenin puute ja sen aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset vaihdevuosissa eivät aiheuta kaikille naisille oireita ja oireiden voimakkuus voi myös vaihdella suuresti. Osteoporoosi eli luustonhaurastuminen on yleisin aineenvaihdunnan häiriö. Tutkimuksessa todettiin vaihdevuosiin liittyvän estrogeenin tuotannon loppumisen (menopaussin) olevan merkittävin kiihtyneelle luun menetykselle altistava tekijä. Myös monien muiden fyysisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen, riski lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. (Eskola, Hytönen 2002, 362, Saarikoski 1992, 59-60, Erotiikka ja seksi voivat kuulua naisen elämään koko hänen elinikänsä ajan. Nykyaikana naiset haluavat nauttia sukupuolisesta kanssakäymisestä kuukautisten loputtuakin. Seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia ilmenee kuitenkin usein menopaussin jälkeen, ja niillä on suuri merkitys naisen hyvinvoinnin kannalta. 85 % naisista, jotka hakeutuvat hoitoon menopaussin vuoksi, kertovat, että heillä on seksuaalisia ongelmia. 45% näistä naisista kertoo kärsivänsä sukupuolisen halukkuuden puutteesta. Sukupuoliseen halukkuuteen vaikuttavat monet erilaiset seikat, kuten tunteet kumppania kohtaan, yleinen terveydentila ja hyvinvointi sekä hormonaaliset asiat. Menopaussin yhteydessä naiset voivat kokea, että seksin vähentymisen suora syy on väsymys, ärtyneisyys ja masentunut mieliala. Sukupuolisia kontakteja ei tulisi rajoittaa vaihdevuosien aikana. On kuitenkin tärkeää muistaa että ehkäisyä ei tule lopettaa ennen kuin vaihdevuodet ovat ohi. (Hyvän olon kirja 1989, , Sairaanhoitaja voi työssään kohdata naisia, jotka kärsivät vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista seksuaalisuudessa. On erityisen tärkeää, että sairaanhoitajalla on luonteva suhtautuminen seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin. Naisen kehossa tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa seksuaalista kanssa käymistä. Sairaanhoitajalla

12 12 tulisi olla tietoa erilaisista apuvälineistä, kuten liukastinvoiteista, jotta hän voisi ohjata potilastaan niiden käyttöön. Naisille tulisi myös tarjota tietoa erilaisista ehkäisy vaihtoehdoista. Oman tietoperustansa avulla hoitaja voi neuvoa ja opastaa vaihdevuosiikäisiä potilaitaan heitä askarruttavissa kysymyksissä. Vaihdevuosien vaikutusta seksuaalisuuteen on tutkittu suomalaisessa seksitutkimuksessa, jossa haastateltiin 2188:aa vuotiaista ihmistä. Tutkimuksesta ilmeni, että ihmisen seksuaalisuus on huipussaan nuoruudessa ja vähenee sen jälkeen vähitellen. Samassa tutkimuksessa alle 45-vuotiaista naisista 95% koki viimeisen yhdynnän miellyttäväksi, kun taas yli 55- vuotiaista naisista vain 57% koki samoin, ja varsinkin naisilla yhdyntätaajuus väheni 50 ikävuoden jälkeen. Dennersteinin ym. tutkimuksessa, jossa haastateltiin 2001:tä vuotiaista naista, 62% ilmoitti, ettei heillä ollut tapahtunut muutoksia seksuaalitoiminnoissa 12 viimeisen kuukauden aikana. Sen sijaan 31%:lla seksuaalitoiminnot olivat huonontuneet. Varsinkin seksuaalisuuden halukkuuden väheneminen oli yhteydessä menopaussi-ikään. (Lehmuskoski 1996, 1054,1055.) 2.3 Vaihdevuosien merkitys naisen elämänlaatuun Elämänlaadun käsitettä on määritelty muun muassa seuraavilla tavoilla: Elämisen ja elinolojen laatu henkisin arvoin mitattuna. Peplau kuvaa elämänlaatua seuraavasti; elämänlaatu sisältää lähes kaikki mahdolliset olemassa olevat asiat ja ongelmat ihmisen elämästä. Näitä ovat esimerkiksi ympäristö, terveys, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, geneettiset tekijät ja jopa onni. Peplaun mukaan elämänlaatu on jonkun henkilön ajatus tai mielipide jostakin asiasta, tilanteesta tai erilaisista tapahtumista jonkin tietyn ajanjakson aikana. Vertailemalla ihmisen aikaisempia ja nykyisiä kokemuksia, voidaan tarkastella hänen elämänlaatuaan. (Haarala 1990, 107, Peplau 1994, ) Naisten näkemykset vaihdevuosista ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä. Myönteisenä koetaan kuukautisten ja raskauden pelon loppuminen sekä sen vaikutus seksuaalisuuteen. Kielteisenä naiset kokevat vaihdevuosien psyykkiset ja fyysiset oireet

13 13 sekä vanhenemisen yleensä. Vaihdevuodet ovat psyykkisesti vaikeaa aikaa. Luopumisen tunne ilmenee monella taholla. Kilpailu nuorten työtoverien kanssa voi olla raskasta naisen itsetunnolle. Naisen elämässä voi tapahtua suuria perheen sisäisiä muutoksia vaihdevuosien aikana, nainen voi kokea itsensä arvottomaksi, mikäli hän kokee lasten saamisen naisen elämän tarkoituksena, omat vanhemmat vanhenevat ja heidän kuolemansa todennäköisyys kasvaa, samaan aikaan lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa. Nämä ongelmat voivat altistaa naisen psyykkisille ongelmille. (Eskola, Hytönen 2002, , Saarikoski 1992, 59-60, Hyvän olon kirja 1989, ) Vaihdevuosien kokeminen on aina yksilöllistä. Usealle naiselle vaihdevuodet ovat edelleen merkki vanhenemisesta ja siitä ettei voi enää saada lapsia. Toisaalta tämä elämänvaihe voidaan nähdä myös aikana jolloin nainen katsoo taaksepäin elettyä elämäänsä. Vaihdevuosien mukanaan tuomat muutokset voivat aiheuttaa naiselle tunteiden myrskyn. Sairaanhoitaja voi tällöin nousta tärkeään rooliin, kuuntelijana ja keskustelukumppanina. Hän voi rohkaista naista kertomaan tunteista, joita muun muassa lasten kotoa lähteminen ja oma vanheneminen herättää. Vaihdevuosien myötä nainen saa mahdollisuuden suuntautua eteenpäin ja suunnitella tulevaisuuttaan. Sairaanhoitaja voi osaltaan toimia tukena ja rohkaisijana naisen pohtiessa uudenlaista sisältöä elämäänsä. 2.4 Hormonikorvaushoidot ja itsehoito vaihdevuosien tukena Hormonikorvaushoidon tarkoituksena on korvata elimistön omaa estrogeenia menopaussin aikana ja sen jälkeen. Hormonikorvaushoidon sisältämien hormonien toiminta muistuttaa elimistön omien hormonien toimintaa, ja niitä voidaan käyttää lievittämään tai parantamaan menopaussin haitallisia vaikutuksia terveydentilaan ja elämänlaatuun. Hormonikorvaushoidon käyttöön voi olla monia syitä, kuten kuumien aaltojen, yöhikoilun ja mielialan vaihtelun lievittäminen, emättimen kuivuuden ja muiden virtsa- ja sukupuolielinvaivojen hoito, sukupuolielämän paraneminen sekä osteoporoosin ehkäisy. (

14 14 Päähuomio suomalaisessa vaihdevuositutkimuksissa on ollutkin juuri hormonilääkkeiden käytössä. Vihtamäen (2003) väitöskirjassa selvitettiin hormonikorvaushoidon käyttöä Suomessa ja käyttöön liittyviä ongelmia. Tutkimus osoitti, että yli puolet (55 %) vaihdevuosi-ikäisistä naisista oli käyttänyt hormonihoitoa ja noin joka kolmas heistä (16 %) oli keskeyttänyt sen, yleisimmin sivuvaikutusten vuoksi. Hormonihoidon nykykäyttäjistä 20%:lla oli hoitoon liittyviä sivuvaikutuksia. Tutkimuksen perusteella vaihdevuosioireista kärsivät naiset hyötyvät itsesäädellystä estrogeenihoidosta. Tämän avulla vaihdevuosioireet helpottuvat ja estrogeenihoitoon liittyvät sivuvaikutukset, kuten silmien kuivuminen, minimoituvat. (Luoto, Viisainen, Kulmala 2003, 157, ) Vaihdevuosivaivat haittaavat eri ihmisiä ammatista riippuen enemmän tai vähemmän. Virkanaisen työtehon on väitetty laskevan 10-25% mikäli oireita ei hoideta. Osa naisista ei halua hoitoa, heidän kohdallaan oireilu voi olla melko pitkäaikaista, sillä 85%:lla kuumat aallot kestävät yli vuoden ajan ja 25%:lla prosentilla peräti yli 5 vuotta. (Saarikoski 1992, ) Vaihdevuodet tuovat mukanaan oireita noin 70-75%:lle länsimaisista naisista. Hormonikorvaushoito helpottaa oireita ja parantaa selvästi elämänlaatua. Suomalaisista vuotiaista naisista 28% käyttää hormonikorvaushoitoa mutta vuotiaista enää vain 4%. Näihin tutkimustuloksiin ovat päätyneet Erkkola tutkimuksessaan Synnytysten, vaihdevuosien ja sukuelinsairauksien sekä leikkausten vaikutus sukupuolielämään, sekä Saarijärvi, Korhonen, Aito ja Kallio tutkimuksessa Estradiolin vaikutuksen naisten mielialaoireisiin. (Salmi 1996, 1035,1036.) Jotkut naisista kokevat hormonikorvaushoitojen sivuvaikutukset hankaliksi, jonka vuoksi he saattavat siirtyä käyttämään erilaisia luontaistuotteita vaihdevuosien hoitomuotona. Päivittäistavara- sekä luontaistuotekaupoissa on monia erilaisia tuotteita joiden luvataan helpottavan vaihdevuosioireita. Tällaisten tuotteiden tehoa ei kuitenkaan ole tutkittu. (Gottlieb 2004, 68, Tiitinen 2003, 4573.)

15 15 Nainen voi helpottaa vaihdevuosioireitaan myös ilman hormonaalisia- tai muita valmisteita. Vaihdevuosien elämänlaatua voi parantaa monilla pienillä elämäntapa muutoksilla. Riittävä liikunta ja hyvä ravinto ovat tärkeitä hormonitoiminnan tasapainottajia ja niillä on merkittävä vaikutus yleiskuntoon sekä vastustuskykyyn. Säännöllinen hyötyliikunta auttaa ylläpitämään peruskuntoa. Sokeripitoinen ravinto, runsas kahvin ja alkoholin juominen muuttavat verensokeritasoa nopeasti, tämä vaikuttaa osaltaan kuumien aaltojen syntymiseen. Näiden aineiden runsasta käyttöä tulisi siis välttää. Oleskelutilojen lämpötilan laskeminen helpottaa oireita. Kuumaan aaltoon nopean avun saa esimerkiksi juomalla jotain kylmää tai käymällä viileässä suihkussa. Ajatusten tietoinen kohdistaminen johonkin muuhun kuin omiin tuntemuksiin auttaa monissa tilanteissa. (Eskola, Hytönen 1997, ) Naiset eivät välttämättä tiedosta ravinnon ja alkoholin vaikutuksia vaihdevuosioireisiinsa. Myös itsehoitoon liittyvät asiat voivat olla epäselviä. Hoitohenkilökunta voi antaa tietoa keinoista, joilla vaihdevuosioireita voi helpottaa ja siitä, millaisia seikkoja ruokavaliossa tulisi ottaa huomioon. 2.5 Sosiaalinen - ja vertaistuki vaihdevuosien aikana Vaihdevuodet tuovat mukanaan monenlaisia fyysisiä ja tunne-elämänmuutoksia. Tässä tilanteessa korostuu erityisesti perheen ja lähiympäristön naiselle antama sosiaalinen sekä vertaistuki luvulla vakiintui käyttöön käsite sosiaalinen tuki. Tällä kuvataan lähiyhteisön ja ihmisen välisiä suhteita. Sosiaalinen tuki on määritelty muun muassa seuraavalla tavalla: Sosiaalinen tuki on yhteisöjen yksilöille ja ryhmille tarjoama apu, joka auttaa selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalisella tuella on sekä epäsuoria, että suoria vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Tunne siitä, että tukena on tarvittaessa perhe helpottaa omatoimista selviytymistä vaikeiltakin tuntuvista elämäntilanteista. (Kumpusalo 1991, )

16 16 Vertaistuessa keskeistä on kokemus siitä, ettei ole yksin elämätilanteessaan tai ongelmiensa kanssa. Se on vastavuoroista ja vapaaehtoista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa tai samojen ongelmien kanssa painiskelevien kesken. Vertaistuella on suuri merkitys ihmisen elämänhallinnalle sekä jaksamiselle. Vertaistoiminnassa ihminen ei ole toimenpiteiden ja hoidon kohteena vaan itse toimijana, se siis perustuu kokemuksellisuudelle. (Pöyhtäri, J. 2004) 2.6 Vaihdevuodet hoitotyön näkökulmasta Vaihdevuosi-ikäiset naiset muodostavat suuren ryhmän terveydenhuollon palvelunkäyttäjistä. Se, miten hyvin vaihdevuosiin liittyviä toiveita ja tarpeita otetaan asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa huomioon, riippuu hoitohenkilökunnan ammattitaidosta sekä tietotasosta. Luottamuksellisen suhteen syntyminen ja uskallus käsitellä arkaluontoisia asioita vaatii aikaa. Yksilövastuisen hoitotyön avulla voidaan luoda läheinen vuorovaikutussuhde, jolloin potilas rohkenee ilmaisemaan tunteitaan, toiveitaan ja pelkojaan. Naisen hoitotyössä on laadullisissa tavoitteissa on kiinnitettävä huomiota yleisten palvelulle asetettujen vaatimusten lisäksi huomioon naisen hoitotyön erityispiirteet. Työskentely naisellisuuden ja seksuaalisuuden intiimillä alueella ovat niitä taito ja tietohaasteita, joihin naisen hoitotyötä tekevä joutuu vastaamaan. Todellinen laatu näkyy aina asiakkaan kokemuksessa. Pelkästään teknisesti hyvä hoito ei enää riitä entistä tiedostavammalle asiakkaalle, sillä hänen arvostelunsa ja odotuksensa kohdistuvat myös tapaan, jolla hoito annetaan ja hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus on hyvin keskeinen potilaan kokemukseen vaikuttava tekijä. (Eskola, Hytönen 1997, 24, 551. Eskola, Hytönen 2002, 29.) On tärkeää, että jokaisella naisten hoitotyön parissa työskentelevällä on riittävät perustiedot vaihdevuosien muutoksista sekä monipuolisista keinoista lievittää niihin liittyviä oireita. Työntekijän kyvyllä luoda rauhallinen ja turvallinen ilmapiiri on suuri

17 17 merkitys sille, että asiakas pystyy kertomaan tunteistaan ja voinnistaan. Asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin voidaan parhaiten vastata osallistavalla hoitotyöllä. On tärkeää että naisia kannustetaan ottamaan osaa oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Naiset myös toivovat, että vaihdevuosista puhuttaisiin ja kirjoitettaisiin nykyistä enemmän. Muun muassa hoitomuotojen kehittyminen kiinnostaa naisia ja he toivovat saavansa valintojen tueksi riittävää ja rehellistä tietoa. (Eskola, Hytönen 1997, 551.) Eettinen näkökulma liittyy hoitotyössä moneen asiakkaan kanssa tehtyyn ratkaisuun hänen terveytensä edistämiseksi. Naisen hoitotyössä korostuvat monet keskeiset arvot ja ne saavat erityisen merkityksen. Potilaan oikeus osallistua hoitoaan koskeviin päätöksiin on aina turvattava. Potilaalla on oikeus keskustella itseään koskevista asioista kahden hoitajan tai lääkärin kanssa. Vaitiolovelvollisuuden noudattaminen on ehdoton edellytys luottamukselliselle hoitosuhteelle. Se, mitkä yksityisesti uskotuista asioista ovat tärkeitä hoidon suunnittelussa ja mitkä jäävät vain keskustelijoiden tietoon, on erikseen sovittava. Hoito- ja tutkimustoimenpiteissä pyritään turvaamaan integriteetti suunnittelemalla ja toteuttamalla tilanteet hienotunteisesti ja ilman tarpeetonta odotusta ja paljastamista. Työntekijän on hyvä arvioida kulloistakin tilannetta henkilökohtaiselta näkökannalta: Miten toivoisin sen sujuvan, jos potilas olisin minä tai joku läheiseni. (Eskola, Hytönen 1997, 24.) 3. OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tavoitteena on tutkia naisten kokemuksia vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista elämänlaatuun. Tutkimustehtävämme on: Millaisia muutoksia naiset ovat kokeneet elämänlaadussaan vaihdevuosien alkamisen jälkeen?

18 18 Tehtävänämme on haastattelujen avulla selvittää naisten kokemuksia vaihdevuosista, sekä muutoksista, joita vaihdevuodet tuovat naisen elämään ja elämänlaatuun. Tarkastelemme elämänlaadun muutoksia työn tekemisen, tuen saamisen sekä hormonikorvaushoitojen näkökulmasta. 4. OPINNÄYTETYÖN SUORITTAMINEN 4.1 Aineiston keruu Kohderyhmä koostui neljästä vaihdevuosi-ikäisestä naisesta, joista yksi oli esihaastateltava. Haastateltavat osallistuivat haastatteluihin vapaaehtoisesti ja heillä oli mahdollisuus keskeyttää osallistumisensa niin halutessaan. Kerroimme opinnäytetyöstämme tuttavillemme, josta saimme vapaaehtoiset henkilöt haastattelujamme varten. Haastateltaville kerrottiin, että haastattelut tullaan nauhoittamaan ja aineisto tuhotaan heti opinnäytetyömme valmistuttua. Korostimme myös että haastateltavat esiintyvät nimettöminä. Haastateltavat henkilöt antoivat kirjallisen suostumuksensa osallistumisestaan. (Liite 2) Päädyimme valitsemaan tutkimusmenetelmäksemme laadullisen tutkimuksen, koska siinä on lähtökohtana elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastattelu on päämenetelmä. Sen suurena etuna muihin tiedonkeruu muotoihin verrattuna on se, että siinä voidaan säädellä aineiston keruuta joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla ja vastaajia myötäillen. Haastattelussa halutaan korostaa sitä, että ihminen on nähtävä tutkimustilanteessa subjektina. Hänelle on annettava mahdollisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Ihminen on tutkimuksessa merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli. Keräsimme aineiston teemahaastattelun avulla. (Liite 3) Valitsimme tämän menetelmän, koska siinä edetään tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Näin pyrimme löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimustehtävän

19 19 mukaisesti. Koimme myös, että ihmisten kohtaaminen kasvokkain on inhimillinen lähestymistapa naisia syvästi koskettavaan aiheeseen. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2002,192, Hirsjärvi, Hurme 2001, 48, Tuomi, Sarajärvi 2003, 77). Aloitimme aineiston keruun esihaastattelulla. Esihaastattelu otettiin mukaan myös varsinaiseen aineistoon. Esihaastattelun tarkoituksena oli testata teemojen järjestystä ja kysymysten ymmärrettävyyttä. Lisäksi halusimme testata nauhurin kuuluvuutta ja toimintaa. Esihaastateltavalta saimme palautetta, että kysymykset olivat helposti ymmärrettäviä ja teemojen järjestys toimiva. Esihaastattelun aukikirjoitus vaiheessa huomasimme teemakysymystemme antavan vastaukset opinnäytetyömme kysymyksiin. Esihaastattelut ovat välttämätön ja tärkeä osa teemahaastattelua. (Hirsjärvi, Hurme 1995, 57-58). Pyysimme naisilta luvan nauhoittaa haastattelut. Sovimme haastatteluajankohdat heidän toiveidensa mukaan. Ennen haastattelua kertasimme vielä tutkimuksemme tarkoituksen ja kerroimme että haastattelusta saatava materiaali jää ainoastaan meidän käyttöömme. Korostimme myös, että haastateltavien henkilöllisyys pysyy salassa. 4.2 Aineiston analysointi Sisällön analyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti. Käsittelimme aineistoa induktiivisen sisällön analyysin avulla. Valitsimme tämän analysointimenetelmän, koska uskoimme sen avulla saavamme parhaiten kuvattua naisten kokemusmaailmaa. Induktiivinen sisällön analyysi lähtee aineistosta käsin ja sen tarkoituksena on aineiston pelkistäminen, ryhmittely ja sen jälkeen abstrahointi. Pelkistäminen tarkoittaa, että aineistosta koodataan tutkimustehtäviin liittyviä ilmaisuja. Pelkistäminen tapahtuu esimerkiksi kysymällä aineistolta tutkimustehtävän mukaista kysymystä. Pelkistetyt ilmaisut pyritään kirjaamaan mahdollisimman tarkkaan samoilla termeillä kuin teksti on aineistossa. Pelkistetyt ilmaisut kerätään listoiksi. Pelkistetyistä ilmaisuista tehdään

20 20 ryhmät, jotka asetellaan samaa tarkoittaviin kategorioihin. Tämän tarkoituksena on etsiä pelkistetyistä ilmaisuista yhtäläisyyksiä ja eroja. Seuraava vaihe on antaa kategorioille niiden sisältöä kuvaavat nimet. Tämän jälkeen samansisältöiset kategoriat yhdistetään toisiinsa, jolloin niistä muodostetaan yläkategorioita. Myös yläkategorioille annetaan niiden sisältöä vastaavat nimet. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Kuunneltuamme haastattelunauhat, aukikirjoitimme ne. Tämä sujui hyvin, jota osaltaan helpotti myös haastattelujen hyvä sekä selkeä äänenlaatu. Aukikirjoittamisen jälkeen luimme tutkimusaineiston läpi huolellisesti. Tämän jälkeen luokittelimme ne neljään eri ryhmään tutkimustehtävän perusteella. Ryhmien nimeksi muodostuivat elämänlaatu, työ, tuki ja hormonihoidot. Seuraavaksi aloimme poimia ryhmistä vastauksia tutkimustehtävään. Seuraava vaihe oli ilmaisujen pelkistäminen. Laadimme pelkistetyistä ilmaisuista listan, jonka pohjalta loimme alakategoriat työmme tuloksista. Tämän jälkeen yhdistimme toisiinsa liittyvät alakategoriat ja loimme niiden perusteella yläkategoriat. Yläkategorioiksi muodostuivat: Elämänlaadun muuttuminen, Kokemukset työn tekemisestä, Sosiaalinen tuki vaihdevuosien aikana sekä Hormonikorvaushoidot vaihdevuosien tukena. (Liite 1) ELÄMÄNLAATU TYÖ Tuntuu että on aina väsynyt Ihmisten kanssa työskennellessä Ei oo sellanen kauhea meno päällä ku ennen kuumat aallot ja hikoilu ovat kiusallisia Ei enää saa omia lapsia Ei jaksa koko ajan olla hässäkkä päällä TUKI Kaippa ne on huomanneet että tällänen on menossa On mukava huomata että muillakin on samoja ongelmia HORMONIHOIDOT Ne lievittää näitä oireita En oo uskaltanu alkaa mitään hormooneja syömään Oon pettyny ettei oireet kadonnu kokonaan Kuvio 1. Esimerkki alkuvaiheen analysoinnista: Ilmaisujen luokittelu.

21 21 5. TULOKSET: TÄÄ ON SELLAISTA MUUTOKSEN AIKAA KOKO PERHEELLE Opinnäytetyömme tuloksista ilmenee, että vaihdevuodet vaikuttavat naisten elämänlaatuun. Jokapäiväisessä elämässä vaihdevuodet olivat läsnä oireiden muodossa. Myös perhesuhteiden muuttuminen koettiin osana tätä elämänvaihetta. Vaihdevuodet tuovat mukanaan monenlaisia muutoksia naisen elämään, näissä tilanteissa läheisten ja työtovereiden tarjoama tuki on ensisijaisen tärkeää. Kuviossa 2 esitetään tulokset, jossa alakategoriat ovat yläkategorioihin yhdistettyinä. ALAKATEGORIA Vaihdevuosioireet Väsymys Seksuaalisuuden muuttuminen Muutokset perhesuhteissa YLÄKATEGORIA Elämänlaadun muuttuminen vaihdevuosien alkamisen jälkeen Työtahdin hiljentäminen Tasapainoisuus työnteossa Kokemukset työn tekemisestä Muutokset unirytmissä vaihdevuosi-ikäisenä Naisten kokemukset vaihdevuosista Ymmärtäminen Vertaistuki Sosiaalinen tuki vaihdevuosien Tuen kaipaaminen aikana Valinta perusteet Kokemukset hoidosta Hormonikorvaushoidot vaihdevuosien tukena Kuvio 2. Naisten kokemukset vaihdevuosista

22 Tajus että on tullu mummoikään Elämänlaadun muuttuminen vaihdevuosien alkamisen jälkeen Elämänlaadun koettiin muuttuneen vaihdevuosien aikana. Muuttumiseen vaikuttavina tekijöinä naiset kuvailivat muun muassa vaihdevuosioireita kuten, kuumat aallot, kuukautisten loppumisen, väsymyksen ja unettomuuden. Vaihdevuosien koettiin tuovan mukanaan eräänlaista tasoittumista ja tasapainoisuutta. Seksuaalisuuden muuttuminen koettiin osana vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista. Perhemuodon muuttuminen toi lähelle ajatuksen omasta ikääntymisestä. Suurimman osan vaihdevuosien oireista koettiin vaikuttaneen negatiivisesti elämänlaatuun. Erityisesti kuumat aallot koettiin kiusallisina, koska ne tulivat ennalta arvaamatta, ajasta ja paikasta riippumatta. Naiset kertoivat kokeneensa noloja tilanteita kun punoitus yllätti esimerkiksi kesken kauppareissun. Kaikki naiset kuvasivat olevansa väsyneempiä vaihdevuosien alkamisen jälkeen. Naiset arvelivat erään suurimmista syistä väsymykseensä olevan yöhikoilun. Tämä häiritsi levollista yöunta, koska yöllä herättyään oli hankala saada unta uudestaan. Osa naisista kuvasi myös kärsivänsä unettomuudesta enemmän kuin aikaisemmin. Kaikki naiset kertoivat kuukautisten loppumisen olevan positiivinen vaihdevuosien tuoma muutos. Elämän koettiin helpottuneen kun ei enää tarvinnut kantaa huolta kuukautisista. yöllä hikkoilen ja tietenkin välillä väsyttää jos ei oo saanu yöllä nukuttua ku ei oo enää kuukautisia niin onhan se paljon helpompaa Vaihdevuodet toivat mukanaan tietoisuuden omasta ikääntymisestä. Kuukautisten loppumisen myötä oli konkretisoitunut ajatus ettei enää voi saada omia lapsia. Haastateltavien lapset olivat muuttaneet pois kotoa. Tämä toi mukanaan suuren elämänmuutoksen, ei ollut enää perhettä josta huolehtia. Perheestä huolehtimisen sijaan oli aika opetella elämään kahdestaan puolison kanssa. Eräälle haastateltavista ajatus, ettei enää saa omia lapsia oli ollut raskas. Toiset haastateltavat taas kertoivat jo odottavansa innokkaasti lapsen lapsia. He kokivat tämän ikävaiheen tervetulleena

23 23 muutoksena, jolloin on oikeus antaa aikaa itselleen ja puolisolleen. Vaihdevuosien myötä naiset tunsivat elämän tulleen jollain tavalla tasapainoisemmaksi. lapset on muuttanu pois kotoa ja ollaan jääty ukon kans kahestaan oishan se mukava että tyttö tekis vauvan ja sais sitä hoitaa Elämänlaatuun oli vaikuttanut myös seksuaalisuudessa tapahtuvat muutokset. Moni haastateltavista oli miettinyt miten vaihdevuodet tulevat muuttamaan seksuaalielämää. Omassa kehossa tapahtuvat muutokset olivat tuoneet naiset tilanteen eteen, jossa seksuaaliseen kanssakäymiseen tarvittiin apuvälineitä. Yhdyntätiheyden koettiin hieman vähentyneen, mutta tätä pidettiin normaalina ikääntymisen mukanaan tuomana muutoksena, jonka ei koettu vaikuttavan negatiivisesti parisuhteeseen Positiivisena asiana koettiin, ettei tarvinnut pelätä raskaaksi tulemista. Tämä helpotti elämää, koska ehkäisystä ei enää tarvinnut huolehtia. miten seksuaalielämä tästä eteenpäin? 5.2. Ei jaksa koko ajan olla semmonen hässäkkä päällä Kokemuksia työn tekemisestä vaihdevuosi-ikäisenä Naiset kokivat työnteon muuttuneen vaihdevuosien alkamisen jälkeen. Muutoksia olivat tuoneet muun muassa väsymys ja kuumat aallot. Työntekoon koettiin tulleen lisää rauhallisuutta ja tasapainoa. Vuorotyössä olleet kertoivat unirytmin pitämisen olevan aiempaa vaikeampaa. Jo aiemmin mainitut yöhikoilu ja unettomuus olivat tekijöitä, jotka aiheuttivat naisille väsymystä myös työnteossa. Koska kaikki haastateltavat työskentelivät ihmisten parissa nousivat kuumat aallot ja hikoilu oireiksi, jotka koettiin hyvin kiusallisiksi myös työnteon kannalta. Rauhallisuus ja tasapainoisuus työnteossa näkyi työtahdin hiljentämisenä sekä siinä, että uskallettiin kieltäytyä ylitöistä tuntematta syyllisyyttä.

24 24 Naiset kertoivat, että vuorotyön tekeminen tuntui vaikeammalta, sillä varsinkin yövuorojen jälkeen unensaaminen oli nykyisin vaikeampaa. ihmisten kanssa työskennellessä kuumat aallot ja hikoilu ovat kiusallisia oon minä ehkä vähän hiljentäny tahtia 5.3. Helpottanut jokapäiväistä elämää Naisten kokemuksia tuen merkityksestä vaihdevuosissa Naiset kokivat saaneensa tukea vaihdevuosiinsa perheeltään sekä työtovereiltaan. Tuen muoto vaihteli sen mukaan oliko kyseessä perhe vai työtoveri. Perheeltä saatu tuki koettiin olevan ymmärtämistä tilannetta kohtaan, kun taas työtovereilta saatiin vertaistukea. Suurin osa naisista koki, ettei heillä ollut suurta tarvetta jakaa kokemuksiaan vaihdevuosistaan läheistensä kanssa. Osa naisista kertoi keskustelleensa vaihdevuosien alkamisesta perheensä kanssa. Naiset olivat kertoneet tuntemuksistaan tyttärilleen, koska kokivat tiedosta olevan hyötyä heille tulevaisuutta ajatellen. Perheeltään saamaa tukea naiset kuvailivat ymmärtämisenä heidän nykyistä elämänvaihettaan kohtaan. Eräs haastatelluista koki kaivanneensa enemmän tukea mieheltään, tilanteessa jossa tietoisuus siitä ettei nainen enää voi saada omia lapsia tuli ajankohtaiseksi. kaippa ne on huomanneet että tällänen on menossa itelle oli kova paikka ettei enää saa lapsia tietenkin ois toivonu mieheltä enempi tukea Työyhteisö koettiin yleisesti hyvänä tukena, koska työtovereissa oli useita samassa iässä olevia naisia. Heidän kanssaan voitiin jakaa kokemuksia ja tunteita vaihdevuosiin liittyen. Tällaisessa työyhteisössä korostui vertaistuen merkitys. Naiset kertoivat, että asiasta keskusteltiin paljon esimerkiksi kahvitauoilla ja oli helpottavaa huomata, että muillakin on samanlaisia ongelmia. Eräs haastateltava työskenteli miesvaltaisessa työyhteisössä, jossa vaihdevuosista puhumista tietoisesti vältettiin. Nainen kertoi

25 25 kuitenkin, ettei kokenut tilannetta vaikeaksi, koska hänellä ei ollut tarvetta jakaa kokemuksiaan työtovereidensa kanssa. kahavitauoilla puijaan kun on kuumia aaltoja ja hikkoiluttaa valitettavasti en, kun kaikki on melkein miehiä työpaikalla Suurin osa haastattelemistamme naisista käytti hormonikorvaushoitoa vaihdevuosioireisiinsa. Hoitomuotona naisilla oli hormonikierukka tai laastari. Osalle naisista oli jouduttu kokeilemaan useaa eri hormonivalmistetta, ennen kuin sopiva hoitomuoto oli löytynyt, tämä prosessi oli koettu raskaana. Positiivisena kokemuksena naiset kuvasivat hormonien vaihdevuosioireita lievittävän vaikutuksen, osalla naisista vaihdevuosioireet olivat poistuneet kokonaan. Eräässä haastattelussa nousi esiin myös pettymys hoitoa kohtaan, koska hormonihoito ei ollut poistanut oireilua kokonaan, kuten haastateltava olisi toivonut. Kysyttäessä syytä hoidoista kieltäytymiseen esiin nousi pelko hormoneja kohtaan. Haastateltava koki, ettei hormonien turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista ole tarpeeksi tietoa. Hän korosti selviävänsä oireistaan hyvin myös ilman lääkkeellistä hoitoa. ne lievittää näitä oireita en oo uskaltanu alkaa hormooneja syömään 6. TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA KIRJALLISUUDEN AVULLA Tutkimustulostemme perusteella naisten yleisimpiä vaihdevuosioireita olivat kuumat aallot, yöhikoilu ja väsymys. Myös Saarikoski (1992) kuvaa vaihdevuosioireiksi ja muutoksiksi muun muassa kuumia aaltoja, hikoilua, unettomuutta, väsymystä sekä päänsärkyä. Opinnäytetyössämme elämänlaadun kuvattiin muuttuneen muun muassa suhteessa perheeseen. Naiset kokivat vaihdevuosien alkamisen merkkinä nuoruuden päättymisestä ja omasta ikääntymisestä. Naiset ymmärsivät myös sen, ettei perhe enää kasva omilla lapsilla, vaan nyt aika, jolloin alkaa odottamaan tulevia lapsenlapsia. Tätä seikkaa korostavat myös Eskola ja Hytönen (2002) kirjassaan Nainen hoitotyön

26 26 asiakkaana. He kuvaavat vaihdevuosia aikana jolloin nainen kohtaa elämässään monenlaisia muutoksia, lapset muuttavat pois kotoa ja vanhemmat jäävät kahdestaan. Tutkimustulostemme perusteella naisia oli mietityttänyt myös oman seksuaalisuuden muuttuminen. Osa naisista oli havainnut muutoksia omassa kehossaan, nämä muutokset vaikuttivat myös seksuaaliseen kanssakäymiseen, johon nyt tarvittiin apuvälineitä. Myös Kangas (1995) kuvaa tutkimuksessaan kehossa tapahtuvien muutosten, kuten limakalvojen kuivumisen ja ohentumisen vaikeuttaneen naisten sukupuolielämää. Vaikka yhdyntätiheys oli haastattelemillamme naisilla hieman harventunut, kuvasivat kaikki naiset parisuhteensa olevan edelleen seksuaalisesti aktiivinen. Vaihdevuosien vaikutusta seksuaalisuuteen on tutkinut myös Erkkola (1993), hänen mukaansa naisten seksuaalinen aktiviteetti jatkuu ainakin yleensä siihen saakka kuin hänen kumppaninsakin. Vaihdevuosiin tulleen naisen seksualiteettiin vaikuttivat voimakkaimmin leskeytyminen tai kumppanin terveyden heikkeneminen. Opinnäytetyössämme haastattelemamme naiset kokivat saaneensa tukea vaihdevuosimuutoksiinsa ympäristöltään. Työpaikalla oli paljon samanikäisiä naisia, joiden kanssa saattoi keskustella vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista. Honkasalo (1993) kertoo naisten vaihdevuositarinoihin liittyvän keski-ikäisten naisten yhteisiä ja ymmärrettäviä kokemuksia, joiden avulla voi ilmaista jotain olennaista naisena elämisestä. Haastattelemistamme naisista suurin osa oli valinnut hormonihoidon vaihdevuosioireitaan helpottamaan. Hoito oli koettu hyväksi, koska se lievitti kiusallisia vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilua. Nämä oireet koettiin erittäin kiusallisina erityisesti ihmisten kanssa työskennellessä. Haukkamaan (1996) mukaan suurin osa naisista aloittaa hormonikorvaushoidon vaihdevuosioireiden vuoksi. Hänen mukaansa oireet voivat oleellisesti haitata jokapäiväistä elämää, työssä oloa sekä työkykyäkin. Korvaushoidon avulla voidaan kiusalliset oireet poistaa tehokkaasti. Eräs haastattelemistamme naisista kertoi kieltäytyneensä hormonihoidoista. Syyksi tähän hän kertoi pelkonsa hormoneja kohtaan, hän myös korosti sitä, että on pärjännyt oireidensa kanssa ilman hoitojakin. Uusimpien tutkimustulosten mukaan hormonivalmisteiden

27 27 käyttäjämäärät ovat kääntyneet pitkään jatkuneen kasvun jälkeen laskuun. Syyksi tähän arvioidaan olevan hormonien ja rintasyöpäriskin lisääntymisen välisestä yhteydestä valmistuneet tutkimukset. Hormonihoitojen käyttö on vähentynyt maan kaikissa osissa ja eniten nuorimpien käyttäjien keskuudessa. (Salmi, Paldàn, Klaukka 2004.) Haukkamaa (1996) kuvaakin hormonihoitoa koskevan päätöksenteon olevan naisen oma valinta. Osa naisista kokee, että naisella pitää olla oikeus vanheta luonnollisesti, ilman hormonikorvaushoitoa.

28 28 7. POHDINTA 7.1 Opinnäytetyöstä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla vaihdevuosi-ikäisten naisten kokemuksia vaihdevuosien tuomista muutoksista elämänlaatuun. Koimme opinnäytetyöstä olevan hyötyä meille tulevina sairaanhoitajina, koska työpaikasta riippumatta tulemme kohtaamaan vaihdevuosi-ikäisiä naisia, niin potilaina kuin työtovereinakin. Naiset kokevat elämänlaatunsa muuttuneen vaihdevuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa perhesuhteiden muuttuminen sekä vaihdevuosioireet, jotka ovat vaikuttaneet jokapäiväiseen elämään, kuten työntekoon. Vaihdevuosi-iässä perhesuhteissa tapahtuu suuria muutoksia kun lapset muuttavat pois kotoa ja puolisot jäävät kahdestaan. Tämä koetaan uutena elämänvaiheena, jolloin aletaan jo odottaa lapsenlapsia. Tämä on myös aikaa jolloin puolisot opettelevat antamaan uudestaan aikaa toisilleen perheestä huolehtimisen sijasta. Perheen ja työtovereiden tuki koetaan merkittävänä vaihdevuosien aikana. Mielestämme vertaistuki on merkittävä apu uuden elämäntilanteen edessä, tätä korostivat myös haastattelemamme naiset. Heidän mielestään oli hyvä, että työyhteisössä oli paljon samanikäisiä naisia joiden kanssa oli mahdollista jakaa kokemuksia vaihdevuosista. Opinnäytetyössämme saadut tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. Useimmat aikaisemmat tutkimukset ovat lääketieteen alalta ja niissä on tutkittu lähinnä vaihdevuosioireita sekä hormonikorvaushoitoa. Naisten kokemuksia vaihdevuosista on sen sijaan tutkittu vähemmän. Koimme teemahaastattelun hyvänä valintana työmme tiedonkeruumenetelmäksi, koska sen avulla saimme läheisen kontaktin haastateltaviin. Mielestämme tämän menetelmän avulla pystyimme lähestymään naisia syvästi koskettavaa aihetta inhimillisellä tavalla. Teemahaastattelussa nousi esiin arvokkaita asioita, joita emme olisi välttämättä saaneet

29 29 kyselylomakkeen avulla. Mielestämme tämä menetelmä oli luotettava, koska tarkoituksenamme oli nimenomaan kuvata naisten kokemuksia ja tunteita heidän omilla sanoillaan. Haastattelemamme henkilöt olivat meille entuudestaan tuttuja, tästä johtuen uskomme että haastateltavien oli helppoa kertoa meille tunteistaan ja kokemuksistaan. Nykyään hoitotyössä korostuu näyttöön perustuva hoitotyön merkitys. Uusimpien tutkimustulosten käyttö oman työn apuna on merkittävä osa laadukasta hoitotyötä. Opinnäytetyömme myötä olemme kehittyneet myös tiedonhankinnassa. Olemme oppineet hakemaan tietoa erilaisista kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Olemme myös oppineet tekemään teemahaastattelun sekä analysoimaan sen tuloksia. Tämän prosessin myötä olemme oppineet tutkimuksen teon teorian sekä käytännön. Johtopäätöksenä voimme todeta, että vaihdevuosilla on merkitystä naisten elämänlaatuun. Elämänlaadussa muutoksia aiheuttavat muun muassa vaihdevuosien mukanaan tuomat oireet, perhesuhteiden muuttuminen sekä muutokset työn teossa. Vaihdevuosioireet ovat aina yksilöllisiä, eikä niiden alkamista ja muotoa tai voimakkuutta voida ennustaa. Naisen kohdatessa vaihdevuodet, on läheisten ja työkavereiden tuki ensiarvoisen tärkeää. Vaihdevuosioireita voidaan helpottaa erilaisten hoitojen avulla, on kuitenkin tärkeää muistaa, että jokaisella naisella on oikeus omiin valintoihinsa ja ratkaisuihinsa. Jokaisen oman tahdon kunnioittaminen on asia, johon hoitohenkilökunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatkotutkimushaasteena esitämme vuorotyön tekemisen vaikutusta vaihdevuosioireiden kokemiseen. Opinnäytetyössämme nousi esiin vuorotyön ja vaihdevuosien vaikutus omaan työssä jaksamiseen. Osa haastatelluista koki, että yövuorojen jälkeen unensaanti oli tullut hankalammaksi vaihdevuosien aikana. Opinnäytetyömme aihe on ollut mielenkiintoinen, innostava ja herättänyt monenlaisia ajatuksia vaihdevuosista. Työn tekemisen avulla olemme saaneet lisää kykyä ymmärtää läheisiämme ja työtovereitamme jotka kohtaavat vaihdevuosi-iän. Opinnäytetyömme antaa sosiaali- ja terveysalanopiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille tietoa siitä,

30 30 miten millaisia muutoksia vaihdevuodet tuovat naisen elämään ja millaista tukea he toivovat käydessään läpi vaihdevuosia. 7.2 Opinnäytetyön eettisyydestä ja luotettavuudesta Jo tutkimusaiheen valinta on eettinen ratkaisu. Tutkimuskohteen tai ongelman valinnassa kysytään, kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään. Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu on selvitystä vaativa tehtävä. Huomio kohdistetaan tiedonhankinta tapoihin ja koejärjestelyihin. Kun tutkimus kohdistuu ihmisiin, on erityisesti selvitettävä, miten henkilöiden suostumus hankitaan, millaista tietoa heille annetaan ja millaisia riskejä heidän osallistumiseensa sisältyy. Tutkimusetiikan kannalta tärkeitä asioita on käsitelty muun muassa ns. Helsingin julistuksessa vuodelta Siinä on lueteltu joitakin seikkoja, jotka on otettava huomioon pohdittaessa tutkimuksen eettisiä kysymyksiä. Niitä ovat seuraavat: Tutkimus ei saa vahingoittaa fyysisesti, psyykkisesti eikä sosiaalisesti tutkittavaa. Tutkimuksen hyötyä ja haittaa on verrattava keskenään eli tutkimuksesta saatavan hyödyn on oltava huomattavasti suurempi kuin haitan. Keskeistä on se, että tutkimus on siihen osallistuville vapaaehtoista ja että he voivat keskeyttää sen koska tahansa. Vastuu on tutkimuksen johtajalla. (Hirsjärvi ym. 2002, 26; Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1997, 27.) Tutkimme opinnäytetyössämme naisten kokemuksia vaihdevuosien mukanaan tuomista muutoksista heidän elämänlaatuunsa. Vaihdevuodet herättävät monenlaisia tunteita naisissa. Opinnäytetyötä tehdessämme otimme huomioon aiheeseen liittyvät tunteet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset. Haastateltavat naiset saivat vapaaehtoisesti päättää osallistumisestaan tutkimukseen. Tiedotimme haastateltaville etukäteen opinnäytetyömme aiheen, tarkoituksen ja toteuttamistavan. Kerroimme myös haastateltaville, että keskustelut nauhoitetaan ja nauhat tuhotaan tutkimuksen päätyttyä, osallistuminen tutkimukseen tapahtuu nimettömänä ja ilman mitään velvoitteita. Korostimme myös, että tutkimuksessa ei julkaista haastateltavien perhetaustoja eikä heidän työpaikkojaan.