Ovet auki harjoittelijoille

Transkriptio

1 Ensimmäiset syventävän käytännön harjoittelun suorittajat aloittavat kesällä Terveyskeskusten toivotaan avaavan ovensa harjoittelijoille. Harjoittelupaikan tarjoaminen voi olla oiva rekrytointivaltti. Terveyskeskusten hammaslääkäreille harjoittelijoiden ohjaus tuo vaihtelua työnkuvaan. 8 Suomen Hammaslääkärilehti 7/2013

2 Ovet auki harjoittelijoille Hammaslääketieteen uudistetun perustutkinnon suoritettuaan hammaslääkäri saa suoraan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeuttavan laillistuksen. Tutkintoon sisältyy kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu. Nyt harjoittelun pelisäännöistä on sovittu. Avainasema harjoittelun onnistumisessa on terveyskeskuksilla ja niiden hammaslääkäreillä. Teksti ja kuva: Annariitta Kottonen Orientointi, käytännön palvelu, syventävä käytännön harjoittelu rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kyse on yhtä kaikki siitä harjaannuttavasta työskentelystä hammaslääkärin tehtävissä, jota ilman ei itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ole asiaa. Rakkaaksi lapsen tekee se, että harjaantumisjakso, tapahtuipa se millä nimellä hyvänsä, on haluttu säilyttää vuosien varrella tapahtuneissa koulutusuudistuksissa. Tästä ammattikunnan keskuudessa on oltu hyvin yksimielisiä. Myös Suomen hammaslääketieteen opiskelijain liitto (SHOL) on alusta alkaen kannattanut tutkintouudistusta, kertoo puheenjohtaja Heidi Ekholm. Uudistuksen toivotaan tuovan joustoa viimeisen vuoden opintokiireisiin. Vaihtoehtona oli myös harjoittelun poistaminen kokonaan. Se olisi SHOLlinkin mielestä ollut huono vaihtoehto. Hammaslääketieteen tutkinnonuudistus pidensi koulutusaikaa, mutta poisti niin sanotun kaksoislaillistuksen. Elokuussa 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneiden tutkinnon laajuus on 5,5 vuotta (330 opintopistettä). Vanhassa järjestelmässä tutkinnon laajuus on viisi vuotta, minkä jälkeen saa osalaillistuksen. Täyslaillistus edellyttää yhdeksän kuukauden käytännön palvelun suorittamista. Uudessa järjestelmässä hammaslääkäri saa siis täyden laillistuksen kolme kuukautta nykyistä nopeammin. Opiskelijat valinnan edessä Muutos koskee automaattisesti jälkeen opintonsa aloittaneita. Aiemmin aloittaneet voivat halutessaan siirtyä uuteen järjestelmään alkaen. Käytännössä valinnan mahdollisuus koskee 2009 ja 2010 opintonsa aloittaneita, joiden opinnot ovat edenneet opinto-ohjelman aikataulun mukaisesti. Kaksoislaillistusmenettely ja käytännön palvelu -järjestelmä lakkaavat vuoteen 2020 mennessä. Siirtymäaikana käytössä on siten kaksi järjestelmää. Opiskelijoiden tiedontarve uudistuksesta on kova. Ekholm kertoo SHOLlilta kysellyn harjoittelusta. SHOL onkin lähettänyt yliopistoille kirjelmän, jossa se toivoo yliopistojen aktivoituvan tiedotuksessa. Opiskelijoiden hyvinvointitutkimukseen vastanneista kaksi kolmesta ei tiennyt syventävän käytännön harjoittelun ja vanhan tutkintomallin mukaisen orientaation eroja. Turussa kolmannella vuosikurssilla opiskeleva Ekholm empii itsekin vielä valintaansa. En ole vielä päättänyt, kumman tutkintomallin valitsen. Olen alkanut tosin kallistua syventävään käytännön harjoit- Suomen Hammaslääkärilehti 7/2013 9

3 Kohti itsenäisyyttä Heidi Lirkki hakee harjoittelusta varmuutta tekemiseen ja kokonaisvaltaista kuvaa alasta. Opiskelijoilla on koulutusuudistuksesta hyvin vähän tietoa, kertoo HLK Heidi Lirkki Helsingin yliopistosta. Hän on neljännellä vuosikurssilla ja kuuluu niihin, jotka joutuvat valitsemaan vanhan ja uuden tutkintomuodon välillä. Itse tiedän vain perusperiaatteita, ja olisi kiva saada tarkempaa tietoa, jotta pystyisi tekemään päätöksen. Todella vähän olemme koulussa puhuneet asiasta, eikä moni muukaan ole asiaa vielä miettinyt, toteaa Lirkki. Jos nyt pitäisi päättää, kallistuisin uuteen järjestelmään. Kun uusi syventävä käytännön harjoittelu mielletään opiskeluajaksi, voi olettaa, että siinä saa enemmän tukea kollegoilta kuin nykyisessä käytännön palvelussa. Toisaalta mietin, onko näillä harjoitteluilla käytännössä jotain eroa esimerkiksi sisällön tai palkkauksen suhteen. Noin vuoden päästä ajankohtaiselle käytännön syventävälle harjoittelulle Lirkillä on selkeät tavoitteet. Odotan, että minulle kehittyy varmuus tehdä kaikenlaisia toimenpiteitä ja riittävän nopeita päätöksiä. Sitä, että pystyy itsenäisesti ratkaisemaan ongelmia ja selviämään haasteista, olisi myös hyvä saada kehitettyä eteenpäin. Odotan myös saavani kokonaisvaltaisempaa kuvaa alasta ja välttyväni toimenpidekeskeiseltä ajattelutavalta. Hän kertoo aina pitäneensä käsillä näpertelemisestä ja pikkutarkasta työstä. Hammaslääkärin ammatti oli tullut puheeksi lukiossa kavereiden kesken. Myös perhe kannusti alalle. Vaikka lääkäriopinnot olivat myös mielessä, oli denttaripuoli kuitenkin selkeä valinta. Enkä hetkeäkään ole katunut. Haastattelun aikaan koulua on enää muutama viikko. Edessä on kesäkandius Kotkassa, ja ajatus itsenäisestä työskentelystä terveyskeskuksessa jännittää ja pelottaa. Vastuu hoidosta ja toimenpiteistä onkin minulla, ja samalla pitäisi suoriutua toimenpiteistä puolet totuttua lyhyemmässä ajassa, mikä tuo uudenlaista säpinää ja jännitystä tekemiseen. Varmasti ensimmäisinä viikkoina adrenaliinitaso on korkealla. Odotan kuitenkin innolla esimerkiksi nelikäsityöskentelyä hammashoitajan kanssa, uusien ja erilaisten potilaiden kohtaamista sekä uutta työympäristöä. Samaan kaupunkiin on tulossa kesäksi monta kaveria ja olen varma, että kesästä tulee ikimuistoinen. Ömer Acar teluun. Itselleni yliopiston koulutuspäivät ja opiskelijastatuksen tuoma tuki hammaslääkäriksi kehittymisessä ovat tärkeitä. Lisäksi kaavailtu paremmin organisoitu ohjaus terveyskeskuksessa houkuttaa. Harjoittelun pelisäännöistä on sovittu Syventävän käytännön harjoittelun toteuttaminen vaatii monentasoista sopimista. Kun harjoittelu sisältyy tutkintoon, siirtyy myös vastuu siitä yliopistoille. Hammaslääketieteen laitokset ovat sopineet harjoittelun yhteisistä periaatteista. Harjoittelijan ottava terveyskeskus ja kouluttajayliopisto puolestaan tekevät 10 Suomen Hammaslääkärilehti 7/2013

4 keskinäisen sopimuksen syventävän käytännön harjoittelun toteuttamisesta. Terveyskeskus ja opiskelija solmivat työsopimuksen. Tarvittavia sopimuksia, harjoittelun sisältöä ja käytännön järjestelyjä on mietitty eri tahojen kanssa hyvässä yhteistyöhengessä Yliopistofoorumissa, kertoo hammaslääketieteen laitoksen varajohtaja ja koulutuksen koordinaattori dosentti Kimmo Suomalainen Helsingin yliopistosta. Yliopistofoorumissa koulutusyksiköiden johtajat ja Hammaslääkäriliiton edustajat käyvät läpi ajankohtaisia koulutuspoliittisia kysymyksiä. Yli vuoden ajan foorumi on keskittynyt syventävän käytännön harjoittelun suunnitteluun yhdessä palvelujärjestelmän, valtionhallinnon ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Hammaslääkäriliitto tulee ylläpitämään nettisivua, jonne kootaan tietoa syventävästä käytännön harjoittelusta, mm. sopimuspohjat ja periaatteet. Sivuille kootaan myös tiedot sopimusterveyskeskuksista yhteystietoineen, ja terveyskeskukset voivat ilmoittaa sivuilla avoinna olevista harjoittelupaikoista. Terveyskeskukset avainasemassa Terveyskeskuksilla on harjoittelun järjestämisessä tärkeä rooli ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, että valtakuntaan saadaan hyviä hammaslääkäreitä, toteaa suunnitteluun osallistunut Helsingin suun terveydenhuollon keskitettyjen palvelujen johtava ylihammaslääkäri Merja Auero. Auero kannustaa kuntia ryhtymään valmistelutyöhön jo nyt. Kannattaa selvittää, onko esimerkiksi tarpeen tai mahdollista vaikuttaa suun terveydenhuollon vuoden 2014 budjettiin ja tarvitaanko uusia vakansseja. Syventävän käytännön harjoittelun voi suorittaa vain palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Kunnille syventävä käytännön harjoittelu on oiva hammaslääkärien rekrytointikanava. Rekrytointivalteiksi Auero mainitsee muun muassa harjoittelun monipuolisuuden, hyvän perehdytyksen ja ohjauksen sekä joustavan mahdollisuu- Syventävän käytännön harjoittelun periaatteita Harjoitteluun hakeutuminen Hammaslääketieteen laitos myöntää oikeuden aloittaa harjoittelu, kun opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavat kliiniset opinnot. Teoriaopinnoista saa puuttua enintään kaksi loppukuulustelua, ja tutkintoon kuuluvan tutkielman asiasisältö on oltava jätettynä tarkastettavaksi. Opiskelija hakeutuu työsuhteeseen yliopiston kanssa sopimuksen tehneeseen terveyskeskukseen, joista Hammaslääkäriliitto ylläpitää rekisteriä. Harjoittelupaikkaa voi hakea jo ennen kuin harjoitteluoikeus on myönnetty. Harjoittelun pituus Harjoittelun pituus on kokopäivätyössä (vähintään 30 tuntia viikossa) kuusi kuukautta. Puolipäivätyössä (vähintään 18,5, mutta alle 30 tuntia viikossa) harjoitteluaika on vastaavasti pitempi. Minimiharjoittelujakso on kokopäivätyössä vähintään kolme ja puolipäivätyössä kuusi kuukautta. Suositeltavinta on suorittaa harjoittelu kokopäivätyönä yhtäjaksoisen kuuden kuukauden aikana. Harjoittelusuunnitelma Opiskelija laatii opettajien kanssa suunnitelman harjoittelun tavoitteista ja toteutuksesta. Suunnitelman toteutumista seurataan, ja edistyminen kirjataan. Kokopäiväisen harjoittelijan tulee voida osallistua vähintään neljänä päivänä tutkintoon liittyvään opetukseen yliopistopaikkakunnalla. Harjoittelijan ohjaaminen Terveyskeskus nimeää harjoittelijalle ohjaajan, joka on toiminut vähintään kaksi vuotta päätoimisena hammaslääkärinä, sekä hänelle varahenkilöt. Tiedekunta tarjoaa sopimusterveyskeskuksille ohjauksen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta ja tietoa opetuksen sisällöistä. Asumis- ja matkakulut Opiskelija vastaa asumis- ja matkakuluistaan. Työnantaja voi harkintansa mukaan osallistua kustannuksiin. Harjoittelun arviointi ja hyväksyminen Harjoittelun lopuksi ohjaaja, opiskelija, hammaslääketieteen laitos ja kliinisen hoitoharjoittelun yksikkö kukin arvioivat, kuinka harjoittelulle asetetut tavoitteet on saavutettu. Laitos hyväksyy tavoitteiden mukaisesti toteutuneen harjoittelun. Harjoittelun hylkäämisestä päättää tiedekunta. Laitos toimittaa jaksosta kerätyn palautteen tiedoksi kliinisen hoitoharjoittelun yksikölle, terveyskeskukselle ja opiskelijalle. den kesken olevien teoriaopintojen suorittamiseen. Hyvä työnantajakuva on tärkeä. Kannattaa panostaa jo tänä vuonna käytännön palvelun suorittajiin ja kesäkandeihin. Rekrytointivalttina harjoittelupaikan tarjoamisen näkee myös ylihammaslääkäri Heikki Toivonen Forssasta. Alkuvaiheessa on jonkin verran järjestettävää, mutta emme taloudellista hyötyä haekaan, vaan haluamme pitkällä aikavälillä turvata työvoiman saannin olemalla kiinnostava ja ajan hermolla pysyvä työpaikka. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä (FSTKY) työskenteli aiemmin orientoivan vaiheen hammaslääkäreitä, mutta perinne katkesi, kun hammaslääkärien peruskoulutus Turun yliopistossa lakkasi. Vuoden 2013 alusta FSTKY on toiminut yhtenä Turun yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden ns. hajautetun hoitoharjoittelun yksikkönä. Forssassa on siten tuoretta kokemusta siitä, millaisia järjestelyjä opiskelijoiden ohjaus terveyskeskuksilta edellyttää. Rohkeasti ohjaamaan Toivonen on hyvillään terveyskeskuksen ja yliopiston yhteistyöstä. Terveyskeskuksella on halu uudistua ja pysyä ajan Suomen Hammaslääkärilehti 7/

5 Yhdellä sopimuksella neljä yliopistoa Jotta terveyskeskus voi ottaa opiskelijan suorittamaan syventävää käytännön harjoittelua, tulee sillä olla asiasta yhteistyösopimus Helsingin, Itä-Suomen, Oulun tai Turun yliopiston kanssa. Terveyskeskuksen yhden yliopiston kanssa tekemä sopimus pätee myös muista yliopistoista tuleviin opiskelijoihin. Sopimuksen mukaan: Tiedekunta Asettaa harjoittelun yleiset tavoitteet, vastaa harjoittelun suunnittelusta ja valmistelusta sekä määrittelee opiskelijakohtaiset harjoittelun tavoitteet yhdessä opiskelijan ja yliopistohammasklinikan kanssa. Myöntää opiskelijalle oikeuden aloittaa harjoittelu. Tarjoaa sopimusterveyskeskuksille ohjauksen kannalta tarkoituksenmukaista koulutusta. Toimittaa harjoittelusta kerätyn palautteen terveyskeskukselle. Terveyskeskus Järjestää ohjauksen siten, että harjoittelulle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Nimeää harjoittelusta vastaavan ohjaajan, varahenkilön ja tarvittaessa muita ohjaajia. Perehdyttää opiskelijan harjoittelun alussa koko toimintaympäristöön. Osallistuu sen arvioimiseen, miten opiskelija saavuttaa harjoittelulle asetetut tavoitteet. Osallistuu yliopiston kanssa harjoittelun kehittämiseen saatujen kokemusten pohjalta. Luo työyhteisöön opiskelulle myönteisen ja sitä edistävän ilmapiirin, jossa otetaan huomioon pedagoginen näkökulma. On oikeutettu saamaan korvausta syventävän käytännön harjoittelun järjestelyistä aiheutuneista kustannuksista terveydenhuoltolain 60 :n mukaisesti (313/2011). tasalla, ja opiskelijoiden myötä pääsee kuulemaan viimehetken tietoa ja käytäntöjä. Nuorten kollegojen ohjaus on parhaimmillaan mukavaa ja antoisaa toimintaa ja antaa mahdollisuuden samalla päivittää omiakin tietoja. Tärkeää on myös hiljaisen, kokemuksen kautta kertyneen tiedon välittäminen. Turhaa epävarmuutta ohjaajaksi ryhtymiseen ei kannata potea, riittää että asia kiinnostaa. Ei meilläkään tunkua ohjaajiksi ollut, mutta onneksi halukkaitakin oli. Omia kykyjä epäiltiin, mutta pakettiimme kuuluu maksuttomia koulutuspäiviä ohjaajille. Pedagogista koulutustakin on tarjolla, ja siihen varmaan panostamme jatkossa. Ohjaajillamme on myös pääsy yliopiston opetustietokantoihin, rohkaisee Toivonen. Olemme ohjaajia, varsinaisesta opetuksesta huolehtii yliopisto. Toki valvomme, että työ on laadukasta ja noudattaa saatuja oppeja sekä arvioimme ohjattavan kehittymistä. Ohjaus alkoi meillä tammikuussa ja kestää toukokuun loppupuolelle. Elokuussa tulevat sitten uudet opiskelijat. Opiskelijoita on kaksi ja ohjaajia kolme. Kullakin ohjaajalla on yksi ohjauspäivä viikossa. Ohjaajille maksetaan ohjauspalkkio, jossa on huomioitu myös toimenpidepalkkioiden menetys. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri maksaa koulutustoiminnan järjestämisestä FSTKY:lle korvausta, joka pohjautuu sairaanhoitopiirin valtiolta saamaan hammaslääketieteen peruskoulutuksen EVOrahaan. Vastaavasti terveyskeskukset tulevat saamaan korvausta syventävän käytännön harjoittelun järjestelykustannuksista. Kuntayhtymä on järjestänyt opiskelijoiden majoituksen paikallisen ammattiinstituutin asuntolaan. Maksamme vuokraa tammikuusta toukokuuhun, jotta soluasunto on käytössä koko ajan ja sinne voi jättää henkilökohtaisia tavaroita, kertoo Toivonen. Hajautetussa hoitoharjoittelussa, josta opiskelijoille ei makseta palkkaa, sairaanhoitopiiri korvaa kuntayhtymälle myös osan opiskelijoiden majoituskustannuksista sekä opiskelijoille viikoittaisen edestakaisen Turku Forssa-matkan. Sen sijaan syventävän käytännön harjoittelun aikaisista majoitus- ja matkakustannuksista opiskelija vastaa ensisijaisesti itse. Työyhteisö oppimista tukemaan Työyhteisö on Toivosen mukaan pidetty ajan tasalla ohjaustoiminnasta. Henkilökunta on suhtautunut opiskelijoihin oikein mukavasti ja myönteisesti. Myös potilaat ovat antaneet hyvää palautetta, hän kiittää. Myös syventävään käytännön harjoitteluun kuuluu aktiivinen opiskelijan työyhteisön jäseneksi ottaminen. Työyhteisöön tulee luoda opiskelulle myönteinen ja sitä edistävä ilmapiiri, jossa otetaan huomioon pedagoginen näkökulma. Hyvän opetuksen ja ohjauksen tuella opiskelija kasvaa oman alansa itsenäi- Harjaantumisen historiaa Orientointi Pituus 6 kk, suoritettiin pääasiassa terveyskeskuksen ao. virassa. Koski 1978 ja sen jälkeen opinnot aloittaneita, lisensiaattitutkinnon suorittaneita hammaslääkäreitä. Käytännön palvelu Pituus vähintään 9 kk, josta vähintään 6 kk on suoritettava terveyskeskuksen hammaslääkärin tehtävässä palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Koskee tai sen jälkeen käytännön palvelun aloittaneita lisensiaattitutkinnon suorittaneita hammaslääkäreitä. Lakkaa vuoteen 2020 mennessä. Syventävä käytännön harjoittelu Koskee jälkeen opintonsa aloittaneita. Sisältyy lisensiaattitutkintoon. Pituus 6 kk, suoritetaan palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. seksi ja yhteistyökykyiseksi asiantuntijaksi. Harjoittelusuunnitelma, sen toteutumisen arviointi sekä siitä annettava palaute kaikille osapuolille on syventävän käytännön harjoittelussa olennaista, korostaa Suomalainen. Syventävä käytännön harjoittelu on mahdollisuus kaikille osapuolille: opiskelijoille laadukasta ohjausta, kunnille työntekijöitä ja hammaslääkäreille monipuolisuutta työnkuvaan ohjaajaksi hakeutumalla. n 12 Suomen Hammaslääkärilehti 7/2013