30 Rakennusvirasto ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA. kansliat oimii henkilöasiaintoimif

Transkriptio

1 30 Rakennusvirasto HALLINNOLLINEN OSASTO ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA ja kansliat oimii henkilöasiaintoimif lintoon liittyvien tehtävien ten lautakunnan ja sen esityslistojen ja pöytäkirjojen lautakunnan päivärahoj en Henkilökt ihvuus oli (v.67) 19 (19) 5 ( 5) 36 (28) olevaa kk a v i J u u t i, kansliatoimiston päällikkönä varatuomari Eero Tyllinen sekä AimoHimberg sekä kand. Heikki Aho. 220

2 TAPATURMAT JA SAIRASTUMISET RAKENNUSVIRASTON TÖISSÄ 30. Rakennusvirasto Kertomusvuoden aikana vahingoittui kaikkiaan tapaturmaisesti rakennusviraston työmailla työntekijää. Heidät oli vakuutettu Vakuutusyhtiö Pohjolassa, mutta kaupunki on vastannut kaikista vakuutuksista aiheutuneista menoista. Nämä Vakuutusyhtiö Pohjolalle suoritetut tapaturmavakuutusmaksut, elinkorot yms. jakautuivat osastoittain markkamääräisesti seuraavasti: Hallinnollinen osasto Yleinen osasto (Konevarikko pl.) Konevarikko Talorakennusosasto Katurakennusosasto Puhtaanapito-osasto Puisto-osasto Yhteensä Tästä summasta oli vuoden 1968 aikana sattuneiden tapaturmien korvauksia noin 72 % eli Loput noin 28 % eli olivat vahvistettuja elinkorkoja, huoltoeläkkeitä ym. Henkilöasiaintoimistossa käsiteltiin kertomusvuoden aikana yhteensä 274 eläkeanomusta sekä 30 hautausavustusanomusta. Eläkkeelle siirtyi: iän perusteella 128 henkilöä sairauden perusteella 83» tapaturman perusteella...» Yhteensä 211 henkilöä eläkkeellä kuolleen leskelle 39 henkilöä Yhteensä 63 henkilöä Helsinki-mitali esitettiin myönnettäväksi 14 hengelle. Leskieläkkeitä myönnettiin: työsuhteessa kuolleen leskelle 24 henkilöä Kaupunkiliiton ansiomerkki esitettiin myönnettäväksi 58 hengelle. Rakennusvirastolle kertyi sairausvakuutuspäivärahamaksuja seuraavasti: Viranhaltijoista ja toimihenkilöistä Yleisen osaston osuudelta Talorakennusosaston osuudelta Katurakennusosaston osuudelta Puhtaanapito-osaston osuudelta Puisto-osaston osuudelta Yhteensä

3 YLEINEN OSASTO ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA ja palvelevat dessaan. Nämä ovat: kassa- ja t i 1 i t o i- misto, hankintatoimisto, järjestelytoimisto sekä k o n e v a- rikko. pal- Ull a Kontula, hankintatoimiston päälle e o Molander, järjes- Erkki Elomaa Eero Puomi. oli (v. 67) 2 ( 4) tunti- Hankintatoimiston henkilökunnan ja työntekijäin vahvuus oli (v. 67) 22 (22) vakinaista viranhaltijaa, 12 (11) työsopimussuht 1 ( 2) tilapäinen viranhaltija, 50 (46)

4 Järjestelytoimiston henkilökunnan vahvuus oli (v. 67) yhteensä: 30. Rakennusvirasto 1 ( 1) vakinainen viranhaltija, 12 (12) työsopimussuhteessa olevaa tunti- 2 ( 3) tilapäistä viranhaltijaa, palkkaista toimihenkilöä, Konevarikon henkilökunnan ja työntekijäin vahvuus oli (v. 67) yhteensä: 18 ( 18) vakinaista viranhaltijaa, 21 ( 21) työsopimussuhteessa olevaa tunti- 2 ( 2) tilapäistä viranhaltijaa, palkkaista toimihenkilöä, 241 (255) työntekijää. TOIMINTA Osastossa on kehitetty edelleen varsinaisten menojen määrärahojen käyttösuunnittelua ja velvotteiden valvontaa. Varastotoimintaa on ollut pääasiassa Oulunkylän varastolla. Järj estely toimisto on kiinnittänyt erikoista huomiota palkkausmenetelmiin, jonka vuoksi mm. työsuhdeasiainhoitaja siirrettiin 1968 alussa kassa- ja tilitoimistosta järjestelytoimistoon. Oma työkonekanta on poistojen vuoksi lisääntynyt vain hitaasti. Vuoden vaihteessa oli työmaiden käytössä 239 omaa ja 231 vuokrattua suurempaa työkonetta. KASSA- JA TILITOIMISTO Kassa- ja tilitoimiston tehtävät jakautuivat: kirjanpitoon, palkkalaskentaan. kassatoimeen sekä Tilitositteita kertyi yhteensä seuraavasti: kpl kpl maksumääräyksiä kassatositteita muistiotositteita Yhteensä

5 OMAISUUSTASE Aktiivat Rahoitusaktiivat: Kassavarat: Käteisvarat Shekkitili Postisiirtotili Ennakkokassavarat Velalliset: Sekalaiset Tulojäämät: Puhtaanapitomaksut Sekalaiset Varastot: Rakennustarvikkeita Koneosia Betoniputkia, sepehä ja mursketta Konttoritarvikkeita Muut tarvikkeet Konevarikon puolivalmiit työt Ennakkomenot: Pääomamenojen ennakot Talletetut vieraat arvopaperit Laskelmalliset saatavat: Nostamattomat määrärahat Kaupungin kassa, lähetetih

6 Passiivat Rahoituspassiivat: Velkojat: Veronpidätykset Työnantajan sosiaaliturvamaksut Sekalaiset Menojäämät: Sekalaiset Vapaina siirtyneet määrärahat: Varsinaiset menot Pääomamenot Sidottuina siirtyneet määrärahat: Varsinaiset menot Pääomamenot Talletetut vieraat varat: Arvopaperit Hels. kaup. virastot ja laitokset

7 Rakennusviraston menot vuosina *). Byggnadskontorets utgifter ären ). Expenditure of the Municipal Construction Office, ). Vuosi Ar Year Ed. vuosien siirtomäärä- Tilivuoden rahojen määrärahojen käyttö käyttö Förbrukning Förbrukning av överförda av räkenskaps- anslag från årets anslag tidigare år Sums used Sums trans- during finanferred from cial year previous year used Työllisyystyöt Sysselsättningsarbeten Provision of work Kaupungin muille virastoille ja laitoksille suoritetut työt Arbeten för stadens övriga ämbetsverk Work for other city departments and authorities Menot yhteensä Utgifter sammanlagt Total expenditure Todelliset Verkliga Actual Muunnettuina Transponerade Converted Yksityisille suoritetut työt Arbeten för privata uppdragsgivare Work for private people Muuntokerroin Transponerings koefficient Conversion coefficient Kaup. asukasluku Stadens invånarantal City pop u Sation Menot asukasta kohden Utgifter per invånare Expenditure per inhabitant , , , , , , , , , , x ) Menot todellisina sekä muunnettuina virallisen indeksisarjan»tukkuhinnat, kaikki tavarat jossa vuosi 1913 = 100» mukaan. Utgifterna verkliga samt transponerade enligt officiella indexserien»partiprisen, alla varor där året 1913 «100». *) Actual expenditure and expenditure converted according to the official index series»wholesale prices, all goods, in which 1913 = 100.» Rakennusviraston tulot vuosina ). Byggnads konto rets inkomster åren ). Income of the Municipal Construction Office, Vuosi År Year Todelliset Verkliga Actual Muunnettuina Transponerade Converted Muuntokerroin Transponeringskoeficient Conversion coefficient Vuotuinen lisäys (+)» vähennys( ) Ari g Ökning (+)» minskning ( ) Yearly increase (+)» decrease ( ) % % % % % % % % % % *) Tulot todellisina sekä muunnettuina virallisen indeksisarjan»tukkuhinnat, kaikki tavarat jossa vuosi 1913= 100» mukaan. *) Inkomsterna verkliga samt transponerade enligt off iciella indexserien»partiprisen, alla varor där året 1913 = 100». *) Actual income and income converted according to the official index series»wholesale prices, all goods, in which 1913 = 100.».226

8 Rakennusviraston varsinaiset menot ja näiden menojen kate vuosina ). Byggnadskontorets egentliga utgifter och dessa utgifters täckning åren *). Municipal Construction Office ordinary expenses and their cover *). Vuosi Ar Year Varsinaiset menot Egentliga utgifter Ordinary expenses Varsinaiset tulot Egentliga inkomster Ordinary revenues Varsinaiset menot muunnettuina Egentliga utgifterna transponerade Ordinary expenses converted Varsinaisista tuloista saatu kate muunnettuina Erhållen täckning genom egentliga inkomster som transponerats Cover from ordinary revenues converted % % Verovaroista saatu kate muunnettuina Av skattemedel erhållen täckning som transponerats Cover fromt taxation converted Muuntokerroin Transponeringskoefficient Conversion coefficient o o *) Menot ja tulot muunnettuina virallisen indeksisarjan»tukkuhinnat, kaikki tavarat jossa vuosi 1913 = 100» mukaan. *) Utgifterna och inkomsterna transponerade enligt officiella indexserien»partiprisen, alla varor där året 1913= 100». *) Expenses and revenues converted according to the official index series»wholesale prices, all goods, in which 1913 = 100» Laskutuksia Lähetteitä Tilivientejä n n Postisiirtomääräyksiä Pankkisiirtomääräyksiä Verrattuna edelliseen vuoteen tilitositteiden lukumäärä nousi 10,4 %, laskutuksen ja lähetteiden jäädessä melkein ennalleen tai jopa alhaisemmiksikin. Tili vientien lisä oh 7,6%, postisiirtomääräysten 5,1 % sekä pankkisiirtomääräysten 19,5 %. Hallinnollinen momenttikirj anpito suoritettiin edelleenkin kahdella Exacta-kirjanpitokoneella. Sivuotteena saatujen tietojen lävistykset reikäkorteille annetthn primääritietoina TKKrlle, jossa alamomenttikirjanpito suoritettiin. Velallisten reskontrakirj anpito oli ohjelmoitu Exacta-koneeseen ja velkojain reskontra hoidettiin kahdella Addokirj anpitokoneella. Palkkalaskenta suoritettiin TKK:ssa palkkalaskentaj aostomme antamien aikailmoitusten mukaisesti. Satamarakennusosaston työläispalkat maksettiin rakennusviraston kassa- ja tilitoimiston työläiskassanhoitajien toimesta. Rakennusvirasto toimii itsenäisenä kassavirastona. Kassanvaihto oli (v ). Verrattuna edelliseen vuoteen oli kassanvaihdon lisäys 27,3 %..227

9 Määrärahojen käyttö sekä kaupungin muille virastoille ja yksityisille suoritetut työt 1968 olivat seuraavat: Talousarviovuoden määrärahojen Muille virastoille käyttö suoritetut työt Edellisten vuosien Yksityisille suoritesiirtomääräraho- tut työt J en k^10 54 m Yhteensä Työllisyysmäärärahojen käyttö Rakennusviraston tulot olivat 1968yhteensä (v ) HANKINTATOIMISTO Varaston arvo oli Vuoden aikana käytetyn tavaran Vuoden aikana ostetun tavaran arvo oli arvo oli Varaston arvo oli Hankinnat Pääasiallisimmat tavaranhankinnat tehtiin kertomusvuonna lähinnä seuraavilta hankkijoilta: Julius Tallberg Oy Kesko Oy Helsingin kaupungin puutavara- ja polttoainetoimisto Teboil Oy Renlund Oy SOK Starckjohann Oy Paraisten kalkki vuori Oy Esso Oy Sahatun puutavaran hankinnat Helsingin kaupungin puutavara- ja polttoainetoimistolta olivat kuuden viimeisen vuoden ajalta seuraavat: standarttia standarttia » » » » Tavarantoimitukset rakennusviraston työmaille ja kaupungin muille laitoksille jakautuivat markkamääräisesti seuraavasti: Hankintatoimisto Talorakennusosasto Konevarikko Katurakennusosasto

10 Puhtaanapito-osasto Puisto-osasto Satamalaitos Muut kaupungin laitokset Yhteensä Kaupungin eri laitoksille ja virastoille on hankinnat suoritettu hankintasopimuksilla ja tilauksilla, jolloin tavara on toimitettu liikkeestä suoraan asianomaiselle laitokselle tai virastolle. Samanlaista hankintamenettelyä on osaksi käytetty myös rakennusviraston omille osastoille tapahtuneissa hankinnoissa. Toimiston suorittamien aine- ja kulutustarvike- sekä kone- ja kalustohankintojen kokonaisarvo oli Tulot Toimistolla oli kertomusvuoden aikana vuokratuloja vieraille lainatuista työkaluista, työkoneista ja lipuista , sekä suoritetuista kuljetuksista JÄRJESTELYTOIMISTO Tutkimukset ja selvitykset Osastojen ja toimistojen pyynnöstä sekä oma-aloitteisesti on suoritettu mm. seuraavia selvityksiä ja tutkimuksia: Katurakennusosastolle Valmistuneet Selvitys kuorma-autojen optimikuormien määristä maansiirtoajossa. Tutkimus kaivukoneiden työsaavutuksista. Tutkimus murskeen ajosta. Tutkimus paaluttamisesta. Eräitä urakointiin liittyviä työntutkimuksia. Keskeneräiset Tutkimukset nurmikoiden kevätsiivouksesta ja paikkaamisesta, mullan levittämisestä, puiden istuttamisesta sekä taimistojen perkaamisesta. Aluekohtainen työinventointi- sekä palkkausj ärj estelymahdollisuuksien selvittäminen. Kasvihuoneiden töiden uudelleen] ärj estely. Talorakennusosastolle Valmistunut Tutkimus Jakomäen lastentalon elementtien asentamisesta..229

11 Konevarikolle V almistuneet Tutkimus traktoriharjojen purkamis- ja kokoonpanotyöstä, lakaisukoneiden harjojen kunnostamisesta sekä autonlavojen rakentamisesta. Keskeneräiset Tutkimus puistonpenkkien kunnostamisesta ja maalaamisesta sekä työkoneiden ja moottoriajoneuvojen korjauksista. Muita tutkimuksia ja selvityksiä Tilastollisia tutkimuksia maansiirtoajoista. Tutkimuksia louhintatöihin liittyvistä seikoista. Tutkimuksia hetteen kuljettamisesta; jatkuu edelleen. Selvitetty rakennusvirastoon mahdollisesti perustettavan oman kuljetuskeskuksen tarpeellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Jatkuvia tehtäviä Laskentatoimen kehittäminen ja kokeileminen. Lomakeasioiden sekä puhelinluetteloita koskevien asioiden hoitaminen. Kertomusvuonna suunniteltiin mm. 35 lomaketta ja lomakesarjaa. Aloitetoimikunnalle annettiin kaikkiaan yhdeksän lausuntoa tehdyistä aloitteista. Eräät toimiston henkilökunnasta luennoivat eräissä erilaisissa kaupungin järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Työsuhde- ja palkkausasiat Edellisen vuoden lopulla aloitettuja töitä työsuhde- ja palkkausasioiden kehittämiseksi jatkettiin. Sitä silmälläpitäen kerättiin varteenotettavia tietoja, joiden perusteella laadittiin suunnitelmia uusiksi toimenpiteiksi palkkauksen järjestämisessä. Osa niistä toteutettiin katurakennusosastolla. Työsuhdeasioissa kehitys jatkui vastaavasti. Kertomusvuonna mm. järjestettiin selostustilaisuuksia sekä käytiin työmaaneuvotteluja uuden työehtosopimuksen ja työaikalain soveltamiseksi. Edelleen valmisteltiin rakennusviraston työntekijäin työsääntöjen uusimista sekä osallistuttiin eräisiin palkkalautakunnan järjestämiin työsääntöjä koskeviin neuvotteluihin. Työturvallisuustoiminta TyöturvaUisuustoiminnassa on kiinnitetty päähuomio asenteiden muokkaamiseen ja työturvallisuustoiminnan välttämättömyyteen. Valistustyössä on käytetty apuna 118 työpaikalla olevia kahden miehen työturvallisuuselimiä. Ne ovat suorittaneet työmail-.230

12 laan tarkastuksia ja antaneet asiaankuuluvia neuvoja ja ohjeita. Työturvallisuusorganisaation jäsenille on järjestetty useita valistus- ja neuvontatilaisuuksia. Työmaille on lähetetty tarpeiden mukaisesti varoitus- ja ohjetauluja. Vuoden aikana on valmistunut tutkimus vastuukysymyksistä työturvallisuudessa sekä tutkimus työturvallisuusasioiden hoitamisesta ja kehittämisestä rakennusvirastossa. Työturvalhsuuselimien lisäksi myös rakennusviraston työturvallisuustarkastaj a on tehnyt lukuisia tarkastuksia erilaisilla työmailla. Kertomusvuoden aikana vahingoittuneiden henkilön tapaturmat jakautuivat seuraavasti: tapausta tapausta Kuukausipalkkaiset Hankintatoimisto 13 8 Konevarikko Talorakennusosasto Katurakennusosasto Puhtaanapito-osasto Puisto-osasto Yhteensä Työllisyysmiehet Kaikkiaan tapaturmia Väestönsuojelutoiminta Rakennusviraston toimesta perustettavien lukuisten vss-yksiköiden sijoitus- ja määräyskortistoa on pidetty jatkuvasti yllä. Vss-yksikköihin sijoitettuja henkilöjä on lä hetetty sijoitustaan vastaaville kursseille. Koulutustoiminta Toimintavuoden aikana on pidetty koulutuskortistoa rakennusviraston henkilökunnasta ja lähetetty yhteistoiminnassa osastojen kanssa kaikkiaan 953 henkilöä erilaisille kursseille ja valistustilaisuuksiin. Erikoistehtäviä»Henkilökuntaopas»-julkaisun toimittaminen; jatkuu edelleen.»helsingin kaupungin rakennusviraston toimintakertomus 1967» suunnitteleminen toimittaminen ja taitto. KONEVARIKKO Konekorjaamo on suorittanut kertomusvuonna konevarikon työkoneiden korjauksia sekä laskutusta vastaan konepaja-, pelti- ja puutöitä kaupungin kaikille laitoksille. Konekorjaamon sähkötyöryhmä on huolehtinut rakennusviraston työpaikkojen sähkölaitteiden huollosta ja korjauksista. Autokor j aamo on suorittanut pää-.231

13 asiallisesti kaikki kaupungin omistamien autojen korjaukset, palolaitosta ja liikennelaitosta lukuunottamatta. Se on huoltanut myös yleistraktorikaluston sekä puhtaanapitokoneet ja -välineet. Autokorjaamolla käytettiin kuluneen vuoden aikana yhteensä kpl kuorma-, henkilö-, paketti- ja erikoisautoja sekä traktoreita erilaisissa korjauksissa, minkä lisäksi suunnilleen samalle määrälle ajoneuvoja suoritettiin huoltotoimenpiteitä. Suoritetut työt jakautuivat laskutuksen mukaan seuraavasti: Puhtaanapito-osasto HKR-hankintatoimisto Katurakennusosasto Talorakennusosasto Satamalaitos Puisto-osasto Konevarasto Muut kaupungin laitokset Yhteensä Puolivalmiita töitä Yhteensä Vuoden aikana jakautuivat konevaraston työkoneiden vuokratulot seuraavasti: Katurakennusosasto Puhtaanapito-osasto Satamalaitos Talorakennusosasto Puisto-osasto Muut kaupungin laitokset Yhteensä Omien koneiden työhönsijoituksia tapahtui vuoden aikana 2128 kertaa. Työtilaisuuksia saatiin vuoden aikana konekorjaamolle kpl ja autokorjaamolle kpl eli yhteensä kpl..232

14 TALORAKE N N U SOSASTO ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Talorakennusosastoon kuuluvat suunnittelutoimisto, työtoimisto ja koneteknillinen toimisto. Henkilökunnan vahvuus oli (v. 67) yhteensä: 60 ( 56) vakinaista viranhaltijaa, 4 ( 4) tilapäistä viranhaltijaa, 136 (124) työsopimussuhteessa olevaa kk.- palkkaista toimihenkilöä. Näistä oli arkkitehtejä 26 ja insinöörejä 33. Osaston päällikkönä toimi vs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen. Suunnittelutoimiston päällikkönä toimi vs. I apulaiskaupunginarkkitehti Ossi Leppämäki. Ulkopuolisten arkkitehtitoimistoj en suunnittelutyöt valvoi II apulaiskaupunginarkkitehti Mikko Karjanoja. Työtoimiston päällikkönä toimi työpäällikkö, dipl.ins. Esko Toivola. Koneteknillisen toimiston päälhkkönä toimi I koneinsinööri, dipl.ins. Heikki Ranki. TYÖNTEKIJÄT Osaston työmailla oh työntekijöiden koko henkilöä ja naismäärä urakoitsijatyöt mukaanluettuna henkilöä..233

15 TOIMINTA Talorakennusosaston tehtävänä on huolehtia kaupungin yleisiin töihin sisältyvien uudisrakennusten ja rakennusten perusparannusten suunnittelu-, rakentaja- ja rakennuttajatehtävistä. Osaston arkkitehdit ja insinöörit ottavat asiantuntijoina osaa eri hallintokuntien suorittamaan rakennuskohteiden esisuunnitteluun. Osasto suorittaa eri hallintokuntien tilauksesta rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöitä. Lisäksi osasto suorittaa kaupungin rakennusten lämmöntarkkailua sekä lämmitys- ja ilmanvaihtolaitosten huolto- ja säätötehtäviä. Yleisten väestönsuojien ja asuntoalueitten yhteisväestönsuojien suunnittelu ja rakennuttaminen on siirretty talorakennusosaston tehtäväksi 1967 aikana. Kuluneena vuonna on rakennuskohteiden esisuunnittelussa tapahtunut kehitystä. Rakennusohjelmien valmistumiseen riittävän ajoissa ennen suunnittelutyön aloittamista on kiinnitetty hallintokunnissa erityistä huomiota. Aikaisemmin toimineet koulurakennuskomitea, vanhainkotikomitea ja urheilupuistotoimikunta sekä 1966 perustettu hoitolaitosten suunnittelutoimikunta ovat toimineet taloussuunnitelmaan perustuvan kokonaisohjelman mukaisesti ja saavuttaneet huonetilaohj elmien valmistamisessa raken- Huomattavan suuria rakennussuunnitelmia oli tekeillä 97. Näistä oh 55 kohdetta suunnittelutoimiston tehtävänä ja 42 oli annussuunnittelu- ja rahoitusaikataulun. Samoin lastensuojelun ja lastentarhain rakennusten osalta ovat hallintokunnat taloussuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Kunkin suunnittelutehtävän aikataulu ja yksityiskohtaiset ohjeet eri suunnittelijöiden ja rakennuttajan tehtävistä on määrätty suunnitteluselosteessa. Suunnitelmien valmistumisessa on pystytty pääpiirteittäin seuraamaan rahoitusaikataulua. Kansakoulujen kohdalla ovat eräät suunnitelmat valmistuneet jo ennen talousarviossa edellytettyä aikaa. Talorakennusosaston suunnittelutoimistossa on pyritty kehittämään ryhmätyötä, jolloin keskisuurten kohteiden suunnittelu on voitu tehdä omana työnä. Sairaalarakennusten osalta ovat jaospäälhkköä vastaava arkkitehti ja työryhmä hoitaneet sekä ulkopuolisten sairaalasuunnittelutöiden valvonnan että osaston oman sairaalasuunnittelun. Työmaiden ohjelmointitehtävissä on työtoimistossa toiminut ohj elmointiryhmä. Rakennusvirasto on liittynyt rakennusalan ATK-ryhmän jäseneksi. Uudisrakennusten tilavuuteen nähden on 90 % käynnissä olevista omista työmaista ohjelmoitu ja valvottu ryhmän toimesta. Suunnittelutoimisto nettu yksityisten arkkitehtitoimistoj en tehtäväksi. Toimiston rakennesuunnittelij at laativat.234

16 rakennepiirustukset 32 työtä varten. Ulkopuolisilla rakennesuunnittelutoimistoilla oli tekeillä yhteensä 53 eri rakennuksen töiden suunnittelu. Lisäksi on yleisiä väestönsuojia ollut suunnitteilla yhteensä 15, joista ulkopuolisilla suunnittelijoilla on ollut tekeillä 4 yleissuunnitelmaa. Tärkeimmistä vireillä olleista suunnittelutöistä mainittakoon seuraavat rakennuskohteet: Yleisen kunnallishallinnon rakennukset: Konsertti» ja kongressitalo, Kaupungintalon korttehen 30 ja 31 saneeraus, Töölön kirjastotalo sekä Vallilan virastotalo. Sairaalatoimen rakennukset: Laakson ja Nikkilän sairaalain muutos- ja perusparannustyöt, Nikkilän ja Röykän sairaalain uudet henkilökunnan asuinrakennukset, Sairaanhoitajakoulu sekä Itäinen lääkäriasema. Huoltotoimen rakennukset: Myllypuron sairaskoti ja sen henkilökunnan asuinrakennus, Pukinmäen, Pihlajamäen ja Laajasalon vanhusten asuntolat, Koskelan G-rakennuksen saneeraus sekä Tervalammen työlaitoksen hoidokkirakennus ja aluelämpökeskus Rakennusvirasto Lastensuojelutoimen rakennukset: Teinilän ja Metsäkummun hoitokodit, Outamon vas- Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen laajennustyöt ynnä rakennusviraston uusi toimitalo,! taanottokodin sauna- ja pesularakennus, Hyvösen Pohjoinen Makasiinikatu 9. lastenkoti, Erityislastenkodin ja Nuor- ten työkodin rakennukset, MeUunkylän vastaanottokodin Väestönsuojat: Myllypuron, Graniittitien, D-osaston rakennukset, Sola- kaihon erityiskoulun rakennus sekä Kiliin- Liusketien ja Kasteholmantien alueväestönsuojat, Erottajan kalliosuojan laajennus i sekä mäen keskuslaitos. Lastentarhoin rakennukset: Kontulan, Jakomäen, Yliskylän, Etelä-Haagan, Kannelmäen toisen, Pihlajamäen toisen, Leppäsuon, Tapanilan, Kontulan toisen ja Vuosaaren lastentarhan rakennukset sekä Siilitien, Lahnalahden ja Hesperian puistojen leikinohjaajani rakennukset. Kansakoulurakennukset: Jakolan, Yliskylän, Kontulan, MeUunmäen, Puotinharjun, Vuosaaren ja Tahvolammen uudet koulurakennukset sekä Munkkiniemen, Aleksis Kiven ja Kallion kansakoulujen muutos- ja perusparannustyöt. A mmattioppilaitokset: Erikoisammattikoulu sekä Kampin ammattikouluj en rakennusten muutos- ja perusparannustyöt. Urheilupuistojen rakennukset: Pirkkolan urheilupuiston II-vaihe, Myllypuron urheilupuiston, Tahn, Herttoniemen, Pikkukoski- Veräjänmäen, Pukinmäen ja Oulunkylän urheilupuistot sekä eräiden urheilukenttien pukusuoj arakennukset. Rakennusviraston rakennukset: Kyläsaaren, Herttoniemen ja Viikin puhdistamojen sekä Dagmarinkadun yleinen väestönsuoja. Työtoimista Kertomusvuoden aikana valmistuneet rakennukset: Urakalla m 3 ] Pihlajamäen vanhusten m 3 Erikoisammattikoulu asuintalo

17 nr Solakallion erityiskoulu Tilapäisiä kansakouluja 5 kpl m 3 m 3 Nikkilän sairaalan rakennus nro Omana työnä m Pirkkolan urheiluhalli Jakomäen kansakoulu Hoitokoti Teinilä Pakilan kansakoulun saneeraus Munkkiniemen kansakoulun saneeraus m 3 m 3 Kasteholmantien kalliosuoja Jakomäen lastentarha Yliskylän lastentarha Yhteensä tekeillä olevat uudisrakennus- ja saneeraustyöt: kellari Röykän sairaalan asuntolat Tervalammen työlaitoksen hoidokkirakennus sekä Urakalla m Konserttitalo Pukinmäen vanhusten asuintalo Yliskylän kansakoulu Nikkilän sairaalan asuntolat Nikkilän sairaalan juurikasm* nr aluelämpökeskus 630 Töölön kirjasto Omana työnä m 3 Jakomäen lastentarha Jakomäen kansakoulu Yliskylän kansakoulu Kaupungintalon saneeraus, I-vaihe Koskelan sairaskodin G-rakennuksen saneeraus Virastotalo, Pohjoinen Makasiinikatu Myllypuron sairaskoti Puotinharjun kansalaiskoulu 3. m 3 lu Kontulan kansakoulu (aloitettu ) Laakson sairaalan itäisen potilasrakennuksen saneeraus Kivelä-Hesperian B-tornitalon muutos hoitotiloiksi Kaihon kansakoulun saneeraus Yhteensä

18 Koneteknillinen toimisto Koneteknillinen toimisto hoitaa LVI-teknilliset, sähköteknilliset sekä muut koneteknilliset tehtävät talorakennusosaston rakennuskohteissa ja antaa asiantuntija-apua kaupungin eri laitoksille ja hallintokunnille. Suunnittelutehtävät on hoidettu pääosaltaan ulkopuolisten suunnittelutoimistoj en avulla. Asennustyöt on teetetty urakoitsij aliikkeillä. Suurin työkohde on ollut konsertti- ja kongressitalo. Kuluvan vuoden aikana on toimiston organisaatiota kehitetty yleisten töiden lautakunnan tekemän organisaatioehdotuksen periaatteiden mukaisesti. TALORAKENNUSOSASTON TYÖKOHTEISIIN KÄYTETYT MÄÄRÄRAHAT Yleisen kunnallishallinnon rakennukset Oikeus- ja järjestystoimen rakennukset Palotoimen rakennukset Sairaalatoimen rakennukset Huoltotoimen rakennukset Lastensuoj elutoimen rakennukset Eri laitosten perus Kansakoulujen rakennukset Ammattioppilaitosten rakennukset Lastentarhain rakennukset Kirjastorakennukset Museorakennukset Erinäiset rakennukset Urheilu- ja retkeilytoimen rakennukset Väestönsuojat Eri laitosten laskuun suoritetut vuosikorjaustyöt korjaustyöt Yhteensä

19 KATURAKENNUSOSASTO ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA suun- ja t y ö toimis- nittelutoimisto to, alai- ; oli (v. 67) 116 (112) 1 ( 1) 195 (181) dipl. ins. Seppo dipl. ins. Paavo H y ö m ä k i. Yli-insinöörin tehtäviä hoiti dipl. ins. Risto Nurmisalo. TYÖNTEKIJÄT oli kokoja Suunnittelutoimis tehtäväksi 238

20 mat asemakaavoitettavien alueiden viemäröimiseksi ja uusien tai uusittaviksi ehdotettujen katujen tasaamiseksi. Työtoimiston tehtäviin kuuluu: johtaa ja valvoa katurakennusosaston työvoimalla suoritettavia em. rakennus-, korjaus» ja kunnossapitotöitä sekä antaa vastaavia töitä urakoitsijoille ja valvoa niitä. Työtoimisto suorittaa myös johtoverkkoihin liittyviä töitä kaupungin vesilaitokselle ja sähkölaitokselle. Katurakennustoiminta on jaettu alueellisesti neljään katurakennuspiiriin, joiden kunkin johdossa on piiri-insinööri. Näiden lisäksi muodostavat kadunpäällystystyöt ja vie- märityöt kummatkin oman, koko kaupungin alueen käsittävän erityispiirin. Katu- ja viemärityöt on suoritettu pääasiallisesti kaupungin omalla työvoimalla, mutta asfalttipäällystystöitä, siltoj a, j ätevedenpuhdistamoja ym. on annettu erikoisliikkeiden suoritettavaksi urakalla. Katurakennusosastolla on oma putki valimo, tielaboratorio, v ;; e- dentutkimuslab oratorio sekä mittaus- j a maaperätutkimusryhmä. Kuten edellisenäkin vuonna on katurakennusosasto hoitanut kertomusvuonnakin yksityistielaissa tarkoitetun tielautakunnan käsittelemien asioiden valmistelun. TOIMINTA Osaston toiminnan taloudellinen tulos 1968 käy ilmi seuraavasta talousarviossa olevien menojen ja tulojen sekä kirjanpidon osoittamien todellisten menojen ja tulojen välillä tehdystä vertailusta: Menot Varsinaisten menojen osalta Pääomamenoj en osalta Yhteensä Käyttövaroista myönnetty Työllisyysmäärärahoista myönnetty Määrärahaa kaikkiaan M Menot M Siirto seuraavalle vuodelle M Säästö M 24,01 22,7 8 1,41 0,22 109,35 68,34 40,97 0,03 133,3 6 91,12 42,3 8 0,25 0,42 0,29 0,11 0,01 16,94 13,22 3,70 Tulot Talousarvioon Todelliset Ylijäämä Kokonaisbruttomenoista 104,63 M oli merkitty tulot katusakennusosaston välittömiä kustannuk- M M M sia 96,72 M. Näistä olivat uudisrakennus- 4,09 4,30 0,21 töiden kustannukset yhteensä 81,80 M.239

21 sekä korjaus- ja kunnossapitotöiden, puhdistamojen ja pumppaamoiden kustannukset yhteensä 14,92 M. Kustannusten jako käy ilmi yksityiskohtaisemmin seuraavasta yhdistelmästä: Vuoden 1968 aikana rakennettujen katujen pituudet ja pinta-aiat. Under år 1968 anlagda gators längd och areal. Lengths and surface areas of streets built in Kaupunginosa Stadsdel City district N:o Nr. Nr. Kadun tai sen osan pituus Gatans eller gatudelens längd Length of street or section Ajorata Körbana Driving lane Rakennettu katuala, m* Anlagd gatuareal m s Street surface area built m" Pyörätie Cykelbana Cycle path Jalkakäytävä Trottoar Pavement Yhteensä Sammanlagt Total Kallio Berghäll Etu-Töölö Främre Tölö Käpylä Kottby Oulunkylä Åggelby Haaga Haga Lauttasaari Drumsö Konala Kånala Pakila Baggböfe Pukinmäki Bocksbacka Malmi Malm Tapan i n kylä Staffansby Suutarila Skomakarböle Suurmetsä Storskog Kulosaari Brändö Herttoniemi Hertonäs Tammisalo Tammelund Vartiokylä Botby Pitäjänmäki Sockenbacka Mellunkylä Mellungsby Laajasalo Degerö Yhteensä Sammanlagt Total

22 U uäisrakennustyöt: M M kadut 32,7 7 viemärit pumppaamoineen. 23,39 puhdistamot 12,13 urheilulaitokset 0,28 työllisyystyöt 13,22 81,80 Korjaus- ja kunnossapitotyöt: kadut ja viemärit 4,62 M M liikennemerkit 1,65 katuvalaistus 5,07 yleiset vesipostit 0,39 11,73 Käyttö ja hoito: puhdistamot ja pumppaamot 3,19 3,19 Yhteensä 96,72 KADUT, TIET JA YLEISET PAIKAT Katujen korjaus-, kunnossapito- ja päällystystyöt Päällystettyjen katujen kunnossapitokustannukset ohvat yhteensä Päällysteiden uusimiskustannukset ohvat yhteensä Sorateiden korjaus- ja kunnossapitokustannukset olivat yhteensä Yksityiset urakoitsijat suorittivat osaston tilauksesta päällystystöitä seuraavasti: Ajoradan päällystämistä: valuasfaltilla m 2 hiekka-asfalttibetonilla » asfalttibetonina » kantavaa kerrosta bitumisoralla » Jalkakäytävien päällystämistä: asfalttibetonilla » valuasfaltilla 4 846» hiekka-asfalttibetonilla 325 Pihamaan päällystämistä: asfalttibetonina » Asfalttipäähystekorj auksia m 2 Viemärikanaalien päällystämistä » Kivikatujen muuttamista asfalttipäällysteisiksi: I vaihe 2 729» II vaihe 7 139» Yhteensä m 2 Ajoradan paikkausta: kuumalla massaua tn kylmällä massalla 57» Omana työnä suoritettiin ajoradan paikkaamista: kuumana massalla (valuas- kylmäuä massaua (Korsalfalttia) 2 027,3 tn massaa) 1 830,8» 16 - Hels. kaup. virastot ja laitokset

23 Suurimmista päällystystöistä mainittakoon: 1. Itäväylän päällystäminen välillä Hopeasalmen silta Linnanrakentaj antie, kulutuskerros. 2. Itäväylän ja Viikintien risteys, sidottu kantava kerros. 3. Kehätiereitti välillä Klamintie Lahdentie, sidottu kantava kerros. 4. Lauttasaarentie välillä Lemissaarentie Lauttasaaren mäki, kulutuskerros. 5. Jakomäen kadut, sidottu kantava kerros. 6. Hakaniemen sillan pohjois- ja eteläpään liittymät. Liikenteen järjestelyt Kaupunginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan määräyksestä tehtiin lukuisia erisuuruisia liikennejärjestelyjä, joista suurimmista mainittakoon: 1. Abraham Wetterintie Linnanrakentaj antie, risteys. 2. Mallaskatu Hietalahdenranta. 3. Siltasaarenkatu II linja Porthaninkatu, risteys. Liikennemerkki- ja ajoratamerkintä- sekä suojakaidetöitä tehtiin seuraavasti: Kaistaviivoja maalattu jm Kaistaviivoja tehty massasta » Paikoitus vii vo ja maalattu » Reunaviivoja maalattu » Reunaviivoja tehty massasta » Suojateitä maalattu » Sebrasuojateitä maalattu m 2 Sebrasuojateitä tehty massasta » Ajoratanuolia tehty massasta kpl Linja-autopysäkkejä maalattu.. 267» Uutta suojakaidetta tehty 472 jm Suojakaiteita korjattu 1 277» Suojakaiteita maalattu 2 430» Uusia liikennemerkkej ä asennettu 869 kpl Liikennemerkkej ä uusittu 3 792» Liikennemerkkej ä oikaistu » Tankoja uusittu 992» Liikennemerkkej ä poistettu 164» Maalia käytettiin kaikkiaan kg. Edellämainittuj en töiden kustannukset nousivat yhteensä markkaan, josta liikenteen järjestelyihin varattua määrärahaa käytettiin markkaa ja kunnossapitomäärärahasta liikenne- ja kaistamerkkeihin varattua määrärahaa markkaa. Katuvalaistus Katuvalaistuksen ja sinisen alueen satamavalaistuksen kustannukset olivat yhteensä Yleiset vesipostit Yleisten vesipostien, Kauppatorin ym. suihkukaivojen vedenkulutuksen, hoidon ja kunnossapidon kustannukset olivat yhteensä Uudet kadut ja tiet Uusien katujen ja teiden sekä niihin laskettavien muiden töiden kustannukset olivat yhteensä , josta työllisyystöiden osuus oli

24 Uusia katuja rakennettiin seuraavat neliömetrimäärät: Ajorataa m 2 mainittakoon My llymestarintien Polkupyörätietä 2 396» (pituus m, pinta-ala m 2 ), P i h- Jalkakäytävää » la j amäen tien (pituus m, pinta- Yhteensä m 2 ala m2 )> V ä 1 i t a 1 o n t i e n (pituus m, pinta-ala m 2 ), Seppämes- Kertomusvuonna rakennet- tarintien (pituus 860 m, pinta-ala tujen katujen ja katuosuuk- i3 652 m 2 ) ja J a k o m ä e n t i e n (pituus sien yhteispituus oli m. 720 ^ pinta-ala m 2 ) rakentaminen Kadunrakentamistöistä on valtaosa suori- asemakaavan mukaiseen sijaintiin ja leveytettu esikaupunkialueilla, joissa asemakaa- teen sekä 11 ä v ä y 1 ä n Viikin liittyvoitettujen alueiden teiden rakentamisesta män (pinta-ala m 2 ) sekä 11 ä v ä y- kaduiksi on jatkettu ja kokonaan uusia lii- Iän ja Marj ajiiementien eritasoriskenneväyhä rakennettu. teyksen (pituus 580 m, pinta-ala m 2 ) Huomattavimmista katurakennustöistä rakentaminen. SILLAT Kertomusvuonna valmistyi Itäväylän Viikintien liittymässä 2 siltaa, M o- reenitien alikulkutunneli Pihlajam ä e s s ä, Marjaniemen alikulkutunn e 1 i sekä Huopalahdentien ja Vehkalahdentien jalankulkusillat, näistä Moreenitien alikulkusilta katurakennusosaston omana työnä. Kustannukset nousivat. yhteensä markkaan. Itäväylän Viikin liittymän 9 siltaa, joista ensimmäisen rakentaminen aloitettiin 1966, ovat täten kaikki valmistuneet. Näiden siltojen kustannukset ovat olleet yhteensä markkaa. MITTAUS- JA TUTKIMUSTYÖT Mittaus- ja maaperätutkimusten kustannukset olivat TIELABORATORIO Tielaboratorion kustannukset kohdistuivat pääasiassa kestopäällystystöiden valvontaan sekä kiviaines- ja viemäriputkitutkimuksiin. Yhteensä tutkittiin eri näytettä, joista tehtiin kaikkiaan analyysiä ja määräystä. VIEMÄRIT Korjaus, kunnossapito ja uusiminen Viemärien korjaus- ja kunnossapitokustannukset olivat yhteensä

25 Uudet viemärit Uusien viemäreiden rakentamiskustannukset olivat yhteensä , josta työllisyystöiden osuus oli Kertomusvuonna rakennettiin uusia viemäreitä kaikkiaan m, josta katurakennusosaston rakentamaa oli m ja ai u e r a k e n t a j i e n rakentamaa m. Rakennettuj en viemäreiden yhteispituus oli suurempi kuin minään aikaisempana vuonna, ylittäen edellisen vuoden tuloksen lähes metrillä. Tämä johtuu etupäässä siitä, että valtaosa katurakennusosastolla työllisyystöihin osoitetuista työntekij öistä, joiden määrä kertomusvuonna vaihteli , on käytetty viemäröintitöihin. Voidaankin sanoa, että Helsingin kaupungin kunnallisteknilhsten töiden painopiste oli 1968 esikaupunkialueiden viemäröintitöissä. Huomattavimmista viemäritöistä mainittakoon Kyläsaaren viemärivedenpuhdistamon eteläinen kokoojaviemäri, jonka kautta kantakaupungin viemärivesiä tullaan johtamaan Kyläsaaren puhdistamoon. Viemäri valmistui syyskuussa JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT JA PUMPPAAMOT Rakennustyöt Vuoden 1968 aikana käytettiin puhdistamoiden rakentamiseen , pumppaamoiden rakentamiseen sekä ruoppaustöiden suorittamiseen Kertomusvuonna saatiin Herttoniemen puhdistamon laajennustyö ja prosessin käynnistys loppuunsuoritetuksi. Kyläsaaren uuden puhdistamon rakentaminen on ollut koko vuoden käynnissä. Viikin puhdistamon laajennuksen rakennustyöt, Vuosaaren lopullisen puhdistamon tontin valmistavat työt sekä Vart iokylän pumppaamon rakennustyöt on aloitettu. Puhdistamoiden jäteveden poisto järjestelyihin liittyvinä oli käynnissä Vu osaaren puhdistamon poistotunnelin louhinta ja meriosan puuputken rakentaminen sekä Herttoniemen puhdistamon entisen purkualueen ruoppaukset Poro-jaLoppilahd i s s a ja Iso-Huopalahden ruoppaus Talin puhdistamon edustalla. Käyttö Vuoden 1968 päättyessä oli käytössä 27 pumppaamoa, 9 biologista keskuspuhdistamoa sekä Vuosaaren lammikkopuhdistamo. Kyläsaaren vanha puhdistamo on ollut uuden laitoksen rakentamistöiden takia vain osittain käytössä ja Lauttasaaren puhdistamon biologisen osan toiminta on ollut korjaustöiden takia pysähdyksissä kolme kuukautta. Puhdistamoiden käyttökustannukset olivat Pumppaamoiden käyttömenot olivat

26 Jätevesiä koskevat sopimukset muiden kuntien kanssa Voimassa olevan sopimuksen mukaisesti Helsingin maalaiskunta maksoi kaupungille Suut arilan pumppaamon käyttökustannuksista , Pukinmäen pumppaamon osalta vastaavasti sekä Viikin puhdistamon käyttömenoista Kesäkuun 13 päivästä 1968 Viikin puhdistamoon on tullut maalaiskunnan viemäristön kautta myös Keravan kauppalan jätevesiä. Vuosaaren puhdistamon ja poisto johdon kustannuksista on Helsingin maalaiskunnan osuus ollut ,55 ja Vartiokylän pumppaamon kustannuksista noin Espoon kauppalan kanssa Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen yhteisestä merialueen tutkimuksesta. Espoon osuus oh 1968 merivesitutkimusten kustannuksista ,40. RAJASAAREN LABORATORIO Merivesitutkimukset ovat olleet suurimmalta osaltaan biologisia tutkimuksia, koska puhdistettujen jätevesien suurimpana haittana on niiden sisältämien kasvinravinteiden aiheuttama liian runsas kasviplanktonin tuotanto. Lisäksi on tutkittu jätevesien laimentumista ulkomerellä, pilaantumisen vaikutusta bakteereihin, pohjaeläimiin, ran- takasveihin ja pohjalietteeseen, sekä meren kemiaa ja fysiikkaa valmistui viisi automaattista mittausasemaa käsittävä järjestelmä, jolla selvitetään merenlahtien vedenvaihtoa. Laboratorion käyttömenot olivat 1968 yhteensä PALOKAIVOT Palokaivojen ja altaiden kunnossapitokustannukset olivat 1968 yhteensä UUDET URHEILULAITOKSET Urheilulaitosten rakentamiskustannukset ohvat 1968 yhteensä VÄESTÖNSUOJAT Kertomusvuoden aikana valmistui Kanavapuiston väestönsuojan sisätyöurakka. TYÖLLISYYSTYÖT Työllisyystöihin käytettiin kertomusvuonna yhteensä

27 Puhdistamoiden toiminta Verksamheten vid reningsanläggningarna Activities of the purification plants in Puhdistamo Reningsanläggning Purification plant Tali Rajasaari Råhotmen Lauttasaari Drumsö Kyläsaari Byholmen Viikki Vik Munkkisaari Munkholmen Herttoniemi Hertohäs Laajasalo Degérö 1. Kokonaisvesimäärä (1000 m 3 ) Total vattenmängd (1000 m 3 ) Total volume of water (1000 m 3 ) Biologisesti puhdistettu (1000 m 3 ) Biologiskt renat (1000 m 3 ) Biologically purified (1000 m 3 ) % kokonaisvesimäärästä) (% av heta vattenmängden) (% of total water) (70) (85) (49) (98) (15) (65) (83,o) (94) 4. Vain mekaanisesti puhdistettu (1000 m 3 ) Endast mekaniskt renat (1000 m 3 ) Only mechanically purified (1000 m 3 ) (% kokonaisvesimäärästä) (% av hela vattenmängden) (% of total water) (30) (15) (39) (2) (0) (0) (16,7) (6) 6. Puhdistamatta mereen (1000 m 3 ) Orenat i havet (1000 m 3 ) Emptied un purified into the sea (1000 m 3 ) (% kokonaisvesimäärästä) (% av hela vattenmängden) (% of total water) 0 0 (12) 0 (85) (35) (0,3) (0) 8. Jäteveden BHK 5 -arvot (mg/1 Avfallsvattnets BST 6 -värden B.O.D s values (mg/l) of Waste water puhdistamaton orenad unpurified mekaanisesti puhdistettu mekaniskt renat mechanically purified biologisesti puhdistettu biologiskt renat biologically purified Puhdistamon poistama BHK 5 - määrä (ton) Kvantitet BST 5 (ton) som avskilts i reningsanläggningen B.O.D g quantity (tons) removed by the purification plant Mereen laskettu B H K 5 -määrä (ton) Kvantitet BST g (ton) som utsläppts i havet B.O.Dg quantity (tons) emptied into sea Puhdistamon kokonaispuhdistusteho BHK 6 :n suhteen (%) Anläggningens totala reningseffekt med avseende på BST 5 (%) Total purification capacity of purification plant with respect to B.O.Dg (%) 84,i 80,2 58,5 95,o 14,4 58,7 85,o,91,7.246

28 Puhdistamoiden toiminta Verksamheten vid reningsanläggningarna Activities of the purification plants in Munkkisaari Kyläsaari Viikki Puhdistamo Rajasaari Lauttasaari Reningsanläggning Tali Råholmen Drumsö Munk- Byholmen Vik Purification plant holmen Herttoniemi Hertonäs Laajasalo Degerö 12. Käyttökustannukset Driftkostnader Running costs käsitellyn vesimäärän suhteen (P/m 3 ) i förhållande till behandlad vattenmängd (p/m 8 ) with respect to water quantity treated (p/m s ) 5,8 9 4,83 11,76 4,99 27,53 3,2 5 5,96 42,25 poistetun BHK 5 -määrän suhteen (p/bhkg-kg) i förhållande till mängden avskild BST s (p/bst 6 ) with respect to the B.O.D 5 quantity, removed (p/b.o.d 5 - kg) 16,8 21,3 64,7 12,5 69,1 20,7 26,0 133,6 LASKUTUSTYÖT Katurakennusosasto on suorittanut kerto- le, Helsingin Puhelinyhdistykselle sekä yksimusvuoden aikana korvausta vastaan tilaus- tyisille, veloittaen asianomaisia yhteensä töitä kaupungin muille laitoksille ja osastoi! m

29 PUHTAANAPITO-OSASTO ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Osaston toiminta jakaantuu: Kiinteistöpuhtaanapitoon kiinteistöjätteiden kuljettaminen, hoito ja kunnossapito, jätteiden hävittäminen, veden kuljetus yksityistalouksille. kaupungin yleisten mukavuuslaitosten Katupuhtaanapitoon katujen, teiden, yleisten paikkojen ja sa- hoito, tama-alueiden kesä- ja talvipuhtaanapito, hiekoitushiekkavarastojen hoito. lumenkaatopaikkojen perustaminen ja Henkilökunnan vahvuus oli (v. 67) yhteensä: 24 (22) vakinaista viranhaltijaa, kaista toimihenkilöä. 5 ( 7) tilapäistä viranhaltijaa, Osaston päällikkönä toimi puhtaanapito- 47 (43) työsopimussuhteessa olevaa kk.-palk- päällikkö, dipl.ins. Heikki Saarento..248

30 Puhtaanapito-osaston koko henkilökunnan määrä 1968 eri viikkoina. Personalens storlek vid renhållningsavdelningen under de olika veckorna Number of people employed by the Public Cleansing Department in various weeks during Rakennusvirasto Viikko Vecka Week Henkilökunta Antalet personer Workers Viikko Vecka Week Henkilökunta Antalet personer Workers Viikko Vecka Week Henkilökunta Antalet personer Workers Viikko Vecka Week Henkilökunta Antalet personer Workers Luvuissa on mukana myös työllisyystöissä olleet, joiden lukumäärä oli suurimmillaan 264 henkeä, Puhtaanapito-osaston käytössä oli 1968 (v. 67) kaupungin omistamia moottoriajoneuvoja ja tärkeimpiä työkoneita seuraavat määrät: kuorma-autoja 72 (65) pakettiautoja 27 (27) kasteluautoja 3 (.3) lakaisukoneita, isoja 10 ( 8) lakaisukoneita, pieniä 2 (2) tiehöyliä 20 (23) traktoreita, kumipyörällä 118 (109) erikoislumenkuormaaj ia 1 ( 1) kaivontyhj ennysautoj a 3 ( 3) hiekanlevittimiä autoihin 43 (39) KIINTEISTÖPUHTAANAPITO Jätteenkulj etusasioitten hoito on keskitetty Hämeentie 90:ssä sijaitsevaan työn johtokeskukseen. Työ tapahtuu kaksivuorotyönä, kumpaisenkin vuoron hoitaessa tavallaan omaa alueellista piiriään kaupungissa. Käymälälannan ja talousveden kuljetukset hoitaa eri piiri, joka vastaa myös hajoitus- ja sadevesikaivojen tyhjentämisestä sekä yleisten käymälöiden hoidosta ja kunnossapidosta. Tuhkan kuljetus hoidetaan kokonaan yksityistä kalustoa käyttäen, mutta työnjohtoa ja työnjärjestelyä varten on osastolla oma työnj ohtopiirinsä. Jätteenkuljetus on kokonaisuudessaan tilausliikennettä, laskutuksen tapahtuessa kaupungin tieto j enkäsittelykeskusta hyväksi käyttäen. Jätteiden kaatopaikkoja oli osaston toimesta järjestetty Iso-Huopalahteen ja Vuosaareen. Kaatopaikat hoidetaan täydelhsesti valvotun kaatopaikan työmenetelmällä. Työ on kokonaan koneellistettu, laahauskaivukoneen ja puskutraktorin ollessa päätyövälineinä. Jätteet on päivittäin peitetty ja syntynyt niitty on välittömästi kalkittu ja kylvetty kesällä nurmeksi. Vuosaaren alue täyttyi 1968 aikana ja luovutettiin takaisin omistajalleen. Uusi kaatopaikka saatiin välittömästi naapurista, joten kaatopaikkatoiminta jatkuu Vuosaaressa entisen laajuisena. Kyläsaaren j ätteenpolttolait os oh toiminnassa seitsemännen täyden toimintavuotensa ja pystyi polttamaan noin.249

31 Eri jätteenhävityspaikkolhin tuotu jätemäärä (m*) Mängden av avfall som förts olika avfallsförintningsplatser (m 3 ) Volume of refuse (m 3 ) taken to the various disposal points in Paikka Omat autot Vieraat autot Yhteensä Plats Med egna bilar Med andras bilar Sammanlagt Place Plants lorries Outside lorries Total Kyläsaari Byholmen Iso-Huopalahti Stor-Hoplax Vuosaari Nordsjö Maantäyttöpaikat Jordfyllningsplatser Landfillplaces Yhteensä Sammanlagt Total Osaston toimesta kuljetetut jätemäärät (m 3 ) Mängd av på avdelningens försorg transporterat avfall (m 8 ) Volume of refuse (m 8 ) transported by the department in jätteiden laatu Avfallets art Type of refuse Viety kaatopaikoille Till avstjälpningsplatserna Taken to dumps Viety jätteenpolttolaitokseen Till anläggningen för avfallsbränning Taken to incinerator plant Yhteensä Sammanlagt Total Talous-, asuma- ja teollisuusjätettä Hushålls-, bostads- o. industriavfall Household and Industrial refuse Tuhkaa Aska Ashes ' Makkilantaa Latringödsel Human manure Hajoituskaivosakkaa Sedimenteringsslam C ess pool sludge Yhteensä Sammanlagt Total % hävitettävästä polttokelpoisesta jätemäärästä. Kertomusvuonna aloitettiin polttolaitoksen höyrykattiloiden laajentaminen ja uunien arinoiden uusiminen. Kiinteistöjätteiden ja käymälälannan kuljetuksessa oli 43 osaston omaa ja vakinaisemmin 8 yksityisautoa. Vuoden aikana hankittiin lisää jätteenkuljetusautoja, joissa astian tyhjentäminen on koneellistettu. Asiakaskato on edelleen jatkunut suurten kiinteistöjen kohdalla, mutta tilalle on tuuut lukuisa joukko pienkiiateistöjä. Niissä on otettu käytäntöön jätesäkkijärjestelmä, joka ön hygienisyytensä ja siisteytensä lisäksi myös pien-.250