Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgiin Kokouksen pääaihe on keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan perusasetusten yksinkertaistamista koskevasta ns. Omnibus -asetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Puheenjohtajamaa on toimittanut Omnibus -ehdotuksesta jäsenmaille kompromissiesityksen, johon on koottu jäsenmaiden kannattamat muutokset komission alkuperäiseen ehdotukseen sekä eräitä muita lisäyksiä. Jäsenmaat ovat käsitelleet Omnibus -asetusta syksystä 2016 lähtien. Suomi tukee puheenjohtajan esittämää kompromissia. Lisäksi komissio esittelee neuvostolle selvityksensä ekologisten alojen täytäntöönpanosta edellisen maatalousuudistuksen jälkeen. Komissio hyväksyy selvityksen 29.3., minkä vuoksi kantaa selvityksen sisältöön ei ole ollut mahdollista muodostaa. Neuvoston muissa asioissa Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua tuovat pöydälle yhteiset ehdotuksensa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Yhteinen asiakirja sisältää n. 70 ehdotusta toimeenpanolainsäädännön, delegoitujen säädösten ja perusasetusten muuttamiseksi, joilla hallinnollista taakkaa saataisiin vähennettyä niin viljelijöiltä kuin kansallisilta viranomaisiltakin. Suomi on ollut aktiivisesti mukana asiakirjan laatimisessa.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ (21) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus) (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0282 (COD) = Tilannekatsaus ja keskustelu 3 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Yksinkertaistaminen: Komission selvitys ekologisten alojen täytäntöönpanosta = Komissio esittelee = Keskustelu 16 Muut asiat 6. a) (mahd.) Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen = Tanskan, Ruotsin, Suomen, Latvian, Liettuan ja Viron valtuuskuntien tiedotusasia 18

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (21) Asia Yhteisen maatalouspolitiikan perusasetusten yksinkertaistaminen varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä. (Omnibus-asetus) Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee pj-maan kompromissiehdotuksesta kokouksessaan Maatalouden erityiskomitea on keskustellut Omnibus-asetuksesta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten osalta toistuvasti syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Pjmaa on toimittanut jäsenmaiden arvioitavaksi aiempien kommenttien sekä MEK:n 27.2., 13.3., ja käymien keskustelujen pohjalta laaditun kompromissiesityksen. Maatalous- ja kalastusneuvosto kävi kokouksessaan ensimmäisen keskustelun yhteisen maatalouspolitiikan perusasetusten yksinkertaistamisesta varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä. Puheenjohtajamaa Malta on asettanut tavoitteeksi saavuttaa neuvoston hyväksymä mandaatti trilogineuvotteluille toukokuussa On mahdollista, että mandaatista päästään sopuun jo 3.4. neuvoston kokouksessa. Komission tavoiteaikataulun mukaan muutokset on tarkoitus saattaa voimaan Suomen kanta Puheenjohtajanmaan kompromissiehdotus asiakirjassa 7527/17 Suomi pitää pj-maan valmistelemaa kompromissiehdotusta hyväksyttävänä pohjana neuvoston kannan muodostamiselle yhteisen maatalouspolitiikan perusasetusten osalta. Suomi pitää erityisesti hyvänä puheenjohtajamaan ehdotusta antaa maakohtaista joustoa pysyvän nurmen sääntöihin. Ehdotus myös antaa jäsenmaille mahdollisuuden muuttaa tuotantoon sidottuja tukia vuosittain, mikä on hyvä asia. Maaseudun kehittämisen hanketukien osalta ehdotus mahdollistaa yksinkertaistettujen kustannusmenettelyjen aiempaa helpomman käytön. Ottaen huomioon tavoitteen saada yksinkertaistukset voimaan vuoden 2018 alusta, Suomi voi tukea pj-maan tavoiteaikataulua neuvottelumandaatin hyväksymiseksi.

4 4(21) Komission alkuperäinen ehdotus Komission alkuperäiseen esitykseen liittyen Suomi kannattaa komission esityksen tavoitteita yksinkertaistamisesta, mutta näkee, että tarvetta on vielä pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien rahastojen osalta. Suomi kannattaa komission pyrkimystä edistää varainhoitoasetuksessa ns. single audit - menetelmää (yhtenäinen tarkastusmalli). Suomi toivoo, että ehdotetut yhteisen maatalouspolitiikan asetuksien yksinkertaistukset olisi käsiteltävä siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo vuoden 2018 tukihausta lukien. Yleisen varainhoitoasetuksen muutosten tavoitteena on muun muassa rahastokohtaisten sääntöjen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen. Suomen näkemyksen mukaan olisi ollut toivottavaa, että maatalousrahastot olisi otettu kattavammin mukaan yhtenäistämiseen ja yksinkertaistamiseen. Esimerkiksi rahoitusoikaisukäytäntöjen ankaruudessa maatalousrahastojen ja muiden rahastojen välillä on huomattava ero. Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on hallinnollisesti raskas. Varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä tulee tutkia mahdollisuuksia menettelyn keventämiseksi. Maaseutuasetuksen (EU) N:o 1305/2013 osalta: Suomi toivoo, että aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttaminen vapaaehtoiseksi jäsenmaalle on mahdollista myös maaseutuasetuksessa, jotta muutoksella olisi todellista hyötyä tukijärjestelmien toimeenpanon sujuvoittamiselle. Suomi on useassa otteessa nostanut esiin sen, että yksinkertaistettujen kustannusmenettelyiden käyttö maaseuturahastossa on hankalampaa kuin muissa ERIrahastoissa. Suomi on tyytyväinen että komissio esittää muutoksia kertakorvausmenettelyn sääntöihin. Suomi pitää tärkeänä, että jatkokäsittelyssä varmistetaan se, että yksinkertaistetut kertakorvausmenettelyt ovat käytettävissä myös maaseuturahastossa ja kustannuksista ei tarvitse tehdä ennakkoarviointia maaseutuohjelman osaksi kehittämishanketukien osalta (M01, M07, M16 ja M19). Suomi pitää hyvinä muutoksia, jotka antavat mahdollisuuden ottaa rahoitusvälineitä joustavasti käyttöön. Rahoitusvälineitä tulisi voida kohdentaa maatalousalan lisäksi maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan erityisesti maaseudun mikro- ja pienyrityksille maaseutuasetuksen artiklassa 19 kuvaillun toimenpiteen kautta eikä niinkään artiklan 17 kautta. Suomi näkee, että artiklaan 45 ehdotetut muutokset ovat välttämättömiä, jotta rahoitusvälineiden käyttäminen olisi mahdollista. On tärkeää, että rahoitusvälineet olisivat vastaavalla laajuudella käytössä myös maaseuturahastossa kuin ne ovat muissa ERI-rahastoissa. Horisontaaliasetuksen (EU) N:o 1306/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013. Suomi toivoo, että komissio tarkastelisi mahdollisuuksia yksinkertaistaa tukijärjestelmää myös jatkuvasti muuttuvien peltopinta-alojen osalta.

5 5(21) Pääasiallinen sisältö Suorien tukien asetuksen (EU) N:o 1307/2013 osalta: Suomi pitää tervetulleena komission ehdotusta, että nykyinen kieltolistaan pohjautuva aktiiviviljelijäsäännösten soveltaminen muutetaan vapaaehtoiseksi jäsenvaltioille. Suomen mielestä nuorten viljelijöiden tukeen ehdotettu muutos tulisi toteuttaa ehdotettua yksinkertaisemmin niin, että jäsenvaltion tulisi voida päättää ehdotetun muutoksen sijaan ennen tukihaun alkamista, haluaako se rajoittaa nuorten viljelijöiden tuen myöntämisen viljelijäkohtaisesti tiettyyn perustuen tukioikeuksien määrään asti tai yhtenäisen pintaalatuen järjestelmässä tiettyyn tukikelpoisten hehtaareiden määrään asti. Suomi voi hyväksyä tuotantosidonnaista tukea koskevan ehdotuksen edellyttäen, että muutoksen toimeenpano on jäsenmaalle vapaaehtoista. Suomi kannattaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään ehdotettuja muutoksia. Suomen mielestä suorien tukien asetusta (EU) N:o 1307/2013 muutettaessa myös viherryttämistuen pysyvän nurmen sääntöjä tulisi muuttaa niin, että pysyvän nurmen määritelmässä otettaisiin huomioon nykyistä paremmin vakiintuneet tilapäisen nurmen viljelytavat. Lisäksi Suomen mukaan pysyvän nurmen ennallistamismenettelyä ei tulisi soveltaa viljelijöihin, joiden tuotantosuunta on muuttunut pitkäkestoisesti kahden edeltävän vuoden aikana nurmeen perustuvasta tuotannosta muuhun tuotantoon. Ennallistamismenettelyä ei myöskään tulisi soveltaa maatalousmaahan, joka on myyty tai vuokrattu pitkäkestoisesti viljelijälle, jolla ei ole nurmeen perustuvaa tuotantoa. Markkinajärjestelyasetuksen (EU) N:o 1308/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi markkinajärjestelyn asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Asetuksen (EU) N:o 652/2014 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi asetukseen (EU) N:o 652/2014. Komissio antoi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvion. Se koostuu komission tiedonannosta sekä varainhoitoasetuksen ja sektorikohtaisen lainsäädännön muutosesityksistä.

6 6(21) Kuva 1. Väliarviointipaketin eri osat. (Kuva Euroopan komissio) Asetusesitys varainhoitoasetuksen kokonaisuudistukseksi (COM (2016) 605 final): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, EU N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus). Ehdotuksella tuetaan kahta väliarvioinnin keskeistä tavoitetta: yksinkertaistamista ja joustavuutta. Komission ehdotuksessa on yhteen säädökseen sisällytetty yleisten varainhoitosääntöjen tarkistus sekä muutoksia alakohtaisiin varainhoitosääntöihin, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan asetukset (maaseutuasetus, nk. horisontaaliasetus, suorien tukien asetus ja yhteisen markkinajärjestelyn asetus). Yhdistämällä alakohtaiset muutokset samaan säädösehdotukseen, komissio pyrkii takaamaan johdonmukaisen ja nopean neuvotteluprosessin. Komission esityksen tavoitteena on menettelyjen yksinkertaistaminen, rahoitusinstrumenttien tehokkaampi käyttö, joustavampi budjettihallinto ja fokuksen kiinnittäminen tuloksiin ja raportoinnin virtaviivaistamiseen. Komissio ei halua tässä yhteydessä avata laajempaa reformikeskustelua, vaikka se ehdottaakin muutoksia yhteisen maatalouspolitiikan perusasetuksiin. Pj-maan kompromissiehdotus Asetus (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) Pj-maan ehdotus sisältää useita teknisiä ja yksityiskohtaisia muutosehdotuksia, mm. artikloissa 2, 17(5) ja 19 tarkennetaan nuorten viljelijöiden tuen ehtoja tilanpidon aloittamisen osalta, artikloissa 28(6), 29(4) ja 30(1) tarkennetaan tuplamaksun kieltoa koskevia määräyksiä sekä useassa artiklassa esitetään teknisiä muutoksia liittyen aktiiviviljelijän määrittelyn vapaaehtoisuuteen jäsenmaille.

7 7(21) Artiklan 62 (2) muotoilun muutos tulisi esityksen mukaan yhdenmukaistamaan maaseutuohjelman kehittämishankkeiden rahoitusta muiden ERI-rahastojen vastaavanlaisten kehittämistoimenpiteiden kanssa. Asetus (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) Puheenjohtajamaan ehdotus poikkeaa komission ehdotuksesta siten, että takaisinperintään (artikla 54) ei tehtäisi muutosta, vaan tiettyjen takaisinperimättömien määrien osalta komission ja jäsenvaltion jaettu (50 ja 50 prosenttia) vastuu jatkuisi edelleen. Takaisinperinnässä puheenjohtajamaan ehdotus sisältää lisäyksen, jonka mukaan 100 euron takaisinperintärajaa voidaan korottaa nykyisen 150 euron sijaan 250 euroon, jos tällainen kynnys on kansallisessa lainsäädännössä kansallisten velkojen maksamatta jättämiselle. Aiheettomia maksuja ja hallinnollisia seuraamuksia (artikla 63) koskevasta komission lisäysehdotuksesta, joka kohtuullistaisi seuraamuksia tilanteessa, joissa sääntöjenvastaisuus koskee kilpailutusta, puheenjohtajamaan ehdotus poistaisi komission ehdottaman reunaehdon komission antamien ohjeiden huomioon ottamisesta. Puheenjohtajamaan ehdotus sisältää kaksi uutta ehdotusta. Hallinnollisten seuraamusten soveltamista (artikla 64) koskeviin täytäntöönpanosäädösvaltuuksiin puheenjohtajamaa ehdottaa lisäystä, jonka mukaan LEADER -toimintatapaa koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä pyritään yhtenäiseen hallinnointitapaan eri rahastoissa. Tukihakemuksia ja maksupyyntöjä (artikla 72) koskevaan pienten alojen ilmoitusvelvollisuuspoikkeukseen lisättäisiin pienten viljelijöiden tukijärjestelmästä aiheutuva poikkeus. Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Puheenjohtajamaan ehdotuksessa lisättäisiin jäsenvaltiolle vapaaehtoisia mahdollisuuksia peltoalan ja pysyvän nurmen (artikla 4) määrittelemiseksi. Jäsenvaltio voisi mm. päättää, että heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien aloilla suorakylvöllä tai nurmikasvillisuuden poiston jälkeen uudelleen heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla kylvetty ala voitaisiin katsoa viljelykiertoon kuuluvaksi. Siten tällaisia aloja ei määriteltäisi pysyväksi nurmeksi. Jäsenvaltio voisi myös valita rajoittavamman vaihtoehdon, jonka mukaan nurmialan uusintakylvössä tulisi vaihtaa nurmilajia tai nurmilajien siemenseosta. Pysyvän nurmen ennallistamisvaatimustilanteessa (artikla 45) jäsenvaltio voisi päättää, että ennallistamisvaatimus ei koskisi tuotantosuuntaa nurmivaltaisesta tuotannosta muuhun tuotantoon vaihtaneita viljelijöitä tai jos peltolohkot on myyty tai vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella jälkeen viljelijälle, jolla ei ole nurmeen pohjautuvaa tuotantoa. Puheenjohtajamaan ehdotuksessa nuoren viljelijän tukeen ei esitetä komission ehdotuksessa olevia muutoksia, vaan nykysäännökset jäisivät voimaan (artiklat 50 ja 51). Puheenjohtajamaan ehdotuksessa (artikla 52) komissiolle annettaisiin valtuus säätää delegoidulla asetuksella siitä, että jäsenvaltiot voisivat maksaa tuotantoon sidottua tukea vuoteen 2020 saakka aiemman viitevuoden tuotantoyksiköiden perusteella. Tällä pyrittäisiin välttämään se, että tuotantoon sidotun tuen saajat säilyttäisivät tuotannon tason kyseisellä sektorilla markkinoiden epätasapainosta huolimatta.

8 8(21) Puheenjohtajamaan ehdotuksessa (artikla 53) jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus ilmoittaa tuotantoon sidottujen tukien ehtojen muutoksista komissiolle elokuun 1. päivään mennessä minä tahansa vuonna. Muutokset tulisivat voimaan seuraavana vuonna. Tällä hetkellä ainoa muutosmahdollisuus oli elokuun 1. päivänä vuonna Asetus (EU) N:o 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) Artiklaan 64 esitetään muutosta viiniköynnösten uusia istutuksia koskevien lupien myöntämiseen sekä liitteen VII osan II kohtaan 1 c), missä määritetään poikkeus viinin alkoholipitoisuuteen tietyissä tapauksissa. Markkinajärjestelyasetuksen artiklaan 33(3)d on lisätty tarkennus milloin ko. kohdan mukaisiin hallinnollisiin kustannuksiin voidaan myöntää tukea. Artiklassa 35 (1-3 kohdat) esityksessä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus maksaa tuottajaorganisaatioille kansallista tukea tapauksessa jossa jäsenvaltion järjestäytymisaste tietyssä maakunnassa on huomattavasti EU:n keskiarvon alapuolella. Kyseisen tuen maksaminen olisi jäsenvaltioille vapaaehtoista. Komission esitys Yleisen varainhoitoasetuksen muutosten (artiklat ) osalta jaetussa hallinnoinnissa eli myös maatalousrahastoissa esitetään käyttöön otettavaksi yhtenäistä tarkastusmallia. Mallissa toisen hyväksytyn elimen, esimerkiksi todentamisviranomaisen, standardit täyttävään tarkastukseen voidaan perustaa toimeenpanon arviointi ja vähentää siten komission jäsenvaltioon kohdistamia tarkastuksia. Asetusesitys sisältää muutosesityksiä myös yhteisen maatalouspolitiikan perusasetuksiin sekä elintarvikeketjuun sekä eläin- ja kasviterveyteen liittyvien menojen hallintaa koskevaan asetukseen. Muutosesitykset koskevat seuraavia asetuksia: (EU) N:o 1305/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EU) N:o 1306/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EU) N:o 1307/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta. (EU) N:o 1308/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta. (EU) N:o 652/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta

9 Asetus (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) Maaseutuasetuksen osalta komissio ehdottaa muutoksia, jotka liittyvät pääosin tulonvakautusvälineeseen ja rahoitusvälineisiin. Muutokset antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden luoda sektorispesifi tulonvakautusväline, jolla vastattaisiin nykyistä paremmin markkinakriiseihin ja viimeaikaisiin useiden sektoreiden vaikeisiin kokemuksiin. Toinen merkittävä muutos olisi yksinkertaisemmat säännöt lainoille ja muille rahoitusvälineille. Näiden muutosten tavoitteena on tehostaa rahoitusvälineiden käyttöä maataloussektorilla ja edistää viljelijöiden pääomaa erityisesti nuorten viljelijöiden kohdalla. Yleinen tavoite on julkisen rahoituksen parempi kohdentaminen ja maataloussektorin kilpailukyvyn parantaminen. Ehdotuksissa on myös hanketoiminnan kertakorvausmenettelyjen yksinkertaistamisia. Komissio ehdottaa muutoksia kertakorvausmenettelyn sääntöihin. Tällä hetkellä kaikista kertakorvausmenettelyn kustannuksista maaseuturahastossa olisi tullut tehdä ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi maaseutuohjelmaa. Suorien tukien osalta komissio ehdottaa aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttamista vapaaehtoiseksi jäsenmaalle, mutta tällaista ehdotusta ei ole suoraan kirjattu maaseutuasetukseen. Tällä hetkellä maaseutuasetuksen useassa toimenpiteessä on tuensaajan tukikelpoisuusedellytyksenä aktiiviviljelijän määritelmän täyttäminen (mm. luonnonmukainen maatalous ja eläinten hyvinvointi, tila ja yritystoiminnan kehittäminen sekä alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita). Maaseuturahastoon kuuluvan aloitustuen osalta ei ole luvassa yksinkertaistamista. 9(21) Komissio ehdottaa muutoksia maaseutuasetuksen rahoitusvälineiden käyttöön. Artiklan 17 osalta ehdotettu muutos mahdollistaisi rahoitusvälineiden kohdentamisen jalostukseen, jonka lähtötuote ei ole SEUT:n Annex I-tuote edellyttäen yhden tai useamman unionin prioriteetin edistämistä. Tällä hetkellä artikla 19(1)(b) jo mahdollistaa sellaisten investointien tukemisen, jossa lähtötuotteena on muu kuin Annex 1-tuote. Artikla 19(1)(b) mahdollistaa mikro- ja pienyritysten tukemisen. Lisäksi artikla 19(1)(a)(ii) mahdollistaa tuen myöntämisen yrityksen perustamiseen. Artikla 17 sen sijaan ei määrittele tuensaajan kokoluokkaa, joten komission muutosehdotus saattaisi laajentaa tuensaajajoukkoa mikro- ja pienyrityksiä suurempiin yrityksiin ja artiklan soveltamisala on kapeampi kuin artiklan 19. Asetus (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) Komissio ehdottaa 26 artiklassa (rahoituskuri) muutoksia, jotka poistaisivat Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivallan rahoituskuriin liittyvien asetusten antamisessa. Komission toimivallassa olisi säätää rahoituskurista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sekä mahdollisuus muuttaa mukautusmäärää 1 päivään joulukuuta asti. Tulojen sitomista (artikla 43) muutettaisiin siten, että käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen joukkoon lisätään tietyt maksujen toimeenpanoon liittyvät jäsenvaltion virheiden aiheuttamat rahoituksen keskeytykset ja vähennykset. Takaisinperintää (artikla 54) muutettaisiin siten, että tiettyjen takaisinperimättömien määrien osalta komission ja jäsenvaltion jaettu (50 ja 50 prosenttia) vastuu poistetaan ja vastuu muuttuisi jäsenvaltion vastuuksi. Aiheettomia maksuja ja hallinnollisia seuraamuksia (artikla 63) täydennettäisiin siten, että sääntöjenvastaisuuden koskiessa kilpailutusta maksamatta jätettävä tai peruttava tuki määritellään sääntöjenvastaisuuden vakavuuden ja suhteellisuuden mukaan. Lisäksi jatkettaisiin aikataulua maaseudun kehittämisohjelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttamisessa ohjelmakauden lopussa (artikla 38).

10 10(21) Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Aktiiviviljelijän säännöt: Jäsenvaltiot voisivat päättää soveltaa vuodesta 2018 alkaen vain yhtä tai kahta kolmesta 9 artiklan 2 kohdan kolmannessa kappaleessa listatusta kieltolistalta poispääsemisen mahdollisuudesta. Ehdotus on tehty siksi, että joillakin jäsenvaltioilla on ollut vaikeuksia toimeenpanna kaikkia kolmea kieltolistalta vapautumisen vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat: a) suorien tukien määrä vähintään 5 % muusta kuin maataloustoiminnan tuloista, b) maataloustoiminta ei ole vähäistä, c) maatalous on pääliiketoiminta. Toisena ehdotuksena jäsenvaltiot voisivat päättää lopettaa aktiiviviljelijäsäännösten soveltamisen vuodesta 2018 alkaen. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa mahdollisista päätöksistään komissiolle viimeistään Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Nuorten viljelijöiden tuen sääntöjä muutettaisiin niin, että tietyn nuorten viljelijöiden tuen laskentatavan valinneissa jäsenvaltioissa nuorten viljelijöiden tukea myönnettäisiin kaikkia nuoren viljelijän kyseisenä vuonna aktivoimia perustuen tukioikeuksia vastaavasti. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavissa maissa tukea voitaisiin myöntää kaikkien viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella. Nykyisin jäsenvaltion on tullut asettaa nuorten viljelijöiden tuen määrälle enimmäismäärä, jonka on oltava perustukea soveltavissa maissa tukioikeutta ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa tukikelpoista hehtaaria. Suomessa enimmäismäärä on 90 tukioikeutta. Kuitenkin, jos nuorten viljelijöiden tukihakemusten perusteella laskettava tuen määrä jonakin vuonna ylittäisi nuorten viljelijöiden tuelle asetetun kansallisen enimmäismäärän, joka on kaksi prosenttia suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion tulisi asettaa perustukea soveltavissa maissa tukioikeuksien enimmäismäärä ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa tukikelpoisten hehtaarien enimmäismäärä, jonka ylittävältä osalta nuorten viljelijöiden tukea ei myönnettäisi. Tämän enimmäismäärän tulisi olla sellainen, että kahden prosentin kansallinen enimmäismäärä ei ylittyisi. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa asetetusta enimmäismäärästä komissiolle seuraavana vuonna viimeistään Tuotantosidonnaisen tuen säännöt: Komissiolle annettaisiin mahdollisuus säätää tuotantosidonnaista tukea koskevia delegoituja asetuksia, jotta vältettäisiin se, että tuotantosidonnaista tukea saavat tuenhakijat ylläpitävät nykyistä tuotannon tasoa huolimatta rakenteellisesta markkinoiden epätasapainosta (ylituotannosta). Tuotantosidonnaista tukea voitaisiin maksaa aiemman (vielä yksilöimättömän) viitejakson tuotantomäärän perusteella vuoteen 2020 asti. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jäsenmaa voisi irrottaa nykyisen tuotantosidonnaisen tuen tuotannosta (dekoplata). Vastaava menettely on mahdollinen maidontuotannon osalta vuonna 2017 (Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1616). Yhtenäisen pinta-alatuen säännöt: Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään, joka on perustuen sijaan käytössä useissa niin sanotuissa uusissa EU:n jäsenvaltioissa, ehdotetaan muutosta siten, että yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää toimeenpaneva valtio voi halutessaan lisätä enintään kolmella prosentilla vuosittaista kansallista suorien tukien enimmäismäärää, josta on vähennetty viherryttämistuen kansallinen enimmäismäärä. Vastaava menettely on mahdollinen jo nykyään perustukea soveltavissa valtioissa. Menettelyllä varmistetaan mahdollisemman täysimääräinen EU-varojen käyttö. Asetus (EU) N:o 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) Komissio ehdottaa, että hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien tavoitteisiin lisättäisiin mahdollisuus valmentaa ja opastaa muita tuottajaorganisaatiota, tuottajaryhmiä tai sektorin yksittäisiä tuottajia. Tällä komissio haluaa lisätä tuottajien luottamusta yhteistoimintaan ja jakaa positiivisia kokemuksia

11 11(21) sekä esimerkkejä yhteistyöstä, erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen. Tuottajaorganisaatiot voisivat käyttää valmennusta ja koulutusta kriisinhallintatoimenpiteenä. Koulutuksesta ja valmennuksesta aiheutuvat kustannukset voisivat olla 100 % tuen piirissä. Asetuksessa luetellaan jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen, ja niissä sallittaisiin kansallinen lisätuki. Komissiolle annettaisiin valtuutus muuttaa em. jäsenvaltioiden listaa delegoidulla asetuksella järjestäytymisasteen muuttuessa. Lisäksi komissio ehdottaa tuontikiintiöiden hallinnoinnin yksinkertaistamista siten, että yksinkertaisista pelkästään objektiivisiin kriteereihin perustuvasta kiintiöiden allokoinnista ei tarvitsisi säätää täytäntöönpanosäädöksillä vaan ne voitaisiin julkaista internetsivuilla. Jäsenvaltiot voisivat myöntää lisenssejä vasta komission julkaistua käytettävät kiintiöt. Asetus (EU) N:o 652/2014 Komissio ehdottaa asetukseen (EU) N:o 652/2014 vain teknisiä muutoksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 322 varainhoitoasetuksen uudistuksen osalta ja 43 artikla 2 kohta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien asetusten osalta. Tavallinen lainsäätämisjärjestys. Komissiolle esitetään siirrettäväksi säädösvaltaa (delegoidut säädökset) suorien tukien asetuksen tuotantosidonnaisesta tuesta sekä markkinajärjestelyasetuksen hedelmä- ja vihannessektorin kansallisen lisätuen yksityiskohdista. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentissa asetusesityksen pääkäsittelystä vastaavat jaetulla mandaatilla budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta. Esittelijänä toimii Ingeborg Grässle (EPP, DE). Sektorikohtaiset valiokunnat, kuten maatalousvaliokunta (AGRI), antavat lausunnon budjettivaliokunnan mietintöön. Maatalousvaliokunnan lausunnon esittelijänä toimii Paolo De Castro (S&D). Kansallinen valmistelu Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) , , , , , , , , , ja EU-ministerivaliokunta ( maatalous- ja kalastusneuvoston neuvostopaketin käsittely) ja (3.4. maatalous- ja kalastusneuvoston neuvostopaketin käsittely). Eduskuntakäsittely Asiasta on annettu U-kirjelmät U 70/2016 vp ja U 71/2016 vp.

12 Asiasta on annettu E-kirje E 110/2016 vp. 12(21) Suuri valiokunta ( maatalous- ja kalastusneuvoston neuvostopaketin käsittely) ja (3.4. maatalous- ja kalastusneuvoston neuvostopaketin käsittely). Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli E-kirjettä E 110/2016 vp ja U-kirjelmää U 71/2016 vp ja Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Jaetun toimivallan myötä Euroopan unionilla on ensisijainen määräysvalta unionin maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty unionitasolla. Kansallinen lainsäädäntö kuitenkin täydentää Euroopan unionin lainsäädäntöä silloin kun unionin säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset tai unionin lainsäädännössä on annettu valta säätää jostakin asiasta tarkemmin kansallisella tasolla. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö käsittää säännökset EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikassa toimivaltaisista viranomaisista ja toimielimistä. Nuorten viljelijöiden tukea koskevat muutokset sekä mahdollinen aktiiviviljelijää koskevan vaatimuksen soveltamisesta luopuminen edellyttävät muutoksia Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettuun lakiin (193/2013). Taloudelliset vaikutukset Arvio koskee komission julkistaman ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia. Varainhoitoasetuksen osalta: Yhtenäinen tarkastusmalli voi vähentää komission tarkastuksiin liittyvää työmäärää, joka on maksajavirastoissa merkittävä. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Maaseuturahaston osalta ohjelman rahoituskehys on olemassa ja sen puitteissa on toimittava. Jos uusia asioita sisällytettäisiin maaseutuohjelmaan, se tarkoittaisi rahoituksen siirtoja ohjelman sisällä muista toimenpiteistä. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on sinällään hallinnollisesti raskas. Suomessa nykyisen jäsenvaltion ja komission jaetun vastuun merkitys takaisinperimättömissä määrissä on ollut pieni. Perimättä jääneet komissiolle vastattavaksi jääneet summat ovat toistaiseksi olleet varsin

13 13(21) pieniä (maataloustukirahasto alle 1000 euroa vuodessa ja maaseuturahaston korvattava määrä on vaihdellut muutamasta sadasta eurosta noin euroon vuosittain). Perimättä jääneiden tukien määrissä on havaittu kasvua. On kuitenkin vaikea ennakoida, miten vastaisuudessa perimättä jäävien tukien määrä kehittyy ja aiheutuuko siitä kasvava vastuu komissiolle ja komission nyt ehdottaman muutoksen toteutuessa kasvava vastuu jäsenvaltiolle. Vaikutukset maatalousyrityksille Kilpailuttamissäädösten noudattaminen on haastavaa erityisesti niille, jotka eivät ole näiden säädösten kanssa tekemisessä kuin satunnaisesti. Lievennykset, jotka liittyvät näiden säädösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamiseen, ovat oikean suuntaisia. Ympäristövaikutukset Horisontaaliasetukseen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Vaikutukset hallinnolle Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se pienentäisi hieman toimeenpanon kustannuksia. Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Ehdotettu nuorten viljelijöiden tuen rajoittaminen tiettyyn tukioikeuksien määrään asti silloin, jos nuorten viljelijöiden tuen kansallinen enimmäismäärä olisi ylittymässä, monimutkaistaisi jonkin verran nuorten viljelijöiden tuen yksikkötuen laskentaa. Tuotantosidonnaisen tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, lisäisi tämä hallinnon työtä ja kustannuksia. Tietojärjestelmiin pitäisi tehdä muutoksia, asiasta pitäisi tiedottaa viljelijöitä ja tukien hakuun tulisi muutoksia. Vaikutukset maatalousyrityksille Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se helpottaisi maatalousyritysten byrokratiaa eikä maatalousyrityksiä kohdeltaisi tukitarkastelussa eri tavalla niiden hallinnoimien toimintojen perusteella. Aktiiviviljelijän käsitteen soveltaminen on jo aiheuttanut osalle tiloista taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi menetettyjen tukioikeuksien kautta. Nuoren viljelijän tuen säännöt: Asetusmuutoksen myötä nuorten viljelijöiden, joilla on enemmän kuin 90 tukioikeutta, arvioidaan saavan nuorten viljelijän tukea enemmän kuin nykyisin. Sen sijaan enintään 90 tukioikeutta aktivoineiden nuorten viljelijöiden tukimäärä voisi hieman alentua. Tuotantosidonnaisen tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, aiheuttaisi tämä taloudellisia menetyksiä tuotantoaan laajentaneille tai sitä suunnitteleville maatalousyrittäjille. Ympäristövaikutukset Aktiiviviljelijän sääntöihin ja nuorten viljelijöiden tukeen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Jos tuotantosidonnainen tuki irrotettaisiin tuotannosta, niin siitä saattaisi olla ympäristövaikutuksia. Tuotannon alentuessa ympäristöön kohdistuva paine

14 14(21) voisi alentua esimerkiksi lannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön vähenemisen myötä. Toisaalta esimerkiksi erikoiskasvin viljelyn tai laiduntavien eläinten määrän väheneminen voi vähentää luonnon monimuotoisuutta. Asetuksen 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Valmennuksen hyväksyminen tukikelpoiseksi toimeksi saattaa aiheuttaa vähäisiä lisäkustannuksia EU:n tuottajaorganisaatiotukeen. Kansallinen lisätuki tuottajaorganisaatioille on vapaaehtoinen. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia. Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Valtiovarainministeriö ja budjettijaosto (EU34) vastaa varainhoitoasetuksen pääkäsittelyn koordinoinnista. COM(2016) 605 final + liitteet I ja II 13216/16 + REV1 + REV2 Komission non-paper ja delegaatioiden kommentit 6574/ /1/17 REV 1 COR 1 ja 7527/17 Puheenjohtajamaan ehdotus neuvoston kompromissiksi Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot MMM/RO/EUKA ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh , sannahelena.fallenius@mmm.fi MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh , vesa.kahilampi@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Tiina Malm, puh , tiina.malm@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, puh , sanna.sihvola@mmm.fi MMM/RO/MAKE ylitarkastaja Juuso Kalliokoski, puh , juuso.kalliokoski@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, puh , mirja.kiviranta@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Juha Palonen, puh , juha.palonen@mmm.fi,

15 15(21) MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, puh , MMM/RO/MY maatalousylitarkastaja Pirjo Kuusela, puh , MMM/RO/MY, maatalousylitarkastaja Auli Nurmi, puh , MMM/RO/MARY neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

16 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (21) Asia Komission selvitys ekologisten alojen toimeenpanosta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvostolle esitellään komission toimesta tehty selvitys viherryttämistuen ekologisista aloista (EFA). Komissio hyväksyy selvityksen Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission selvitystä ei ole perusmuistion laatimiseen mennessä julkaistu, minkä vuoksi kantaa ei ole ollut mahdollista muodostaa. Asetuksen 1307/2013 mukaan komission tulee valmistella ekologisten alojen järjestelmää koskeva vaikuttavuusarvio mennessä. Neuvoston kokouksessa esiteltävässä vaikuttavuusarviossa komission odotetaan arvioivan, miten ekologisten alojen järjestelmää on toteutettu jäsenmaittain. Selvityksessä arvioidaan vaikutuksia vesistöihin, ekosysteemeihin ja pölyttäjiin. Selvityksen perusteella komissio arvioi, onko tarvetta uuteen lainsäädäntöön ekologisten alojen hallinnoinnin osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu

17 17(21) Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komission selvityksestä ei ole saatu asiakirjoja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh , MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Antti Unnaslahti, puh , Liitteet Viite

18 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (21) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat: Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa käsitellään Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan yhteistä aloitetta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Suomen kanta Suomi pitää tärkeänä, että nykyisen ohjelmakauden aikana yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista jatketaan erityisesti alemman asteisten säädösten tarkastelun avulla. Seuraavan kauden maatalouspolitiikkaa valmisteltaessa tulee korostaa tasapainoista työnjakoa jäsenmaiden ja komission kesken tukijärjestelmien hallinnoimisessa. Valvontoja tulee uudelleen arvioida suhteessa virheestä aiheutuvaan riskiin ja toisaalta jatkossa kehittää valvontaa riskiperusteisuuden pohjalta. Maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena syntyneitä useita päällekkäisiä rakenteellisia tasoja tulisi vähentää, koska kunkin tason yksityiskohtaisen lainsäädännön hallinnointi tuottaa hallinnollista taakkaa ja lisää hallinnon kustannuksia. Aloitteen tarkoituksena ei ole hidastuttaa meneillään olevaa yksinkertaistamiseen liittyvän Omnibus-asetuksen valmistelua vaan jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista nykyisellä kaudella alemman asteisten säädösten osalta ja perusasetusten osalta erityisesti seuraavan kauden valmistelua silmällä pitäen. Pääasiallinen sisältö Aloitteen allekirjoittajat ovat koonneet yksityiskohtaisen listan ehdotettavista yksinkertaistamistoimenpiteistä. Yhteinen asiakirja sisältää n. 70 ehdotusta toimeenpanolainsäädännön, delegoitujen säädösten ja perusasetusten muuttamiseksi, joilla hallinnollista taakkaa saataisiin vähennettyä niin viljelijöiltä kuin kansallisilta viranomaisiltakin. Valtuuskunnat ovat koordinoineet ehdotuksensa siten, että jokainen ehdotus sopii jokaiselle aloitteen allekirjoittaneelle jäsenmaalle.

19 19(21) Ehdotuksen esitykset jakaantuvat kahteen luokkaan; alemman asteen lainsäädäntöön, jota voitaisiin muuttaa ennen vuotta 2020 ja perusasetusten muutoksiin, joita voidaan muuttaa seuraavan kauden yhteistä maatalouspolitiikkaa valmisteltaessa. Ehdotukset pyrkivät kolmeen yksinkertaistamista tukevaan tavoitteeseen: Komission ja jäsenvaltion välisen yhteisen hallinnoinnin selkeyttämiseen ja tasapainottamiseen, valvontojen riskiperusteisuuden lisäämiseen sekä yhteisen maatalouspolitiikan sääntöihin kertyneiden päällekkäisten kerrosten vähentämiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 7763/17 + ADD 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh , vesa.kahilampi@mmm.fi Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, puh , antti.unnaslahti@mmm.fi

20 20(21) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

21 21(21) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM