PÄÄTÖS. Nro 53/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4180/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 53/2015/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4180/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Metsä Fibre Oy:n Äänekosken tehdasalueen teollisuusjätteen käsittelyalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, toiminnan olennainen muuttaminen sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Äänekoski Metsä Fibre Oy Äänekosken tehdas ÄÄNEKOSKI Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätteenkäsittelyalue sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Itärannan teollisuusalueella, Metsä Fibre Oy:n omistamilla kiinteistöillä , , , , ja LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 2 ASIA... 1 HAKIJA... 1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 1 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 ASIAN VIREILLETULO... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Keskeiset päätökset... 5 Sijoituspaikkalupa... 5 Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupa... 5 Raja-arvojen korottamista koskeva ympäristölupapäätös... 5 Alueen kaavoitustilanne... 6 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Ympäristön tila ja laatu... 7 Luonnonsuojelu ja luontoarvot... 7 Maaperäolosuhteet... 7 Pohjavedet ja niiden virtaus alueella... 8 Pintavedet... 8 YLEISKUVAUS HAKEMUKSEN MUKAISESTA TOIMINNASTA... 9 Yleiskuvaus haettavasta muutoksesta Jätemäärät ja niiden muutos JÄTTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYTOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja tarkastus Kompostointi ja pilaantuneiden massojen käsittely Kompostointi Pilaantuneiden massojen käsittely Muiden jakeiden käsittely kentällä Rakenne ja vesien johtaminen Kuitusaven, PCC-sakan, purkujätteen sekä maa- ja kalliomassojen varastoalueet Maamassat ja purkujätteet Alueen rakenteet ja vesien johtaminen Lieteallas Ruoppausjäteallas JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENTAMISESSA Hyödynnettävät jätteet Lentotuhkan hyötykäyttö Pohjatuhkan (leijupetihiekan) hyötykäyttö Kuorikomposti Kuitusavi Betoni- ja tiilijätteet Maa- ja kiviainekset sekä kuivatut ruoppausmassat Jätteiden hyödyntäminen itäpuolisessa kenttärakenteessa Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikan ulkopuolisessa ympärystiessä JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS Kaatopaikan rakenteet Pohjarakenne Alueen 2 poikkeava pohjarakenne ja alueen käytön jatkaminen Pintarakenteet ja maisemointi Vesien keräys ja käsittely Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Jätteet ja niiden laatu sekä sijoittaminen Kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksista poikkeavien jätteiden sijoittaminen Prosessikuvaus ja täyttösuunnitelma Muu toiminta kaatopaikalla... 29

3 3 MUUT HAKEMUKSEN MUKAISET TOIMINNOT JA TIEDOT Toiminta-ajat ja alueen aitaus Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Vedenhankinta ja viemäröinti Suotovedet Muut likaiset vedet Liikenne Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Päästöt ilmaan Kaatopaikkakaasut Muut päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden toimittaminen eteenpäin TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä jätevedenpuhdistamoon Seleenin ja sulfaatin vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Muut vaikutukset pohjaveteen Vaikutukset jätevedenpuhdistamoon ja vesistöön Vaikutukset ilman laatuun, ympäristömeluun, viihtyisyyteen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Suotovedet, pinta- ja pohjavedet Kaatopaikkakaasu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset määräykset Vastuuhenkilö Jätteiden kuljetus Jätteiden varastointi ja käsittely kenttäalueilla Lieteallas Ruoppausjäteallas Kaatopaikka Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle Kaatopaikan käyttö ja hoito Kaatopaikan pohjarakenteet Kaatopaikan pintarakenteet Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikka-alueen ulkopuolella Jätteenkäsittelyalueen itäpuolinen kenttä Kaatopaikan ympärystiet Yleiset määräykset Yleiset rakentamista koskevat määräykset ja laadunvalvonta... 65

4 4 Päästöt vesiin ja viemäriin Melu Paras käyttökelpoinen tekniikka Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu Käyttötarkkailu Jätteen laadun tarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma Kirjanpito Raportointi Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Täyttöalueen 2 käytön jatkaminen Eräiden jätteiden raja-arvon korottaminen Siistauslietteen hyödyntäminen kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa Muu jätteiden hyödyntäminen rakentamisessa Lupamääräysten yleiset perustelut Muut perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä MUUTOKSENHAKU LIITTEET... 94

5 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti 4) kohta ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 13 d) ja f) kohdat Jätteenkäsittelyalueen voimassa olevassa ympäristöluvassa (Dnro KSU-2004-y-104/111, ) on määrätty jätettäväksi hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti 13 d) ja g) kohdat ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Keskeiset päätökset Sijoituspaikkalupa Äänekosken Suolahden seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunta on myöntänyt Metsä-Serla Oy:n ja Oy Metsä-Botnia Ab:n uudelle kaatopaikalle ja jätteenkäsittelyalueelle sijoituspaikkaluvan , 179. Jätteenkäsittelyalueen ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt jätteenkäsittelyalueelle ympäristöluvan (Dnro KSU-2004-y-104/111). Kyseinen päätös on voimassa toistaiseksi ja sillä on korvattu aiempi Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupa lukuun ottamatta alueen 1 sulkemista ja maisemointia. Päätöksen (Dnro KSU-2004-y-104/111) mukaan alueella on tuolloin ollut varsinaisen kaatopaikan lisäksi ruoppausmassa-allas, tasausallas, kompostointikenttä, öljyisten maiden varastoalue, purkujätteen sekä maa- ja kalliomassojen varastointialue. Uutena toimintona on suunnitelmissa ollut märkien lietteiden vastaanotto/suodatusallas sekä laajentaa kompostointikenttää ja tasausallasta. Päätöksessä täyttöalueet (2 ja 3) on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikka-alueeksi. Päätöksessä on määrätty, että kaatopaikalle saa sijoittaa vain luokituksensa mukaista jätettä. Päätöksessä kaikki täyttötoiminta alueella 2 on rajattu vuoteen 2015, joka on lupamääräysten tarkistamisvuosi. Lisäksi päätöksessä on osittain myönnetty lievennyksiä kaatopaikkoja koskeviin pohjarakenteisiin alueelle 2. Raja-arvojen korottamista koskeva ympäristölupapäätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen (Dnro LSSAVI/43/04.08/2013), joka koskee Äänekosken tehdaskaatopaikan eräitä jätteitä koskevien raja-arvojen korottamista. Kyseinen päätös on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Päätöksen mukaan lentotuhkajätteen

6 6 ja meesakalkkijätteen tulee alittaa valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen (331/2013) liitteen 3 taulukon 5 liukoisuusominaisuuksien rajaarvot, kuitenkin ottaen huomioon seuraavat raja-arvoista annettavat poikkeukset - Lentotuhkajätteelle seleeni 1,5 mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) sulfaatti mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) - Meesakalkkijätteelle sulfaatti mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) Alueen kaavoitustilanne Maakuntavaltuuston hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (et). Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymässä, oikeusvaikutuksettomassa Äänekosken itärannan teollisuusalueen osayleiskaavassa on jätteenkäsittelyalue merkitty teollisuusalueeksi (TT-1 ja TT-2). Lisäksi jätteenkäsittelyalue ulottuu osin metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävänä Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) ja teollisuus- ja varastoaluetta (T). Jätteenkäsittelyalueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava koskien Teräväniemen asemakaavan ja paperitehtaan asemakaavan muutosta ja laajennusta. Kaava on lainvoimainen. Kaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi/ jätteenkäsittelyalueen korttelialueeksi merkinnällä (ET/EJ). Kaavassa on mm. seuraavia merkintöjä ja määräyksiä. Suurinta osaa jätehuoltoaluetta koske merkintä ej, joka on ohjeellinen jätteiden varastoinnille ja loppusijoittamiselle varattu alueen osa. Lietealtaan, tasausaltaan ja ruoppausjätealtaan alueella on merkintä et-3, joka on ohjeellinen jätevesien käsittelylle varattu allas-alue. Ruoppausjätealtaan alueella ja jätehuoltoalueen länsipuolella on lisäksi merkintä sl-2. Kyseessä on alue, jolla viitasammakon esiintyminen on selvitettävä ennen alueella tehtäviä elinympäristöolosuhteisiin kohdistuvia, muuttavia toimintoja ja toimenpiteitä. Mikäli viitasammakkoa esiintyy alueella, tulee lajin säilyminen huomioida tehtävissä toimenpiteissä. Kaavaan on myös merkitty ohjeellinen läjitysalueen jätetäytön ja maisemointikerroksen ylin sallittu korkeusasema, joka on Alueella on myös merkintöjä ohjeellisista ajoyhteyksistä, sekä ohjeellisesta huoltoliikenteelle ja pelastustoimelle varatusta alueen osasta. Lisäksi kaavassa on seuraavat yleismääräykset. ET-3 ja ET/EJ kortteleiden rakentamatta jäävät osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osalta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Kaava-alue kuuluu suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvaan konsultointivyöhykkeeseen. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista konsultointivyöhykkeelle on pyydettävä pelastusviranomaisen sekä tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto.

7 7 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jätteenkäsittelyalue sijaitsee Itärannan teollisuusalueella, Äänekosken kaupungin keskusta-alueen ja tehdasalueen eteläpuolella. Tehdastoiminta Äänekoskella on aloitettu sahatoiminnalla 1800-luvun lopulla, ja ensimmäinen paperitehdas perustettiin 1900-luvun alussa. Tehdasalueen välittömään läheisyyteen, Miilunlahden pohjukkaan, perustettiin kaatopaikka-alue luvulla. Kyseinen alue (alue 1) on poistettu käytöstä ja maisemoitu. Täyttöalue 2 on otettu käyttöön vuonna 1990 ja täyttöalue 3 vuonna Ympäristön tila ja laatu Jätteenkäsittelyalue rajoittuu lännessä Kuhnamojärveen ja etelässä suojavyöhykkeeseen ja metsätalouskäytössä olevaan hakijan omistamaan alueeseen. Lähimpään asutukseen (Suolahti-Äänekoski-tien takana) on etäisyyttä noin 550 metriä nykyisin käytössä olevalta alueelta. Luonnonsuojelu ja luontoarvot Alueen kasvillisuutta, eläimistöä ja linnustoa on tarkasteltu biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kasvillisuus alueella on kulttuurivaikutteista. Luonnontilaisinta kasvillisuus on alueen rantavyöhykkeessä, jossa vesirajassa on eri levyinen saravyöhyke ja sen yläpuolella pajupensaikkoa ja lehtipuustoa. Alueen nisäkäslajistoon kuuluvat hirvi, orava, metsäjänis ja kettu. Alueen läheisyydessä on tehty liito-oravahavaintoja mutta alueella ei ole kuitenkaan liito-oraville sopivaa metsikköä. Aiemmassa lupamenettelyssä (Dnro KSU-2004-y-104/111) on tuotu esille mahdollisesti luontoarvoja omaava kosteikkoalue. Alue oli edellisessä ympäristöluvassa varattuna kenttäalueen laajennusalueeksi. Tässä hakemuksessa alue on rajattu toiminta-alueen ulkopuolelle. Asemakaavaa laadittaessa on tullut esille, että alueella voisi olla viitasammakon elinympäristöä. Kaava-alueella jätehuoltoalueen eteläosassa (Heikkalahden ranta ja jätehuoltoalueen ruoppauslieteallas) on osoitettu osaalueet, jossa voi olla viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Viitasammakon esiintymistä alueella ei kuitenkaan voitu todeta kesän 2014 maastokäynnin yhteydessä. Kaavassa määrätään, että viitasammakon esiintyminen on selvitettävä ennen alueella tehtäviä elinympäristöolosuhteisiin kohdistuvia, muuttavia toimintoja ja toimenpiteitä. Mikäli viitasammakkoa esiintyy alueella, tulee lajin säilyminen huomioida tehtävissä toimenpiteissä. Maaperäolosuhteet Alueen maanpinta nousee loivasti Kuhnamojärvestä itään päin mentäessä. Ranta-alueet kuuluvat silttivyöhykkeeseen. Kyseessä olevalle alueelle sijoittuvat ruoppaus- ja tasausaltaat. Tästä itään päin mentäessä alueen katkaisee pohjois- eteläsuunnassa tasolle +110 kohoava kallioinen moreenimäki. Alueelle sijoittuu läjitysalue 3. Täyttöaluetta 2 reunustavat sen pohjois- ja eteläpuolella moreenikukkulat ( ). Alueen pohjamaa on turvetta, silttiä ja hiekkamoreenia. Turvealue (paksuus 0 2,7 m) sijoittuu alueen länsiosaan, ja turpeen alla on savea tai savista silttiä 3,1 6,8 m:n syvyyteen. Alueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia hiekka- tai sorakerroksia. Alueen maaperä on savi- ja silttialueilla erittäin huonosti vettä johtavaa ja moreenialueilla huo-

8 8 nosti vettä johtavaa. Moreenikerroksen vedenläpäisevyyden on arvioitu vuonna 1988 tehdyn tutkimuksen perusteella olevan luokkaa m/s. Kesällä 2002 otettujen näytteiden vesipitoisuus vastaa aikaisemmin vuonna 1988 savisilttikerroksesta otettujen näytteiden vesipitoisuutta. Tehdyn vedenläpäisevyysmäärityksen tulos oli 3,8 x m/s. Turvealueella maaperän kantavuus on huomioitu täyttöalueen rakenteita suunniteltaessa. Rakenteiden alta on poistettu turvekerros ja osa patorakenteista on upotettu kovaan pohjaan saakka. Täyttöalueen 2 stabiliteetti on tarkistettu edellisen luvan käsittelyn yhteydessä. Tilanne ei ole muuttunut täytön osalta oleellisesti edellisen luvan käsittelyn jälkeen. Alue 3 sijoittuu kallio/moreenimäelle. Alueen 3 pohjamaa täyttää kaatopaikan pohjamaalle asetetut vaatimukset ja täytön luiskakaltevuudeksi on määritetty 1:4. Pohjavedet ja niiden virtaus alueella Lähin pohjavesialue on Valioranta ( , I luokka), joka sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä täyttöalueista itään. Koska täyttöalue 2 sijaitsee painanteessa, kertyy sinne pohjavesiä alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolelta. Vedet valuvat alueelta 2 edelleen länteen, kohden aluetta 3. Alueen 3 käyttöönotto on muuttanut luontaisia pohjavesivirtauksia ja virtaukset kohti aluetta 3 ovat kasvaneet alueella olleen kallion louhinnan johdosta. Alueelta 2 valuvat pohja/suotovedet kerätään yhteen alueen länsiosassa ja ohjataan sadevesiviemärillä kaatopaikan tasausaltaaseen ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Täyttöalueen 2 itäreunan kohdalla on myös vedenjakaja, jonka itäpuolella muodostuvien pohjavesien valumissuunta on kaakkoon. Tämän alueen pohjavesien määrä on vähäinen ja vedet muodostavat varastoalueen eteläpuolelle soistuneen alueen, koska vedet eivät pääse purkautumaan ulkopuolelle. Pohjavesiputkista tehtyjen havaintojen perusteella pohjavesipinta alueella on syvällä ja alueen ympärille asennetut pohjavesiputket ovat ajoittain kuivia. Pintavedet Lähin vesistö on jätteidenkäsittelyalueen länsipuolella oleva Kuhnamojärvi. Lietealtaan valmistumisen myötä vanha Kuhnamoon laskeva puhtaiden vesien oja on poistunut käytöstä ja ojan vedet johdetaan Kuhnamon sijasta kaatopaikan tasausaltaaseen, jonka vedet pumpataan integraatin biologiselle jätevedenpuhdistamolle ja sieltä puhdistettuina edelleen Kuhnamoon. Alueen maljamaisuudesta johtuen ulkopuoliset pintavedet valuvat pohjoisesta rakennettuun niskaojaan ja jätteenkäsittelyalueen länsipuoleisella olevan soistuneen alueen kautta Kuhnamoon. Alueen itäpuolella pintavedet kertyvät tasaiselle alueelle, josta ei ole luontaista purkua, mutta alueelle on kaivettu oja, joka johtaa vedet etelään päin ja osin rakennettuun pintavesipumppaamoon. Alueen 2 kaakkoiskulmaan sijoittuvaan pintavesien pumppaamoon kerätään etelästä mäkialueelta täyttöalueen suuntaan valuvia pintavesiä. Vedet pumpataan tällä hetkellä kaatopaikan tasausaltaaseen, koska alueen eteläpuolella ei ole järkevää pintavesireittiä Kuhnamoon.

9 9 Pintavesien tilan tietojen osalta hakija on toimittanut Äänekoski-Vaajakoskivesireitin yhteistarkkailua vuonna 2012 koskeva raportin, josta käy ilmi mm. seuraavaa. Äänekoski-Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailussa selvitettiin alueen jätevesi- ja muun kuormituksen määrää ja sen vaikutusta vesistön tilaan sekä vesistön tilan kehitystä. Tarkkailualue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (vesistöalue 14) ja ulottuu Äänekoskelta Vaajakoskelle saakka. Kuhnamo sijaitsee kyseisen tarkkailualueen pohjoisosassa. Kuhnamo, Vatia ja Pohjois- Saraavesi ovat melko matalia, keskisyvyyden ollessa 3 6 metriä. Suurin syvyys on näissä vesistönosissa metriä. Syvänteet ovat pienialaisia. Kuhnamon vesimassa ei yleensä kerrostu kesällä, mutta talvella kerrosteisuus on voimakas, ja päällys- ja alusveden laatuerot selvät. Vuonna 2012 jätevesien osuus Kapeenkosken fosforivirtaamasta oli 9 % ja typpivirtaamasta 5,5 %. Äänekosken tehtaiden osuus oli 3 % Kapeenkosken kiintoainevirtaamasta, 7 % fosforivirtaamasta ja 3 % typpivirtaamasta. Puunjalostusteollisuuden jätevesien vaikutus näkyy tutkitulla vesialueella erityisesti natriumpitoisuuden ja sähkonjohtavuusarvojen nousuna Kuhnamossa, Kapeenkoskessa ja lievempänä vielä Haapakoskessa. Äänekosken tehtaiden jätevesien fosforikuorma nosti Kapeenkosken fosforipitoisuutta keskimäärin 1,2 µg/l ja typpipitoisuutta 17 µg/l. Kuhnamon ja Vatian syvänteissä on ollut säännöllisesti hapen vajausta kerrostuskausina. Tarkkailualueen fosforipitoisuudet vaihtelivat ollen Kuhnamossa 21 µg/l ja Vatiassa 18 µg/l Pohjois- Saraavedessä 16 µg/l ja Pohjois-Leppävedessä 11 µg/l. YLEISKUVAUS HAKEMUKSEN MUKAISESTA TOIMINNASTA Metsä Fibre Oy hoitaa Äänekosken metsäteollisuusintegraatin käytössä olevaa jätteenkäsittelyaluetta, joka on otettu prosessijätteen loppusijoituskäyttöön vuonna Jätteenkäsittelyalue on siirtynyt Metsä Fibre Oy:n omistukseen vuonna Alueelle otetaan vastaan kaikkien teollisuusalueella toimivien laitosten ja yritysten jätteitä. Laitokset ovat tällä hetkellä Metsä Fibre Oy:n lisäksi Metsä Board Oyj, CP Kelco Oy, Specialty Minerals Nordic Oy ja Äänevoima Oy. Lisäksi jätteitä otetaan vastaan Metsä Wood Suolahden vaneritehtaalta. Tehtaan vanha jätetäyttöalue (täyttöalue 1) on poistettu käytöstä ja maisemoitu. Tällä hetkellä jätteiden loppusijoitukseen käytössä ovat alueet 2 ja 3, jotka on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikka-alueeksi. Jätetäyttöihin on sijoitettu jätteitä vuodesta 2006 lähtien noin tonnia, eli keskimäärin noin tonnia vuodessa. Lisäksi kaatopaikkojen rakenteissa on hyödynnetty merkittäviä määriä jätteitä. Loppusijoitusalueiden lisäksi jätteenkäsittelyalueella on seuraavat toiminnot: - kompostointi- ja varastokenttä - öljyisten maiden vastaanottoalue - kuitusaven ja PCC-sakan (kalkin) varastoalue ja lumenkaatopaikka - maa-ainesten ja rakennusjätteen käsittely- ja varastointialue - ruoppausjäteallas - lieteallas

10 10 Yleiskuvaus haettavasta muutoksesta Biotuotetehdashankkeen johdosta jätteenkäsittelyalueelle sijoitettavan jätteen määrän arvioidaan kasvavan, minkä lisäksi jätejakeissa tapahtuu muutoksia. Lisäksi tehtaiden rakentamisen ja vanhojen toimintojen purkamisen yhteydessä syntyy kertaluontoisesti merkittäviä määriä purkujätteitä ja mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta, joita on tarkoitus loppusijoittaa tai käyttää hyödyksi alueen rakenteissa. Merkittävimmät muutokset koskevat seuraavia - Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen enimmäismäärä esitetään korotettavaksi kokonaisuudessaan tonniin vuodessa. - Tehtaan rakennustöissä syntyy mahdollisesti pilaantuneiden maiden jäte-erä (enintään tonnia vuodessa), joka käsitellään jätteenkäsittelyalueella. Lisäksi pilaantuneita maita kompostoidaan. - Täyttöalueen itäpuolella olevaa jätteiden varastokenttää laajennetaan. Lisäksi hakija esittää jätteitä hyödynnettäväksi jätehuoltoalueella eri rakenteissa. - Uutena jatkuvasti syntyvänä jätejakeena tulee kuoren kaasutuslaitoksen tuhka, jonka määrä on arviolta tonnia vuodessa. Jätejakeet ja määrät sekä varastointi- ja esikäsittelytoimet muuttuvat jonkin verran myös muutoin voimassa olevaan lupaan verrattuna. - Hakija on esittänyt, että osa täyttöalueesta 3 otettaisiin mahdollisesti käyttöön vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Hakija on kuitenkin täydennyksessään ( ) perunut tämän esityksen. Muutoksilla ei hakemuksen mukaan ole vaikutusta jätteenkäsittelyaluekokonaisuuden kokoon tai maankäyttöön. Jätemäärät ja niiden muutos Hakija esittää, että kaatopaikalle loppusijoittavan jätteen enimmäismäärä nostettaisiin yhteensä tonniin vuodessa. Voimassa olevassa luvassa on määrätty, että jätteenkäsittelyalueelle saa vastaanottaa jätetäyttöön sijoitettavaksi vuosittain alle tonnia jätettä. Alla olevassa taulukossa 1 on tarkempi erittely jätteenkäsittelyalueella käsiteltävän jätteen määrästä. Hakija esittää, että enimmäisjätemäärää yksittäisille jätejakeille varastoinnin, hyödyntämisen ja loppusijoituksen osalta ei luvassa edellytettäisi ja ettei lupaa rajattaisi myöskään vain taulukossa 1 esitettyihin jätejakeisiin, koska tehdasalueelle haetaan aktiivisesti uutta toimintaa. Näistä laitoksista voi muodostua uudentyyppisiä, mutta ominaisuuksiltaan hakemuksessa esitettyjä jakeita vastaavia jätteitä.

11 11 Taulukko 1. Äänekosken teollisuusjätteen käsittelyalueella vastaanotettavat jätteet, niiden enimmäis- ja keskimääräiset käsittelymäärät, hetkelliset enimmäisvarastointimäärät, loppusijoitusmäärät sekä kuvaus varastoinnista ja käsittelystä Metsä Board Oyj Kuitu-, täyteaineja päällystysjäte (kuitusavi) Koodi Käsit. max. (t/a) Käsit. keskim. (t/a) Varasto max (t) omalla varastoalueellaan täyttöalueen itäpuolella Metsä Fibre Oy Kuori- ja puujäte kompostointikentällä tai muulla varastokentällä Kalkkikivijäte ei varastoida Meesajäte ei varastoida Primääri- ja bioliete kompostointikentällä Viherlipeäsakka ei varastoida Prosessilietteet, ei varastoida rejektit Kaasutuslaitoksen kompos- pohjatuhka tointiken- tällä Specialty Minerals Nordic Oy Pcc-sakka Omalla varastoalueellaan täyttöalueen itäpuolella Cp Kelco Oy CMC-jäte ei varastoida Äänevoima Oy Leijupetihiekka kompostointikenttä Lentotuhka kompostointikentällä Metsä Wood Suolahti Varastoalue Loppusij. (t) käsittely ja/tai eteenpäin toimitus 0 Varastoidaan alueella ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi luvan omaavaan kohteeseen tai hyödynnetään MF:n kaatopaikalla pintarakenteen tiivistyskerroksessa 0 Kompostoidaan ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi tai hyödynnetään MF:n kaatopaikalla pintakerroksessa loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle 0 varastoidaan (myös kompostoidaan) ja edelleen hyödynnetään omalla alueella. Biolietettä myös kuivataan ja poltetaan Äänevoimalla, tai sellutehtaan soodakattilassa tai meesauunissa loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle jos ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan MF:n kaatopaikallle 500 Pääasiassa menee hyödynnettäväksi. Jäte ainoastaan varastoidaan alueella ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi muualle luvan omaavaan kohteeseen. Jossakin tapauksessa voidaan joutua loppusijoittamaan MF:n kaatopaikalle 300 loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle ainoastaan varastoidaan jäte alueella ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi luvan omaavaan kohteeseen, tai hyödynnetään esim. välipeittomateriaalina, alueilla välivarastokasojen alapuolisen pohjan ja tiealueiden muotoiluun ja kuivattamiseen tai loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle Siltä osin kuin ei loppusijoiteta, ainoastaan varastoidaan jäte alueella ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi luvan omaavaan kohteeseen tai hyödynnetään MF:n jätteenkäsittelyalueella rakenteissa tai muussa kohteessa.

12 Poltoon kelpaamaton siivousjäte Erittelemättömät Palamaton rakennusjäte (betoni, tiilet) Maa- ja kiviainekset Teollisuuden sekajäte Pilaantuneet maat tehdasalueen purkutöissä muodostuvia kaatopaikan luokituksen mukaisia jätejakeita ja vaar. jätteeksi luok. asbestipitoinen jäte Äänekosken tehdasalueen ulkopuolisilta toimijoilta ei tule tällä hetkellä jätteitä jätteenkäsittelyalueelle. Alueelle on mahdollista ottaa vastaan pieniä määriä Suolahden Metsä Woodin tehtaalta muodostuvia jätteitä, lähinnä polttoon kelpaamatonta siivousjätettä, joka tällä hetkellä toimitetaan muualle omalla varastoalueellaan täyttöalueen itäpuolella omalla varastoalueellaan täyttöalueen itäpuolella ei varas * Ruoppausjäte Muut tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavat jätteet toida öljyisten maiden kenttä hyödynnetään rakentamisessa tai loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle 0 loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle m 3 kertaerä Lietealtaaseen kuivatettavat Meesajäte lietealtaalle Lentotuhka lietealtaalle Prosessilietteet, rejektit, lieteallas nestemäiset imuautolietteet (Metsä Fibre, Metsä Board, Äänevoima) nestemäinen PCC Kuitu-, täyteaineja päällystysjäte, märkä (metsä Board) Lietealtaan tyhjennys kaatopaikalle - - ei varastoida - Ruoppauslietealtaaseen loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle. (Nämä jakeet sisältyvät t/a kokonaismäärään. Yksittäisten jätejakeiden määriä ei ole ilmoitettu, koska niiden laji ja lopullinen määrä selviää vasta biotuotetehtaan käynnistyttyä.) Yhteensä tonnia: m 3 ruoppausjäte (max ) Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi 0 Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi 0 Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi 0 Suoraan lietealtaaseen käsiteltäväksi Loppusijoitetaan MF:n kaatopaikalle

13 13 Jätteet varastoidaan ulkona kattamattomana. Kasoja ja aumoja peitetään tarvittaessa. Varasto- ja kenttäalueet ovat asfaltoimattomia ja eri alueiden pohjarakenteet käyvät tarkemmin ilmi kunkin käsittely- ja varastoalueen kuvauksesta. Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan ympäristöluvassa (Dnro LSSAVI/4652/2014) tuotannossa syntyvä meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly on määritetty sivuotteiksi. Luvassa on myös määrätty, että mikäli sivutuotteita loppusijoitetaan kaatopaikalle, on Keski-Suomen ELY-keskukselle toimitettava erillinen selvitys sivutuotteiden laadun tai jatkokäytön varmuuden muuttumisesta. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYTOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja tarkastus Läjitysalueelle sijoitettavien jätteiden määrää seurataan tehtaan vaakaasemalla, jonka kautta kaikki alueelle tulevat jätekuormat ajetaan. Poikkeustilanteessa, jolloin vaaka ei ole käytössä, lasketaan määrät kuormakohtaisesti. Jätteet vastaanotetaan ja tarkastetaan loppusijoitusalueella konetyöurakoitsijan toimesta. Urakoitsijan tehtävänä on silmämääräisesti tarkastaa vastaanotettavan jätteen laatu kuormakohtaisesti, varmistaa jakeiden ohjaaminen oikeille loppusijoitus/varastointipaikoille, mahdollinen jätteiden esikäsittely, tiivistäminen ja peittäminen loppusijoitusalueelle. Mikäli tarkkailun yhteydessä urakoitsija havaitsee jätteitä joita ei saada loppusijoittaa, on hän yhteydessä kaatopaikan vastaavaan hoitajaan. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, palautetaan se jätteen toimittajalle tai toimitetaan jätteen toimittajan (haltijan) toimesta tai kustannuksella luvanvaraiseen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kompostointi ja pilaantuneiden massojen käsittely Olemassa olevat kompostointikenttä (1,2 ha) sekä öljyisten maiden varastointikenttä (0,7 ha) muodostavat yhtenäisen kenttäalueen. Kenttää ei laajenneta. Alueelle vastaanotetaan seuraavia jätteitä: - Kuori- ja puujäte (030301) - Primääri- ja bioliete (030311) - Kaasutuslaitoksen pohjatuhka (100101) - Leijupetihiekka (100101) - Lentotuhka (100103) - Pilaantuneet maat (170504, ) öljyisten maiden kentällä Kompostointi Kompostointikentällä kompostoidaan primääri- ja biolietettä (030311) sekä kuori- ja puujätettä (030301). Kuori- ja puujäte ei ole puhdasta puuperäistä jätettä vaan sen joukossa on esimerkiksi hiekkaa. Lisäksi täyttöalueen 2 päällä kompostoidaan ja välivarastoidaan pintarakenteessa hyödyntämiskelpoisia jakeita, joista on mainittu kuitulietteet (kuitusavi) (030311, ), massatehtaan rejekti, seulontahiekka puun varastointialueilta, kuorimon risut ja kivet, hiekkalavat ja kuorimon rejektit (030399). Hakemuksen mukaan myös lumenkaatopaikan lumen sulamisen jälkeen alueelle jäävä kiviaines ja puujäte kompostoidaan.

14 14 Käsittelyssä on kyse varsinaisen kompostoinnin sijaan lähinnä jätteiden sekoituksesta, seulonnasta ja homogenisoinnista hyötykäytön parantamiseksi. Samalla orgaaniset jätteet myös kompostoituvat. Varsinaista kompostointisuunnitelma ei ole, eikä käsittelyssä käytetä apu- tai tukiaineita. Täyttöalueella tapahtuvassa kompostoinnissa varastokasat muotoillaan pinnaltaan kalteviksi siten, että pintavedet eivät lammikoidu varastoitavan materiaalien päälle. Kompostointi tapahtuu aumoissa ilman sideaineita, aumoja käännetään ja yhdistellään tarvittaessa. Käsittelyssä syntyvä jäte pyritään hyödyntämään alueella pintarakenteessa tai viherrakentamisessa. Kompostoinnista pidetään aina kirjaa, jossa esitetään käsiteltävät jätejakeet, mahdollisesti lisätyt sideaineet, toimenpiteet ja mittaukset sekä käsitellyn jätteen edelleen käsittely. Pilaantuneiden massojen käsittely Voimassa olevassa luvassa on sallittu öljyisten maiden kentällä peitettynä välivarastoitavaksi pilaantuneita maita, jotka ovat syntyneet tehdasalueella onnettomuus- tai häiriötilanteissa. Nyt hakija varautuu käsittelemään Metsä Groupin alueilla muodostuvia pilaantuneita maa-aineksia öljyisten maiden kentällä ja kompostointikentällä. Pilaantuneita maita voi olla tarpeen varastoida jos niitä tehdasalueen perustilaselvityksestä poiketen löytyy esimerkiksi tehtaan purkutyössä. Maat hyödynnetään jätteenkäsittelyalueella, pitoisuuden niin salliessa, ottaen huomioon maiden kompostointi varastoitaessa. Muutoin pilaantuneet maat toimitetaan varastoinnista edelleen vastaanottajalle, jolla on lupa ottaa ko. jätteitä vastaan. Pilaantuneita maita otetaan vastaan enintään tonnia vuodessa. Pilaantuneiden maiden kompostointi koskee ainoastaan tehdasalueella biotuotetehdashankkeeseen liittyvissä purkuja rakentamistöissä poistettavia pilaantuneita maita. Hakija esittää, että vastaavasti otettaisiin vastaan ja käsiteltäisiin myös pilaantuneita sedimenttejä ( ). Alueella tullaan kompostoimaan aumoissa öljyperäisillä hiilivedyillä ja PAHyhdisteillä pilaantuneita maita, hakijan täydennyksen ( ) mukaan enintään tonnia vuodessa. Hakija on toimittanut täydennyksenä ( ) käsittelyn työohjeen, jossa esitetään mm. seuraavaa. Mikäli massat sisältävät runsaasti kiviä ne seulotaan pois ja jätetään käsittelemättä. Tarvittaessa kappalekokoa pienennetään (esim. alle 70 mm). Savimassat voidaan murskata (kuivaus tarvittaessa ennen murskausta) ja sekoittaa ne samankaltaisia hiilivetyjä sisältäviin aumoihin, joiden maalaji on selvästi karkeampaa. Tuki- ja seosaineet sekoitetaan ennen auman perustamista kompostoitavaan massaan. Soveltuvia tukiaineita ovat mm. biojäte- ja jätevesilietekompostit. Tarvittaessa (ph < 6) massojen ph säädetään dolomiittikalkilla. Vettä lisätään tarvittaessa, ja tavoitteena voidaan pitää noin %:n kosteuspitoisuutta. Aumojen pohjalle levitetään puuhaketta 0,5 m, jonka päälle sijoitetaan käsiteltävän massan ja tukiaineen seosta n. 1,5 m ja puuhaketta 30 cm ja edelleen kompostoitavaa seosta 1,2 1,5 m. Kerrospaksuudet ovat ohjeellisia. Aumojen korkeuden tulisi olla n. 2 3,5 m ja pohjan leveyden 5-8 m. Masso-

15 15 jen tiivistymistä voidaan vähentää toteuttamalla useampia päällekkäisiä tukiaine- ja massakerroksia. Aumat peitetään. Peittäminen voidaan myös tehdä esim. kompostilla tai kuorihiekkaseoksella joka toimii samalla biosuodattimen tavoin, vähentäen helposti haihtuvien hiilivetyjen ympäristökuormitusta. Mikäli mittaukset ja analyysitulokset antavat viitteitä siitä, että kompostoitumisprosessi ei toimi suunnitellusti esim. alhaisen lämpötilan, kosteuden tai happipitoisuuden vuoksi tai muusta syystä, harkitaan aumojen kääntöä ja niiden perustamista uudelleen. Kompostointi kestää yleensä 3 6 kk. Kompostointi lopetetaan kokoomanäytteiden pitoisuuksien laskettua alle tavoitepitoisuuden. Muiden jakeiden käsittely kentällä Kompostointikentällä on myös varastoitu hyötykäyttöön toimitettavia jätejakeita ja tällä hetkellä kentällä on varastoituna hyötykäyttöön ohjattavaa tuhkaa. Kompostointikentällä käsitellään jatkossa tehdasalueella ja jätteenkäsittelyalueilla hyötykäytettäviä jätteitä, tai muuta varastointia tarvitsevaa tavaraa. Alueella voidaan tarvittaessa välivarastoida myös muualle hyödynnettäväksi vietäviä jätejakeita. Varastoitava määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti, riippuen materiaalien muodostumisesta ja muusta käsittelystä. Varastointi tehdään kasoissa ja aumoissa, jotka peitetään tarvittaessa. Rakenne ja vesien johtaminen Kompostointi- ja välivarastokentän pohjarakenne on moreenista ja tuhkasta tiivistetty rakennuspohja, joka on kallistettu viettämään länteen. Vedet ohjataan kentän reunaan ja siitä vanhan kaatopaikan reunaa pitkin jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen. Kentän rakennepaksuuksista ei ole yksityiskohtaista tietoa. Öljyisten maiden kentän pohja on tiivistetty savitiivisteellä, kerrospaksuudesta tai rakentamisesta ei ole dokumenttia. Kentän vedet johdetaan öljynerottimen kautta käytöstä poistetun täyttöalueen ympärysojaan ja edelleen jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen. Kuitusaven, PCC-sakan, purkujätteen sekä maa- ja kalliomassojen varastoalueet Alueella tullaan vastaanottamaan seuraavia jätteitä - Kuitusavi (030311, ) - PCC-sakka (061199) - Palamaton rakennusjäte (betoni, tiilet) (170107) - Maa- ja kiviainekset (170504) Kuitusavea ja PCC-sakkaa varastoidaan nykyisellään alueella olevalla maaaineksista pengerretyllä kentällä (1,1 ha). Kentän yhteydessä on myös lumenkaatopaikka, johon toimitetaan tehdasalueelta auratut lumet. Lumi kasataan kenttäalueen päälle, jotta lumen sulamisen jälkeen alueelle jäävä kiviaines ja puujäte voidaan kerätä kompostoitavaksi. Alueella tullaan pääasiassa varastoimaan jätteitä. Lisäksi alueella tullaan tarvittaessa esikäsittelemään integraatissa muodostuvia hyötykäyttöön toimitettavia jakeita. Tämä esikäsittely voi olla joidenkin jätteiden fysikaalista tai mekaanista esikäsittelyä niiden hyötykäyttökelpoisuuden parantamiseksi, eli tarkemmin sekoittamista, seulontaa tai sideaineen, esim. sementti lisäämistä. Esimerkkinä hakija on esittänyt kuitusaven ja tuhkan sekoittamisen.

16 Maamassat ja purkujätteet 16 Varastoitavat maamassat sijoitetaan alueelle lajeittain kasoihin, jotta ne voidaan tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi maarakenteissa tai täyttöalueiden maisemoinnissa. Massoja on myös tasattu ja tiivistetty varastoalueena käytettävän alueen pohjaksi. Massat ovat täyttöalueelta ja tehdasalueelta tulevia maamassoja, murskattua kiviainesta sekä tehdasalueelta mahdollisesti purettavista rakennuksista tulevia puhtaita tiili- ja betonimurskeita. Massat tullaan ensisijaisesti käyttämään hyödyksi tehdasalueen rakentamishankkeissa ja jätteenkäsittelyalueella, mutta massoja toimitetaan hyötykäyttöön myös tehdasalueen ulkopuolelle. Betoni- ja tiilijätteen murskaus tapahtuu siirrettävällä murskaimella, jota tarvitaan arviolta 1 4 vrk vuodessa. Betonia ja tiiltä (170107) murskataan täydennyksen ( ) mukaan enintään t/a. Tehdasalueelta purettavista rakennuksista tehdään tarvittavat ennakkotutkimukset purkumateriaalin esilajittelemiseksi ennen murskaamista. Betoni- ja tiilimurskeista tehdään laatututkimukset valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisesti ennen materiaalin hyödyntämistä maanrakennuksessa. Puhtaat massat välivarastoidaan varastokentillä ennen hyödyntämistä rakenteissa tai alueen ulkopuolella. Mikäli massoissa todetaan haitta-aineita, sijoitetaan ne alueen 2 tukipenkereisiin tai erillisen suunnitelman mukaisesti alueen 2 täyttöön. Mikäli massat eivät ole kaatopaikkakelpoisia, toimitetaan ne muualle luvanvaraiseen paikkaan käsiteltäviksi. Alueen rakenteet ja vesien johtaminen Kaatopaikan itäpuolelle rakennetaan varastonkenttä. Varastointialueiden pohjalta poistetaan pintamaat ja alueet tasataan ennen käyttöönottoa. Lisäksi alueelle rakennetaan tarvittavat tieyhteydet. Massojen kuljetus tapahtuu tehdasalueelta suoraan. Aluetta laajennetaan itään ja myös muotoillaan ja tiivistetään kiviaineksilla/purkumateriaalilla suunnitelman mukaiseen korkoon. Hakemuksessa on esitetty, että kenttäaluetta on tarvetta täyttää vielä noin m 3 ktr, jotta alue saadaan sopivaan kaltevuuteen ja tasoon. Rakennustöiden jälkeen koko kentän (2,2 ha) päällysrakenne tulee asfaltista tai kiviaineksesta. Jätteen hyödyntämistä kyseisellä kenttäalueella koskevat tiedot on käsitelty tarkemmin kohdassa Jätteiden hyödyntäminen itäpuolisessa kenttärakenteessa (s.22 23) Lieteallas Lietealtaasssa käsitellään kuivauskäsittelyllä seuraavia jätteitä - Nestemäiset loka-autolietteet (Metsä Fibre, Metsä Board, Äänevoima) ( ) - Nestemäinen meesaliete (030309) - Kuitu-, täyteaine- ja päällystysjäte, märkä (Metsä Board) (030310) - Prosessilietteet, rejektit (030399) - Nestemäinen PCC (060199) - Lentotuhka (100103) Jätteet ovat tehdasalueella muodostuvia nestemäisiä jätteitä, joiden kuivaainepitoisuus on alle 10 %. Jätteet tuodaan altaalle imuautoilla. Jätteet käsitellään loppusijoitukseen kelpaaviksi siten, että sepelipadon läpi suotautuva

17 17 vesi johdetaan vedenpuhdistamolle ja kiinteytynyt massa sijoitetaan alueelle 3A. Kuivatuskäsittelyä tehostetaan nostamalla lietettä altaan asfalttiluiskaan. Nestemäiset jätteet, joiden kuiva-ainepitoisuus on hyvin alhainen (n. 0,5 %) sijoitetaan tämän sijaan puhdistamon varoaltaaseen, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kyseinen varoallas jää pois käytöstä uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Lietealtaan rakenteet ovat ylhäältä alaspäin seuraavat: - Kaksinkertainen tiivis asfalttibetoni (ABT20 60 mm + ABT20 40 mm) - Murske (300 mm) - Louhe - Suodatinkangas Ruoppausjäteallas Altaan käyttö jatkuu nykyisellään. Allasta on käytetty noin 3-5 vuoden välein. Altaassa käsitellään seuraavia jätteitä. - jätevedenpuhdistamon tasausaltaan ja varoaltaan pohjalietteet (030399) - ruoppausmassat (170506) Ruoppausjätealtaaseen sijoitetaan ruoppauslietettä kertaluonteisesti, viimeksi vuonna Tällöin altaassa on käsitelty varoaltaan lietettä. Altaaseen sijoitettavien jätteiden kokonaismääräksi hakija arvio m 3 kertaluonteisen erän. Ruoppausjätealtaassa lietteen annetaan laskeutua altaan pohjalle, ja vesi johdetaan edelleen puhdistamolle, kuten jätteenkäsittelyalueen muutkin vedet. Laskeutunutta ruoppausjätettä ei poisteta altaasta, edelleen hyödynnetä tai toimiteta muualle käsiteltäväksi. Altaassa on edelleen täyttötilavuutta olemassa. Altaan jatkokäytölle ei ole tarkempia suunnitelmia, mutta mahdollisuus ruoppausjätteen käsittelyyn altaassa halutaan säilyttää. Ruoppausjätealtaalla tehtävään käsittelyyn ei liity tarkkailua. Altaan 5,0 metriä leveä patorunko on rakennettu huonosti vettäläpäisevästä moreenista tiiviin perusmaan päälle. Perusmaan päällä ollut humuskerros ja löyhät maa-ainekset on poistettu padon alta rakentamisvaiheessa. Altaan ulkoreunaan on tehty padon stabiliteetin turvaamiseksi tukipenger louheesta. Altaasta ei käytön aikana ole todettu vuotoja. Ruoppausjätealtaassa ei ole pohjarakenteita. Allas on rakennettu perusmaan päälle louhe- ja moreenipenkereillä. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENTAMISESSA Jätteiden hyödyntämistä koskevia tietoja on esitetty mm. hakemuksen liitteenä olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa, käydyssä neuvottelussa sekä täydennyksissä , ja Hakijan mukaan jätelajikohtaista tarkkaa määrää ei voida arvioida, koska määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Hakija esittää, että hyötykäytettävien materiaalien tekninen kelpoisuus määritetään rakennekohtaisen rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä, kun voidaan määrittää kunkin kohteen tekniset vaatimukset sen hetkisen tilan perusteella. Kyse on hakijan mukaan aina hyödyn-

18 18 tämisestä, koska vaihtoehtoisesti rakenteet jouduttaisiin kuitenkin toteuttamaan neitseellisillä kiviaineksilla. Hakija esittää, että lentotuhkan ja viherlipeäsakan vastaanottoaltaiden rakenteiden ja täytön hyötykäyttöä lukuun ottamatta hyötykäytöstä tehdään erillinen suunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Keski-Suomen ELY-keskuksen) hyväksyttäväksi ennen hyödyntämisen aloittamista. Suunnitelmassa esitetään hyötykäyttökohde, hyödynnettävän jätteen laadut ja määrät sekä toteutusaikataulu. Jätteenkäsittelyalueelle otetaan vastaan sekä jäteverollisia jakeita, että jäteverosta vapautettuja jakeita. Mikäli luokitukseltaan jäteverollinen jae hyödynnetään rakenteessa, sen määrä ja käyttötapa selkeästi mitataan ja raportoidaan. Hyödynnettävät jätteet Lentotuhkan hyötykäyttö Lentotuhkaa esitetään hyödynnettäväksi - viherlipeäsakan (soodasakan) yhteydessä o viherlipeäsakan vastaanottoaltaiden reunapengerrakenteissa pengermateriaalina ja o viherlipeäsakan stabilointiin jätteen kantavuuden ja läjitysominaisuuksien parantamiseksi. - muutoin kaatopaikalla o välipeitossa sekä o pengerrakenteissa ja tierakenteissa täyttöalueella - kaatopaikka-alueen ulkopuolella ympärysteissä ja tarvittaessa kaatopaikan itäpuolisen kentän laajentamisessa Hakija on selvittänyt Äänekosken tehtaiden lentotuhkan ja viherlipeäsakan (soodasakan) teknisiä ominaisuuksia ja seossuhteita löytääkseen sopivan seossuhteen tuhka-viherlipeäsakkaseokselle kaatopaikka-alueen jätetäytössä ja tarvittavissa pengerrakenteissa. Ramboll Finland Oy:n laatimasta, sijoittamista koskevasta suunnitelmasta käy liitteineen ilmi mm. seuraavaa. Sellutehtaalla muodostuva viherlipeäsakka on niin märkää, ja konekalustoa huonosti kantavaa, että se on sijoitettava altaaseen ja lujitettava tuhkalla. Materiaalin leviäminen sijoituspaikalta täyttöalueen muihin osiin estetään moreenista tai tuhka-viherlipeäsakkaseoksesta tehtävällä reunapadolla, jota korotetaan altaan täyttymisen edetessä ylöspäin n. 2-2,5 m kerroksina. Arvion mukaan reunapenkereen lujuuden esitetyllä penkereen koolla pitäisi olla noin 30 kpa. Tutkimusten perusteella puristuslujuuskokeissa testattiin seuraavia seossuhteita - tuhka 30 % viherlipeäsakka 70 % - tuhka 50 % viherlipeäsakka 50 % - tuhka 70 % viherlipeäsakka 30 % Raportin mukaan reunapenkereiden tuhka-viherlipeäsakkarakenteisiin ja täyttöön sijoitettavan tuhkan määrän tulee olla 30 p-% seoksesta, jolloin täyttörakenne tulee kantamaan seuraavan kerroksen päälle täyttämisen noin 30

19 19 vrk:n päästä sekoittamisesta. Tuhkan osuus (30 %) perustuu tehtyihin puristuslujuuskokeisiin ja siinä on huomioitu olosuhdevaihteluiden lujittumisaikaan vaikuttava riski. Kokeet on tehty laboratoriossa optimiolosuhteissa ja optimilämpötilassa. Materiaalilla on saavutettu hyvä puristuslujuuden arvo, mutta todellisissa olosuhteissa sekoittamiseen kaivinkoneella tulee jonkin verran seossuhdevaihteluja. Lisäksi massan lujittuminen ei ole kaikissa olosuhteissa vastaavaa kuin laboratoriossa. Lujittumisen vaikuttaa mm. talvella kylmyys sekä kesällä sateet ja kuivuus. Uuden tehtaan tulevan sakan stabilointitarve selvitetään sen jälkeen kun tehdas mahdollisesti käynnistyy. Lisäksi hakemukseen on liitetty Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymiskirje jätehuoltoalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman muutoksesta. Kirjeestä käy ilmi mm. seuraavaa. Viherlipeäsakan stabiloinnissa hyödynnettävän lentotuhkan määrä olisi ELY-keskuksen mukaan enintään 20 % viherlipeäsakkalentotuhkaseoksen märkäpainosta. Jos viherlipeäsakkaa on tarpeen esikäsitellä läjityskelpoisuuden saavuttamiseksi, voidaan sakkaan lisätä kaatopaikanpitäjän tarpeelliseksi katsoma määrä lentotuhkaa ennen seoksen Ioppusijoittamista täyttöalueelle. Stabilointiin voidaan käyttää toistaiseksi Äänevoima Oy:n lentotuhkaa. Hyödynnetty tuhka ja viherlipeäsakka tulee raportoida jätehuoltoalueen vuosiraportoinnissa soveltuvalla R-koodilla ja loppusijoitettu D01-koodia. Kirjeessä on annettu myös muita ehtoja tuhkan käytölle. Testausta ei ole tehty 20 % tuhkan osuudella. Osuuksien (30 %, 50 % ja 70 %) testaus on perustunut hakijan mukaan valvontaviranomaisen ehdotukseen. Hakija katsoo, että 30 % osuuden käyttö on perustellumpaa 20 % sijaan, mm. säävaihtelun vuoksi. Tuhkan osuus (30 %) perustuu hakijan mukaan tehtyihin puristuslujuuskokeisiin ja siinä on huomioitu olosuhdevaihteluiden lujittumisaikaan vaikuttava riski. Äänevoima Oy:n lentotuhkaa on tutkittu kokonaispitoisuustutkimuksin sekä läpivirtaus- ja ravistelukokein. Pitoisuustulokset (3 kpl) ovat vuosilta , ravistelukokeet (3 kpl) vuosilta ja läpivirtauskokeet (3 kpl) vuosilta 2003 ja Lentotuhkan alkuainepitoisuus on sinkin osalta (korkeimmillaan 2700 mg/kg) ylittänyt vaarallisen jätteen raja-arvon. Lentotuhka on lisäksi ylittänyt eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus) liitteen 1 kohdassa 2 annetut kokonaispitoisuuden raja-arvot kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkille, pohjatuhkille ja leijupetihiekalle seuraavasti. Sinkin kokonaispitoisuus on ylittänyt (korkeimmillaan 2700 mg/kg) MARA-asetuksen raja-arvon (2000 mg/kg), kuten myös lyijyn kokonaispitoisuus (tulos 460 mg/kg, raja-arvo 300 mg/kg). Kadmiumin kokonaispitoisuus (15 mg/kg) on ollut korkeimmillaan MARA-asetuksen raja-arvon (15 mg/kg) tasolla. MARA-asetuksen liukoisuuden raja-arvot päällystetylle rakenteelle ovat ylittyneet lentotuhkassa seuraavien parametrien osalta, tulosten ollessa korkeimmillaan seuraavat: - kromi (5,7 mg/kg, raja-arvo 3,0 mg/kg)

20 20 - molybdeeni (6,1 mg/kg raja-arvo 6,0 mg/kg). Molybdeenin osalta päällystetyn rakenteen raja-arvo on ylittynyt vain kerran, muutoin on ylittynyt peitetyn rakanteen raja-arvo. - lyijy (5,4 mg/kg, raja-arvo 1,5 mg/kg) - seleeni (1,4 mg/kg, raja-arvo 0,5 mg/kg). - kloridi ( mg/kg, raja-arvo mg/kg) - fuoridi ( mg/kg, raja-arvo 50 mg/kg). Fluoridin osalta päällystetyn rakenteen raja-arvo on ylittynyt vain kerran vuonna 2003, muutoin on ylittynyt peitetyn rakanteen raja-arvo tai raja-arvo ei ole ylittynyt ollenkaan. - sulfaatti ( mg/kg, raja-arvo mg/kg) Edellä mainittujen lisäksi vain peitetyn rakenteen raja-arvot on ylittynyt sinkin (4,6 mg/kg) osalta. Pohjatuhkan (leijupetihiekan) hyötykäyttö Hakija esittää että kyseisiä jätteitä voitaisiin hyödyntää seuraavasti: - kaatopaikalla jätteen loppusijoitusalueen 3 välipeittomateriaalina - kaatopaikalla alueilla välivarastokasojen alapuolisen pohjan ja tiealueiden muotoiluun ja kuivattamiseen - osana itäpuolisen kenttärakenteen rakennetta korvaamalla tuhkalla betonimursketta - jätehuoltoalueella kaatopaikan ulkopuolisissa tie- ja pengerrakenteissa. Lentotuhkan ja pohjatuhkan hyödyntäminen täyttöalueiden 2 ja 3A kulkuväylien ja ympärystien kunnostamisen periaatteet ja hyödynnettävät määrät on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tuhkamäärä täyttöalueiden sisäisten teiden tie- ja reunapenkereiden korottamiseen on noin m 3 rtr. Alueen 3 B ja C ja alueen 4 määriä ei ole laskettu. Lisäksi täyttöalueiden penkereissä ja kulkuväylien rakenteissa hyödynnetään alueilla 2 ja 3A viherlipeäsakkaa tuhkan lujittamiseen noin m 3 rtr. Hyödyntäminen on laskettu 50/50 % - suhteella tuhkalla ja soodasakalla. Äänevoima Oy:n pohjatuhka on leijupetikattilasta säännöllisesti poistettava epäpuhtauksia sisältävää leijupetihiekkaa eli ns. pohjatuhkaa. Jätteestä on hakemuksessa käytetty sekä nimitystä leijupetihiekka että pohjatuhka. Jätetaulukossa kyseinen jäte on nimellä leijupetihiekka, mutta siitä käytetty EWCkoodi on Tehtaalla nykyisin muodostuva raskasöljytuhka viedään käsiteltäväksi muualle luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Äänevoima Oy:n pohjatuhkan kokonaispitoisuuden tutkimus (1 kpl) on vuodelta Tulosten perusteella jäte alittaisi eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa liitteen 1 kohdassa 2 annetut kokonaispitoisuuden raja-arvot kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkille, pohjatuhkille ja leijupetihiekalle. Läpivirtaustestin tulos (1 kpl) on vuodelta Sen mukaan jäte alittaisi em. liukoisuuden raja-arvot päällystetylle ja peitetylle rakenteelle. Ravistelutestit ovat tuoreempia, ollen vuosilta 2011, 2012 ja Myös nämä ovat alittaneet sekä päällystetyn että peitetyn rakenteelle asetetut liukoisuuden raja-arvot, lukuun ottamatta kromin tulosta vuonna 2012 (0,80 mg/kg), joka ylitti peitetyn rakenteen kromin liukoisuuden raja-arvon (0,5 mg/kg).

21 Kuorikomposti 21 Kompostia käytetään jätetäyttöalueiden maisemoinnissa pintakerroksen materiaalina ja viherrakennukseen tehdas- ja kaatopaikka-alueella. Kuorikompostin määrä kaatopaikkojen pintakerroksessa (1 m kerrospaksuus) tulee olemaan alueella 2 noin m 3 rtr (4,5 ha), alueella 3 noin m 3 rtr ja mahdollisesti käyttöön rakennettavalla alueella 4 noin m 3 rtr. Lisäksi kompostia hyödynnetään alueiden 2 ja 4 välisellä suljettavalla alueella noin m 3 rtr (0,5 ha). Jätehuoltoalueen ulkopuolella hyödynnettävien kompostien määrää ei voida arvioida. Kuorikompostia tullaan myöhemmin markkinoimaan viherkäyttöön. Kuitusavi Kuitusavea hyödynnetään alueella suljettavien kaatopaikkalohkojen pintarakenteen tiivistyskerrosmateriaalina. Hakija on esittänyt myös, että alueen 3 pohjan tiivistyskerroksen materiaalina käytettäisiin vähintään 1 metrin paksuista siistauslietekerrosta, yhdistelmärakenteena sen yläpuolella olevan bentoniittimaton kanssa. Leikkauspiirustus pohjarakenteesta on hakemuksen liitteenä. Betoni- ja tiilijätteet Betoni- ja tiilijätettä (#0 150) hyödynnetään sekä kaatopaikalla, että täyttöalueen ulkopuolella jätteenkäsittelyalueella - työmaateissä sekä tierakenteissa kantavuuden parantamisessa, - kaatopaikan sulkemisrakenteissa kaasunkeräys- ja kuivatuskerrosmateriaalina ja kenttärakenteissa kantavana kerroksena - täyttöalueen ulkopuolisissa tie- ja pengerrakenteissa Hakija esittää, että suunnitelmat hyväksytettäisiin ennen rakentamisen aloittamista Keski-Suomen ELY-keskuksella. Tarkempia suunnitelmia tai muita tietoja ei vielä tältä osin ole saatavilla, lukuun ottamatta betonin hyödyntämistä täyttöalueen itäpuolella laajennettavalla kentällä. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen täyttöalueiden 2 ja 3 A kulkuväylien ja ympärystien kunnostamisessa, periaatteet ja hyödynnettävät määrät on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Betoni- ja tiilimursketta käytetään täyttöalueiden sisäisten penkereiden ja kulkuväylien kantavana kerroksena noin m 3 rtr. Alueen 3 B ja C ja alueen 4 määriä ei ole laskettu tässä vaiheessa. Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö kaatopaikan itäpuolisessa kenttärakenteessa ( m 3 rtr) on esitetty myöhemmin kyseisen kentän kuvauksen yhteydessä. Maa- ja kiviainekset sekä kuivatut ruoppausmassat Maa- ja kiviaineksia ja kuivattuja ruoppausmassoja hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa mm. pintarakenteiden pintakerroksessa, luiskaverhouksissa ja tie- ja kenttärakenteissa. Tarkempia suunnitelmia tai muita tietoja ei vielä ole saatavilla.

22 22 Jätteiden hyödyntäminen itäpuolisessa kenttärakenteessa Hakija on täydentänyt jätteiden hyödyntämistä jätteenkäsittelyalueen itäpuolisen kentän rakenteissa mm. täydennyksissään ja Kokonaisuudessaan asiasta on esitetty seuraavaa. Varastointialueiden pohjalta poistetaan pintamaat ja alueet tasataan ennen käyttöönottoa. Aluetta laajennetaan itään ja myös muotoillaan ja tiivistetään kiviaineksilla/purkumateriaalilla suunnitelman mukaiseen korkoon. Hakemuksessa on esitetty, että kenttäaluetta on tarvetta täyttää vielä noin m 3 ktr, jotta alue saadaan sopivaan kaltevuuteen ja tasoon. Rakennustöiden jälkeen koko kentän (2,2 ha) rakenne on seuraava. - Päällysrakenne, asfaltti tai kiviaines - Kantava kerros, murske 0,25 m - Tukikerros o BetoniM. # mm o tai vastaava M/Sr o tai soveltuva muu jätemateriaali o yläpinta kiilataan tarvittaessa murskeella - Tarvittaessa suodatinkangas N3 - Kantava pohjamaa Kentän kerrospaksuus on enintään kuusi metriä. Jätekerroksen paksuus vaihtelee leikkauspiirustusten mukaan noin 0 6 metrin välillä, ollen paksuimmillaan alueen itäreunalla, jossa alue on nykytilassa leikkauspiirustuksen mukaan koroltaan alimpana. Hakija perustelee esityksiään mm. seuraavasti. Kentän tasaus on tehty sillä periaatteella, että kenttä tulee samaan tasoon, kun ympärystie ja jo tehty kentän ensimmäinen vaihe. Kentän suunnitelmalla pyritään laajentamaan kenttää siten, että käyttöön voidaan ottaa koko jätehuoltoalueen sisällä oleva pinta-ala. Kentän tasaukseen vaikuttaa oleellisesti liikennöinti alueella ja vesien johtaminen. Vedet johdetaan kentältä kallistuksin alueen 2 vesienkeräysjärjestelmään, jonka vuoksi kentän korko ja kallistukset ovat suunnitelmassa esitetyt. Tämä edellyttää suunnitelman mukaisten massojen hyödyntämisen rakenteessa. Rakenne on suunniteltu siten, että toimintaa kentällä voidaan mahdollisimman hyvin harjoittaa ja vedet voidaan johtaa järkevästi pois kentän alueelta. Lähes koko kenttä on jo aiemmin rakennettu suunniteltuun tasoon maa-aineksilla, ja nyt haetaan lupaan kentän rakenteiden loppuun saattamiseen. Mikäli kentän tasoa edellytetään muutettavaksi vaikuttaa se sekä vesien keräämiseen, että liikennöintiin alueella haitallisesti. Käsiteltävien vesien viemärilinja tarkennetaan rakennussuunnitelmien yhteydessä. Kenttä rakennetaan vaiheittain sitä mukaan, kun jätemateriaalia on käytössä. Kyse on eri rakennushankkeiden priorisointijärjestyksestä, sillä rakentamista on lähivuosina runsaasti. Reunaluiskan verhous/eroosiosuojaus (0,3 m) tehdään maa-aineksilla ja kompostilla. Hakija esittää rakenteisiin hyödynnettävien jätteiden osalta seuraava rajaarvoja - kokonaispitoisuuden enimmäistasoksi Pima-asetuksen (Vna 214/2007) ylempiä ohjearvoja (maa-ainekset)

23 23 - betonimurskeen, pohja- ja lentotuhkan sekä petihiekan osalta valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisia päällystetyn rakenteen raja-arvoja. Hyödyntämiseen käytettävien tuhkien ja betonimurskeen osuus m 3 rtr kokonaismäärästä tarkentuu sen jälkeen, kun käytettävissä olevien massojen määrä selviää. Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikan ulkopuolisessa ympärystiessä Betoni- ja tiilimursketta käytettäisiin ympärystien kunnostamisen kantavana kerroksena yhteensä m 3 rtr (5 000 t). Tuhkamäärä ympärystien kahdessa korotusvarauksessa olisi yhteensä noin m 3 rtr (8 500 t). Ympärystiessä hyödynnettävien tuhkien osalta hakija esittää suhteeksi 50 % pohjatuhkaa ja 50 % lentotuhkaa. Hakija on tarkentanut ja täydentänyt jätteiden hyödyntämistä kaatopaikan ympärystiessä täydennyksissään , ja mm. seuraavasti. Jätteen hyödyntäminen ympärystien kunnostamisessa on esitetty yleissuunnitelmassa kaatopaikka-alueen hyötykäytöstä ( ). Piirustuksen mukaan tehtävä alueen ympärystien vahvistaminen/korotus on leveydeltään noin 5,0 m. Kuvassa on mainittu myös maksimikorotuksen olevan kaksinkertaiset rakennekerrokset. Kuvan mukaiset rakennekerrokset ovat - kulutuskerros (300 mm), betonimurskeesta / murskeesta - kantavakerros (500 mm) tuhkasta Tiessä hyödynnetään Äänevoima Oy:n tai uuden biotuotetehtaan voimalaitoksen tuhkia, sekä lento- että pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa). Hakija on lisäksi esittänyt, että rakenne esitetään tehtäväksi tarvittaessa kahdessa vaiheessa silloin kun tarve tien parantamiselle mahdollisesti ilmenee. Materiaalista noin puolet hyödynnetään eteläpuoleisessa tierakenteessa ja noin puolet muissa teissä. Tiealueelta suotautuvat vedet johtuvat hakijan mukaan puoliksi tien sisäpuolelle ojiin, jotka johdetaan tasausaltaaseen ja puoliksi tien ulkopuoliseen ympärysojaan. Ulkopuolisten ojien vedet ovat tarkkailun piirissä ja ne voidaan ohjata myös tasausaltaaseen tarvittaessa. Hakija ei esitä raja-arvoja ympärystiessä hyödynnettävän betonimurskeen ja hyödynnettävän muun tuhkan (uuden biotuotetehtaan voimalaitoksen tuhkia) osalta. JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS Alueella on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Kaatopaikalla on täyttöalueet 1, 2, 3 ja 4, joista käytössä ovat alueet 2 ja osa alueesta 3. Alue 1 on kokonaan suljettu, samoin osa alueesta 2 ja alue 4 on vielä rakentamaton. Täyttöalue 2 on otettu käyttöön vuonna 1990 ja alue 3 vuonna Täyttöalueella 2 on käytössä noin 4,7 ha alue, jossa oli vuoden 2014 alussa jäljellä täyttötilavuutta noin m 3 rtr. Täyttöalueen pohjoisluiskasta on suljettu pintarakentein noin 0,8 ha suuruinen alue. Täyttöalueen 2 kaakkoisosassa on suljettu vuosien aikana vanha orgaanisen jätteen kaatopaikka-alue, eli ns. roskapenkka-alue, joka on kooltaan 1,6 ha.

24 24 Täyttöalueella 3 on rakennettu tavanomaiselle jätteelle soveltuvat pohjarakenteet noin 2,5 ha:n alueelle, jossa täyttötilavuutta oli jäljellä vuoden 2014 alussa noin m 3 rtr. Täyttöalueen 3 koko on yhteensä noin 6 ha, ja kokonaistäyttötilavuutta jäljellä noin m 3 rtr. Lisäksi alueella on laajennusvaraus täyttöalueen 2 lounaisosaan sijoittuvalle, täyttöalueelle 4, joka on kooltaan 1,4 ha ja täyttötilavuudeltaan n m 3. Alue rakennetaan tulevaisuudessa täyttöalueeksi joko yhdistämällä se täyttöalueeseen 2 tai 3 tai erillisenä rakenteena. Alueelle rakennetaan lupamääräysten mukaiset rakenteet ennen alueen käyttöönottoa. Suljetun täyttöalueen 1 koko on noin 14 ha ja sinne on sijoitettu integraatin teollisuusjätteitä, kuten tehtaiden kuivajätettä, muovijätettä, tuhkaa ja 1-puhdistamon lietettä. Täyttö alueella on alkanut 1940-luvun lopulla tai luvun alussa. Alueen maisemointi on valmistunut vuonna Rakenteena on ollut tiivistyskerros (vähintään 1,0 m, kuitusavea) ja pintakerros (vähintään 1,0 metriä, alaosa moreenia ja yläosa kuorikompostia). Kaatopaikan rakenteet Pohjarakenne Hakija on esittänyt tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteelle kahta erilaista vaihtoehtoa. Lisäksi hakija esittää, että alueen 3 pohjan tiivistyskerroksen ja kuivatuskerroksen materiaalina käytettäisiin soveltuvia luonnonmateriaaleja, kaupallisia tuotteita tai soveltuvia jätemateriaaleja, esimerkiksi siistauslietettä. Siistausliete on esitetty vaihtoehdon 2 leikkauspiirustuksessa siten, että se muodostaisi yhdistelmärakenteen sen yläpuolella olevan bentoniittimaton kanssa. Näiden yllä puolella olisi lisäksi keinotekoinen eriste. Hakija esittää, että materiaaleista esitetään soveltuvuusselvitykset valvontaviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista. Alueen 3 jo käytössä olevilla alueilla pohjarakenne on seuraava: - Suodatinkangas N3 - Kuivatuskerros 500 mm, sepeli Suodatinkangas N3 - Suojakerros, lentotuhka 100 mm - Keinotekoinen eriste, LLDPE-kalvo 2 mm - Mineraalinen tiivistyskerros yläosa, bentoniittimatto 4000 g/m 2, k<2*10-11 m/s - Mineraalinen tiivistyskerros, kuitusavi 1000 mm, k< 1*10-9 m/s (Iopputilanteessa) - Tasattu ja kiilattu pohjamaa Alueen 2 poikkeava pohjarakenne ja alueen käytön jatkaminen Voimassa olevassa ympäristöluvassa (Dnro KSU-2004-y-104/111) kaikki täyttötoiminta alueella 2 on rajattu vuoteen 2015, joka on lupamääräysten tarkistamisvuosi. Päätöksessä on osittain myönnetty lievennyksiä kaatopaikkoja koskeviin pohjarakenteisiin alueelle 2. Käytössä olevalla täyttöalueella 2 ei ole rakennettua pohjarakennetta. Hakija on esittänyt täydennyksessä ( ), että pohjatutkimukset on tarkasteltu edellisen lupakäsittelyn yh-

25 25 teydessä sekä esittänyt lisäksi muun muassa seuraavaa yhteenvetona tutkimustuloksista. Maaperäolosuhteet vuoden 1988 tutkimusten perusteella Vuonna 1988 tehdyn tutkimuksen perusteella alueen maaperä on moreenimäkien väliin jäävä painanne. Alueen länsiosassa on turvealue, jossa turvekerroksen paksuus vaihtelee 0 2,7 m maanpinnasta. Turpeen alla on savea tai savista silttiä 3,1 6,8 m syvyyteen maanpinnasta. Otettujen näytteiden perusteella alueella on savista silttiä-laihaa savea, jonka vesipitoisuus vaihtelee välillä %. Vuonna 1988 tehtyjen koekuoppien perusteella turvealueen itäpuolella on silttimoreenialue, missä 0,5 1,5 m paksun silttikerroksen alla on kivistä tai lohkareista silttimoreenia. Tehtyjen koekuoppien perusteella maa-aineksen rakeisuus vaihtelee silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Vesipitoisuus näytteissä vaihtelee välillä 7 10 %. Uudet tutkimukset ( ) Nykyisen täyttöalueen (alue 2) pohjasuhteiden tarkentamiseksi alueella tehtiin lisätutkimuksia kesällä Lisätutkimukset sijoittuvat alueen lounaisosaan. Alueella tehtiin 5 heijarikairausta ja painokairaus. Näytteitä otettiin 2 koekuopasta yhteensä 5 kpl. Näytteistä määritettiin maalaji, rakeisuus ja vesipitoisuus sekä osasta vedenjohtavuus. Syksyllä 2003 nykyisellä täyttöalueella tehtiin 7 siipi- ja 8 painokairausta täytön paksuuden ja sen lujuusominaisuuksien selvittämiseksi. Samassa yhteydessä asennettiin 2 pohjavesiputkea sisäisen vesipinnan tarkkailemiseksi. Nykyisten altaiden vesipinnan korkeudet mitattiin. Nykyiset ja uudet tutkimukset on kuvattu yleissuunnitelman liitteenä olevalla pohjatutkimuskartalla lupahakemuksen liitteessä 7.2 piirustuksessa 2. Uusien tutkimusten, koekuoppien ja laboratoriotutkimusten perusteella moreenikerroksen yläpuolinen kerros on savea (lasa) ja sen vesipitoisuus vaihtelee 30 40% välillä. Ko. kerroksesta otetun näytteen vedenläpäisevyys on 3,8x10-10 m/s. Hakija esittää, että alueelle 2 ei rakenneta erillistä pohjarakennetta tulevaa täyttöä varten. Alueen 2 pohjarakenteita koskien haetaan aiemmin ympäristöluvassa myönnettyyn lievennykseen jatkoa viitaten hakemuksessa arvioituihin ympäristövaikutuksiin, jäljellä olevan täyttötilavuuden vähäisyyteen ja alueen muotoilutarpeeseen. Hakija esittää, että aluetta 2 voitaisiin käyttää vuoden 2019 loppuun saakka. Hakija katsoo, että vuonna 2018 alkavan nykyisen tehtaan purkutyössä syntyvillä jätteillä alue 2 saataisiin sulkemisen kannalta optimaalisempaan muotoon. Pintarakenteet ja maisemointi Kaatopaikasta osa on jo suljettu ja loppuosa pyritään sulkemaan osaalueittain, kun luiskia saadaan vähintään 1 ha täytön osalta valmiiksi. Läjitysalueen täytyttyä lopulliseen täyttökorkeuteensa se maisemoidaan mahdolli-

26 26 simman nopeasti. Pintarakenteiden rakenneratkaisu (ylhäältä alaspäin) on esitetty hakemuksessa seuraavasti: - Pintakerros > 1,0 m. Yläosa kasvukerros, alaosa maa-aineksista - Suodatinkangas - Salaojamatto tai kuivatuskerros > 0,3 m, k 1,0x10-3 m/s - Mineraalinen tiivistysrakenne > 0,5 m tai bentoniittimatto k 1,0x10-9 m/s - Tarvittaessa esipeitto-/ kaasunkeräyskerros, maa-aineksista > 0,3 m - Muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö Jätteitä esitetään hyödynnettäväksi pintarakenteessa seuraavasti - Kuitusavea hyödynnetään tiivistyskerroksessa - Maa- ja kiviaineksia ja kuivattuja ruoppausmassoja hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa mm. pintarakenteiden pintakerroksessa - Kompostoidut materiaalit hyötykäytetään jätteenkäsittelyalueella suljettavien alueiden pintarakennemateriaalina tai viherkäytössä - Kuori- ja puujäte / kuorikomposti hyödynnetään pintakerroksessa Poikkeusta haetaan lisäksi pintakerroksen ohentamiseen tiivistyskerroksen osalta bentoniittimatolla ja kuivatuskerroksen osalta salaojamatolla tai ohennetulla kuivatuskerroksella. Näiden rakenteiden erot perusrakenteeseen voivat kohdistua pitkäaikaiskestävyyteen ja -toimivuuteen. Hakija perustelee esitystään mm. sillä, että bentoniittimaton ja salaojamaton yhdistelmällä suljetaan nykyään yli puolet Suomessa suljettavista kaatopaikoista ja siten niiden käyttö on jo yleistä ja toteutettujen rakenteiden terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnit johtavat rakenteiden vastaavuuteen. Hakija esittää, että edellä mainittu selvitys vaihtoehtoisista rakenteista tehdään valvontaviranomaiselle osana kaatopaikka-alueiden sulkemiseen liittyviä rakennussuunnitelmia sulkemisrakentamisen tullessa ajankohtaiseksi. Tällöin tiedetään myös sulkemisrakentamisessa käytettävät materiaalit ja yksityiskohtaiset rakenneratkaisut. Hakija on vastineen ( ) liitteenä toimittanut kuivatuskerroksen ohentamista koskevan teoreettisen mitoituslaskennan. Mitoitus perustuu Giroud n yhtälöllä (Giroud P., Zornberg J. G. & Zhao A Hydraulic design of geosynthetic and granular liquid collection layers.) laskettuun mineraalisen kuivatuskerroksen suurimman suotoveden painekorkeuden laskentaan. Lähtötietoihin kuuluvat muun muassa kaatopaikan pisimmän yhtenäisen luiskan pituus (100 m), minimikaltevuus (5 %), kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys (vähintään 1x10-3 m/s) sekä suurin kuukausisade (5,2 mm/d). Kun Giroud n yhtälöllä laskettu suotoveden painekorkeus kerrotaan varmuuskertoimella (1,6) saadaan kuivatuskerroksen paksuudeksi 179 mm. Rakennustekniset toleranssit ja varmuusvara huomioiden loppusijoituspaikan kuivatuskerroksena voidaan mitoitusraportin mukaan käyttää 300 mm kerrospaksuutta. Vesien keräys ja käsittely Alueen 2 suotovedet kerätään yhteen pato- ja reunapenkereisiin rakennetuilla kuivatusrakenteilla. Kuivatusrakenteisiin kertyneet suotovedet johdetaan täyttöalueen lounaiskulmasta kaatopaikan tasausaltaaseen avo-ojaa pitkin. Alueelta 2 valuvat pohja/suotovedet kerätään yhteen alueen länsiosassa ja ohjataan kokoojakaivon kautta viemärillä kaatopaikan tasausaltaaseen ja

27 27 sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Myös alueen 2 kuivatusjärjestelyjä on parannettu, sillä alueen sisäinen vesi on aiemmin ollut koholla. Alueelle on mm. tehty poikittaissuuntaiset kuivatusrakenteet. Vedet johdetaan poikittaisrakenteista patopenkereisiin rakennettavien rumpuputkien kautta siten, että ne päätyvät lopulta likaisten vesien avo-ojaan ja tasausaltaan kautta puhdistamolle. Alueen 3 suotovedet kerätään pohjan kallistuksin ja kuivatusrakentein alueen länsipuolelle, josta vedet viemäröidään kaatopaikan tasausaltaaseen. Myös alueen 4 suotovedet tullaan keräämään vastaavasti. Vedet pumpataan tasausaltaasta puhdistamon varoaltaaseen, josta ne johdetaan tehtaan biologiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Pohjan kuivatus, salaojat ja viemärit on esitetty hakemuksessa liitteen 7 suunnitelmapiirustuksessa. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaasun kerääminen ja käsittely tehdään roskapenkan (täyttöalueella 2) osana sulkemisrakentamista vaakarakenteilla ja täyttöalueen päälle rakennetulla biosuotimella. Alueelle 3A sijoitetaan orgaanista jätettä, joka muodostaa jonkin verran kaasua hajotessaan. Materiaalit ovat heikosti kaasua tuottavaa, jonka vuoksi kaasunkeräystä tai -käsittelyä tämän hetken käsityksen mukaan tarvitse toteuttaa ennen kuin osa-alue on suljettu ja sen päälle on rakennettu pintarakenteet. Kaasun käsittelytarve alueella 3A selvitetään, kun jätetäyttö etenee ja kaasun muodostumista voidaan luotettavasti mitata. Muutoin alueilla 2 ja 3 kaasun keräilyn ja käsittelyn tarve harkitaan tarkkailutulosten perusteella ja sisällytetään myöhemmin laadittaviin sulkemissuunnitelmiin. Jätteet ja niiden laatu sekä sijoittaminen Täyttöalueelle 2 sijoitetaan nykyisellään meesa- ja kalkkijätteet, lentotuhka, leijupetihiekka sekä viherlipeäsakka. Alueelle 3 loppusijoitetaan pääasiassa hyötykäyttöön kelpaamattomat esikäsitellyt ja lajitellut teollisuussekajätteet (200301), ei puuperäiset jätteet (esim. rikkoontuneet viirat) (200301) ja kuivattu massa lietaltaasta (030311). Hakemuksessa on myös tarkemmin kuvattu näiden jätteiden laatua. Jatkossa kaikki epäorgaaniset jätteet sijoitetaan ensisijaisesti alueelle 2, joka pyritään saamaan täyteen ja suljettua noin 3-6 vuoden aikana. Orgaaniset jakeet sijoitetaan nykyiselle alueelle 3 vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen loppusijoitus orgaanisten jakeiden lohkolle loppuu. Täyttöalueen 2 täyttymisen jälkeen kaikkien jakeiden loppusijoitus tehdään alueelle 3 ja edelleen alueelle 4, erikseen tarkennettavan täyttösuunnitelman mukaisesti. Uuden tehdashankkeen synnyttämät jätelajit ovat nykyisen kaltaisia. Tehdaskapasiteetin kasvaessa myös merkittävien jätejakeiden, viherlipeäsakan ja meesan määrä kasvaa enintään noin 3-kertaiseksi. Uutena merkittävänä jätejakeena tulee kaasutuslaitoksen tuhka, jonka määrä on arviolta tonnia vuodessa. Yhteensä jätteitä loppusijoitetaan kaatopaikalle enintään t/a. Kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksista poikkeavien jätteiden sijoittaminen Hakija esittää kaatopaikalle sijoitettavaksi meesakalkkia (030309) ja lentotuhkaa (100103), jotka saattavat yksittäisissä analyyseissä ylittää, tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset tiettyjen suureiden osalta. Kyseisten raja-arvojen korottamisesta alueella 2, on annettu päätös

28 (Dnro LSSAVI/43/04.08/2013), mutta kyseinen päätös on voimassa vain vuoden 2015 loppuun saakka. Nyt kyseisten jätteiden sijoittamista tehtäisiin alueille 2, 3 ja 4. Hakija on aiemmin suorittanut kummankin jätteen pitoisuus- ja liukoisuustutkimuksia. Tuhkan alkuainepitoisuudet alittavat sinkkiä lukuun ottamatta vaarallisen jätteen raja-arvot. Sinkin pitoisuus enimmillään ylittää raja-arvon 8 %:lla, joka mahtuu analyysin virhemarginaaliin, jolloin lentotuhkaa ei pitoisuuksien perusteella hakijan mukaan ole hakemuksessa luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Lentotuhkan liukoisuudet täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetut kriteerit lukuun ottamatta seleeniä ja sulfaattia. Seleenin liukoisuus silloisissa testauksissa on vaihdellut välillä 0,65 1,4 mg/kg, ylittäen siten tavanomaisen jätteen raja-arvon (0,5 mg/kg) enimmillään lähes kolminkertaisesti. Vuonna 2011 testatuissa ikäännytetyissä (3 ja 6 kk) tuhkissa seleenin liukoisuudet (0,44 ja 0,48 mg/kg) sen sijaan alittivat tavanomaisen jätteen raja-arvon. Lentotuhkan liukoisen sulfaatin pitoisuus on vuosina toteutetuissa testauksissa vaihdellut välillä mg/kg. Näin ollen sulfaatin liukoisuus on enimmillään ylittänyt tavanomaisen jätteen raja-arvon ( mg/kg) noin 30 %:lla. Meesakalkin liukoisuudet ovat täyttäneet tavanomaiselle jätteelle asetetut kriteerit lukuun ottamatta sulfaattia. Sulfaatin liukoisuus viimeisimmissä testauksissa on vaihdellut välillä mg/kg, ylittäen siten tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä koskevan raja-arvon enimmillään noin 40 %:lla. Käsiteltävän lentotuhkan kokonaismäärä vuosille on t (vuosina t/a) ja käsiteltävän meesakalkin kokonaismäärä vuosille yhteensä noin t (vuosina arviolta t/a). Lisäksi hakija on aiemmin tehnyt riskinarvioinnin, jonka tavoitteena on ollut tunnistaa ja arvioida sijoittamisen mahdolliset ympäristöhaitat tilanteessa, jossa alueelle sijoitettavan lentotuhkan seleenin ja sulfaatin sekä meesakalkin sulfaatin liukoisuudet olisivat kolminkertaiset verrattuna kaatopaikkaasetuksen raja-arvoihin. Riskinarvioinnin tuloksia ja mahdollisia päästöjä on käsitelty tarkemmin kohdassa toiminnan vaikutukset ympäristöön. Prosessikuvaus ja täyttösuunnitelma Nykyisellään täyttöä alueella 2 tehdään kerroksittain vanhojen altaiden päälle. Alueen täyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä nykyisten reunapenkereiden stabiliteetti on huomioitu käyttämällä ulkoluiskien korotuksissa loivaa luiskakaltevuutta 1:4 ja tukevia reunapenkereitä, sekä penkereen sisäisillä kuivatusrakenteilla. Tukipenkereet loivennetaan ennen alueen sulkemista siten, että lopullinen luiska tehdään 1:4-luiskille. Tarkasteluja täydennetään stabiliteettilaskelmilla täytön saavuttaessa tason Viherlipeäsakka (030302) sijoitetaan rakennettaviin altaisiin, joita korotetaan reunapenkereillä seuraavassa vaiheessa. Reunapenkereet rakennetaan tuhka-viherlipeäsakkaseoksesta vähintään 3 kk ennen kun rakennetun altaan lohkoon voidaan sijoittaa täyttöä. Sakan sekaan sekoitetaan lentotuhkaa ( ), jolla sakka saadaan lujittumaan ja kantavaksi rakenteeksi. Sakan

29 29 normaali kuiva-ainepitoisuus on n. 35 %. Täyttö muotoillaan siten, että sadeja sulamisvedet pääsevät valumaan täyttölohkojen ulkopuolelle ja edelleen ojajärjestelyin käsittelyyn. Osa meesasta ja kalkista välivarastoidaan ja loppusijoitetaan loppusijoitusalueella kerrostäyttönä kasalle omalle täyttöalueelle. Hyötykäyttöön menevä meesa (030309) ja kalkki (060314) varastoidaan jätteenkäsittelyalueen ulkopuolella erillisessä louhokseen tehdyssä varastossa. Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaan ympäristöluvassa (Dnro LSSAVI/4652/2014) kuitenkin meesa, poltettu kalkki ja kalkkipöly on määritetty sivuotteiksi. Luvassa on myös määrätty, että mikäli sivutuotteita loppusijoitetaan kaatopaikalle, on ELYkeskukselle toimitettava selvitys sivutuotteiden laadun tai jatkokäytön varmuuden muuttumisesta. Läjitys kaatopaikalla tapahtuu siten, että urakoitsija hoitaa jätemassojen levityksen, tiivistyksen sekä tarvittaessa peittämisen. Osa PCC-sakasta ja kiinteä PCC-liete (060199) sijoitetaan meesan kanssa vanhan meesa-altaan paikalle tehtävään täyttöön. Alueelle voidaan läjittää myös muita vastaavia niukkaliukoisia ja epäorgaanisia tai hyvin vähän orgaanista aineista sisältäviä jakeita. Liukoisuustestitulokset mahdollisista muista jakeista esitetään valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen niiden sijoittamista. Täyttöalueesta 3 on otettu käyttöön pohjarakenteilla rakennettu täyttöalue 3A. Täyttö tapahtuu n. 2 m kerroksittain päätypenkereenä ruoppausjätealtaan päästä lähtien. Läjityslohko on erotettu epäorgaaniselle jätteelle varatusta lohkosta välipenkereellä ja reunatiellä laajennusalueen 2B suuntaan. Tuhkaviherlipeäsakkarakenteella toteutettua välipengertä nostetaan täytön edetessä. Lisäksi alueelle sijoitetaan kaivinkoneella lietealtaasta kaivettavat pääasiassa päällystysainetta sisältävät lietteiden kuiva-aineet. Täyttösuunnitelmaa päivitetään sen jälkeen, kun täyttöalue 2 tulee täyteen ja koko toiminta siirtyy alueelle 3. Läjitys tapahtuu siten, että urakoitsija hoitaa jätemassojen levityksen, tiivistyksen sekä tarvittaessa päivittäisen peittämisen. Lietettä ei peitetä, vaan sen annetaan yhä kuivua jätetäytön päällä. Rakentamattomalle alueelle (täyttöalue 4) ei ole sijoitettu jätteitä ja alueelle ei toistaiseksi vastaanoteta jätteitä. Alueelle rakennetaan erillisen suunnitelman ja ympäristöluvan mukaisesti kaatopaikka-asetuksen mukaiset pohjarakenteet, jos se otetaan käyttöön. Täyttöperiaate täydennetään käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ennen alueen käyttöön ottamista. Asbestijätteen sijoittaminen Tehdasalueella purkutöiden yhteydessä muodostuva asbesti sijoitetaan jäteeräkohtaisesti alueelle 2 tuhka-viherlipeäsakkatäyttöön kaivettavaan altaaseen, joka peitetään ja kartoitetaan heti jäte-erän sijoittamisen jälkeen. Muu toiminta kaatopaikalla Osa täyttöalueesta on kompostointialueena ja osa meesan ja kalkkikivijätteen välivarastointialueena. Täyttöalueen 2 päällä kompostoidaan ja välivarastoidaan pintarakenteessa hyödyntämiskelpoisia jakeita: Kuitulietteet (kuitusavi) (030311, ), massatehtaan rejekti, seulontahiekka puun varastointialueilta, kuorimon risut ja kivet, hiekkalavat ja kuorimon rejektit (030399). Välivarastoitavien materiaalien varastoalue on tasattu siten, että vedet eivät lammi-

30 30 koidu varastokasojen alle ja väliin. Varastokasat muotoillaan pinnaltaan kalteviksi siten, että pintavedet eivät lammikoidu varastoitavan materiaalien päälle. Tällä vähennetään suotoveden muodostumista alueella ja varastoitava materiaali kuivuu tehokkaammin. MUUT HAKEMUKSEN MUKAISET TOIMINNOT JA TIEDOT Toiminta-ajat ja alueen aitaus Toiminta-ajat ovat sisäisen liikennöinnin (tehdasalue-käsittelyalue) osalta ympärivuorokautista ja käsittelytoiminnan osalta maanantaista perjantaihin klo Poikkeustapauksessa konetöitä voidaan joutua tekemään myös viikonloppuisin. Jätteenkäsittelyalueen toiminta on jatkuvatoimista ympäri vuoden. Koko alue on aidattu vuonna 2008 lukuun ottamatta Kuhnamoon rajautuvaa rantakaistaletta. Kaatopaikalla on nimetty vastaava hoitaja. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Jätteenkäsittelyalueella ei käytetä kemikaaleja. Jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti varastoitavat polttoaineet ovat urakoitsijan työkoneiden lukittuja asianmukaisia työmaasäiliöitä. Vedenhankinta ja viemäröinti Jätteenkäsittelyalueella ei käytetä vettä. Jos vettä tarvitaan satunnaisesti pölyn torjuntaan, otetaan se tehdasintegraatin verkostosta tai vesistöstä. Jätteenkäsittelyalueella on ainoastaan urakoitsijan taukotupa, jossa ei muodostu jätevesiä. Suotovedet Vanhalta ja osittain vielä käytössä olevalta täyttöalueelta 2 vedet kerätään pato- ja reunapenkereisiin rakennetuilla kuivatusrakenteilla, jonka jälkeen vedet johdetaan kaatopaikan tasausaltaaseen avo-ojia pitkin. Avo-ojat kulkevat hakemukseen liitettyjen suunnitelmapiirustusten ( ) mukaan täyttöalueen 3 pohjois-, etelä ja länsipuolella. Suunnitelmapiirustusten mukaan kyseiset likaiset vedet johdetaan vastaavasti avo-ojia pitkin myös jatkossa. Etelä- ja länsipuoleinen suotovesioja on alueen 4 nurkalta lähtien kokoojakaivoon asti eristetty bentoniittimattorakenteella. Käytössä olevilta ja uusilta täyttöalueilta 3 ja 4, sekä lietealtaasta, vedet kerätään viemärein ja johdetaan kaatopaikan tasausaltaaseen, eikä avo-ojia näiden täyttöalueiden vesien keräämiseksi tai eteenpäin johtamiseksi missään vaiheessa käytetä. Alueella sijaitsee kolme pumppaamoa, joiden kuntoa ja toimivuutta tarkkaillaan jatkuvasti. Myös ruoppausjätealtaasta johdetaan vesiä viemäriä pitkin kaatopaikan tasausaltaaseen. Kaatopaikan tasausallas kunnostettiin ja laajennettiin hyväksyttyjen suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti siten, että altaan pohjarakenne vastaa tiiveysominaisuuksiltaan laskennallisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennetta. Uusi kaatopaikan tasausallas otettiin käyttöön Altaan vuodon takia pohja ja salaojitus korjattiin v lokakuussa. Ennen alue 2 täytettiin altaina, jolloin niistä piti johtaa sade- ja sulamisvedet pois. Loppusijoitusaltaiden patopenkereisiin on rakennettu rummut. Rummut

31 31 on asennettu siten, että märät jätteet ja lietteet saatiin laskeutettua loppusijoitusaltaissa. Nykyisin altaat ovat kokonaan täytetty ja täyttötoiminta on pengerrystä eikä altaaseen täyttämistä. Kaatopaikan tasausaltaan pohjarakenne on ollut seuraava - Kumibitumivaluasfaltti (KBVA11 40 mm) - Tiivisasfalttibetoni (ABT16 60 mm) - Murske 300 mm - Louhe - Suodatinkangas Hakija on vastineessaan ( ) täydentänyt, että altaan korjaamisen yhteydessä, v rakennetta muutettiin ja altaan pohjan tiivisrakenne toteutettiin ABT16 (60 mm)+ ABT16 (40 mm) mukaisella rakenteella. Luiskien osalta vanha rakenne jätettiin uuden ABT 16 (40 mm) kerroksen alle. Pohja rakennettiin kokonaan uudestaan. Tasausaltaasta vedet johdetaan tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen ja sieltä varsinaiseen jätevesien käsittelyyn. Jätevedenpuhdistamon uusimisen myötä vanha varoallas jää pois käytöstä. Vedet johdetaan jatkossa uuden biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle, joko varoaltaaseen tai suoraan puhdistamolle, mikäli tehdas rakennetaan. Muut likaiset vedet Lietealtaan, ruoppausjätealtaan ja täyttöalueen itäpuolelle laajennettavan kentän vedet johdetaan viemärein kaatopaikan tasausaltaaseen. Avo-ojia ei tältä osin käytetä. Olemassa olevalta kompostointikentältä ja öljyisten maiden kentältä vedet johdetaan öljynerottimen kautta vanhan käytöstä poistetun kaatopaikan (täyttöalue 1) reunaojaan ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu jatkossakin suoraan tehtailta täyttöalueen 3 pohjoispuolella olevan portin kautta. Myös muilta ulkopuolisilta toimipisteiltä mahdollisesti tulevat kuormat tullaan pääsääntöisesti ajamaan tehdasalueen kautta, jolloin ne voidaan punnita ennen läjitysalueelle vientiä. Läjitysalueelle kulkee tieyhteys myös alueen itäpuolelta. Tätä reittiä käytetään maa- ja kiviainesten kuljetukseen täyttöalueelta poispäin ja vaihtoehtoisena sellaisten muualta tulevien jätejakeiden kuljetukseen, jotka ovat tunnettuja ja muualla punnittuja ennen alueelle tuomista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksessa on kuvattu asiaa seuraavasti. Metsäteollisuus on pyrkinyt erittäin voimakkaasti jätteiden hyötykäyttöön ohjaamalla tuotannossa syntyvät jätejakeet ensisijaisesti hyödynnettäväksi materiaalina prosessissa tai tehtaiden ulkopuolella. Tämä toiminta tukee jätelaissa esitettyä ensisijaista vaihtoehtoa jätteen hävittämisessä. Äänekosken tehtailta toimitetaan jätteenä suuri osa muodostuvasta meesasta ja kaikki PCC-sakka hyötykäyttöön teollisuuteen. Lisäksi tuhkien lannoitekäyttö ja kuitu- ja sekalietteiden sekä puuperäisten jätteiden tuotteistaminen maanrakennusmateriaaliksi on kasvanut

32 32 voimakkaasti. Vastaavia selvityksiä on tekeillä myös mm. viherlipeäsakan osalta. Hyötykäytöstä huolimatta tehtailta muodostuu huomattava määrä jätejakeita, joita ei nykyisellään ole mahdollista hyödyntää ja ne joudutaan loppusijoittamaan kaatopaikalle. Kaatopaikkamääräykset ovat tiukentaneet alueita koskevia määräyksiä ja tämä on huomioitu laajennusalueen rakenteita suunniteltaessa. Nykyinen täyttöalue on perustettu 1990-luvun alussa ja alueelle sijoitetut jätejakeet ja alueen ympäristökuormitus ovat erittäin hyvin tiedossa. Täyttötilavuuden hyödyntäminen kokonaisuudessaan tietyillä jätejakeilla on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, koska kuormitusta ympäristöön ei haitallisessa määrin tule pitkälläkään aikavälillä. Uuden alueen suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka rakenteissa, alueen vesien keräämisessä ja käsittelyssä sekä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisessä. Uuden täyttöalueen 3 osalta kaatopaikan rakenteet ovat kaikilta osin valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista mukaisia. Alueiden sijoittelu on tehty myös mahdollisimman tehokkaasti ja toimivuus on ollut yksi suunnittelun lähtökohta ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyn ja minimoinnin ohessa. Alueelta louhittava kalliomurske tullaan käyttämään vanhan alueen pintarakenteiden kuivatuskerroksessa ja uuden alueen pohjarakenteiden kuivatuskerroksessa. Teollisuuden maanrakennukseen soveltuvia jätemateriaaleja hyötykäytetään jo nykyisellään alueen 2 sulkemisrakentamisessa ja materiaaleja tullaan hyödyntämään myös alueiden 2 ja 3 rakenteissa mahdollisimman paljon. Jätemateriaalien teknisiä ominaisuuksia tutkitaan ja ympäristökelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja jätemateriaalien käyttökelpoisuudesta saadaan jatkuvasti kokemusta ja lisätietoa toteutetuista rakenteista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteenkäsittelyalueen toiminta jatkuu pääpiirteittäin ennallaan, eikä hakemuksessa esitetyillä muutoksilla odoteta olevan olennaista vaikutusta alueen suotovesien määrään tai laatuun, sisäisen veden ominaisuuksiin, pohjaveteen, kaatopaikkakaasujen muodostumiseen tai meluun ja tärinään. Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Keskimääräisen vuosisadannan perusteella muodostuu käytössä olevalla läjitysalueella (n. 20 ha) valumavesiä noin m 3 /a. Osa valumavesistä kulkeutuu pintavaluntana purkuojaan ja tasausaltaaseen ja osa imeytyy jätetäyttöön. Kaatopaikan tasausaltaasta puhdistamolle johdettavien vesien määrää ei ole seurattu, koska kyseisten vesien määrällinen ja laadullinen kuormitus puhdistamon toiminnalle on vähäinen. Jätetäyttöön imeytyvä ja siten suotovesiksi muodostuva osa on jätteen pienen vedenläpäisevyyden vuoksi vähäinen, arviolta %. Suurin osa valumavesistä muodostuu kevään ylivalumakautena. Suotovedet kerätään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suotovesien laatua on seurattu suotovesialtaasta (piste 16) tai siihen tulevasta vedestä. Suotovesialtaan vedessä on ollut runsaasti kiintoainetta. Viime vuosina ( ) suotovesien sähkönjohtokyky on vaihdellut ms/m välillä kuvastaen melko runsasta liuenneiden ravinteiden ja suolojen määrää sekä sääolosuhteiden vaikutusta suotovesien ominaisuuksiin. Orgaanisen aineksen kuormitusta kuvaavat arvot, kemiallinen hapenkulutus (COD) ja biologi-

33 Päästöt ilmaan 33 nen hapenkulutus (BOD), kuvastavat biohajoavan orgaanisen materiaalin huuhtoutumista suotovesien mukana. Viime vuosina poikkeuksellisen suuria COD Cr ja BOD 7-arvoja ei ole havaittu, kuten esimerkiksi vuosina Suotoveden ph-arvo on ollut korkea (vuosina ph-arvo oli 10,6 12,3), mikä johtuu alkaalisten materiaalien, viherlipeäsakan, tuhkan ja meesan loppusijoittamisesta. Pilaantuneiden maiden kompostointi tapahtuu hakijan mukaan tiivispohjaisella kentällä eikä päästöjä hakemuksen mukaan maaperään ei ole. Kentän vedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevedenpuhdistamon varoaltaaseen ja edelleen käsiteltäväksi. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikkakaasuja on seurattu vanhalta täyttöalueelta 1 sekä täyttöalueen 2 roskapenkasta. Täyttöalueen 1 putkessa 10 oli syksyllä 2013 edellisvuosien tapaan runsaasti happea (20 %) ja metaanin ja hiilidioksidin pitoisuudet olivat alhaisia (0 % ja 0,2 %) kuvastaen alhaista kaatopaikkakaasun muodostumista. Putkessa 11 oli metaania 23 %, hiilidioksidia 23 % ja happea 11 %. Putki on halkaisijaltaan iso ja se on korkealla, mistä johtuen kaasujen laimeneminen ilmakehän ilmalla sääolosuhteiden vaikutuksesta voi vaikuttaa merkittävästi mittaustuloksiin. Havaintoputkessa 12 kaasunvirtaus on ollut useilla tutkimuskerroilla selvästi havaittavissa ja paine-ero on ollut selvästi korkeampi kuin muissa havaintoputkissa. Syksyjen tutkimuskerroilla paine-ero oli kuitenkin aiempaa alhaisempi. Havaintoputkessa 12 on ollut viime vuosina metaania noin 50 % ja hiilidioksidia oli noin 50 %. Putkessa ei ollut happea. Vuoden 2013 syksyllä metaanipitoisuus oli 51 %. Täyttöalueen 2 havaintoputkessa 101 on ollut vuosien tutkimuskerroilla metaania selvästi aiempia vuosia alhaisemmat pitoisuudet (0,4 5 % metaania ja hiilidioksidia oli 0,3 5 %, happea noin %). Putkessa 102 oli vuoden 2011 toukokuun tutkimuskerroilla metaania 0,7 % ja hiilidioksidia oli 0,2 %. Happipitoisuus oli 16 %. Havaintoputkesta HP101 tehtyjen kaasumittaustulosten perusteella kaasun hallittu kerääminen roskapenkasta on saatu hallintaan pintarakenteiden ja kaasukaivojen valmistumisen jälkeen. Muut päästöt ilmaan Melu ja tärinä Pölyä tulee jonkin verran esimerkiksi pohjaa rakennettaessa, tuhkan käsittelystä ja tulevaisuudessa betonin murskauksesta. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa yleisesti työteknisillä keinoilla, kuten kostuttamisella. Hajua alueella syntyy hakijan mukaan vain vähän, esimerkiksi kompostoinnista. Varsinaiset hajuhaitat ovat aiheutuneet muualta kuin nyt kyseessä olevista toiminnoista. Toiminnasta aiheutuvaa pölyä ja hajua ei ole selvitetty tarkemmin. Melua syntyy liikenteestä, työkoneista ja kuljetuksista ja yleisesti jätteiden käsittelystä, tulevaisuudessa myös betonin murskauksesta ja kallion louhinnasta. Betonin murskaus kuitenkin sijoitetaan laajennettavalle kentälle täyttöalueen itäpuolelle sijoittuvalle alueelle poispäin rannasta. Jätemateriaalia kul-

34 34 jettavien kuorma-autojen melusta häiriintyviä kohteita ei ole läjitysalueen välittömässä läheisyydessä. Hakijan mukaan jätteiden kuljetukset tai alueen muu toiminta eivät muiltakaan osin aiheuta havaittavaa melua, tärinää tai muita vaikutuksia ympäristöön. Toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole tutkittu tarkemmin, eikä jätealueen toiminnasta aiheutuvaa melua ole otettu huomioon tehdasalueen melumallinnuksessa. Jätteiden toimittaminen eteenpäin Vastaanotetut jätteet pääasiassa käsitellään jätteenkäsittelyalueella hyödyntämällä tai loppusijoittamalla. Tämän lisäksi jätteitä toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi muualle. Vuonna 2013 hyödynnettäväksi toimitetut merkittävimmät jätteet olivat seuraavat: - Äänevoima Oy:n lentotuhkaa t - Metsä Board Oyj:n kuitu- täyteaine- ja päällystysjätettä t - Specialty Minerals Nordic Oy:n PCC-sakkaa t - Metsä Fibre Oy:n kuori- ja puujätettä t - Metsä Fibre Oy:n meesajätettä 804 t TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätteenkäsittelyalueen toiminta jatkuu pääpiirteittäin ennallaan, eikä hakemuksessa esitetyillä muutoksilla toimintaan odoteta olevan olennaista vaikutusta. Jätteenkäsittelyalueella käsiteltävät jätteet säilyvät pääosin ennallaan. Suotovedet kerätään ja käsitellään integraatin biologisella jätevedenpuhdistamolla, jolloin kuormitusvaikutus alapuoliseen vesistöön jää erittäin vähäiseksi. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä jätevedenpuhdistamoon Seleenin ja sulfaatin vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Lentotuhkan sijoittamisesta aiheutuva seleenikuormitus suotoveteen sekä pohjaveteen on riskinarviossa arvioitu laskennallisesti. Kuormitus on laskettu sekä tilanteessa, jossa täyttöalue on maisemoitu että tilanteessa, jossa täyttöalue olisi maisemoimatta. Lisäksi liukoisesta seleenistä aiheutuvat pitoisuuslisäykset on laskettu erikseen täyttöalueelta 2 kertyvälle suotovedelle ja koko täyttöalueen vesien keräykseen käytettävälle tasausaltaan vedelle. Seleenipitoisuuksien laskennassa huomioidaan ainoastaan suotoveden laimeneminen, mahdollista pidättymistä (kuten saostuminen suoloina ja sedimentoituminen) ei ole riskinarvioinnissa ole huomioitu. Taulukko 8. Se-pitoisuuden lisäykset suotoveteen kahdessa tarkastelupisteessä kahdessa vaiheessa (täyttöalue maisemoimatta ja maisemoitu) sekä kahdella seleenin liukoisuusarvolla Se-liukoisuus 0,5 mg/kg Se-liukoisuus 1,5 mg/kg Maisemoimatta Maisemoitu Maisemoimatta Maisemoitu Se-pitoisuus täyttöalueen 2 suotovedessä (mg/l) 0,027 0,023 0,081 0,069 Se- pitoisuus kaatopaikan tasausaltaassa (mg/l) 0,012 0,011 0,035 0,032 Pohjaveden osalta arvioidaan kuormitus pohjaveteen ja sen aiheuttama pitoisuuslisä pohjaveteen läjitysalueen reunan kohdalla (pohjaveden virtaussuunnassa = läjitysalueen länsireuna) tarkasteltuna. Laskennan tulokset on esitetty alla taulukossa 9.

35 35 Taulukko 9. Laskennalliset Se:n pitoisuuslisäykset pohjaveteen (tarkastelupiste täyttöalueen reunassa) Se-liukoisuus 0,5 mg/kg Se-liukoisuus 1,5 mg/kg Maisemoimatta Maisemoitu Maisemoimatta Maisemoitu Teoreettinen Se-pitoisuus suotovedessä (mg/l) 0,05 0,05 0,15 0,15 Se-pitoisuuslisä pohjavedessä jätetäyttöalueen reunassa (mg/l) 0,006 0,001 0,017 0,003 Lentotuhkan ja meesakalkin sijoittamisesta aiheutuva sulfaattikuormitus on arvioitu vastaavalla tavalla, kuin seleenikuormitus sekä tavanomaisen jätteen raja-arvoa ( mg/kg) että kolminkertaista raja-arvoa ( mg/kg) vastaavasti. Näiden osalta laskennalliset tulokset on esitetty tarkemmin alla taulukoissa 10 ja 11. Taulukko 10. Sulfaattipitoisuuden lisäykset kahdessa vaiheessa (maisemoimatta ja maisemoitu) Sulfaattipitoisuus täyttöalueen 2 suotovedessä (mg/l) Sulfaattipitoisuus kaatopaikan tasausaltaassa (mg/l) Sulfaatin liukoisuus mg/kg Sulfaatin liukoisuus mg/kg Maisemoimatta Maisemoitu Maisemoimatta Maisemoitu Taulukko 11. Laskennalliset sulfaatin pitoisuuslisäykset pohjaveteen, tarkastelu täyttöalueen reunassa Sulfaatin liukoisuus mg/kg Sulfaatin liukoisuus mg/kg Maisemoimatta Maisemoitu Maisemoimatta Maisemoitu Teoreettinen sulfaattipitoisuus suotovedessä (mg/l) 1) Sulfaattipitoisuuslisä pohjavedessä jätetäyttöalueen reunassa (mg/l) ) liukoisen sulfaatin perusteella teoreettinen pitoisuus uuttosuhteessa L/S 10 Raja-arvojen korottamiseen liittyvä laskennallinen riskinarvio perustuu siihen, että kyseiset jätteet sijoitetaan alueelle 2. Lähtötietoihin kuuluu muun muassa alueen pinta-ala. Mikäli materiaaleja sijoitetaan alueelle 3 tai 4 poiketen aiemmin esitetystä riskinarviosta, haitta-aineiden liukoisuus tulee olemaan nopeampaa, kuin alueella 2. Tämä johtuu ohuesta täytöstä johtuvasta nopeammasta suotoveden läpivirtauksesta kuin alueella 2, jossa jätteen huonon vedenjohtavuuden vuoksi virtausta jätteen läpi ei tapahdu kovinkaan paljon. Sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat alueelta pääasiassa täytön päältä pintavaluntana vesien keräykseen. Samoin suotoveden viipymä alueelta 2 tasausaltaaseen on pidempi kuin alueelta 3. Molemmissa vaihtoehdoissa materiaalit voidaan läjittää samankokoiselle alueelle ja siten uusien massojen sijoituspaikalla siirtymäajalla ja tulevaisuudessa ei ole hakijan mukaan käytännössä merkitystä suotoveden pitoisuudelle. Tarvittaessa riskinarviolaskentaa voidaan tarkistaa sen jälkeen, jos pitoisuudet tulevat olemaan riskinarviossa oletetun mukaisia, ja sijoituspaikan muutoksen jälkeen pitoisuudet oleellisesti muuttuvat tasausaltaassa. Vedet joka tapauksessa johdetaan puhdistamolle. Alueella on syksyllä 2013 selvitetty seleenin ja sulfaatin nykyisiä pitoisuuksia suoto-, pinta- ja pohjavedessä. Tutkimuksen keskeiset tulokset on esitetty taulukossa 12.

36 36 Taulukko 12. Seleeni ja sulfaatti, syksyn 2013 tutkimusten tuloksia. Tutkimuspiste Selite Sulfaatti (mg/l) Seleeni (mg/l) HP18 Pohjavesi, täyttöalueen länsipuoli 54 <0,002 HP106 Pohjavesi, täyttöalueen itäpuoli 170 <0, Suotovesi, tasausallas 140 <0, Pintavesi, ympärysoja 270 <0,002 Seleenin osalta pitoisuudet sekä suoto-, pinta- että pohjavedessä ovat nykyisellään erittäin alhaisia (<0,002 mg/l). Seleenikuormitusta ei siten tuloksissa ole havaittavissa, vaikka toiminta tarkasteltavalla täyttöalueella on alkanut jo vuonna 1990 ja sinne on sijoitettu jo yli puolet lentotuhkan suunnitellusta kokonaismäärästä. Pintaveden sulfaattipitoisuudelle ei Suomessa ole asetettu ympäristölaatunormia tai raja-arvoja. Sulfaattilisäys nostaa veden sähkönjohtavuutta ja voi jossain määrin voimistaa vesistöjen kerrostuneisuutta. Suomessa talousvedelle on määritetty laatusuositus 250 mg/l sekä lähinnä vesiputkistojen korroosionsuojauksen vuoksi tavoitepitoisuus 150 mg/l. Tarkasteltuja pintavesiä ei käytetä talousvetenä eivätkä pitoisuudet siten ole hakijan mukaan merkityksellisiä. Myös ympärysojan vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle, jossa jätteenkäsittelyalueen vedet ovat määrältään marginaalisia ja pitoisuudet eivät vaikuta puhdistamon toimintaan tai kuormitukseen Kuhnamoon. Muut vaikutukset pohjaveteen Jätteenkäsittelyalueen ympäristön pohjavesivaikutuksia on seurattu sekä alueen ylä- että alapuolelta otetuilla näytteillä. Pohjavesien metallipitoisuudet ovat olleet valtaosin alhaisia. Kuitenkin joidenkin metallien osalta poikkeuksia on havaittu. Talousveden nikkelin enimmäispitoisuus (20 μg/l) on ylittynyt (vaihteluväli μg/l) tarkkailupisteessä HP106, joka sijaitsee alueen itäpuolella. Pitoisuudet ovat olleet viime vuosina pienemmät kuin vuosina Vuoden 2012 toukokuussa havaintoputken 106 veden sinkkipitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi (1 400 μg/l), mutta vuoden 2013 toukokuussa putken veden sinkkipitoisuus oli taas alhainen (25 μg/l), mikä voi selittyä myös näytteenoton tilapäisesti heikentyneellä edustavuudella. Täyttöalueen pohjoispuolen pisteessä HP105 ja eteläpuolen pisteessä HP8 sähkönjohtavuudet ovat olleet yleensä alhaisia (14 30 ms/m), kuvastaen luonnontilaisia vesiä, kun taas muissa havaintoputkissa kuormittuneisuutta on ollut havaittavissa ms/m sähkönjohtokykyarvoina. Havaintoputki HP13 kuvastaa täyttöalueen 1 pohjoisreunan veden laatua. Veden sähkönjohtokyky (n. 300 ms/m) kuvastaa kuormittuneisuutta, ja myös ravinnepitoisuudet ovat luonnontilaista korkeammat. Kokonaistyppi ( μg/l, ka μg/l) ja orgaanisen aineksen pitoisuus on ollut koholla (CODCr-arvo). Putken 13 veden BOD7- arvo, joka kuvastaa helposti hajoavan orgaanisen aineksen pitoisuutta, on ollut vuosina selvästi aiempaa alhaisempaa tasoa ollen nykyisin noin % aiemmasta. Käsittelyalueen itäpuolisen putken HP106 veden johtokyky oli selvästi kohonnut vuonna 2013 (n. 200 ms/m) aikaisemmasta tasosta, mutta veden typpipitoisuus on ollut alhainen (n μg/l). Käsittelyalueen alapuolisen

37 37 putken HP6 vesien johtokyky oli selvästi kohonnut (tasoa ms/m) ja ravinnepitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuudet osoittivat myös kuormittuneisuutta. Pohjavesihavaintoputkien yksittäisissä analyysituloksissa on paljon vaihtelua eri analyysikerroilla. Pitoisuustasot ovat kuitenkin hakemuksen mukaan alhaisia verrattuna suotoveden pitoisuustasoihin. Pohjaveden ph-tasot ovat olleet samalla tasolla koko tarkkailujakson. Myös kemiallisen hapenkulutuksen osalta tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana tarkastelujaksolla. Poikkeuksena on kuitenkin havaittavissa nouseva trendi usean parametrin osalta havaintoputkessa HP6 (kaatopaikan alapuolella). Pohjaveden korkeus on pysynyt tarkkailujaksolla samalla tasolla ja korkeuden vaihtelu on johtunut pääasiassa säävaihteluista. Vaikutukset jätevedenpuhdistamoon ja vesistöön Jätteiden käsittelyalueelta johdettiin aiemmin pintavesiä Kuhnamoon ojan kautta. Vuonna 2005 kaatopaikan tasausaltaan kunnostuksen myötä vesien johtaminen ojasta Kuhnamoon loppui. Alueen kaatopaikkavedet kerätään yhteen alueella olevaan tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan käsiteltäväksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle. Vedet ovat murto-osa puhdistamon kokonaisvesimäärästä, eikä niillä ole hakemuksen mukaan merkitystä puhdistamolle. Toiminnan ympäristövaikutuksia on seurattu viranomaisen hyväksymällä velvoitetarkkailulla toiminnan alusta lähtien. Ympäristövaikutukset kohdistuvat hakemuksen mukaan ainoastaan vesiin, jotka kerätään ja käsitellään puhdistamolla. Ympäristöolosuhteet tai -vaikutukset eivät hakemuksen mukaan ole oleellisesti muuttuneet edellisen ympäristölupakierroksen jälkeen. Vaikutukset ilman laatuun, ympäristömeluun, viihtyisyyteen ja rakennettuun ympäristöön Pölyä syntyy vähän ja siihen voidaan vaikuttaa yleisesti työteknisillä keinoilla, kuten kostuttamisella. Myös hajua alueella syntyy hakijan mukaan vähän. Jätteiden kuljetukset tai alueen muu toiminta eivät hakijan mukaan aiheuta havaittavaa melua tai tärinää. Hakija arvioi vaikutukset vähäisiksi, eikä toiminnasta aiheutuvaa melua, hajua, pölyä, niiden leviämistä taikka häiritsevyyttä ja muita vaikutuksia ole siten tutkittu tarkemmin. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Aiemmassa lupamenettelyssä (Dnro KSU-2004-y-104/111) mainittu mahdollisesti luontoarvoja sisältävä kosteikkoalue on rajattu nykyisen toimintaalueen ulkopuolelle ja siten toiminta tai sen vaikutukset eivät ulotu tälle alueelle. Lisäksi kosteikkoalue sijaitsee virtaussuunnassa kaatopaikka-alueen yläpuolella. Vireillä olevassa asemakaavassa on esitetty määrättäväksi, että viitasammakon esiintyminen lajin elinympäristöksi soveltuvilla alueilla tulee selvittää ennen alueella tehtäviä elinympäristöolosuhteisiin kohdistuvia, muuttavia toimintoja ja toimenpiteitä.

38 38 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tarkkailu on esitetty hakemuksen liitteenä olevissa tarkkailuohjelmassa sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa Lisäksi hakija on täydennyksenä toimittanut jätelain 120 :ssä tarkoitetun jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman. Jätteet vastaanottava konetyöurakoitsija silmämääräisesti tarkastaa vastaanotettavan jätteen laadun kuormakohtaisesti sekä mm. varmistaa jakeiden ohjaamisen oikeille loppusijoitus- tai varastointipaikoille. Läjitysalueelle sijoitettavien jätteiden määrää seurataan tehtaan vaakaasemalla, jonka kautta kaikki alueelle tulevat jätekuormat ajetaan. Poikkeustilanteessa, jolloin vaaka ei ole käytössä lasketaan määrät kuormakohtaisesti. Kuormakohtainen määrä tarkistetaan myöhemmin vertailupunnituksella. Kaatopaikka-alueella välivarastoitavat ja rakenteissa hyötykäytettävät jätejakeet punnitaan ennen hyötykäyttöön ohjaamista pyöräkoneeseen asennetulla vaa`alla, kuormakohtaisesti lavamäärinä tai mittaamalla toteutettu rakenne. Jätteiden määrän seuranta toteutetaan kuukausittain laadittavan jätekirjanpidon mukaan, josta ilmenee mitatut jätemäärät ja kuormien sijoitus tai hyötykäyttö alueella. Rakenteisiin hyötykäytetyt materiaalit eritellään jätelajin ja käyttökohteen mukaisesti kuukausiraporttiin. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus määritetään hyväksytyn vastaavuustestaussuunnitelman mukaisesti. Ruoppausjätealtaan, kaatopaikan tasausaltaan ja lietealtaan Kuhnamon puoleinen pato on luokiteltu. Patopenkereille tehdään patoturvallisuuslain mukaiset tarkastukset. Patojen poistamisesta patoturvallisuusmenettelystä on tehty hakemus patoviranomaiselle. Asiasta ei ole vielä viranomaisen päätöstä. Alueen rakenteiden ja jätetäyttöjen mahdollisia vaurioita ja painumia sekä ojituksien, teiden, pumppaamoiden ja altaiden kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti kuukausittain. Tehdyistä havainnoista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Suoritetut korjaus- ja rakennustoimenpiteet raportoidaan vuosiraportissa. Pilaantuneiden maiden kompostoitumisen aikana aumojen lämpötiloja seurataan aluksi noin kerran viikossa 2 3 viikon ajan, useasta mittauspisteestä kustakin aumasta. Myöhemmin lämpötiloja voidaan seurata noin kerran kuukaudessa. Happipitoisuutta seurataaan kompostoitumisen ensimmäisen kompostointikuukauden aikana viikoittain ja myöhemmin tarvittaessa. Kompostoitumista seurataan kokoomanäytteenotoin. Lisäksi ph ja kosteus määritetään alkutilanteessa ja tämän jälkeen kuukausittain. Mittauksista ja aumojen toteutuksesta pidetään mittauspöytäkirjaa. Päästö- ja vaikutustarkkailu Suotovedet, pinta- ja pohjavedet Pintavesien tarkkailua on hakijan mukaan käytännössä mahdollista suorittaa ympäristöolosuhteiden vuoksi vain keväisin ja syksyisin. Kesällä ojat ovat kuivat ja talvella jäässä. Hakija katsoo tämän riittäväksi jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten sekä suoto- ja pohjavesivaiku-

39 39 tusten seuraamiseksi. Hakemuksen mukaan kaatopaikan yläpuolisten vesien osalta vertailupistettä ei pintavesien osalta voida ottaa tarkkailuun mukaan, koska alueen vaikutuspiiriin ei tule yläpuolisia pintavesiojia, joita kaatopaikan vedet voisivat kuormittaa. Suotovesien tarkkailua on vastaavasti esitetty toteutettavaksi vain kolme kertaa vuodessa. Edellisen tarkkailun jälkeen analyyseihin on lisätty seleenin ja sulfaatin määrityksiä, koska näiden aineiden osalta on haettu korotusta kaatopaikkakelpoisuuksiin. Lisäksi tarkkailusta esitetään poistettavaksi havaintopiste 17, josta vettä ei enää johdeta Kuhnamoon ja lisätty piste 22, josta puhtaita vesiä johdetaan vesistöön. Havaintoputket 108 ja 102 ovat jääneet rakenteiden alle, joten ne poistetaan tarkkailusta ja havaintoputken 10 kaasumittaukset esitetään lopettavaksi, koska putkesta ei ole vuoden 2002 jälkeen havaittu kaasua. Lisäksi hakija esittää, että kaatopaikkavesien määrää seurataan vuosittain pumppaamolle asennettavan käyttötuntimittarin kautta ja sähkönjohtavuutta mitataan vain kolme kertaa vuodessa, koska kaikki jätevedet pumpataan tehtaan jätevedenpuhdistamolle puhdistamon varoaltaan kautta ja jätteenkäsittelyalueen jätevesien määrällä ei ole vaikutusta puhdistamon toiminnalle. Lisäksi puhdistamolle tulevaa jätevesikuormitusta tarkkaillaan päivittäin. Pohjavesiputkien vedenpinnan korkeudet eli vedenpinnan syvyys putken yläpäästä mitataan noin viikko ennen näytteenottoa ja näytteenottohetken vedenpinnan korkeus mitataan ennen näytteenottoa. Näytemäärä, näyteastiat ja niiden käyttö sekä näytteiden toimittamisen analysoitavaksi tehdään laboratorion ohjeiden mukaisesti. Alla olevaan taulukkoon 13 on koottu hakijan esitys suotovesien, kaatopaikan sisäisten vesien sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailusta. Taulukko 13. Metsä Fibre Oy:n Äänekosken jätteenkäsittelyalueeseen liittyvä vesien tarkkailu tarkkailutiheys ja tarkkailupiste parametrit ja tarkemmat tiedot Suotovesitarkkailu 3 krt/vuodessa, piste 16 ph, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, kok-p, kok-n, CODCr, BOD7, seleeni, sulfaatti, lämpötila, kiintoaine, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös Lisäksi kerran vuodessa kevään näytteistä raskasmetallit (kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, vanadiini ja molybdeeni) Vanhan kaatopaikan sisäisen veden ja pohjaveden laatu sekä pinnan korkeus Vesistö/ Kuhnamoon johdettavien puhtaiden pintavesi tarkkailu Lisäksi jokaisella tarkkailukerralla 2 kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä pisteistä - 4 ja 13 (täyttöalue 1) - 7 ja 8 (täyttöalue 2) (täyttöalueen 2 ja 3 yläpuoli), ja 107 (maa-ainesten ja purkujätteen varastoalue) - 6 (kaatopaikka-alueen alapuoli) Piste 107 otetaan mukaan tarkkailuun sen jälkeen, kun varastoalue otetaan käyttöön. Lisäksi 1 krt vuodessa kevään näytteistä Virtaama. Puhdistamolle johdettavan veden virtaamamittaus järjestetään vuoden 2015 aikana esim. pumpun käyttötuntimittarilla. ph, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, kok-p, kok-n, CODCr, BOD7, seleeni, sulfaatti, lämpötila, kiintoaine, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös raskasmetallit (kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, vanadiini ja molybdeeni) 2 krt/vuodeessa, piste 22 ph, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, kok-p, kok-n, CODCr, BOD7, sulfaatti, lämpötila, kiintoaine, haihdutusjäännös, hehkutusjäännös Lisäksi kerran vuodessa kevään näytteistä raskasmetallit (kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, vanadiini ja molybdeeni)

40 Kaatopaikkakaasu 40 Kaatopaikalle on sijoitettu ja sijoitetaan pääasiassa epäorgaanista jätettä ja vuoden 2016 jälkeen ainoastaan epäorgaanista jätettä. Hakija mukaan tarkkailun tarve on todellisuudessa ainoastaan jo suljetuilla jätetäytöillä. Vielä käytössä olevan täyttöalueen 3 orgaanisen jätteen lohkon jätemäärä tulee lopullisessakin tilanteessa olemaan yhteensä enintään tonnia, josta muodostuvan kaasun määrä tulee olemaan mitätön. Hakijan esitys kaatopaikkakaasujen tarkkailuksi on koottu alla olevaan taulukkoon 14. Taulukko 14. Metsä Fibre Oy:n Äänekosken jätteenkäsittelyalueeseen liittyvä vesien tarkkailu tarkkailutiheys ja tarkkailupiste parametrit ja tarkemmat tiedot Jätteenkäsittelyalueen jälkihoitovaiheessa olevien täyttöalueiden kaatopaikkakaasujen tarkkailu kerran vuodessa (syys/lokakuu) pisteistä 11 ja 12 (täyttöalue 1) ja pisteestä 101(täyttöalue 2). kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun aineosat (CH4, CO2 ja O2) Kaasumittaukset tehdään esim. kannettavalla kenttämittarilla, jolla voidaan määrittää kaasun metaani-, hiilidioksidija happipitoisuus tilavuusprosentteina. Kaasumittausten yhteydessä seurataan vanhan jätetäyttöalueen pintarakenteeseen rakennettavien kaasun hapetusrakenteiden toimintaa Raportointi Jätemääriä seurataan kuukausiraportista. Jätemäärät kootaan vuosiraporttiin ja määrät ilmoitetaan myös vahtijärjestelmään. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seurantaohjelman mukaisesti. Tulokset vaikutusarvioineen ja tehdyt havainnot raportoidaan vuosittain jätehuollon vuosiyhteenvedon yhteydessä helmikuun loppuun mennessä Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Äänekosken kaupungille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN HAKIJAN ESITYS VAKUUDEKSI Toimintaan liittyviä riskejä ovat mm. tulipalon vaara, luiskien sortumisriski, rakenteiden rikkoontuminen ja alueelle pääsevät haittaeläimet. Riskit on pyritty tunnistamaan käyttöhenkilöstön toimesta ja niitä torjutaan päivittäisessä alueen hoidossa. Alueella toimivat tehtaan ja ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöt koulutetaan alueella olevia erityispiirteitä varten ennen alueella työskentelemistä. Prosessijätteen täyttöalueet tullaan aitaamaan, jotta alueelle ei pääse ulkopuolisia henkilöitä tai isoja eläimiä. Alueelle sijoitetut jätteet eivät sisällä biojätettä, joten alueella ei esiinny tavallista enempää pieneläimiä tai lintuja. Häiriötilanteessa tai käyttö- ja hoitosuunnitelman vastaisen täytön toteamisen jälkeen korjaustoimenpiteet tehdään välittömästi siten, että haittaa ympäristölle ei pääse syntymään. Merkittäviä häiriötilanteita tai rakenteiden rikkoontumisia ei ole todettu viime vuosina. Hakija esittää vakuuden osalta seuraavaa. Käytössä olevan loppusijoitusalueen pinta-ala on 7 ha ja pintarakenteiden rakentamisen kustannukseksi arvioidaan 20 /m 2. Loppusijoitusalueen vakuudeksi hakija esittää Loppusijoitusalueen vakuus esitetään tarkistettavaksi, kun uusia vaiheita otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jäl-

41 41 keisen tarkkailun, seurannan ja muiden jälkihoitotoimien kustannuksiksi arvioidaan /vuosi. Tällöin näiden toimenpiteiden osalta kustannukset 30 vuoden ajalta ovat , jota esitetään myös vakuudeksi. Täten hakija esittää loppusijoitusalueen vakuudeksi yhteensä Hakija on esittänyt täydennyksessä ( ) kaatopaikan vakuuden lisäksi jätteiden varastoinnin osalta suuruista vakuutta, jonka tarkemmat laskentaperusteet on esitetty hakemuksessa. Laskennassa on mm. huomioitu, että osa varastoitavista materiaaleista voidaan hyödyntää kaatopaikan sulkemisessa ja että osa varastoitavista materiaaleista voidaan käyttää vastaavan tuotantolaitoksen raaka-aineena. Lisäksi hakija on esittänyt täydennyksessä tarkkailun vakuudeksi Tarkkailukustannukset ovat nykyisellään noin vuodessa, eikä tarkkailuun ole esitetty oleellisia muutoksia. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että lupamääräykset 2, 4, 6 10, 12 14, sekä 24 26, voitaisiin pitää nimimuutoksia lukuun ottamatta ennallaan ja että lupamääräys 16 tulisi poistaa kokonaan, koska lupamääräyksessä mainittu tasausallas on rakennettu ja dokumentoitu annetun määräyksen mukaisesti. Lisäksi hakija esittää seuraavia muutoksia (alleviivattu) jätteenkäsittelyalueen nykyisen luvan lupamääräyksiin. 3. Jätteenkäsittelyalueelle saa vastaanottaa jätetäyttöön sijoitettavaksi vuosittain enintään tonnia hakemuksen mukaisia ja niihin rinnastettavia teollisuusjätteitä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 5. Kustakin kaatopaikan jätetäyttöön sijoitettavaksi tuotavasta jätejakeesta tulee selvittää jakeen kaatopaikkakelpoisuus hakemuksen liitteenä olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. 11. Jätteenkäsittelyaluetta on hoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman ja tässä päätöksessä esitettyjen määräysten mukaisesti ja valtioneuvoston kaatopaikkapäätöstä noudattaen. Täyttö- ja hoitosuunnitelma tulee päivittää toiminnan muuttuessa ja toimittaa ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen muutoksia. Jätteenkäsittelyalueen toimintojen hoidosta, käytöstä, ja niihin liittyvien toimintojen tarkkailusta vastuussa olevan henkilön nimi ja yhteystiedot on oltava Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Äänekosken kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisten tiedossa. 15. Kaasun keräilyn ja käsittelyn tarve täyttöalueella 2 harkitaan tarkkailutulosten perusteella ja sisällytetään sulkemissuunnitelmiin. Myös alueella 3 on varauduttava kaasun keräämiseen ja käsittelyyn, jos tarkkailutulokset sitä myöhemmin edellyttävät. 17. Uusilla täyttöalueilla on pohjan mineraalisen tiivistyskerroksen annettava vastaava suojataso kuin kerroksen, jonka paksuus on 1 metri ja vedenläpäisevyys k 1,0*10-9 m/s. Kaatopaikan pohjarakenteessa on oltava seuraavat rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lukien: - mineraalinen tiivistyskerros 0,5 metriä, jolloin k 6,7*10-10 m/s - keinotekoinen eriste

42 42 - kuivatuskerros 0,5 metriä, k 6,7* Tarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailuista saadut tiedot antavat perusteita tarkkailun muuttamiselle, voidaan se tehdä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja hakijan yhteisesti sopimalla tavalla. 27. Luvan saajan on asetettava 1,55 milj. euron vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat tulee toimittaa Keski-Suomen ELYkeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 :n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta. Hakija katsoo, että toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan aloittamislupa on tarpeen, koska biotuotetehtaan rakentamisen on ennakoitu alkavan vuonna Biotuotetehtaan rakentamisen yhteydessä muodostuu jätemateriaaleja, mm. asbestia ja pilaantuneita maa-aineksia, joita ei voida käsitellä ja sijoittaa nykyisen ympäristöluvan perusteella hakemuksen kohteena olevalle jätteenkäsittelyalueelle. Aloituslupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska materiaalit voidaan kaivaa ja viedä pois alueelta päätöksen mahdollisesti muuttuessa. Hakija esittää toiminnan euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Hakija katsoo esittämänsä euron suuruisen vakuuden riittäväksi ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalta saattamaan jätteenkäsittelyalue ja sen lähiympäristö vaarattomaan ja hyväksyttävään tilaan ympäristönsuojelun, terveyden ja jätehuollon kannalta. Esitetty vakuussumma vastaa normaalia käytäntöä. Vakuutta asetettaessa on huomioitava hakijan vakavaraisuus sekä pitkään jatkunut ja vakiintunut toiminta alueella. Lisäksi voidaan arvioida, että jätteenkäsittelytoiminnan käytössä pitkään olleen alueen rakenteellisten muutosten saattaminen ennalleen ei ole pääosin tarpeellista eikä tällaista ennallistamista tule huomioida vakuussummassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty sähköisesti (kirjallisesti ), (kirjallisesti ), (kirjallisesti ), , , , , , sekä neuvottelussa ja puhelinneuvottelussa Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Keskisuomalaisen-lehdessä

43 Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Äänekosken kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Asiassa on järjestetty neuvottelu hakijan ja aluehallintoviraston kesken Neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Äänekosken kaupungilta, Äänekosken kaupungin kaavoitusviranomaiselta, Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Aluehallintovirastolle toimitettiin seuraavat lausunnot. Keski-Suomen ELY-keskus ( ) esittää lausunnossaan mm. seuraavaa. Vakuudet Jätteen käsittelyn vakuuden laskennassa on joidenkin muualla hyödynnettävien jätejakeiden yksikkökustannukseksi laskettu 0. ELY-keskus toteaa, että ainakin toistaiseksi kyseisiä jätteitä on hyödyntämisestä huolimatta loppusijoitettu myös kaatopaikalle. Kompostoinnille laskettu yksikkökustannus 5 /t vaikuttaa myös pieneltä. ELY-keskus ei vastusta esitystä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Esityksestä ei kuitenkaan selviä, mille toiminnoille aloituslupaa haetaan. Tekstissä viitataan uuden tehtaan rakentamisessa syntyvien jätteiden loppusijoittamiseen, mutta toisaalta muidenkaan uusien toimintojen poisrajaamisesta ei ole mitään mainintaa. Vakuusesitys on muutenkin epätarkka eikä siitä selviä, mistä toimenpiteistä muodostuvia kustannuksia vakuudella on tarkoitus kattaa, mitkä ovat näiden toimenpiteiden todelliset kustannukset tai kustannusten laskentaperusteet, vaan todetaan "vakuussumman vastaavan normaalia käytäntöä. Joka tapauksessa vakuussumma vaikuttaa huomattavan alimitoitetulta, vaikka ennalleen saattaminen päätöksen kumoamisen varalta koskisi vain uuden tehtaan rakentamisessa syntyvien jätteiden loppusijoittamista. Kompostointi- ja varastokenttä Jätehuoltoalueen pohjoisreunassa on öljyisten maiden varastokenttä. Nykyisen luvan mukaisesti kentällä saisi varastoida peitettynä tehdasalueella poikkeus- tai häiriötilanteissa syntyviä pilaantuneita maita ennen niiden toimittamista käsittelyyn. Kentällä on ollut hyvin vähän käyttöä ja tulisikin arvioida, onko käyttötarkoituksen jatkaminen tarkoituksenmukaista, kun mineraaliöljypohjaisten polttoaineiden käyttö tullee pitkälti loppumaan eikä maaperässä perustilaselvityksen mukaan todettu merkittävää pilaantuneisuutta. Yleisillä vastaanottopaikoilla Keski-Suomessakin on merkittävästi vastaanottokapasiteettia. Kiireellinen välivarastointi ennen kuljettamista muualle käsittelyyn lienee mahdollista järjestää täyttöalueilla, joiden rakenteiden on todennettu täyttävän nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Joka tapauksessa kentän raken-

44 44 nevaatimuksia tulisi arvioida uudelleen. Hakemuksessa on esitetty varsin yleisellä tasolla kentällä tapahtuva kompostointi ( m 3 /v), joten mahdollisia päästöjä ja niiden torjuntakeinoja on vaikea arvioida. Jätteiden hyödyntäminen Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todetaan, että soodasakan lujittamiseksi siihen sekoitetaan lentotuhkaa 30 % seoksen painosta. ELY-keskus on katsonut kirjeessään , että soodasakan stabiloinnissa hyödynnettävän lentotuhkan osuudeksi riittää enintään 20 %. Annettavassa lupapäätöksessä tulisi ratkaista, onko soodasakan lujittaminen/kuivattaminen lentotuhkalla ylipäätään kaatopaikalla tapahtuvaa jätteen hyödyntämistä vai Kaatopaikka-asetuksen edellyttämää esikäsittelyä. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todetaan lisäksi, että pohjatuhkan, leijupetihiekan sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisestä täyttöalueiden ulkopuolella esitetään suunnitelma ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Lähtökohtaisesti täyttöalueiden ulkopuolella tapahtuva hyödyntäminen on ratkaistava ympäristöluvassa (pois lukien asetuksen 591/2006 soveltamisala) ja hakemuksessa esitettävä näiden kohteiden osalta riittävät tiedot jätteen laadusta ja määrästä. Tiedossa olevien hyödyntämiskohteiden osalta tulisi olla hakemuksessa esitettyä tarkemmat tiedot. Vaikka tarkkoja jätemääriä ei kaiken hyödyntämisen osalta voitaisikaan tässä vaiheessa sanoa, esimerkiksi itäreunan varastoalueen rakentamisessa käytettävän betonimurskeen rakennusteknisten ominaisuuksien arviointi ja sitä kautta kerrospaksuuden määrittäminen ja määrän esittäminen ei ole kohtuutonta. Samoin ainakin täyttöalueelle 2 suunnitellun hyödyntämisen oletetaan olevan jo melko hyvin tiedossa huomioiden lyhyehkö jäljellä oleva käyttöaika. Rakenteista Pintarakenteiden detaljipiirustuksessa on esitetty pinnan kuivatuskerroksen paksuudeksi 300 mm. Kaatopaikka-asetuksen mukainen paksuus on vähintään 0,5 m. Siten ohuemmalle rakennekerrokselle on esitettävä perusteet lupahakemuksessa. Detaljipiirustuksessa ei ole esitetty jätemateriaalien hyödyntämistä pintarakennekerroksissa. Toisaalta käyttö- ja hoitosuunnitelmassa pintakerroksessa on mainittu hyödynnettävän kuorikompostia ja kuivattuja ruoppausmassoja. Kaikki jätteet, joita aiotaan hyödyntää kaatopaikkarakenteissa, tulee esittää lupahakemuksessa sekä perustella niiden soveltuvuus esitettyyn tarkoitukseen. Yksityiskohtaisempi selvitys jätteen soveltuvuudesta esitettyyn käyttötarkoitukseen tulee esittää viimeistään hyödyntämisen sisältävässä suunnitelmassa. Jos rakenteissa on tarkoitus käyttää runsaasti kationeja sisältäviä jätteitä kuten kuitusavea tai tuhkaa yhdessä bentoniittisavea sisältävien rakenteiden kanssa, on kelpoisuuden osoittamisessa huomioitava ja selvitettävä luotettavasti myös bentoniittisavessa tapahtuvan kationinvaihdon vaikutukset rakenteen vedenläpäisevyyteen.

45 45 Kohdassa on epäselvästi esitetty kentän rakentamisen ja varastokäytön materiaalit. Hakemuksen mukaan alueelle varastoitavat ja loppusijoitettavat massat ovat inerttejä maa- ja kiviaineksia, joiden varastointi ei vaadi erillisiä pohjarakenteita. Muualla kohdassa mainitaan jätteen varastointi ja hyödyntäminen rakenteissa. Varastoitavat jätteet on yksilöitävä ja arvioitava enimmäisvarastointiajat sekä näiden perusteella rakenne- ja muut vaatimukset ja tarve soveltaa kaatopaikka-asetusta, ellei kyse ole pelkästään inerteistä maaja kiviaineksista. Poikkeamia Luvussa 10 todetaan, että merkittäviä häiriötilanteita tai rakenteiden rikkoontumisia ei ole todettu viime vuosina". ELY-keskus tuo esille tasausaltaan pohjan rikkoutumisen ja luiskien halkeilun vuonna 2011, mikä johti altaan mittavaan korjaamiseen. Myös lietealtaassa on havaittu seurantaa vaativia painumia, joiden syytä ei tiedetä. Tarkastuksella marraskuussa 2012 todettiin kaatopaikkavettä päässeen valumaan hallitsemattomasti täyttöalueen ulkopuolelle. Syyksi selvisi pumppaamon häiriö. Jätevesiä johdetaan alueella myös avo-ojia pitkin. Keväällä 2013 havaittiin veden lammikoitumista alueella 2E (Täyttöalueen 4 alareunassa). Lammikoituminen johtui rummun tukkeutumisesta. Puhdistamon ruoppausjäte Kohdan ruoppausjätealtaan olemassaolo on mainittu nykyisessä ympäristöluvassa ja todettu sitä viimeksi käytetyn vuonna Sen käytöstä tai käytöstä poistamisesta ei ole luvassa esitetty eikä määrätty mitään. Luvan myöntämisen jälkeen allasta on käytetty ruoppausjätteen kuivattamiseen ja sijoittamiseen vuonna Tuolloin ruopattu lietteen määrä oli noin m 3. Hakemuksessa on esitetty altaan käytön jatkamista nykyisellään. Ruoppausjätteen hyödyntämisestä tai loppukäsittelystä ei ole kuitenkaan esitetty hakemuksessa suunnitelmaa tai selvitystä lukuun ottamatta yhtä mainintaa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Täyttötoiminnan jatkamisesta täyttöalueella 2 Jätehuoltoalueelle vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan perusteella täyttöalueella 2 on saanut jatkaa täyttötoimintaa vuoden 2007 jälkeen. Täyttöalueen pohjan ja reunapenkereiden tiivistysrakenteet eivät täytä kaatopaikkaasetuksen vaatimuksia eikä kaatopaikan pohjalla ole kuivatusrakenteita. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma täyttötoiminnan jatkamisesta täyttöalueella 2. Suunnitelmassa on pyritty hyödyntämään alueen täyttötilavuus maksimaalisesti. Täytön on arvioitu kestävän 3 6 vuotta. Täyttötoiminnan lyhytaikaiselle jatkamiselle voi olla perusteita, vaikka niitä ei juuri hakemuksessa ole esitettykään. Sen sijaan täyttötilavuuden maksimoinnille ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. Tarkkaa jäljellä olevaa käyttöaikaa tai täyttötilavuutta tärkeämpi tekijä tässä tapauksessa ympäristövaikutusten kannalta on kaikin puolin hyvin suunniteltu ja toteutettu pintarakenne. Lopullisen pinnan riittävä vietto vähentää veden imeytymistä pintarakenteen läpi, joten reiluhkojen luiskakaltevuuksien aikaansaaminen voi olla peruste jatkotäytölle. Riittävä kaltevuus voidaan saada aikaan ilman mittavia lisätäyttöjäkin esimerkiksi kaksihuippuisella muodolla

46 46 tai jätteen poistamisella reunapenkereen vierestä keskemmälle aluetta. Jälkimmäinen mahdollistanee myös asianmukaisen rakenteen toteuttamisen luiskan alareunaan, mikä on usein ollut ongelmana kaatopaikkojen sulkemisessa. Kuorman pienentäminen reunalta on myös eduksi penkereen vakavuudelle. Missään vaihtoehdossa minimikaltevuuteen 1:20 rakentaminen ei ole perusteltua edes lakialueella, vaan vesien johtamisen kannalta edullisin muoto on tasajyrkkä luiska. Yhteenvetona voidaan todeta, että ELYkeskuksen mielestä täytön jatkamisella vielä joitakin vuosia voitaneen pienentää täyttöalueen 2 sulkemisen jälkeisiä ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää kuitenkin, että täyttötoiminta tähtää pintarakenteen toiminnan kannalta optimaaliseen muotoon ja että vesijärjestelyt toteutetaan muutenkin parhaalla mahdollisella tavalla ja tarvittaessa toteutetaan tavanomaista parempia rakenneratkaisuja. Vesijärjestelyt ja tarkkailu Kaatopaikka-asetuksen mukaan kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Tämä ei ole kaikilta osin toistaiseksi jätehuoltoalueella toteutunut. Nyt kun koko täyttöalueen käytöstä on tehty suunnitelma, tulisi myös vaatimus vesien erillään pitämisestä toteuttaa. Suunniteltuja laajennusalueita ei oteta käyttöön välttämättä vielä vuosikymmeniin. Näin ollen vesijärjestelyt tulisi saattaa asetuksen mukaiseen tilaan lähivuosien aikana sekä tarkentaa samalla vesienjohtamisjärjestelyjä. Esimerkiksi käytössä olevan 2-alueen suotovesien keräys ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan käy ilmi suunnitelmista. Käytössä olevalle täyttöalueelle 2 ja suljetun roskapenkan alueelle on asennettava sisäisen veden tarkkailuputket ja käynnistettävä niistä tarkkailu (sisältäen myös kaasujen tarkkailun). Roskapenkassa muodostuvan metaanin ohjautuminen täytön laelle rakennettuun biosuodattimeen ja metaanin riittävä hapettuminen biosuodattimessa on selvitettävä. Yksittäiset kohdat Kohdan 9.2 mukaan orgaanista ainesta sisältävät jätteet sijoitetaan jatkossakin alueelle 2. Alueelle 2 ei saa nykyisen luvan eikä tulisi uudenkaan luvan perusteella saada sijoittaa orgaanista ainesta sisältäviä jätteitä. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista kieltää lähes kaiken yli 10 % orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamisen kaatopaikalle vuodesta 2016 lähtien. Täyttöalueelle 3 sijoitettu jätemäärä on hakemuksen kohdan mukaan t, missä lienee kertaluokkavirhe. Täydennyksen sivulla 4 esitetty tasausaltaan rakenne ei vastaa Äänekoskelle toteutettua. Tasausaltaan 2006 rakennettu alkuperäinen tiivistysrakenne oli ABT 20 (60 mm) ja ABT16 (40 mm), jonka mukaiseksi se myös rikkoutumisen jälkeen korjattiin syksyllä Kohdan 6.2 mukaan jätteenkäsittelyalueelle ei tule jätettä tehdasalueen ulkopuolisilta toimijoilta. Suolahdessa sijaitseva Kumpuniemen Voima Oy on ilmoittanut ELY-keskukseile tehneensä Metsä Fibre Oy:n kanssa sopimuksen tuhkan varastoinnista Äänekosken jätehuoltoalueella.

47 47 Kohdassa 6.2 esitetyssä taulukko 1:ssä olevat vuoden 2013 tiedot eivät kaikilta osin vastaa jätehuoltoalueen Vahtiin Tyvi-palvelun kautta toimitettua raportointia. Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa ei ole kaikilta osin päivitetty nykytilannetta vastaavaksi. Asbestijätteen sijoittaminen on esitetty hyvin ylimalkaisesti. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassakaan ei ole asiasta mainintaa. Asbestia sisältävän jätteen koostumusta ei ote esitetty eikä siten esimerkiksi orgaanisten aineiden osuutta jätteessä. Esitettyjen tietojen perusteella ELY-keskus ei näe mahdollisena asbestijätteen sijoittamista ainakaan alueelle 2. Jätteen esiintyminen 2-alueen käyttöönottamattomalla osalla (Maa- aineksilla muotoiltava alue ja Täyttöalue 4) tulee selvittää ja havaittu jäte toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäväksi tai loppukäsittelyyn määräajassa. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan ( ) mm. seuraavaa Lautakunta pitää hyvänä, että jatkossakin teollisuusjätteiden syntypaikan lähellä, liikenteellisesti pääasiassa teollisuuden sisäisiä kulkuväyliä rasittavana säilyy alue, jossa jätejakeita voidaan varastoida, esikäsitellä hyödyntää ja loppusijoittaa. Teollisuuskaatopaikalla tapahtuvasta toiminnasta sinänsä ei kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ole esitetty valituksia tai huomautuksia. Ajoittain alueen idänpuoleista kulkureittiä käyttävästä liikennöinnistä on kerrottu olevan haittaa ja on esiintynyt huolta tämän suunnan liikenteen lisääntymisestä. Nykyisessä toiminnassa syntyvien loppusijoitettavien teollisuusjätteiden kaatopaikkakelpoisuus on pääosin testattu ja todettu soveltuvaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle seleenin ja sulfaatin raja-arvoja koskevin poikkeuksin. Raja-arvoista poikkeamisen jatkamiselle lautakunta ei näe estettä. Sulfaattipitoisuuden raja-arvot ylittävät jätteet tulisi kuitenkin sijoittaa alkaen muualle kuin täyttöalueelle 2 ja kyseisen täyttöalueen käyttö lopettaa 3 vuoden kuluessa. Täyttöalueelle 3 tulee tehdä tarkentava käyttösuunnitelma. Lupaa haetaan tulevaisuuden tarpeita varten myös uudelle täyttöalueelle. Uusi alue tulee rakentaa voimassa olevat pohjarakenteiden kantavuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset täyttäviksi. Alueelle loppusijoitetaan nykyisin jonkin verran teollisuussekajätettä, jota ei, siltä osin kuin se sisältää biojätettä, saa alkaen sijoittaa jätepenkkaan. Siten on tarpeen varmistaa, että teollisuussekajätteen koostumusta ohjataan hyvin lajitteluohjein jo syntypaikalla ja tarvittaessa sen laatua kontrolloidaan loppusijoituspaikalla. Biologisesti hajoavaa orgaanista ainetta sisältäviä lietteitä on kuivattu jätteenkäsittelyalueen altaissa, joista rejektivesi johdetaan puhdistamolle. Kuivauksen jälkeen lietteet/ruoppausjäte on tarkoitus käsitellä kompostoimalla.

48 48 Kompostointiprosessista, kompostoidun lietteen syntyvästä määrästä tai hyödyntämistavasta ei hakemuksessa ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta kompostituote sopinee kaatopaikan lopetettavien osien maisemointiin. Orgaanista ainetta sisältävät lietteet tulisi kuitenkin ohjata mahdollisimman täysimääräisesti mädätys- tai polttokäsittelyyn, jos kompostituotteelle ei ole jatkokäyttöä. Mikäli lietteitä aiotaan jatkossakin kuivata (esikäsitellä) jätteenkäsittelyalueella, tuli varmistaa altaiden asianmukainen rakenne ja toiminta siten, että kaikki jätevedet ohjautuvat jätevedenpuhdistamolle. Muidenkin kaatopaikkavesien osalta on tärkeää huolehtia siitä, että ne kerätään yhteen tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan käsiteltäväksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle. Tärkeätä on myös pitää puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Vaarallisia jätteitä alueelle ei saa voimassa olevan luvan mukaan sijoittaa, eikä niiden loppusijoittamista myöskään haeta. Mikäli alueella varastoidaan vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia pilaantuneita maita, purkujätettä tai öljyisiä jätteitä, tulee varastoalueen olla tiivispohjainen ja jätejakeiden riittävästä sääsuojauksesta huolehtia. Monet jätejakeet ja sivutuotteet soveltuvat joko sellaisenaan tai murskattuna materiaaliksi kaatopaikkarakenteisiin ja niiden käyttö tähän tarkoitukseen on hyväksyttävää, kun materiaalien lujuus- ja tiiveysominaisuudet täyttävät laatukriteerit. Kuitusavea on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ympäristölupaan perustuen ollut käytössä mm. Äänemäen laskettelurinteessä. Jätteiden EWC-koodit on ilmoitettu tasolla, joka edellyttää tarkentamista jatkossa ja uuden jätejakeiden osalta kaatopaikkakelpoisuustestejä ennen loppusijoittamista. Jätteenkäsittelyalueen valvoja on Keski-Suomen ELY-keskus, jolle myös kaikki valvontaa koskevat tiedot toimitetaan. Kunnan viranomaisella ei ole mahdollisuutta saada tarkkailutietoa ja raportteja VAHTI-järjestelmän kautta muutoin kuin pitkällä viiveellä sen jälkeen, kun valtion viranomainen on hyväksynyt raportit. Tietojen saantia tulisi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mielestä parantaa ja nopeuttaa. Laukaan ympäristöterveyslautakunta (Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen) esittää lausunnossaan ( ) mm. seuraavaa Laukaan ympäristöterveyslautakunta (Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaisena) on tutustunut lupahakemukseen. Nykyisen luvanmukaisen toiminnan muutoksella ja laajennuksella ei ole hakemusasiakirjojen perusteella merkittävää muutosta nykyisiin jätteenkäsittelytoiminnan päästöihin tai haittoihin. Kun toiminta on jo nyt sijoittunut kaupunkirakenteen ja asutuksen välittömään läheisyyteen, on toiminnanharjoittajan kiinnitettävä erityistä huomiota kaatopaikkakaasujen, ja muiden toiminta-alueella syntyvien, ilmankautta leviävien

49 49 päästöjen hallintaan ja torjuntaan (terveydensuojeluiaki 1, 2, 22, jätelaki 13 ). Vesistön ja asutuksen läheisyyden vuoksi on toiminnanharjoittajan varauduttava nopeisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin mahdollisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalta. Tilanteita varten on toiminnanharjoittajan tehtävä erillinen erityistilanteiden varautumissuunnitelma joka on myös toimitettava terveydensuojeluviranomaiselle (Terveydensuojelulaki 1, 2, 8, 22 ). Vaikka alueelle ei sijoitetakaan biojätettä, ovat kaatopaikan olosuhteet sellaiset, että ne houkuttavat haittaeläimiä, etenkin lintuja alueelle. Toiminnanharjoittajan on varauduttava aktiivisiin torjuntatoimiin haittaeläinten torjumiseksi (terveydensuojelulaki 1, 2, 31 ). Koska kyseessä on jo olemassa olevan toiminnan laajentamien, eivätkä hakemuksessa esitetyt laajennetun ja muutetun toiminnan aiheuttamat terveysja viihtyvyyshaitat oleellisesti lisäänny, pitää terveydensuojeluviranomainen mahdollisena aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Muuten terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet AA:t ( ) Muistuttajat jättivät muistutuksen Metsä Fibre Oy:n biotuotetehtaan lupahakemuksen (LSSAVI/4652/04.08/2014) käsittelyn yhteydessä. Muistutuksessa tuotiin kuitenkin myös jätehuoltoalueen osalta esille seuraava vaatimus. Tehdasalueen puolella rannassa tulee säilyttää riittävän leveä kasvillisuusvyöhyke estämään melu- pöly ja maisemahaittoja järven suuntaan. Isoksi kasvavaa puustoa tulee lisätä erityisesti jätehuoltoalueen ja rannan väliin. Muistuttaja on perustellut vaatimustaan mm. seuraavasti. Avonainen, laaja jätehuoltoalue sijaitsee lähes meitä vastapäätä lähimmillään vain noin 500 metrin etäisyydellä ja työskentely myös sieltä kuuluu ja näkyy meille selvästi. Alun perin vastarannalle järven ja jätealueen väliin piti jättää, ja jätettiinkin, isoja puita sisältänyt suojavyöhyke, mutta ajan mittaan jätehuoltoalue on kuitenkin hivuttautunut yhä lähemmäksi rantaa ja sen suojaava puusto vähentynyt ja paljolti hävinnyt kokonaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää vastineessaan ( ) seuraavaa 1. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto Vakuudet Lausunnossa on esitetty vakuudesta, että se on epätarkka. Vakuuden perusteet on esitetty hakemuksessa loppusijoitusalueiden ja tarkkailun osalta ja lupahakemuksen täydennyksessä varastoinnin osalta. Yksityiskohtainen erittely jätejakeittain ja loppusijoitusalueiden osalta pinta-aloittain laskettuna on mielestämme kattava. Vakuutta muutoksenhausta huolimatta ei käsittääksemme tarvita, koska muutokset ovat tavanomaiseksi jätteeksi luoki-

50 50 tellun materiaalin käsittelyn ja loppusijoituksen kokonaismäärän laajentaminen ja alueella on jo vastaavaa toimintaa. Vakuutta vaativa varastointimäärä ei kasva, ja tätä koskeva vakuus on esitetty toiminnan vakuuden yhteydessä. Vakuuden yksikköhinnat pohjautuvat toteutuneisiin urakointikustannuksiin ja nollahinnat ovat todellisia hintoja, joilla materiaalit menevät toisen tehtaan raaka-aineeksi tai hyödynnettäväksi tälläkin hetkellä. Kompostointi- ja varastokenttä Öljyisten maiden varastokenttä esitetään pidettäväksi mukana hakemuksessa. Vaikka riski öljyvahingon osalta on lähinnä teoreettinen, ei vahingon mahdollisuutta voi pois sulkea. On myös perusteltua pitää jo rakennettua aluetta toimintakuntoisena, vaikka muilla toimijoilla Keski-Suomessa voisikin olla kapasiteettia tarjolla. Mielestämme valvontaviranomaisen tehtävä ei ole ohjata näitä massoja yleisiin vastaanottopisteisiin, jos omaan käsittelylaitokseen on investoitu. Kentällä voidaan varastoida poikkeustilanteessa myös muita erikseen vesienkeräystä vaativia materiaaleja ja siten tarvetta kentälle on jatkossakin. Koska toiminta on tilapäistä, voidaan rakenteita pitää riittävinä. Ympäristövaikutusten osalta merkittävää on vesien johtaminen, joka tapahtuu öljynerotuskaivon kautta puhdistamolle, muiden vaikutusten osalta arviointi on tehty osana kokonaisuutta hakemukseen. Toiminta on esitetty varsin yleisellä tasolla, mutta toiminnasta tehdään tarkennus ja esitys ELYkeskukselle tapauskohtaisesti. Jätteiden hyödyntäminen Soodasakan lujittamisesta on käyty useita keskusteluja valvontaviranomaisen kanssa, ja tarvittavan tuhkan määrästä on tehty selvityksiä. Tuhkamäärän rajoittaminen 20 %:iin, kuten nykyisen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymiskirjeessä on esitetty, ei käsittääksemme ole riittävä kaikissa olosuhteissa. Sakan vesipitoisuus vaihtelee mm. poikkeustilanteiden aikana ja vuoden eri aikoina on kuivia ja märkiä kausia, jotka vaikuttavat materiaalien märkyyteen ja sitä kautta seossuhteen säätämiseen. Lisäksi lämpötila vaikuttaa merkittävästi seoksen lujittumiseen. Taustaselvitykset ovat tehty laboratorio-olosuhteissa, joka antaa todellisuutta positiivisemman kuvan materiaalien käyttäytymisestä. Uuden sellutehtaan käyttöönoton jälkeen soodasakan laatu voi myös muuttua, joten rajausta tuhkan määrälle ei tulisi antaa lupamääräyksessä. Soodasakan lujittaminen on selkeästi jätteen (soodasakan) esikäsittelyä, koska muuten soodasakkaa ei voida järkevästi sijoittaa kaatopaikalle. Vaihtoehtona lujittamiselle on käyttää luonnonkiviaineksia (esim. kivituhka tai kalliomurske) tai sementtiä penkereen lujittamiseksi tai täytön mahdollistamiseksi. Tässä yhteydessä tuhka toimii luonnonkiviaineksen tai sementin korvaajana. Muiden jakeiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa on jätehuollon ensisijaisperiaatteenkin mukaista hyödyntämistä, ja sitä tulisi voida tehdä käyttöja hoitosuunnitelmassa esitetyllä tavalla jätehuoltoalueella tarpeen mukaan. Hyödyntämiskohteet, ennakkosuunnittelun periaatteet ja raportointi on esitetty hakemuksessa, joten toiminta on mielestämme esitetty lupakäsittelyn kannalta riittävän selkeästi. Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on ELY-keskuksen kanssa sovittu periaatteesta näiden rakenteiden tapauskohtaisesta erillisestä suunnitelmasta, johon sisällytetään aina tarve ja peruste jätemateriaalien käyttöön ja hyödynnettävät määrät. Lausunnossa

51 51 tätä periaatetta ei kuitenkaan pidetä järkevänä, mitä hakija kummeksuu. Määriä voisi tietysti lähteä laskemaan suunnitelmien mukaisten rakenteiden perusteella, mutta suhde jätemateriaalien ja luonnonmateriaalien kesken tekisi arviosta arvauksen, joka ei todennäköisesti kuitenkaan toteudu. Rakenteista Laskenta kuivatuskerroksen ohentamisesta on esitetty liitteenä 1. Sen perusteella 300 mm kerrospaksuus kuivatuskerrokselle on riittävä. Jätemateriaalien hyödyntäminen rakenteissa ja niiden toimivuus muiden materiaalien kanssa arvioidaan yksityiskohtaisesti rakenteiden rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä ja esitetään suunnitelmana ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Tehtaalla muodostuu kaatopaikkarakenteissa hyödynnettäviä materiaaleja, kuten kompostin osa-aineita, kuivatuskerrokseen soveltuvia kiviaineksia ja penkereiden vahvistamiseen soveltuvia massoja. Niitä käytetään rakenteissa tarpeen mukaan ja toisaalta niitä pyritään saamaan ulkopuolelle hyötykäyttöön. Materiaaleja ja tarve niille tulee toiminnan edetessä, eikä ole järkevää tai edes mahdollista etukäteen arvata käytettävää materiaalia tiettyyn rakenteeseen ja rakennusaikaa ko. rakenteelle. Kuitusaven ja bentoniittimaton yhteistoimintaa on selvitetty ja kationinvaihdon mahdollista ongelmaa on selvitetty Keski-Suomen ELY-keskuksen pyynnöstä mm. Mäntän tehdaskaatopaikan pohjarakentamisen yhteydessä. Testien mukaan kuitusavella ei ole bentoniittimaton toimintaa haittaavaa kationinvaihto-ominaisuutta. Tämän vastineen liitteenä 2 on Mäntän kuitusaven vedellä tehdyn testin tulosraportti. Asia on siten selvitetty, eikä kuitusaven ja bentoniitin yhteensovittaminen ole ongelma. Kohdassa tarkoitetaan puhtaiden maa- ja kiviainesten ja puhtaiden betoni- ja tiilijätteiden varastointia kenttäalueella ja hyödyntämistä joko kaatopaikkarakenteissa tai maanrakennuksessa. Mikäli niille ei ole enintään kolmen vuoden varastoinnin aikana löytynyt muuta hyötykäyttöä, toteutetaan niistä kenttärakennetta varastoalueen viereen. Kentän rakenne on esitetty hakemuksessa ja siitä tehdään erillinen rakennussuunnitelma vaiheittain ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Kokonaisuutena kenttään hyödynnettävä materiaalimäärä on m 3, joka on esitettykin suunnitelmapiirustuksessa. Alueen 2 rakenteisiin käytettäviä määriä voisi tietysti myös lähteä laskemaan suunnitelmien mukaisten rakenteiden perusteella. Mutta kuten jo edellä todettiin, suhde jätemateriaalien ja luonnonmateriaalien kesken tekisi arviosta arvauksen, joka ei todennäköisesti kuitenkaan toteudu. Lähtökohtana kuitenkin on, kuten hakemuksessakin on todettu, että käytettävät materiaalit ovat käyttötarkoitukseen soveltuvia. Poikkeamia Lausunnossa esitettyjä tilanteita on tapahtunut lausunnossa esitetyille rakenteille, mutta niistä ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta kaatopaikan ympäristöön. Jätehuoltoalueesta ei ole ollut päästöjä ympäristöön, eikä toiminnasta ole tullut yhtään muistutusta lähiympäristöstä. Puhdistamon ruoppausjäte Puhdistamon ruoppausjätealtaan käyttö on satunnaista, eikä toiminta suoranaisesti liity jätehuoltoalueen toimintaan. Altaan tarvetta, tulevaa käyttöä tai

52 52 käytöstä poistamista ei ole tarkasteltu tarkemmin, koska altaasta ei ole haittaa tai sen alueelle ei ole muuta maankäyttöpainetta. Täyttötoiminnan jatkaminen alueella 2 Lausunnossa on virheellisesti esitetty täytön maksimointi. Nykyisen ympäristöluvan yleissuunnitelmassa käytössä olevan alueen 2 ja uuden alueen 3 välinen aluekin oli esitetty täytettäväksi maksimikorkoon. Samoin suljetun roskapenkan ja täyttöalueen 2 ja 4 yhdistäminen on ollut mukana nykyisessä luvassa. Hakemuksessa nämä alueiden yhdistämiset on poistettu ja siten alueen 2 täyttötilavuutta on merkittävästi rajoitettu. Toisaalta jatkotäyttöalueiden tilavuus on rajallinen ja jossain vaiheessa joudutaan aluetta laajentamaan kohti etelää ja lähemmäs asutusta. Tämänkin vuoksi käytössä olevan tilavuuden hyödyntäminen nykyistä toimintaa vastaavalla tavalla on mielestämme perusteltua. Kaatopaikka on kuitenkin suhteellisen uusi ja pohjaolosuhteet, vesien kulkeutuminen ja toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset ovat hyvin tiedossa ja niiden perusteella alueen 2 käyttö suunnitelman mukaisesti loppuun on perusteltua, järkevää ja ympäristönsuojelullisesti kestävää. ELY-keskus on lausunnossaan lähtenyt suunnittelemaan täytön muotoilua (kaksi kukkulaa, jätteen leikkaaminen). Alueen suunnitelmat on tehty kokeneen konsultin toimesta huomioiden järkevä täyttötapa, geotekniset ominaisuudet, vesien johtaminen ja riittävät kaltevuudet huomioiden alueen maisemointi ja sen järkevä ja toteutuskelpoinen vaiheistus. Täyttö- ja sulkemistapa tulee suunnitella kokonaisuutena, eikä arkkitehtuuriselta pohjalla vasta lausuntovaiheessa. Lisäksi ELY-keskuksen kanssa on käyty kyseiset suunnitelmat ja niiden periaatteet läpi täyttösuunnitelmaa hyväksyttäessä ja ELYkeskus on suunnitelman hyväksynyt hakemuksessa esitetyssä muodossa. Vesijärjestelyt ja tarkkailu Vesijärjestelyiden osalta tilanne on parantunut huomattavasti, kun kaikki alueen sisäiset vedet on saatu hallintaan. Ongelmana on ollut viime vuosien pohja- ja pintarakenneprojektit, joiden aikana on jouduttu tekemään poikkeusjärjestelyjä. Lupahakemuksessa on esitetty vesien johtaminen ja joitain tehostamistoimia vesien keräämisen tehostamiseksi, jotka toteutetaan keväällä Alueen 2 vesien kerääminen ja johtaminen on esitetty suunnitelmassa. Lausunnossa on virheellisesti esitetty roskapenkan osalta, että sinne on asennettava havaintoputki ja alue on otettava tarkkailuun mukaan. Muut alueen 2 putket esitetään asennettavaksi alueen sulkemisen yhteydessä. Havaintoputki 101 on asennettu alueelle, ja se on otettu mukaan tarkkailuun. Kaasunkäsittelyn toimivuudesta voidaan tehdä erillinen selvitys tarvittaessa. Yksittäiset kohdat - Kohdassa 9.2 on virhe, orgaaniset jakeet sijoitetaan vuoden 2015 loppuun asti yhä alueelle 3. Asia on esitetty oikein useassa kohdassa, mm. kohdassa ja käyttö- ja hoitosuunnitelmassa - Kohdassa on kuvattu kaasun muodostumista. Täyttöalueelle 3 sijoitetuksi viitattu määrä 2000 t on ainoastaan orgaanisen jätteen kokonaismäärä, josta muodostuu kaasua. - Hakemuksen täydennyksessä on esitetty alkuperäisen altaan pohjarakenteet (ABT20 (60 mm)+ ABT20 (40 mm). Altaan korjaamisen yhtey-

53 53 dessä rakennetta muutettiin ja altaan pohjan tiivisrakenne on toteutettu ABT16 (60 mm)+ ABT16 (40 mm) mukaisella rakenteella. Luiskien osalta vanha rakenne jätettiin uuden ABT 16 (40 mm) kerroksen alle. Pohjan osalta rakenne rakennettiin kokonaan uudestaan. Käytetyllä asfalttityypillä ei sinällään ole merkitystä, molemmat toimivat samalla tavalla ja molempien tiiveys on sama (tyhjätila < 3 %) - Kohdan 6.2. osalta hakemusta on lausunnossa tulkittu väärin. Lupaa haetaan Suolahdessa muodostuvien jakeiden käsittelyn jatkamiseen, josta Metsä Fibrellä ja Kumpuniemen Voimalla on sopimus. Niitä ei vaan ole tullut alueelle käsiteltäväksi hakemuksen tarkastelujaksolla vuonna Jätemäärätiedot on koottu hakemukseen tehtaiden kirjanpidosta. - Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti toiminnan muuttuessa - Asbestit voidaan toki sijoittaa alueelle 3 ELY-keskuksen toiveen mukaisesti. Niiden sijoittaminen alueelle 2 kaivettavaan erilliseen kaivantoon olisi kuitenkin logistisesti ja rakenteellisesti (kaivaminen, välitön peittäminen) parempi ratkaisu. Tällä ei ole ympäristönsuojelullisesti merkitystä, koska asbestin haitta tulee kuiduista, jotka eivät leviä täytöstä millään tavalla ympäristöön. Orgaanisen aineksen määrä ei käsittääksemme ole ongelma asbestimassoissa. - Maa-aineksilla muotoiltavalla alueella ei ole vanhaa täyttöä. Sitä vastoin tulevalla alueella 4 on varastossa ennen vuotta 2005 varastoitua kuitusavea ja pehmeitä maa-aineksia, jotka poistetaan alueelta ennen alueen käyttöönottoa 2 Laukaan kunta, Ympäristöterveyslautakunta Laukaan ympäristöterveyslautakunnan lausunnon mukaiset toimet on esitetty hakemuksessa. Lausunnossa on viitattu lintuihin ja haitta-eläimiin, joita kaatopaikalla ei ole havaittu. 3 Äänekosken ympäristölautakunta Lautakunnan lausunto on pääsoin hakemuksen mukaisen toiminnan puoltamista. Jätehuoltoalueen idänpuoleinen liikenne on ollut ulkopuolisten maanrakennusurakoitsijoiden työmaaliikennettä pohja- ja pintarakenneurakoiden yhteydessä. Jätteiden kuljetus alueelle tapahtuu suoraan tehdasalueelta. Jonkin verran muualle hyödynnettäväksi toimitettavia materiaaleja, joita ei punnita tehtaalla, on kuljetettu ulos myös itäpuoleista kulkuyhteyttä pitkin. Itäpuoleisella tiellä on myös muuta läpiajoliikennettä kun jätehuoltoalueen kuljetukset. Vastineen liitteenä on lisäksi seuraavat 1. Kuivatuskerroksen vastaavuuslaskelma 2. Laboratorioraportti (Swelling volume according to ASTM D 5890 with Dl-70 water from Metä Tissue Corp) Hakijan vastine Hakija on muistutuksen osalta viitannut aiemmin biotuotetehtaan lupaasiassa jättämäänsä vastineeseen vastaten mm. seuraavaa.

54 54 Muistutuksen sisältö Muistutuksessa on otettu esille lupamääräykset, vesistöalueen tarkkailu, ympäristöön aiheutuvan meluhaitan pienentäminen, riittävä kasvillisuusvyöhyke, voimalinja sekä korvaukset rantakiinteistöille ja vesialueiden omistajille. Vastine Hakija viittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle antamaansa vastineeseen jätevesistä, vesien tarkkailusta ja raportoinnista sekä melun torjuntatoimenpiteistä. Lisäksi hakija korostaa, että esitetyt luparajat asettuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisten päästörajojen minimitasolle tai jopa alle. Hakija pyrkii säilyttämään nykyisen puuston alueella. Voimalinjahankkeelle on tehty lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Muilta osin voimalinjahanke toteutetaan lunastus- ja sähkömarkkinalakien mukaisesti. Näin ollen hanke ei kuluu ympäristölupapäätökseen piiriin. Hakija viittaa korvausten osalta ympäristölupahakemukseen sekä Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle antamaansa vastineeseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkistanut Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän Äänekosken tehdasalueen teollisuusjätteiden käsittelyalueen ympäristöluvan (Dnro KSU-2004-y-104/111) lupamääräykset. Aluehallintovirasto myöntää Metsä Fibre Oy:lle luvan toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Alueen 2 täytön jatkamiselle myönnetään lupa siten, kuin ilmenee määräyksestä 27. Aluehallintovirasto korottaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavia meesakalkkia (030309) ja lentotuhkaa (100103) koskevia kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvoja lupamääräyksestä 29 ilmenevällä tavalla. Hakemus hylätään siltä osin, kun on haettu siistauslietteen hyödyntämistä kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa. Jätteiden hyödyntämiselle tai käytölle kaatopaikalla ja kaatopaikan pinta- ja pohjarakenteissa aluehallintovirasto osittain myöntää luvan siten kuin ilmenee tarkemmin kaatopaikkaa ja rakentamista koskevista määräyksistä ja Aluehallintovirasto myöntää luvan jätteiden hyödyntämiselle jätteenkäsittelyalueen itäpuolella olevassa kenttärakenteessa ja kaatopaikan ympärysteissä, siten kuin asiasta on tarkemmin määrätty määräyksissä Muilta osin jätteiden hyödyntäminen kaatopaikan ulkopuolella jätetään tutkimatta. Lupa myönnetään lupahakemuksen mukaisesti, siten muutettuna kuin asian ratkaisusta ja siihen kuuluvista lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti.

55 55 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleiset määräykset 1. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, varastoida ja käsitellä ainoastaan hakemuksessa esitettyjä tämän päätöksen taulukon 1 (sivuilla 11 12) mukaisia tai niihin rinnastettavia jätteitä yhteensä enintään noin tonnia vuodessa. 2. Luvan haltijan on kaikessa toiminnassaan pyrittävä vähentämään syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että jätteenkäsittelyalueelle toimitettavat jätteet ensisijaisesti valmistellaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrätetään. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteet on hyödynnettävä muulla tavoin mukaan lukien energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte voidaan loppusijoittaa kaatopaikalle. 3. Luvan haltijan on oltava selvillä vastaanotettavan jätteen laadusta. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, joiden vastaanottoon ei ole lupaa, on jäte viipymättä palautettava jätteen haltijalle tai toimitettava luvan omaavalle vastaanottajalle. 4. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa, kun se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tarpeellista ja teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. 5. Laitokselta edelleen käsiteltäviksi toimitettavia jätejakeita saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. Jätejakeiden koostumus on tunnettava ja jätteiden koostumuksista tulee esittää selvitys jätteen vastaanottajalle ja valvontaviranomaiselle tarvittaessa. 6. Siirrettäessä toiselle vastaanottajalle pilaantuneita maa-aineksia tai muuta rakennus- ja purkujätettä lukuun ottamatta pilaantumattomia maa-aineksia, on jätteen siirtoa varten laadittava siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä säädetyt tiedot. 7. Ulkona tapahtuvaa, häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten murskausta, jätteiden purkamista kaatopaikalle tai kaatopaikan hoitoa melua aiheuttavilla työkoneilla, saa harjoittaa arkisin (ma pe) klo Poikkeustapauksessa töitä voidaan tehdä myös lauantaisin ja sunnuntaisin vastaavina kellonaikoina. Kyseisistä poikkeuksellisista tilanteista on pidettävä kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. 8. Kaatopaikka-alueita sekä jätteen käsittely-, varasto- ja liikennealueita on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu pölyhaittaa. Pölynsidontaan on käytettävä riittävästi kostutusta ja alueet on tarvittaessa kasteltava, tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Määräyksiin 13, 14, 16, 17, 19 ja 20 liittyvästä jätteiden käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvaa pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä on estettävä tarvittaessa myös peittämällä tai kastelemalla kasoja, koteloimalla pölyisim-

56 56 mät käsittelykohteet tai suorittamalla käsittelyä ja varastointia sisätiloissa, kuten kevytrakenteisessa hallissa. 9. Asiaton pääsy ja jätteen sijoittaminen jätteenkäsittelyalueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten aluetta ympäröivällä aidalla. Jäte on punnittava ennen sen sijoittamista kaatopaikalle. Vastuuhenkilö 10. Jätteenkäsittelylaitoksella on oltava nimetty vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava luvan haltijan palveluksessa. Eri jätteenkäsittelytoiminnoille voidaan määrätä myös eri vastuuhenkilöt. Luvan haltijan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Vastuuhenkilön tai yhteystietojen muuttuessa on asiasta välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltijan on huolehdittava henkilökunnan koulutuksen järjestämisestä sekä tiedotettava luvasta jätteen kuljettajille ja muille sidosryhmille tarpeellisilta osin. Jätteiden kuljetus 11. Luvan haltijan on käytettävä jätteiden kuljettamiseen yrityksiä, jotka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin / jätetiedostoon. Kuljetuksista ei saa päästä jätteitä leviämään ympäristöön, eikä aiheutua haju- tai pölyhaittoja. Tarvittaessa kuljetuksissa on käytettävä tiiviitä ja suljettavia säiliöitä. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. Jätteiden varastointi ja käsittely kenttäalueilla 12. Jätteitä saa varastoida jätteenkäsittelyalueella kerrallaan yhteensä enintään tonnia tämän päätöksen taulukon 1 (s ) mukaisesti. Jätteitä saa varastoida enintään yhden vuoden ennen jätteen loppukäsittelyä ja enintään kolme vuotta ennen jätteen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. 13. Olemassa olevilla maanvaraisilla sekä moreenista ja tuhkasta tiivistetyllä, sekä savitiivisteellä tiivistetyllä kentällä voidaan varastoida ja käsitellä kuitusavea, kuori- ja puujätettä, PCC-sakkaa sekä betoni- ja tiilijätettä. Vedet kyseisiltä alueilta tulee johtaa hallitusti jätevesien käsittelyyn. Primääri- ja bioliete, leijupetihiekka, pohjatuhka, lentotuhka ja muut vastaavat jätteet on varastoitava ja käsiteltävä, asfaltilla pinnoitetulla varastokentällä, tai vähintään vastaavan tiiveyden omaavalla kentällä, josta suoto-, sade-, sulamis- ja valumavedet kerätään ja johdetaan hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään käyttäen tiiviitä viemärirakenteita. Asfaltin tyhjätila saa olla enintään 5 %.

57 57 Jätteiden varastointi ja käsittely on toteutettava tämän määräyksen mukaisesti mennessä. Jätteitä voidaan varastoida ja käsitellä myös käytössä olevilla kaatopaikkaalueilla. 14. Jätteenkäsittelyalueella saa kompostoida yhteensä enintään tonnia vuodessa primääri- ja biolietettä, kuori- ja puujätettä ja muita vastaavia orgaanisia jätteitä niiden sisältämän orgaanisen aineksen hajottamiseksi. Luvan haltijan on laadittava kompostointisuunnitelma ennen kompostoinnin aloittamista. Suunnitelma on tarvittaessa esitettävä Keski-Suomen ELYkeskukselle. Suunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: - tukiaineet ja niiden käyttö, - aumojen muotoilu ja mahdollinen peitto, - aumojen kypsymisajat ja niiden riippuvuus lämpötilasta, - aumojen lämpötilamittausten mittaussyvyys ja mittaustiheys, - aumojen kääntöjen suorittaminen (kääntöjen tiheys ja olosuhteet), - valmiin kompostin varastointi sekä - kompostituotteen laadunseuranta 15. Käytettäessä lopputuotetta lannoitevalmisteena tulee sen täyttää lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön vaatimukset. Mikäli lannoitteet eivät täytä lannoitelainsäädännössä asetettuja vaatimuksia, tuote on jätettä, joka tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Pilaantuneiden maiden ja laadultaan vastaavien pilaantuneiden sedimenttien varastointi ja käsittely voidaan suorittaa vain asfaltoidulla kentällä, jonka asfaltin tyhjätila on enintään 5 %, tai vähintään vastaavan tiiveyden omaavalla kentällä. Alueen suoto-, sade-, sulamis- ja valumavedet tulee kerätä ja esikäsitellä standardinmukaisessa II luokan öljynerottimessa ja johtaa hallitusti jätevesien keräilyjärjestelmään käyttäen tiiviitä viemärirakenteita. Pilaantuneet massat on varastoitava peitettynä. Myös käsittelyssä olevat aumat on peitettävä. 17. Äänekosken tehdasalueella syntyviä pilaantuneita massoja, jotka ovat pilaantuneet biologisesti hajoavaksi tiedetyillä öljyhiilivedyillä tai polyaromaattisilla hiilivedyillä, saa vastaanottaa enintään tonnia vuodessa ja käsitellä biologisesti kompostoimalla enintään tonnia vuodessa. Kompostoimalla ei saa käsitellä sellaisia jätteitä, jotka sisältävät haihtuvia tai helposti haihtuvia yhdisteitä (höyrynpaine Pa 1, ºC lämpötilassa). Pilaantuneita massoja saa ennen varsinaista kompostointia lisäksi esikäsitellä mekaanisesti (esimerkiksi seulomalla tai murskaamalla) ja myös kuivaamalla savipitoisia maamassoja, silloin kun esikäsittely on tarpeen maamassan edelleen käsiteltävyyden parantamiseksi. 18. Pilaantuneiden massojen kelpoisuus kaatopaikalle tulee osoittaa. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesten osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksessa saatujen haitta-ainespitoisuuksien perusteella. Jätteiden on täytettävä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi seuraavien haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksien tulee alittaa seuraavat enimmäispitoisuusarvot:

58 58 Haitta-aine Enimmäispitoisuus Mineraaliöljy (C10-C40) 2500 mg/kg Mikäli bentseenijakeita on mukana, rajana 1000 mg/kg Fenoli-indeksi 100 mg/kg PAH (EPA 16) 150 mg/kg Käytetty kelpoisuusväli mg/kg Lieteallas 19. Betonia ja tiiltä ( ) voidaan murskata hakemuksen mukaisesti enintään tonnia vuodessa. Murskausta voidaan suorittaa enintään 4 vuorokautena vuodessa. 20. Hyödynnettäväksi toimitettavia jätteitä voidaan niiden hyötykäyttökelpoisuuden parantamiseksi esikäsitellä fysikaalisesti ja mekaanisesti sekoittamalla, seulomalla ja lisäämällä sideaineita. 21. Lietealtaassa voidaan käsitellä seuraavia lietemäisiä jätteitä yhteensä enintään tonnia vuodessa - Meesajäte ( ) - Prosessilietteet, rejektit ( ) - Kuitu-, täyteaine- ja päällystysjäte, märkä ( ) - Lentotuhka ( ) - Nestemäiset imuautolietteet ( ) - Nestemäinen PCC ( ) 22. Vedet lietealtaasta on johdettava jätteenkäsittelyalueen jätevesien keräilyjärjestelmään käyttäen tiiviitä viemärirakenteita. Lietealtaaseen laskeutunut liete on säännöllisesti tyhjennettävä altaasta ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Ruoppausjäteallas 23. Ruoppausjätealtaan käyttö jätteiden loppusijoittamiseen tulee lopettaa. Ruoppausjätealtaan käytöstä on viimeistään mennessä toimitettava suunnitelma aluehallintovirastolle. Suunnitelman tulee sisältää myös tiedot toiminnasta aiheutuvista päästöistä, vaikutuksista ja niiden estämisestä ja hallinnasta. Suunnitelmassa on otettava huomioon myös alueen kaavamääräykset. Aluehallintovirasto voi muuttaa selvityksen perusteella tässä luvassa annettuja määräyksiä. Viitasammakon esiintyminen kyseisellä viitasammakon elinympäristöksi soveltuvalla alueella tulee selvittää asiantuntijan tekemällä luontoselvityksellä. Luontoselvitys on otettava huomioon suunnitelmassa sekä liitettävä kyseiseen aluehallintovirastolle toimitettavaan suunnitelmaan erillisenä liitteenä. Kaatopaikka 24. Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi.

59 59 Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle 25. Kaatopaikalle saa vastaanottaa, hyödyntää ja loppusijoittaa lupahakemuksen mukaisia (tämän päätöksen s taulukko 1) tai niitä vastaavia jätteitä yhteensä enintään t/a. 26. Jätettä saa sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vain, jos jäte täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) :ssä määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Tuotaessa jätteitä sijoitettavaksi kaatopaikalle on niiden mukana oltava tiedot jätteen alkuperästä ja luokittelusta, jätelain 121 :ssä tarkoitetusta jätteestä sitä koskeva siirtoasiakirja sekä jäljennös jätteen perusmäärittelyä koskevista merkityksellisistä asiakirjoista. 27. Täyttöalueelle 2 saa sijoittaa vain aiemmin hyväksyttyjä tai niitä vastaavia epäorgaanisia niukkaliukoisia jätteitä sekä rakennus- ja purkujätteitä ja maaaineksia asti. Täyttöalue on muotoiltava jätteen läjityksellä ja tarvittaessa jätetäytön leikkauksella sopivaan kaltevuuteen ja muotoon ennen pintarakenteiden rakentamista. Täyttöalue 2:n pintarakennekerrokset on rakennettava mennessä. Pinnan rakentamisessa on noudatettava tämän luvan määräyksiä Luvan haltijan on toimitettava viimeistään Keski-Suomen ELYkeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma täyttöalueen 2 sulkemisesta. 28. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 27 ja 28 :ien säännöksiä jätteen biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuuden selvittämisestä ja rajoittamisesta on noudatettava lähtien, mutta rakennus- ja purkujätteen lajittelussa ja muussa mekaanisessa käsittelyssä syntyvän jätteen osalta kuitenkin vasta lähtien. Rakennus- ja purkujätteen lajittelussa ja muussa mekaanisessa käsittelyssä syntyvän jätteen biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä ei kuitenkaan saa olla lähtien suurempi kuin 15 prosenttia. 29. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, alueille 3 ja 4, voidaan sijoittaa hakemuksen mukaista lentotuhkaa (100103) enintään noin t/a ja meesakalkkia (030309) enintään noin t/a. Jätteiden tulee alittaa valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen (331/2013) liitteen 3 taulukon 5 liukoisuusominaisuuksien raja-arvot, kuitenkin ottaen huomioon seuraavat rajaarvoista annettavat poikkeukset. - Lentotuhkajätteelle seleeni 1,5 mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) sulfaatti mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) - Meesakalkkijätteelle sulfaatti mg/kg kuiva-ainetta (L/S = 10 l/kg) Nämä raja-arvoista annetut poikkeukset ovat voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Kyseiset jätteet on esikäsiteltävä vähintään esitetyn mukaisesti ja niiden tulee täyttää muilta osin tavanomaiselle jätteelle asetetut vaatimukset.

60 Kaatopaikan käyttö ja hoito Kaatopaikan lopullinen lakikorkeus pintarakenteineen saa olla korkeintaan +130 m (N60). Täyttöalueiden luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Kaatopaikan pinnan kaltevuuden tulee olla lakialueella 1:20 tai jyrkempi. 31. Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat sekä jätepenkereen puutteellinen vakavuus, routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 32. Kaatopaikan jätetäytössä saa rakenteissa kuten teissä, peittomaana ja muotoilussa käyttää tämän päätöksen määräyksessä 25 kaatopaikalle hyväksyttyjä jätteitä, jotka teknisiltä ominaisuuksiltaan sopivat kyseiseen tarkoitukseen. Jätteiden hyödyntäminen edellä mainituissa rakenteissa tulee todentaa Keski-Suomen ELY-keskukselle esittämällä hyvissä ajoin vähintään selvitys hyödynnettävän jätteen määrästä ja sen teknisistä ominaisuuksista. 33. Kaatopaikalle loppusijoitettava asbestijäte ei saa sisältää muita vaarallisia aineita kuin sidottu asbesti mukaan lukien kuidut, jotka on sidottu sidemateriaaliin tai pakattu muoviin. Asbestijäte on sijoitettava kaatopaikalla muusta jätteestä erilliselle alueelle, jäte on peitettävä päivittäin ja ennen jokaista tiivistyskertaa riittävän paksulla kerroksella maa-ainesta tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Jos asbestijätettä ei ole pakattu, jätettä on kasteltava säännöllisesti sijoittamisen aikana. Alueen käytön jälkeen alue on peitettävä pysyvästi pintakerroksella asbestikuitujen leviämisen estämiseksi. Alueella ei saa porata reikiä tai toteuttaa muita töitä, jotka voivat aiheuttaa kuitujen vapautumista. Kaatopaikan osa, johon sijoitetaan asbestijätettä, on merkittävä muistiin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 39 :n 1 momentin 6 kohdan mukaisesti. 34. Kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, se on hävitettävä polttamalla tai biologisesti. Kaasun keräilyn ja käsittelyn tarve tulee harkita kullakin suljettavalla alueella tarkkailutuloksia hyödyntäen ja esitys tulee sisällyttää Keski-Suomen ELYkeskukselle toimitettaviin sulkemissuunnitelmiin. Kaatopaikan pohjarakenteet 35. Kaatopaikan pohjarakenteet on rakennettava kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) pohjarakenteille esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Pohjarakenteet on rakennettava seuraavasti (alhaalta ylöspäin): - Tiivistyskerros, jonka paksuus 0,5 m. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden ja paksuuden on yhteisesti täytettävä seuraavat suojatason vaatimukset: k 1,0 x 10-9 m/s ja paksuus 1 m - Keinotekoinen eriste - Kuivatuskerros, k 1x10-3 m/s, paksuus 0,5 m. Tarvittaessa rakenteiden toimivuus on turvatta suoja- tai suodatinrakenteilla

61 Mineraalisen tiivistysrakenteen jäätyminen on estettävä sekä rakentamisen aikana että käytön yhteydessä rakenteellisin suojaustoimenpitein tai kerroksen materiaalin on oltava routimatonta. Mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin routivuus ja vedenläpäisevyys on tutkittava ennen rakentamisen aloittamista. Rakenteeseen käytettävän materiaalin tasalaatuisuus on tarkistettava rakentamisen aikana. Mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin pysyvyydestä pitkänajan kuluessa on varmistuttava. Mineraaliseen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin vedenläpäisevyys on tarvittaessa tarkistettava ennen rakentamista rakennekerrokseen käytettävällä materiaalilla. 37. Mikäli kaatopaikan pohjarakenteen rakennekerroksissa ja niihin liittyvissä suoja- ja suodatinrakenteissa käytetään teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, on luvan saajan teetettävä selvitys kyseisen materiaalin teknisestä soveltuvuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaiskestävyydestä ja haitallisten aineiden pitoisuudesta ja liukoisuudesta. Pohjarakenteen tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin on täytettävä pysyvän jätteen määritelmän mukaiset vaatimukset. Pohjarakenteen suojarakenteessa tai kuivatuskerroksessa käytettävän jätemateriaalin on täytettävä kaatopaikan mukaiset kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Selvitys on liitettävä jäljempänä määräyksessä 55 velvoitettuun suunnitelmaan. Kaatopaikan pintarakenteet 38. Täyttöalueiden pinta on muotoiltava, tasoitettava ja peitettävä sellaisella esipeittokerroksella, että täyttöalueelta ilmaan purkautuvan kaatopaikkakaasun ja kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määrä on mahdollisimman vähäinen mahdollisimman pian jätteen loppusijoittamisen päätyttyä. 39. Pintarakennekerrokset on rakennettava siten, että ne joko yksin tai yhdessä väliaikaisen pintarakenteen kanssa muodostavat seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuina: - pintakerros 1 metri - kuivatuskerros 0,5 metriä - tiivistyskerros 0,5 metriä, jonka vedenläpäisevyys on k 1,0 x 10-9 m/s - kaasunkeräyskerros tarvittaessa Lopulliset rakennekerrokset on toteutettava kaatopaikalla heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jotta rakenteet säilyvät ehjinä. Pintarakenteiden valmistumisen edetessä on viimeistellylle alueelle istutettava tai kylvettävä tarkoitukseen sopiva kasvillisuus, jonka juuristo ei vaaranna pintarakenteiden toimivuutta. Alueelle on laadittava maisemointisuunnitelma. 40. Tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin tasalaatuisuus on tarkistettava rakentamisen aikana. Tiivistyskerrokseen käytettävän materiaalin pysyvyydestä pitkän ajan kuluessa on varmistuttava. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen.

62 Mikäli kaatopaikan pintarakenteen rakennekerroksissa ja niihin liittyvissä suoja- ja suodatinrakenteissa käytetään teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, on luvan saajan teetettävä selvitys kyseisen materiaalin teknisestä soveltuvuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaiskestävyydestä ja haitallisten aineiden pitoisuudesta ja liukoisuudesta ja kasvukerroksen ravinteiden liukoisuudesta. Kaatopaikan pintarakenteen mineraalisen tiivistyskerroksen yläpuoliset rakennekerrokset on rakennettava materiaaleista, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen alempien ohjearvojen. Pintakerroksen materiaaleina saa käyttää luonnon maa-aineksia sekä kasvukerroksessa hakemuksen mukaisia, alueella kompostoituja jätteitä. Tämän määräyksen mukaiset selvitykset on liitettävä jäljempänä määräyksessä 55 velvoitettuun suunnitelmaan. 42. Pintarakenteen tiivistyskerros voidaan toteuttaa myös bentoniittimattorakenteella. Rakenteen on vähintään vastattava tiivistyskerrosta, jonka paksuus on vähintään 500 mm ja vedenläpäisevyys k m/s. Tiivistyskerroksessa käytettävän bentoniittimaton tai kuitusaven tekninen soveltuvuus rakenteeksi kyseisellä kaatopaikalla on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä jäljempänä määräyksissä velvoitettujen rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisenä liitteenä. 43. Pinnan tiivistyskerroksen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on k 1x10-3 m/s. Vaihtoehtoisesti kuivatuskerros voidaan toteuttaa ohennetulla joko hakemuksen mukaisella vähintään 300 mm paksulla kuivatuskerroksella tai salaojamattorakenteena, joiden laskelmin osoitettu toimivuus on vastaava. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta kokoomaojiin. Valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset mitoituslaskelmat sekä detaljisuunnitelmat luiskien alaosista salaojamaton kautta kerättävän veden kokoamiseksi ja poisjohtamiseksi. Selvitys salaojamattorakenteen pitkäaikaistoimivuudesta kyseisellä kaatopaikalla ja mitoituslaskelmat on esitettävä jäljempänä määräyksissä velvoitettujen rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisinä liitteinä. Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikka-alueen ulkopuolella Jätteenkäsittelyalueen itäpuolinen kenttä 44. Jätteenkäsittelyalueen kaatopaikan itäpuolisen kentän rakentamiseen voidaan käyttää betoni- ja tiilimurskaa (170107), Äänevoima Oy:n pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa) (100101), Äänevoima Oy:n lentotuhkaa (100103), laadultaan näitä vastaavia muita tuhkia, sekä lievästi pilaantuneita maa-aineksia (170504, ) yhteensä enintään m 3 rtr.

63 Hyödynnettävän pohjatuhkan (leijupetihiekan) (100101) ja lentotuhkan (100103) laatu, mukaan lukien niiden koostumus ja haitta-aineiden liukoisuudet, tulee vastata hakemuksessa esitettyä. Lisäksi sinkin kokonaispitoisuus ei saa ylittää raja-arvoa 2500 mg/kg. Betoni- ja tiilimurskeen (170107) haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus eivät saa ylittää eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 päällystetylle rakenteella säädettyjä raja-arvoja. Betoni- ja tiilimurskeen tulee myös muutoin täyttää em. liitteen 1 vaatimukset. Pilaantuneiden maa-ainesten (170504, ) pitoisuuksien tulee olla alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen ylempien ohjearvojen. Jätteet eivät saa sisältää epäpuhtauksina muitakaan haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 46. Jätettä sisältävä rakenne tulee päällystää asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 %. Rakenteen ulkoluiskat tulee peittää ja tiivistää siten, että pintavesien pääsy jäterakenteeseen estyy myös luiskissa. Mikäli suojausta luiskissa ei voida tehdä asfaltoimalla, on suojaus luiskissa tehtävä vähintään vastaavan tasoisesti, esimerkiksi tiiviillä bentoniittimattorakenteella. Tätä määräystä koskevat suunnitelmat on sisällytettävä määräyksessä 55 velvoitettuun Keski-Suomen ELY-keskukselle toimitettavaan suunnitelmaan. Kaatopaikan ympärystiet 47. Jätteenkäsittelyalueen kaatopaikan ympärysteiden rakentamiseen voidaan käyttää betoni- ja tiilimurskaa (170107) yhteensä enintään tonnia, Äänevoima Oy:n pohjatuhkaa (leijupetihiekkaa) (100101) sekä tätä laadultaan vastaavia muita tuhkia yhteensä enintään tonnia. 48. Hyödynnettävän pohjatuhkan (leijupetihiekan) (100101) laatu, mukaan lukien sen koostumus ja haitta-aineiden liukoisuudet, tulee vastata hakemuksessa esitettyä. Betoni- ja tiilimurskeen (170107) haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus eivät saa ylittää eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 peitetylle rakenteelle säädettyjä raja-arvoja. Betoni- ja tiilimurskeen tulee myös muutoin täyttää em. asetuksen liitteen 1 vaatimukset. Jätteet eivät saa sisältää epäpuhtauksina muitakaan haitallisia aineita siten, että sen hyödyntämisestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 49. Ympärystiet tulee rakentaa kerralla lopulliseen korkeuteensa. Ympärystiet on tarvittaessa rakennettava erillisissä osissa, jolloin avoinna oleva tuhkatäyttö on mahdollisimman vähäinen.

64 64 Rakenteen ulkoluiskat tulee peittää betoni- ja tiilimurskeella tai neitseellisellä maa-aineksella ja tiivistää. Tuhkarakenteen tulee olla kaikilta osin peitetty, eivätkä tuhkat saa joutua suoraan kosketukseen pintavesien kanssa. Rakenteesta suotautuvat vedet on ohjattava jätteenkäsittelyalueen jätevesien keräysjärjestelmään. Tätä määräystä koskevat suunnitelmat on sisällytettävä määräyksessä 55 velvoitettuun Keski-Suomen ELY-keskukselle toimitettavaan suunnitelmaan. Yleiset määräykset 50. Laajennettaessa jäterakenteita on ne pohjamaasta riippuen erotettava maaperästä kapillaarisen vedennousun estävällä suojakerroksella puhdasta maa-ainesta. Rakenteiden pitää olla vähintään 0,5 metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. Kerralla tiivistettävän kerroksen on oltava tiivistämistyön kannalta riittävän ohut. Vesien poisjohtamisesta on huolehdittava muotoilulla ja pinnan riittävällä kaltevuudella. Käytettävän lentotuhkan on oltava optimivesipitoisuuteen kostutettua. Lentouhkarakennetta varten on tarvittaessa tehtävä reunatuet. Tätä määräystä koskevat suunnitelmat on sisällytettävä määräyksessä 55 velvoitettuun Keski-Suomen ELY-keskukselle toimitettavaan suunnitelmaan. Suunnitelmassa on esitettävä myös perusteltu aikataulu jätteiden hyödyntämiselle ja sitä koskevan rakentamishankkeen kestolle. 51. Työ on keskeyttävä ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin suojaustoimiin, jos tuulen tai sateen vaikutuksesta taikka muusta vastaavasta syystä voi aiheutua jätteen merkittävää leviämistä ympäristöön. Rakentamisen aikana tulee pitää saatavilla riittävä määrä sopivaa maa-ainesta tai muuta sopivaa materiaalia jäterakenteen äkillistä peittämistarvetta varten. 52. Kunkin hyödynnettävän jätteen laatu tulee tutkia aina ennen rakentamisen alkamista, aina alkavaa uutta tonnin jäte-erää kohde kultakin laitokselta, uudestaan aina jätteen laadun mahdollisesti muuttuessa sekä lentotuhkan osalta myös kultakin varastoalueelta erikseen. Jätteen määrän ylittäessä yhdestä lähteestä tonnin rajan, näytteiden määrää voidaan harventaa 1 näyte / tonnia. Näytteenotto on suoritettava, ja haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus on määritettävä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Näytteenottajalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Hyödynnettävän jätteen tekninen kelpoisuus ja pitkäaikaiskestävyys hyödynnettävässä kohteessa, on osoitettava selvityksellä, jossa esitetään myös jätteen teknisen kelpoisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden seuranta. Selvityksessä on otettava huomioon myös mm. varastoinnin ja olosuhteiden vaikutus hyödynnettävän jätteen laatuun. Jäterakenteen työnaikainen valvontaohjelma (suunnitelma) on tehtävä ennen töiden aloittamista.

65 65 Tämän määräyksen mukaiset selvitykset ja suunnitelmat on liitettävä määräyksessä 55 velvoitettuun Keski-Suomen ELY-keskukselle toimitettavaan suunnitelmaan. 53. Jätteen hyödyntämisen aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa Keski- Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 54. Rakenteen valmistuttua tulee Keski-Suomen ELY-keskukselle toimittaa kolmen kuukauden kuluessa loppuraportti, jossa on selvitetty lyhyesti työn kulku, hyödynnetyt jätteet määrineen, kirjanpito jätejakeista, työaikaisten tarkkailujen tulokset, mahdolliset poikkeustilanteet ja lupamääräysten täyttyminen työn aikana. Yleiset rakentamista koskevat määräykset ja laadunvalvonta 55. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteiden sekä alueen muiden eristysrakenteiden, kuten kenttärakenteiden sekä kaatopaikan ulkopuolisten jätteiden hyötykäyttörakenteiden yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat mitoituksineen ja rakenteineen sekä käytettävine materiaaleineen on toimitettava Keski- Suomen ELY-keskukselle kolme kuukautta ennen rakenteiden rakentamisen aloittamista. Suunnitelmaan on tarvittaessa liitettävä määräysten 37, 41 43, 46, 49, 50 ja 52 mukaiset erilliset selvitykset mm. jätemateriaalien soveltuvuudesta sekä siitä, että jätettä käytetään vain rakenteessa tosiasiassa tarvittava määrä. 56. Kaatopaikan pohjan ja pinnan eristysrakenteiden toteutussuunnitelmissa on esitettävä myös rakennusteknisten töiden laadunvalvontasuunnitelma käsittäen luvan saajan oman laadunvalvonnan, urakoitsijan laadunvalvonnan ja laadunvalvontajärjestelmän varmistamisen ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla. 57. Pohjan mineraaliset tiivistystyöt, tiivistysrakenteen lävistävien vesienkeräysputkistojen läpiviennit sekä pintarakenteen tiivistystyöt on esitettävä Keski- Suomen ELY-keskuksen tarkastettaviksi jokaisessa kaatopaikan rakennusvaiheessa erikseen. 58. Toteutuneet kaatopaikkarakenteet on dokumentoitava ja raportoitava rakennusvaiheittain ja rakennuskohteittain kolmen kuukauden kuluessa ko. kohteen valmistumisesta Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt vesiin ja viemäriin 59. Kun tehdasintegraatin uusi jätevedenpuhdistamo otetaan käyttöön, on jätevesien keräilyjärjestelmään kerätyt vedet, kuten kaatopaikkavedet, jätteiden varastointi- ja käsittelyalueiden sekä lietealtaan ja ruoppausjätealtaan vedet johdettava keräysjärjestelmästä uudelle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, joko varoaltaaseen tai suoraan puhdistamolle. Kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja jätteenkäsittelyalueen kaatopaikka- ja muista li-

66 66 kaisista vesistä. Alueita, joilla käsitellään tai varastoidaan jätteitä, on hoidettava siten, että suoto- ja valumavesien määrä pysyy mahdollisimman vähäisenä ja laatu hyvänä. Alueelle läjitettävä lumi tulee sijoittaa niin, että sulamisvesiä ei johdeta jätteisiin tai jätetäyttöön. Kaatopaikkavesien, hulevesien ja puhtaiden valumavesien asianmukaista hallintaa koskeva suunnitelma aikatauluineen on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukseen mennessä. Melu 60. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätteenkäsittelyalueen toiminnoista ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua tai tärinää. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä tehdasalueen muun toiminnan kanssa ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten ja oppilaitosten piha-alueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Paras käyttökelpoinen tekniikka 61. Luvan haltijan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöön ottoon. Kone- sekä laitehankinnoissa parasta mahdollista tekniikka on hyödynnettävä niin, että päästöt, energiankulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailu 62. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta on laadittava vahinkotilanteisiin varautumissuunnitelma. Suunnitelmassa on kuvattava toiminnassa tai sen ympäristössä aiheutuvat vahingot, häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet ja niistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Suunnitelmassa on otettava ainakin huomioon toiminnan ympäristöolosuhteet, olemassa olevat patorakenteet ja ympäröivä teollinen toiminta. Suunnitelmassa on selvitettävä toimenpiteet ja laitoksen varustelu vahinkotilanteisiin varautumista varten. Vahinkotilanteisiin varautumissuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille mennessä. Käyttötarkkailu 63. Kenttä-, allas- ja vesienjohtamisrakenteiden sekä erotuskaivojen kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava kuukausittain tehtävillä tarkastuksilla. Lisäksi kaatopaikan biosuodattimen toimivuutta on tarkkailtava vuosittain. Tarkastuksista ja niistä seuranneista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 64. Kaatopaikan jätetäytön pinta-alaa, tilavuutta ja jätetäytön painumista, sisäisen vedenpinnan korkeutta ja lämpötilaa sekä pintarakenteiden kuntoa on seurattava ja tarkkailtava. Jätetäytön vesipinnan korkeutta on seurattava puolivuosittain kaatopaikan jokaiselle suljetulle ja käytössä olevalle täyttöalueelle asennetuista kahdesta tarkkailuputkesta valtioneuvoston asetuksen

67 67 (313/2013) 42 :n mukaisesti. Putket on asennettava niin, että vedenpinnan seuranta on mahdollista vielä kaatopaikan viimeistelytöiden valmistumisen jälkeenkin. Luvan haltijan on määräyksen 75 mukaisessa tarkkailuohjelmassa esitettävä tarkkailupisteet tämän määräyksen mukaisen tarkkailun toteuttamiseksi. Jätteen täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa siihen on ennen pintarakenteiden tekemistä asennettava painumalevy vähintään jokaista m 2 kohden. Jätteen laadun tarkkailu 65. Loppusijoitukseen ja muuhun käsittelyyn vastaanotettavien jätteiden määrää (t), laatua (valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukainen jätenimike) ja alkuperää on seurattava. Vastaanotettavien ja käsiteltyjen pilaantuneiden maa-ainesten sisältämien haitallisten aineiden määrä ja laatu tulee selvittää. Toiminnanharjoittajan on seurattava myös muuhun käsittelyyn vastaanotettavien sekä edelleen muualle käsittelyyn toimitettavien jätteiden laatua, ja oltava selvillä jätteiden soveltuvuudesta kulloinkin kyseessä olevaan käsittelyyn. 66. Kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden laatua tulee seurata kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Loppusijoitettavat jätteet on punnittava. Jätteiden perusmäärittely on tehtävä jäte-erittäin, jollei ole kysymys samassa prosessissa syntyvästä jätteestä. Jos jätteen laatu esimerkiksi prosessi- tai raaka-ainemuutosten vuoksi muuttuu, on jätteelle tehtävä perusmäärittely uudestaan. Jos kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä esikäsitellään kaatopaikkakelpoisuuden saavuttamiseksi, perusmäärittely on tehtävä uudelleen käsitellylle jätteelle. Vastaavuustestaus on tehtävä perusmäärittelyssä määritellyssä laajuudessa ja toistettava vähintään kerran vuodessa. Päästö- ja vaikutustarkkailu 67. Kaatopaikkakaasun määrää, laatua ja keräysjärjestelmän kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Kaatopaikalla muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun ainesosat metaani (CH 4), hiilidioksidi (CO 2) ja happi (O 2) on selvitettävä vuosittain tehtävillä mittauksilla jälkihoitovaiheessa olevilta täyttöalueilla 1 ja 2 sekä täytön edetessä myös muilta sellaisilta kaatopaikan osilta, joihin on sijoitettu orgaanista jätettä. 68. Kaatopaikalta poisjohdettavien kaatopaikkavesien laatua ja määrää on tarkkailtava. Näytteet tulee ottaa jokaisesta kohdasta, jossa vettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle ja jolloin kaatopaikkavesiin ei ole sekoittunut muita vesiä. Hakijan on määräyksen 75 mukaisessa tarkkailuohjelmassa esitettävä tarkkailupisteet tämän määräyksen mukaisen tarkkailun toteuttamiseksi. Vesinäytteistä on selvitettävä vähintään seuraavat parametrit: - neljännesvuosittain ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, biologinen hapenkulutus (BOD 7), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr), kloridi, sulfaatti ja seleeni.

68 68 - kerran vuodessa fluoridi, kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, molybdeeni ja vanadiini. Uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönoton yhteydessä on sinne johdettavien vesien määrää ja sähkönjohtavuutta seurattava viikoittain. 69. Jätteenkäsittelyalueelta jätevedenpuhdistamolle johdettavien muiden likaisten vesien laatua ja määrää, kuten kenttä- ja varastoalueilta johdettavia vesiä, on tarkkailtava. Hakijan on määräyksen 75 mukaisessa tarkkailuohjelmassa esitettävä tarkkailupisteet tämän määräyksen mukaisen tarkkailun toteuttamiseksi. Vesinäytteistä on selvitettävä vähintään seuraavat parametrit: - puolivuosittain ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, biologinen hapenkulutus (BOD 7), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr), kloridi, sulfaatti ja seleeni - kerran vuodessa fluoridi, kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, molybdeeni ja vanadiini Lisäksi on mitattava kerran vuodessa öljynerottimen jälkeisen veden öljyhiilivetyjen pitoisuus. Melu 70. Luvan haltijan on selvitettävä jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuva melu ja nykyisten meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys melumallin avulla. Selvityksessä on huomioitava melun mahdollinen impulssimaisuus, matalataajuisuus tai kapeakaistaisuus sekä tehdasalueen muu melu. Selvitys voidaan tehdä osallistumalla Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Board Oyj:n biotuotetehtaan ympäristöluvassa (Dnro LSSAVI/4652/2014) määräyksessä 55 määrättyyn selvitykseen. Pinta- ja pohjavedet 71. Kaatopaikan vaikutuksia pintavesien laatuun on seurattava vähintään yhdestä havaintopisteestä virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja vähintään yhdestä pisteestä, joka ilmentää kaatopaikan vaikutuksia pintavesiin. Pintaveden laadun tarkkailun pisteet on valittava siten, että voidaan seurata myös kaatopaikan itäpuolisen kentän, sekä ympärysteiden jäterakenteiden vaikutusta pintavesiin. Näytteistä on tutkittava vähintään seuraavat parametrit: - puolivuosittain ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, biologinen hapenkulutus (BOD 7), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr), kloridi, sulfaatti ja seleeni - kerran vuodessa kadmium, kupari, koboltti, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, molybdeeni ja vanadiini Luvan haltijan on määräyksen 75 mukaisessa tarkkailuohjelmassa esitettävä tarkkailupisteet tämän määräyksen mukaisen tarkkailun toteuttamiseksi. 72. Kaatopaikka-alueen pohjavesien laatua on seurattava virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella vähintään kahdesta havaintopaikasta ja kaatopaikan yläpuolella vähintään yhdestä havaintopaikasta otetuin näyttein. Pohjaveden laadun tarkkailun pisteet on valittava siten, että voidaan seurata myös kaatopaikan itäpuolisen kentän, sekä ympärysteiden jäterakenteiden vaikutusta pohjavesiin. Näytteistä on tutkittava vähintään seuraavat parametrit:

69 69 - puolivuosittain ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, biologinen hapenkulutus (BOD 7), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr), kloridi, sulfaatti ja seleeni - kerran vuodessa kadmium, koboltti, kupari, nikkeli, kromi, lyijy, sinkki, molybdeeni ja vanadiini - pohjaveden korkeutta on seurattava puolivuosittain. Luvan haltijan on määräyksen 75 mukaisessa tarkkailuohjelmassa esitettävä tarkkailupisteet tämän määräyksen mukaisen tarkkailun toteuttamiseksi. Pohjavesien havaintopaikat on suunniteltava siten, että niistä voidaan seurata pohjaveden tilaa pitkällä aikavälillä myös kaatopaikan laajentuessa. Mittausten, näytteenoton ja menetelmien laadunvarmistus 73. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Päästö- ja vaikutustarkkailu on annettava puolueettomien, akkreditoitujen tutkimuslaitosten tehtäväksi. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden mittausepävarmuudet, mittausten laadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. 74. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testaus on suoritettava kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 2 edellyttämällä tavalla ja tutkimusmenetelmillä. Melumittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Maanrakennuskäyttöön ohjattavien jätteiden perus- ja laadunvalvontatutkimukset on tehtävä jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) liitteen 2 edellyttämällä tavalla ja tutkimusmenetelmillä. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma 75. Luvan haltijan on mennessä esitettävä koko laitoksen toimintaa koskeva tämän päätöksen määräysten mukaan tarkennettu yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskukselle. Erilliseen tarkkailusuunnitelmaan on sisällytettävä myös muut jätelain 120 :n mukaiselta seuranta- ja tarkkailusuunnitelmalta edellytettävät, valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 25 :ssä sekä valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 47 :ssä yksilöidyt tiedot. Pinta- ja pohjavesitarkkailu voidaan kuitenkin toteuttaa myös osana alueen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen yhteistä pohja- ja pintavesitarkkailua niin, että tulosten perusteella voidaan arvioida kunkin toiminnan ympäristövaikutuksia erikseen sekä osana kaikkien toimintojen vaikutuksia. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua voidaan muuttaa ja tarkentaa Keski- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

70 Kirjanpito Raportointi Jätteenkäsittelyn kaikista toiminnoista, käyttö- ja päästötarkkailuista, niihin liittyvistä mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä sekä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä mittausten tulokset, selvitys päästöjen laskenta- tai arviointitavasta, arvio tulosten edustavuudesta ja luotettavuudesta sekä muut mittauksia tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot. Käyttöpäiväkirjanpidon tulee sisältää vähintään - Kirjanpito vastaanotetuista, käsitellyistä, edelleen toimitetuista ja palautetuista jätteistä (alkuperä, jäteluokka, laatu, määrä, sijoituspaikka, toimituspäivämäärä, tuottaja, tuoja). Kirjanpito tulee toteuttaa niin, että kirjanpitoraportista voidaan saada tarkka ja kokonaisvaltainen kuva jätevirroista. Pilaantuneiden maiden osalta kirjanpidosta tulee selvitä kunkin maaerän elinkaari vastaanotosta loppukäsittelyyn tai hyödynnettäväksi. - Rakentamisessa hyödynnetyt jätteet, hyödyntämiskohde sekä jätteen määrä, laatu (jätekoodi) ja alkuperä - Öljynerotuskaivojen sekä vesien keräily- ja käsittelytoimintojen tarkkailu, mittalaitteiden seurantatiedot ja huolto, sekä varasto- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kunnon tarkkailu; - Kompostointiprosessien lisätyt tuki- ja apuaineet (tonneina), käännöt, eri vaiheiden lämpötilamittaukset (ajankohdat, lämpötilat, mittaussyvyydet ja paikat) sekä muu tarkkailu; - Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet sekä niistä aiheutuneet päästöt ja vaikutukset ympäristöön; - Muut ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat; 77. Luvan saajan on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä. Raportissa, joka on toimitettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa, on oltava vähintään seuraavat tiedot: - tiedot kaatopaikoille ja muuhun käsittelyyn vastaanotetun jätteen laadusta, määrästä ja alkuperästä; - täyttöalueiden jäljellä oleva täyttötilavuus; - tiedot kaatopaikoille ja muuhun käsittelyyn vastaanottamatta jätettyjen jäte-erien laadusta, määristä, tuottajista ja tuojista; - tiedot rakentamisessa hyödynnetyistä jätteistä, hyödyntämiskohde sekä jätteen määrä, laatu (jätekoodi) ja alkuperä; - jätteistä annetut asiantuntija-arviot; - eriteltynä tiedot korotettujen raja-arvojen perusteella kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laadusta, määristä ja alkuperästä; - käsittelyssä muodostuneiden jätteiden määrä, laatu, edelleen toimittaminen ja vastaanottajat; - yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja laaduntarkkailusta; - tiedot jätetäytöstä; - yhteenveto tarkkailuohjelmien tuloksista ja ympäristön tilan seurannasta; - jätteenkäsittelyalueella tapahtuneet häiriötilanteet (syy, kestoaika, päästö) ja niiden vaikutus terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta; - muut toimenpiteet, joilla on ollut merkitystä ympäristöhaittojen syntymiseen tai ehkäisyyn;

71 71 - vuosittainen selvitys laitoksella toteutettavista kehittämisprojekteista ja tieto erityisesti loppukäsittelyyn päätyvän jätteen määrän vähentämistoimista ja tavoitteista; Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito, analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, mittaustulokset ja huoltotodistukset, on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisia varten. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Vakuus 78. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta taikka toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Keski-Suomen ELYkeskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 79. Luvan haltijan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Luvan haltija vastaa toiminnan päätyttyä tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan vaikutusten selvittämisestä. Luvan haltija vastaa kaatopaikkojen jälkihoidosta niiden käytöstä poistamisen jälkeen vähintään 30 vuotta. 80. Luvan haltijan on asetettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle vakuus, joka määräytyy alla olevan mukaisesti: - tavanomaisen jätteen kaatopaikka 20 /m 2. Käytössä olevan kaatopaikka-alueen osalta (7 ha) on vakuus yhteensä kaatopaikan sulkemisen jälkeinen tarkkailu jätteiden varastointi yhteensä Ennen muiden täyttöalueiden käyttöönottoa on esitettävä kunkin kokonaispinta-alan mukainen vakuus. Luvan haltija voi esittää lupaviranomaiselle vakuuden vapauttamista kaatopaikan pintarakenteiden valmistuessa. 81. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen ja ympäristölupamääräysten tarkistaminen. Aiemmassa ympäristölupapäätöksessä (Dnro KSU Y-104/111) kaikki täyttötoiminta alueella 2 on rajattu vuoteen Myös eräiden jätteiden raja-arvojen korottamiselle on myönnetty lupa (Dnro LSSAVI/43/04.08/2013) vain vuoden 2015 loppuun. Näiden osalta kyse on ollut luvan myöntämisen edellytysten tutkinnasta aiempien lupien ollessa määräaikaisia. Jätteiden hyödyntämisessä itäpuolisessa kenttärakenteessa

72 72 ja ympärysteissä, sekä pilaantuneiden maiden kompostoinnissa, on kyse toiminnoista, joille ei ole ennestään ympäristölupaa. Tätä päätöstä koskevien toimintojen voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty, kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Jätteenkäsittelyalueella on voimassa Äänekosken Teräväniemen asemakaava. Voimassa olevassa kaavassa alue on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta/jätteenkäsittelyalueen korttelialuetta (ET/EJ). Toiminta ei ole asemakaavan vastaista. Asian ratkaisussa on otettu huomioon myös asemakaavan merkintä sl-2, jonka osalta länsiosassa on kyse alueesta, jolla viitasammakon esiintyminen on selvitettävä ennen alueella tehtäviä elinympäristöolosuhteisiin kohdistuvia, muuttavia toimintoja ja toimenpiteitä. Mikäli viitasammakkoa esiintyy alueella, tulee lajin säilyminen merkinnän mukaan huomioida tehtävissä toimenpiteissä. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantuntemus jätteenkäsittelytoimintojen harjoittamiseksi. Toiminnan voidaan katsoa edustavan myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon täyttöalueen 2 käytön lopettaminen sekä muu tässä luvassa määrätty. Toimittaessa hakemuksen mukaisesti, siten muutettuna kuin tämän päätöksen ratkaisusta määräyksineen ilmenee, ei toiminnoista aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnoista ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen mukaisesti, siten muutettuna kuin tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenee. Täyttöalueen 2 käytön jatkaminen Kaikki täyttötoiminta alueella 2 on rajattu ympäristölupapäätöksessä (Dnro KSU-2004-y-104/111) vuoteen 2015, joka on myös lupamääräysten tarkistamisvuosi. Alueen 2 pohjarakenne ei täytä pohjan rakenteille ja eristyksille silloisessa valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (861/1997) asetettuja vaatimuksia. Täyttötoiminta alueella 2 on hyväksytty ympäristölupapäätöksellä tietyillä ehdoilla. Toimintaa ei kokonaisuudessaan voida enää katsoa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaiseksi, eikä rakennetta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaiseksi. Täyttöalueelle 2 voidaan loppusijoittaa lupamääräyksen 27 mukaisia jätteitä vuoden 2016 loppuun saakka, mikä tulee sisältää myös jätetäytön muotoiluun tarvittavan jätemäärän. Jätetäyttöä on tarvittaessa leikattava riittävien kaltevuuksien aikaansaamiseksi ennen pintarakenteiden rakentamista. Alue 2 tulee sulkea hallitusti vuoden 2018 loppuun mennessä. Tätä varten hakijan on esitettävä suunnitelma Keski-Suomen ELY-keskukselle.

73 73 Eräiden jätteiden raja-arvon korottaminen Aiemmin esitetyn kokonaisarvioinnin perusteella raja-arvon korottamisesta aiheutuvat vaikutukset eivät olisi merkittäviä. Esitettyyn riskinarvioon liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta. Riskinarvioinnin laskentaosuus ei myöskään enää ole täysin paikkaansa pitävä, kun jätteitä sijoitetaan alueen 2 sijaan ainakin alueelle 3 ja laskelman lähtötietoihin kuuluu mm. alueen pintaala. Toisaalta sijoitettaessa jätteitä alueille 3 ja 4, voidaan riskin käytännössä katsota pienenevän tiiviin pohjarakenteen ansioista. Sulfaatin osalta kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot ovat ylittyneet vain lievästi, eikä aluehallintovirasto ole aiemmassa lupakäsittelyssä katsonut näiltä osin tarpeelliseksi korottaa raja-arvoja kolminkertaiseksi ottaen huomioon mm. selvitysten epävarmuuden ja ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen. Sulfaatin raja-arvoja on myös tässä käsittelyssä nostettu ainoastaan kaksinkertaiseksi. Seleenin osalta raja-arvoa on korotettu kolminkertaiseksi, kuten aiemmassa ympäristölupapäätöksessä. Seleenipitoisuudet otetuissa vesinäytteissä on todettu hyvin pieniksi. Riskinarviointi on perustunut vuoteen 2021 saakka sijoitettaviin tiettyihin jätemääriin, joten lupa on tältä osin on myönnetty vain kyseisille jätemäärille. Siistauslietteen hyödyntäminen kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa Hakija on esittänyt, että alueen 3 pohjan tiivistyskerroksen materiaalina käytettäisiin vähintään 1 metrin paksuista siistauslietekerrosta yhdistelmärakenteena sen yläpuolella olevan bentoniittimaton (4000 g/m 2 ) kanssa. Aluehallintovirasto on hylännyt siistauslietteen käytön kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa 331/2013) 28 :ssä on säädetty tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen alla olevan jätteen tai rakenteen orgaanisen aineksen enimmäispitoisuudesta, joka on enintään 10 % määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä. Tämä vaatimus ei pykälän mukaan koske mm. keräyspaperin siistauksessa syntyvää lietettä. Jätteen hyväksyminen pohjan tiivistysrakenteessa hyödynnettäväksi ei kuitenkaan määräydy yksistään vain em. kaatopaikka-asetuksen 28 :n mukaisen yleisen vaatimuksen perusteella, vaan toiminnan tulee ympäristönsuojelulain :n mukaisesti täyttää myös muut luvan myöntämisen edellytykset lupaharkintaan perustuen. Toiminnan tulee täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty pohjarakenteen mineraalisessa tiivistyskerroksessa käytettävän siistauslietteen osalta. Yleisesti pohjarakenteen tiivistyskerroksen materiaalin ympäristökelpoisuuskriteerien lähtökohtana on käytetty pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia, VTT:n selvityksen (2004) Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus mukaisesti. Orgaanisen aineksen hajotessa voi myös rakenteen ve-

74 74 denläpäisevyys kasvaa. Esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen oppaassa (2002) Kaatopaikan tiivistysrakenteet, on mineraalisen tiivistyskerroksen materiaalin orgaanisen aineen määräksi yleisesti suositeltu alle 2 %. Pohjarakenteen tiivistyskerroksen toimivuuden seuraaminen on vaikeaa, mikä lisää maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä. Pohjarakenteen tiivistyskerrosta koskevat erityiset kemiallista ja fysikaalista pysyvyyttä ja pitkäaikaiskestävyyttä koskevat vaatimukset. Pohjarakenteen tiivistyskerroksen toimivuudelta vaaditaan erityistä varmuutta, sillä sen myöhempi korjaaminen on vaikeaa. Täten siistauslietteen käytölle pohjarakenteen mineraalisessa tiivistyskerroksessa ei ole myönnetty lupaa. Muu jätteiden hyödyntäminen rakentamisessa Lähtökohtaisesti jätteiden hyödyntäminen rakentamisessa on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaista ympäristöluvanvaraista toimintaa. Aluehallintovirasto katsoo, ettei yleisluontoisia useita jätteitä ja hyödyntämiskohteita koskevia jätteiden hyödyntämiskriteerejä voida kaikilta osin antaa ilman tarkempia suunnitelmia. Asiassa tulee kaatopaikan ulkopuolella myös tutkia käyttökohteittain, onko toiminnassa kyse jätelain 6 :n 1 momentin 15) kohdan mukaisesta hyödyntämisestä, vai tosiasiassa saman momentin 16) kohdan mukaisesta loppukäsittelystä, jonka toissijaisena seurauksena voi olla jätteen sisältämän aineen hyödyntäminen. Lainsäädännön asettamat vaatimukset toiminnalle, esimerkiksi suojarakenteiden suhteen poikkeavat olennaisesti riippuen siitä, onko kyse jätteen hyödyntämisestä, vai tosiasiassa loppukäsittelystä, kuten loppusijoituksesta. Hakija on esittänyt useita eri jätteitä hyödynnettäväksi kaatopaikan ulkopuolella jätteenkäsittelyalueella. Kaatopaikan ulkopuolella hyödynnettävää jätettä koskevat ympäristökelpoisuuden vaatimukset eroavat kaatopaikan tiivistyskerrosten välissä käytettäville jätteille asetetuista vaatimuksista. Kaatopaikan ulkopuolella jätemateriaalit osittain soveltuvat hyödynnettäväksi, kun lisäksi otetaan huomioon, että kyse on jätteenkäsittelyalueesta, jonka pinta- ja pohja- sekä suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja myös toiminnan loppumisen jälkeen. Aluehallintovirasto on ratkaissut asian siltä osin, kuin suunnitelmat ovat olleet riittävät asian ratkaisemiseksi. Muutoin jätteiden hyödyntäminen kaatopaikan ulkopuolella on selvitettävä tapauskohtaisesti. Yleisluontoisia kriteerejä useiden eri jätteiden hyödyntämiseen ei voida antaa, vaan jätteiden hyödyntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Aluehallintovirasto katsoo, että kaatopaikalla tiivistyskerrosten välissä voidaan käyttää kaatopaikkakelpoisia jätteitä, ympäristökelpoisuuden ja suojarakenteiden ollessa yhtä kuin jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kaatopaikan tiiviit pinta- ja pohjarakenteet. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa jo tapahtuneet sekä suunnitellut muutokset. Samansisältöisiä määräyksiä on yhdistetty ja kertaluontoisia, jo täytettyjä velvoitteita sisältävät määräykset on poistettu. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevia lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain mukaisesti lisäksi otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäise-

75 Muut perustelut 75 miseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Lupamääräyksissä ei toiminnanharjoittajaa ole velvoitettu käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa ja myös tarkistettavia ympäristölupamääräyksiä on muutettu sen mukaisesti. Lisäksi on tarpeen mukaan otettu huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös mm. toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli pääsoin voimaan sekä ympäristönsuojelusta annettu valtioneuvoston asetus (713/2014) , tämän ympäristölupahakemuksen ollessa jo vireillä. Lain siirtymäsäännöksen mukaan tässä asiassa on sen vireilletulon ajankohdan mukaisesti sovellettu uuden lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 6, 11 Jätettä on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen enimmäismääriä on rajoitettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä ja jätteiden käsittely on rajattu ympäristönsuojelulain mukaisesti tietynlaisiin jätteisiin. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä muun muassa toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jätettä ammatti- tai laitosmaisesti käsittelevää toiminnanharjoittajaa koskee jätelain yleinen velvollisuus noudattaa jätelaissa tarkoitettua etusijajärjestystä, siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Jätteet on pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta laitoksella käsiteltäväksi. Mikäli jätettä, jonka vastaanottoon hakijalla ei ole lupaa, ei palauteta takaisin, on luvan saaja jätelain perusteella velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätteestä ei saa aiheutua ympäristöhaittaa myöskään kuljetuksen aikana. Jätteiden kuljetukseen voidaan käyttää vain lainmukaisia jätteiden kuljettajia, joiden toiminta on asianmukaista. Määräykset 7 8 Jätteiden käsittelytoimintaa harjoittavan laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Koko jätteenkäsittelyalueen aiheuttamaa melua on rajoitettu asettamalla melulle raja-arvot määräyksessä 60. Määräyksen mukainen keskiäänitaso ei kuitenkaan pysty kuvaamaan hyvin häiriötä, joka syntyy satunnaisesta voimakkaasta melusta. Häiritsevää melua aiheuttavan toiminnan, kuten murskauksen, toiminta-aikoja on rajoitettu melun häiritsevyyden ja siitä aiheutuvan viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Koska

76 76 betonin murskausta suoritaan vain 4 päivää vuodessa, on toiminta-aikojen rajaamista kello 7-22 pidetty riittävänä. Määräys 9 Valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) kaatopaikoille yleisesti asetettujen vaatimusten mukaan asiaton pääsy on estettävä valvonnalla tai kaatopaikkaa ympäröivällä aidalla taikka muilla rakenteellisilla ja teknisillä keinoilla. Em. vaatimusten mukaisesti myös jäte on punnittava ennen sen sijoittamista kaatopaikalle. Määräys 10 Jätteenkäsittelylaitoksella tulee jätelain mukaan olla nimetty vastuuhenkilö. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvovalle viranomaisille. Riittävällä ammatillisella ja teknisellä koulutuksella voidaan turvata tehtävien asianmukainen hoitaminen ja toiminnan ympäristönsuojelun taso. Myös ympäristönsuojelulain mukaisiin luvan myöntämisen edellytyksiin kuuluu, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Jätteenkuljettajia, urakoitsijoita ja muita sidosryhmiä koskeva tiedotusvelvoite on annettu tämän päätöksen noudattamisen varmistamiseksi ja jotta toiminnan ympäristönsuojelun taso erilaisissa tilanteissa voidaan turvata. Jätteiden varastointi ja käsittely kenttäalueilla Määräys 12 Varastointiaikoja koskevat määräykset ovat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset. Määräyksillä myös estetään jätteistä aiheutuvia päästöjä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta varovaisuutta ja huolellisuutta myös jätteiden varastoinnissa. Määräys 13 Jätteiden käsittelymäärät nousevat merkittävästi. Maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräykset siitä, millaisilla alueilla mitäkin jätteitä voidaan jatkossa varastoida ja käsitellä. Kompostointia ja muuta jätteen käsittelyä ja varastointia voidaan tehdä myös käytössä olevilla kaatopaikka-alueilla, kuten tähänkin asti. Määräykset Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa (Dnro KSU-2004-y-104/111) on määrätty, että mikäli alueella aletaan kompostoida tai muutoin käsitellä hyötykäyttöön ohjautuvia tavanomaiseksi luokiteltavia jätejakeita, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa suunnitelma käsittelystä ja toimista mahdollisesti aiheutuvien ympäristövaikutusten torjumisesta ympäristökeskukseen, joka voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä, ja että myös tiedot kompostoitavien materiaalien ominaisuuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. Hakijan mukaan varsinainen kompostointi alueella on ollut vähäistä, eikä esimerkiksi kompostointisuunnitelmaa ole. Käsittelystä on laadittava asianmukainen suunnitelma, jotta voidaan varmistua päästöjen hallinnasta sekä käsittelyn ja syntyvän jätteen riittävästä laadusta jätteen edelleen hyödyntämiseksi. Kompostoinnille tulee varmistaa riittävän hyvät olosuhteet prosessin onnistumiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen eh-

77 77 käisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että hajoamisprosessi tapahtuu aerobisesti eikä mätänemisessä syntyviä kaasuja pääse muodostumaan. Lisäksi on varmistettava mm., että prosessissa on riittävä kosteuspitoisuus, ravinteiden oikea suhde ja riittävä lämpötila. Myös mm. muotoilemalla aumat oikein ehkäistään edelleen päästöjä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Seuraamalla käsitellyn tuotteen laatua varmistetaan sen käyttömahdollisuudet ja estetään haitta-aineiden leviäminen käsitellyn jätteen mukana. Kompostia, joka ei täytä lainsäädännössä (esimerkiksi lannoitelaki) asetettuja laatuvaatimuksia, on pidettävä jätelain tarkoittamana jätteenä, jonka hyötykäyttöä koskevat jätelaissa ja ympäristönsuojelulaissa ja niiden nojalla annetuissa säädöksissä tai määräyksissä asetetut vaatimukset. Määräykset Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa (Dnro KSU-2004-y-104/111) on sallittu vain tehdasalueella onnettomuus- tai häiriötilanteissa syntyvien pilaantuneita maiden välivarastointi peitettynä. Pilaantuneiden maiden kompostoinnille ei ole ennestään lupaa, eikä kompostointia voida harjoittaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate huomioon ottaen kentällä, joka on ainoastaan tiivistetty savitiivisteellä ja jonka kerrospaksuudesta tai rakentamisesta ei ole tarkempaa tietoa. Toimintaa voidaan harjoittaa vain asfaltoidulla kentällä, tai vastaavan suoja-tason omaavalla kentällä, maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vedet on ohjattava eteenpäin käsittelyyn asianmukaisesti viemäröimällä. Tällöin myös öljynerottimeksi riittää standardin SFS-EN mukainen II luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l. Koska kyse on ainoastaan tehdasalueella purku- ja rakennushankkeessa muutaman vuoden aikana syntyvien pilaantuneiden maiden käsittelystä, ei käsittelykentältä ole vaadittu vesitiiviyttä (tyhjätila alle 3 %), kuten kaksinkertaista tiiviistä asfalttibetonista tehtyä rakennetta. Vastaavasti käsittelyä ei myöskään ole edellytetty toteutettavaksi hallissa tai muussa suljetussa tilassa, vaan aumojen peitto on katsottu riittäväksi estämään sääolosuhteiden aiheuttama kompostin kuivuminen, pölyäminen ja liettyminen. Biologisella menetelmällä käsiteltävät jätteet eivät saa sisältää merkittäviä määriä haihtuvia tai helposti haihtuvia yhdisteitä, koska käsittelyssä syntyviä haittaainepitoisia ilmapäästöjä ei käsittelyssä voida riittävästi hallita. Pilaantuneiden maiden esikäsittely on hyväksytty hakemuksen mukaisesti. Kaatopaikalle sijoitettaville pilaantuneille maille on katsottu tarpeelliseksi antaa raja-arvot myös määräyksen 18 mukaisille kokonaispitoisuuksille. Hakija on esittänyt pilaantuneiden maiden lisäksi vastaavaksi käsiteltäväksi pilaantuneita sedimenttejä. Aluehallintovirasto on hyväksynyt tämän esityksen, kun pilaantuneet sedimentit vastaavat laadultaan pilaantuneita maita, mikä merkitsee mm. sitä, että pilaantuneet sedimentit eivät sisällä irtovettä. Selvyyden vuoksi määräyksissä on käytetty termiä pilaantuneet massat, jolla tarkoitetaan tässä päätöksessä sekä pilaantuneita maita, että laadultaan niitä vastaavia pilaantuneita sedimenttejä. Määräykset Betonin murskaus on hyväksytty hakijan esityksen mukaisesti ja myös jätteiden esikäsittelystä niiden hyötykäytön parantamiseksi on selvyyden vuoksi annettu määräys. Melua ja pölyä on tässä päätöksessä rajoitettu mm. määräyksissä 7, 8 ja 60.

78 78 Lieteallas ja ruoppausjäteallas Määräykset Lieteallas on käytössä oleva tiivisrakenteinen allas, jonka käyttöä jatketaan kuten ennekin. Altaan vedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle ja laskeutunut liete asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Altaasta poistettu liete voidaan käsitellä hakemuksen mukaisesti sijoittamalla se kaatopaikalle, jos jäte täyttää tässä päätöksessä annetut vaatimukset, eikä kyse ole nestemäisestä jätteestä. Määräys 23 Hakijalla ei ole vielä tämän asian käsittelyn aikana ollut tarkempia suunnitelmia ruoppausjätealtaan mahdollisesta jatkokäytöstä, minkä vuoksi luvassa on annettu selvitysvelvoite asian ratkaisemiseksi ja mahdollisten määräysten antamiseksi. Selvityksessä on otettava huomioon myös mitä ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä näiden nojalla annetuissa muissa säädöksissä on määrätty jätteiden loppusijoittamisesta. Kaatopaikka-asetuksen mukaan jätteiden yli 3 vuotta jatkuva varastointi tulkitaan kaatopaikaksi. Asiassa otetaan huomioon myös alueen asemakaava, sekä mitä ympäristönsuojelulaissa on säädetty luonnonsuojelulain noudattamisesta. Ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Hakemuksen mukaan viitasammakon esiintymistä alueella ei ole todettu kesän 2014 maastokäynnin yhteydessä. Luontoselvitys on kuitenkin tehtävä asiantuntijan toimesta ja oikeana ajankohtana asian selvittämiseksi. Kaatopaikka Määräykset Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta, rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta, kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 13 :n mukaan kaatopaikalle hyväksytään vain sen luokan mukaisia jätteitä. Tämä ei kuitenkaan koske muun muassa asetuksen 31 :ssä tarkoitettua tapausta (asbestijäte). Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 5 luvussa ja liitteessä 3 on määritelty jätteen laatuun perustuvat yksityiskohtaiset kelpoisuusvaatimukset jätteen hyväksymiseksi muun muassa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Määräys 27 Täyttöalueen 2 voimassa oleva lupa (Dnro KSU-2004-Y-104/111) on määräaikainen päättyen vuoden 2015 loppuun. Alueen 2 käytön jatkamista ei ko-

79 79 konaisuudessaan voida enää katsoa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaiseksi, eikä rakennetta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) vaatimuksia täyttäväksi. Täytölle on kuitenkin myönnetty määräaikainen lupa vuoden 2016 loppuun täytön muotoilun ja hallitun sulkemisen toteuttamiseksi. Täyttöalueelle saa sijoittaa vain sellaisia jätteitä, kuin aiemmassa lupamenettelyssä on hyväksytty ja joiden on voitu katsoa aiheuttavan vain vähäistä ympäristökuormitusta erityisesti heikkoliukoisuutensa vuoksi. Tällaisia jakeita ovat olleet meesa, kalkkikivijäte ja kalkkipöly, glaubersuola, PCC-sakka ja -liete sekä tuhka tai vastaavat jätejakeet. Lisäksi alueelle voidaan sijoittaa maa-aineksia sekä rakennus- ja purkujätteitä. Määräys 28 Orgaanisen jätteen sijoittamiskiellosta on säädetty kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) asetuksen :issä sekä 53 :n siirtymäsäännöksissä. Määräys 29 Lentotuhkan ja meesakalkin vuotuiset määrät on hyväksytty hakijan esityksen mukaisesti. Seleenin osalta raja-arvoa on korotettu hakemuksen mukaisesti kolminkertaiseksi. Sulfaatin osalta raja-arvoa on nostettu ainoastaan kaksinkertaiseksi, kuten aiemmin tämän päätöksen ratkaisun perusteluissa on perusteltu. Määräyksessä on selvyyden vuoksi tuotu lisäksi esille, että jätteiden tulee olla myös muutoin kaatopaikalle soveltuvia. Kaatopaikalle hyväksytään vain sen luokan mukaisia jätteitä, eikä täyttöalueelle saa sijoittaa esimerkiksi sellaista riskinarvioinnissa mainittua jäte-erää, joka on ylittänyt vaarallisen jätteen pitoisuusarvon. Yleisenä käytäntönä jätteiden luokituksen määrittelyanalytiikassa ei ole vähentää virhemarginaalia mittaustuloksesta. Täyttöalue 2 on rajattu kyseessä olevien jätteiden loppusijoittamisen ulkopuolelle, koska alueella ei ole rakennettuja kaatopaikan pohjarakenteita. Määräykset Hakija ei ole esittänyt korotusta kaatopaikan lakikorkeuteen verrattuna aiempaan ympäristölupaan. Täyttöalueiden luiskien pitää olla riittävän loivia sortumien estämiseksi. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 11 :n mukaan kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti vaaratilanteet ja haitat. Määräys 32 Kaatopaikalla tiivistyskerrosten välissä voidaan käyttää kaatopaikkakelpoisia jätteitä. Vaikka käyttöä ei katsottaisi jätelain 6 :n 1 momentin 15) kohdan mukaiseksi hyödyntämiseksi, voidaan jätettä kuitenkin käyttää muutoin määräyksessä annettujen ympäristökelpoisuuskriteerien mukaisesti. Esimerkiksi jätteillä tapahtuvaa muotoilua kaatopaikalla ei ELY-keskus ole lähtökohtaisesti tässä tapauksessa katsonut hyödyntämiseksi (Käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyminen ). Määräys 33 Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 31 :n mukaan asbestia sisältävät rakennus- ja purkujätteet ja muu soveltuva asbestijäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tietyin ehdoin. Ase-

80 80 tuksessa on säädetty asbestijätteen käsittelyä koskevista erityisistä vaatimuksista. Määräys 34 Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen (331/2013) 8 :n mukaan kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, se on hävitettävä polttamalla. Jos kaatopaikkakaasun määrä kuitenkin osoittautuu vähäiseksi, voidaan kaatopaikkakaasun käsittely, sikäli kuin se lainkaan osoittautuu tarpeelliseksi, järjestää Suomen ympäristökeskuksen julkaisun "Ympäristöopas 89: Kaatopaikkojen lopettamisopas" mukaisesti vaihtoehtoisesti joko polttamalla tai biologisesti. Määräys 35 Kaatopaikan pohjarakenteen on täytettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 6 :n mukaan asetuksen liitteessä 1 olevan 1 kohdan mukaiset tiiveysvaatimukset. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 6 :n mukaan kaatopaikkaveden keräämiseksi on tavanomaisen jätteen kaatopaikan maaperän tai tiivistyskerroksen päälle lisäksi asennettava kaatopaikan tiivistämiseen tarkoitettu keinotekoinen eriste ja tämän päälle kuivatuskerros, jonka paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä. Määräykset Tiivistyskerrokseen käytettävät materiaalit on testattava, jotta voidaan varmistua materiaalien käyttökelpoisuudesta. Mineraalisen tiivistyskerroksen on pysyttävä ehjänä ja tiiviinä lämpötilavaihteluista huolimatta. Hakija on esittänyt, että pohjan tiivistyskerroksen ja kuivatuskerroksen materiaalina käytettäisiin soveltuvia luonnonmateriaaleja, kaupallisia tuotteita tai soveltuvia jätemateriaaleja, esimerkiksi siistauslietettä. Siistauslietteen käyttö pohjan tiivistyskerroksessa on hylätty, sillä se ei täytä pohjan tiivistyskerrokselle yleisesti asetettuja vaatimuksia. Tiivistyskerroksessa voidaan kuitenkin käyttää muita jätemateriaaleja, mikäli ne täyttävät tässä päätöksessä asetetut vaatimukset. Tämä on aina osoitettava valvovalle viranomaiselle tehtävällä selvityksellä. Määräys Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikka tai sen osa on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa. Täyttöalueiden viimeistelyn ensimmäisessä vaiheessa on minimoitava täyttöön suotautuvan sadeveden määrä ja ilmakehään mahdollisesti purkautuvan kaatopaikkakaasun määrä. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaan jätteen täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa sen päälle on tavanomaisen jätteen kaatopaikalla rakennettava pintarakenteet, jotka koostuvat asetuksen liitteessä 1 olevassa 2 kohdassa mainituista kerroksista. Hakija on esittänyt, että kaatopaikan kaasunkeräyskerros rakennetaan tarvittaessa, poiketen em. kaatopaikka-asetuksen liitteen 1 vaatimuksista. Aluehallintovirasto on hyväksynyt tämän ottaen huomioon sen, että osalle täyttöalueista ei sijoiteta lainkaan orgaanisia jätteitä. Kaasun keräilyn ja käsittelyn tarve kullakin alueella tulee kuitenkin harkita määräyksen 34 mukaisesti.

81 81 Määräykset Pinnan tiivistyskerroksen rakentamisen onnistumisella ja toimivuudelle estetään sade- ja sulamisvesien pääsyä jätetäyttöön. Hakija on esittänyt, että pintarakenteen tiivistyskerros voitaisiin vaihtoehtoisesti rakentaa kuitusavesta ja että pintakerroksessa hyödynnettäisiin jätteitä, kuten alueella käsiteltyä kuorikompostia. Tiivistyskerroksen yläpuolisissa kerroksissa käytettävät jätemateriaalit vaikuttavat muodostuvien hulevesien laatuun ja niiden mahdolliseen käsittelytarpeeseen ja voivat aiheuttaa kuormitusta. Käytettäessä jätemateriaalia on varmistuttava siitä, että jäte ja rakenne täyttävät ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä tämän päätöksen vaatimukset. Tämä on tässä päätöksessä katsottu tehtäväksi valvovalle viranomaiselle toimitettavan erillisselvityksellä. Määräykset Luvan hakija on esittänyt suunnitelmassaan, että kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerros voitaisiin toteuttaa myös bentoniittimattorakenteena ja kuivatuskerros joko ohennettuna 300 mm:n mineraalisena kuivatuskerroksena tai salaojamattorakenteena. Rakenteet poikkeavat kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) liitteen 1 kohdan 2. kaatopaikan pintarakenteita koskevista vaatimuksista. Hakija on esittänyt perusteluna, mm. että bentoniittimaton ja salaojamaton yhdistelmällä suljetaan nykyään yli puolet Suomessa suljettavista kaatopaikoista ja siten niiden käyttö on jo yleistä ja toteutettujen rakenteiden terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnit johtavat rakenteiden vastaavuuteen. Kuivatuskerroksen ohentaminen on osoitettu laskelmin ja salaojamaton osalta hakijan antamat perustelut on katsottu riittäviksi. Aluehallintovirasto katsoo, että se voi lieventää edellä tarkoitettua vaatimusta kaatopaikan pintarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerrosten osalta. Ohennettu mineraalinen eristysmateriaali, bentoniittimatto on hyväksyttävissä, sillä bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty ja sen ominaisuudet ovat yleisesti tiedossa. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." - julkaisussa on esitetty bentoniittimatolle asetetut minimilaatuvaatimukset. Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus. -julkaisun mukaan kuivatuskerroksen vähimmäispaksuudesta voidaan poiketa, mikäli pätevin mitoituslaskelmin osoitetaan vaihtoehtoisen rakenteen riittävyys. Pintarakenteen kuivatuskerroksessa voidaan käyttää myös geosynteettistä kuivatusrakennetta eli salaojamattoa. Salaojamatto on mitoitettava samalla periaatteella kuin kiviaineksesta rakennettava kuivatuskerros. Kuivatuskerroksen tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvu- ja pintakerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Kuivatuskerroksessa on otettava huomioon muun muassa hydrostaattisen paineen minimointi, eroosiokestävyys, liukumisen estäminen luiskassa ja pinnan suojaustarve pintamaan rakeisuudesta riippuen.

82 82 Jätteiden hyödyntäminen kaatopaikka-alueen ulkopuolella Määräykset 44 45, Määräyksissä on yksilöity hyödynnettävät jätteet, sekä niiden laatu ja määrä toiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Hakijan suunnitelmat jätteiden hyödyntämisestä kyseessä olevissa rakenteissa ovat vielä monilta osin yleisluontoiset. Jätteiden hyödyntäminen voidaan kuitenkin hyväksyä, kun noudatetaan tässä luvassa annettuja määräyksiä, ja kun otetaan huomioon myös se, että kyse on jätteenkäsittelyalueesta, jonka pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja myös toiminnan loppumisen jälkeen. Koska tehdasalueen rakennuksia ei ole vielä purettu, ei hakija ole voinut jättää betonimurskeen laadusta esitystä hakemuksessaan. Aluehallintovirasto katsoo betonimurskeen hyödyntämisen maarakentamisessa olevan jo niin vakiintunutta, että sen käyttö voidaan hyväksyä, kun luvassa asetetaan rajaarvot hyödynnettävän betonijätteen laadulle. Lentotuhka on monilta osin ylittänyt eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvoja. Lentotuhkan käyttö on kuitenkin hyväksytty, kaatopaikan itäpuolisen kentän laajennuksessa ja kyseinen kenttä on määrätty asfaltoitavaksi. Ratkaisussa on otettu huomioon myös se, että rakenteet sijaitsevat jätteenkäsittelyalueella. Lisäksi lentotuhkan sinkin kokonaispitoisuudelle on asetettu erillinen raja-arvo. Koska ympärysteiden tuhkarakenne ainoastaan peitetään, ei lentotuhkan käyttöä ole niissä sallittu. Pilaantuneiden maa-ainesten ympäristökelpoisuutta maarakentamiseen ei ole yleisesti määritelty. Pilaantuneiden maiden osalta on hyväksytty asetuksessa (214/2007) säädetyt ylemmät ohjearvot alittavat jätteet. Määräys 46 Määräyksen 46 mukaisella rakenteella estetään pintavesien pääsy jäterakenteeseen. Asfaltointi on tarpeen ottaen huomioon jätteiden laatu ja se, ettei vesiä itäpuoliselta kentältä kerätä ja johdeta edelleen käsiteltäviksi. Myös luiskissa on saavutettava riittävä suojaustaso, jotta estetään sade- ja sulamisvesien pääsy jäterakenteeseen. Tarkemmat suunnitelmat on määrätty toimitettavaksi ELY-keskukselle, jotta voidaan varmistua suunnitelmien asianmukaisuudesta ja määräysten noudattamisesta. Määräykset Tässä päätöksessä on määrätty, että ympärystiet tulee rakentaa kerralla valmiiksi haluttuun korkeuteen. Hakija ei ole täydentänyt hakemustaan rakentamisen keston osalta. Hakija on tuonut muutoin esille, että teollisuusalueella olevista useista rakennushankkeista johtuen on hakemushetkellä ollut hankala arvioida mm. rakentamisen ajankohtaa tai kestoa. Aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että rakentamisen kesto on yksi kriteereistä, joilla varmistetaan, että kyse on tosiasiassa jätteen hyödyntämisestä, eikä loppukäsittelystä, kuten loppusijoittamisesta. Suunnitellun rakentamisajan on oltava riittävän lyhyt, ja jäterakenne on pyrittävä rakentamaan yhtäjaksoisesti valmiiksi. Kun jätteen hyödyntämishanke tulee ajankohtaiseksi, on hakijan toimitettava valvovalle viranomaiselle tarkennettu tieto myös aikataulusta, jotta voidaan varmistua, että kyse on tosiasiallisesti hyödyntämisestä.

83 83 Hakijan esittämällä, ympärysteihin kuuluvalla vesien keräämisellä ja johtamisella ei kaikkia vesiä saada johdetuksi käsiteltäviksi ja myös ympärysteissä on estettävä pintavesien suora kosketus tuhkaan. Lentotuhkan käyttöä ympärysteissä ei ole hyväksytty ottaen huomioon lentotuhkan laatu sekä ympäristönsuojelurakenteiden ja esitetyn riskienhallinnan taso. Tarkemmat suunnitelmat on määrätty toimitettavaksi ELY-keskukselle, jotta voidaan varmistua suunnitelmien asianmukaisuudesta ja määräysten noudattamisesta. Määräykset Rakentamisessa voidaan käyttää vain laatuvarmennettuja jätteitä. Voimalaitostuhkien laatu voi vaihdella, joten tuhkien laatua on tarpeen seurata riittävän usein ja tuhkien laadusta tulee olla edustavaa ja ajankohtaista tietoa. Tuhkan laatu muuttuu myös varastoitaessa. Materiaalin, käsittelyn ja maarakentamisen työn laadunvarmistus on oleellista hyödyntämisen onnistumiseksi. Tiedot on määrätty toimitettavaksi ELY-keskukselle, jotta voidaan varmistua suunnitelmien ja selvitysten asianmukaisuudesta ja näiden määräysten noudattamisesta. Valvonnan mahdollistamiseksi on ilmoitettava myös toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä laadittava erillinen loppuraportti. Yleiset rakentamista koskevat määräykset Määräykset Kaatopaikkarakenteiden ja muiden rakenteiden suunnitelmat ja toteutumatiedot ovat tarpeen valvontaa varten. Määräysten noudattamista valvotaan myös tarkastuksilla. Koska hakemuksessa esitetyt rakennekuvaukset ovat yleisluonteisia, on tarpeen, että yksityiskohtaiset suunnitelmat kaatopaikkarakenteista, niissä käytettävistä materiaaleista ja rakenteiden laadunvalvontasuunnitelmat toimitetaan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen rakenteiden toteutusta. Kaatopaikkarakenteiden rakentaminen on erikoisrakentamista, jonka valvomisessa on tarpeen käyttää ulkopuolista asiantuntevaa laadunvalvojaa. Yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat on määrätty toimitettavaksi ELYkeskukselle. Jos kaatopaikan pinta- tai pohjarakenne esitetään rakennettavaksi tässä päätöksessä määrätystä poikkeavalla tavalla, suunnitelma on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. Suunnitelmaan on tällöin liitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 9 :n mukainen selvitys rakenteen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen. Jotta myös pitkän ajan kuluttua tiedetään, miten kaatopaikan laajennusalue ja sen rakenteet ja muut rakenteet on toteutettu, on kaikki toteutetut rakenteet käytettyine materiaaleineen dokumentoitava ja raportoitava. Päästöt vesiin ja viemäriin Määräys 59 Jätteenkäsittelyalueella syntyvien jätevesien keräilystä, johtamisesta ja käsittelystä on annettu määräys pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäise-

84 84 miseksi. Puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja kaatopaikkavedestä. Kaatopaikkavesien määrä on minimoitava ja niiden laatu on pidettävä mahdollisimman hyvänä jätteenkäsittelyalueen huolellisella hoidolla. Likaisten vesien määrää vähennetään myös pitämällä lumi erillään jätteistä. Nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin täytä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyä ja puhtaat vedet sekoittuvat likaisten vesien joukkoon. Hakijalle on määräyksessä annettu selvitysvelvoite vesien erillään pitämisestä ja johtamisesta, jotta tilanne voidaan kohtuullisessa ajassa saattaa asianmukaiseen tilaan. Uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönoton yhteydessä on vedet johdettava uudelle jätevedenpuhdistamolle tai sen varoaltaaseen. Koska vesiä ei johdeta ympäristönsuojelulain 47 :ssä tarkoitetulle yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin, ei jätevesien johtamisesta ja käsittelystä ole tarpeen antaa tätä tarkempia määräyksiä. Melu Määräys 60 Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason LAeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, ottaen huomioon myös alueen muu melukuorma. Paras käyttökelpoinen tekniikka Määräys 61 Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteet Määräys 62 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan varmistamiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnallisista syistä. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Tarkkailu Määräykset Ympäristönsuojelulain yleisiin velvollisuuksiin ja periaatteisiin kuuluvat mm. ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate sekä toiminnanharjoittajan

85 85 selvilläolovelvollisuus. Määräys kenttä-, allas- ja vesienjohtamisrakenteiden sekä erotuskaivojen tarkkailusta on annettu terveyshaittojen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailulla varmistetaan, että haitalliset aineet eivät rikkoutuneiden rakenteiden kautta pääse leviämään ympäristöön. Kaatopaikan painumista ja vesipinnan korkeutta koskeva seurantamääräys on annettu, jotta voidaan varmistaa kaatopaikkaolosuhteiden ja pinnan vakaus ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista ja myöhemmin pintarakenteiden kestävyys. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta on seurattava puolivuosittain kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 42 ja 46 :ien mukaisesti. Myös biosuodattimen toimivuutta on tarkkailtava. Esimerkiksi päivätyssä kaatopaikkakaasujen biologisen käsittelyn toimivuutta koskeneessa selvityksessä on suositeltu jatkotoimenpiteitä biosuodattimessa havaittujen kaasunoikovirtauksien vuoksi. Määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä ja dokumentoitava valvontaa varten vastaanotettujen jätteiden määrä ja laatu, jotta voidaan varmistua siitä, että laitoksella käsiteltävien jätteiden määrä ja laatu on ympäristöluvan mukainen. Jätteiden laadun suunnitelmallinen tarkkailu on tarpeen myös, jotta voidaan välttää jätteen poikkeavasta laadusta johtuvia ennakoimattomia päästöjä ja haittoja sekä varmistaa käsittelyprosessin onnistuminen ja syntyvän jätteen mahdollinen edelleen käsittely. Määräys 67 Hakija on hakemuksessaan esittänyt poikkeusta kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 43 :n määrättyyn siten, että kaatopaikkakaasuja tarkkailtaisiin ainoastaan kerran vuodessa ja vain jälkihoitovaiheessa olevilta jo suljetuilta täyttöalueilta 1 ja 2. Aiemmin jälkihoitovaiheessa olevan täyttöalueen 1 kaasuja on tarkkailtu kolmesta pisteestä kerran vuodessa ja käyttövaiheessa olevien täyttöalueiden kaatopaikkakaasuja täyttöalueella 2 kahdesta pisteestä kaksi kertaa vuodessa. Asetuksen mukaan kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun ainesosat on selvitettävä käyttövaiheessa kuukausittain ja jälkihoitovaiheessa puolivuosittain. Asetuksen mukaan mittaukset voidaan kuitenkin mukauttaa, jos osoitetaan, että pitempi mittausväli antaa riittävän luotettavat tiedot. Aluehallintovirasto on katsonut jälkihoitovaiheessa olevien alueiden osalta riittäväksi hakijan esittämät, vuosittain tehtävät mittaukset. Täytön edetessä tarkkailu on kuitenkin hakemuksessa esitetystä poiketen suoritettava tarvittaessa myös muilta sellaisilta kaatopaikan osilta, joihin on sijoitettu orgaanista jätettä. Määräykset Kaatopaikkavesinäytteestä tutkittavat aineet tai ominaisuudet määrätään kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 44 :n mukaan ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laadun perusteella. Asetuksen 44 mukaan kaatopaikkaveden määrää ja laatua on tarkkailtava erikseen jokaisessa kohdassa, jossa kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle ja lisäksi kaatopaikkavesien puhdistamista ja puhdistuksesta pois johdettavia vesiä on tarkkailtava siten, että puhdistuksen tehokkuutta ja kaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida luotettavasti. Kaatopaikalla ei kuitenkaan ole omaa jätevedenpuhdistamoa, vaan vedet johdetaan puhdistettavaksi tehdasintegraatin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikkavettä on kuiten-

86 86 kin määrätty tarkkailtavaksi erikseen jokaisessa kohdassa, jossa kaatopaikkavettä johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 44.2 :ssä on säädetty muutoin kaatopaikkaveden tarkkailusta. Asetuksen mukaan mittaukset voidaan kuitenkin mukauttaa jos osoitetaan, että pitempi mittausväli antaa riittävän luotettavat tiedot. Asetuksen mukaan kaatopaikkaveden määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava viikoittaisin mittauksin ja ylivirtaamakausina aukiolopäivittäin tehdyin mittauksin kaatopaikan käytön aikana. Hakija on esittänyt, että tästä poiketen kaatopaikkavesien määrää seurattaisiin vuosittain pumppaamolle asennettavan käyttötuntimittarin kautta ja sähkönjohtavuutta mitattaisiin vain kolme kertaa vuodessa, koska kaikki jätevedet pumpataan tehtaan jätevedenpuhdistamolle puhdistamon varoaltaan kautta ja jätteenkäsittelyalueen jätevesien määrällä ei ole vaikutusta puhdistamon toiminnalle. Lisäksi puhdistamolle tulevaa jätevesikuormitusta tarkkaillaan päivittäin. Jälkihoitovaiheen aikana kaatopaikkaveden määrää ja sähkönjohtavuutta on asetuksen mukaan seurattava puolivuosittain. Hakija ei ole tältä osin esittänyt erillistä tarkkailua, vaan että tarkkailu suoritettaisiin kuten edellä. Kaatopaikkaveden laatua on asetuksen mukaan seurattava neljännesvuosittain otetuin näyttein kaatopaikan käytön aikana ja jälkihoitovaiheen aikana puolivuosittain. Hakija on esittänyt, että kaatopaikkaveden laatua seurattaisiin kuten ennenkin kolmesti vuodessa suotovesialtaasta ja että raskasmetallit määritettäisiin vain kerran vuodessa. Aluehallintovirasto on katsonut, että kaatopaikkavesiä on tarkkailtava asetuksen mukaisesti neljästi vuodessa ja sähkönjohtavuuden ja virtaaman mittauksen osalta on siirryttävä viikoittaisen mittaukseen, kun vedet ohjataan uudelle jätevedenpuhdistamolle. Aukiolopäivittäin tapahtuvaa mittausta ei kuitenkaan ole katsottu tarpeelliseksi. Joitakin tutkittavia parametreja on lisätty jätteiden laadun perusteella. Määräyksen 75 mukaisesti valvova viranomainen voi kuitenkin myöhemmin muuttaa tarkkailua. Metallien osalta on katsottu riittäväksi vuosittain tehtävät mittaukset. Myös muita jätteenkäsittelyalueelta edelleen johdettavia likaisia vesiä on määrätty tarkkailtavaksi lähes vastaavasti, koska myös näistä aiheutuvasta päästöstä on oltava selvillä. Öljynerottimen toimivuuden tarkkailemiseksi on mitattava myös erottimen jälkeisen veden öljyhiilivetyjen pitoisuus. Määräys 70 Melutasojen ajantasainen tarkempi selvittäminen on tarpeen tässä luvassa asetettujen raja-arvojen valvomiseksi. Melun aiheuttamaa häiritsevyyttä on pyritty ehkäisemään myös rajoittamalla ulkona tapahtuvaa, häiritsevää melua aiheuttavaa toiminnan toiminta-aikoja tämän päätöksen määräyksessä 7. Koska läheisillä alueilla on myös muuta melua aiheuttavaa toimintaa, voidaan leviämisselvitys tehdä yhdessä osallistumalla biotuotetehtaan meluselvitykseen. Määräys 71 Kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) mukaan pintaveden laatua ja määrää on tarkkailtava vähintään kahdesta havaintopisteestä otetuin näyttein, joista toinen piste sijaitsee pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella ja toinen ilmentää kaatopaikan vaikutuksia pintavesiin. Mittaukset on asetuksen mukaan tehtävä kaatopaikan käyttövaiheessa neljännesvuosittain ja jälkihoitovaiheessa puolivuosittain ja mittaukset voidaan mukauttaa kaato-

87 87 paikan ominaisuuksien perusteella. Hakija on esittänyt pintavesin osalta tarkkailtavaksi vain Kuhnamoon johdettavia puhtaita pintavesiä, ja että kaatopaikan yläpuolisten pintavesien osalta vertailupistettä ei voitaisi ottaa tarkkailuun mukaan, koska alueen vaikutuspiiriin ei tule yläpuolisia pintavesiojia, joita kaatopaikan vedet voisivat kuormittaa. Aluehallintovirasto on laajentanut tarkkailua hakijan esittämästä, jotta myös mahdolliset pintavesivaikutukset tulevat asianmukaisesti havaituiksi ja tarkkailluiksi. Tarkkailutiheyttä on kuitenkin lievennetty asetuksessa mahdollistetun mukaisesti. Määräys 72 Kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 46 :n mukaan pohjavesiä on tarkkailtava mm. virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella vähintään kahdesta havaintopisteestä ja kaatopaikan yläpuolella vähintään yhdestä pisteestä otetuin näyttein ja mittauksin ja pohjaveden ja kaatopaikan sisäisen veden korkeutta on seurattava puolivuosittain. Näytteenotosta pohjaveden koostumuksen selvittämiseksi sekä tutkittavista aineista ja ominaisuuksista määrätään asetuksen 46 :n mukaisesti ympäristöluvassa jätteestä muodostuvaksi arvioidun kaatopaikkaveden ja kaatopaikka-alueen pohjaveden laadun mukaan. Hakija on esittänyt kaatopaikan alapuolelle vain yhden pohjaveden tarkkailupisteen, minkä vuoksi tarkkailupisteet on määrätty esitettäväksi tarkkailuohjelmassa. Määräykset Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi näytteenotto ja analysointi on tehtävä akkreditoiduin menetelmin. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytössä olevia menetelmiä. Valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailuohjelman hyväksymisen yhteydessä ottaa kantaa myös mittausmenetelmiin. Yksityiskohtainen tarkkailuohjelma on tarpeen ottaen huomioon, että tässä päätöksessä on määrätty vain tarkkailun pääperiaatteista. Valvontaa varten on yksityiskohtaisessa tarkkailuohjelmassa kuvattava näytteenottopaikkojen, tarkkailtavien parametrien ja tarkkailutiheyden lisäksi myös tarkkailussa käytettävät menetelmät, määritysrajat, laitteistot, noudatettavat standardit, tulosten kokonaisepävarmuudet, päästöjen laskenta ja laskentaperusteet, tulosten luotettavuuden kannalta olennaiset seikat ja niiden kalibrointi sekä kuvaus tarkkailuun liittyvästä raportoinnista. Kirjanpito ja raportointi Määräykset Ympäristövaikutusten seuranta ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa laitoksen toiminnasta, jätteistä ja päästöistä. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin ja tarkkailun tulokset käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Määräykset Ympäristöluvassa on annettava toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle, jotta tämä voi arvioida muutoksen merkittävyyttä. Mikäli selvityksen perusteella toiminta muuttuu olennaisesti siten, että muutos lisää ympäristöön

88 88 kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, tai mikäli selvityksen perusteella tarvitaan luvan muuttamista, tai mikäli toiminnan lopettamisesta tulee antaa erillisiä määräyksiä, voi valvova viranomainen kehottaa hakijaa tekemään asiasta hakemuksen aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräys siitä, miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta. Vakuus Määräykset Jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavasta vakuudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 43a 43c :ssä. Toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutta asetettaessa otetaan huomioon toiminnan laajuus, luonne sekä tässä luvassa toimintaa varten annetut määräykset. Vakuussummat on määrätty hakijan esittämän mukaisena. Alueella myös varastoidaan merkittäviä määriä jätteitä, minkä vuoksi näille jätteille on määrätty erillinen jätemääriin ja hakijan esityksiin perustuva vakuus. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta. Tarkkailun osalta vakuus on määrätty hakijan viimeisimmän esityksen mukaisena. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut lausunnot ja muistutuksen luparatkaisusta, lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla huomioon. ELY-keskuksen lausuntoon aluehallintovirasto vastaa lisäksi seuraava. Aluehallintovirasto katsoo hakijan esittämän jätteen käsittelyn vakuuden perusteluineen riittäväksi. Myös toiminnan aloittamista koskeva vakuus on katsottu riittäväksi sitä koskevasta ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. ELY-keskus on esittänyt kompostointi- ja varastokentän osalta mm. että tulisi arvioida, onko pilaantuneiden maiden kentän käyttötarkoituksen jatkaminen tarkoituksenmukaista ja että kentän rakennevaatimuksia tulisi arvioida uudelleen, ja että mahdollisia päästöjä ja niiden torjuntakeinoja on vaikea arvioida. Pilaantuneiden maiden käsittelyn ja orgaanisten jätteiden kompostoinnin osalta hakija on tämän jälkeen tarkentanut suunnitelmiaan. Koska toiminta pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta muuttuu olennaisesti, ja myös muutoin vastaanotettavan jätteiden määrä kasvaa merkittävästi on aluehallintovirasto myös lausunnon huomioon ottaen tiukentanut kentän rakennevaatimuksia ja muita asiaa koskevia määräyksiä. Jätteiden hyödyntämisen osalta ELY-keskus on esittänyt useita vaatimuksia. Hakija on näiden osalta myöhemmin tarkentanut suunnitelmiaan, mutta kaikkea hakijan esittämää jätteiden hyödyntämistä ei ole tässä päätöksessä hyväksytty ottaen huomioon myös lausunto. Aluehallintovirasto viittaa tältä osin asian ratkaisuun, jätteiden hyödyntämistä koskeviin määräyksiin sekä näiden perusteluihin.

89 89 Kaatopaikan kuivatuskerroksen ohentamisen perustelua koskevan ELYkeskuksen vaatimuksen osalta, on hakija vastineessaan tarkentanut perusteluja. ELY-keskus on tuonut muutoin esille, että kaatopaikkarakenteessa hyödynnettävän jätteen kelpoisuuden osoittamisessa on huomioitava ja selvitettävä myös bentoniittisavessa tapahtuvan kationinvaihdon vaikutukset. Asian ratkaisun johdosta tähän vastaaminen jää tarpeettomaksi. Muutoin kaatopaikkarakenteissa hyödynnettävien jätteiden osalta aluehallintovirasto viittaa kyseisiin määräyksiin. Jätteiden varastointiaikoja- ja olosuhteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä 12, 13 ja 16 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille myös ongelmat vesien johtamisessa alueella, kuten kaatopaikkaveden pääsy hallitsemattomasti täyttöalueen ulkopuolelle, veden lammikoituminen sekä vesien johtaminen avo-ojia pitkin. ELY-keskus on vaatinut myös mm., että kaatopaikka-asetuksen mukainen vaatimus vesien erillään pitämisestä tulisi toteuttaa ja vesijärjestelyt saattaa asetuksen mukaiseen tilaan lähivuosien aikana sekä tarkentaa samalla vesienjohtamisjärjestelyjä. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnon, ja viittaa määräyksiin 13, 16, 22, 31 ja 59. Vaatimus täyttöalueen 2 ja roskapenkan sisäisen veden tarkkailuputkista on otettu huomioon määräyksessä 64. Vaatimukset koskien metaanin ohjautumista täytön laelle rakennettuun biosuodattimeen ja metaanin riittävästä hapettumisesta biosuodattimessa, on otettu huomioon, kun hakija on toimittanut täydennyksenä selvityksen aiheesta. Lisäksi aluehallintovirasto viittaa tältä osin määräykseen 63 perusteluineen ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille, että lietealtaassa on havaittu seurantaa vaativia painumia, joiden syytä ei tiedetä. Rakenteiden käyttötarkkailusta on määrätty tässä päätöksessä määräyksessä 63. Ruoppausjätealtaan osalta aluehallintovirasto viittaa määräykseen 23 perusteluineen. Täyttöalueen 2 jatkamisen ja sitä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa asian ratkaisuun ja määräykseen 27 perusteluineen. Asbestijätteen sijoittamista koskien aluehallintovirasto on lausunnosta poiketen katsonut mahdolliseksi asbestijätteen sijoittamisen myös alueelle 2 ja viittaa tältä osin määräykseen 33 perusteluineen. Täyttöalueen 2 käyttöä on kuitenkin kokonaisuudessaan rajoitettu tämän päätöksen ratkaisusta ja määräyksestä 27 ilmenevällä tavalla. Muiden ELY-keskuksen lausunnossaan esittämien yksittäisten kohtien osalta aluehallintovirasto viittaa hakijan vastineessa esittämiin korjauksiin ja täydennyksiin sekä tämän päätöksen ratkaisuun ja määräyksiin perusteluineen. Kaupungin ympäristölautakunnan sekä terveydensuojeluviranomaisen lausunnoissa esitettyjen vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa jo edellä esitettyihin vastauksiin. Lisäksi aluehallintovirasto vastaa seuraavaa. Ympäristölautakunnan lausunnossa on tuotu esille alueen idänpuoleista kulkureittiä käyttävästä liikennöinnistä aiheutuva liikennehaitta ja liikenteen lisääntyminen. Aluehallintovirasto vastaa tältä osin, että liikennejärjestelyt yleisellä tiellä eivät kuulu ympäristölupamenettelyssä käsiteltäviin asioihin. Jätteenkäsittelyalueella tapahtuvasta liikennöinnistä aiheutuvaa melua on ra-

90 90 joitettu mm. asettamalla jätteenkäsittelyalueen toiminnasta aiheutuvalle melulle raja-arvot määräyksessä 60 sekä pölyä määräyksessä 8. Täyttöalueen 3 tarkentavaa käyttösuunnitelmaa koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto viittaa määräykseen 31. Jätteen koostumusta ja kontrollointia koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa määräyksiin ja Ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty, että altaissa kuivauksen jälkeen lietteet/ruoppausjäte on tarkoitus käsitellä kompostoimalla ja että kompostointiprosessista, kompostoidun lietteen syntyvästä määrästä tai hyödyntämistavasta ei hakemuksessa ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta kompostituote sopinee kaatopaikan lopetettavien osien maisemointiin. Lausunnossa on vaadittu myös mm., että orgaanista ainetta sisältävät lietteet tulisi ohjata mahdollisimman täysimääräisesti mädätys- tai polttokäsittelyyn, jos kompostituotteelle ei ole jatkokäyttöä. Hakemuksen mukaan ruoppausjätettä ei kuitenkaan aiota kompostoida alueella, vaan se sijoitetaan ruoppausjätealtaaseen, jota ei tyhjennetä. Lietealtaan liete puolestaan tyhjennetään hakemuksen mukaan loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Orgaanisten jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta muutoin viitataan tämän päätöksen määräyksiin 13, 14, 16, 17 ja 41. Vaarallisten jätteiden vastaanoton ja varastoinnin osalta aluehallintovirasto vastaa, että hakemuksen mukaan alueella ei vastaanoteta mitään vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta asbestijätettä, jonka loppusijoittamisesta on määrätty määräyksessä 33. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettavia tietoja koskien, aluehallintovirasto vastaa viittaamalla määräykseen 77, jossa on määrätty vuosiraportti toimitettavaksi myös kyseiselle taholle. Myös määräyksissä 10, 31, 53, 58, 62, 78 ja 79 on määrätty tietoja toimitettavaksi ELY-keskuksen lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikkakaasujen, ja muiden toiminta-alueella syntyvien, ilmankautta leviävien päästöjen hallinnan ja torjunnan osalta aluehallintovirasto viittaa määräyksiin 8, 14, 16, 34, 38, 39, 63 ja 67. Haittaeläinten torjuntaa koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto vastaa, että se ei ole katsonut erilistä määräystä haittaeläinten torjunnasta tarpeen ottaen huomioon käsiteltävien jätteiden laatu. Muistutuksessa on vaadittu mm., että isoksi kasvavaa puustoa tulee lisätä erityisesti jätteenkäsittelyalueen ja rannan väliin. Aluehallintovirasto on katsonut tältä osin riittäväksi hakijan vastauksen, jonka mukaan hakija pyrkii säilyttämään nykyisen puuston alueella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

91 Lupamääräysten tarkistaminen 91 Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle viimeistään Korvattavat päätökset Tämän päätöksen lupamääräykset korvaavat Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen (Dnro KSU-2004-y-104/111) lupamääräykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Olennaisesti muuttuva toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta laajentamalla jätteiden vastaanottoa ja loppusijoittamista tämän päätöksen taulukon 1 (s.11 12) mukaisesti, kompostoimalla pilaantuneita maita, murskaamalla betoni- ja tiilijätettä ja harjoittamalla muuta jätteiden käsittelyä tämän luvan mukaisesti, käyttämällä täyttöaluetta 2 tämän luvan mukaisesti, loppusijoittamalla jätteitä, joiden raja-arvoa on korotettu, laajentamalla jätteenkäsittelyalueen itäpuolista varastokenttää sekä hyödyntämällä jätteitä rakentamisessa itäpuolisessa kenttärakenteessa ja ympärysteissä. Toiminnanharjoittajan on asetettava Keski-Suomen ELY-keskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta näiden toimintojen osalta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun otetaan huomioon toimintojen laatu sekä se, että rakenteet, joissa hyödynnetään jätteitä, voidaan myöhemmin purkaa. Vakuussumma on riittävä, kun otetaan huomioon toimintojen laatu ja laajuus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa voidaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41 43, 43a 43c, 45, 46, 50, 55, 62, 81, 90, 100, 101 ja 108 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19a, 20, 30, 37 :t Jätelaki 5, 6, 8, 12, 13, 15, 29, , 141 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä 2, 4, 11, 12, 19, 20, 22, 24, 25 :t ja liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/3013) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

92 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 92 Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Asiassa peritään maksu, sen vireilletulon ajankohdan mukaisesti perustuen aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annettuun valtioneuvoston asetukseen (1092/2013). Asetuksen liitteen mukaan toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräyksen tarkistamista koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Lisäksi asetuksen liitteen mukaan samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen ympäristölupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään kunkin toiminnan lupa-asian käsittelystä täysi maksu. Asetuksen mukainen täysimääräinen (100 %) maksu on tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sekä kompostointilaitokselle tai muulle kuin asetuksen liitetaulukossa tarkoitetuille muille jätteiden hyödyntämis- tai loppukäsittelylaitoksille, jossa hyödynnetään tai loppukäsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Täten maksu muodostuu seuraavasti: - tavanomaisen jätteen kaatopaikka (50 % x = ) - pilaantuneiden maiden kompostointi (50 % x = ) - kompostointi (25 % x = ) - jätteiden hyödyntäminen, itäpuolinen kenttä (50 % x = ) - jätteiden hyödyntäminen, ympärystiet (50 % x = ) Maksua ei ole peritty erikseen alla olevilta toiminnoilta näitä koskevien määräysten kuuluen suurimmilta osin jo yleisiin tai yllä olevia toimintoja koskeviin määräyksiin. - eräiden jätteiden raja-arvojen korottaminen - täyttöalueen 2 käytön jatkaminen - ruoppausjäteallas - lieteallas - betonin ja tiilen murskaus ja jätteiden muu mekaaninen käsittely - muu kuin yllä mainittu jätteiden hyödyntäminen - muut jätteiden käsittelytoiminnot, kuten välivarastointi - vaarallisen jätteen kaatopaikka (hakija on peruuttanut hakemuksen ennen asian kuuluttamista ja lupaharkintaa)

93 93 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Äänekosken kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Keskisuomalainen-lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Metsä Fibre Oy Ilmoitus päätöksestä Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin kaavoitusviranomainen Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

94 94 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Jätteenkäsittelyalueen toiminnot ja rajaukset Christel Engman-Andtbacka Päivi Vilenius Matleena Pyhälahti Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Christel Engman-Andtbacka (pj) ja Päivi Vilenius. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Matleena Pyhälahti.

95 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

96 JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TOIMINNOT JA RAJAUKSET LIITE 2