LAPIN NUMEROSSA 3/2014. Milloin työntekijä saa pitää lomaa? Yrityskaupat ja sukupolven-/ omistajanvaihdosjärjestelyt lisääntyvät

Transkriptio

1 LAPIN NUMEROSSA 3/2014 Milloin työntekijä saa pitää lomaa? Yrityskaupat ja sukupolven-/ omistajanvaihdosjärjestelyt lisääntyvät Kauppakeskusyrittäjille vapaapäivä Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät

2 Nyt työhuoneen ovi on Iitissä ja ikkuna Kevolla. Päivitä puhelimesi, niin supernopea Elisan 4G LTE-verkko tekee toimistostasi suuren kuin Suomi. Hyödynnä 4G LTE -verkko! Nokia Lumia 925 Eleganttia muotoilua ja hämmästyttävää hämäräkuvausta. 240 Tai 10 /kk. 24 kk sopimus. Alv 0 % Puhu ja surffaa Euroopassa kuten kotimaassa vain 5 /pv. Lue lisää elisa.fi/yrityspaketti Elisa Yrityspaketti /kk Alv. 0 % puhetta 500 min/kk tekstareita 50 kpl/kk Elisa Mobiilidata 4G LTE, 10 Mbit/s Elisa Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina taskussa. Alk /kk Alv. 0 % elisa.fi / verkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark ) Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Lapin ja pohjoisten alueiden kehitys Kaivostoiminta ja louhinta, metallien jalostus ja matkailu ovat Lapin vahvimmat erikoistumistoimialat vertailtaessa niitä koko maan kyseessä oleviin toimialoihin. Kun vertailemme Lapin teollisuuden ja matkailun kokoja liikevaihdon suhteessa voidaan kuvata asiaa jalkapallon ja tennispallon kokoeroilla. Sama on järjestys, kun vertaillaan kyseisten toimialojen henkilöstömääriä. Teollisuus työllistää selvästi enemmän, joskin tilanne jossain määrin tasoittuu eli matkailun liikevaihtoeuro tarvitsee henkilömäärää enemmän kuin teollisuuden vastaava. Hyvin tärkeitä toimialoja Lapille molemmat. Lapin tuore suhdannekatsaus 2014 ( - Lappi Tutkimukset ja raportit) antaa avartavan läpileikkauksen Lapin elinkeinoista, vahvuuksista ja heikkouksista, tarkasteluajankohdan plussista ja miinuksista. Lapin pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet selvästi. Lapissa kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koko maassa taantumavuoden 2009 jälkeen. Matkailu on taantumasta huolimatta pystynyt kasvamaan. On koko Suomen kannalta merkittävää, että Lapin matkailutulosta, noin 650 miljoonasta, on puolet vientiä. Lapin matkailualan yritykset uskovat matkailun kasvuun myös tästä eteenpäin ja kasvun tapahtuvan nimenomaan matkailuviennin kasvuna. Tämä on asia, joka tulee saada lisääntyvää painoarvoa Lapin kokonaiskehittämisessä, samoin Lapin muut vahvat erikoistumistoimialat, kaivostoiminta ja teollisuus. Kun eri toimialoja kasvatetaan ja kehitetään on kokonaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, ettei pääse syntymään toimialojen välisiä törmäyksiä, joista esimerkkinä viimeaikainen matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselosta käyty julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Kaikessa elinkeinojen kehittämisessä ainoastaan kestävän kehityksen mukainen linja on oikea. Pelisäännöt sen toteuttamiseen ovat olemassa. Lapin elinkeinojen viime vuosien kehitykseen voimme olla jokseenkin tyytyväisiä. Vuoden 2008 romahdukseen jälkeen kasvuluvut ovat merkittäviä, joskin on huomattava se tosiseikka, että romahduksen jälkeen lähtötaso oli kovin alhainen. Kehitys lähialueillamme Pohjois- Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on ollut ja näyttää olevan tästä eteenpäinkin voimakasta. On myös hyvä asia, että lappilaisten yritysten mielenkiinto lähialuemarkkinoille on lisääntynyt. Lapin menestymisen ainoa vaihtoehto on yritystoiminnan kasvattaminen ja kehittäminen. Vain näin pysymme pitämään osaavan työvoiman täällä. Mikäli lähialueet kehittyvät ripeämmin ja siellä työllisyys ja palkkataso nousevat, menetämme osaavaa työvoimaa. Tämä olisi pitemmän päälle katastofi. Kun Pohjois-Ruotsin työvoima-hallinnon edustaja vastikään kosiskeli suomalaista työvoimaa Ruotsiin töihin panee se tässä kontekstissa mietteliääksi. Vapaa työvoiman liikkuvuus on erinomainen asia, ja on hyvä nähdä koko pohjoinen alue yhtenäisenä työssäkäyntialueena ja rajat ylittävä pendelöinti arvokkaana asiana myös Lapin elinkeinoelämälle, mutta Lapin kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että pohjoisten alueiden kehityksessä pysytään mukana. Martti Kankaanranta, varatoimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät 3

4 YRITTÄJÄINFO 3/2014 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, Rovaniemi p Valtakatu 5, Kemi p KANNEN KUVA: Minna Miettunen Päätoimittaja Martti Kankaanranta, p Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, Tornio Sähköiset aineistot Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2014 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu /1 sivu (254x170 mm) /2 sivu (125x170 mm) 780 1/4 sivu (60x170 mm) 440 Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu /1 sivu /2 sivu /4 sivu Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. PÄÄKIRJOITUS Lapin ja pohjoisten alueiden kehitys LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut VEROT JA RAHAT Kehysriihen keskeiset veropäätökset Rakentamisen uudet ilmoittamisvelvollisuudet voimaan TYÖNANTAJAN ABC Vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia YRITYSTOIMINNAN ABC Lakineuvoja vastaa: vuosiloman ajankohta Työssä oppien ammattiin Rekisteröity tavaramerkki tukee liiketoimintaa Uudistuksia verkkokaupan kuluttajansuojaan Kauppakeskusyrittäjille vapaapäivä CE-merkintä kuntoon, muuten rakennustuotteita ei saa myydä YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yleisessä asumistuessa koko perheen tulot merkitsevät PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Elinkeinopoliittinen mittaristo kannustaa yhteistyöhön Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus tehdään nyt Tykkää meistä Facebookissa: Lapin Yrittäjien toimistojen kesän aukiolot Rovaniemen ja Kemin toimistomme suljettuna vuosilomien johdosta ja toimistomme avoinna klo Ilmestymisaikataulu 2014 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro (24.1.) Nro (28.3.) Nro (23.5.) Nro (22.8.) Nro (10.10.) Nro (5.12.) Kansi: Polvi vaihtuu. Keminmaalaisessa Polar Metalli Oy:ssä on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Yrityksen perustaja Tapio Saukko osittain jo taka-alalla toimitusjohtaja Markus Saukko edessä. 4

5 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Lapin talouden rakenne Lapin vahvimmat erikoistumisalat ovat kaivostoiminta, metallien jalostus ja matkailu. Palvelualat ovat vastanneet työllisyyden kasvusta viime vuosina. Lapissa on myös vahva vientivetoinen perusteollisuus. Lapin maakunta Lappi jakautuu kuuteen seutukuntaan, joissa on yhteensä 21 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 2013 lopussa henkeä. Ennakkoarvion mukaan työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin , joista arvion mukaan noin oli julkisen sektorin työpaikkoja. Alueen tuotannon arvonlisäys oli viime vuonna noin 5,5 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 3 %. Myös koko maan arvonlisäyksestä Lapin osuus on noin 3 %. Lapissa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin yritysten ja muiden yhteisöjen (ml. julkinen sektori) toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 9,9 miljardia euroa. Lähinnä teollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 3,4 miljardia euroa. Vienti-indikaattori ei pääasiassa sisällä matkailua. Lapin suhdannekatsaus

6 YRITTÄJÄ JA KANSAINVÄLISTYMINEN Osaajien osoitteeksi Lappi Lapin vetovoimaa kannattaa hyödyntää osaavan työvoiman ja uusien yrittäjien houkuttelemiseksi. Lapin pk-yritysbarometrin mukaan maakunnassa on toista tuhatta pk-yritystä, joilla on tarve löytää jatkaja lähivuosina. Lapissa on tulevaisuudessa tarvetta monenlaiselle osaajalle. Hanki elämä! Näin kehotetaan Örebron nettisivulla, joka on tehty nimenomaisesti IT-alan osaajien houkuttelemiseksi reilun sadan tuhannen asukkaan ruotsalaiseen kaupunkiin. Sivustolla tuodaan esille paitsi vapaita työpaikkoja, myös asuinkustannusten edullisuus ja työmatkojen lyhyys verrattuna Tukholmaan. Tietoa löytyy myös kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluista, viheralueista, ravintolatarjonnasta ja luovia ihmisiä yhdistävistä tapahtumista. Kaikki nämä ovat ratkaisevia tekijöitä, jotka houkuttelevat osaajia - pitäähän ihmisellä olla muutakin elämää kuin työ. Vastaavia esimerkkejä osaajien ja yrittäjien houkuttelemiseksi löytyy ympäri maailmaa. Yhteistä kaikille näille menestystarinoille on kohdennettu viestintä, voimavarojen keskittäminen, toimijoiden sitouttaminen sekä kiinteä yhteys alueen elinkeinostrategiaan. Lapissa tällaista systemaattista työtä ei ole tehty, sanoo Lapin Elämystuotanto Oy:n (LEO) toimitusjohtaja Sanna Tarssanen. Miksi sitten pitäisi tehdä? Lapin pk-yritysbarometrin mukaan maakunnassa on toista tuhatta pkyritystä, joille on tarve löytää jatkaja lähivuosina. Samanaikaisesti arktiselle alueelle on tulossa investointeja, jotka tarvitsevat alihankintayritysten palveluja ja erityisosaamista. Kaivosteollisuus on tästä hyvä esimerkki. Malminetsinnän alustaviin kairauksiin liittyviin toimintoihin kuten kulku-urien raivaukseen, vedenajoon ja maastovahinkojen arviointiin on tällä hetkellä vaikea löytää tekijöitä. Puuttuu joko osaamista tai kalustoa. Tässä olisi mahdollisuus miettiä palvelukonsepti, jossa kaivosyhtiö voisi ostaa koko paketin yhdeltä toimittajalta, kertoo Markku Iljina, maa- ja vesirakentamiseen sekä malminetsintään erikoistunut konsultti GeoConsulting Oy:stä. Korkeasti koulutettuja osaajia tarvitaan myös mm. julkisen sektorille ja terveydenhuoltoon. Väestö ikääntyy ja eläköityy, yritykset tarvitsevat jatkajia. Lapissa on tulevaisuudessa tarvetta monenlaisille osaajille. Nyt on aika varmistaa, että Lappi pysyy elävänä myös tulevaisuudessa. Kun kilpaillaan osaajista, Lapin kunnilla on yhdessä on enemmän tarjottavaa kuin yksittäisillä paikkakunnilla. Lapilla on vahva brändi, jota kannattaa hyödyntää paitsi matkailijoiden myös uusien yrittäjien, korkeasti koulutettujen osaajien sekä investoijien houkuttelemiseksi Lappiin, Tarssanen tähdentää. Lähtökohdat hyvät, viestintää terävöitettävä Pohjoismaiden johtava aluebrändäyksen konsulttiyhtiö Tendensor Ruotsista teki viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin mitkä tekijät tekevät kaupungista tai alueesta kiinnostavan osaajille eli henkilöille, jotka voivat omalla osaamisellaan lisätä alueen menestystä ja hyvinvointia. Vaikka Lappi ei voi kilpailla Barcelonan tai Kööpenhaminan kaltaisten suurkaupunkien sykkeellä, meillä on kuitenkin erinomaiset lähtökohdat: puhdas luonto, turvallisuus, laadukkaat julkiset palvelut sekä hyvät liikenne- ja verkkoyhteydet. Logistisesti Lapin sijainti on erinomainen useimmille yrityksille. Kaupungistumisen lisääntyminen on Lapille etu, sillä yhä useammat suurten kaupunkien kiireiseen elämänrytmiin kyllästyneet hakeutuvat töihin alueille, jotka voivat tarjota verkkaisempaa elämäntapaa. Myös pariskuntien molempien puoliskojen työmahdollisuudet ovat varsin hyvät, kun asiaa katsotaan laajemmin 6

7 kuin yhden paikkakunnan näkökulmasta. Monet käyvät jo nyt töissä Torniossa tai Ranualla Rovaniemeltä käsin, tai päinvastoin. Haasteena on viestiä kaikista näistä mahdollisuuksista selkeästi ja houkuttelevasti oikeille kohderyhmille Suomessa mutta myös kansainvälisesti. Olennaista on tarkentaa ketä Lappiin halutaan, ja kuinka heidät tavoitetaan. Kuten Örebron esimerkki osoittaa, osaajat eivät muuta vain työn perässä. Tärkeitä ovat myös sopiva asunto, lasten päivähoito, koulunkäyntimahdollisuudet, avoin ilmapiiri sekä sosiaalisten verkostojen rakentaminen. Alueen palvelujen ja arvojen odotetaan vastaavan omia toiveita. Meillä ei ole olemassa paikkaa, joka keskitetysti vastaisi Lapista kiinnostuneiden osaajien ja yritystoimintaa suunnittelevien kysymyksiin ja räätälöisi heille palvelut heidän toiveidensa mukaisesti, Tarssanen sanoo. Hyödynnä Lapin vetovoima liiketoiminnassasi LEO valmistelee parhaillaan House of Laplandia, Lapin yhteistä markkinointi- ja viestintätaloa, jonka tehtävänä on varmistaa Lapin vetovoima ja näkyvyys maailmalla tulevaisuudessa. Yrityksille tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työkaluja ja kanavia korkeatasoisen osaamisen houkutteluun. House of Laplandin palveluihin pääset vaikuttamaan toukokuussa järjestettävissä työpajoissa. Miten osallistun? Lue lisää ja tilaa uutiskirje: -> Osallistu ja vaikuta Osallistu keskusteluun: Twitter/leofinland #houseoflapland Teksti: Tuija Kauppinen Kuvat: House of Lapland Valmisteilla oleva Lapin yhteinen markkinointija viestintätalo Tavoitteena on varmistaa Lapin vetovoima ja näkyvyys tulevaisuudessa Valmistelutyötä tekee Lapin Elämystuotanto Oy Lapin liiton ja Lapin kuntien rahoituksella. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sanna Tarssanen,

8 PAIKALLISYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT KEMIJÄRVI Kemijärvellä yrittäjäyhdistyksessä on viimevuosina ollut tilanne, että sama määrä kuin yhdistykseen liittyy yrityksiä, niin siitä erotaan. Tällä hetkellä jäsenmäärä on 132, jotka kaikki halutaan mukaan aktiiviseen toimintaan. Tästä syystä olemme päättäneet lähteä kehittämään toimintaamme. Kehittämistyön tarkoitus löytää toiminta, joka on vastaus siihen, minkälainen yrittäjän etuja ajavan yhdistyksen toiminnan tulee olla, jotta yhdistys kulloinkin kykenee vastaamaan yrittäjäkunnan muuttuviin tarpeisiin ja on vetovoimainen. Lisäksi sen tulee olla haluttu yhteistyökumppani, arvostettu ja varteenotettava neuvottelukumppani ja kannanottaja Kemijärvellä. Kemijärven Yrittäjät ry toimii yhdessä Kemijärven kaupungin kanssa pyrkimyksissä joiden avulla luodaan kaupungin ja yritystoiminnalle menestystekijöitä. Olemme yltäneen merkittävän laajaan yhteistyöhön ja yhteisellä kehittämistyöllä yhdessä halutaan varmistaa ja vahvistaa riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä, erikoistumista sekä elinkeinostrategian kärkitoimialana olevan matkailun kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tänä vuonna erityisesti keskitymme etsimään vastausta siihen, millainen yrittäjäyhdistyksen toiminnassaan tulisi olla. Juuri nyt pidämme jäsenhankintaa tärkeämpänä asiana jäsenhallintaa ja jäsentyytyväisyyttä. Kemijärven Yrittäjät ry Juhani Tapio puheenjohtaja YLITORNIO Ylitornion Yrittäjät on Ylitorniolla toimiva aktiivinen paikallisyhdistys. Jäseniä yhdistyksessämme on 115. Yhdistyksen 40-vuotista taivalta juhlittiin viime syksynä. Yrittäjien hallitukseen kuuluu 10 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii viidettä vuotta Mirja Heinonen. Yhdistyksemme tavoite on ylläpitää ja lisätä hyvää ja joustavaa yhteistyötä kuntamme kanssa. Yritysten merkitys kuntamme hyvinvointiin on kunnassamme tuotu selkeästi esille. Kunnan Maankäyttö- ja elinvoimastrategia on toteutettu yhdessä kunnan ja yrittäjien kanssa. Lisäksi yhdistys ja kunta ovat yhdessä kehittämässä yritysvaikutusten arviointimenetelmää. Vasta perustetussa kaivostyöryhmässä olemme myös mukana. Tahtotilaa on ja sitä toteutetaan myös. Rajayhteistyötä Övertorneån yrittäjien kanssa pyritään lisäämään. Yhteistyöllä on vaikutusta myös kuntien yhteistyöhän. Yhdistyksemme toiminta on monenkirjavaa asioitten mukaan toimimista. Yhdistyksemme osallistuu yrittäjille suunnattuihin tapahtumiin ja koulutustapahtumiin sekä tiedottaa yrittäjiä erilaisista asioista ja yrittäjille järjestettävistä kurssi- ja koulutus- ja muista tilaisuuksista, myös muitten kuin yrittäjien järjestämistä. Yrittäjien vuosirutiiniksi on muodostunut Ylitornion keskustan jouluvaloista huolehtiminen, kuten myös joulunavaustapahtumaan osallistuminen. Kunnan alueella järjestettäviin tapahtumiin osallistutaan resurssien ja tilanteen mukaan. Yrittäjänpäivän ohjelmaan kuuluu jo perinteeksi muodostunut koululla tapahtuva yrittäjyydestä kertominen. Vuoden lopulla juhlitaan Yrittäjäjuhlan merkeissä. Ylitornion sijainti Tornionjoen Väylän varrella on arvo sinänsä. Ruotsi ja sen Övertorneå rajanaapurina tuovat oman lisänsä alueen toimintaan. Kauppaliikkeissä asioidaan rajan yli ja suhdanteet vaikuttavat kaupan suuntaan. Ylitorniolla on lukuisa määrä yrityksiä, yli 250, mikä on merkittävä määrä pienessä kunnassa. Yritys- ja elinkeinotoiminta perustuu monipuoliseen pienyritystoimintaan. Tulevaisuudennäkymät pienyritystoiminnalle ovat melko hyvät. Matkailuyritystoiminnan lisäämiseen on olemassa edellytyksiä ja merkkejä lisääntyvästä toiminnasta on jo näkyvissä. Kunnastamme muuttaa nuorisoa opiskelun ja työn vuoksi isompiin keskuksiin, mikä on luonnollista, mutta paluu- ja muutakin muuttohalukkuutta paikkakunnallemme on: yrittäminen on tässäkin avainasemassa. Meillä on myös ikääntyvää yrityskantaa ja noihin yrityksiin pitäisi saada jatkajia. Toukokuu vaihtuu kesäkuuksi ja vapaana virtaava Väylä kutsuu kalastamaan. Lohen nousu on käsillä. Joki kutsuisi enemmänkin virkistyskalastajia ja matkailijoita, jos sen mahdollisuudet tuotaisiin matkailijoitten tietoon ja käyttöön paremmin. Ylitornion Yrittäjät Mirja Heinonen puheenjohtaja KEMIJÄRVI Puheenjohtaja Juhani Tapio puh Sihteerinä Ilkka Haapalinna puh Hallituksessa toimivat lisäksi: Arto Kerkelä, Arto Ojala, Kari Lukkarinen, Pentti Kilpi, Petri Kauhanen, Risto Halvari, Sirpa Kuvaja YLITORNIO Puheenjohtaja Mirja Heinonen puh Sihteerinä Pekka Lovikka puh Hallituksessa toimivat lisäksi: Juha Alapuranen (vpj.), Mika Vanhapiha (vpj.), Antti Laurikainen, Aulis Huhta, Kari Niemelä, Maarit Koivisto, Marja-Helena Niemi, Ville Front 8

9 RANUA Ranuan Yrittäjät on aktiivinen ja arvostettu toimija sekä kunta- että yrittäjäkentällä. Vuosia kestänyt kasvu jäsenmäärässä on tuonut meidät kolkuttelemaan 100:n jäsenen rajaa. Puheenjohtajan apuna hallituksessa on 6 jäsentä. Toimintamme lähtökohtana on yhteistyö. Kunnan kanssa on tiivistä yhteydenpitoa esim. kuukausittaisten aamukahvien merkeissä. Kokoonnumme vuosittain kunnan budjetin puitteissa ja saamme siinäkin äänemme kuuluviin. Uudessa elinkeinoryhmässä on myös edustuksemme. Pj ja kunnan edustus on säännöllisesti osallistunut kunnallisjohdon seminaariin. Elpo kyselyissä olemme menestyneet aina hyvin. Suurin ponnistuksemme on vuosittaiset Karpalomarkkinat juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Panostamme myös jäsenistömme osallistumiseen eri tapahtumiin usein maksuttomalla yhteiskuljetuksella. Palkitsemiset kulta- ja timanttiristein yrittäjäjuhlassa tapahtuu myös kustannuksellamme. Järjestämme vuosittain kokoontumisia ajankohtaisista aiheista. Yllä olevat esimerkit ovat osa toimintaamme. Kaiken kaikkiaan etelälapissa sijaitseva reilun 4000 asukkaan Ranua on hyvä paikka yrittää ja viihtyisä asuinkunta. Eläinpuisto on matkailumme veturi ja tuo mahdollisuuksia muillekin toimialoille. Yhteistyö on hyvin konkreettista myös puiston kanssa. Oheinen kuva siitä osoituksena. Ranuan Yrittäjät Jari Kelahaara puheenjohtaja TERVOLA Tervolan Yrittäjät on ollut aktiivinen toimija alueella jo vuodesta 1979 ja tällä hetkellä järjestössämme on 50 jäsenyritystä. Yrittäjäjärjestö on vahvasti mukana kuntavaikuttamisessa mm. järjestämme kaikille yrittäjille avoimia Kunnanjohtajan aamukahvit tilaisuuksia, jotka ovat suora foorumi kunnanjohdon ja yrittäjien välillä. Yrittäjillä on erinomainen tilaisuus suoraan päästä kertomaan omia toiveita kuntaan päin ja samalla kuulla kunnan tulevaisuuden suunnitelmia esim. kaavoituksessa ja muussa elinkeinotoiminnassa. Viime aikoinan olemme saaneet kunnalta mm. viestiä siitä, millaista yrittäjätoimintaa kuntaan tarvitaan. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tähän mahdollisuuteen, ja toivommekin että yhä enemmän yrittäjiä lähtisi mukaan tilaisuuksiin. Tiedotamme aina tulevista Kunnanjohtajan aamukahveista Tervolan Yrittäjien omilla kotisivuilla.: www. yrittajat.fi/tervola. Tämän lisäksi Tervolan Yrittäjät on elinkeinoelämän elävöittäjä koordinoimalla erilaisia tapahtumia ja hankkeita. Tällä hetkellä olemme mukana useassa tapahtumissa: Tervolan Messut, Ämpäripää-tapahtuma, Joulunavaus sekä Talvi taittuu tapahtuma muutama mainitakseni. Yrittäjäjärjestömme on kaikissa kunnan alueella olevissa tapahtumissa jossain muodossa matkassa. Olemme mukana myös monissa hankkeissa. Tällä hetkellä Tervolan Yrittäjillä on Viljon puisto leikkipuistohanke. Tarkoituksena on rakentaa koulukeskuksen viereen uusi lasten leikkipuisto. Moni on kysynyt, miksi Yrittäjäjärjestö on mukana leikkipuistohankkeessa. Nämänhän on sellaisia hankkeita, missä mekin ollaan mukana sen vuoksi että saadaan viihtyvyyttä kuntaan ja lisätään kunnan vetovoimaa. Meillä on kunnassa paljon nuoria yrittäjiä, joilla on pieniä lapsia. Tavoitteena on luoda nuorillekkin parempia mahdollisuuksia kuntaan, että saadaan uusia työntekijöitä ja yrittäjiä. Edellinen hanke oli lähestymisopastornit E4:n varteen. Torneissa on lednäyttötaulu, joihin jäsenyrittäjät saavat hyvin edullisesti mainoksen. Välillä leijuvista synkistä pilvistä huolimatta, Tervolan sijainti on erittäin hyvä, ja kunhan me huolehdimme infrasta ja ihmisten viihtyvyydestä, niin me saadaan työntekijöitä ja yrityksiä kuntaan. Laajakaistahanke on hyvä esimerkki siitä, että se edesauttaa Tervolan vetovoimaisuutta. Tietyllä tavalla kunnassa on positiivinen vire päällä. Yrittäjien syysjuhlaa olemme viime aikoina viettäneet naapurikuntien Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kanssa yhdessä. Joka juhlassa palkitaan myös Tervolan Vuoden Yrittäjä. Tervolan Yrittäjät Jorma Vaara puheenjohtaja RANUA Puheenjohtaja Jari Kelahaara puh ranuan@yrittajat.fi Sihteerinä Reetta Niemelä puh koruilona@gmail.com Hallituksessa toimivat lisäksi: Aimo Kortesalmi, Juha Simontaival, Kari Vaarala, Lauri Väärälä, Sauli Saarijärvi TERVOLA Puheenjohtaja Jorma Vaara puh jorma.vaara@veljeksetvaara.fi Sihteerinä Paula Karjalainen puh paula.karjalainen@tilitoimisto.inet.fi Hallituksessa toimivat lisäksi: Sari Eilittä (vpj.), Hannu Neuvonen, Hannu Vuokila ja Markku Jurmu Uudessa Aluejärjestössämme on 21 paikallisyhdistystä jokaisesta Lapin kunnasta. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistykset esittäytyvät -osiossa esittelemme jokaisen paikallisyhdistyksen. 9

10 Onko yrityksesi oikeutettu tarjoamaan hoivapalveluita ilman arvonlisäveroa? Kotipalvelualan ja erilaisia sosiaalihuollon tukipalveluita (ruokailu, siivous) tarjoavia yrittäjiä kerääntyi kuuntelemaan Rovaniemellä asiantuntijoita, kun Rovaniemen Kehitys Oy järjesti yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa infon koskien arvonlisäverottomien tukipalveluiden tarjoamisesta asiakkaille. Moni oli odottavalla kannalla josko tilaisuudessa selviäisi, miten, kuka ja koska voi tarjota arvonlisäverottomasti tukipalveluita asiakkaille. Paikalle oli kutsuttu verottajan edustaja Helena Lääkkö Pohjois-Suomen Yritysverotoimistosta. Lääkkö kertoi perusperiaatteen eli Arvonlisäverolain (1501/1993) 37 :n mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Paikalla oli myös Lapin aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mirja Kangas, joka muistutti, että periaatteen takana on kunnan velvollisuus tarjota sosiaalihuollon palveluita niitä tarvitseville ja tämän velvollisuuden jakamisesta yksityisille yrityksille. Näin ollen kun kunnan tarjoamat palvelut ovat arvonlisäverottomia, tulee myös samoja palveluita tarjoavan yksityisen palveluntarjoajan palvelut olla arvonlisäverottomia. Tilaisuudessa tuli myös hyvin selväksi ero sosiaalihuollon sosiaalipalveluiden ja kotipalveluiden sekä niiden tukipalvelujen välillä. Ensimmäinen eli sosiaalipalvelut on tiukasti lain suojaama, aluehallintoviranomaiselle suoraan ilmoitettava palvelumuoto, jossa toimijoina ovat pääasiassa isot yritykset sekä kunnat. Jälkimmäinen eli kotipalvelut ja etenkin niiden tukipalvelut ovat myös sosiaalihuollon alaista toimintaa, jos niiden saaja eli asiakas on sosiaalihuollon alaiseen palveluun oikeutettu (iän tai vamman vuoksi). Suurin osa paikalla olleista yrittäjistä olikin juuri näitä tukipalveluja tarjoavia yrittäjiä, jotka olivat kiinnostuneita siitä, kelle he voivat omia palveluitaan arvonlisättömänä myydä. Yrittäjällä vastuu sosiaalihuollon tarpeen arvioinnista Kuka sitten päättää, kuka on oikeutettu sosiaalihuollon alaiseen palveluun? Rovaniemellä sekä verottajan, Rovaniemen kaupungin että Aluehallintoviraston edustajat totesivat, että yrittäjä itse omaa ammattitaitoaan käyttäen tekee sen päätöksen, onko asiakas sosiaalihuollon alaiseen palveluun oikeutettu, jotta tukipalveluita voi heille arvonlisäverottomana tarjota. Tämä herätti yrittäjissä epätietoisuutta, voisiko esimerkiksi väärästä päätöksestä seurata sanktioita tai arvonlisäverojen perintää jälkikäteen. Verohallinnon Lääkkö vakuutti, että yrittäjän ammattitaitoon luotetaan, joskin yrittäjä voi omaksi turvakseen pyytää asiakkaalta lääkärintodistuksen todisteena sosiaalihuollon alaisen palvelun tarpeesta. Lääkärintodistusta ei voi kumminkin asiakkaalta vaatia, sillä laki ei siihen pakota. Lisää hämmennystä aiheutti kysymys, voiko väliaikaiseen sosiaalihuollon MISTÄ ON KYSE? Sosiaalihuollon tukipalvelujen arvonlisäverottomat palvelut Kaikilla on oikeus sosiaalihuoltoon, kun siihen on tarve (esim. iän, vamman tai väliaikaisen toimintakyvyn aleneman vuoksi) Sosiaalihuolloksi määrittämiseen ei tarvita viranomaisen tekemää päätöstä. Yksityinen palveluntarjoaja voi tarjota palvelujaan arvonlisäverottomana tekemällä kirjallisen ilmoituksen sosiaalihuollosta vastaavalle jokaiseen kuntaan, jossa palveluja annetaan. Lisäksi yrittäjällä tulee olla omavalvontasuunnitelma sekä palvelusopimus Ilmoitusmenettelyt vaihtelevat kunnittain. Toimitusjohtaja Juha Seppälä Rovaniemen Kehitys Oy:sta. alaiseen tarpeeseen käyttää tukipalveluyritysten palveluja kuten esimerkiksi leikkauksen jälkeen siivouspalvelua. Verottajan näkökanta asiaan oli, että määräaikaisuus ei voi olla este palvelun ostamiseen. Näin ollen myös lyhytaikainen tarve oikeuttaa käyttämään kotipalvelun tukipalveluja, ja palveluita voi yrittäjä tarjota arvolisäverottomana. Mihin ilmoitetaan ja miten? Yksi kysymyksiä herättävä aihe oli myös ilmoitusmenettely. Sosiaalipalvelujen ilmoitusmenettely on selkeä, mutta pienimuotoisten kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen ilmoittamisessa on ollut epäselvyyttä. Tämä siksi, että jokainen kunta voi itse määrittää prosessin, kuinka tukipalveluja tarjoavan yrityksen tulee palveluistaan ilmoittaa. Kunta sitten välittää eteenpäin tarvittavat tiedot Aluehallintovirastoon kotipalvelujen osalta. Kotipalvelujen tukipalveluja tarjoavat yritykset (esim. siivous, ruokapalvelut) taas ilmoittavat kunnille toiminnastaan hyvin vaihtelevin tavoin. Infotilaisuudessa kerrottiin Rovaniemen prosessista, mutta monilla kunnilla tukipalvelujen ilmoitusmenettely voi olla vielä määrittämättäkin. Esille tuli myös, että yrityksen on ilmoitettava palvelujen tarjoamisesta jokaiseen niihin kuntiin, missä palveluja tarjoaa. Lapin Yrittäjät selvittää arvonlisäverottomien tukipalveluiden tarjoamisen käytännöt Lapissa. Ohjeistus tulossa myöhemmin. 10

11 Suomen Yrittäjien kunnallisjohdon seminaari Seinäjoella EU-vaalin kärkiehdokkaiden paneeli. Lapin kuntajohdon ja yrittäjäyhdistysten edustajat omassa aluepalaverissa. Lapin Yrittäjien Omistajanvaihdosseminaari Rovaniemellä Markus Saukko kertoi onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta, jossa mukana koko perhe. Meiju Helisten on haaveillut nuoresta lähtien omasta ratsastustallista ja värikkäiden vaiheiden jälkeen haaveesta tuli totta Yrityspörssi.fi on maan suurimpia yritysten osto ja myyntipalveluita Ov-seminaari keräsi yli 60 osallistujaa 11

12 Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme Rovaniemen-aluekonttori Maakuntakatu 10, Rovaniemi

13 UUDET YRITYKSET Yritys: Luonnonpuu Ky, Posio Vastaajana: yrittäjä Jukka Jurmu Mitä yrityksesi tekee ja mistä lähtien se on toiminut? Motto Aloita yrittäjäksi nuorena. Yrityksen nimi on Luonnonpuu Ky ja se on toiminut vuodesta Teemme mökkihuoltohommia, polttopuuhuoltoa ja pieniä rakennuskohteita. Posiolla on satoja mökkejä, joiden asukkaat asuvat pääosin muualla. Huollamme näitä kiinteitöjä, pidämme silmällä, kaadamme puita, teemme pihatöitä. Työ on hyvin monenlaista, pääosin pieniä remontteja. Yrityksen vahvuus on monipuolinen tarjonta, piharakentamiset, metsätöitten asentaminen ja aitojen rakentaminen. Parkkaan puuta ja teen aitoja. Kokemusta siihen on tullut, kun tein vuosia Venäjän rajavyöhykkeellä poroesteaitoihin tolppia. Työllistän tällä hetkellä yhden työntekijän ja lisäksi mulla on yksi harjoittelija. Miksi lähdit yrittäjäksi? Entä mikä innosti liittymään yrittäjäjärjestöön? Valmistuin metsätalousinsinööriksi ja totesin, että alalla ei ollut töitä. Oltiin vasta rakennettu talo Posiolle, joten päätin pistää yrityksen pystyyn. Yrittäjäjärjestöön liityin, kun mulle soitettiin ja olin sitä aikaisemminkin miettinyt. En ole kumminkaan missään liitossa, joten johonkin oli hyvä liittyä. Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet: Inari Eltor Oy, Ivalo River Camping, Keittiömies Oy. Kemijärvi Heidi Kellokoski Tmi, Leila Linnove Tmi. Kittilä Hoivahuone Pingala, MARSA SERVI- CE Tmi, Vakuutuspalvelu Hiltunen Tmi. Rovaniemi Aku-Apu Oy, Asianajotoimisto Markus Kairala, Carelian Designtai, Dogsledding and Outdoor, Heikki Aikio Tmi, Kotija Mökkitalkkari Pentti Parkkinen, Kukkapuoti Lumikukka, Kuljetusliike Erkki Helistekangas, Lexconsult, Merkkiniemi Reino, NIMC Oy Ltd, PL-Center, Pohjois- Suomen Betoni-ja Maalaboratorio Oy, Rakennussuunnittelu E.Löf, Roin Autohuolto Ky, Soffix Oy, Tuula Seikkula Tmi, Uuden Ajan Asunnot Oy. Sodankylä Oy Pertamet Ab. Salla Toiminimi Puutarha Korhonen. Tenonlaakso Liikunta- ja hierontapalvelut UTSVOIKKA. Kolari Jouttensuvannon Loma. Muonio Lääkäriasema Terva. Pello Porotila Mäntyranta Ky. Ylitornio Kokkonen Veikko, M. Hanhirova Oy. Tornio Esa Vaattovaara Tmi, Kalevi Kujansuun Pelti Tmi, Kimmo Koo Salmi, NorthStar Operator NSO Oy, Parturimo Aria, Pepo Ky, Siivouspalvelu Tuulikki Kemi Tmi, Studio Blue Oy. Tervola Anna Ylimartimo Tmi. Keminmaa Anne Tirroniemi, Konehuolto ja -kuljetus T. Pohjola Ky. Simo Simon Fysioterapia. Kemi Esa Pehkonen Kemin Taksi, Hytönen Onni, Lapin soodapuhallus, Rock It Produktions Ky Sadiq Ky, Toiminimi Jouni Kerttula, Yksityisliike Tarja Ikonen. Enontekiö Kilpisjärven Tunturimajat Oy. Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä Puhelin