Kiteen keskustan osayleiskaava

Transkriptio

1 Kiteen keskustan osayleiskaava Tavoitteet ja mitoitus Sisko Hovila

2 SISÄLTÖ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot, kaava-alueen sijainti ja rajaus MITOITUS Väestön kehitys ja ennusteet Maankäytön mitoitus TAVOITTEET Yleistavoitteet Asuminen Elinkeinot ja työpaikat Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Liikenne Tekninen huolto Virkistys Luonto Kulttuuriympäristö Maisema Kaupunkikuva Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan määräyksistä ja merkinnöistä johdettavat tavoitteet... 7 Kiteen keskustan osayleiskaava

3 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot, kaava-alueen sijainti ja rajaus Tässä selostuksessa esitetyt tavoitteet koskevat Kiteen keskustaan laadittavaa osayleiskaavaa. Kaava-alue käsittää Kiteen kaupungin taajama-alueen. Kaava-alue on pinta-alaltaan n. 15 km 2. 2 Mitoitus Kuva: Osayleiskaava-alueen rajaus on osoitettu punaisella viivalla (Pohjakartta: Kiteen karttapalvelu, 2016). 2.1 Väestön kehitys ja ennusteet Seuraavassa taulukossa on esitetty Kiteen kaupungin väestön kehitys viimeisen 10 vuoden aikana. Taulukko: Kiteen kaupungin väkiluvun muutos. Lähde: Tilastokeskus. Kiteen väestömäärä on vähentynyt noin asukkaalla vuosina Kiteen keskustan osayleiskaava

4 Valtioneuvosto päätti Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin yhdistymisestä Rääkkylän kunta yhdistyy Kiteen kaupunkiin Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatiman väestöennusteen mukaan Kiteen väestömäärä vähenee vuosina yhteensä henkilöä, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraislaskelma kuvaa millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Taulukko: Tilastokeskuksen väestöennuste Kiteelle vuoteen 2040 asti. Lähde: Tilastokeskus. Kiteen suurin väestökeskittymä on keskustaajaman alue. Pienempi väestökeskittymä on Kesälahden entinen kuntakeskusta. 2.2 Maankäytön mitoitus Kaava-alueella asui 2015 lopussa 4759 asukasta eli 44% väestöstä, kun koko kunnan asukasmäärä oli asukasta. Kaupungin väestömäärän on ennustettu trendiennusteessa vähenevän asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä. Kaupungin tavoitteena on kehittää keskusta-alueen houkuttelevuutta asuinympäristönä, jolloin nykyistä suurempi osa kunnan asukkaista haluaa asua tulevaisuudessa keskustassa. Tavoitteena on, että keskustan asukasmäärä kasvaa 10 %. Vuonna 2015 voimassa olevien yleiskaavojen aluevarausten sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella laskettiin, että 63 % Kiteen keskustan asukkaista asuu pientalovaltaisilla alueilla (AP), 32 % asuinkerrostalojen alueilla (AK) ja 5 % keskustatoimintojen alueella (C). Tavoitteena on, että vuonna 2035 suurempi osa asumisesta on kerrostaloissa. Voimassa olevista osayleiskaavoista valittiin esimerkkialueet, joiden asumistiheys (asukkaita / hehtaari) laskettiin. Laskelman perusteella pientalovaltaisilla alueilla (AP) hehtaarilla asuu noin 12 ja asuinkerrostalojen alueilla (AK) noin 60 henkeä hehtaarilla. Vuonna 2015 voimassa olevissa kaavoissa kaava-alueella on osoitettu pientalovaltaisille asuinalueille 310 hehtaaria ja kerrostalovaltaisille asuinalueille on osoitettu 46 hehtaaria. Näiden tietojen pohjalta johdettiin osayleiskaavan 2035 käyttötarkoitusalueiden laskennalliset pinta-alat. Mitoituksen lähtöoletuksena on, että 75 % kaavoitetusta rakennusoikeudesta toteutuu. Tavoitteena on, että asuinkerrostalojen alueet (AK) ja keskustatoimintojen alueet (C) ovat nykyistä tehokkaammin rakennettuja. Pientalovaltaisia asuinalueiden laskennallinen tarve on 199 hehtaaria, mikä suurin piirtein vastaa rakentuneiden pientalovaltaisten asuntoalueiden pinta-alaa. Asuinkerrostalojen alueiden laskennallinen tarve on 45 hehtaaria. Keskustatoimintojen sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueen (AL) yhteenlaskettu pinta-ala on 22 hehtaaria ja se halutaan säilyttää nykyisen laajuisena. Kiteen keskustan osayleiskaava

5 3 Tavoitteet 3.1 Yleistavoitteet 3.2 Asuminen Suunnittelun tavoitteena ratkaista, kuinka Kiteen keskustaajaman tulevaa rakentamista voitaisiin ohjata nykyistä vahvemmin ydinkeskustan alueelle. Tiivistämisen myötä keskustaa on tavoitteena kehittää kaupunkimaisemmaksi ja lisätä sen houkuttelevuutta. Yleiskaavassa ratkaistaan, miltä alueelta vanhojen kaavojen toteutumattomia maankäyttövarauksia poistetaan kaavasta ja kuinka laaja taajama-alue asetetaan tulevaisuuden tavoitetilaksi. Asumista osoitetaan etenkin ydinkeskustaan niin, että keskustan elinvoima säilyy. Asumisen lisääminen keskustassa mm. lisää kaupan palvelujen kysyntää ja sitä kautta kaupan toimintaja kehitysedellytyksiä. Samalla tutkitaan asuinaluevarausten purkamista taajama-alueen reunamilta toteutumattomien asuinalueiden osalta. Tuomelan alueelle osoitetaan pientaloasumista ja paloasema. 3.3 Elinkeinot ja työpaikat Kaavan maankäyttöratkaisulla tuetaan elinkeinoja ja työpaikkoja osoittamalla niille sopivia aluevarauksia. Elinkeino- ja työpaikka-alueina kehitetään erityisesti ydinkeskustan, Anttolan, Taipaleen ja Kytänniemen alueita. Anttolan ja Tervahaudan alueilla poistetaan vanhan yleiskaavan toteutumattomia teollisuusaluevarauksia. Kytänniemen ja Taipaleen teollisuusalueita laajennetaan. Teollisuus- ja varastoalueita (T) on vuonna 2015 voimassa olevissa osayleiskaavoissa osoitettu 122 hehtaaria, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita (TY) 6,6 hehtaaria ja työpaikka-alueita (TP) 15 hehtaaria. 3.4 Kaupalliset palvelut 3.5 Julkiset palvelut 3.6 Liikenne Kiteen palvelutarjonta on hyvä sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa suhteessa väestöpohjaan, sillä Kiteen päivittäistavara- ja erikoiskaupat hukuttelevat asiakkaita oman väestön lisäksi myös kaupungin ulkopuolelta (naapurikuntien asukkaita, kotimaan matkailijoita ja kansainvälisiä matkailijoita, loma-asukkaita). Kaavalla vahvistetaan Kiteen keskustan kaupallista vetovoimaa, säilytetään hyvä palvelutarjonta ja osoitetaan nykyisten ja uusien kaupallisten palveluiden tarvitsemat tilavaraukset. Yleiskaavalla varmistetaan, että kaupallinen ydinkeskusta ja tilaa vaativan kaupan alue Puhoksentien Tohmajärventien Kiteentien liittymän tuntumassa kilpailevat mahdollisimman vähän keskenään. Ydinkeskustan ja tilaa vaativan kaupan alueet yhdistetään osoittamalla niiden väliselle alueelle kaupallisia ja julkisia palveluja tiiviisti Kiteentien varteen. Näiden alueiden ulkopuolella sallitaan nykyiset kaupallisten palveluiden alueet. Osoitetaan riittävät aluevaraukset mm. kouluja ja sosiaalipalveluita varten. Liikenteen osalta yleiskaavassa on tavoitteena saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen, sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet, joukkoliikenteen käytön lisääntyminen sekä Kiteen keskustan osayleiskaava

6 3.7 Tekninen huolto 3.8 Virkistys 3.9 Luonto liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen turvaaminen keskustassa. Kehätien varaus Puhoksentien pohjoispuolella poistetaan. Osoitetaan tarvittavat aluevaraukset teknisen huollon verkostoille ja 110 kv:n voimajohdot. Uusi paloasema osoitetaan Tuomelan alueelle. Osoitetaan lähivirkistysalueet sekä virkistys- ja urheilupalvelualueet (Rantakenttä, koulukeskus, uimaranta, Meijerinranta, Hutsin urheilualue, latu- ja ulkoilureitit) ja parannetaan niiden välisiä yhteyksiä. Määritellään ampumaradan alueen käyttötarkoitus. Tavoitteena on säilyttää luontoarvot niin, etteivät ne kohtuuttomasti haittaa maankäytön muuta kehittämistä Kulttuuriympäristö 3.11 Maisema 3.12 Kaupunkikuva Tavoitteena on tunnistaa alueen kulttuuriarvot ja ottaa ne huomioon suunnittelussa. Säilytetään arvokkaat maisemat ja mahdollistetaan niiden parantaminen. Avataan näkymiä keskustasta Kiteenjärvelle. Kaupunkikuvaa parannetaan tiivistämällä keskustatoimintojen aluetta ja osoittamalla rakentamista tiiviimmin ydinkeskustaan ja Kiteentien varteen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen tavoitteena, että valtioneuvosto päättää uusista tavoitteista vuonna Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen edistäminen Luonnon virkistyskäytön edistäminen Kiteen keskustan osayleiskaava

7 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 3.14 Maakuntakaavan määräyksistä ja merkinnöistä johdettavat tavoitteet Alla on kuvattu Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavojen merkinnät ja määräykset. Yleiskaavan tavoitteena on näiden merkintöjen ja määräysten mukainen suunnitelma. Maakuntakaavan 1., 2, ja 3. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3.vaiheet ovat hyväksyttyjä ja vahvistettuja kaavoja. 1.vaihekaava vahvistettiin valtioneuvostossa , 2.vaihekaava ympäristöministeriössä ja 3.vaihekaava ympäristöministeriössä Suunnittelualueelle on osoitettu maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheen yhdistelmäkartassa taajamatoimintojen aluetta (A), keskustatoimintojen alue (c), työpaikka-aluetta (TP), luonnonsuojelualuetta (SL, Päätyenlahti ja Sopensuo) sekä virkistysaluetta (V). Koko kaava-alue on taajamaseudun kehittämisen kohdealuetta (tkk). Alueen eteläosassa on tärkeää tai veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (vaakaviivoitus, ma) sekä arvokasta harju- ja moreenialuetta (ge-1). Suunnnittelualueelle on yhdistelmäkartassa osoitettu lisäksi yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv), sekä useita maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (ma/km), kolme rakennussuojelukohdetta (sr ja sr-1) ja yksi matkailupalvelujen kohde, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota alueen maisema- ja kulttuuriarvojen säilymiseen (rm-1, keltainen neliö, Meijerinranta). Päätyenlahti ja Sopensuo kuuluvat Natura 2000-verkostoon (harmaa pisterasteri). Kiinteitä muinaisjäännöksiä (sm, musta neliö) on suunnittelualueella yksi Kytänniemen eteläkärjessä ja kolme alueen eteläosassa. Yhdistelmäkartassa on osoitettu suunnittelualueelle energiahuollon alue (en). Merkinnällä osoitetaan suurjännitelinjan muuntamoalue sekä energiaverkostoon liittyvät muuntoasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lännessä suunnittelualue rajautuu soranottoalueeseen, jolla on otettava huomioon pohjavesien suojelu ja huolehdittava maaperäolosuhteista siten, ettei haitallisia aineita pääse pohjaveteen (EO1-p). Suunnittelualueen läpi on merkitty ohjeellinen itä-länsisuuntainen moottorikelkkailureitti. Kiteen keskustan osayleiskaava

8 Kuva: Ote Pohjois-Karjalan 1., 2. ja 3. vaiheen yhdistelmäkartasta (Pohjakartta: Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, 2016). Kiteen keskustan osayleiskaava

9 Maakuntakaavan 4. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 4. vaiheen ja kaavaehdotus on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat koko maakunnan alueelta merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet sekä yksittäisiä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita. 4. maakuntakaavaehdotuksessa kumottiin 1. vaihemaakuntakaavan taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueet. Osayleiskaavoitettava alue pitää sisällään lähes koko 4. kaavaehdotuksessa esitetyn taajamatoimintojen alueen (A), joka ulottuu Kiteentien vartta Taipaleelle saakka. Suunnittelualueella sijaitsee myös seutukeskuksen kohdemerkintä (c). Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskauppojen suuryksikköjä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla nykyiset olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt huomioiden Kiteellä enintään kerrosneliömetriä. Kuva: Ote Pohjois-Karjalan 4. vaiheen maakuntakaavasta (Pohjakartta: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2016). Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on käynnistänyt Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen, joka on kokonaismaakuntakaavan tarkistus ja saattaa aikaisemmat kaavavaiheet yhdeksi kokonaisuudeksi. OAS:n luonnos on ollut nähtävillä saakka. Maakuntakaavan tausta-aineistoksi on koostettu maakuntakaavan seurantaraportti, johon on koottu voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen ajantasaisuuteen ja muutostarpeisiin liittyviä näkemyksiä. Muutamia selvityksiä on käynnissä metsäbiotalouteen, Venäjä-osaamiseen ja NiiKakehittämiskäytävän kokonaiskuvaan liittyen. Lisäksi on toteutettu vetovoimaisuuskysely. Kiteen keskustan osayleiskaava

10