1 (5) Hannu Renvall Ylituomari Turun hallinto-oikeus Alustus Hallintotuomioistuinpäivän 2011 seminaarissa

Transkriptio

1 1 (5) Hannu Renvall Ylituomari Turun hallinto-oikeus Alustus Hallintotuomioistuinpäivän 2011 seminaarissa "Oikeusvaltio maailman muutoksessa" HALLINTOTUOMIOISTUINTEN PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET Herra/Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisat kutsuvieraat! Hyvä hallinto-oikeusväki! Hallintotuomioistuimien päätehtävä on antaa yksittäiselle ihmiselle tai yhteisölle oikeussuojaa juuri häntä koskevassa asiassa. Varmistaa, että ketään ei laillisessa oikeudessaan sorreta: että jokainen saa hyväkseen hänelle lain mukaan kuuluvan. Me hallintotuomioistuimissa tiedämme, että päätöksillämme on suuri vaikutus juuri sen nimenomaisen yksilön elämään, jonka asiasta kulloinkin on kysymys. Saako vammainen tarvitsemansa tuen tai palvelun, siirretäänkö lapsi perheestään sijaishuoltoon, joka paremmin turvaa hänen kasvuedellytyksensä, näkyykö omakotiasujan akkunasta tulevaisuudessa uusia naapureita, kykeneekö muualta maailmasta Suomeen toiveikkaana avioitunut jatkamaan elämäänsä puolisonsa kanssa täällä vai tuomitsemmeko yhdessäolon lumeliitoksi. Tämänkaltaisissa, konkreettisesti yksilön elämään vaikuttavissa tilanteissa on selvää, että hallintotuomioistuimien päätöksillä on olennaisen tärkeä vaikutus päätöksen kohteisiin. Mutta myös vähemmän henkilökohtaiset asiat ja niiden ratkaisut ovat juuri muutoksenhakijalle tärkeitä. Hiljan tässä yliopistossa tohtoriksi väitellyt Ida Koivisto katsoo väitöskirjassaan, että (sitaatti) "harva toivoo tulevansa verotetuksi". Väite saattaa olla hieman ongelmallinen mutta selvää kai on, että jokainen haluaa tulla verotetuksi oikein ja lainmukaisesti. Tämän esityksen otsikossa päätösten vaikutuksilla ehkä kuitenkin tavoitellaan ensisijaisesti hallintotuomioistuimien ratkaisujen laajempaa, ns. yhteiskunnallista vaikutusta. Tosin myös

2 2 (5) edellä mainituilla yksilöpäätöksillä voi kertautuessaan olla huomattavat yhteiskunnalliset tai taloudelliset vaikutukset. Esimerkistä käyköön tasaisen toistuvasti esiintyvät päiväraha- ja ateriakorvausriidat. Epäselvyyttä ei ole niidenkään päätösten yhteiskunnallisesta merkityksestä, jotka jo lähtökohtaisesti koskevat laajoja kansalaispiirejä tai kokonaisia yhdyskuntia. Tästä on lukuisia esimerkkejä niin ympäristö-, maankäyttö- kuin kunta-asioista, vain joitakin mainitakseni. Päätöksillämme voi lisäksi olla, paitsi sellaisenaan, myös niiden itsensä ulkopuolelle ulottuvia huomattavia seurannaisvaikutuksia. Kunnat nostavat par'aikaa ympäri maata vahingonkorvauskanteita vedoten markkinaoikeuden ja KHO:n perustavanlaatuisiin kilpailuoikeudellisiin ratkaisuihin. Taloudelliset intressit ovat erittäin mittavia. Kaikilla hallinto-oikeuksilla lienee kokemuksia erityisesti maankäyttöä koskevien ratkaisujen mediassa herättämästä keskustelusta ja kansalaisten vilkkaasta osallistumisesta siihen lehtien palautepalstoilla ja blogeissa. Turussa yhä ajankohtainen toriparkkiasia sai joka vaiheessaan liikkeelle niin mielenosoittajat, lehdistön kuin kaupungin virka- ja luottamusmiehetkin. Tuomioistuinratkaisuilla on siis merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sanoin "yhä ajankohtainen": Turun toriparkin viimeisin vaihe kuultiin näet alkuviikolla: kaupunki kaavailee nyt syventävänsä suunnitellun torinalaisen parkkiluolan kaksikerroksisesta kuusikerroksiseksi. Näin se voitaisiin ongelmallisen savipatjan asemesta tukea peruskallioon. Meillä on myös tuoretta tutkimustietoa hallintotuomioistuimien ratkaisujen merkityksestä erityisesti hallintoviranomaisten toimintaan. Tälle kuulijakunnalle tuttu KHO:n pyramiditutkimus osoitti, että tutkituissa erityistapauksissa, verotuksessa, maataloustuissa, julkisissa hankinnoissa, toimeentulotuessa ja ympäristölupa-asioissa hallintotuomioistuimien päätöksillä on huomattava ohjaava merkitys hallinnolle. Erityisesti verohallinto ja sen uusi verotuksen oikeudenvalvontayksikkö on tekemässä merkittäviä uudistuksia kaikkien relevanttien tuomioistuinratkaisujen kokoamiseksi ja analysoimiseksi erityisesti niiden ohjaavan vaikutuksen tehostamiseksi. Meille hallintolainkäyttäjille on siis jokseenkin selvää, että työllämme on merkittävä vaikutus niin yksilöille kuin yhteiskuntaankin. Tästä syystä en pidä tarpeellisena sitä tämän enempää todistella. Kun päiviemme otsikon ytimenä on muutos, maailman muutos, ajattelin sen sijaan uskaltautua hieman ennakoimaan tulevaisuutta.

3 3 (5) Saksan korkeimman hallinto-oikeuden emerituspresidentti Eckart Hien on KHO:n 90- vuotisjuhlajulkaisussa kirjoittanut otsikolla "Hallintotuomioistuinten lainkäyttö ajankohtaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten haasteiden peilikuvana" mm. seuraavaa: "Ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia haasteita voidaan vain harvoin riittävällä tavalla ratkaista olemassa olevilla oikeudellisilla välineillä. Ne edellyttävät uusia oikeudellisia lähestymistapoja, jotka etenkin alkuvaiheessa usein johtavat käyttöönottovaikeuksiin ja oikeusepävarmuuteen". Ja edelleen: "Seurauksena on asioiden määrän lisääntyminen hallintotuomioistuimissa. Hallintotuomioistuimet eivät siten ole vain erityisellä tavalla 'ajan sykkeessä', vaan lainkäyttövaltaa käyttäessään myös ratkaisevat olennaisen osan ajankohtaisista haasteista." Tähän Eckart Hienin mainitsemaan yhteiskunnan peiliin kurkistamalla pyrin näkemään, minkälaisissa asioissa meidän hallintotuomareiden ja - tuomioistuimien vaikutus jatkossa mahdollisesti tulee olemaan entistä merkittävämpi. Arvioni lähtee tuomioistuimen sisältä ja se perustuu tuomioistuimenkin havaittavissa jo oleviin herääviin ilmiöihin, ns. hiljaisiin signaaleihin ympäröivässä maailmassamme. Oletan, että iltapäivän arvovaltaiset alustajat omissa esityksissään asettavat meille ulkopuolisten näkökulmasta katsoen tässä suhteessa olennaiset haasteet. Lastensuojelulain 36 :n vuoden 2011 alusta voimaan tulleen 2 momentin mukaan "lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalihuollon palvelut on järjestettävä sen mukaisesti kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on arvioinut niiden tarpeen lapsen tai vanhempien asiakassuunnitelmassa". Uuden lastensuojelulain yksi keskeisiä pyrkimyksiä oli siirtää toiminnan painopiste avohuoltoon ja puuttua tilanteisiin riittävän varhain ennen vakavampien ongelmien syntyä. Tämä osoittautui kunnille taloudellisten paineiden ja resurssien kohdentamisvaikeuksien vuoksi vaikeaksi toteuttaa lain tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Uusi säännös pyrkii antamaan lapsiasioista vastaaville sosiaalialan ammattilaisille riittävän tehokkaat välineet lain tarkoituksen toteutumisen varmistamiseksi. Ensimmäiset tätä säännöstä koskevat oikeusriidat ovat saapuneet hallinto-oikeuksiin. Kun kuntien taloudellinen tilanne näyttää jatkuvan edelleen entistäkin epävarmempana, on mahdollista, että hallinto-oikeuksienkin lastensuojeluasioiden painopiste jossain määrin tulee siirtymään huostaanotoista ennaltaehkäisevän avohuollon suuntaan ja samalla toivotulla tavalla hakemusasioista muutoksenhakuun. Sosiaalipoliittisen keskustelun kuumimpia kysymyksiä on valmisteltava vanhuspalvelulaki. Myös sen toteutumisen varmistamiseksi saatetaan palveluja järjestäville kunnille säätää vastaavantyyppisiä velvoitteita kuin edellä mainittu lastensuojelulain säännös. Väestöraken-

4 4 (5) teemme muuttuu tunnetusti lähivuosina voimakkaasti ja painottuu nykyistä vanhempiin ikäluokkiin. Sosiaaliasiat ovat jo nyt suurin asiaryhmämme. Hallintotuomioistuimilla saattaakin olla edessä tilanne, jossa niitä lisäävät myös vanhuspalvelujen saatavuutta koskevat valitukset tai hallintoriidat. Väestöryhmän kasvavan koon vuoksi yksittäisetkin tuomioistuinratkaisut saattavat olla sekä kunnille taloudellisesti että tähän ryhmään kuuluville yksilöinä hyvinkin merkityksellisiä. Maamme terveydenhuolto on viime viikkoina ollut turbulenssissa. Olennaisia kysymyksiä ovat järjestelmän monikanavainen rahoitus, palvelujen saatavuuden jakautuminen epätasaarvoisesti työssäkäyvän ja muun väestön välillä, yksityisten palvelujen hinnoittelu ja niiden siirtyminen ylikansalliseen omistukseen. Suuren yleisön mieltä ovat kiehtoneet esiintyneet puutteet ammatinharjoittajien valvonnassa, eli ns. valelääkärit. Toisin kuin sosiaalihuollon puolella, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus ja palvelujen saatavuus ei vielä juurikaan ole tullut laajemmin ratkaistavaksi hallintotuomioistuimissa. Joitakin hallintoriitoja on oikeuskäytännöstä löydettävissä ja valvontaviranomaiset ovat kovistelleet palvelujentarjoajia toimimaan hoitotakuulain mukaisesti valituskelpoisilla uhkasakkopäätöksillä. Jo edellä mainitut yhteiskunnan yleisvirtaukset eli kuntien rahoitusongelmat ja väestörakenteen muutos saattavat tulevaisuudessa johtaa siihen, että myös tällä hallinnonalalla tarvitaan oikeudellisia ratkaisuja entistä useammin. Viimeisenä esimerkkinä tuore havainto omalta lähialueeltani. Turun hallinto-oikeuden tuomiopiiri on perinteisesti ollut maan kuntarikkainta seutua. Niitä riittää siis myös yhdistettäväksi. Maa-alaltaan suurentuneet kunnat pyrkivät kehittämään ja kaavoittamaan liitoskuntien entisiä hallinnollisia keskuksia suuntaan, jossa kuntien omistama maa tulee entistä paremmin hyödynnetyksi. Liitoskuntien asukkaat puolestaan pyrkivät varjelemaan omaa totuttua elin- ja kulttuuriympäristöään ja museoviranomaiset katoamisuhan alla olevia vanhoja kylämiljöitä. Olemme ensi viikolla lähdössä tällaisessa asiassa katselmukseen entiseen Noormarkun pitäjään, jossa vastakkain ovat Porin kaupungin kiinteistökehityshanke ja Satakunnan Museon vanhan kuntakeskustan suojelutavoite. Alue kun sijoittuu valtakunnallisesti merkittäväksi luettujen rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Kestävän kehityksen nämä piirteet saattavat jatkossakin ilmaantua punnintaamme. Nämä olivat siis heijastuksia tulevasta. Peilin perusominaisuus on kuitenkin toistaa olemassa olevaa kuvaa. Silloin on mahdollista, että kuvassa näkyy jotakin, jota ehkä ei pitäisi näkyä, vaikka se sinänsä todellisuutta onkin. Ratkaisemme hallinto-oikeuksissa tänä vuonna

5 5 (5) yhteensä 500 ajokorttivalitusta, pysäköintivirhemaksuvalitusta ja autoverovalitusta. Siis likeisesti yksityisautoiluun liittyvää asiaa. Määrä on yli 10 prosenttia koko ratkaisumäärästä. Hallinto-oikeuksien päätösten keskikustannuksen euroa mukaan laskien käytämme tähän työhön neljämiljoonaa viisisataatuhatta euroa. Summa on ylittää selvästi keskikokoisen hallinto-oikeuden koko vuosibudjetin. Tiedämme, että pysäköintivirhemaksuasian intressi on noin euroa eikä autoverovalitustenkaan intressi kokemuksen mukaan useinkaan yllä muutamaa sataa euroa suuremmaksi. Ajokortin muutaman viikon ns. "kuivumista" ei luonnollisestikaan voi mitata rahassa. Eckart Hienin tarkoittama yhteiskunnan peili näyttänee sinänsä oikein: yhteiskuntamme keskiössä on yhtenä merkittävänä ilmiönä auto, yksityisauto. Kestävän kehityksen teeman alla voinee kuitenkin kysyä, kykenisimmekö tuomioistuimina vaikuttamaan yksilöiden tai yhteiskunnan kannalta paremmin ja vielä merkittävämpiin asioihin, jos nämä auto-ongelmat ratkaistaisiin jotenkin toisin tai jossain muualla. Hyvät kuulijat. Tuomitsemistoimintaa kuvataan yleisesti vaa'alla. Perinteisesti vielä oikeuden jumalattaren sidotuin silmin kannattelemalla vaa'alla. Säilyttäköön jumalatar siteensä. Tuomareina meidän on kuitenkin hyvä pitää silmämme auki ja katse terävänä yhteiskunnan suuntaan. Välillä on lisäksi hyvä punnitessa vilkaista vaa'ankin suuntaan: ettei kukaan pääse punnituttamaan peukaloaan mukaan.