Opiskelijoiden ja avainohjaajien kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelu- ja uraryhmissä lukuvuonna

Transkriptio

1 Opiskelijoiden ja avainohjaajien kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelu- ja uraryhmissä lukuvuonna Jenni Kaisto, Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut 1

2 Sisältö Johdanto... 3 OSA I. Opiskelijoiden kokemukset Tietoa opiskelijoiden aineistosta Vastaajat Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä Sosiaalisen median käyttö ryhmässä Sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia ja haasteita... 5 OSA 2. Ohjaajien kokemukset Tietoa aineistosta ja raportista Vastaajat Käytetyt sosiaalisen median sovellukset Havainnot ryhmän toiminnasta sosiaalisessa mediassa Harjoitukset Toimivat harjoitukset Ei välttämättä niin toimivat harjoitukset...15 OSA 3. Yhteenveto Yhteenveto

3 Johdanto Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeen tavoitteena on kehittää vertaistukeen perustuvia opiskelu- ja uraryhmämalleja tukemaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä ja työelämään siirtymistä. Yhtenä tavoitteena on myös selvittää sosiaalisen median (esimerkiksi Ningyhteisösovelluksen, Facebookin tai Wikispaces-sivuston) hyödyntämisen mahdollisuuksia ryhmäohjauksen tukena. Tämä selvitys kuvaa opiskelijoiden ja avainohjaajien kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelu- ja uraryhmissä lukuvuonna OSA I. Opiskelijoiden kokemukset 1. Tietoa opiskelijoiden aineistosta Opiskelijoiden aineiston kokosi lukuvuoden aikana Oulun yliopiston koulutusteknologian perusopintojen projektiopintoihin (6op) osallistunut viiden hengen opiskelijaryhmä. Valttihankkeen opiskelu- ja uraryhmiin osallistuneille opiskelijoille lähetetty kyselylomake on tehty opiskelijaryhmän ja Valtti-hankkeen toimijoiden välisenä yhteistyönä. Kyselylomake toteutettiin Google Docs:ia hyödyntäen. Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoiden kokemuksia sovelluksen toimivuudesta ryhmässä, näkemyksiä siitä, miten sovellusta ryhmässä käytettiin ja miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää ryhmän toiminnan tukena. Analyysin opiskelijoiden aineistosta teki Valtti-hankkeen projektisuunnittelija Jenni Kaisto. 2. Vastaajat Kyselyssä selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä Valtti-hankkeen järjestämissä opiskelu- ja uraryhmissä. Kysely lähetettiin 96 opiskelijalle. Vastaajia oli yhteensä 37 (28 yliopisto-opiskelijaa ja 9 ammattikorkeakouluopiskelijaa) ja vastausprosentti oli 38,5 %. Kuviossa 1 on eritelty vastaajat korkeakouluittain ja opiskelu- ja uraryhmittäin. 3

4 Yliopisto AMK Oma osaaminen ja urasuunnittelu (Oamk) Oivalluksia opinnäytetyöhön (Oamk) Opinnäytetyö Valmhiksi (Ramk) Oivalla osaamisesi uskalla uralle (OY) Opinnäytetyö ojennukseen (OY) Gradu ojennukseen (LaY) Itsetuntemus- ja uraryhmä (VaY) Opinnäytetyöryhmä (VaY) Valttia työelämään (OY) Otetta opintoihin (LaY) Kuvio 1. Vastanneet opiskelijat korkeakouluittain ja opiskelu- ja uraryhmittäin (N=37). 3. Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä 3.1 Sosiaalisen median käyttö ryhmässä Sosiaalista mediaa käytettiin opiskelijoiden mukaan opiskelu- ja uraryhmässä etenkin harjoitusten tekemiseen ja palauttamiseen, tiedotuskanavana, keskustelualueena ja materiaalipankkina (ks. kuvio 2). Muutamat opiskelijat kokivat, että sosiaalista mediaa ei oikeastaan käytetty lainkaan ryhmässä. Sovellus esiteltiin, mutta ryhmän toiminnassa sovellusta ei kuitenkaan hyödynnetty tai opiskelijoille kerrottiin mahdollisuudesta kirjoittaa tai keskustella alustalla, mutta asiaa ei edistetty tämän enempää. Opiskelijoiden mukaan sosiaalista mediaa hyödynnettiin myös jonkin verran chattailyyn. 4

5 Harjoitusten tekemiseen/palautukseen Tiedotuskanavana Keskustelualueena 12 Materiaalipankkina 10 Sovellus esiteltiin, mutta sitä ei oikeastaan käytetty 6 Chattailyyn Kuvio 2. Opiskelijoiden näkemys sosiaalisen median käytöstä opiskelu- ja uraryhmässä (N=37). 3.2 Sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia ja haasteita Kokemukset sosiaalisesta mediasta ryhmän toiminnan tukena Tiedusteltaessa opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median hyödynnettävyydestä opiskelu- ja uraryhmässä 13 % opiskelijoista koki ryhmässä käytetyn sovelluksen tukevan ryhmän toimintaa erittäin hyvin, yli puolet (57 %) koki sovelluksen tukevan toimintaa hyvin ja noin kolmasosa (29 %) koki sovelluksen tukevan ryhmän toimintaa kohtalaisesti tai huonosti. Melkein kaikki (95 %) opiskelijat kokivat, että sosiaalista mediaa kannattaa käyttää ryhmäohjauksessa. Vain harvat opiskelijat kokivat (5 %), että sosiaalinen media soveltuu ryhmäohjaukseen huonosti Sosiaalisen median mahdollisuuksia Kuvioon 3 on koottu opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median käytön mahdollisuuksista ja haasteista. Opiskelijat kokivat sosiaalisen median hyvänä puolena mahdollisuuden vuorovaikutukseen, kommentointiin ja ajatusten jakamiseen. He kokivat kommentointimahdollisuuden ja sosiaalisen median avoimuuden etuna, joka ryhmäytti, tarjosi vertaistukea ja antoi mahdollisuuden kommentointiin ja toisten mielipiteiden ja tuotosten näkemiseen. Opiskelijat myös kokivat, että sosiaalisen median käytön kautta ryhmäläisistä muodostui enemmän ystäviä kuin opiskelukavereita. Erinäisten tehtävien julkaiseminen nettiympäristössä on minusta hieno työtapa, muiden ryhmäläisten on helppo käydä kommentoimassa toisten tekstejä. 5

6 Haasteita Mahdollisuuksia Blogien/chatin kautta hahmottuu paremmin ryhmän ihmisten välinen vuorovaikutussuhde ja tuttuuden tunne tuo turvallisuutta, kun on esim. epävarma gradustaan ja sen tuomista paineista. Vuorovaikutteisuus & kommentointimahdollisuus Helppo käyttää, kiva uusi vaihtoehto Asioiden nopea päivitys & asiat yhdessä paikassa Ajasta & paikasta riippumaton Ei osannut/tottunut käyttämään Keskustelun aktivointi tärkeää Ryhmähengen luonti & kaikkien sitoutuminen tärkeää Ei käytetty kunnolla/käytön tavoite ei kirkas Tapaamiset kasvotusten enemmin kuin sos.mediassa Kuvio 3. Opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisen median käytön mahdollisuuksista ja haasteista (N=37). Sosiaalinen media koettiin uudeksi kivaksi vaihtoehtoehdoksi korkeakoulujen olemassa olevien sovellusten rinnalla. Sosiaalisen median käyttö koettiin positiivisena, sillä opiskelijat hyödynsivät sosiaalisen median sovelluksia arjessaan. Opiskelijat myös kokivat sosiaalisen median sovellusten olevan helppokäyttöisiä ja niiden käyttöönoton olevan helppoa. Hyviksi puoliksi koettiin myös saatavuus, ajasta ja paikasta riippumattomuus ja nopea päivitettävyys. Opiskelijat kokivat positiivisena asiana sen, että ryhmä pystyi kokoontumaan esimerkiksi chatin välityksellä, jolloin koko ryhmän ei tarvinnut tavata samassa paikassa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään jo nyt opiskelijoiden välisessä yhteydenpidossa niin paljon, että onhan se kätevää, jos kouluasiat voisi hoitaa saman sovelluksen kanssa. Sovelluksen käyttö ei vaadi ihmisten välitöntä läsnäoloa joka hetki, jokainen saa luoda tiedon itselleen sopivaan aikaan. Edelleen opiskelijat pitivät hyvänä asiana sitä, että kaikki ryhmään kuuluvat asiat oli koottu sovellukseen. Sovellus toimi niin materiaalipankkina kuin ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana. Opiskelijat toivoivatkin, että sovellus olisi avoin myös ryhmän päättymisen jälkeen, jotta informaatio ja tie- 6

7 to olisivat myöhemmin helposti opiskelijan käytettävissä. Sovellus oli hyvä, koska sieltä löytyivät kaikki ryhmässä käydyt asiat ja hyödyllisiä linkkejä Sosiaalisen median haasteita Suurimmaksi haasteeksi sosiaalisen median käytössä nousi opiskelijoiden tottumattomuus sosiaalisen median käyttöön, ainakin opiskelukontekstissa (ks. kuvio 3). Kokemukset olivat kuitenkin kahtalaiset: Toisaalta toivottiin, että opiskeluun liittyvissä asioissa käytettäisiin sosiaalista mediaa. Toisaalta toivottiin, että opiskeluun liittyvissä asioissa käytettäisiin korkeakoulussa jo käytössä olevia alustoja, kuten Moodlea tai Optimaa. Opiskelijat kokivat olemassa olevien sovellusten kuuluvan opiskeluun ja olevan selkeämpiä ja helpompia käyttää kuin sosiaalisen median sovellukset. Itse olisin pitänyt Moodlen käyttöä parempana, sillä se tulee automaattisesti osana opintoja. Opiskelijoita mietitytti etenkin sosiaalisen median avoimuus. He eivät olleet tottuneet siihen, että muut ryhmäläiset tai mahdollisesti joku ryhmän ulkopuolinen näkisi heidän tuotoksensa. Opiskelijat eivät myöskään välttämättä tahtoneet yhdistää arjessa käyttämiään sovelluksia opiskeluun. Keskusteluympäristön tulisi olla sellainen, että sinne voisi vapaasti kirjoittaa omalla nimellä, eikä tarvitsisi miettiä sitä, käykö joku ulkopuolinen lukemassa meidän keskusteluja vai ei. Huah, toivoisin, ettei sitä [Facobookia] käytettäisi niin paljon. :-D Edelleen kaikille opiskelijoille ei ollut selvää, miten sosiaalista mediaa käytetään ja mitä sosiaalinen media käsitteenä tarkoittaa tai millaisia sovelluksia sosiaalisen median kenttään kuuluu. He toivoivat myös parempaa orientointia sovelluksen käyttöön ja perehdytystä sovelluksen käyttöönottoon. Koko sosiaalisen median sovellukset, varsinkin niihin liittyvät käsitteet ovat osin hämärän peitossa. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi opiskelijat kokivat ryhmän toimintaan liittyvät seikat: keskustelun aktivoimisen sekä ryhmähengen luomisen ja sitoutumisen sovelluksen käyttöön. Keskustelut koet- 7

8 tiin hedelmällisinä ja keskustelujen vähäisyyttä ja sitoutumattomuutta keskusteluun harmiteltiin. Opiskelijat toivoivat, että koko ryhmä (niin vertaisopiskelijat kuin ohjaaja) sitoutuisi sovelluksen käyttöön ja ryhmässä sovittaisiin pelisäännöt siitä, miten sovellusta käytetään ja millaista osallistumista koko ryhmältä edellytetään. Opiskelijat ehdottivatkin, että ryhmältä edellytettäisiin säännöllisempää kommentointia ja oman tilanteen päivittämistä. Wiki toimi hyvin ryhmässämme aina kun saimme jonkin tehtävän. Kukaan ei kuitenkaan kirjoittanut mielipiteitään tai tuntemuksiaan sinne vapaaehtoisesti. [ ] Oma-aloitteista kommunikointia tulisi painottaa ryhmässä, jotta sovellusta ei käyttäisi vain silloin, kun on pakko. Muutamat opiskelijat kokivat, että sosiaalista mediaa ei käytetty ryhmän toiminnan tukena eikä sovelluksen käyttötarkoitusta kerrottu selvästi. Opiskelijat toivoivat, että sovellusta olisi käytetty, koska se oli otettu ryhmän käyttöön. He myös toivoivat, että sovellusta olisi käytetty etenkin keskusteluihin sekä harjoitusten ja ryhmässä käytävien asioiden pohdintaan. Alku vaikutti lupaavalta, mutta sovelluksen käyttö kuivui kasaan. Edes ryhmän ohjaaja ei enää käynyt läpi lähitapaamisten antia tai tulevien tapaamisten etätehtäviä. Sovellusta ei oikein käytetty. Muutama viesti Wikiin tuli ja siinä se sitten oli. Olisin toivonut enemmän käyttöä sille. Muutama opiskelija pyrki oma-aloitteisesti viemään omaa toimintaansa ja omaa osaamistaan eteenpäin sovelluksen keinoin. He toivoivat ryhmän kommentteja heidän tekemälleen työlle ja toivoivat, että jatkossa sovelluksia hyödynnettäisiin opiskelijoiden oman ajattelun avartamisessa ja opiskelu- ja uramahdollisuuksien pohdinnassa. [Sovelluksen] ei välttämättä tarvitse olla opiskelun tehostamista varten vaan jotta itse tuntisi paremmin omat työaikansa jne. Kirjoittelin omaan blogiin tuntemuksia ryhmästä ja siihen liittyvistä keskusteluista. Tällä pyrin saamaan [ ] kommenttia pohdintoihin. 8

9 Muutamat opiskelijat korostivat kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä sosiaalisen median rinnalla, mutta kokivat sosiaalisen median olevan kuitenkin hyvä lisä ryhmän toiminnassa. Mun mielestä Ning on hyvä lisä ryhmään. Se ei voi korvata livetapaamisia, mutta [ ] tällainen sovellus tukee ryhmän toimintaa. Tehokkaampana koen oikeat tapaamiset kuin sos.median. 9

10 OSA 2. Ohjaajien kokemukset 4. Tietoa aineistosta ja raportista Aineisto koostuu avainohjaajilta touko-kesäkuussa 2010 kootusta opiskelu- ja uraryhmäohjausta kartoittavan kyselyn tuloksista. Aineiston kokosivat Valtti-hankkeen projektisuunnittelija Jenni Kaisto ja projektipäällikkö Kaisa Karhu. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja siinä tiedusteltiin avainohjaajien kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä ryhmäohjauksessa, havaintoja opiskelijoiden toiminnasta sosiaalisen median ympäristössä ja käytetyistä tehtävistä. Analyysin teki ja tämän raportin kirjoitti projektisuunnittelija Jenni Kaisto. 5. Vastaajat Kyselyyn vastasi 7 avainohjaajaa ja 1 hankkeen vs. projektisuunnittelija, joka ohjasi opiskelu- ja uraryhmiä lukuvuonna Käytetyt sosiaalisen median sovellukset Taulukkoon 1 (seuraavalla sivulla) on koottu lukuvuoden opiskelu- ja uraryhmissä käytetyt sosiaalisen median sovellukset. 10

11 Taulukko 1. Luk Korkeakoulu Opiskelu - ja uraryhmä Sovellus OAMK OY VAMK LaY VaY RAMK Oivalluksia opinnäytetyöhön ( 2 ryhmää) Oma osaaminen ja urasuunnittelu ( 2 ryhmää) Arjenhallinta - opintoryhmä Oivalla osaamisesi, uskalla uralle (2 ryhmää) Opinnäytetyö ojennukseen, grapparyhmä Valttia työelämään (maantieteen opiskelijoille) Valttikiri opinnäytetyö etenemään Valttikiri - opinnot etenemään Valttiura - kohti unelmien työpaikkaa Good Move - vinkkejä muutokseen Valttikiri - opinnäytetyö etenemään Otetta opintoihin ja uralle Gradu ojennukseen Opinnäytetyöryhmä Humanistien itsetuntemus - ja uraryhmä Rykäsyryhmä Ura - ja opiskeluryhmä Opinnäytetyö Valmhiksi Opiskelut ja urasuunnitelmat valmhiksi - ryhmä Ura - ja opiskeluryhmä Valtti - pilottiryhmä Blogi Blogi - Wiki Ning Ning Ning Qaiku, Wiki Ning Moodle, Qaiku Qaiku, Wiki, Wiki Wiki - Facebook Wiki Ning Wiki Wiki Ning - 7. Havainnot ryhmän toiminnasta sosiaalisessa mediassa Ohjaajista kokivat, että sosiaalisen median sovellus tai ryhmä ei toiminut avainohjaajan suunnittelemalla tai toivotulla tavalla. Ohjaajat ja opiskelijat olivat kyllä kiinnostuneita ja innostuneita sosiaalisen median käytöstä ryhmän alkaessa, mutta kiinnostus ja innostus käyttöä kohtaan niin opiskelijoilla kuin ohjaajillakin hiipua ryhmien edetessä (ks. kuvio 4). Opiskelijat myös hyödynsivät sosiaalista mediaa vaihtelevasti, tosin ohjaajat eivät edellyttäneet opiskelijoilta sosiaalisen median hyödyntämistä. Kuollutta. Siellä käytiin mutta ei tehty mitään. Osallistumisaktiivisuus 0 - käytiin kyllä kurkkaamassa. 11

12 Osa ryhmistä kävi hakemassa tietoa ja tehtäviä wikistä, mutta osa ei. Yksi ohjaaja kertoikin, että hän oli saanut opiskelijalta ehdotuksen ja/toiveen siitä, että opiskelijoilta edellytettäisiin sosiaalista median käyttöä ja harjoitusten tekemistä. Palautteessa opiskelija, joka oli ollut aktiivinen sos.median käyttäjä, ehdotti että kaikki velvoitettaisiin kirjoittamaan jotakin tehtäviin, vaikkapa "en ehtinyt". Osallistuminen hiipui loppua kohti/ei toiminut toivotulla tavalla 14 Ohjaajan ohjauksen ja ohjausosaamisen tärkeys 6 Kasvokkaisia tapaamisia tiheästi 4 Opiskelijoiden oletettiin olevan oma-aloitteisia 2 Opiskelija ei tottunut käyttämään sos.mediaa Kuvio 4. Avainohjaajien havaintoja sosiaalisen median hyödyntämisestä. Suurimmaksi haasteeksi avainohjaajat nostivat ohjaajan oman osaamisen taidon ja tiedon käyttää sovellusta sekä ohjata ja suunnitella toimintaa sosiaalisessa mediassa. Osaamista edellytettiin esimerkiksi tehtävänannon muotoilemisessa ja rajauksessa sekä opiskelijoiden kannustamisessa ja innostamisessa kirjoittamaan, kommentoimaan ja käyttämään sosiaalista mediaa. Myös ryhmäytyminen ja luottamuksen syntyminen ryhmäläisten välille nostettiin esiin.... johtui enemmän minusta kuin opiskelijoista ;) Olivat aika aktiivisia silloin, kun tehtävä oli selkeästi määritelty ja tehtävä oli tarpeeksi "helppo". Myös omaan elämään liittyvistä asioita kirjoitettiin, kun tehtävänanto oli selkeä. 12

13 Ryhmä toimi siellä, kävi keskustelemassa ja osa teki välitehtäviä siellä. Chattiin osallistuttiin kiitettävästi, jos ei muuten, niin kävivät moikkaamassa. Vertaistuki näkyi myös Ningissä. Luulen, että hyvä f2f-ryhmäytyminen saatiin siirrettyä myös Ningiin, ei ehkä olisi toiminut niin hyvin pelkkänä verkkoryhmänä. Ohjaajan oma innostus ja kiinnostus sosiaalista mediaa kohtaan sekä verkko-ohjauskokemus kuvastuivat sosiaalisen median hyödyntämisessä niin ohjaajalle itselleen kuin opiskelijoille. Parhaimmillaan avainohjaajien kokemukset olivat positiivisia ja ohjaustyön tuloksena sosiaalisen median käytön kokemukset palkitsevia. Ryhmän edetessä ohjaajan rooli on keskiössä. Jos en kysynyt ja kannustanut, vain tehtävät tehtiin. Kommentoivat toistensa tuotoksia hyvin, vahvisti vertaistukea ja lisäsi käsitystä toisten tilanteesta. Helppo keino pitää yhteyttä. Kirjallinen tuottaminen antaa mahdollisuuden miettiä asioita, työstää omaan tahtiin, helpottaa myös kommentointia. Yhdeksi syyksi sosiaalisen median huonohkoihin käyttökokemuksiin ohjaajat nostivat sen, että ryhmät kokoontuivat kohtalaisen usein kasvotusten, jolloin tarvetta verkkovuorovaikutukseen ei ollut. Ohjaajat myös kokivat, että ryhmän vuorovaikutus ja dynamiikka toimivat hyvin kasvokkaisissa tapaamisissa, mutta eivät verkossa. Edelleen muutamat ohjaajat edellyttivät/ajattelivat opiskelijoiden toimivan verkossa oma-aloitteisesti, mutta tämä ei käytännössä toiminut lainkaan. Ilmoitin, että wiki on käytössä ja saavat oman tarpeen/kiinnostuksen mukaan käyttää ja toimia tapaamisten välillä. Ei käynnistynyt käytännössä ollenkaan. En muistutellut enkä aktivoinut. Ei tehtävän palautuksia eikä aloitettuja keskusteluja. Lisäksi muutama ohjaaja nosti esiin, että opiskelijat eivät olleet tottuneet käyttämään sosiaalista mediaa. Opiskelijoita mietitytti sosiaalisen median avoimuus ja julkisuus. 8. Harjoitukset 8.1 Toimivat harjoitukset Kirjoitus- ja pohdintatehtävät ja tarinat toimivat verkossa hyvin. Esimerkiksi uratarina, Miksi nimi nimi opiskelee tehtävä, Kuvaa jumisi tehtävä, syntymäpäiväkirjoitus, motivaatiotehtävä ja esittäy- 13

14 tymistehtävä olivat toimivia harjoituksia. Tällaiset harjoitukset tutustuttivat opiskelijat toisiinsa, ryhmäyttivät opiskelijat ja opiskelijat pystyivät hahmottamaan paremmin oman ja toisten tilanteen. Tehtävien kautta opiskelijat pystyivät antamaan vertaistukea ja saivat kokemuksen, että muut ovat samassa tilanteessa. Motivaatio-tehtävä, jossa mietittiin opiskelun motivaatiota monesta näkökulmasta, pani opiskelijat miettimään ja tekemään samalla konkreettisen suunnitelman opintojakson suorittamiseksi. Toiseksi ohjaavat ja aktivoivat kysymykset toimivat hyvin. Kysymykset olivat joko 1) opiskeluun ja/tai työelämään liittyviä kysymyksiä tai 2) kuulumisten kyselyä tai 3) ryhmän toimintaan ja pelisääntöihin liittyviä kysymyksiä. Yksi ohjaaja koki chat:n hyväksi kanavaksi. Kysymykset toimivat esim. Mitä ajatuksia valmistuminen herättää? Tein jokaiseen välitehtävään liittyvän keskustelunavauksen, johon [opiskelijat] kävivät hyvin vastaamassa ja osallistumassa. Kolmanneksi muutamat ohjaajat kokivat, että sosiaalista mediaa kannattaa käyttää yleisiin keskusteluihin ja tiedonjakoon ja ryhmän toiminta ja tehtävien teko kannatta keskittää kasvokkaisiin tapaamisiin. Sosiaaliseen mediaan ja ryhmän jäseniin tutustuttaminen voidaan toteuttaa myös seuraavasti: Ennen ensimmäistä tapaamista oli ympäristö valmis, ja lähetin opiskelijoille kutsun sinne rekisteröitymään, suunnittelemaan pelisääntöjä sekä vastaamaan alkukyselyyn. Tämä oli hyvä ratkaisu - ympäristö oli jo alussa tuttu ja pystyin kysymään, tarvitsevatko siihen koulutusta, samoin olivat jo etukäteen orientoituneet ryhmään sääntöjen miettimisen ja alkukyselyn kautta.? Opiskelijoiden osallistaminen koettiin tärkeäksi. Yksi avainohjaaja suunnitteli, että sosiaalista mediaa voisi käyttää esimerkiksi seuraavasti: Ehkä tulevan ryhmäkerran suunnittelu yhdessä opiskelijoiden kanssa voisi saada heidät aktivoitumaan... 14

15 8.2 Ei välttämättä niin toimivat harjoitukset Itsetuntemukseen ja omaan osaamiseen liittyvät tehtävät eivät toimineet. Myöskään opintosuunnitelman tekeminen ei onnistunut. Opiskelijat vierastivat ajatusta, että muut ryhmäläiset näkisivät heidän ajatuksensa. He eivät myöskään osanneet kuvata omaa osaamistaan tai itseään. Kommentointia ja keskustelua olisi myös kaivattu enemmän. Ohjaajat toivatkin esiin, että tämänkaltaiset tehtävät ja keskustelujen virittäminen edellyttäisivät ohjaajalta parempaa ohjeistusta ja tukea kirjoittamiseen. Kirjoittajan blokkeja oli tarkoitus avata blogissa enemmän, ei onnistunut. Ehkä liian herkkä aihe tehtäväksi. Toisten tekstien kommentointia ei juuri ollut, joten sitä olisi voinut olla enemmän. 15

16 OSA 3. Yhteenveto 9. Yhteenveto Opiskelijat kokivat sosiaalisen median soveltuvan opiskelu- ja uraryhmäohjaukseen hyvin ja he asennoituivat myönteisesti sosiaalisen median käyttöön opiskelu- ja uraryhmässä, mutta he eivät kokeneet sosiaalisen median palvelevan ryhmän toimintaa kovin hyvin. Opiskelijoille oli osin epäselvää, miksi ja miten sosiaalista mediaa käytettiin ja he olisivat toivoneet sovelluksen aktiivisempaa käyttöä. Opiskelijoiden omaehtoinen toiminta ei vie ryhmän toimintaa eteenpäin. Ohjaajien havainnot sosiaalisen median hyödyntämisestä eivät olleet kovin positiivisia, tosin hyviä ja kannustavia kokemuksiakin oli. Sosiaalisen median käyttö koettiin haasteelliseksi eikä sen koettu palvelevan ryhmän toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä voi johtua useasta tekijästä. Ensimmäiseksi sosiaalisen median hyödyntäminen oli ohjaajille uusi ohjauksen väline. Ohjaajat myös ohjasivat opiskelu- ja uraryhmiä ensimmäistä kertaa. Sosiaalisen median tekninen käyttö ja pedagoginen käyttö on haastavaa. Lukuvuoden ohjauskokemusten jälkeen ohjaajat ovat yhtä kokemusta rikkaampia ja he ovat saaneet tietoa ja osaamista, jota voi hyödyntää uusien ryhmien ohjaamisessa. Toiseksi lukuvuonna ohjauksessa kaikki tai osa kokeilluista sosiaalisen median sovelluksista ei palvellut ohjausta toivotulla tavalla. Muut sosiaalisen median välineet voivat kuitenkin tukea ohjausta ja ne voivat tarjota uusia ohjausmahdollisuuksia. Myös toisenlaiset harjoitukset ja toimintatavat voisivat toimia jo kokeilluissa sovelluksissa. Kolmanneksi nyt sosiaalista mediaa hyödynnettiin lähinnä materiaalipankkina ja tiedottamisvälineenä eikä sen käytölle ollut välttämättä määritelty funktiota (sovelluksen käyttö oli esimerkiksi vapaaehtoista). Tämänkaltaiset asiat voivat johtaa niin opiskelijoiden kuin ohjaajien kokemukseen siitä, ettei sovelluksen käyttöä koeta tarkoituksenmukaiseksi. Sosiaalisen median potentiaalina on etenkin vuorovaikutteisuus ja yhteydenpito. Olisikin hyvä pohtia, kuinka ylläpitää ja kannustaa vuorovaikutteisuuteen ja vastavuoroisuuteen. Ja miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää lisäämään ryhmän avoimuutta, vuorovaikutteisuutta ja ryhmän jäsenten välistä vertaistukea. Sosiaalinen media oli niin ohjaajille kuin opiskelijoille uusi. Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttääkin kaikilta tottumista vuorovaikutteisempaan ja itseohjautuvampaan toimintaan sekä rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja. Sosiaalinen median nostaa haasteeksi myös keskeneräisyyden sietämisen, niin sovelluksen teknisessä käytössä kuin keskeneräisten ajatusten ja tuotosten esittämisessä. 16

17 Valtti-hankkeen edetessä ja tuloksena on hyvä pohtia, miksi sosiaalinen media otetaan ohjaukseen ja erityisesti miten sosiaalista mediaa hyödynnetään. Lukuvuoden aikana on saatu kallisarvoisia kokemuksia sosiaalisen median käytöstä ohjauksessa. Kokeiluja ja kokemuksia kaivataan kuitenkin lisää. 17