Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 105/2010 vp Paras-hankkeen kunnallisen henkilöstön sijoittuminen Eduskunnan puhemiehelle Kunta- ja palvelurakenneuudistus päättyy vuoden 2012 lopussa. Uudistusprosessit ovat valtakunnallisesti vielä kesken, ja osa toiminnoista on tarkoituksellisesti jätetty Paras-lain ulkopuolelle. Henkilöstön asema ja rooli uudistusten etenemisessä on merkittävä. Henkilöstön määrällä ja työtehtäviin jakautumisella sekä työprosessien kehittämisellä on suuri merkitys julkisen sektorin tuottavuudelle. Toteutuneissa uudistuksissa on osa aiempaa henkilökuntaa jäänyt ilman aiempia tehtäviään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä kunnat maksavat edelleen palkkaa viiden vuoden palvelusuhdeturvan perusteella henkilöille, jotka eivät ole enää entisissä työtehtävissään, minkälaisiin työtehtäviin edellä mainitut henkilöt ovat siirtyneet, mikäli heille on voitu osoittaa uusia tehtäviä ja moniko toimii palvelusuhdeturvan ohessa yrittäjänä omassa yrityksessä ja moniko vain nauttii palkkaa ilman työtehtäviä? Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2010 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 105/2010 vp: Mitkä kunnat maksavat edelleen palkkaa viiden vuoden palvelussuhdeturvan perusteella henkilöille, jotka eivät ole enää entisissä työtehtävissään, minkälaisiin työtehtäviin edellä mainitut henkilöt ovat siirtyneet, mikäli heille on voitu osoittaa uusia tehtäviä ja moniko toimii palvelussuhdeturvan ohessa yrittäjänä omassa yrityksessä ja moniko vain nauttii palkkaa ilman työtehtäviä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007; myöh. puitelaki) 13 :n mukaan kunnan tai yhteistoiminta-alueen muodostamisen tai laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslaissa tai kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Puitelain tarkoittamista rakennemuutoksista kuntaliitoksissa on vuoden 2010 alkuun mennessä ollut mukana kaikkiaan reilut 100 kuntaa. Lisäksi vuoden 2010 alkuun mennessä toimintansa on käynnistänyt noin 40 yhteistoiminta-aluetta. Vaikka osa liitoksia tehneistä ja yhteistoimintaalueita muodostaneista kunnista on samoja, koskevat uudelleenjärjestelyt vähintään noin 100 organisaatiota. Näissä organisaatioissa kunta- ja palvelurakenneuudistus on merkinnyt muutoksia henkilöstön sijoittumisessa ja tehtävissä. Organisaatioiden lukumäärästä johtuen ei ole mahdollista arvioida täsmällisesti sitä, miten monessa tapauksessa työtehtävät ovat muuttuneet ja kuinka laajasti. Myöskään ei ole mahdollista arvioida sitä, kuinka monessa tapauksessa on ollut mahdollisia irtisanomisia sillä perusteella, että henkilö on kieltäytynyt vastaanottamasta hänelle tarjottuja tehtäviä ja/tai virkaa. Tältä osin on myös vaikea arvioida, miltä osin työtehtävien muutokset ja/tai irtisanomiset johtuvat juuri kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämistä rakennemuutoksista, vai onko niihin muita taustasyitä. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että valtaosa toteutuneista uudelleenjärjestelyistä on tapahtunut vuoden 2009 alusta lukien. Siten on selvää, että moni kunta ja/tai yhteistoiminta-alue edelleen maksaa palvelussuhdeturvan perusteella palkkaa henkilöstölle, joka ei enää ole entisissä työtehtävissään. Arviointi siitä, millaisiin työtehtäviin henkilöt ovat siirtyneet, jos heille on voitu osoittaa uusia työtehtäviä uudelleenjärjestelyissä, on haastavaa. Yleisesti voidaan todeta, että ylivoi- 2

3 Ministerin vastaus KK 105/2010 vp Arja Karhuvaara /kok mainen valtaosa henkilöstöstä hoitaa entisiä tehtäviään, sillä hoito- ja opetustyössä olevaan henkilöstöön ei yleensä kohdistu tehtävien muutostarpeita. Henkilöstön siirrot muihin kuin aikaisempiin tehtäviinsä koskevat näin ollen pääosin hallintohenkilöstöä. Syvällisempi arviointi edellyttäisi varsin yksityiskohtaista kunnittain tapahtuvaa analysointia. On varsin vaikeaa erottaa, mitkä muutokset esimerkiksi juuri uusissa työtehtävissä ovat nimenomaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutusta ja mitkä taas johtuvat muista palvelutoiminnan muutoksista, joita kunnissa toteutetaan myös Paras-uudistuksesta riippumatta. Arviointia vaikeuttaa esimerkiksi se, että mahdollinen työantajan vaihto (esim. kunnasta yhteistoiminta-alueelle) ei välttämättä merkitse automaattista tehtävien muutosta. Samoin esimerkiksi henkilöstön nimikkeet ovat saattaneet uudelleenjärjestelyjen myötä muuttua, vaikka tehtävät pysyisivät ennallaan. Nämä ovat täysin kunta- tai yhteistoiminta-aluekohtaisia kysymyksiä, ja selvittäminen edellyttäisi kunnittaisten muutosten läpikäyntiä. Siltikin kokonaisvaltaisen arvioinnin tekeminen asiasta olisi haastavaa, koska kuntien muutokset eivät ole tältä osin yhteismitallisia. Tietoa siitä, moniko työ- tai virkasuhteessa kuntaan oleva toimii tai on toiminut ennen kunta- ja palvelurakenneuudistusta toimensa ohessa myös yrittäjänä omassa yrityksessä, ei ole saatavilla. Tiedonkeruu siitä, moniko on uudelleenjärjestelyjen jälkeen jäänyt kokonaan paitsi työtehtäviä, on haasteellista, kuten edellä on todettu. Näin ollen ei ole myöskään mahdollista sanoa, moniko toimii palvelussuhdeturvan ohella omassa yrityksessä yrittäjänä uudelleenjärjestelyjenkin jälkeen ja moniko nauttii palkkaa ilman työtehtäviä. Kuntaliiton koordinoimassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa ( ) on arvioitu uudistuksen vaikutuksia henkilöstön näkökulmasta. Tutkimus tulee tuottamaan tietoa mm. kuntien henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja ennakoinnista sekä henkilöstön osallistumisesta yleisesti uudistuksen toteutukseen paikallistasolla. Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2010 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 105/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Vilka kommuner betalar fortfarande lön på basis av den femåriga anställningstryggheten till personer som inte längre har kvar sina tidigare arbetsuppgifter, till vilket slags arbetsuppgifter har dessa personer övergått, i den mån nya uppgifter har kunnat anvisas dem och hur många är verksamma som egna företagare vid sidan om anställningstryggheten och till hur många betalas lön utan att de har några arbetsuppgifter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 13 i lagen om en kommun- och servicestrukturreform (169/2007; senare ramlagen) har en arbetsgivare inte rätt att på grundval av bildandet av kommuner och samarbetsområden eller omorganiseringar av service som förutsätter ett brett befolkningsunderlag säga upp ett anställningsförhållande av ekonomiska orsaker eller av produktionsorsaker enligt arbetsavtalslagen eller lagen om kommunala tjänsteinnehavare. Förbudet är i kraft fem år från det att personalen har övergått i anställning hos den nya arbetsgivaren. Det gäller hela personalen som är anställd i de tjänster som ovannämnda omorganiseringar gäller, såväl hos den nya som hos den gamla arbetsgivaren. En arbetstagare eller tjänsteinnehavare kan dock sägas upp om han eller hon vägrar att ta emot en ny arbetsuppgift eller tjänst enligt arbetsavtalslagen eller lagen om kommunala tjänsteinnehavare som arbetsgivaren erbjuder honom eller henne. Fram till början av 2010 har sammanlagt drygt 100 kommuner deltagit i de strukturförändringar vid kommunsammanslagningar som ramlagen avser. Dessutom har fram till början av 2010 ca 40 samarbetsområden inlett sin verksamhet. En del av de sammanslagna kommunerna och de kommuner som bildat samarbetsområden är visserligen desamma, men omorganiseringarna gäller dock minst ca 100 organisationer. I dessa organisationer har kommun- och servicestrukturreformen inneburit ändringar i personalens placering och uppgifter. Antalet organisationer gör det omöjligt att exakt uppskatta i hur många fall arbetsuppgifterna har förändrats och i vilken omfattning. Det är inte heller möjligt att uppskatta i hur många fall eventuella uppsägningar har förekommit på grund av att personen i fråga har vägrat ta emot de uppgifter och/eller den tjänst han eller hon erbjudits. I detta sammanhang är det likaså svårt att uppskatta om de ändrade arbetsuppgifterna och/eller uppsägningarna beror på de strukturförändringar som kommun- och servicestrukturreformen förutsätter eller om de har andra bakomliggande orsaker. Generellt kan dock sägas att merparten av de genomförda omorganiseringarna har gjorts sedan början av Det är därför klart att många kommuner och/eller samarbetsområden fortfarande betalar lön på basis av anställningstryggheten till personal som inte längre har kvar sina tidigare arbetsuppgifter. Att ange hurdana arbetsuppgifter personerna har övergått till, om de har kunnat anvisas nya uppgifter vid omorganiseringen, är svårt. Generellt kan sägas att den överlägset största delen av 4

5 Ministerns svar KK 105/2010 vp Arja Karhuvaara /kok personalen sköter sina tidigare uppgifter, eftersom det i allmänhet inte finns behov av ändringar i vård- och undervisningspersonalens uppgifter. Övergången till andra uppgifter gäller därför i huvudsak förvaltningspersonalen. En grundligare utvärdering skulle kräva en mycket detaljerad kommunvis utförd analys. Det är synnerligen svårt att särskilt ange vilka ändringar t.ex. när det gäller nya arbetsuppgifter som är en direkt följd av kommun- och servicestrukturreformen och vilka som beror på andra ändringar i serviceverksamheten som kommunerna genomför också oberoende av reformen. Utvärderingen försvåras t.ex. av att ett eventuellt byte av arbetsgivare (t.ex. från kommun till samarbetsområde) inte nödvändigtvis automatiskt innebär att arbetsuppgifterna ändras. Likaså kan exempelvis personalens tjänstebenämningar ha ändrats i och med omorganiseringen trots att uppgifterna har förblivit desamma. Alla dessa är frågor som sköts internt i varje kommun eller samarbetsområde och att utreda dem skulle kräva att ändringarna gås igenom kommunvis. Också då skulle det vara svårt att göra en övergripande utvärdering, eftersom ändringarna i de olika kommunerna inte är jämförbara i detta avseende. Uppgifter om hur många personer i ett anställnings- eller tjänsteförhållande till kommunen som också är eller har varit före kommun- och servicestrukturreformen verksamma som egna företagare finns inte att tillgå. Att få in uppgifter om hur många som har blivit helt utan arbetsuppgifter efter omorganiseringen är svårt, såsom ovan har konstaterats. Det är därför inte heller möjligt att ange hur många som är verksamma som egna företagare vid sidan om anställningstryggheten också efter omorganiseringen och hur många som får lön utan att ha några arbetsuppgifter. I programmet för utvärdering av strukturreformen-arttu ( ), som koordineras av Finlands kommunförbundet, har reformens effekter utvärderats ur personalens synpunkt. Undersökningen kommer att generera information om bl.a. personalresursernas tillräcklighet och beräkningen av dem samt om personalens allmänna delaktighet i genomförandet av reformen på lokalnivå. Helsingfors den 15 mars 2010 Förvaltnings- och kommunminister Mari Kiviniemi 5