Oikeussosiologian perusteet 2: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät. Kaijus Ervasti
|
|
- Ari Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeussosiologian perusteet 2: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät Kaijus Ervasti
2 Pohdintatehtävä Millainen on hyvä tutkimus?
3 Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia
4 Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus Tiedon yhteisyys ja julkisuus Puolueettomuus/intressittömyys Järjestelmällinen epäily Nöyryys Tieteen itsekorjaavuus
5 Tutkimusprosessin vaiheet Ongelman asettaminen Ongelman täsmentäminen ja tutkimusstrategian laatiminen Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Aineiston kuvaaminen Aineiston analyysi Johtopäätösten teko Raportin laatiminen Tutkimustulosten julkaiseminen
6 Tutkimusongelman valinta Teoreettinen merkitys Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys Tutkittavuus Informatiivisuus Selityskyky Henkilökohtainen kiinnostus
7 Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen? Ongelman täsmentäminen: Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten toimintaa voidaan arvioida Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi Uudistuksen ongelmien kartoitus Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät teoreettisen kuilun toiminnassaan Toiminnan kehittäminen
8 Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista
9 Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen väitös, seminaarit
10 Tutkimuksellisia tekstilajeja Tieteelliset kirjoitukset Tutkimusraportti tai monografia Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) Muu tieteellinen artikkeli Muut tutkimukselliset kirjoitukset Oppikirja/kommentaari Yleistajuinen artikkeli Kirja-arvostelu
11 Empiirisen tutkimuksen aineistot
12 Empiirinen tutkimus Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä Empiiriset tutkimusmenetelmät ja aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin) Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot Valmiit aineistot Itse kerättävät aineistot Kysely- ja haastattelu Havainnointi
13 Valmiit aineistot Aikaisempien tutkimusten aineistot Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä Organisaatioiden dokumentit: oikeudenkäyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot
14 Kysely- ja haastattelu Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit) Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu
15 Survey-tutkimuksen käyttötavat Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus) Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset) Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)
16 Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri
17 Tilastokeskus Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971 Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osaalue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne. Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.
18 Tilastokeskuksen oikeustilastot Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat Käräjäoikeuksien rikosasiat Syyttäjät Konkurssit Yrityssaneeraukset Pakkokeinoasiat Hovioikeudet ja korkein oikeus Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus
19 Tilastokeskuksen statfin-tietokanta Tuotteet ja palvelut Verkkopalvelut Tilastotietokannat Statfin-tilastopalvelu Siirry palveluun Oikeus Valitse tilasto ja muuttujat
20 Muita tilastolähteitä: esimerkkejä KELA: sosiaaliturva Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot Väestöliitto: väestönkehitys Suomen pankki: julkinen talous STAKES: mm. alkoholin kulutus, toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset Erilaiset vuosikertomukset (esim. valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja Oikeusolot katsaus Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK
21 OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja Luettavissa myös verkossa
22 OPTULA:n oikeusolot-katsaus Luottamus oikeuslaitokseen Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm. riitaasioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut) Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä) Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen
23 Empiirisen tutkimuksen menetelmät
24 Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä? Kirjoittajien sukupuoli oikeustieteellisissä lehdissä Suomessa (Ervasti 2012) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Oikeus Lakimies JFT DL Molempia Nainen Mies
25 Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja muuttuja Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä. Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä). Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia. Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudesta luodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).
26 Esimerkki Havaintoyksikkö Taustamuuttuja Muuttuja Ikä Sukupuoli Luottamus Kokemus Tapaus Tapaus Tapaus
27 Otanta Tutkimuksessa voidaan käyttää kokonaisaineistoa tai otantaa Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta Otoksen edustavuus ja katoanalyysi Otanta ajan suhteen: poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)
28 Validiteetti ja reliabiliteetti Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, eisattumanvaraisuutta
29 Jakauma Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman. Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)
30 Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi) Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riitaasioissa 2004 N % 1-2 sivua sivua sivua sivua tai enemmän Yhteensä
31 Esimerkki: Ristiintaulukointi Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004 Yksilö vs yksilö Yksilö vs. yhteisö Yhteisö vs. yksilö Yhteisö vs. yhteisö Kaikki N N N N N Kantaja voitti Vastaaja voitti Osavoitto Yhteensä
32 Esimerkki: normaalijakauma Oikeusavustajien käsitykset riita-asioiden kehityksestä (2004) Vähenee paljon Vähenee jonkin verran Ennallaan Lisääntyy jonkin verran Lisääntyy paljon
33 Keskiluvut Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila) Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo. Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.
34 Kvalitatiivinen tutkimus Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään syiden ja seurausten hakeminen Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole ulkopuolinen tarkkailija Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja haastatteluja havainnointiaineistot Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely Laadullisen aineiston analyysi vaativaa
35 Ulkoiset syyt Muussa opiskelussa/työssä tutustunut juridiikkaan Perhe/kaverit innostaneet Työllisyys, laaja-alaisuus Arvostus, palkka Elokuvat/sarjat (esim. Ally McBeal) Kyllästyminen vanhaan työhön Opiskeli aiemmin väärällä alalla Lukion lakitiedon kurssi innosti Pyrkimisen syyt Sisäiset syyt Omiin kykyihin liittyvät syyt Tunsi vetoa Kunnianhimo, halu näyttää Älyllinen haaste Kiinnostuminen yhteiskunnasta Oikeudenmukaisuus/maailman parantaminen Kapinointi Pääsykoe helppo Argumentointitaitoinen, loogisesti ajatteleva Koulumenestys ollut hyvä Uskoo soveltuvansa Ei osaa matematiikkaa Sopiva luonne Muut syyt Sattuma Poissulkemisprosessi Jo lapsesta asti halunnut juristiksi Opiskelee harrastukseksi Haluaa asianajajaksi
36 Haastattelutyypit Lähtökohta Kysymysten muotoilu Kysymysalue Kohteiden määrä Työmäärä analyysissa Strukturoitu haastattelu positivistinen/ kvantifioiva Kiinteä tiukasti määritelty Teemahaastattelu hermeneuttinen/p ositivistinen Suosituskysymyk siä Pääpiirteittäin määritelty Avoin haastattelu hermeneuttinen vapaa vapaa suuri melko pieni pieni melko pieni suuri suuri
37 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot Tutkimuksen malli ja tarkoitus Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin (aksiologia) Oletukset tutkimuksen kielestä Metodiset oletukset
38 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1) Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aineisto edustaa tilastollista perusjoukko Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi toisistaan erottuvia vaiheita Täsmällisesti rajattu aineisto, joka esitettävissä lukuina havaintomatriisin muodossa Aineisto edustaa tutkimuskohteen olennaisia piirteitä Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi kietoutuvat toisiinsa Aineiston rajat avoimet, aineisto verbaalista tai kuvallista
39 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2) Kvantitatiivinen Tyypilliset tutkimusaineistot: koe, kysely- ja haastattelu-tutkimukset, tilastot Tilastollisen analyysin taitavuus ja onnistuneisuus, tutkimuksen toistettavuus Mittauksen validiteetti ja realibiteetti Teoriaa koetteleva Kvalitatiivinen Tyypilliset tutkimusaineistot: havainnointi, haastattelut, dokumentit, kulttuurin tuotteet Aineiston kyllääntyminen: uudet tapaukset eivät tuo uusia piirteitä. Analyysin arvioitavuus: lukijan mahdollista seurata tutkijan päättelyä. Teoriaa kehittelevä
40 Triangulaatio Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat osallistuvat samaan tutkimukseen Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)
6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa
6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotAnalyysimenetelmien kuvaus
Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas TEOREETTISISTA JAKAUMISTA Usein johtopäätösten teko helpottuu huomattavasti, jos tarkasteltavan muuttujan perusjoukon jakauma noudattaa
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotOhjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen
1 Metropolia ammattikorkeakoulu Liiketalouden yksikkö Pertti Vilpas Ohjeita kvantitatiiviseen tutkimukseen Osa 1 Sisältö: 1. Kvantitatiivisen tutkimuksen perusteita.2 2. Määrällisen tutkimusprosessin vaiheet..3
LisätiedotYmmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Terveys ja tutkimus Ymmärrät miten terveyttä voidaan tutkia ja mihin tutkimustietoa käyttää. Lisäksi tärkeää ymmärtää tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ymmärrät miten tutkimustieto rakentuu
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotMittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.
1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotKoulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
Lisätiedot3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
Lisätiedotb6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta
LisätiedotJulkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33)
Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33) Opm sektoritutkimustapaaminen 04.12.2008 Erkki Kaukonen, TaSTI Tutkimusteemat Tieteenalan julkaisuprofiilin
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet
LisätiedotKVANTITATIIVNEN DATA JA SEN AVAAMINEN. Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Metodifestivaali, Jyväskylä
KVANTITATIIVNEN DATA JA SEN AVAAMINEN Eliisa Haanpää, Tietoarkisto Metodifestivaali, Jyväskylä 30.5.2017 Esityksen sisältö 1 Taustaa 2 Suunnittelu & käsittely 3 Anonymisointi 1 TAUSTAA Miksi avata aineisto?
LisätiedotTil.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33.
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
LisätiedotMetsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotHovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015
1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen
LisätiedotKuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden
Terve!3 s.16-25 Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.
HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotAmmattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus
Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous
LisätiedotLukSuS. Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012
LukSuS Lukion suullisen kielitaidon kurssin seuranta- ja tutkimushanke 2010-2012 Hankkeen johtaja: Dosentti, KT Raili Hildén Tutkimusavustaja: Outi Hakola Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos http://blogs.helsinki.fi/luksus-projekti/
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotYKYY2 Yhteiskunnan mittaaminen Kertauskuulustelu
Tampereen yliopisto / YKY / Tero Mamia YKYY2 Yhteiskunnan mittaaminen Kertauskuulustelu 15.12.2014 Nimi: Opiskelijanumero: Tutkinto-ohjelma / pääaine: OHJE: Täytä ensin omat tietosi lomakkeen yläreunaan.
LisätiedotOikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:
Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei
LisätiedotTestejä suhdeasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman
LisätiedotTil.yks. x y z
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
LisätiedotOma nimesi Tehtävä (5)
Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa
Lisätiedotpisteet Frekvenssi frekvenssi Yhteensä
806118P JOHDATUS TILASTOTIETEESEEN Loppukoe 15.3.2018 (Jari Päkkilä) 1. Kevään -17 Johdaus tilastotieteeseen -kurssin opiskelijoiden harjoitusaktiivisuudesta saatujen pisteiden frekvenssijakauma: Harjoitus-
LisätiedotVäliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1
Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).
LisätiedotJulkinen oikeusapu 2008
Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotKonfliktit ja konfliktinratkaisu 1: Lähtökohdat. Kaijus Ervasti
Konfliktit ja konfliktinratkaisu 1: Lähtökohdat Kaijus Ervasti Käsiteltävät aihealueet Konfliktit ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot: Lähtökohdat Sovittelu Tuomioistuimet ja tuomioistuinriidat Sovinnon
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotTestit järjestysasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten
LisätiedotTutkimusaineistot. Aineistotyypit
Tutkimusaineistot Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Aineistotyypit A) Tutkijan itsensä keräämät eli primaariaineistot A1. Havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, etnografia) A2. Survey -aineistot
LisätiedotAineiston keruun suunnittelu ja toteutus. Tero Vahlberg
Aineiston keruun suunnittelu ja toteutus Tero Vahlberg Tutkimuksen vaiheet 1. Tutkimusongelma syntyy 2. Tutkimuksen suunnittelua 3. Havaintoaineiston hankinta 4. Tietojen talletus, muokkaus ja tarkastaminen
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 18 1 Kertausta: momenttimenetelmä ja suurimman uskottavuuden menetelmä 2 Tilastollinen
LisätiedotYhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro
Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut
LisätiedotTilastollisen tutkimuksen vaiheet
Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,
Lisätiedot