TULEVAISUUDEN SAARISTO

Transkriptio

1 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 1 VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO Loppuraportti

2 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 2 SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ PROSESSI JA TYÖN TAVOITTEET MAANKÄYTÖN SUUNNITELMA HANKE PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS SUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNNALLISET JA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET VAASAN TULEVAISUUDEN SAARISTO - MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA TAVOITTEET JA VISIO MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN YLEISKUVAUS21 Asuminen, palvelut ja elinkeinot Virkistys ja matkailu Infra Vaiheistus ja mitoitus Sijoittuminen ympäristöön SUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT VAASAN SAARISTO SUUNNITTELUTILANNE LÄHTÖTIETOKARTAT... 7 Palvelut... 7 Maailmanperintö ja matkailu... 8 Liikenne ja muu infrastruktuuri... 8 Maankohoaminen... 8 Viheralueet ja luontoarvot... 9 Rakennettavuus, maaperä... 9 Muu kartta-aineisto IDEOINTIKYSELYN YHTEENVETO SWOT TOIMENPITEET JA SEURANTA LÄHTEET LIITTEET MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT LÄHTÖKOHDAT VAIHTOEHTOJEN KUVAUS VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 17

3 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 3 1. TIIVISTELMÄ Prosessi Vaasan tulevaisuuden maankäytön suunnitelma on aluerakennetta ohjaava strateginen päätös, jolla määritellään saariston tulevaisuuden tavoitteet vuoteen Maankäytön suunnitelma ei ole kaava, mutta se ohjaa kaavoitusta sekä muuta maankäytön kehittämistä ja maanhankintaa. Maankäytön suunnitelmaa koskeva hanke aloitettiin syksyllä 2011 ja valmistui vuoden 2012 aikana. Hankkeen pääkonsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy ja alikonsulttina Ramboll Liikennejärjestelmät Oy (ennen Liidea Oy). Hanke on toteutettu vuorovaikutteisena prosessina hyödyntäen työryhmätyöskentelyä, seminaareja, asukaskyselyä ja muun muassa projektipankkia. Lähtötiedoista, analyyseista ja tavoitteista on koottu tiivis teemakohtainen yhteenveto. Sen jälkeen työssä on laadittu viisi luonnosta Vaasan saariston maankäytöstä. Luonnosten pohjalta muodostettiin yhdistelmämalli jatkotyön pohjaksi. Tulevaisuuden saariston valittu maankäyttöluonnos kuvataan viidellä teemoittaisella kartalla sekä yhteenvetokartalla. Suunnitelman sisältö Vaasan saariston pinta-ala on 225 km², josta maapintaalaa on 56 km². Maankohoamisen seurauksena maapinta-ala kasvaa jatkuvasti. Osa saaristosta kuuluu UNESCO-maailmanperintöalueeseen. Saaristoaluetta koskee tällä hetkellä 1980-luvulla hyväksytty Vaasan saariston osayleiskaava. Tulevaisuuden saaristo -suunnitelman tavoitteena on omaleimainen kokonaissuunnitelma saaristoalueen tulevalle maankäytölle, kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tulevaisuuden saaristo -suunnitelma pohjautuu osaltaan myös maakuntakaavan mukaisiin kehittämistavoitteisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Vaasan tulevaisuuden saaristo on uusi kaupunkirakenteen keskeinen kasvusuunta vuoden 2030 jälkeen, jossa yhdistyvät pysyväis- ja vapaaajanasuminen sekä toimivat virkistysyhteydet ja virkistyskohteet. Vision mukaan Vaasan Tulevaisuuden saaristo on helposti saavutettava, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja vetovoimaisia virkistyskohteita tarjoava saaristokaupunki, jossa myös luontoarvot, ekologisuus ja yhteisöllisyys kohtaavat. Vaasan tulevaisuuden saaristo rakentuu erilaisista maankäytön vyöhykkeistä. Pysyvän asumisen saaristokaupunki muodostuu lähelle nykyistä yhdyskuntarakennetta. Vihreäsaaristossa on erityisesti virkistysalueita sekä vapaa-ajan asumisen alueita. Saaristokylien alue sijoittuu Vihreäsaariston ja Kaupunkisaariston vyöhykkeiden väliin hyvien liikenneyhteyksien alueelle tarjoten vaihtoehtoisen asumismuodon tiiviimmälle saaristokaupungille. Myös veneilykaupunkiteema näkyy läpileikkaavana teemana suunnitelmassa. Uutta tiivistä kaupunkirakennetta sijoittuu pohjoissaariston ja Sundomin rantavyöhykkeelle lähelle nykyistä yhdyskuntarakennetta. Vihreäsaariston pohjoisella vyöhykkeellä on tulevaisuudessa tiivistyvää ja osin myös vakituiseksi muuttuvaa loma-asumista. Vapaa-ajan asuminen muuttuu osin vakituiseksi erityisesti toimivien liikenneyhteyksien alueella. Sundomin saaristoon kehitetään saaristokylien verkosto. Saaristohistoriaa ja -kulttuuria hyödynnetään kylien suunnittelussa. Uudet virkistysyhteydet yhdistävät saariston ja rannikon asuinalueita sekä virkistyksen ja matkailun kohteita Saaristokaupungissa, Saaristokylissä sekä Vihreäsaaristossa. Maailmanperintökohteeseen tutustuminen on helppoa myös Vaasan saaristosta käsin. Merkittäviä investointeja tarvitaan tieverkkoon ja siltoihin. Julkinen liikenne ulottuu tulevaisuudessa saaristokaupungin alueille ja Sundomin saaristokyliin mahdollisuuksien mukaan. Nykyisten satamapalvelupisteiden palveluvarustusta kehitetään. Myös uusia satamapalvelupisteitä kehitetään tarpeiden mukaan. Veneväylien kunnossapito ja kehittäminen on keskeistä Vaasan saariston kehittämiseksi. Uusien ekologisten energiaratkaisujen käyttö yleistyy ja sitä tuetaan. Uudet merkittävät yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat saaristossa tukevat Vaasan kaupunkiseudun asemaa valtakunnallisessa aluerakenteessa.

4 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 4 2. PROSESSI JA TYÖN TAVOITTEET 2. 1 M A A N K Ä Y T Ö N S U U N- N I T E L M A Tulevaisuuden saaristo työn tehtävä on ollut luoda ekologisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen Vaasan merellistä sijaintia hyödyntävä, omaleimainen kokonaissuunnitelma tulevalle maankäytölle, kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tulevaisuuden saaristo suunnitelma on strateginen alueidenkäytön suunnitelma. Maankäytön suunnitelma on aluerakennetta koskeva strateginen päätös, jonka pohjalta määritetään maankäytön tavoiteltu kehitys vuoteen 208o. Maankäytön suunnitelma ei ole kaava, mutta se ohjaa kaavoitusta sekä muuta maankäytön kehittämistä ja maanhankintaa. Vaasan tulevaisuuden maankäytön suunnitelma on aluerakennetta ohjaava strateginen päätös, jolla määritellään saariston tulevaisuuden tavoitteet vuoteen H A N K E Vaasan Tulevaisuuden saaristo hanke alkoi syksyllä Tulevaisuuden saaristo -työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat osallistuneet seuraavat Vaasan kaupungin edustajat: Harri Nieminen, pj. Marketta Kujala Christine Bonn Gun-Mari Back Pertti Hällilä Jarmo Peltomäki Toni Lustila Annika Birell Jonas Kommonen Hankkeen konsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy, jossa työstä ovat vastanneet Jouko Riipinen ja Susanna Harvio. Vaihtoehtojen liikenteellisten vaikutusten arvioinnin toteutti Ramboll Liikennejärjestelmät Oy. Kuva 1. Tulevaisuuden saaristo -työn rajaus, alhaalla Sundomin saaristo ja yläpuolella Gerby-Västervikin saaristo P R O S E S S I J A V U O R O- V A I K U T U S Työssä on tarkasteltu Vaasan saariston kehittämisen mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti ja uutta ideoiden. Lähtötiedoista, analyyseista ja tavoitteista on koottu tiivis teemakohtainen yhteenveto. Sen jälkeen työssä on laadittu viisi luonnosta Vaasan saariston maankäytöstä. Luonnosten pohjalta muodostettiin yhdistelmämalli jatkotyön pohjaksi. Tulevaisuuden saariston valittu maankäyttöluonnos kuvataan viidellä teemoittaisella kartalla sekä yhteenvetokartalla. Tulevaisuuden saaristo suunnitelmalle on myös tehty yleispiirteinen toteutusohjelma, jossa määritellään keskeiset toimenpiteet ja aikataulutus.

5 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 5 Suunnitelmaa tarkennettiin lisäksi keväällä 2013 Saaristokaupungin rajauksen osalta. Tulevaisuuden saaristo -työssä tärkeää on ollut itse prosessi. Vuorovaikutteisen, ideoita keräävän ja avoimen suunnittelun kautta on koottu asukkaita, yrittäjiä ja muita seudun toimijoita hahmottamaan alueen tulevaisuutta. Keskeisiä menetelmiä ovat olleet mm. työryhmätyöskentely, seminaarit, karttatyöskentely, vaikutusten arviointi, projektisivut ja palautteen kerääminen ja tiedottaminen. Tulevaisuuden saaristo työssä on järjestetty sidosryhmien osallistamiseksi: Kaikille avoin ideointikysely Vaasan tulevaisuuden saaristo, joka toteutettiin nettikyselynä. Kyselystä oli myös saatavilla paperilomakkeita Vaasan kaavoituksessa Tulevaisuuden saaristo seminaari Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä. Seminaarissa esiteltiin kyselyn tuloksia, lähtökohta-analyysejä sekä ideoitiin työpajoissa tavoitteita Kaikille avoin Tulevaisuuden saaristo seminaari 2, Seminaariin osallistui n. 60 henkilöä. Seminaarissa esiteltiin maankäyttövaihtoehdot ja järjestettiin työpaja. Kaikille avoin loppuseminaari Seminaariin osallistui noin 70 henkilöä. Seminaarissa esiteltiin maankäyttösuunnitelma ja pyydettiin mielipiteitä kartoille Lisäksi kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus osallistua ideointiin ja antaa palautetta avoimen projektipankin kautta. Palautteita ja mielipiteitä projektipankin kautta tuli 17 Suunnitelman etenemisestä ja seminaareista julkaistiin tiedotteet PROSESSI PROCESSCHEMA Vasa stad - TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD FRAMTIDENS SKÄRGÅRD Työvaihe / Arbetsskede 1. Lähtötiedot ja analyysit Utgångsuppgifter och analyser 2. Maankäyttövaihtoehdot Markanvändningsalternativ 3. Valittu maankäyttöluonnos Val av markanvändningsutkast 4. Toteutus Förverkligande Sisältö ja tulokset / Innehåll och resultat Projektipankki / Projektbanken Lähtöaineistojen yhteenveto ja analyysit / Sammanfattning och analys av utgångsmaterial Maankäyttövaihtoehdot ja alustava vaikutusten arviointi / Markanvändningsalternativ och preliminär bedömning av effekter Tulevaisuuden saaristo maankäyttöluonnos Framtidens skärgård markanvändningsutkast Tulevaisuuden saaristo - loppuraportti ja sen liitteet Framtidens skärgård slutrapport och dess bilagor Ohjausryhmätyöskentely / Styrgruppsarbete Seminaarit / Seminarier Kysely / enkät Projektipankki / Projektbanken Kuva 2. Vaasan tulevaisuuden saaristo hankkeen prosessi.

6 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd S U U N N I T E L M A N T A- V O I T T E E T Tavoitekeskustelussa Tulevaisuuden saaristo suunnitelmalle nousi seuraavat näkökohdat: Asumisen erilaiset kehittämisvyöhykkeet esim. nykyiset pysyvän ja loma-asutuksen alueet, käyttötarkoitukseltaan muuntuvat alueet, asumisen kannalta herkät alueet Loma-asukkaiden kehittämistavoitteet Asumisen kannalta saarten sisäosat ovat potentiaalisia kohdealueita; eteläisessä saaristossa on suurin potentiaali Rantojen saavutettavuus on tärkeää Mahdollisten uusien tie- ja siltayhteyksien tarve Vaasan kaupungin omistamien alueiden käyttömahdollisuuksien tarkastelu Naapurikuntien kehittämistoimenpiteiden huomioiminen Tuulivoiman kehittämismahdollisuudet ja tulevat investoinnit Elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta tärkeät kohteet: veneilykeskus, kalasatama, muu satamaverkko sekä matkailupalvelut (lomakylät ym.) Saariston eri käyttömuodot ja niiden kehittämismahdollisuudet Tulevaisuuden saaristo -maankäyttösuunnitelman tavoitteena on omaleimainen kokonaissuunnitelma saaristoalueen tulevalle maankäytölle, kaavoitukselle ja rakentamiselle. Tulevaisuuden saaristo - maankäyttösuunnitelma pohjautuu osin myös maakuntakaavan mukaisiin kehittämistavoitteisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Tavoitteita on kuitenkin koottu useammalta eri taholta ja lähteestä. Tavoitteet on suunnattu huomattavasti pidemmälle tulevaisuuteen kuin nykyiset saaristoa koskevat suunnitelmat. 2.5 M A A K U N N A L L I S E T J A V A L T A K U N N A L L I S E T T A- V O I T T E E T Maakuntakaavan strategiset tavoitteet: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue Suunnitelmassa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Tavoitteet sisältävät seuraavat Vaasan tulevaisuuden saaristo -suunnitelmaa koskevat kokonaisuudet: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

7 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 7 3. SUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 3. 1 V A A S A N S A A R I S T O Vaasan saariston pinta-ala on 225 km², josta maapintaalaa on 56 km². Maankohoamisen seurauksena maapinta-ala kasvaa jatkuvasti. Valtaosa saariston alueesta on yksityisomistuksessa. Tällä hetkellä saaristossa on noin huvilaa. Vaasan saaristo on omaleimainen, kansainvälisesti arvostettu kokonaisuus, jossa on luontoarvojen lisäksi merkittävää potentiaalia pysyvän ja loma-asumisen, virkistyksen, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan kehittymisen näkökulmasta S U U N N I T T E L U T I L A N N E Vaasan saaristoa koskee saariston osayleiskaava. Rantayleiskaava on vahvistettu 1980-luvulla. Kaava sisältää mm. virkistys- ja suojelualueiden varaukset. Kaava ei perustu rakennusoikeuden maanomistajakohtaiseen mitoitustarkasteluun, minkä vuoksi rakentaminen saaristossa tapahtuu poikkeusluvin. Rantayleiskaavan tarkistaminen käynnistetään Suunnittelualuetta koskeva Pohjanmaan maakuntakaava on vuonna 2010 Ympäristöministeriön vahvistama. Erityisesti huomioitavia maakuntakaavan aluevarauksia ja merkintöjä ovat suunnittelualueella: Kuva 3. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja Unesco -maailmanperintökohde Virkistysalueet sekä vene- ja laivaväylät Matkailun vetovoima-alue (Maalahden jokilaakso) 3. 3 L Ä H T Ö T I E T O K A R T A T Palvelut Olemassa olevia palveluja on Vaasan saaristossa hyvin niukasti: lomamökkitasoista majoitusta, yksi ravintola, melontakohteita sekä Öjenin luontopolku (ks. liitteet, palvelukartta). Palvelukartta on esitetty liitteessä. Kuva 4. Ote palvelukartasta.

8 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 8 Maailmanperintö ja matkailu Maailmanperintökohteisiin suuntautuva matkailu kasvattaa suosiota maailmalla ja Suomessa. Maailmanperintöstatus on erittäin vahva maailmalla tunnettu markkinointivaltti, jota on mahdollista hyödyntää matkailun, vapaa-ajan toimintojen, tuotemarkkinoinnin ja maanarvon kautta. Merenkurkun saariston maailmanperintöalue houkuttelee vuosittain alueelle kävijää. Maailmanperintöstatus aiheuttaa myös omat rajoituksensa alueen suunnitteluun. Liikenne ja muu infrastruktuuri Saariston pohjoisosa on tällä hetkellä saavutettavissa pääasiassa vain veneellä. Saariston eteläisessä osassa kulkee Sundomin saaristotie sekä Kalasatamantie Långskärin kalasatamaan sekä yksityisteitä rantaalueille. Venereitit sekä tärkeimmät olemassa olevat tieyhteydet on esitetty liitekartalla. Vaasan kaupungin alueesta Sundomin ulkosaaristo ja myös maanteitse tavoitettava Långskärin kalasatama ympäristöineen kuuluvat maailmanperintöalueeseen. Merenkurkun luontokeskus Terranova toimii aloituspaikkana saaristoristeilyille, jotka lähtevät Sisäsataman laitureista. Suosittu retkisatama Kopparfuruskär sijaitsee maailmanperintöalueella ja on Metsähallituksen hoidossa. Vaasan kaupunki omistaa saaria, joiden virkistys- ja matkailukäyttöä olisi mahdollista kehittää. Kuva 6. Ote liikennekartasta. Kuva 5. Merenkurkun saariston maailmanperintöalue (lähde: Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma) Maankohoaminen Merenkurkussa, ja erityisesti Vaasan saaristossa maankamaran muodot ovat vaihtelevia, korkeuserot pieniä ja vain harvoja jyrkänteitä on näkyvissä. Tästä on seurauksena myös vesien yleinen mataluus 1. Maankohoamisella on huomattavia vaikutuksia Vaasan saariston maisemaan. Maankohoamisen myötä merestä kohoaa uusia saaria, saaria yhdistyy yhteen, uusia niemiä syntyy ja merenlahtia muuttuu fladoiksi ja kluuveiksi, järviksi ja kosteikoiksi. Maankohoaminen johtaa siihen, että rantaviiva siirtyy kauemmas merelle päin ja kivikot ja karikot yleistyvät. 1 Vaasan Gerby-Västervikin Saariston maisemarakenneselvitys 2008

9 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 9 Samalla rantavedet madaltuvat. Syvät kasvittomat vedenalaiset alueet kohoavat hitaasti ja muuttuvat vähitellen kasvirikkaiksi ja tuottaviksi pohjavesialueiksi. Vähitellen moreenimuodostumat kohoavat vedenpinnan yläpuolelle muodostaen lahtien, fladojen ja kluuvijärvien rykelmiä, joissa suolainen vesi vähitellen muuttuu makeaksi. Rannat soistuvat ja rantojen käyttö hankaloituu. 2 Maankohoamisen aiheuttamat mahdollisuudet, haasteet ja reunaehdot vaikuttavat saariston alueen ympäristönäkökulmaan, veneilyyn, ja liikenneyhteyksien kehittämiseen. Viheralueet ja luontoarvot Arvokkaina luontotyyppeinä tässä työssä on huomioitu Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelma-alueet sekä arvokkaat luontokohteet, kuten fladat, kluuvit, lintuluodot ja kalojen kutualueet. Kohteet on esitetty liitteessä (Arvokkaat luontokohteet). Lähtökohtien viheraluejärjestelmälle on kuvattu myös liitekartalla; esim. nykyiset virkistysalueet, kalasatamat, luontopolut, maanomistus, metsät ja ulkoilualueet. Kuva 8. Ote Lähtökohtia viheraluejärjestelmälle -kartasta. Rakennettavuus, maaperä Gerby-Västervikin saaristossa korkeusvaihtelut ovat selvästi havaittavissa ja saarien muoto on säilynyt lähes samana kymmeniä vuosia maankohoamisesta huolimatta. Saarien ilme on peitteinen ja tilallisesti sulkeutunut. Metsät ulottuvat rannoille aina rakentamisvyöhykkeeseen asti. Saarilla kasvaa pääosin havumetsää. Nuoret ranta alueet kasvavat lehtipuita. Rannan reuna on suhteellisen jyrkkä. Tasaisemmat alueet ovat sijoittuvat saarten keskelle, kun sisäjärvet ovat maan kohotessa kasvaneet umpeen ja kuivuneet. Rakennetuilla alueilla rantoja hallitsevat venelaiturit ja erilaiset rantarakenteet sekä huviloiden hoidetut pihat leikattuine pensasaitoineen ja nurmineen. Luontaisia kalliorantoja löytyy vain muutamien saarten pohjois- tai länsirannoilla. Muuten rakentamattomat rannat ovat kivikkoista ruovikkoa tai metsää. Matalissa lahdissa, kapeikoissa ja rannoilla näkyy joukoittain isoja kivenlohkareita paljastumassa merenpinnan alta. Kuva 7. Ote Lähtökohtia viheraluejärjestelmälle -kartasta. Maisemarakenne on kaakkois-luode-suuntainen. Saarten päälinjat ja syvänteet noudattavat tätä suuntaa. Monet saaret ovat aiemmin olleet saariryhmiä, jotka ovat vuosien saatossa kasvaneet toisiinsa kiinni. 2 Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallintoja kehityssuunnitelma, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja C 58.

10 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 10 Yhteenkasvaneiden saarten välillä sijaitsee kosteikkoja suopainanteita. 3 Sundomin alueen maisemarakenne on esitetty pelkistetysti teemakartalla (liitteenä). Saaristomaisemassa saaret edustavat selänteitä ja meri monimuotoisine lahtineen ja salmineen taas selänteiden rajaamia laaksoja. Sundomin saaristossa korkeuserot eivät ole kovin suuria. Suunnittelualueella suursaarilla noin puolet maastosta on alle 5 metriä ja puolet 5-10 metriä merenpinnan yläpuolella. Sisempi saaristo koostuu melko pienistä, alle 50 hehtaarin saarista ja saarten kaltaisista niemistä. Suurin osa Sundomin alueesta on hiekkamoreenia. Hiekkamoreenin routivuus heikentää rakennettavuutta. Liejusavea, liejua ja turvetta on painanteissa ja rantaviivan tuntumassa. Maankohoamisen myötä pehmeikköjä paljastuu meren alta yhä enemmän. 4 Sundomin saariston länsiosa on maailmanperintökohdetta. Merenkurkun saaristomaisemassa oleellinen osa ovat De Geer moreenimuodostumat, lohkareiset moreenialueet ja laajat kivikot. Rakennettavuuden ja maaperän nykytilaa kuvaavat kartat on esitetty liitteessä. Muu kartta-aineisto Edellä esitettyjen kartta-aineistojen lisäksi lähtökohta-aineistona on käytetty myös muita alueen nykytilaa kuvaavia karttoja. Muu keskeinen taustakarttaaineisto on esitetty liitteessä. Alla on esitetty tarkastelu Vaasan asemakaavaalueiden kehittymisestä. 5 3 Vaasan Gerby-Västervikin saariston Maisemarakenneselvitys. Johanna Jylhä. Vasa stadsplanering. Vaasan kaupunkisuunnittelu Anna-Kaisa Aalto (2008). Vaasan Sundomin Saariston maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu. 5 Vaasan kaupunkisuunnittelu (2010).Vaasa - kulttuuriympäristöselvitys

11 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd I D E O I N T I K Y S E L Y N Y H- T E E N V E T O Vaasan saariston ideointikysely toteutettiin syksyllä Kyselyn tulokset on esitetty yhteenvetona alla. Erityisiä kehittämiskohteita: Kala- ja venesatamien palveluvarustus, kesäaktiviteetit sekä maailmanperintökohteeseen tutustuminen Vaasan profiilin kohottaminen veneilykaupunkina mm. parantamalla satama- ja ravintolapalveluita, lisäämällä matkailijoiden majoitusmahdollisuuksia, lisäämällä pyöräily- ja retkeilyreittejä sekä parantamalla yhteyksiä saaristoon Olemassa olevien virkistysalueiden kehittäminen: Kynsiluoto, Annskäret, Gubbgrund, Kuusisaari (Jannen Saluuna) muita Sundom ja sen lähisaaristo, Kopparfuruskär, Lammassaari, Långskär. Uudet palvelut: kaupat ja ravintolat, leirintäpaikkoja yöpymismahdollisuudella, vuokramökkejä lomailijoille, vesibussiyhteyttä isompiin saariin sekä satamien palveluvarustuksen nostamista Uutta pysyvää asumista voisi tulla Gerby- Västervikin lähisaarille (Bengtskärs fladan, Revlarna, Boskär, Kuusisaari, Tistronskär, Gloskäret) sekä Sundomiin (Kanten, Utterön, Annskäret). Nykyisiä vapaa-ajan asuntoja pysyviksi asunnoiksi; nykyisten omistajille mahdollisuutta rakentaa lisää. Vapaa-ajan asumisen ei välttämättä tarvitsisi sijaita rannalla, jos asukkaiden käytössä olisi yhteisranta Liikenneyhteyksien kehittämisen toivottiin kohdistuvan erityisesti veneväylien ja satamaverkoston kehittämiseen. Puolet vastaajista kannatti uusien teiden ja siltojen rakentamista saaristoon (mielikuva merellisestä kaupungista, pyöräilyreitit), joka kymmenes vastaaja suhtautui myönteisesti pienellä varauksella ja kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset yhteydet riittävät, eikä uusia tarvita. Osa vastaajista vastusti saariston kehittämistä niin asumisen, virkistyskäytön kuin teiden kehittämisen suhteen 3. 5 S W O T Vaasan saariston SWOT-analyysi muodostettiin työryhmätyöskentelyn ja Tulevaisuuden saaristo 1- seminaarin tulosten kautta. Vaasan Tulevaisuuden saariston vahvuutena on sijainti lähellä keskustaa, luonto ja saariston tarjoamat harrastusmahdollisuudet veneilylle, vesiurheilulle, metsästykselle ja kalastukselle. Heikkoutena nähdään esim. palveluiden vähäisyys, infrastruktuurin heikkous ja matkailun, palveluiden ja pysyvän asumisen lisääntyminen. Uhkiksi nähtiin luonnontilaisten alueiden väheneminen, taloudellisten resurssien riittämättömyys ja maanomistus.

12 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 12 Kuva 9. ZEF-kyselyn tuloksia vakituisen ja vapaa-ajan asumisen kehittämisen tärkeydestä Vaasan saaristossa. VAHVUUDET Ainutlaatuinen luonto Strömsö Sijainti lähellä keskustaa, etäisyydet Metsästys ja kalastusmahdollisuudet Vesiurheilumahdollisuudet Saaristo perinteitä ja kulttuuri Venereitit Upea mökkialue HEIKKOUDET Kivinen, matala Maankohoaminen Vähän palveluja ja yrittäjiä Huono saavutettavuus Vähän julkisia paikkoja ja niistä ei ole tiedotettu Ei infrastruktuuria Ei vuokra mökkejä, ei vuokra veneitä, ei kehitetty turismille Maanomistus yksityinen, kaupungilla ei maita MAHDOLLISUUDET Maankohoaminen Puurakentamisen lisääminen, korkeatasoinen ympärivuotinen asuminen Lisätä yrittäjyyttä Lisätä käyntikohteita ja palveluja Luontomatkailu ja maisemallisesti hienot reitit, pyöräilyreitit, vapaa-ajan kalastus, kanoottireitit Energiaratkaisujen kehittäminen Yhteistyötä korkean rannikon kanssa Yhteys saaristoon: tunneli Keskustan läheisyys UHAT Maankohoaminen, veden pinnan vaihtelu Pitkät matkat, liikkumisen tarve Luonnontilaisten alueiden väheneminen, luontoarvot pienenevät, lisärakentaminen ruuhkauttaa Mökkeilyyn jää vähemmän tilaa kaupungin laajetessa saaristoon Hidas ja monimutkainen kaavoitusprosessi Taloudellisten resurssien riittävyys Maankohoaminen Kuva 10. Vaasan saariston SWOT-analyysi. Tulevaisuuden saaristo I seminaarissa esiteltiin Tulevaisuuden saaristo -työn lähtökohdat, ja työryhmät pohtivat saariston kehittämisen lähtökohtia; vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä kehittämiskohteita ja tärkeimpiä tavoitteita. Työryhmillä oli suureksi osaksi yhteinen näkemys alueen nykytilasta sekä mahdollisuuksista ja uhkista. Maankohoaminen nähtiin sekä vahvuutena, heikkoutena, mutta myös mahdollisuutena ja uhkana. Vahvuuksina esiin nousi erityisesti luonto, heikkoutena niukka palveluvarustus (esim. mökit, matkailupalvelut). Seminaarin tulosten pohjalta syntyi synteesikartta (ks. liite), potentiaalisista vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisen asumisen vyöhykkeistä sekä rakentamiselta vapaista alueista suunnittelualueella (huomioitu luonnonsuojelualueet yms.).

13 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4. 1 L Ä H T Ö K O H D A T Tulevaisuuden saariston maankäyttövaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana ovat olleet: Asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset Projektiryhmän työskentely Nykytilatarkastelu SWOT Väestöennusteen mukaan Vaasassa on odotettavissa merkittävää väestönkasvua. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan n asukkaalla vuoteen Huoltosuhteen heikentymä näkyy erityisinä asumis- ja palvelutarpeina. Lasten osuus pysyy ennusteen mukaan samana. Vaasan oma väestötavoite on hyvin myönteinen. Tilastokeskus (2009) 2011: : : ( as, n. 270as/v.) Kaupungin tavoitteet 2020: : ( as, n. 500 as/v.) Yleiskaava mahdollistaa väkiluvun kasvun :een uutta asuntoa Maankäyttövaihtoehtojen mitoituksessa on huomioitu Tilastokeskuksen väestöennuste sekä Vaasan kaupungin tavoitteet. Maankäyttövaihtoehtovaiheessa Vaasan saariston alustavina väestötavoitteet vaihtelevat asukkaan välillä: Vihreäsaaristo -mallin 0 asukasta (alamalli) ja Saaristokaupunkimallin mukaisesti asukasta. Projekti-ryhmän työskentely / Projektgruppens arbete SWOT Asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset / Invånarnas och intressentgruppernas åsikter Nykytila-tarkastelu Granskning av nuvarande tillstånd Maankäyttövaihtoehdot / Markanvändningsalternativ

14 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 14 Kuva 11. Maankäyttövaihtoehtojen luominen monipuolisen lähtökohta-aineiston perusteella V A I H T O E H T O J E N K U- V A U S Vaasan tulevaisuuden saaristo maankäyttöluonnokseksi on ollut viisi toisistaan selkeästi erottuvaa vaihtoehtoa. Eri vaihtoehdot ovat huomioineet erilaiset kehitysteemat. Maankäyttövaihtoehtoja olivat: VE1 Niin kuin ennenkin : Vaasan saaristo kehittyy aikaisemmalta pohjalta: uutta lomaasutusta nykyisten suunnitelmien mukaan. Ei uusia avauksia, profiloitumista tai kehityksen painopisteitä. VE2 Saaristokylä: Saaristoon kehitetään uusien tulevaisuuden kylien verkosto, joka tarjoaa vetovoimaisen vaihtoehdon Vaasan seudun maaseutualueiden hajarakentamiselle. VE3 Saaristokaupunki: Mallin myötä saaristoon tulee urbaania kaupunkirakennetta: korkeatasoista pysyvää ja vapaa-ajan asutusta. Saaristossa tehdään merkittäviä investointeja tieverkkoihin, siltoihin ja jätevesijärjestelmään sekä muuhun infraan. VE4 Veneilykaupunki: Pysyvä ja vapaa-ajan asutus keskittyy tiiviimmin satamapalvelupisteiden ja tärkeiden veneväylien ympärille, joihin muodostuu sekoittuneiden toimintojen alueita. Kapasiteetiltaan saaristo ei paljoa kasva. VE5 Vihreäsaaristo: Mallissa saaristo profiloituu matkailun ja virkistyksen alueena, joka hyödyntää maailmanperintöalueen läheisyyttä ja saaristolaisperinnettä. Maankäyttövaihtoehtojen kuvaukset löytyvät liitteistä. Kuva 12. Vaasan saariston maankäyttövaihtoehdot ja niiden painotukset.

15 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 15

16 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 16

17 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd V A I H T O E H T O J E N V A I- K U T U S T E N A R V I O I N T I Maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia vertailtiin monin eri tavoin. Arviointi toteutettiin pääasiassa sanallisesti sekä plus/miinus-vertailuna. Maankäyttövaihtoehtoja vertailtiin myös asukkaille ja muille sidosryhmille järjestetyssä seminaarissa talvella Vaikutuksia arvioitiin mm. seuraavien teemojen kautta: Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn Vaikutukset matkailuun ja virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset ekotehokkuuteen ja ilmastoon sekä Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Liikenteen ja liikkumistarpeen osalta vaikutusten arvioinnissa on ollut mukana liikenteenkonsultti Ramboll Liikennejärjestelmät Oy. Vaihtoehtojen vaikutukset vaihtelevat suurestikin keskenään. Kokonaisuudessaan vaikutukset ovat kielteisimmät nykytilanteen mukaisella kehityksellä ja myönteisimmät saaristokaupunkivaihtoehdolla sekä veneilykaupunkivaihtoehdolla kun huomioidaan kokonaisvaikutukset ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen (Vaasan kasvutarve). Toisaalta asukas- ja maanomistajapalautteissa painottui myös kriittinen näkemys saaristokaupungin rakentamisesta.

18 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 18 Kuva 13. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin yhteenvetotaulukko.

19 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd VAASAN TULEVAISUUDEN SAARISTO -MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA Vaasan tulevaisuuden saariston maankäyttösuunnitelma luotiin edellä esitettyjen maankäyttövaihtoehtojen kautta. Muodostettu maankäyttösuunnitelma koostuu kolmesta erilaisesta vyöhykkeestä eli Saaristokaupungista, Saaristokylistä ja Vihreässaaristosta. Veneilykaupunkimallin idea on mukana suunnitelmassa ns. läpileikkaavan teemana. Suunnitelma tukee palveluiden kehittymistä ja monipuolisia asumisen ja virkistyksen mahdollisuuksia alueen erityispiirteet huomioiden. Maankäyttösuunnitelmasta on tehty yhdistelmämalli sekä tarkemmat teemoittaiset kartat. Teemakarttoja ovat Asuminen, elinkeinot ja palvelut Matkailu ja virkistys Liikkuminen ja infra Vaiheistus ja mitoitus Sijoittuminen ympäristöön Maankäyttösuunnitelmaan tehtiin saaristokaupunkia ja vihreäsaaristoa koskevia muutoksia keväällä Raportti sekä karttakuvat on päivitetty muutoksilla Kuva 14. Maankäyttösuunnitelman (optimimallin) luominen maankäyttövaihtoehdoista.

20 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd T A V O I T T E E T J A V I S I O Maankäyttö ja asuminen 1. Vaasan saaristoon sijoittuu uutta korkeatasoista pysyvää asumista 2. Saariston uusi kylämäinen asuminen tarjoaa vetovoimaisen vaihtoehdon Vaasan seudun maaseutualueiden hajarakentamiselle 3. Vaasan saaristo vyöhykkeistyy: osa saaristosta ja rannikosta tulee olemaan osa urbaania kaupunkirakennetta, osa saaristosta säilyy nykyisenlaisena Liikenne ja energia 4. Satamien palveluvarustusta ja veneväyliä kehitetään 5. Uusien ekologisten energiaratkaisujen käyttöä tuetaan Palvelut ja elinkeinot Matkailu ja virkistys 8. Vapaiden rantojen virkistyskäyttö turvataan 9. Vaasan saaristoon kehitetään Vaasan seudun asukkaiden käyttöön virkistyskohteita ja reittejä 10. Vaasan saaristoa kehitetään myös talvimatkailukohteena VISIO Vaasan Tulevaisuuden saaristo on helposti saavutettava, monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja vetovoimaisia virkistyskohteita tarjoava saaristokaupunki, jossa luontoarvot, ekologisuus, kulttuurihistorialliset ja yhteisöllisyys kohtaavat 6. Vaasan saariston uusissa kylissä on kevyet peruspalvelut 7. Vaasan saariston uudet palvelut ovat lähinnä satama- ja matkailupalveluja

21 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd M A A N K Ä Y T- T Ö S U U N N I TEL- M A N Y L E I S K U- V A U S Vaasan tulevaisuuden saaristo suunnitelma rakentuu erilaisista maankäytön vyöhykkeistä. Pysyvän asumisen saaristokaupunki muodostuu lähelle nykyistä yhdyskuntarakennetta. Vihreäsaaristossa on erityisesti virkistysalueita sekä vapaa-ajan asumisen alueita. Saaristokylien alue sijoittuu Vihreäsaariston ja Saaristonkaupungin vyöhykkeiden väliin hyvien liikenneyhteyksien alueelle tarjoten vaihtoehtoisen asumismuodon tiiviimmälle Saaristokaupungille. Myös veneilykaupunki-teema näkyy läpileikkaavana teemana suunnitelmassa. Uutta tiivistä kaupunkirakennetta sijoittuu Sundomin rantavyöhykkeelle sekä Svartholmeniin lähelle nykyistä yhdyskuntarakennetta. Vihreäsaariston pohjoisella vyöhykkeellä on tulevaisuudessa tiivistyvää ja osin myös vakituiseksi muuttuvaa lomaasumista. Loma-asumista tuetaan muuttuvan vakituiseksi asumiseksi erityisesti toimivien liikenneyhteyksien päässä keskustan, Sundomin ja Västervikin palveluista. Sundomin saaristoon kehitetään saaristokylien verkosto. Uudet virkistysyhteydet yhdistävät saariston ja rannikon asuinalueita sekä virkistyksen ja matkailun kohteita Saaristokaupungissa, Saaristokylissä sekä Vihreäsaaristossa. Maailmanperintökohteeseen tutustuminen on helppoa myös Vaasan saaristosta käsin. Merkittäviä investointeja tarvitaan tieverkkoon ja siltoihin. Julkinen liikenne ulottuu tulevaisuudessa Svartholmeniin Saaristokaupungin myötä ja Sundomin saaristokyliin mikäli käyttäjäpotentiaalia riittää. Nykyisten satamapalvelupisteiden palveluvarustusta kehitetään. Myös uusia satamapalvelupisteitä kehitetään tarpeiden mukaan. Veneväylien kunnossapito ja kehittäminen on keskeistä Vaasan saariston kehittämiseksi. Uusien ekologisten energiaratkaisujen käyttö yleistyy ja sitä tuetaan. Uudet merkittävät yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat saaristossa tukevat Vaasan kaupunkiseudun asemaa aluerakenteessa. Kuva 15. Maankäyttösuunnitelma (yhdistelmämalli).

22 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 22 Asuminen, palvelut ja elinkeinot Suunnittelualueen pohjoisosaan Svartholmeniin ja Sundomin ranta-vyöhykkeelle rakentuu uutta tiivistä kaupunkirakennetta: Saaristokaupunki. Nykyinen rantojen loma-asutus muuttuu pitkällä tähtäimellä pysyväksi tai vuoden ympäri kakkosasumiseksi hyvän saavutettavuuden alueilla. Pääpaino on omakotiasumisessa, mutta myös rivitaloja, tiivistä-matalaa rakentamista ja kelluvaa asumista kehitetään. Vihreäsaaristossa on pääosin loma-asutusta. Vihreäsaariston pohjoisella vyöhykkeellä on tiivistyvää ja osin myös vakituiseksi muuttuvaa loma-asumista toimivien liikenneyhteyksien alueella. Osa Vihreäsaariston pohjoissaaristosta on Saaristokaupungin reservialuetta, jonka mahdollisuuksia osaksi saaristokaupunkia selvitetään jatkossa. Sundomin saaristoon kehitetään saaristokylien verkosto. Uudet saaristokylät tarjoavat vetovoimaisen vaihtoehdon Vaasan seudun hajarakentamiselle. Uusilla kylillä on suora yhteys rantaan ja omat venevalkamat. Saaristohistoriaa, rakennusperinnettä ja saaristokulttuuria hyödynnetään kylien suunnittelussa. Uusi saaristokaupunki tukee Gerby-Västervikin ja Sundomin palvelujen kehittymistä. Saaristokylät ja vihreäsaaristo tarjoaa pääasiassa matkailupalveluja, mutta alueella voi olla myös muita kyläpalveluita (esim. kauppa). Reservialueen toteutuminen (ns. maksimisuunnitelma) toisi saaristoon monipuolisemmin omia palveluita. Kuva 16. Maankäyttösuunnitelma - asuminen, palvelut ja elinkeinot. Saaristossa on tulevaisuudessa pienyrittäjyyttä ja etätyön mahdollisuudet ovat hyvät. Työssäkäynti tapahtuu pääasiassa Vaasan palvelu- ja yritysalueille.

23 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 23 Virkistys ja matkailu Uudet virkistysyhteydet yhdistävät saariston ja rannikon asuinalueita sekä virkistyksen ja matkailun kohteita. Maailmanperintökohteeseen tutustuminen myös Vaasan saaristosta ja rannikolta käsin on tulevaisuudessa helpompaa mm. parantuneiden kevytliikenneyhteyksien myötä. Sekä yläsaaristoon että alasaaristoon muodostuu virkistyksen rengasreitit. Vaasalla on oma rooli ja profiili maailmanperintökohteen matkailussa ja sen kehittämisessä. Vaasan kaupungin omistamien saarten matkailu- ja virkistyskäyttöä sekä yhteyksiä kehitetään. Maankohoaminen hyödynnetään mahdollisuutena: uusien rantaalueiden käyttö viheralueina, asumisen ja liikkumisen alueina. Melontareittejä sekä niihin liittyviä palveluja kehitetään. Vaasan saaristosta tulee kansainvälisesti tunnettu merimelonnan keskus. Vapaita rantoja jätetään sekä virkistyskäyttöön että luonnontilaisiksi. Vihreäsaaristoa kehitetään luontomatkailun alueena. Saaristokaupungissa sekä saaristokyläalueella turvataan myös virkistysyhteydet sekä rantojen yhteiskäyttö. Reservialueen toteutumisen yläsaaristossa parantaisi virkitysyhteyksien uusien liikenneyhteyksien myötä Kuva 17. Maankäyttösuunnitelma - virkistys ja matkailu

24 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 24 Infra Maankäyttösuunnitelman mukainen kehitys vaatii investointeja tieverkkoon, siltoihin sekä vesija viemäriverkostoon: Saaristokaupunki (Svartholmen ja Sundomin rantavyöhyke) kytketäänosaksi Vaasan nykyistä nykyistä sekä yleiskaavan mukaista kaupunkirakennetta. Vihreäsaariston reservialueen liittämistä osaksi saaristokaupunkia selvitetään pitkällä tähtäimellä. Tämä ns. maksimisuunnitelma merkitsee myös mittavia investointeja tieverkkoon ja siltayhteyksiin. Alasaariston saaristokylät sekä loma-asumisen muuttumisen osin vaikituiseksi hyvän saavutettavuuden alueella aiheuttaa myös investointitarpeita infrastuktuuriin. Sundomin saaristokyliin rakennetaan uusi tieyhteys myös Kantenin Munkholmenin kautta. Kevytliikenteen yhteystarve on Kantenista saaristoon muodostaen mm. pyöräilymatkailuun sopivan rengasyhteyden. Yhteys parantaisi maailmanperintökohdealueen saavutettavuutta. Satamapalvelupisteiden palveluvarustusta kehitetään. Myös uusien satamapalvelupisteiden kehittäminen on tärkeää. Veneilykaupunkiteeman mukaisesti tärkeää on lisäksi veneväylien kunnossapito ja kehittäminen. Liikkuminen vihreäsaariston loma-asumisen alueilta tapahtuu edelleen pääosin vesiteitse. Julkinen liikenne järjestetään Svartholmeniin ja Sundomin saaristokyliin mahdollisuuksien mukaan. Kuva 18. Maankäyttösuunnitelma - infra

25 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 25 Vaiheistus ja mitoitus Vaasan tulevaisuuden saaristossa asuu suunnitelman mukaan vuonna 2080 noin pysyväisasukasta. Ensimmäisen vaiheen alueena ovat eteläinen Saaristokaupunki sekä Saaristokylät. Suunnitelman mukaan ko. alueiden kaavoitus alkaisi vaiheittain noin vuonna 2030 nykyistä infrastruktuuria lähimpänä olevien alueiden kaavoituksella (I alueet) ja siirtyen siitä vaiheittain II-alueille. Toisessa vaiheessa kaavoitetaan saaristokylät ja kolmannessa vaiheessa pohjoinen saaristokaupunki (Svartholmen) Mitoituksen perusteet Saaristokaupunki: Asutukseen 50 %; viheralueet, tiet, rantabulevardit yms. 50 % Asuinrivitalot 20 % (4400 as.), omakotitalot 80 % (8600 as.) Asuinrivitalot tehokkuus e=0,3, asumisväljyys 40 m2/as omakotitalot 900m² tontti, 3,3 hlö/asunto Yläsaaristo 120 ha, alasaaristo 460 ha Vihreäsaaristo: 50 % nykyisestä lomaasutuksesta lomaasumisen vyöhykkeellä muuttuu vaiheittain vakituiseksi asutukseksi voi tulla myös jonkin verran uusia asukkaita (tiivistyvää ja osin vakituiseksi muuttuvaa loma-asutusta) keskimäärin 3 hlö/asunto nykyistä loma-asutusta vyöhykkeellä noin 700 (yläsaaristo 120 ja alasaaristo 290) Saaristokylät: Asutukseen 50 %, viheralueet, tiet, yhteiset alueet, rantabulevardit yms.: 50 % Suuret tontit, keskimäärin 2000 m² Kuva 19. Maankäyttösuunnitelma - vaiheistus ja mitoitus

26 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 26 Sijoittuminen ympäristöön Vaasan keskeiset palvelukeskittymät Suunnittelualueen rajaus Kuva 20. Maankäyttösuunnitelma - sijoittuminen ympäristöön S U U N N I T E L M A N V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I Valitulle maankäyttösuunnitelmalle on tehty vaikutusten arviointia monella tasolla sekä sanallisesti, määrällisesti että +/- -arvioina. Lisäksi tiestön ja vesihuollon osalta on arvioitu kustannuksia ( ). osittain myönteinen vaikutus ja toisiin tavoitteisiin suunnitelmalla ei ole vaikutusta. Maankäyttösuunnitelmalle asetettujen tavoitteiden osalta erityisesti asumisen tavoitteet nähdään myönteisimpinä. Maankäyttösuunnitelman vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia suhteessa valtakunnallisiin maankäyttötavoitteisiin, maakunnallisiin tavoitteisiin ja suunnittelualuetta koskeviin tavoitteisiin. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tarkasteltuna vaikutukset nähdään pääosin myönteisinä. Maakuntakaavan strategisiin tavoitteisiin suunnitelmalla on Maankäyttösuunnitelman vaikutusten arviointi toteutettiin myös osatekijöittäin (vaikutukset mm. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen, ekotehokkuuteen ja ilmastoon sekä luontoon ja luonnonvaroihin, yhdyskunta- ja energiatalouteen).

27 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 27 Maankäyttösuunnitelman vaikutukset mm. alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen, matkailuun ja virkistysmahdollisuuksiin, palveluihin ja elinoloihin ja ympäristöön nähtiin arvioinnin mukaan myönteisinä. Asukaspalautteissa tuodaan kuitenkin myös ilmi huoli saaristokaupungin kehittämisestä ja Vaikutukset suhteessa Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maakunnallisiin tavoitteisiin Kunnallisiin/suunnittelualuetta koskeviin tavoitteisiin Vaikutusten arviointi teemoittain Mm. infra, aluerakeen, luonto, kulttuuri MK-tavoitteet sen vaikutuksista mm. nykyiseen loma-asumiseen. Seuraavassa on kuvattu vaikutusten arvioinnin yhteenvetotaulukot. Vaikutusten arviointi on tehty Saaristokaupungin reservialue huomioiden (ns. maksimisuunnitelma). Markanvändningsmål Planeringsområdets mål Suunnittelualueen tavoitteet Bedömning enligt tema Teemoittaiset arvioinnit VAT Kuva 21. Vaikutusten arviointi.

28 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd / UPPSTÄLLDA MÅL FÖR MARKANVÄNDNINGSPLANEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALLE ASETETUT TAVOITTEET I Vasa skärgård finns nytt högklassigt fast boende Vaasan saaristoon sijoittuu uutta korkeatasoista pysyvää asumista Skärgårdens nya byliknande boende erbjuder ett attraktivt alternativ för glesbebyggelsen i Vasaregionens landsbygdsområden Saariston uusi kylämäinen asuminen tarjoaa vetovoimaisen vaihtoehdon Vaasan seudun maaseutualueiden hajarakentamiselle Vasa skärgård indelas i zoner: en del av skärgården blir en del av en urban stadsstruktur, en del behåller sin nuvarande karaktär Vaasan saaristo vyöhykkeistyy: osa saaristosta tulee olemaan osa urbaania kaupunkirakennetta, osa saaristosta säilyy nykyisenlaisena Serviceutrustningen i hamnarna och båtfarlederna utvecklas Satamien palveluvarustusta ja veneväyliä kehitetään Nya ekologiska energilösningar tas i bruk, en skärgård med vindmöllor och solenergi Uusien ekologisten energiaratkaisujen käyttö, tuulimyllyjen ja aurinkoenergian saaristo I de nya byarna i Vasa skärgård erbjuds enkel basservice Vaasan saariston uusissa kylissä on kevyet peruspalvelut Den nya servicen i Vasa skärgård består främst av hamn- och turistservice Vaasan saariston uudet palvelut ovat lähinnä satama- ja matkailupalveluja Rekreationsanvändningen av fria stränder tryggas Vapaiden rantojen virkistyskäyttö turvataan I Vasa skärgård utvecklas rekreationsmål och leder för invånarna i Vasaregionen Vaasan saaristoon kehitetään Vaasan seudun asukkaiden käyttöön virkistyskohteita ja reittejä Vasa skärgård utvecklas även som mål för vinterturism Vaasan saaristoa kehitetään myös talvimatkailukohteena

29 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 29

30 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd TOIMENPITEET JA SEURANTA Maankäyttösuunnitelma toteutetaan kaavoituksen, erilaisten kehittämistoimenpiteiden, kaupungin eri hallintokuntien sitoutumisen ja tiiviin seurannan kautta. Vaasan tulevaisuuden saariston suunnitelman kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä on kuvattu alla. Toimenpideluetteloa on päivitetty kevällä 2013 Saaristokaupungin aluerajauksen ja mitoituksen muutosten myötä. Maankäyttö ja asuminen Toimenpide Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ( ) Saariston strateginen yleiskaava, Ekotehokas Saaristo -kehittämisohjelma ( ) Vaasan yleiskaava 2030 tarkistus ( ) Gerby-Västervikin saariston asemakaavat (2040) Sundomin saaristokylien asemakaavat (2030) Sundomin rantavyöhykkeen (Kronvik, Kanten) asemakaavat (2030) Kunnallistekniikan rakentaminen Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi (Yläsaaristo: Saaristokaupungin rakentumisen jälkeen, Alasaaristo: 2018-) Uusien asumismuotojen ja palveluiden kehittäminen Maanomistajakyselyt Revlarna-alueen luontoarvot Kylien ideasuunnitelmat Saaristokylätalueella Väestölisäyksen vaikutukset Maankohoaminen ja ilmastonmuutos Sisällön kuvaus Kaupunkiseudun rakennemallityössä pyritään huomioimaan Tulevaisuuden saariston maankäyttöluonnoksen keskeisiä linjauksia ja sovittamaan niitä kaupunkiseudun laajempaan kokonaisuuteen. Saariston strateginen yleiskaava on Tulevaisuuden saaristo suunnitelmaa tarkempi kuvaus alueen tulevaisuuden maankäytöstä. Kytkentä kaupunkiseudun rakennemallityöhön. Ekologisten toteutusmallien suunnittelu ja ohjelmointi Tulevaisuuden saaristo- suunnitelman ja saariston strategisen yleiskaavan linjausten tarkentaminen ja huomioiminen Vaasan yleiskaavassa. Kytkentä kaupunkiseudun rakennemallityöhön Kaavoissa huomioidaan uusi merenläheinen pysyvä asuminen, loma-asumisen muuttuminen vakituiseksi sekä rantojen yleisen virkistyskäytön mahdollisuudet. Kaavoissa huomioidaan uudet merenläheiset kylät, loma-asumisen muuttuminen vakituiseksi sekä rantojen yleisen virkistyskäytön mahdollisuudet. Kaavoissa huomioidaan uudet merenläheiset asuinalueet, loma-asumisen muuttuminen vakituiseksi sekä rantojen yleisen virkistyskäytön mahdollisuudet. Kunnallistekniikan rakentaminen saaristossa keskeisille alueille, ympäristöä kuormittamaton rakentaminen Kaavamerkinnöin otetaan huomioon vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyviksi asunnoiksi hyvän saavutettavuuden ja infrastruktuurin alueella Uusien saaristoon sopivien asumismuotojen kehittäminen. Huomioon otetaan saaristokaupunki ja -kyläasuminen sekä ekologinen rakentaminen. Palveluiden kehittämisessä huomioidaan liikkuvat ja kiertävät palvelut, palvelukioskit. Alueen tarkemmassa suunnittelussa toteutetaan maanomistajakyselyt Selvitetään Revlarna-alueen luontoarvot ja soveltuminen osin pysymisen asumisen alueeksi. Toteutetaan Saaristokylät-alueen kylien ideasuunnitelmat Selvitetään esim. muiden esimerkkien avulla, miten väestönlisäys vaikuttaa asukkaiden kokemaan turvallisuuteen Selvitetään tarkemmin ilmastonmuutoksen ja maankohoamisen yhteisvaikutukset saaristoon (maapinta-alan kasvukohdat, vaikutukset vene-/laivaväyliin, vedenvirtaukseen)

31 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 31 Liikenne Toimenpide Liikennejärjestelmäsuunnitelma: Ideointi saaristoliikenteen toteuttamiseksi mahdollisimman ekologisesti Siltayhteys Svartholmenin Saaristokaupunkiin Uudet kevyen liikenteen yhteydet Uudet ja parannettavat tieyhteydet Sundomissa, Kronvikissa sekä Sundomin saaristossa Satamapalvelupisteiden parantaminen Veneily- ja melontareittien parantaminen ja pysähdyspaikkojen kehittäminen/lisääminen Tieyhteystarpeiden selvittäminen reservialueella ja mm. Garröreniin Palvelut ja elinkeinot Toimenpide Kronvikin ja Sundomin palveluiden kehittäminen Gerby-Västervikin saariston palvelujen kehittäminen Liikkuvien ja kiertävien palvelujen kehittäminen (palveluverkkosuunnitelma) Matkailupalveluiden kehittäminen Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen Yritystoiminnan edistäminen saaristoalueella Uusiutuvien energiamuotojen (aurinko-, aaltoenergia ym.) kehittäminen Sisällön kuvaus Gerby-Västervikin ja Sundomin saariston saavutettavuuden kehittäminen. Saaristoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan paljon investointeja. Edellyttää sitoutumista valintojen ja päätöksenteon kautta. Tiestön rakentaminen Svartholmeniin. Reservialueen tieyhteyksiä kehitetään pysyvän asumisen lisääntyessä keskeisillä alueille vaiheittain Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen ja uudet rengasreitit ja virkistysyhteydet mm. Sundomin Kronvikiin, Sundomin saaristoon sekä Gerby-Västervikin saaristoon (Svartoholmenin rengasreitti) Jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteydet ja uudet rengasyhdeydet ja ulkoilureitet mm Kronvikiin Sundomissa, Sundomiin ja Gerby-Västervikiin saaristoon. Satamapalvelupisteiden palveluvarustuksen kehittäminen, satamien ympärivuotisen toiminnan kehittäminen Veneily- ja melontareittien sekä palvelujen kehittäminen Tieyhteyksien toteuttamisen tarve ja mahdollisuudet selvitetään (luontoarvot) Sisällön kuvaus Kronvikin, Kantenin ja Sundomin saariston kehittyminen luo kysyntää palveluiden kehittämiselle erityisesti Kronvikissä ja Sundomissa (kaupanpalvelut, julkisia palveluita) Västervikin palvelujen saavutettavuutta kehitetään uusilla tieyhteyksillä. Palvelujen kehittyminen riippuu merkittävästi reservialueen toteutumisesta Kevyet peruspalvelut uusille kyläalueille sekä liikkuvien ja kiertävien palvelujen kehittäminen Matkailupalveluiden kehittämisellä saadaan saaristoon lisää työpaikkoja. Matkailuun pyritään luomaan ympärivuotisia työpaikkoja Nopeat tietoliikenneyhteydet edesauttavat uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntyä sekä parantavat etätyömahdollisuuksia Saariston luontoon ja sen luontaisiin elinkeinoihin (kalastus, merenkulku, veneily, melonta ym.) perustuvan uuden yritystoiminnan kehittäminen Uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen uusiutuvan energiantuotannon ympärille Matkailu ja virkistys Toimenpide Vaasan kaupungin matkailustrategian (2008) päivittäminen ja matkailun MasterPlan (maankäytön näkökulma) (2013/2014) Vaasan saariston matkailun (ja virkistyksen) Master Plan 2030 (2013/2014) Sundomin saariston matkailukapasiteetin kasvattaminen sekä luontomatkailun kehittäminen Melontamatkailun kehittäminen ja markkinointi Garrörenin satamapalvelupisteen kehittäminen Sisällön kuvaus Matkailun kehittämisstrategian päivittäminen. Matkailun vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen huomioiden maankäytön kehittämishankkeet (mm. Tulevaisuuden saaristo, Vaasan keskustastrategia) Vaasan saariston matkailun kokonaisvaltainen pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelma: yrittäjien verkostoituminen, ympärivuotisuus, kestävä matkailu, pyöräily, melominen, satamat, tapahtumat, uudet matkailutuotteet ja konseptit jne. Virkistysalueiden ja matkailupalveluiden kehittäminen mm. Vaasan kaupungin omistamissa saarissa. Työn kytkeminen Vaasan matkailustrategiaan Sundomin saariston kaavoituksessa varataan alueita vuokramökkien rakentamiseen, veneilytukikohdan ja ravintolapalveluiden rakentamiseen. Luontomatkailun kehittäminen. Työn kytkeminen saariston matkailun Master Planiin Melontamatkailun kehittäminen niin, että Vaasan saaristo voi profiloitua kansainvälisesti tunnettuna melontakohteena Selvitetään alueen luontoarvot ja niiden vaikutus satamapalvelupisteen kehittämiseen. Myös alueen tieyhteyden toteuttamisen tarve ja mahdollisuudet selvitetään

32 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 32 Vaasan tulevaisuuden saariston suunnitelman toteutumista on hyvä seurata sekä päivittää säännöllisesti. Seurantaa toteutetaan yksiselitteisillä indikaattoreilla, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattoreilla arvioidaan suunnitelma toteutumista sekä sille asetettuja tavoitteita. Keskeisin osa Vaasan saariston suunnitelman seurantaa ovat suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen. Seurantaindikaattoreita voivat olla esimerkiksi seuraavat: Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen ja sen vaikutukset erityisesti asumiseen ja maankäyttöön Yhdyskuntarakenteen muutoksien seuraaminen yleisindikaattoreilla: tilasto- ja paikkatietotarkastelut, yhdyskuntaseurantajärjestelmän (YKR) hyödyntäminen (tai esim. rakennus- ja huoneistorekisteri RHR), kaavoitustarkastelut Hyvinvointi-indikaattorit: Asukastyytyväisyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, jatkuvan palautteen systemaattinen kerääminen ja huomiointi, kesäasukkaat Ympäristöindikaattorit: energian kulutus, kasvihuonepäästöt, liikenne, kestävä kehitys Yleisindikaattoreita ovat mm. (tilasto- ja paikkatietotarkastelut): Asukasluku, ikärakenne, myönnetyt rakennusluvat ja talotyyppijakauma, loma- ja muu vapaa-ajan asuminen, toimipaikkojen/yritysten lukumäärä ja toimialajakauma, matkailun kehitys (matkailutulo, yöpymisten määrä, käyttöasteet), työpaikkojen lukumäärä ja toimialajakauma Kuva 22. Asemankaava-alueiden kehitys.

33 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd LÄHTEET Anna-Kaisa Aalto (2008). Vaasan Sundomin saariston maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu Johanna Jylhä (2007). Gerby-Västervikin saariston Maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu Merenkurkun maailmanperintöalueen maankäyttötyöryhmän aineistoja Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma, Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja C 58 Pohjanmaan liitto (2010). Maakuntakaava Vaasan kaupunki (2011). Maapolittiinen ohjelma. Vaasan kaupunkisuunnittelu (2010).Vaasa - kulttuuriympäristöselvitys

34 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd LIITTEET Liite 1. Palvelukartta / servicekarta Liite 2. Lähtökohtia viheraluejärjestelmälle / Utgångpunkter för grönområde system Liite 3. Lähtökohtia viheraluejärjestelmälle II / Utgångpunkter för grönområde system II Liite 4. Liikenteen nykytila / Trafikens nuläge Liite 5. Ympäristöarvot / Naturvård Liite 6. Rakennettavuus / Byggbarhet Liite 7. Maaperä / Jordmån Liite 8. Suunnitelman vaikutuksetn vesihuoltoon ja liikenteeseen / Liite 9. Alkuperäinen maankäyttösuunnitelma (maksimisuunnitelma) Liite 10. Maankäyttösuunnitelmakuvat a3-koossa

35 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 35 Liite 1.

36 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 36 Liite 2.

37 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 37 Liite 3.

38 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 38 Liite 4.

39 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 39 Liite 5. (Merenkurkun maailmanperintöalueen maankäyttötyöryhmän aineistoja)

40 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 40 Liite 6. Lähde: Johanna Jylhä (2007). Gerby-Västervikin saariston Maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu Lähde: Anna-Kaisa Aalto (2008). Vaasan Sundomin saariston maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu

41 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 41 Liite 7. Lähde: Johanna Jylhä (2007). Gerby-Västervikin saariston Maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu Lähde: Anna-Kaisa Aalto (2008). Vaasan Sundomin saariston maisemarakenneselvitys. Vaasan kaupunkisuunnittelu Lähtökohta-aineistojen perusteella luotu synteesikartta.

42 V aasa n ka u pun ki: Tulev ais uuden sa aris to / Vasa s tad: F ramtiden s s kä rgå rd 42 Liite 8. Vesihuollon ja liikenteen kustannusarviot on toteutettu alkuperäiselle suunnitelmalle (maksimisuunnitelma), jossa osa Vihreäsaaristosta on Saaristokaupunkia ja pohjoinen vihreäsaariston muilta osin tiivistyvää ja osin vakituiseksi muuttuvaa loma-asumisen aluetta hyvän saavitettavuuden alueilla. Liiteenä 9 on esitetty alkuperäinen Tulevaisuuden saaristo maankäyttösuunnitelma, jota mitoitukseltaan kevällä 2013 pienennetty (huom Saaristokaupunki ja Vihreäsaaristo)