Ari Lampinen. Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ari Lampinen. Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Ari Lampinen B Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

2 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B: 17 Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta Ari Lampinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuu

3 Julkaisusarja B: 17 Vastaava toimittaja Kirjoittaja Sivuntaitto Kansi Kannen kuva YTT Anna Liisa Westman Ari Lampinen Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy Olga Pletcheva Nina Määttä Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy Ari Lampinen ISBN ISBN (pdf) ISSN ISSN X (pdf) Copyright Paino Ari Lampinen Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy, Tampere Painotuote 2

4 Valokuvat: Ari Lampinen (ellei muuta ole kuvatekstissä mainittu). Kuvanottovuosi on merkittynä kuvatekstin lopussa. Kansikuvat: 1. Lihasvoiman käyttöä energiapuun kuljetuksessa Nepalissa. Kävelijän molemmilla puolilla makaa puhveleita, jotka toimivat eläinvoiman lähteenä ja tuottavat lantaa biokaasureaktoreiden raaka-aineeksi. [1995] 2. Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:n valmistama puukäyttöinen Kullervo-lokomobiili vuosimallia 1911 sekä IVO:n 1980-luvun prototyyppisähköauto tekniikan museossa Helsingissä. [2006] 3. Nantes n kaupungissa 1800-luvun lopulla käytössä ollut paineilmaraitiovaunu Pariisin liikennetekniikan museossa. [2007] 4. Transrapidin magneettinen MAGLEV-leijujuna Speyerin teknologiamuseossa Saksassa. [2007] 5. Brasilialaisen Embraer-yhtiön sarjavalmistuksessa oleva etanolikäyttöinen (E100) Ipanema-merkkinen lentokone. [ Embraer 2004]. 6. Biodieselin kuljetukseen tarkoitettu kalifornialaisen biodieselosuuskunna biodieselkäyttöinen (B100) tankkiauto uusiutuvan energian messutapahtumassa Hoplandissa Kaliforniassa. [2004] 7. Tukholman liikenteen (SL) biokaasukäyttöinen (CBG100) Volvo-bussi (vasemmalla) ja polttokennolla varustettu vetykäyttöinen (CH100) MBbussi (oikealla) bussivarikolla. [2005] 8. Ruotsissa liikennöivä biokaasukäyttöinen (CBG100) juna Linköpingin asemalla. [2006] 3

5 4

6 Bensan puute! Se saa miehen kyyneliin! - Kenraali (myöh. marsalkka) Erwin Rommel kirjeessä vaimolleen Pohjois-Afrikan sodan aikana vuonna 1942 (Yergin 1991) 5

7 6

8 ESIPUHE Tämä julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksista liikenteessä. Tarkoituksena on palvella sekä yleistä tiedon tarvetta tällä alalla kansallisesti että erityisesti valmisteilla olevaa uusiutuvien liikenteen energiamuotojen koulutus- ja tutkimushanketta Pohjois-Karjalassa. Julkaisu on tehty osana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahaston rahoittamaa hanketta Liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energialähteiden ja investointien kehittämishanke osa 1: valmisteluvaihe. Tulevaisuusrahaston lisäksi hanketta rahoittivat Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Kontiolahden kunta sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu toimi hankepartnerina ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun koordinoima Pohjoisen periferiaohjelman MicrE-hanke osallistui tämän julkaisun rahoittamiseen. Hankkeen ohjausryhmässä olivat Erkki Kettunen (pj.) Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:stä, Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Kimmo Kurkko Josek Oy:stä, Antti Suontama Kontiolahden kunnasta ja Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulusta. Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja oli Joensuun Seudun Jätehuolto Oy. Projektipäällikkönä toimi Ari Lampinen ja projektisihteerinä Anu Laakkonen. Elokuussa 2009 Ari Lampinen 7

9 8

10 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO LIIKENTEEN ENERGIANLÄHTEIDEN HISTORIALLINEN TIEKARTTA I SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: RUOKA ( eaa) Lihas GRAVITAATIO ( eaa) VESIVOIMA ( eaa) VUOROVESIVOIMA ( eaa) MERIVIRTAVOIMA ( eaa) II SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: REHU (6000 eaa) TUULIVOIMA (3500 eaa) Vesiliikenne Ilmaliikenne Maaliikenne Avaruus-, planeetta- ja kuuliikenne MAAPALLON LIIKE-ENERGIA (3000 eaa) III SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: RUUDIT (900-LUKU) Rakettimoottori Kiinteät rakettipolttoaineet (ruudit) Nestemäiset rakettipolttoaineet Kaasumaiset rakettipolttoaineet Plasma Aurinkovoima ja ydinvoima Antimateria Ruudit muissa moottorityypeissä MEKAANINEN VOIMA (1600-luku) IV SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: PUU JA PUUHIILI (1700-LUKU) Höyrykone Kuumailmakoneet ja kuumakaasukoneet Höyryturbiini Muihin kiertoaineisiin perustuvat koneet ja turbiinit V SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: ELÄIN- JA IHMISPERÄISET KIINTEÄT BIOPOLTTOAINEET (1800-LUKU) KIVIHIILI, KOKSI JA TURVE (1700-LUKU) VI SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: VETY (1700-LUKU) Polttomoottori Atmosfääriset Paineistetut 4-tahtiset kipinäsytytteiset Paineistetut 2-tahtiset kipinäsytytteiset Puristussytytteiset Kiertomäntämoottorit Polttokenno

11 2.15. VII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: PUUKAASU JA MUUT TERMISELLÄ KAASUTUKSELLA VALMISTETTAVAT BIOMASSAKAASUT (1800-LUKU) Kaasuturbiini Suihkumoottorit VIII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: TÄRPÄTTI, TERVA, HARTSI JA PYROLYYSIÖLJY (1800-LUKU) IX SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: ETANOLI TÄRKKELYS- JA SOKERIKASVEISTA (1800-LUKU) X SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: METANOLI (1800-LUKU) XI SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: ELÄINRASVAT JA KASVIÖLJYT (1800-LUKU) SÄHKÖ (1800-LUKU) Sähkömoottori, -akku ja kondensaattori Hydraulimoottori ja -akku Sähköhybridit Sähköinen viestintä PNEUMAATTINEN VOIMA (1800-LUKU) Paineilma-ajoneuvot Alipaineajoneuvot Painehöyryajoneuvot Painekaasuajoneuvot XII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: NESTEMÄISET EETTERIT (1800-LUKU) LÄMPÖAKUT (1800-LUKU) RAAKAÖLJY, ÖLJYLIUSKE JA ÖLJYHIEKKA (1800-LUKU) XIII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: ETANOLI LIGNOSELLULOOSAKASVEISTA (1800-LUKU) Vahvahappohydrolyysi Sulfi ittisellulipeä Heikkohappohydrolyysi Entsyymihydrolyysi EPÄORGAANISET POLTTOAINEET (1800-LUKU) XIV SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: TERMINEN BIOMETAANI (1800-LUKU) XV SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: SYNTEETTINEN BIOBENSIINI (1900-LUKU) Synteettiset heterogeeniset polttoaineet Suora nesteytys Kaasutuspohjaiset prosessit XVI SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: SYNTEETTINEN BIODIESEL (1900-LUKU) XVII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: SYNTEETTINEN BIOPETROLI (1900-LUKU) XVIII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: SYNTEETTINEN BIOKEROSIINI (1900-LUKU) XIX SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: SYNTEETTINEN BIONESTEKAASU (1900-LUKU)

12 2.33. XX SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: PROPANOLI, BUTANOLI JA MUUT KORKEAMMAT ALKOHOLIT (1900-LUKU) XXI SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: BIODIESEL (1900-LUKU) MAAKAASU JA MUUT FOSSIILISET METAANIRESURSSIT (1900-LUKU) XXII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: BIOKAASU (1900-LUKU) YDINVOIMA (1900-LUKU) AURINKOENERGIA (1900-LUKU) FOTONIVOIMA JA AURINKOTUULIVOIMA (1900-LUKU) MAGNETISMI (1900-LUKU) MAGLEV-tekniikka MHD-moottori Maan magneettikentän voima XXIII SUKUPOLVEN LIIKENNEBIOPOLTTOAINEET: BIO-DME (2000-LUKU) AALTOVOIMA (2000-LUKU) LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEET JA MUUT UUSIUTUVAT LIIKENTEEN VOIMANLÄHTEET SEKÄ HIILIVAPAAT UUSIUTUMATTOMAT POLTTOAINEET KIINTEÄT LIIKENNEPOLTTOAINEET Sokerit, tärkkelys, proteiinit ja glyseridit (ruoka) Selluloosa ja hemiselluloosat (rehu) Muut hiilihydraatit Lignoselluloosa ja ligniini (puu, olki, ruohokasvit) Puuhiili ja puuhiilipöly Muut orgaaniset yhdisteet Kiinteiden polttoaineiden liuokset ja emulsiot ja pölyt Boorihydridit ja muut vetysuolat Ruudit Metallit ja metalliyhdisteet Muut epäorgaaniset yhdisteet Rikki Mikrobit NESTEMÄISET LIIKENNEPOLTTOAINEET Alkoholit Metanoli Etanoli Propanoli Butanoli ,3-Butandioli Muut alkoholit ja sikunaöljy Eetterit Dietyylieetteri MTBE ETBE TAME TAEE Muut eetterit

13 Kasviöljyt ja eläinrasvat (triglyseridit) Biodieselit Muut kemiallisilla konversioilla valmistettavat biodieselpolttoaineet Emulsiopolttoaineet Tärpätti ja puubentsoli Pihka ja terva Mustalipeä ja sulfi ittilipeä Synteettiset biobensiinit Synteettinen bionafta Synteettiset biokerosiinit ja biopetrolit Synteettiset biodieselit Orgaaniset ja epäorgaaniset metalliyhdisteet Muut orgaaniset yhdisteet Nitrometaani ja muut nitroalkaanit Alkaanihydratsiinit Tolueeni, symeeni ja muut aromaattiset hiilivedyt Iso-oktaani ja muut haaroittuneet alkaanit MeTHF ja P-series-polttoaineet Muita orgaanisia yhdisteitä Epäorgaaniset yhdisteet Hydratsiini Vetyperoksidi Muut epäorgaaniset nesteet Nanotipat KAASUMAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET Vety Metaani, biokaasu ja SBG Hytaani Hiilimonoksidi Tuotekaasu, kaupunkikaasu, valokaasu, generaattorikaasu, puukaasu ja olkikaasu Vesikaasu, ilmakaasu, voimakaasu ja masuunikaasu Synteesikaasu Hiilidioksidi ja savukaasu Synteettinen bionestekaasu (bio-lpg), bio-propaani ja bio-butaani Dimetyylieetteri (DME) Etyyni (asetyleeni) Muut orgaaniset kaasut Ammoniakki Muut epäorgaaniset kaasut Paineilma ja painekaasut Nostekaasut Plasman tuotekaasut LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN OMINAISUUKSIEN VERTAILUA LIIKENTEEN UE-POLTTOAINEIDEN RESURSSIT PRIMÄÄRIBIOENERGIAN LÄHTEET JA NIIDEN RESURSSIT Globaali katsaus Puu Suomessa

14 Peltokasvit Suomessa Biojätteet Suomessa Mikrolevät ja muut mikrobit Primääribioenergiaresurssien käytön priorisointi MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN RESURSSIT FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN RESURSSIT LIIKENTEEN UE-POLTTOAINEIDEN VALMISTUSMENETELMÄT MEKAANISET JA MUUT FYSIKAALISET KONVERSIOMENETELMÄT MIKROBIOLOGISET KONVERSIOMENETELMÄT Ruoansulatus Käyminen (alkoholifermentaatio) Mädätys (happofermentaatio) Mikrobiologinen vedyntuotanto Mikrobiologiset polttokennot ja mikrobiologinen elektrolyysi Muut mikrobien metaboliaan perustuvat biosynteesimenetelmät KEMIALLISET KONVERSIOMENETELMÄT Vaihtoesteröinti Esteröinti Muita kemiallisia konversioita TERMOKEMIALLISET KONVERSIOMENETELMÄT Hidas pyrolyysi Nopea pyrolyysi (P-polttoaineet) Suora nesteytys (DL-polttoaineet) Hydraus ja Bergius-synteesi (B-polttoaineet) Kaasutus, höyryreformointi ja vesikaasuprosessi (G-polttoaineet) Kaasutus Osittaishapetus Vesikaasuprosessi Höyryreformointi Vesi-kaasu-vaihtoreaktio Synteesikaasupohjaiset synteesit Metaanisynteesi (SBG) Metanolisynteesi DME-synteesi MTG-synteesi ja muut katalyyttiset bensiinisynteesit FT-synteesi (Fischer-Tropch-synteesi) Muita termokemiallisia konversioita SÄHKÖKEMIALLISET KONVERSIOMENETELMÄT UE-POLTTOAINEIKSI Elektrolyysi Muut sähkökemialliset konversiot MONITUOTANTO JA BIOJALOSTAMOT Sulfaattisellutehtaat Sulfi ittisellutehtaat AJONEUVOJEN POLTTOAINEJOUSTAVUUS MONOFUEL-AJONEUVOT FFV-AJONEUVOT BIFUEL-AJONEUVOT

15 6.4. MULTIFUEL-AJONEUVOT DUALFUEL-AJONEUVOT HYBRIDIAJONEUVOT SÄHKÖÄ SUORAAN TAI EPÄSUORAAN KÄYTTÄVÄT AJONEUVOT KOMBIMOOTTORIAJONEUVOT MONIMOOTTORIAJONEUVOT LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN JA NIIDEN KÄYTÖN YMPÄRISTÖ- JA TERVEYSVAIKUTUKSET PÄÄSTÖTÖN LIIKENNE JA ZEV-TEKNOLOGIAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT Typen oksidit (NOx) Orgaaniset yhdisteet (HC:t ja muut VOCit) Hiilimonoksidi (CO) Hiukkaset (PM) Musta, valkoinen ja sininen savu Rikin oksidit (SOx) Metallit Melu PÄÄSTÖJEN TEKNISET VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET ZEV-ajoneuvot Biopolttoaineet Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Katalysaattorit Muut tekniset toimenpiteet polttomoottoriajoneuvoissa TERVEYSVAIKUTUKSET RAAKAÖLJYN PUMPPAUSHUIPPU LIIKENTEEN ENERGIANLÄHTEIDEN TULEVAISUUDEN TIEKARTTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Sanasto, lyhenteet, määritelmät ja yksiköt a) Yleiset määritelmät b) Kemikaaleja c) Teho- ja energiayksiköitä ja muuntokertoimia d) Muita yksiköitä e) Säädökset Liite 2. Liikenteen voimanlähteiden käyttöönoton kronologia Taulukko L2.1. Liikenteen voimanlähteiden ja energianlähteiden käyttöönoton kronologia Liite 3. Liikenteen ympäristövaikutusten havaitsemisen ja rajoittamisen kronologia Liite 4. Energiaresursseja koskevat liitetaulukot Taulukko L4.1. Suomen puuvarat Taulukko L4.2. Puun runkojen vuosikasvu ja teollisuuden käyttämän runkopuun energiasisältö vuonna 2003 Taulukko L4.3. Teollisen puunkäytön jätteiden energiaresurssi vuonna

16 Liite 5. Energiasisältöjä koskevat liitetaulukot Taulukko L5.1. Fossiilisten polttoaineiden LHV-lämpöarvoja Taulukko L5.2. Biopolttoaineiden LHV-lämpöarvoja Taulukko L5.3. Liikennepolttoaineiden energiasisältövertailuja Liite 6. Polttoaineiden ominaisuuksia koskevat liitetaulukot Taulukko L6.1. Kiinteiden polttoaineiden ominaisuuksia Taulukko L6.2. Nestemäisten polttoaineiden ominaisuuksia Taulukko L6.3. Kaasumaisten polttoaineiden ominaisuuksia Taulukko L6.4. Energian varastointivälineiden ominaisuuksia Taulukko L6.5. Eräiden ottomoottoreihin soveltuvien polttoaineiden fysikaalisia, kemiallisia ja moottoriteknisiä ominaisuuksia Taulukko L6.6. Eräiden dieselmoottoreihin soveltuvien polttoaineiden fysikaalisia, kemiallisia ja moottoriteknisiä ominaisuuksia Taulukko L6.7. Metanolin ominaisuuksia Taulukko L6.8. Etanolin ominaisuuksia Taulukko L6.9. Metaanin ominaisuuksia Liite 7. Liikenteen energiankulutusta koskevat liitetaulukot Taulukko L7.1 Tieliikenteen energian kulutus ja päästöt Suomessa vuonna 2004 Taulukko L7.2 Liikenteen energian kulutus maailmassa, OECD-maissa, EU-25:ssa, Ruotsissa ja Suomessa vuonna

17 16

18 1 JOHDANTO The Stone Age did not end for lack of stone, and the Oil Age will end long before the world runs out of oil. - Sheikki Ahmed Zaki Yamani, Saudi-Arabian öljyministeri 1970-luvulla (The Economist-lehden pääkirjoitus ) Uusiutuvan energian käyttö liikenteessä herättää nykyään runsaasti kiinnostusta toisaalta ilmastonmuutoksen ja muiden liikenteen ympäristövaikutusten vuoksi, ja toisaalta raakaöljyn ja maakaasun tuotantohuipun läheisyyden vuoksi. Liikenne on erityisen haavoittuva raakaöljyn tuotantohuipun aiheuttaville markkinamuutoksille, sillä OECD-maissa raakaöljyn osuus kaiken liikenteen energiankulutuksesta on 97 % (IEA 2002). Maakaasun osuus liikenteen energiankulutuksesta on 2 % (IEA 2002), mikä myös aiheuttaa haavoittuvuuden: maakaasun tunnetut resurssit ovat raakaöljyn kanssa samaa luokkaa, josta syystä maakaasun tuotantohuippu tapahtuu vain muutama vuosi raakaöljyn jälkeen. Raakaöljyn korvaaminen maakaasulla on siten vain lyhytaikainen ratkaisu. Sekä raakaöljyn että maakaasun pumppaushuippu on lähiaikoina ollut lukuisien tutkimusten ja kirjojen aiheena. Luvussa 8 on niiden tuloksista koottu yhteenveto. Liitteessä 7 on liikenteen energiankultusta koskevia taulukoita. Raakaöljy ja maakaasu voidaan resurssien ja teknologian puolesta korvata joko uusiutuvilla energiamuodoilla tai kivihiilellä ja ei-tavanomaisilla fossiilisilla energiamuodoilla, kuten luvun 4 resurssikatsauksessa ja luvun 5 teknologiakatsauksessa selviää. Näiden välinen valinta on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta ratkaisevaa. Kivihiileen ja ei-tavanomaisiin fossiilisiin siirryttäessä liikennepolttoaineiden elinkaaren ominaiskasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuvat raakaöljypohjaisiin verrattuna. YK on ennakoinut maailman autojen määrän kaksinkertaistuvan nykyisestä noin 800 miljoonasta 1600 miljoonaan autoon vuoteen 2030 mennessä (UNECE 2008), joten yhteisvaikutus olisi kasvihuonekaasupäästöjen nelinkertaistuminen, jos ajoneuvojen energiatehokkuus ja liikennemäärät ajoneuvoa kohti pysyvät nykyisellä tasolla. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat jo tähän mennessä olleet vaikeimpia hallita ja ne ovat nousseet kaikista sektoreista eniten (Tapio 2002, IEA 2003, Lampinen & Jokinen 2006). Luvussa 7 annetaan katsaus liikenteen päästöongelmaan. 17

19 Tämän julkaisun sanomana on hyvä uutinen siitä, että uusiutuvilla energiamuodoilla voidaan erittäin monella tavalla ratkaista sekä liikenteen päästöongelma että liikenteen raakaöljyriippuvuuden ongelma. Luku 2 antaa katsauksen uusiutuvan liikenne-energian historialliseen tiekarttaan. Siitä selviää, että liikenteen biopolttoaineita on onnistuttu kehittämään jo 23 sukupolven verran (Kuva 1.1) ja niiden lisäksi on kehitetty lukuisia tapoja hyödyntää liikenteessä bioenergian lisäksi kaikkia muitakin uusiutuvia energialähteitä. Bioenergian avulla päästöjä voidaan polttoaineen elinkaaressa pudottaa % raakaöljypohjaisiin verrattuna. Bioenergiateknologioiden käyttöpotentiaali on suuri, vaikka otetaan huomioon sekä kokonaisresurssin rajallisuus että ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vaatimukset. Monilla muilla uusiutuvilla kuten aurinko- ja tuulienergialla voidaan päästä 100 % päästövähennyksiin polttoaineen elinkaaressa käytännössä rajattomin resurssein ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Näiden teknologioiden katsaus löytyy polttoaineiden ja voimanlähteiden osalta luvuista 3 sekä 5. Niiden käyttö edellyttää ajoneuvojen polttoainejoustavuuden kasvattamista. Lukuisista tähän käytettävissä olevista teknisistä ratkaisuista annetaan katsaus luvussa 6. V E T Y C H 2 L H2 METAANI CBG LBG SBG B I O K A A S U K A A T O P A I K K A K A A S U S YNTE ETTINE N BIOKAAS U BIOM ETAANI TE RM IN E N B I O M E T A A NI HYTAANI B T G HI ILIM ONOK SI DI S YNTE ESI KA A S U T U O T E K A A S U K A U P U N K I K A A S U VALOKAASU PUUKAASU OLKIKAASU RUOK O K A A S U V E S I K A A S U I L M A K A A SU VOIMAKAASU PYROLYYSIKAASU BIOMASU U N I K A A S U B I O N E S T E K A A S U F T - L P G D L - L P G B-LPG P-LPG, G-LPG BIOETAANI BIOPROPA A N I B I O B U T A A NI DME ASETYLEENI ETYYNI AMMONIAKKI B UTA ND IOLI SIK UN AÖ LJ Y SY M EE N I T O L U E E N I B I O N A F T A SULFIITTISPRII B T L B I O B E N SIINI S YNTE ETTINEN BIODIESE L BIOKEROSIIN I B I O P E T R O L I P Y R O L Y Y S I Ö L J Y P UUÖLJY PUUHAPPO BIOPETROLI NITROME T A A N I M U S T A L IPE Ä BI O-GTL FAAE FAME FAEE F A P E F A B E TÄRPÄTTI PUUBENTSOLI FAA F A G C PIHKA T ERVA PPO RM E S M E R E E S E E K A S V I Ö L J Y T B I O D I E S E L I T RYPS IÖLJY SOIJA ÖLJY PALM UÖ LJ Y RA PSIÖLJY R I S I I N I Ö L JY S I N A P P I Ö L J Y JÄTEÖLJYT JÄ TERAS VAT DEEMTBEETBE TAME TAEE P E L L A V A Ö L J Y NAURISÖLJY EMULSIOPOLTTOAINEE T K A M F E E N I M E T A N OLI ETANOLI PROPANOLI BUTANOLI SYNT H O L I F T - B E N S I I N I F T - D I E S E L F T - K E ROSIINI FT-PETROLI G-BENSIINI G-DIESEL G-KE R O S I I N I G - P E T ROLI D L - B E N S I I N I D L - D I E S E L D L - K E R OSIINI DL-PETROLI B-BENSIINI B-DIESEL B-KER O S I I N I B - P E T R OL I M T G - B E N S I IN I P - B E N S I I N I P -DIESE L P-KEROSIINI P-PE TROLI P Ö L Y P O LTTOAINEET VALASÖLJY HYLJEÖ L J Y K A L A Ö L J Y P R O T E I I N I T P U U P U U HI ILI H AR TSI OLJET LA NT A H II LI HYD R A A T I T R U O K A R EHU PELTOKAS VIT SELLULOOS A HEM ISELL U L O O S A E LÄINRASVAT Kuva 1.1. Liikenteen biopolttoaineiden suuri diversiteetti. MUSTA RUUTI ORGAANISE T R U U D I T 18

20 Uusiutuviin siirtyminen tarjoaa erittäin suuret liiketoimintamahdollisuudet. Liikenteen biopolttoaineiden markkinat EU:ssa on arvioitu olevan välillä miljardia euroa vuonna 2010 (Ecofys 2005) ja ne kasvavat EU:n tavoitteiden mukaisesti vähintään kaksinkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa koko Suomen metsäteollisuusklusterin suuruista uutta liiketoimintamahdollisuutta. Liikennebiopolttoaineiden käyttö kasvoi EU:ssa vuonna 2008 yli 28 % vuoden 2007 tasoon verrattuna ja ne kattoivat 3,3 % EU:n tieliikennepolttoaineiden kulutuksesta vastaten 10 miljoonan öljytonnin energiasisältöä (EurObserv ER 2009). Suomessa (Kuva 1.2) kuten muuallakin tieliikenne dominoi päästöjä ja on erityisen raakaöljyriippuva. Siitä syystä tässä julkaisussa on annettu selvästi suurin painoarvo tieliikenteen käsittelyyn ja sen sisällä erityisesti autoihin, kuitenkaan lihasvoimaa ja moottoripyöriä unohtamatta. Tieliikenteen lisäksi julkaisu käsittelee kaikkia muitakin liikennemuotoja, siis raideliikennettä, vesiliikennettä, ilmaliikennettä, avaruusliikennettä ja viestiliikennettä. Kaikissa liikennemuodoissa on jo tähän mennessä käytetty hyvin monia uusiutuvia energianlähteitä ja kaikki liikenteen kulutus on katettavissa kaikki uusiutuvilla energiamuodoilla lukuisilla vaihtoehtoisilla teknologioilla ja resursseilla. Kuva 1.2. Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt (LVM 2007). Tieliikenne dominoi päästöjä. 19

21 Öljyn (Heinberg 2003, Roberts 2006) ja maakaasun (Darley 2004) tuotantohuipun saavuttamisella tulee olemaan laajalle ulottuvia seurauksia yhteiskunnissa ja niiden välisissä suhteissa, mukaan lukien konfliktien yleistyminen (Klare 2001). Ihmiskunnan elinkaaressa fossiilisten polttoaineiden aika on mitättömän lyhyt aika (Kuva 1.3). Fossiilisten käyttö lopetetaan joka tapauksessa ja kyse on vain siitä, tapahtuuko se hallitusti vai hallitsematta kriisien kautta eli johtaako se ekologisesti kehittyneeseen teknologiseen yhteiskuntaan vai palaamiseen kivikauteen. Eteneminen kriisien kautta on ihmiskunnan historian opetusten mukaan todennäköisempää. Silti ei voida lukea pois mahdollisuutta, että muutos tehtäisiin tietoisten poliittisten valintojen kautta niin yksilöiden kuin valtioidenkin tasolla, mihin sheikki Yamani tämän luvun alussa olevassa sitaatissa viittaa. 1 Liikennettä subventoidaan EU:ssa vuosittain miljardilla eurolla, josta tieliikenne saa 125 miljardia euroa (EEA 2007). Tämän olemassa olevan rahoituksen ohjaaminen pois fossiilisen talouden tukemisesta ja siirtymiseen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön olisi todella pitkälle riittävä merkki muutoksen poliittisesta hallinnasta. Käsillä olevan julkaisun tarkoituksena on tukea hallitun muutoksen polkua. Luvussa 9 on esitelty tiekartta, jota seuraten se olisi mahdollista. Kuva 1.3. Fossiilisten polttoaineiden aikakausi ihmiskunnan elinkaaressa mittana vuosituhannet ennen ja jälkeen nykyajan. Muokattu: Hubbert (1976). 1 OECD:n International Energy Agencyn pääekonomisti Fatih Birol muotoili asian The Independent -lehden numerossa olevan Steve Connorin artikkelin Warning: Oil supplies are running out fast haastattelussa seuraavasti: One day we will run out of oil, it is not today or tomorrow, but one day we will run out of oil and we have to leave oil before oil leaves us, and we have to prepare ourselves for that day. The earlier we start, the better, because all of our economic and social system is based on oil, so to change from that will take a lot of time and a lot of money and we should take this issue very seriously. 20

22 2 LIIKENTEEN ENERGIANLÄHTEIDEN HISTORIALLINEN TIEKARTTA There is nothing of importance that we are waiting for to add to the automobile. No startling inventions are called for and none probably are coming to solve the motor problem. All the mechanical essentials have been devised seemingly complete and ready at hand. - Gardner Hiscox vuonna 1900 (Hiscox 1900) Yli vuosisata myöhemmin Gardner Hiscoxin voi arvioida olleen enemmän oikeassa kuin väärässä. Vuoden 1900 autoinsinööri pystyisi ymmärtämään nykyautoja melko lyhyen tutustumisen jälkeen. Auton tärkeimmät komponentit ovat hänelle hyvin ymmärrettävissä ja vain 1970-luvun perua oleva mikroprosessoritekniikka olisi mahdotonta ymmärtää. Hänen olisi toisaalta vaikea käsittää, mihin suurin osa teknologioista on kadonnut ja toisaalta miksi niin vähän uutta on keksitty. Hän myös hämmästelisi teknologian valmistajien ja merkkien vähyyttä vertaamalla 1890-luvun loppuun, jolloin yksistään alan johtavassa maassa Ranskassa oli 619 autonvalmistajaa (Hiscox 1900). Vuonna 1900 sekä moottorivaihtoehtoja että polttoainevaihtoehtoja oli paljon enemmän kuin nykyään ja toisaalta kaikki nykyisin merkittävästi käytettävät vaihtoehdot olivat tunnettuja jo vuonna Lähes kaikki nykyisessä keskustelussa ja tutkimuksessa olevat 21. vuosisadan uudet ja paremmat tulevaisuuden liikenneteknologiat olivat jo silloin tunnettuja. Ja ne, jotka eivät vielä vuonna 1900 olleet, ovat joka tapauksessa olleet tunnettuja jo vähintään 50 vuotta. Tilanne on samantapainen kotien muussa tekniikassa. Taloustieteilijä Paul Krugman (1998) käsittelee kasvun harhoja kirjassaan Satunnainen teoreetikko ja vertailee nykyisten kotien tekniikkaa 50 vuotta ja 100 vuotta taaksepäin. Puoli vuosisataa sitten kaikki nykykodeissa oleva teknologia, jälleen mikroprosessoreja lukuun ottamatta, oli tunnettua ja ainakin joissakin kodeissa käytössä. On ymmärrettävää, että monet nykyisin pitävät 1950-luvun kodinkoneita kehittymättöminä, mutta suurin muutos on tapahtunut niiden ulkonäössä ja automatiikassa, ei toimintaperiaatteissa, ja 50 vuoden takaa nykyhetkeen siirretyltä perheeltä ei kestäisi kauan ymmärtää nykykotien tekniikkaa. Mutta siirtämällä perhe 100 vuoden takaa 50 vuoden taakse olisi heille ällistyttävä muutos ja lähes kaikki olisi uutta. Kehitys 1900-luvun alkupuoliskolla oli valtavan nopeaa verrattuna jälkipuoliskoon. 21

23 Vastaava ällistys autotekniikan puolella saataisiin siirtämällä insinööri 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Suurimmat kehitysaskeleet tehtiin 1800-luvun aikana ja loput 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kuten liitteenä 2 olevasta kronologiasta selviää, joskin kronologiasta nähdään myös huomattavan monen keksinnön periytyvän paljon kauempaakin historiasta ja esihistoriasta. Viimeiset 50 vuotta ovat olleet erittäin hitaan teknologisen kehityksen aikaa mikroprosessoreiden mahdollistamaa elektroniikan kehitystä lukuun ottamatta, vaikka mainonta on varsin onnistuneesti aikaansaanut vastakkaisen käsityksen. Mutta sekään ei ole uutta, vaan idea luovasta tuhoamisesta eli tavaroiden korvaamisesta paljon ennen niiden teknisen käyttöiän loppumista uusilla hieman erinäköisillä, muttei välttämättä kehittyneemmillä tavaroilla, on lähtöisin 1940-luvulta taloustieteilijä Joseph Schumpeteriltä (1942). Liikenteen moottori- ja polttoainetekniikan kehityksen hidastumisen luonteesta ja syistä ovat kirjoja kirjoittaneet esimerkiksi Kirsch (2000) sekä Black (2006). Tässä julkaisussa ei kovin paljon kyseistä asiaa käsitellä, mutta varsin laaja historiallinen katsaus on sisällytetty lukuun 2, jotta lukija saisi kuvan siitä valtavasta teknologisesta monimuotoisuudesta, joka on keksitty ja kehitetty, ja toisaalta ymmärtäisi, että nykyään käytetään vain hyvin pientä osaa tunnetuista teknologisista mahdollisuuksista. Se antanee uskoa siihen, että nykyisin akuutit teknologian käytön ympäristöongelmat todellakin voidaan ratkaista ja ratkaisuvaihtoehdoista ei ole puutetta siitä huolimatta, että aivan kaikki aiemmin käytetty teknologia ei siihen tarkoitukseen sovellu. Insinöörit ovat työnsä tehneet ja antaneet ratkaisujen avaimet. Niiden käyttöönotto ei ole teknologinen eikä luonnontieteellinen vaan yhteiskuntatieteellinen ja kasvatustieteellinen haaste, sillä hyvin monet autoteollisuuden piiristä ja tekniikan ammattilaisista ovat nykyään valmiit sanomaan kuten Gardner Hiscox vuonna 1900, erottamatta laajassa käytössä olevaa teknologiaa tunnetuista teknologisista mahdollisuuksista. Tässä kirjassa tuo erottelu tehdään. Luvussa 2 käydään läpi keskeiset kehitysaskeleet, joiden kautta nykyiseen liikenteen energianlähteiden ja niitä hyödyntävien koneiden käyttöön on päädytty. Luku on jäsennetty energiaresurssien mukaan ja liikenteen mekaaniset voimanlähteet on esitetty sen energiaresurssin yhteydessä, jolla ensiksi kyseistä laitetta liikenteessä käytettiin. Esitys on tehty globaalilla perspektiivillä. Suomen tilanteesta puhuttaessa se mainitaan aina erikseen. Kuva 2.1. esittää yhteiskunnan kaiken mekaanisen energian käyttövoiman osuuksien kehitystä viimeisen 4000 vuoden aikana lukuun ottamatta purjelaivoja, jotka olivat merkittävä tuulivoiman käyttäjä 1800-luvulle asti, ja geotermistä sekä muita suhteellisen niukasti käytettyjä primäärienergian lähteitä. Höyrykoneiden, höyryturbiinien ja polttomoottorien käyttämä primäärienergia on ollut valtaosin fossiilista, mutta osa siitä on ollut bioenergiaa. Höyryturbiini on ollut ja on nykyään merkittävin sähkön tuottaja noin 50 % osuudella globaalisti. Kaasuturbiini on nykyään toiseksi tärkein sähkön tuottaja, mutta sen käyttö oli vielä vuonna 1950 vähäistä. Liikenteen voimanlähteiden käytön kehitys on seurannut samoja linjoja vuoteen 1900 asti. Siitä eteenpäin polttomoottoreilla on ollut liikenteessä suurempi ja höyryturbiineilla pienempi osuus. Suomen maatilojen liikenne-energian ja muun energian käytön historiallisesta kehityksestä kerrotaan Lampisen ja Jokisen (2006) julkaisussa. 22

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Tieliikenteen polttoaineet

Tieliikenteen polttoaineet , uhat ja mahdollisuudet Kimmo Klemola Lappeenrannan teknillinen yliopisto Bioenergiapäivä 09.11.2006 Tampereen teknillinen yliopisto Tieliikenteen polttoaineet Nestemäiset Bensiini Diesel Etanoli (1G/2G)

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot