Ilmatar Windpower Oyj

Transkriptio

1 Ilmatar Windpower Oyj Uusiutuvan energian kasvuyhtiö Lehdistötilaisuus Helsingin Pörssissä

2 Vastuunvapaus Ilmatar Windpower Oyj ("Yhtiö") on laatinut tämän esityksen yksinomaan antaakseen taustatietoja Yhtiöstä ja sen tytäryhtiöistä sekä niiden liiketoiminnasta. Yhtiö tai mikään muu taho ei vakuuta tai vastaa nimenomaisesti tai epäsuorasti, että esityksessä olevat tiedot olisivat täsmällisiä, kattavia tai oikeita. Osa esityksen tiedoista perustuu Yhtiön johdon näkemyksiin, käsityksiin ja oletuksiin tai on luonteeltaan tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä tiedot ja lausumat sisältävät tunnettuja ja tuntemattomia riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita relevantteja tekijöitä, joiden johdosta Yhtiön tulevaisuudessa toteutuva liiketoiminta, tulos tai taloudellinen asema voivat poiketa olennaisesti tällaisissa tiedoissa tai lausumissa nimenomaisesti tai epäsuorasti esitetystä liiketoiminnasta, tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Tämä esitys ei ole tarjous merkitä tai ostaa mitään arvopapereita eikä tätä esitystä tai mitään siinä esitettyä tietoa tule pitää sopimuksen tai minkään muun sitoumuksen tai lupauksen perustana. Mikäli Yhtiö milloin tahansa tarjoaa tai listaa arvopapereitaan, mahdollinen päätös sijoittaa Yhtiön arvopapereihin merkitsemällä tai hankkimalla niitä on perustettava kokonaisuudessaan Yhtiön tällaisen tarjouksen tai listaamisen yhteydessä julkistamaan esitteeseen eikä tämän esityksen sisältöön. Tätä esitystä tai sen kopiota ei saa viedä tai välittää Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä-Afrikkaan tai Japaniin taikka levittää, suoraan tai epäsuorasti, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Hongkongissa, Etelä-Afrikassa tai Japanissa tai kenellekään näiden maiden kansalaisille tai näissä maissa asuville.

3 Yhtiön tavoitteena on rakentaa Suomeen 300 MW tuulivoimaa vuoden 2015 loppuun mennessä

4 Ilmatar Windpower Oyj lyhyesti 4 Yleiskuva Ilmatar Windpower Oyj on perustettu huhtikuussa 2011 syöttötariffin tultua voimaan, mutta hanketta on valmisteltu jo vuodesta 2009 alkaen Ilmatar on vahvasti suomalainen toimija, joka pyrkii toimimaan koko tuulivoimatuotannon arvoketjussa Suurimmat omistajat ovat perustajat Kalle Pykälä ja Mikko Toivanen sekä Gateway Finland Yhtiössä on laaja kokemus tuulivoiman menestyksekkääseen tuottamiseen vaadittavista osaalueista Yhtiö pyrkii sekä täysin omaan että kumppanien kanssa tehtävään hankekehitykseen Ilmattarella on useita hankkeita Västankärr, Raasepori (16 WTG) Purnuvuori, Hartola (3 WTG) Neuvoton, Hamina (20 WTG) Palmanharju, Somero (4 WTG) Vekkula, Jämsä (3 WTG) Latamäki, Luhanka (6 WTG) Gumböleberget, Raasepori (4 WTG) Ilmatar selvittää yleisöantia ja listautumista NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämälle First North Finland -markkinapaikalle WTG = Tuulivoimala

5 Ilmattaren hankkeet jakautuvat hyvätuulisille alueille sisämaahan ja rannikoiden läheisyyteen 5 Luvitukset käynnissä yli 50 voimalalle (yli 160 MW), alussa preferoitu nopeammin toteutettavia pienempiä hankkeita Lukuisia muita hankkeita prosessissa Arvio ensimmäisten tuuliturbiinien tilauksesta Q1/2013 Arvio ensimmäisestä operatiivisesta tuulipuistosta Q3/2013 Ilmattaren nykyiset hankkeet keskittyvät Etelä- ja Keski-Suomeen ja lähinnä hyvätuulisiin sisämaahankkeisiin Haminan ja Raaseporin hankkeet ovat meren välittömässä läheisyydessä Kaikki yhtiön hankkeet ovat onshore-hankkeita Hankkeita kehitetään alan parhaimpien standardien ja prosessien mukaan Jämsä Luhanka Hartola Havainnekuva, Somero Somero Raasepori Hamina

6 Ilmattaren strategia perustuu toimimiseen tuulivoimatuotannon kaikilla osa-alueilla 6 Ilmattaren strategia on kehittää tuulivoimahankkeita tehokkaasti ja kannattavasti sekä toimia tulevaisuudessa paikallisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä sähköntuottajana Ilmatar toimii yhteistyössä eri tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa tuulivoimatuotannon arvoketjun kaikissa vaiheissa sekä tuulivoimalahankkeiden kehittäjänä että tuulivoimantuottajana. Hankekehittäjät Voimantuottajat / sijoittajat Kohteiden identifiointi Kohteiden kehittäminen ja luvitus Rakennusvaihe Tuotanto

7 Ilmattaren organisaatio ja konsernirakenne 7 Organisaatiokaavio Konsernirakenne Juho Lipsanen (pj) Hallitus Matti Nevalainen Timo Rajala Antti Aaltonen Ilmatar Windpower Oyj Toimitusjohtaja Kalle Pykälä Operatiivinen johtaja Mikko Toivanen Talousjohtaja Henna Junttila Senior Advisor Mauri Toivanen 100% 100% 100% 100% Ilmatar Raasepori Oy Ilmatar Hartola Oy Ilmatar Hamina Oy Ilmatar Somero Oy Projektikehitys Rakentaminen Tuotanto 100% 100% Ilmatar Luhanka Oy Ilmatar Jämsä Oy Paikallisyhtiöt Paikalliset yhtiöt perustetaan aina heti hankkeen alussa, jotta paikallinen intressi tulee maksimaalisesti huomioiduksi alusta saakka

8 Ilmattaren johto 8 Kalle Pykälä, toimitusjohtaja Yli 10 vuoden työkokemus kasvuyhtiöiden kehittämisestä, pääomasijoittamisesta, yritysrahoituksesta sekä pääomamarkkinoista Avainrooli ABB:n uusien liiketoimintojen (esim. uudet energiamuodot) kehittämiseen ja kaupallistamiseen perustetun ABB New Venturesin ideoinnissa, perustamisessa sekä käynnistämisessä (ABB Corporate Research, ) Ruukki Group Oyj:n sijoitusjohtaja ( ), ml. vaihdettavan pääomalainan järjestäminen 20m suuruisen pääomasijoitusrahaston strukturointi sekä perustaminen, ml. varainhankinta kokonaisuudessaan. Hallinnointiyhtiön Orienteq Capital Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaosakas Vuosina vastasi pohjoismaisen rahoitusyhtiön Folkia AS:n strategiasta sekä yrityskehityksestä asemapaikkana Tukholma Lisäksi lukuisia muita rahoituskierroksia sekä yritysjärjestelyitä vuosina KTM (Vaasan yliopisto), lisäopintoja Harvardin yliopistossa sekä Institut Supérieur du Commercessa Pariisissa. Suoritti kesällä 2010 kasvuyritysten johdolle tarkoitetun Stanford Graduate School of Businessin Executive Program for Growing Companies -ohjelman Mikko Toivanen, operatiivinen johtaja Yli 15 vuoden kokemus sähkönjakeluverkon projekteista, niiden myynnistä, tuotekehityksestä ja johtamisesta Merkittävimpänä projektina hänen työurallaan on ollut Vattenfall Verkko Oy:n koko asiakaskunnan muuttaminen etäluennan piiriin. Projektissa vaihdettiin energiamittari noin kotiin Tämän lisäksi Toivanen on hoitanut useita pienempiä etäluentaan siirtämisprojekteja Muita laitetoimituksiin liittyviä pienempiä projekteja, kuten sähkö- ja erotinasematoimituksia, Toivanen on hoitanut urallaan satoja Vastannut myös Suomen johtavan sähkö- ja teletarvikkeiden tukkuliikkeen SLO Oy:n sähkönjakelu- ja televerkkojen tuotteistosta, jonka aikana Toivasen pääasiallisina yhteistyökumppaneina ja asiakkaina ovat olleet sähkönjakeluverkkoja omistavat ja rakentavat yhtiöt sekä alan merkittävimmät laitetoimittajat Henna Junttila, talousjohtaja (aloittaa ) Monipuolinen kokemus, jossa yhdistyvät talous, lakiasiat ja tuulivoima Junttila on toiminut KPMG Oy Ab:ssä ( ) yritysten talousjohdon neuvonantajana taloushallinnon, rahoituksen, riskienhallinnan ja hyvän hallintotavan kehittämisessä Lisäksi hän on vastannut KPMG:n tuulivoimaan liittyvien neuvontapalvelujen koordinoinnista ja toiminut muun muassa projektipäällikkönä merkittävän tuulihankkeen myynnissä kansainvälisillä markkinoilla Työskennellyt myös Nokia Oyj:ssä yhtiö- ja arvopaperimarkkinaoikeuslakimiehenä ( ). Valmistunut Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 2004 ja Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteen maisteriksi vuonna 2007

9 Ilmattaren hallitus 9 Juho Lipsanen (s. 1961), hallituksen puheenjohtaja Lipsanen toimii hallitusammattilaisena mm. kahden valtionyhtiön (Vapo Oy ja Raskone Oy) hallituksen puheenjohtajana sekä mm. A-Lehtien, Isku-Yhtymän, Piab AB:n ja Arc Technology Oy:n hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana. Toimi vuosina NASDAQ OMXlistatun tietoturvayhtiö Tectia Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän on sveitsiläisen ValCrea AG:n osakas. Lipsasella on pitkä kansainvälinen työkokemus ABB-konsernista, jossa hän on toiminut ja 2000-luvuilla mm. ABB-konsernin Automaatio-divisioonan talousjohtajana sekä ABB New Ventures Ltd:n toimitusjohtajana Zürichissä, Sveitsissä. Lisäksi hän on ollut Alma Media Oyj:n ( ) sekä TeliaSonera Finland Oyj:n toimitusjohtaja ( ). Antti Aaltonen (s. 1947), hallituksen jäsen Aaltonen on työskennellyt teollisuuden eri tehtävissä, viimeksi Norilsk Nickel Finland Oy:n toimitusjohtajana vuoteen 2009 asti. Aaltonen on tätä ennen toiminut useissa eri johtotehtävissä mm. OMG:ssä ja Outokummussa. Lisäksi Aaltosella on kokemusta pääomavaltaisen nopean kasvun yrityksen rahoitusstrategiasta sekä hallitustyöskentelystä toimiessaan vuodet Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä Aaltonen on Talvivaara Sotkamo Oy:n hallituksen jäsen sekä Baltic Tank Oy:n ja Baltic Bulk Oy:n hallitusten puheenjohtaja. Matti Nevalainen (s. 1960), hallituksen jäsen Nevalainen on kokenut asiantuntija suomalaisissa yrittäjävetoisissa pk-, teknologia- ja kasvuyrityksissä. Hänellä on runsaasti käytännön kokemusta useilta toimialoilta perustajana, kehittäjänä, enemmistö- ja vähemmistöomistajana sekä hallitustyöskentelijänä. Nevalaisen osaamisen erityisaluetta ovat yritysjärjestelyt, yrityskaupat ja pk-yritysten rahoitus. Nevalaisella on monipuolista käytännön kokemusta myös pörssilistautumisista 1980-, ja 2000-luvulla, pörssiyhtiöiden hallinnosta, omistajakontrollista ja johtamisesta. Timo Rajala (s. 1947), hallituksen jäsen Timo Rajala tuo Ilmattareen poikkeuksellisen laajan voimantuotannon kokemuksen sekä kontaktiverkoston. Rajala on tällä hetkellä Elenia Verkko Oy:n (entinen Vattenfall Verkko Oy) hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut koko työuransa suomalaisen voimantuotannon keskeisillä tahoilla muun muassa Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtajana sekä Teollisuuden Voima Oyj:n että kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n hallitusten puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Rajala on ollut laajalti mukana myös järjestötehtävissä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuus ry:n hallitusten jäsenenä sekä eurooppalaisen Eureletricin ja World Energy Councilin hallitusten jäsenenä. Lisäksi Rajala on toiminut Savon Voima Oyj:n ja Empower Oy:n hallituksen jäsenenä.

10 Korkeus, m Suomen tuulivoimatuotannon kehitys seuraa muuta Eurooppaa 10 Suomessa tuulivoiman rakentamisen esteenä on ollut epästandardi tukijärjestelmä (investointituet) ja takuuhintajärjestelmän / tuotantotuen puuttuminen Kehittymätön kotimarkkina on vaikuttanut negatiivisesti eräiden suomalaisten tuulivoiman laitetoimittajien liiketoimintaan Suomi on tuulivoiman autiomaa, esim. Ruotsissa tuulivoiman määrä on 15-kertainen ja Saksassa 150- kertainen alkaen syöttötariffi, valtion takuuhinta tuulivoimalla tuotetulle sähkölle, tuen kesto 12 vuotta per hanke Perustariffitaso 83,5 /MWh Korotettu tariffi 105,3 /MWh vuosina Voimaloiden teknologinen kehitys mahdollistanut aidon tuulivoimaliiketoiminnan myös heikkotuulisemmilla alueilla m Ø 22 m Ø 32 m Ø 130 m Ø Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys ry

11 MW MW Tuulivoiman kasvu tulee olemaan nopeaa Suomessa esimerkkinä Ruotsi EU:n 2020 tavoite Suomen osalta on linjassa syöttötariffiin hyväksyttävän tuulivoimatuotannon kanssa Tarvittava vuotuinen tuotannon kasvu on noin 30% E Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys ry 2. Toteutunut tilanne Ruotsin osalta osoittaa, että Suomen tavoite ei ole mahdoton Toteutunut keskimääräinen vuotuinen tuotannon kasvu > 25% Lähde: Suomen syöttötariffiin hyväksyttävien voimaloiden yhteistehon katto on 2500 MW, joka on linjassa EU 2020 tavoitteen kanssa

12 Suomessa uusiutuvien energiamuotojen käytölle on kasvupotentiaalia 12 Vesivoima Uusiutuvat energiamuodot Ydinvoima Islanti 17 TWh 27% 73% Fossiiliset polttoaineet Norja 127 TWh Tanska 33 TWh 71% 1% 4% 29% 95% 39% Ruotsi 149 TWh 13% 4% 44% 50% Suomi 71 TWh 17% 1% 32% OECD Eurooppa yhteensä TWh 53% 15% Sähkön tuotanto Pohjoismaissa oli 397 TWh Vesitilanteen paraneminen on vähentänyt Pohjoismaiden sähkön tuontia merkittävästi Suomi on edelleen sähkön nettotuoja kulutuksen ollessa lähes 20 % tuotantoa suurempi vuonna 2011 Suomen kulutus yhteensä 84 TWh, kun huomioidaan sähkön tuonti ulkomailta Pohjoismaihin tuodaan sähköä erityisesti Venäjältä, Virosta, Puolasta, Saksasta ja Hollannista Ruotsissa uusiutuvien energiamuotojen tuotanto on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010 suurin syy on voimakas tuulivoiman rakentaminen 7% 25% Lähde: IEA Monthly electricity statistics (May 2012)

13 /MWh GWh TWh Sähkön tuotannon ja kulutuksen epätasapaino tukee uusiutuvan energian tuotantoa 13 Suomessa käytetyn sähkön vienti ja tuonti naapurimaihin vuonna TEM ja EK ennustavat sähkönkulutuksen ylittävän tuotannon Venäjä Ruotsi Norja Viro Yhteensä Tuonti Vienti Ali- / ylijäämä Kokonaiskulutus Tuotanto Tavoitehinta /MWh 100, /MWh 80,00 60,00 40,00 30 /MWh* 20,00 0, Keskihinta Syöttötariffi *) 30 /MWh, pohjahinta markkinahinnalle syöttötariffin laskemiseksi Kommentit Sähkön tuotanto Suomessa oli 70,6 TWh käyttö 84,4 TWh vuonna 2011 Huolimatta kulutuksen pienenemisestä Suomi säilyi sähkön nettotuojana TEM:n ja EK:n vuonna 2009 laatimien ennusteiden mukaisesti sähkön kulutus jatkuu tuotantoa suurempana Suomen tariffijärjestelmä toimii kannustimena uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseen Korotettu syöttötariffi vuoden 2015 loppuun asti, jonka jälkeen alempi tariffi 12 toimintavuoteen saakka Lähde: Energiateollisuus ry, TEM,EK, Nord Pool

14 Ilmattaren hankkeiden ajoittuminen vuosille Purnuvuori, Hartola 3 turbiinia Västankärr, Raasepori 16 turbiinia Ilmatar kartoittaa jatkuvasti uusia hankeaihioita Neuvoton, Hamina 20 turbiinia Palmanharju, Somero 4 turbiinia Vekkula, Jämsä 3 turbiinia Gumböleberget, Raasepori 4 turbiinia Latamäki, Luhanka 6 turbiinia Ilmatar tutkii jatkuvasti mahdollisia kiinnostavia täysin luvitusvalmiina myytäviä kohteita (2 20 turbiinia per kohde)

15 Matkalla alan johtavaksi toimijaksi Suomessa 15 Käynnistysvaihe (2009 ) - Seed-rahoitus ja toimivan johdon työpanos - Kohteiden identifiointi, prosessit, best practices, konsulttitahojen vertailu jne Hankekehitys, tuotannon aloittaminen (2012 & 2013) - Laajamittainen hankekehitys - Lisähenkilöresursointi - Tuulipuistojen rakentamisen ja tuotannon aloittaminen Tuotannon skaalaaminen (2014 & 2015) - Hankeportfolion laajamittainen toteuttaminen (100 voimalaa / 300 MW) - Täydet hyödyt valitusta toimintamallista - Rahoituksen skaalaaminen (FN Premier ja/tai Päälista)

16 Perusteet listautumisen selvittämiselle 16 Ilmattaren liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen vaatii merkittäviä pääomapanostuksia Kansainvälisesti pörssilistautumiset ovat olleet tyypillinen pääomien keruutapa itsenäisille tuulivoimatuottajille Mahdollisella osakeannilla Yhtiö pyrkii keräämään varoja: Liiketoimintasuunnitelmansa toteuttamiseen Erityisesti ensimmäisen hankkeen tuulivoimalainvestointien oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen Muuhun hankekehitykseen Yhtiön liiketoiminnan yleiskuluihin Yhtiön johdon arvion mukaan Yhtiö tarvitsee suunnitellun seitsemän hankkeen kehittämiseen oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta yhteensä noin 260 miljoonaa euroa liiketoimintasuunnitelmansa mukaisesti Havainnekuva, Gumböleberget

17 Yhtiön neuvonantajat listautumisprosessissa 17 Pohjola Corporate Finance Oy Pääjärjestäjä ja Hyväksytty Neuvonantaja Asianajotoimisto Krogerus Oy Oikeudellinen neuvonantaja PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastaja Cocomms Oy Viestintätoimisto

18 Ilmatar Windpower Oyj Bulevardi Helsinki