Miten voimme edistää maahanmuuttajien sopeutumista työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan? Fatbardhe Hetemaj

Transkriptio

1 Miten voimme edistää maahanmuuttajien sopeutumista työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan? Fatbardhe Hetemaj

2 Esityksen sisältö Kerron siitä, minkälainen oli ensi kosketukseni suomalaiseen kulttuuriin Tilanne nyt Työllistäminen Ehdotettuja toimenpiteitä

3 Ensi kosketus suomalaisuuteen yleensä Muutimme v Ouluun aluksi kaikki tuntui vaikealta, sillä etelästä tulleena pohjoinen kulttuuri on hyvin erilaista, oli suuri koti-ikävä, pelko lähimmäisten turvallisuudesta jne. Minulla on "matkan varrella" ollut useita suomalaisia kavereita ja ystäviä auttavat sopeutumisessa (Pienemmässä iässä lapset sopeutuvat nopeammin ja helposti löytävät kavereita ja ystäviä) Loppupeleissä minulla ei ollut sopeutumisvaikeuksia, sillä joistakin vaikeuksista huolimatta yritin pitää positiivisen asenteen yllä. Välillä ahdistaa, että identiteettiäni kyseenalaistetaan koko ajan. Minun pitää olla miettimässä, mikä minä olen ja minne kuulun, missä minun kuuluisi olla tai missä haluan olla.

4 Elämän mittaista sopeutumista Kasvoin kahden kulttuurin välissä kotona puhuttiin albaniaa ja kerrottiin tarinoita Kosovosta, kodin ulkopuolella elettiin suomalaisessa yhteiskunnassa. (Pitkään tuntui siltä, että vanhempani elivät Kosovossa mutta asuivat Suomessa) Minussa on aina ollut läsnä kaksinaisuus. Minun elämälläni on kaksi puolta, kaksi todellisuutta, kaksi historiaa olen kuin kolikko (Perheessäni vaalitaan edelleenkin Kosovon perinteitä, mutta myös suomalaiset tavat ovat juurtuneet meihin).

5 Erilaisia lukuja Suomalainen arki kansainvälistyy, ja Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on lisääntynyt Suomessa oli vuonna 2010 n täällä vakituisesti asuvaa ulkomaalaista, jotka eivät olleet turvapaikan hakijoita Suomen kansalaisuuden sai 5907 ulkomaalaista Turvapaikkapäätöksiä vuonna 2010 tehtiin 5031, joista myönteisen päätöksen sai 1603 henkilöä. Työperäisten maahanmuuttajamäärään erilaisia arvioita: Valtiovarainministeriö 2 miljoonaa 2020 mennessä Tilastokeskus vuoteen 2025 mennessä Sisäasiainministeriö puoli miljoonaa 2030 mennessä

6 Keitä he ovat? Tulevat opiskelijoina, puolisoina, työntekijöinä, turvapaikkahakijoina Kaikilla yhtenäinen tavoite: osaamistaan vastaava työ Kaikilla yhtenäinen haaste alussa: suomen kielen puuttuva tai riittämätön osaaminen, suomen järjestelmän huono tuntemus Ryhmäspesiiffeja haasteita: tutkintojen rinnastus ammattiharjoittamiseen luvan saanti kontaktien puute syrjintä etnisyyden vuoksi

7 Aivojen haaskaus Opiskelijoilla suomen kieli ei ole pakollinen ---> vain murto-osa työllistyy omalle alalle ja jää Suomeen Puolisot joutuvat yhdistämään perhevelvoitteet ja oman uran uudestaan rakentamisen, vaivaa oman alan kontaktien puute tai Suomessa harvinainen ammatti Työntekijät tulevat englanninkielisille työpaikoille ja kokevat suuret vaikeudet työpaikkojen vaihdossa kielirajoitteensa vuoksi. Turvapaikkaa saaneet korkeasti koulutetut leimataan sosiaalijärjestelmän eläteiksi paneutumatta heidän osaamiseensa Monet korkeasti koulutetut menettävät toivoa ja työllistyvät matalan osaamisen aloille Monet akateemiset taas eivät suostu uudelleen kouluttautumaan matalan osaamiseen töihin ja jäävät työttömiksi pidemmäksi aikaa

8 Tilanne nyt Maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä mukaan työelämän rattaisiin on useita syitä, jotka eivät ainoastaan liity työkokemuksen tai osaamisen puutteeseen, vaan myös työnantajien sekä työyhteisön ennakkoluuloilla on oma roolinsa asiassa Kieli- ja kulttuuritaitoja on tavattu pitää yhtenä suurimmista ongelmista. Lisäksi ulkomailla suoritetulla tutkinnolla on luonnollisesti vaikea kamppailla samasta työpaikasta suomalaisen tutkinnon suorittaneen kanssa. Kaikkea ei voi oppia suomalaisessakaan koulussa: ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta työelämässä.

9 Aivojen haaskauksen oireet Eristäytyminen omakieliseen ja kansainväliseen yhteisöön Omien ennakkoluulojen vahvistuminen Oletus syrjityksi tulemisesta ja rasismista ylläpitää vierautta Ylisuoriutuminen Pelko vaihtaa työpaikkaa Alistetun aseman hyväksyminen oman perheen takia

10 Jos oma työpaikka löytyi niin vastassa ovat neutraalit rakenteet Lyhytaikaiset ja epävarmat työsuhteet Perehdytyksen puutteellisuus Tiiviin ja niukan viestinnän ihanne Hitaasti kehittyvät verkostot

11 Työllistäminen I Työmarkkina-asema on maahanmuuttajilla usein epävakaa, erityisesti pakolaistaustaisilla. Lisäksi maahanmuuttajien epävakaa työura koostuu monesti useista peräkkäisistä työssäkäynti- ja työttömyysjaksoista Maahanmuuttajat työllistyvät tyypillisesti koulutustaan vastaamattomiin töihin Työllisyys paranee ja sukupuolten väliset erot tasoittuvat kuitenkin maahanmuutosta kuluneen ajan kasvaessa Yksi keskeinen kehittämisen kohde on maahanmuuttajien kielitaito Tavoitteena tulisi olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta

12 Työllistäminen II Ratkaisut maahanmuuttajien työllistymisen kokonaisvaltaiseen edistämiseen eivät kuitenkaan ole yksittäisen toimijan käsissä, vaan kyse on siitä, miten hyvin eri viranomaistoimijoiden muodostama kokonaisuus saadaan toimimaan ja miten hyvin tämän verkoston toimenpiteet aidosti tukevat työnantajaa ja työnhakijaa Kotoutumissuunnitelma tulisi laatia kokonaisvaltaisesti perehtyen maahanmuuttajaasiakkaan tilanteeseen sekä hänen aitoihin tarpeisiin ja tavoitteisiin

13 Toimenpiteitä Moni maahanmuuttaja työllistyy yrittäjänä Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyystilanteen kannalta on tärkeää, että ihmiset saavat Suomeen tullessaan mahdollisuuden kouluttautua tai täydentää korkeakoulututkintojaan, jotta he voivat työskennellä Suomessa. Koulutus lisää työtä. Asiantuntijaverkoston luominen ja asiantuntemuksen kehittäminen. Keinoina esim. luoda/tiivistää paikallista yhteistyöverkostoa eri yhteistyötahojen kanssa, kuten koulun, päivähoidon, nuorisotoimen, ulkomaalaistoimiston, neuvolan, työvoimatoimiston, seurakunnan ja erilaisten Setlementtiyhdistysten kanssa

14 Uudet mahdollisuudet? Työvoima vähenee Suomessa, ikääntyneiden määrä kasvaa ja elinkeinoelämä tarvitsee kansainvälistä osaamista. Monimuotoisuustaitojen ja käytäntöjen kehittäminen Helsingin kaupunki kehittää konsernille yhteistä toimenpidelistaa, jolla saadaan lisää muunkielisiä työntekijöitä kaikkiin virastoihin ja kaikille tasoille Joskus työnantajien kielteiset asenteet eivät suinkaan tarkoita sitä, ettei haluta palkata maahanmuuttajia, vaan pelätään, ettei maahanmuuttaja esimerkiksi sopeudu työyhteisöön.

15 Asennemuutos Vieraiden kulttuureiden ymmärtäminen on välttämätöntä kansainvälisessä ympäristössä. Maahanmuuton kasvu ja lisääntyvä monikulttuurisuus pakottavat kehittämään ja uudistamaan toimintaa yhteiskunnassa. Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, tämä ei ole vain haaste, vaan myös voimavara. Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa ympäristöissä. Yhteisen kielen puuttuminen ja yleinen kielitaidon puute asettavat haasteita sekä asiakkuuden että palvelujen ja koulutusten tuottajille.

16 Harvat ovat niin sekoittumatonta sukuperää, ettei jonkun heidän sukunsa jäsenen suonissa ole virrannut toisten kansakuntain verta. Mutta sanottu on, että kaikki, jotka pitävät ja rakastavat tätä maata isänmaanansa, - kaikki, jotka noudattavat tämän maan lakia ja tekevät työtä sen hyväksi, ovat yhtä kansaa. Heitä yhdistää heidän isänmaanrakkautensa, lainkuuliaisuutensa ja yhteinen onnensa ja etunsa. ~Z. Topelius ~