Mielenterveys- ja päihdetyön tilannekatsaus 2015
|
|
- Hannele Tyyne Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mielenterveys- ja päihdetyön tilannekatsaus Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Tarja Sivonen 1
2 Sisällys Johdanto 2 1 Kehittämisideat 2013 ja niiden toteutuminen vuosien vaihteessa 3 Taulukko 1: 4 Taulukko 2: Tilannekatsaus: aikuispsykiatria ja terveyskeskuspsykologi Tilannekatsaus: Lasten ja nuorten mielenterveystyö Tilannekatsaus: mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostopalvelut 9 2 Katsaus tilastoihin Kommentteja tilastoihin 22 Jatkosuunnitelmat? 24 2
3 Johdanto Mielenterveys- ja päihdestrategiassa 2012 sovittiin asioita, joita pyrittäisiin kehittämään ja viemään eteenpäin vuosien aikana. Tässä raportissa arvioidaan niiden toteutumista työntekijöitten antamien tietojen pohjalta. Taulukoissa 1 ja 2 näkyvät strategiaan kirjatut ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet, konkreettiset kehittämisideat eri ikäryhmien palveluissa sekä arvio tilanteesta vuodenvaihteessa Tilannekatsauksissa kuvataan yksityiskohtaisemmin kehittämisehdotuksiin liittyviä asioita aikuisten mielenterveyspalvelujen, lasten ja nuorten psykologipalvelujen, perheneuvolapalvelujen sekä ostopalvelujen suhteen. Mielenterveys- ja päihdestrategiassa sovittiin seurattavaksi vuosittain tiettyjä mielenterveys- ja päihdetyön tilastotietoja. Mielenterveys- ja päihdetyön avainindikaattoreista on koottu Ilomantsin ja vertailukuntien osalta vuosien tilastotiedot, jotka esitellään katsauksen loppupuolella. Tilastojen perusteella nousee erityinen huoli ilomantsilaisten nuorten mielenterveydestä ja päihteitten käytöstä. Maakunnan tasolla etenee SOTE- suunnittelu, ja valmistelussa on koko maakunnan ja Heinäveden kunnan kattava yhteinen tuotantoalue. Kunnat päättävät syksyllä 2015, lähtevätkö ne mukaan yhteiseen SOTE- kuntayhtymään. Valmistelussa on ollut yhtenä osana mukana myös maakunnallinen päihde- ja mielenterveystyö. Ilomantsi on mukana tässä kehittämistyössä. Tässä vaiheessa ei ole selvillä, miten maakunnallinen SOTE- uudistus tulisi vaikuttamaan paikallisesti, Ilomantsin kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Katsauksen liitteenä nro 1 on myös päihdefoorumissa 2013 kerättyjä henkilöstön mielipiteitä siitä, miten päihde- ja mielenterveystyötä tulisi kehittää. Lisäksi strategiassa 2012 sovittiin seurattavaksi mielenterveys- ja päihdeasioitten puheeksi ottoa asiakas- ja potilastyössä. Tästä toteutettiin seuranta helmi- maaliskuulla Seurantaan tuli työntekijöiltä niukasti vastauksia. Seurannan tuloksia on nähtävissä liitteenä lopussa nro 2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön motivoimiseksi mielenterveys- ja päihdeasioitten puheeksi ottoon ollaan järjestämässä henkilöstölle koulutusta toukokuussa
4 1 Kehittämisideat 2013 ja niiden toteutuminen vuosien vaihteessa Oheisissa taulukoissa kerrataan strategiaan kirjatut ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet sekä konkreettiset kehittämisideat eri ikäryhmien palveluissa. Arviointisarakkeessa todetaan tilanne vuodenvaihteessa kerättyjen tietojen pohjalta. Taulukko 1: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille : Aikuisten palvelut TAVOITE KEINOT ARVIOINTI a) Järjestetään itsehoitoon a) Onko jokin 1. Itsehoidon, o h j a a v a a r y h m ä m u o t o i n e n kokemusasiantunt ijuuden, r y h m ä t o i m i n t a a palvelu toteutunut vertaistuen ja sosiaalisen mielenterveys-palveluihi vuosina ? pääoman hyödyntäminen n (montako kertaa, mielenterveys- ja päihdetyössä b) J ä r j e s t e t ä ä n k o k o o n t u m is t il o j a m i e l e n t e r v e y s / o s a l l i s t u n e i t t e n asiakkaitten määrä) 4 hengen pienryhmä mielialan päihdepuolen asiakkaille itsehoitoon aloitettu vuoden c) Ohjataan asiakkaita 2014 lopulla erilaisten jo olemassa o l e v i e n b) Onko kokoontumistila r yhmä - t o imint o je n löytynyt / järjestetty? pariin (esim. kolmas Toimivaa kokoontumistilaa sektori) d) a l o i t e t a a n isommalle ryhmälle ei ole vielä tiedossa. päihde kunt o ut ujille oma-apukeskusteluryh c) Onko kaikille mä, hyödynnetään r yh m ä mu o t o is e s t a AA-toiminnan ja lait o s kunt o ut uksen osaajia e) p ä i h d e p a l v e l u j e n vaikuttavuus mittari otetaan käyttöön v tuesta kiinnostuneille asiakkaille löytynyt sopiva ryhmä? (Kysely vuoden 2015 lopulla) Kyselyä ei ole vielä toteutettu. d) ryhmää ei ole aloitettu e) mittaria ei ole otettu vielä käyttöön 2. Itsehoitomenetelmien hyödyntäminen masentuneitten asiakkaitten hoidossa H a n k i t a a n mielenter veyst yöntekijöille tuorein masennuksen Työntekijöitten arvio 2015: Missä määrin ko materiaali on ollut käytössä kohderyhmässä? 4
5 keskustelutuen (ja mahdollisen lääkityksen) lisänä 3. Konsultointikäytäntöjen arviointi peruspalvelujen ja mielent er veys/ päihde t yö n yhteistyössä 4. Puheeksi otto- malli kaikkiin ehkäiseviin palveluihin käyttöön 5. Henkilöstön osaamisen lisääminen ja varmistaminen 6. Perustetaan työryhmä ostopalveluiden ohjaukseen asiakastyöhön 7. Mielenterveys- ja p ä i h d e o n g e l m i e n ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy itsehoitoon ohjaava materiaali / kirjallisuus ja otetaan se asiakastyössä aktiiviseen käyttöön. ( m i e l e n t e r v e y d e n ensiapukoulutus 1 ja 2) Arviointi- ja suunnittelupalaverit yksiköittäin aikana. Hehko-käynneillä osa työskentelyä kotikäynneillä kiinnitetään huomiota jaetaan itsearviointilomaketta Päihde- ja mielenter veyst utkintoihin k a n n u s t e t a a n, l ä h i h o i t a j a o p i n n o i s s a syventävät opinnot mt- ja päihdetyöhön Kotihoidossa ja asumispalveluissa on mt ja päihdetiimiin nimetty vastuuhenkilö Motivoivan haastattelun koulutuksia tarpeen mukaan Kuukausittaiset kokoukset jossa käsitellään asiakkaiden kuntoutusasioita Lapset Puheeksi- koulutus aikuispsykiatrian ja päihdetyön työntekijöille Miten hyvin se on toiminut? Materiaalia on hankittu 2013 ja sitä on hyödynnetty asiakastyössä. M i e l e n t e r v e y d e n ensiapukoulutusta ei vielä ole toteutunut. Ovatko suunnittelupalaverit t o t e u t u n e e t? T i l a n n e a r v i o p a l a v e r i t yksiköittäin 2015 lopulla. Kotisairaanhoidon kanssa kehitetty yhteistyötä Yli 65- vuotiaiden mittari Henkilöstö tehnyt 3 viikon seurannan puheeksi otosta (8 vastausta), tulos liitteenä Koulutuksista pidetään kirjaa ja koulutuksiin osallistuneet toimivat yksiköittäin vastuuhenkilöinä Ei ole tällaisenaan toteutunut Kahdella perusturvan työntekijällä on päihdetyön ammattitutkinto Sosiaalitoimisto ei ole osallistunut päihdetyön koulutuksiin vuonna 2014 Johtoryhmä ei katsonut t a r p e e l l i s e k s i o s t o p a l v e l u t y ö r y h m ä n perustamista, ei ole kokoontunut 2015 toteuma huhtikuussa päihdetyö palvelujen ostot 44% psykiatrinen perhehoito ja asumispalvelut 25% mtkuntoutujien työtoiminta 23% Toteutuneet Lapset Puheeksikeskustelut Perheneuvola seuraa keskustelujen toteuttamista 5
6 omalta osaltaan Taulukko 2: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteet / konkreettiset kehittämisideat vuosille : lasten ja nuorten mielenterveystyö TAVOITE KEINOT ARVIOINTI 1. Lapsille ja nuorille sopivien Täydennyskoulutus psykologin T u t k i m u s m e n e t e l m i e n tutkimus- menetelmien avulla saatavan tiedon yhdistäminen testimenetelmien käytössä -v tammikuu: WZT-testin toimivuuden psykologin ja vertailu lähimpien masennuksen ja tulkintakoulutus (2 pv) yht eist yö - kumppa neide n k o u l u - u u p u m u k s e n varhaiseksi havaitsemiseksi ja Nuorten henkilökohtaisten interventioiden perustana ja seurantatietona auttamistyön aloittamiseksi t a v o i t t e i d e n / p r o j e k t i e n 2. Konsultatiivisen k o u l u p s y k o l o g i t y ö n lisääminen yksilötutkimusten ja yksilöinterventioiden ohella 3. Yhteistyön perustaminen terveyskeskus-psykologin ja perheneuvolan työntekijöiden kesken menetelmän kokeilu koulupsykologin työssä - tavoitekyselyn ja mieliala- ym. mittareiden tulosten vertailu (CDI, BDI, Nuorten koulu-uupumusmittari, SDQ) a) Oppilashuoltotyöryhmän y h t e i s t y ö m u o t o j e n kehittäminen ja vahvistaminen b) P e r e h t y m i n e n konsultatiivisen työn menetelmiin ja uudistuksiin P s y k o l o g i l i i t o n k o u l u p s y k o l o g i s e n toimikunnan tuottama materiaali ym. Suunnittelu yhteistyöpalavereissa (esim. kuukausittain) -työnjaon selkiyttäminen terveyskeskuspsykologin ja perheneuvolan työntekijöiden kesken -yhteistyön muotojen kehittäminen 6 Tutkimus- ja kartoitusmenetelmiä lasten ja nuorten tilanteen arvioinnissa on laajennettu Konsultatiivisen otteen lisäämisen vaikutuksen arviointi -opettajien arvio -oppilashuoltoryhmän arvio -psykologin oma arvio Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Ei vielä arviota toteutumisesta a) jakson aikana päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyömuotojen ja työnjaon toimivuutta Yhteistyö lähtenyt hyvin käyntiin, säännölliset palaverit työnjaosta b) loppuarvion pohjalta jatko-suunnittelu
7 Ei vielä tehty loppuarviota 1.1. Tilannekatsaus: aikuispsykiatria ja terveyskeskuspsykologi Mielenterveys- ja päihdestrategiaan kirjatuissa aikuisten mielenterveystyöhön liittyvissä kehittämisideoissa painottui itsehoito ja vertaistuki. Mielenterveystyöntekijöitten käyttöön hankittua itsehoitomateriaalia on jonkin verran lainattu asiakkaille, mutta esimerkiksi masennuksen itsehoidon toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin työntekijän opastusta ja ainakin harvatahtista seurantaa. Kiinnostusta ryhmämuotoiseen toimintaan kysyttiin talvella mielenterveyspalvelujen asiakaskunnalta, mutta kiinnostus oli vähäistä, ja remonttienkin takia sopivia tiloja ryhmien pitämiseen on ollut vaikea löytää. Loppuvuodesta 2014 käynnistettiin kokeiluluontoinen pienryhmä mieliala- ja ahdistusoireitten itsehoitoon liittyen terveyskeskuspsykologin ohjaamana. Mielenterveysja päihdepalvelujen asiakkaita on pyritty ohjaamaan ja kannustamaan olemassa olevaan ryhmämuotoiseen toimintaan (kuten kuntosaliryhmään mielenterveyskuntoutujille, tiistaikerhoon, Ilo ry:n piiriin, AA-kerhoon ja Omaiset Mielenterveystyön Tukena - yhdistyksen toimintaan). Kunnan hoito- ja auttamistyötä tekeville työntekijöille toteutettiin syksyllä 2014 terveyskeskuspsykologin toimesta kaksi samansisältöistä luentoa myötätuntouupumuksesta. Suunnitteilla on ollut myös stressinhallintaan ja työssä jaksamiseen liittyvän tuen järjestämistä työntekijöille, mutta ryhmätilojen ja ohjaajan aikaresurssien puute on toistaiseksi ehkäissyt näitten suunnitelmien toteuttamista. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen vuoden 2014 aikana on vaikuttanut osaltaan myös mielenterveystyöntekijöitten kannalta epäonnistunut työnohjausratkaisu. Asiantuntevan ammatillisen työnohjauksen puuttuminen on aiheuttanut lisääntyvää tarvetta ohjata moniongelmaiset ja vaativat potilastapaukset erikoissairaanhoitoon. Mielenterveystyöntekijät ovat lisänneet yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa; yhteistyöpalavereja toteutettiin keväällä 2014, ja kotisairaanhoito pyytää tarvittaessa psykiatrisia sairaanhoitajia mukaan tiimipalavereihin. Yhteistyön kehittäminen terveyskeskuksen osastojen kanssa on kesken, eikä siihen 7
8 syksyllä 2014 koettu olevan resursseja akuutin asiakastyön viedessä suurimman osan työajasta. Esimerkiksi katkaisuhoidon toteutuminen osastolla puhututtaa aika ajoin, ja osastolla ja kotisairaanhoidossa psykiatriset potilaat koetaan usein erityisen haasteellisina. Mielenterveystiimi järjesti erikoissairaanhoidon psykiatrin kouluttamaan henkilökuntaa masennuksesta ja skitsofreniasta huhtikuussa Tilannekatsaus: Lasten ja nuorten mielenterveystyö Psykologin tutkimus- ja kartoitusmenetelmiä lasten ja nuorten tilanteen arvioinnissa on laajennettu. Asiakkaan elämää, oppimista ja ihmissuhteita haittaavien pulmien määritteleminen onnistuukin yleensä hyvin. Tärkeää olisi edelleen panostaa näiden pulmien varhaiseen hoitoon sekä kohdentaa henkilöresursseja ja yhteistyötä tehokkaasti lapsen ja nuoren auttamiseksi vaikeuksissa ja elämän kriisivaiheissa. Tässä terveyskeskuspsykologin, koulukuraattorin, kasvatusohjaajien, erityisopettajien ja muiden koulun toimijoiden, kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin, perheneuvolan ja lastensuojelun panos ja yhteistyö ovat tärkeitä. Koulupsykologin konsultatiivisen työn lisääminen ja osallistuminen koulun suunnittelu- ja kehittämistehtäviin mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntijana on nyt keskeinen painopistealue Suomen koulujen koulupsykologisessa työssä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan Siinä painotetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, joka on luonteeltaan edistävää ja ennaltaehkäisevää. Ilomantsin perheneuvola aloitti toimintansa elokuussa 2013, ja yhteistyö koulupsykologin ja perheneuvolan työparin, psykologin ja sosiaalityöntekijän, kesken on lähtenyt rakentumaan hyvin. Lasten ja nuorten auttamistyön tarpeellisuuden ja kysynnän runsauden takia yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Keväällä 2014 käynnistettiin tiimipalaveri, johon koulupsykologi ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä kokoontuvat noin kahdesti kuukaudessa. Tärkeäksi yhteistyömuodoksi on kehittynyt lastenpsykiatri Marjatta Mannosen konsultaatiotyö. Tiimityötä koululääkärin, kouluterveydenhoitajan ja terveyskeskus/koulupsykologin kesken tulisi kehittää. Perheneuvolan alkutaival perustamisestaan on sujunut työmenetelmien kehittämisen, koulutuksen ja toiminnan juurruttamisen merkeissä. Ehkäisevän työn työmenetelmäksi on valittu 8
9 Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmien Lapset Puheeksi keskustelu. Strategiaksi valittiin ensimmäiseksi neuvolayhteistyö, joka on toteutunut hyvin. Tavoite on, että perheneuvolassa käydään keskustelut kaikkien synnyttävien perheiden kanssa sekä niiden perheiden, joissa on 1,5 tai 4 -vuotias lapsi. Keskustelut ovat osa laajaa neuvolakäyntiä. Keskusteluja on käyty vuoden 2014 lopulla 36. Lapset puheeksi - koulutuksia on järjestetty kaksi. Koulutuksiin on osallistunut sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöitä, muttei vielä aikuispsykiatrian puolelta. Myös kansalaisopistossa on toteutettu Lapset puheeksi - koulutus, jonka yleisosa on avoin kaikille ja menetelmäosa työssään menetelmää käyttäville. Jatkossakin mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymän ehkäisy on perheneuvolan yksi tärkeimpiä tavoitteita. Lapset puheeksi menetelmää pyritään laajentaminen varhaiskasvatukseen ja kouluun. Työmuodot ovat vielä sopimatta ja osin valtakunnan tasollakin auki. Nykyisten mallien pohjalta voidaan esimerkiksi päivähoidossa hyvin edetä. Vunukan päiväkodissa on aloitettu syksyllä 2014 kerran kuukaudessa tapahtuvat päiväkahvit, jolloin keskustellaan henkilökuntaa askarruttavista kysymyksistä. 1.3 Tilannekatsaus: mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostopalvelut Mielenterveystyön avopalvelut, asumisen tukipalvelut sekä päivätoiminnat Sosiaalityön tuki mielenterveystyössä painottuu asumis- sekä työ- ja päivätoimintapalveluiden järjestymiseen. Kaikki erikoisosaamista vaativat mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut hankitaan kuntaamme ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Asumispalveluita kunnassamme järjestetään perhehoitona, tuki- ja palveluasumisena sekä tehostettuna palveluasumisena. Asiakkaiden kokonaismäärä mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa asumispalveluiden piirissä vuonna 2014 oli yhteensä 24 asiakasta (8760 hoitovuorokautta/vuosi). Näistä tukiasunnossa asuu 4 asiakasta, 9 asiakasta asuu perhehoidossa, palveluasumisessa 9 asiakasta ja tehostetussa palveluasumisessa 2 asiakasta. Työ- ja päivätoimintapalveluita ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta sekä järjestetään myös suoraan kunnallisena palveluna mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaita ko. palveluissa oli vuonna 2014 yhteensä 37. Näistä 22 asiakasta käy Ilonasta ostopalveluna hankittavassa 9
10 päivätoimintapalvelussa. Kaski palvelulta ostetaan terapeuttista työtoimintaa ja siellä asiakkaita oli 7. Lisäksi terapeuttista työtoimintaa on järjestynyt suoraan kunnallisena sosiaalityön tukipalveluna 8 asiakkaalle. Nämä työtoimintapaikat ovat olleet joko kunnan omissa toimintayksiköissä tai yksityisissä yrityksissä. Ostopalveluiden rinnalle kunta on aloittanut omana päivätoimintapalveluna pienimuotoisesti järjestämään toimintaa 1 päivänä viikossa. Ryhmässä käy säännöllisesti n. 4-5 asiakasta ja kotihoidon työntekijä toimii ohjaajana. Tällä palvelulla olemme pystyneet hieman tasoittamaan ostopalveluiden hankkimista ja uudet asiakkaat onkin pyritty ohjaamaan tähän ryhmään. Ryhmä toimii nyt kuitenkin maksimiporukalla ja uusia asiakkaita ei tähän ryhmään pysty enää ohjaamaan. Kunnallinen toiminta on koettu hyväksi ja asiakkailta on saatu hyvää palautetta. Tulevaisuuden haasteena onkin se, pystytäänkö kunnallista päivätoiminta/kerhotoimintaa laajentamaan vai ostetaanko asiakkaan tarpeiden mukainen palvelu jatkossa yksityiseltä puolelta. Talouden näkökulmasta palveluiden osto on pysynyt suunnitellulla tasolla vuonna Viime vuonna uusien asiakkaiden määrä oli hallittua ja suurempia muutoksia asiakkaiden tilanteissa ei tapahtunut. Ennakointi talouden hallintaan on melko vaikeaa, koska asiakas tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Pääasiassa uudet asumispalvelua tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat pitkiltä psykiatrisilta hoitojaksoilta Paiholasta asumispalveluiden asiakkuuteen. Kuntoutuminen on pitkäkestoista ja perustuu moniammatillisesti tehtyihin asiakassuunnitelmiin. Päihdepalvelut: laitoskuntoutus Päihdepalvelujen ostoihin osoitettu määräraha on pienentynyt vuosien aikana. Positiivinen seuraus määrärahojen voimakkaasta vähenemisestä on ollut se, että laitoskuntoutukseen siirtymistä on otettu hallintaan niin, ettei sinne pääse ilman tilannearviota itsenäisesti. Tilannearviossa pyritään selvittämään muita mahdollisia keinoja selvitä tilanteesta, kuten avokuntoutus, kotihoidon tuki, tukiasuminen, kuntouttava työtoiminta jne. On kuitenkin tilanteita, jolloin ei laitoskuntoutukselle ole vaihtoehtoa. Lähiseudun laitoskuntoutuspaikat tunnetaan, ja tiedetään aika tarkkaan, millaista palvelua mistäkin kuntoutuspaikasta saadaan. Tämä auttaa asiakkaan tarpeiden mukaisessa kuntoutuspaikkavalinnassa. Vuonna 2014 eri tasoisissa päihdekuntoutuksissa oli 16 eri henkilöä, joista neljä naista, loput miehiä. Katkohoidossa on ollut yhteensä 28 henkilöä. Hoitosuunnitelman mukaiset kuntoutukset enimmäkseen ovat toteutuneet Helpissä, Terapiatehtaalla ja Päivikissä. Laitoskuntoutuksen 10
11 kustannuksia on pystytty tiputtamaan reilusti lisäämällä perhehoidon käyttämistä sekä sovittelemalla tukiasumisen muotoja laitoskuntoutuksen jälkeen, vaikka asiakkaan kyvyt eivät ole ihan olleet tukiasumiseen sopivia. Kuvassa 1 on kuvattu tarkemmin kuntoutusvuorokausien jakautuminen erilaisten palvelujen kesken. Kuvasta selvinnee, että kaikki katkohoidot eivät päädy jatkokuntoutukseen. Kuva 1. Päihdekuntoutus Hlö Vrk Tukiasuminen Laitos Vuodeosasto, katko Perhehoito yht Päihdemäärärahat ylittyivät viime vuonna rutkasti, hoidettavuus näkynee monimutkaistuvien tarpeiden kasvamisena ja hoitovuorokausien lisääntymisenä. Useimmat päihdekuntoutukset alkavat tilanteen nopeasti akutisoitumisen myötä (=uusia asiakkaita). Monen kohdalla on ollut pakko mennä katkon kautta laitoskuntoutukseen, koska voimavarojen ollessa heikoilla ei ole mahdollisuutta palata kotiin. Muualta Ilomantsiin hiljattain muuttaneiden joukko ei ole päihdekuntoutusmäärärahoja merkittävästi kuluttanut. Vain kaksi kuntoutujaa tästä joukosta on asunut lyhemmän aikaa kuin vuoden Ilomantsissa, joiden osuus vuorokausina vain 26 vrk ja joista 12 vuorokauden osalta saatiin palautus toiselta kunnalta. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä on ollut kaksi uutta kuntoutujaa laitoskuntoutuksessa sekä kaksi kuntoutusta on jatkunut vuoden vaihteen yli. 11
12 2 Katsaus tilastoihin Ohessa ovat mielenterveys- ja päihdetyön indikaattorit, joita mielenterveys- ja päihdestrategiassa sovittiin seurattavaksi vuosittain, pienin muutoksin. Esimerkiksi päihdehuollon avopalveluissa olevien asiakkaitten määrä ei näy tilastoissa Ilomantsin osalta viime vuosilta. depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä erityiskorvattaviin lääkkeisiin, psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1000 yli 18- vuotiasta psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 12
13 päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % luokan oppilaista kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % luokan oppilaista tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % luokan oppilaista tupakoi päivittäin, % luokan oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % luokan oppilaista erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria; 0-12 v / 1000 vastaavanikäistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria; v / 1000 vastaavanikäistä erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenneurologia; 0 14 v / vastaavanikäistä Lähde Kaikkien indikaattorien tilastolukuja ei ole käytettävissä kaikilta aikavälin vuosilta. Seuraavissa taulukoissa verrataan Ilomantsin tilannetta hyvinvointikertomuksessa käytettyjen vertailukuntien sekä koko maan vastaaviin lukuihin. Tilastot on koonnut taulukkomuotoon Tarja Sivonen. Aikuisten mielenterveys Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2355 info ) 13
14 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2356 info ) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä (id: 685 info ) 14
15 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345 info ) 15
16 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2422 info ) Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / vuotta täyttänyttä (id: 3075 info ) 16
17 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / asukasta (id: 1263 info ) Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta (id: 1554 info ) 17
18 Päihdetyö Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / asukasta (id: 1272 info ) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / asukasta (id: 1270 info ) 18
19 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / asukasta (id: 1278 info ) Lapset ja nuoret 19
20 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 328 info ) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 286 info ) 20
21 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 290 info ) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 289 info ) 21
22 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (id: 288 info ) 22
23 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta (id: 2483 info ) Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta (id: 2484 info ) 23
24 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenneurologia / vuotiasta (id: 2477 info ) 3 Kommentteja tilastoihin Tilastokatsaukseen pyydettiin kommentteja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä vastaavien työntekijöitten yhteistyötahoilta. Kommentointi oli vähäistä, eikä tässä pystytä tekemään arviota siitä, mistä syistä tietyt indeksit mahdollisesti poikkeavat vuosien välillä, tai mistä mahdollisista syistä Ilomantsin tilanne näyttää joittenkin indeksien suhteen poikkeavan vertailukunnista tai koko maan tilanteesta. Seuraavassa esitetään joitakin työntekijöiltä saatuja huomioita. Ilomantsin kunta ei monellakaan mittarilla mitattuna ole sentään maakunnan tai itäisen Suomen synkintä aluetta. Jos vertailuun olisi valittu jokin kunta ruotsinkieliseltä alueelta, vertailu näyttäisi Ilomantsin kannalta synkemmältä. Joissakin indikaattoreissa vertailu koko maan tietoihin herättää kyllä sekin huolta, erityisesti nuorisosta. Päivittäistä tupakointia 8- ja 9-luokkalaisilla näyttää Ilomantsissa olleen vuonna 2013 paljon muuta maata enemmän (27% vs. muu maa 13%). Ilomantsissa samassa ikäryhmässä otetaan tosi humala kerran kuussa vähän useammin kuin koko maassa (14% vs 12%.). Vuonna 2013 laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran liki 10 24
25 prosenttia ilomantsilaisista 8. ja 9. luokan oppilaista; koko maassa alle yhdeksän prosenttia. Luvut ovat huolestuttavan suuria, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Ihmetystä herättää, miksi nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä on suhteessa vähän muuhun maahan verrattuna (Ilomantsissa alle 300 käyntiä / 1000 nuorisoikäistä vs. muu maa 900 käyntiä / 1000 nuorisoikäistä). Terveydentilan kokemista vain keskinkertaiseksi tai huonoksi, sekä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kuitenkin suunnilleen samantasoisesti kuin muussa maassa, ja kunnan palveluissa ja koulumaailmassa koetaan huolta nuorten erilaisten ongelmien lisääntymisestä. Onko tämä huonommin voiva osuus ilomantsilaisista nuorista enemmän osastohoidossa kuin nuorisopsykiatrian avohoidossa, vai hoidetaanko heidät kouluterveydenhuollossa? Millainen osa on vielä kokonaan hoidon ulkopuolella? Sairauspäivärahalla ollaan mielenterveydellisistä syistä Ilomantsissa muuta maata vähemmän, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä selvästi enemmän kuin muualla maassa. Suuntaus ja tavoite vähentää päihdehuollon laitosten hoitopäiviä näkyy tilastoissa. Tavoite asetettiin vähentämiseen, ja tilastojen mukaan siinä on onnistuttu. Myös psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät ovat vähentyneet vuodesta Depressiolääkkeistä korvausta saaneitten vuotiaitten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä Ilomantsissa on noussut alle neljästä prosentista liki viiteen prosenttiin vuosina Se on silti vähemmän kuin joissakin vertailukunnissa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen osuus väestöstä on pysynyt samana vertailuvuosina, neljässä prosentissa. Lukema on korkein vertailukuntien joukossa. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäyntien määrä on pysynyt vertailuvuosina suunnilleen samalla tasolla. Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit ovat jonkin verran lisääntyneet. 25
26 Jatkosuunnitelmat? Tämä tilannekatsaus on toteutunut keräämällä yksityiskohtaisia tietoja eri menetelmin kyselemällä. Kyselyt ja niiden vastaukset ovat toteutuneet muun työn ohella. Mahdollisuutta koota yhteen koko mielenterveys- ja päihdetyön osaajia ei ole ollut, koska johtoryhmän päätöksellä työryhmätyöskentelystä luovuttiin. Toivotaan, että pohdittaisiin yhdessä, kuinka jatkossa aiotaan toteuttaa strategian seuranta ja siinä sovitut kehittämiskohteet. Tapa, miten se tällä kertaa toteutettiin, koettiin työlääksi, koska tiedon keruuseen ei ollut esimiestason valtuutusoikeutta ja oliko tämä myös syynä osin puutteelliseksi koettuihin kannanottoihin ja vastauksiin. Jotkut toimialueet eivät näy strategian tilannekatsauksessa puuttuvien vastausten vuoksi. Olisiko parempi miettiä useampia vastuutahoja, jotka huolehtisivat oman toiminta-alueen kehittämisestä ja asioiden etenemisestä. Kaksi ihmistä tiedonkerääjinä ei tunnu riittävältä tavalta ottaen huomioon työtehtävien jakautuminen suuremmalle joukolle. Toivotaan tähän kannanottoa. Esim. kuka kerää Sotkanetin tilastot vuosittain, millainen seurantaryhmä, kuka huolehtii eri kehittämiskohteiden etenemisestä? Tietenkin toivomme perusturvalautakunnalta kannanottoa tulevien vuosien painopistealueisiin. terv. Hannele Kähkönen ja Anne Tuovinen 26
27 LIITE 1 Päihdefoorumi marraskuussa 2013 Yhteenveto Henkilöstön mielipiteitä: kuinka päihde- ja mielenterveystyötä tulisi kehittää? Hoitoketjut ja suunnitelmat tulisi tehdä: kuka, mitä ja kenen kanssa? matalan kynnyksen paikkoja tulisi lisätä mitä tehdään kun retkahtaa palvelutarpeen arviointiin satsaaminen hoitomallin selkiyttäminen perusterveydenhuollossa Arvolähtöisen toiminnan kehittäminen asennemuutostyöskentelyä ymmärrystä ja kunnioitusta asiakkaille ymmärrystä toisten työhön Yhteistyön kehittämistä kuka vastaa mistäkin selkiytetään moniammatillinen ja monialainen yhteistyö eri yksiköiden välille tiimityöskentelyn kehittämistä Koulutusta työntekijöille Nuorille päihdevalistusta Yhteinen asiakastietojärjestelmä sosiaali- ja terveystyöhön Resurssointi ja seuranta Avoimempi puheeksi ottaminen Erilaisia toimintoja lisää 27
28 kuntouttavaa työtoimintaa lisätään ryhmämuotoisia palveluja mielekästä tekemistä asiakkaille vaihtoehdoksi, virkistykseksi LIITE 2 Yhteenveto Seurantalomake puheeksi ottamisesta Mielenterveys- ja päihdestrategia Mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti seurataan puheeksi ottamisen määrää ja käyttöä eri palveluissa. ks. strategia. Osallistut kirjaamalla vaikuttavaan tietoon, jota käytetään hyödyksi palveluidemme kehittämisessä ja seurannassa. Lomakkeen palautus Anne Tuoviselle maaliskuun 15. p Seurantajakso 3 viikkoa (vapaavalintainen) ajalla Ajalla vk jaksot äi v Toimipaikka 8 vastausta, 6 toimipaikkaa ä Asiakaskontaktien määrä ko. jaksolla yhteensä 309 (185 kouluth:sta) ä n mennessä. Kirjaa alla oleville viivoilla tukkimiehen kirjanpidolla ne kerrat, jolloin asioita käsittelet. Ole ystävällinen ja laske tulokset jo tähän yhteen aihealueittain. Puhuin asiakkaan kanssa hänen A. päihteiden käytön tottumuksista: 76 B. mielialasta: 88 28
29 Käytin jotakin menetelmää puheeksi ottamisen tukena, mitä: mini-interventiota henkilökohtaista kysymystä 1 deps seulaa 13 keskustelin vapaamuotoisesti 68 jokin muu tapa 17 (BDI, Lapset puheeksi, yleisohjeita) Ohjasin asiakkaan johonkin palveluun, mihin: ohjattu lääkärille, psykologille, päihdekuntoutukseen Otin huomioon hänen läheisensä keskustelun aikana 33 29
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotPienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes
Pienet päihdepäivät Seinäjoki 17.-18.11.2008 Tuula Kekki/Stakes Alueellinen päihdetyö: Merkitys ennalta ehkäisyyn ja tuloksellisuuteen & juurruttamisen haasteet Vahvistavat tekijät Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotHyvinvointia ja tasapainoa arkeen 2013-2016
Hyvinvointia ja tasapainoa arkeen 2013-2016 1 Mielenterveys- ja päihdetyönstrategia Ilomantsin kunta Sisällys Saatteeksi: Mielenterveys- ja päihdetyön visio vuoteen 2016 1 KATSAUS PALVELUIHIN 2008-2013
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti
Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotErityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotMielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012
Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotMielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009
Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotMiksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotKokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011
1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
LisätiedotJyväskylä on nuorten kaupunki
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen Jyväskylässä Jyväskylä on nuorten kaupunki Asukasluku 140 188 Ulkomaalaisten osuus 3,3 % - 123 äidinkieltä Jyväskylässä asuu 54 000 alle 29 vuotiasta
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotLaitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset
HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotOPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR
OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR1 23.11.2017 LAPSI- JA PERHEPALVELUT, ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT TANJA EKLÖF, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON VASTAAVA LÄÄKÄRI ELIISA ROINE, PALVELUPÄÄLLIKKÖ
LisätiedotETAPPI-TUKI 03/12/2018
ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotJärjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016
Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016 Perhepalvelut: seudullinen katsaus Toimii hyvin, tavoitteisiin päästy Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistauduttu
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-03 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-03 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 44 + 73,33 % ei kiireellinen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotAikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma
Aikuisten psykososiaaliset palvelut Rusko Rusko Rusko Toteuma 2016-06 %:a Seija Heikkonen 2015 2016 2016-06 talousarviosta 2016 Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 72 60 52 + 86,67 % ei kiireellinen
LisätiedotAIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT
AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Avohoito Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat 52 90 60 67 ei kiireellinen jonotusaika (kk) kk / asiakas /asiakas -867-663 -883 133-45 066-59 635-52 977 89 145 351 291
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSeinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina
Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotJOENSUU TOTEUMA TP TAVOITE
JOENSUU Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotMonitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja
Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Lohja 3.11.2017 1 Monitoimijaisuuden toteutuminen tällä hetkellä Olemassa olevat rakenteet ja käytänteet Matalan kynnyksen toimintaa: Liikuntaseteli
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
Lisätiedot2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LisätiedotLastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut
Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot