Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL"

Transkriptio

1 Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja korjaus Vuonhallinta (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 3 Kurssi-info 24 kertaa (ml. tentti + palautus) Materiaali: Stallings, W: Data and Computer Communications (5th ed) Yhteystiedot puhuri@iki.fi Dataliikenteen tekijät Osoitus Reititys Toipuminen Viestin muotoilu Turvallisuus Verkonhallinta (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 4 1 2

2 Yhteydet Pisteestä pisteeseen-yhteydet yksinkertainen etäisyys rajoittaa N:n koneen viestiminen keskenään tarvitsee N*(N-1) yhteyttä Verkot yhteys minkä tahansa kahden verkoon liitetyn koneen kesken myös 1:N ja M:N yhteydet (verkosta riippuen) Verkkotyypit Piirikytkentä esim. puhelinverkko Pakettikytkentä (pakettivälitys) esim. Internet Kehysvälitys Frame Relay Soluvälitys ATM Jakeluverkot monipääsyverkot (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 7?AN LAN (Local Area Network) - lähiverkko MAN (Metropolitan Area Network) - kaupunkiverkko WAN (Wide Area Network) - maan tai maailmanlaajuinen verkko VAN (Value Added Network) - lisäarvoverkko GAN (Global Area Network) - eri verkkoja yhdistämällä luotu verkko, joka näyttää käyttäjälle yhtenäiseltä verkolta Liikennöinin edellytykset Yhteyden luominen suoran yhteyden luominen kohteen yksilöiminen Vastaanottajan valmius yhteyden luomiseen tiedon vastaanottoon (autentikointi, ) tiedon esitysmuoto (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 8 3 4

3 Protokolla ja arkkitehtuuri Tiedon siirto Protokolla kielioppi (syntax) semantiikka ajastus Arkkitehtuuri viestinnän jako eri osatehtäviin yleensä kerrosrakenne (3, 5, 7) Header Network Header Application Data Header Network Header protocol data units Network protocol data units (packets) Source X Application Record Record Destination Y Application DSAP DSAP PDU Network access DHost Packet DHost Network access (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 11 3-kerrosrakenne Verkkokerros tietokoneen ja verkon välinen liikennöinti tunniste: kohdelaite Siirtokerros siiro päästä-päähän luotettavuus, aikakriittisyys tunniste: palvelunsaantipiste (SAP) Sovelluskerros esimerkiksi sähköposti, tiedostojen siirto TCP/IP-malli (5-kerros) Fyysinen kerros esim. parikaapeli, kuitu Verkkoliityntäkerros esim. ARP-toiminnallisuus Internet-kerros Siirtokerros päätelaite-päätelaitekerros Sovelluskerros (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

4 TCP/IP-liikennöinti OSI verkossa Amplifier or repeater (a) Point-to-point 0 or more 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso D H H 4 kuljetus 4 kuljetus H 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys verkko kerros siirtoyhteys siirtoyhteys 3 verkkokerros 2 siirtoyhteys FCS H FH 1 fyysinen fyysinen fyysinen 1 fyysinen Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more 2 siirtoyhteys 1 fyysinen LLC MAC PHY (c) Markus Peuhkuri Lähiverkot / Markus Peuhkuri 15 OSI-malli (7-kerros) OSI-mallin kerrosrakenne seitsenkerroksinen ajatusmalli yhteystapahtuma etenee kerroksittain alempi kerros tarjoaa palveluja yläpuolella olevalle kerrokselle kukin kerros lisää oman otsikkotietonsa dataan (yleensä alkuun) 7 sovelluskerros application layer 6 esitystapakerros 5 presentation layer yhteysjakso- eli istuntokerros session layer 4 kuljetuskerros transport layer 3 verkkokerros network layer 2 siirtoyhteyskerros 1 data link layer fyysinen kerros physical layer pyyntöjä vasteita pyyntöjä vasteita ilmoituksia ilmoituksia vahvistuksia vahvistuksia WinSock 2 WinSock 2 Application Application WinSock 2 API Functions Name Space Functions The WinSock 2 DLL WS2-32.DLL (32 bit) WinSock 2 WinSock 2 SPI Name Space SPI Name Space Name Space Service Service Service Service Provider Provider Provider Provider 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri Lähiverkot / Markus Peuhkuri

5 TCP/IP vs. OSI Standardointi... TCP/IP Application (host-to-host) Internet Network Access OSI Application Presentation Session Network Data Link Hardware Firmware Software User Space Operating System Eurooppalaiset ETSI, CEN/CENELEC, ECMA Maailmanlaajuiset ISO/IEC ITU-T (entinen CCITT) Muita EIA/TIA IEEE (DoD) ISOC/IAB/IETF ATM Forum, Frame Relay Forum, Physical Physical (c) Markus Peuhkuri Lähiverkot / Markus Peuhkuri 19 Standardit ITU Þ Þ Suuret markkinat integrrointi ja massatuotanto mahdollisia Monitoimittajuus mahdollista ei sidoksissa yhteen toimittajaan (hinnat) Teknologian pysähtyminen yhteisymmärrykseen pääseminen, hyväksyntä kompromissit, patentit Useita standardeja samaan tarkoitukseen Jäsenet 184 jäsenmaata 383 jäsentä (yrityksiä, tutkimuslaitoksia, operaattorit, Tehtävät tekninen alue kehitysalue poliittinen alue Suositukset maksua vastaan ladatavissa (c) Markus Peuhkuri Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka

6 ITU: rakenne Täysimmääräinen kokous (4 vuoden välein) strateginen suunnittelu ja toimintaperiaatteet Neuvosto: 46 jäsenmaata (vuosittain) Televistinnän maailmankonferessi televiestintää koskevien säädösten käsittely Radioviestintäsektori Televiestintäsektori standardointi kehtys Pääsihteeristö ISO 2700 teknistä komiteaa, alikomiteaa ja työryhmää teollisuuden, tutkimuslaitosten, hallitusten elinten, kuluttajajärjestöjen ja kansainvalisten organisaatioiden edustajat tuottavat draft International Standards kustakin maasta yksi pääedustaja vastaa k.o. maan standardisoinnista äänestävät draftien hyväksymisestä Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka Lähiverkot / Markus Peuhkuri 23 Tekniikan tie standardiksi: ISO Konsensus huomioidaan valmistajat, myyjät, käyttäjät, kuluttajaryhmät, testauslaboratoriot, hallitukset, ammattiryhmät ja tutkimuslaitokset Laaja-alaisia tyydyttävät valmistajia ja käyttäjiä maailmanlaajuisesti Vapaaehtoisia markkinavoimien ohjaamaa Tekniikan tie standardiksi: ISOC Internet Society (ISOC) Internetin kasvu ja kehitys:millä tavoin Internettiä käytetään ja voidaan käyttää» sosiaaliset» poliittiset» tekniset ISOC Trustees (Board of Trustees: 18)»hyväksyvät tapaamiset IAB:n kanssa IETF:n nimitettyjen joukosta Internet Architecture Board (IAB, ent. Internet Activities Board) 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri Lähiverkot / Markus Peuhkuri

7 ISOC / 2 Internet Engineering Task Force (IETF)» huomioi operaatio- ja teknisiä ongelmia Internetissä ja kehittää niihin ratkaisuja» määrittää protokollien ja lähiajan arkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä teknisten ongelmien ratkaisuihin» tekee suosituksia protokollien käytöstä ja standardoinnista Internet Engineering Steering Group:lle (IESG)» helpottaa teknologian siirtoa Internet Research Task Force:lta (IRTF)» tarjoaa valmistajille, käyttäjille, tutkijoille, välittäjille ja verkon hallinnoijille yhteisen keskustelupaikan jaettu 8 toiminnalliseen alueeseen jotka edelleen työryhmiin pitää kokouksia 3 kertaa vuodessa ISOC / 4 RFC Informational Experimental Historic Proposed Standard täydellinen, uskottava määrittely ja osoitettu hyödyllisyys vähintään 6 kk, maksimissaan 2 vuotta»tämän jälkeen korotetaan, hylätään tai uudistetaan 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri Lähiverkot / Markus Peuhkuri 27 ISOC / 3 Internet Research Task Force (IRTF) pidemmän aikavälin kehitys Internet-Draft ei mitään virallista asemaa voidaan poistaa tai muuttaa milloin vain (6 kk) Request for Comments (RFC) virallinen IAB:n dokumentti (säilytetään pysyvästi) kaikki eivät ole standardeja Standards Track» Proposed Standard» Draft Standard» Standard 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 26 ISOC / 5 Draft Standard useita riippumattomia yhteensopivia toteutuksia ja rajallinen toimintakokemus: toimii hyvin vähintään 4 kk, maksimissaan 2 vuotta» korotetaan, hylätään, uudistetaan tai takaisin proposed-tasolle Standard osoitettu toiminallinen vakaus voi säilyä pysyvästi tai voidaan siirtää historialliseksi» uudet versiot aloittavat alusta 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri

8 RFC:n vaiheet Req Rec Ele Lim Not Rec IAB IESG IRSG Other Standard X XXX XXX Bogus Publish Bogus Bogus Standard Draft Std X X XXX Bogus Publish Bogus Bogus Draft Std Proposed Std X XXX Refer Publish Refer Refer Proposed Std Informational Publish Publish Discreat Discreat Informational Experimential XXX Notify Publish Notify Notify Experimential Historic XXX Historic ATM Forum Määrittelyt valmistellaan työryhmissä straw ballot» testiäänestys kommentein (tarvittaessa useita kierroksia)» keskustelu final ballot» hyväksytään / hylätään saatavissa ftp:llä»myös tulostettuina USD Lähiverkot / Markus Peuhkuri Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 31 Tekniikan tie standardiksi: ATM Forum Jäsenet Principal Auditing (TKK) User Rakenne johtokunta + sihteeristö tekninen komitea: työryhmät käytttäjä / yrityskomitea markkinakomiteat (Eur, Aas, NA) Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 30 Datan siirto lähettäjä {transmitter} vastaanottaja {} ohjattu siirto [kaapeli] {guided} ohjaamanton siirto [radio] {unguided} suora yhteys {direct link} kaksipisteyhteys {point-topoint} monipisteyhteys {multipoint} yksisuuntainen, ITU-T ANSI vuorosuuntainen, simplex simplex half-duplex kaksisuuntainen duplex full-duplex (c) Markus Peuhkuri 32 Amplifier or repeater (a) Point-to-point Amplifier or repeater (b) Multipoint 0 or more 0 or more 15 16

9 Taajuus, spektri ja kaistanleveys Taajuusavaruus 1.0 Amplitude (volts) Amplitude aika-avaruus <> taajuusavaruus jatkuva <> erillinen lim st ( ) = sa ( ) a t a jaksollinen <> jaksoton st ( + T) = st ( ) < t< + 0 Time Time A (a) Continuous period = T = 1/f 1 (a) Sine wave A Signal Strength A Signaali useiden taajuksien summa perustaajuus kerrannaiset Fourier-muunnos Spektri absoluuttinen kaistanleveys tehollinen kaistanleveys tasavirtakomponentti (a) sin (2pf 1t) (b) 1/3 sin (2p(3f 1)t) T 2.0T 0 Time A (b) Discrete (c) Markus Peuhkuri (b) Square wave 33 Signal Strength period = T = 1/f 1 Time T (c) sin (2pf 1t) + 1/3 sin (2p(3f1)t) (c) Markus Peuhkuri 35 Sini-aalto Kaistanleveys vs. datanopeus Jaksollisten signaalien perusaalto voimakkus (A) taajuus (f)» toistoväli (T = 1/f)» aallonpituus λ = vt vaihekulma (φ) st () = Asin( 2π ft+ φ) sec (a) A = 1, f = 1, f = 0 (b) A = 0.5, f = 1, f = sec (c) A = 1, f = 2, f = 0 (d) A = 1, f = 1, f = p/4 1.5sec 1.5sec Digitaalisella signaalilla ääretön kaistanleveys vastaanottajan eroittelukyky siirtomedia rajoittaa tosiallista kaistanleveyttä hyvä vastaanotto: 2W Hz = W bps» häiriöistä riippuen pienemmälläkin Keskitaajuus määrää suurimman mahdollisen kaistanleveyden Bits: Pulses before transmission: Bit rate: 2000 bits per second Pulses after transmission: Bandwidth 500 Hz Bandwidth 900 Hz Bandwidth 1300 Hz Bandwidth 1700 Hz Bandwidth 2500 Hz Bandwidth 4000 Hz (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

10 Analoginen data Signaalit ja data Jatkuva-arvoista luonnollinen puhe, video Screen Scan line Horizontal retrace Vertical retrace Analog data (voice sound waves) Digital data (binary voltage pulses) Telephone Modem Analog signal Analog signal (modulated on carrier frequency) 25 (a) Composition of a TV field (a) Analog signals: represent data with continuously varying electromagnetic wave Speech energy, db Basic speech energy Intelligibility Lines 5 through 238 of first field and lines 267 through 500 of second field not shown here Analog signal CODEC Digital signal Frequency (Hz) Lines 242 through 262 and lines 505 through 525 are not part of raster; they occur while beam is shut off during vertical retrace. (b) Video interlacing technique (c) Markus Peuhkuri Digital data Digital signal Digital transmitter (b) Digital signals: represent data with sequence of voltage pulses (c) Markus Peuhkuri 39 Digitaalinen data Erilliset (diskreetit) arvot teksti (kirjaimet) kokonaisluvut Merkistöt ASCII: 7 bittiä (A-Z) ISO 8859-X» -1 Latin 1 (länsieurooppalainen)» -15 Euro ISO / Unicode Analoginen ja digitaalinen siirto Analoginen data Digitalinen data Analoginen signaali Digitaalinen signaali Analoginen signaali Digitaalinen signaali 1) sama spektri kuin datalla koodattu kodekilla 2) koodattu eri spektrin osalle digitaaseksi bittijonoksi koodattu modulattorilla analogiseksi signaaliksi Analoginen siirto vahvistimien välityksellä ei käytössä 1) kaksitasoinen signaali 2) koodattu halutunkaltaiseksi digitaaliseksi signaaliksi Digitaalinen siirto analogisena siirretty digitaalinen data: toistimet rekonstruoivat datan ja tuottavat uuden analogisen signaalin toistimien välityksellä (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri

11 Miksi digitaalinen siirto? Digitaaliteknologian kehittyminen esim. VLSI, algoritmit Datan eheys Kapasiteetin hyödyntäminen yhteyden jako digitaalisena joustavaa Turvallisuus ja yksityisyys salaus ja autentikointitekniikat toimivat parhaiten digitaalisessa ympäristössä Integraatio eri viestien siirto samoilla laitteilla ja verkoilla Vaimentuma Kasvaa etäisyyden kasvaessa ohjatussa siirrossa yleensä logaritminen: db/km ohjaamattomassa monimutkainen Kasvaa taajuuden kasvaessa analogisia signaaleja tasoitetaan Signaalin kulkunopeus kaapelissa riippuu taajuudesta eri taajuudet perille eri aikoina (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri Siirron häiriötekijät Vaimentumat ja vaimentumahäiriöt Viiveen hajonta Kohina Attenuation (decibels) relative to attenuation at 1000 Hz Frequency (hertz) (a) Attenuation 4000 Kohina Lämpökohina (N = ktw) valkoinen kohinta: taajuusriippumaton Keskeismodulaatiokohina signaalit f 1 ja f 2 aiheuttavat häiriöitä Data transmitted: Signal: Noise: Relative envelope delay (microseconds) taajuuksille ±nf 1 ±mf 2 Ylikuuluminen läheiset parit, anteenit Impulssikohina salamat, kytkennät: lyhyitä ja voimakkaita ei vakava analogiselle, tuhoisa digitaaliselle Signal plus noise: Sampling times: Data received: Original data: Bits in error (c) Markus Peuhkuri Frequency (hertz) (c) Markus Peuhkuri 44 (b) Delay distortion 21 22

12 Kanavan kapasiteetti Siirtonopeus [bps] Kaistanleveys [Hz] Kohina [W, S/N] Virhesuhde [P(virhe)] todennäköisyys, että vastaanotettu symboli tulkitaan väärin Tehtäviä 2.1, 2.3, 2.4 ja (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 47 Kanavan rajoitukset Kohinattomassa kanavassa rajoitteena kaistanleveys maksimi signaalinopeus = 2 * kaistanleveys Nyquist: symbolien keskinäishäiriö Shannon kohina rajoittaa kapasiteettia datanopuden lisääminen kasvattaa myös virhenopeutta 35 S C = Blog 2 1+ N bps/hz Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen (anteenin) ominaisuudet tärkeitä Siirtomedia valinta kaistanleveys, siirron rajoitukset, häirintä, vastaanottajien ja lähettäjien määrä (c) Markus Peuhkuri S/N [db] (c) Markus Peuhkuri

13 Sähkömagneettinen spektri Frequency (hertz) ELF VF VLF LF MF HF VHF UHF SHF EHF Power and telephone Radio Microwave Infrared Visible Rotating generators Radios and televisions Radar Lasers light Musical instruments Electronic tubes Microwave antennas Guided missiles Voice microphones Integrated circuits Magnetrons Rangefinders Twisted Pair Optical Fiber Coaxial Cable AM Radio FM Radio Terrestrial and TV and Satellite Transmission Wavelength in space (meters) EIA/TIA kategoriat EIA-568 (1990) ja EIA-568-A (1995) suoritusarvot: vaimentuma, lähipäänylikuuluma cat3: < 16 MHz 1 kierros / 10 cm 13,1/23 db/100 16MHz cat5: < 100 Mhz 1-2 kierrosta / 1 cm 8,2/44 sb/ MHz cat6, 7 < 300 MHz datanopeudet 1Gbps (c) Markus Peuhkuri (c) Markus Peuhkuri 51 Parikaapeli Yleinen, edullinen puhelinverkossa ( bps: 5 km) lähiverkoissa (100 Mbps (100 m), 1 Gbps (25 m)) Kaksi johdinta (0,1-0,6 mm 2 ) keirretty toistensa ympärille vähentää häiriöitä kierteen nousu ja säännöllisyys samassa kaapelissa parit eri nousuilla Suojaus (STP) vai suojaamaton (UTP) suojaus foliolla vähentää häiriöitä kallimpi, vaikeampi työskennellä (c) Markus Peuhkuri 50 Koaksiaalikaapeli Suojattu rakenne vähentää häiriöitä laaja taajuusalue Monikäyttöinen TV-jakelu (kaapelitv) puhelivekoissa (etäyhteydet, puhekanavaa) oheislaitteiden liittäminen lähiverkot Hankalampi käsitellä kuin parikaapeli (c) Markus Peuhkuri

14 Kuituratkaisut Valokuitulla erinomaisia ominaisuuksia: kaistanleveys: > Tbps (10 12 ) pieni vaimeneminen (pitkä toistinetäisyys) RFI/EMI immuuni eikä aiheuta niitä kemiallinen kestävyys pieni koko ja paino Haitat asennus jonkinverran vaikeampi energian kuljetus ei onnistu Käytössä runkoyhteyksillä Markus Peuhkuri / AEL C5015T 53 Kuitujen ominaisuudet Monimuotokuidun heijastukset vaimennus pulssin leviäminen Yksimuotokuitu dispressio kuidun epäpuhtauksista Standardikuitu Dispressiosiirretty 9/125 µm (SM) 9/125 µm (DS) Vaimennus 1300 nm < 0,45 db/km < 0,50 db/km 1500 nm < 0,30 db/km < 0,30 db/km Dispressio 1300 nm < 3,5 ps/(nm*km) < 18 ps/(nm*km) 1500 nm < 18 ps/(nm*km) < 3,5 ps/(nm*km) Raja-aallonpituus 1270 nm 1270 nm 62,5/125 µm (GK) 50/125 µm (GI) 100/140 µm (GN) Vaimennus 850 nm < 3,5 db/km < 2,7 db/km < 4,5 db/km 1300 nm < 1,0 db/km < 0,8 db/km < 2,0 db/km Kaistanleveys 850 nm > 200 MHz*km > 400 MHz*km > 100 MHz*km 1300 nm > 500 MHz*km > 600 MHz*km > 100 MHz*km Markus Peuhkuri / AEL C5015T 55 Kuitutyypit Kuitukaapelit Monimuotokuidut askeltaiteisetkuidut astettaistaitteiset kuidut valo kulkee useita reittejä Yksimuotokuidut valo ei mahdu taittumaan => kulkee suoraan Lähettiminä laserdiodit tai ledit Yksittäiset kuidut arkoja: kaapelissa putkissa urissa yleensä rasvatäytteisiä veden torjumiseksi Kuitunauhojen käyttö yleistyvää käsittely nopeampaa (nauhahitsaimet) tiiviimpi pakkaus Markus Peuhkuri / AEL C5015T Markus Peuhkuri / AEL C5015T

15 Kuitukaapelit Rasvatäytteinen kanavavalokaapeli neutraaliakselieli suoraputkirakenteinen Markus Peuhkuri / AEL C5015T 57 Kuitukaapelit V-urasydämminen kanavavalokaapeli ilmavalokaapeli Markus Peuhkuri / AEL C5015T 58 29

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info. Dataliikenteen tekijät 0DUNXV 3HXKNXUL Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja

Lisätiedot

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL

Dataliikenteen tekijät. Dataverkot. Kurssi-info 0DUNXV 3HXKNXUL Dataliikenteen tekijät Dataverkot 0DUNXV 3HXKNXUL Siirtojärjestelmän hyödyntämisaste päätelaitteen kompleksisuus Rajapinta Signaalin luonti Synkronointi Tiedonvaihdon hallinta Virheen havaitseminen ja

Lisätiedot

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993,

.XUVVLPDWHULDDOL /XHQQRQDLKHHW .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ -RKGDQWR. Kari Saarelainen: Lähiverkkojen tekniikka (Yritysmikrot Oy 1993, 6/lKLYHUNRW -RKGDQWR 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1.XUVVLQVXRULWWDPLQHQ X Ilmoittautuminen TOPIlla X Luennot X Tentti 11.12 klo 13-16 S4 X Harjoitustyö palautus tenttikauden lopussa tarkemmat tiedot

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 0DUNXV 3XKNXUL 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2 Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1. /QQRQDLKW S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 17.9.1997 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2.UVVLQVRULWWDPLQQ Ilmottautuminen TOPIlla

Lisätiedot

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset S-38.188 Tietoliikenneverkot Johdanto Markus Peuhkuri 8. syyskuuta 1999 Luennon aiheet Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Kurssin tavoitteet: mistä on kyse it Kirjasta kappale 1. Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 6/lKLYHUNRW )\\VLQHQNHUURV 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 /XHQQRQDLKHHW X Kaapelityypit X Standardeja X Koodaus siirtotielle .DDSHOLW\\SLW X parikaapeli suojattu suojaamaton parikierteen nousu ja

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Tietoliikenteen fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan merkityssisältö

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen Jukka Henriksson IEEE Life fellow Fairspectrum http://www.fairspectrum.com/ EIS/RISS esitys, Helsinki Sisältöä White space mitä se on? Tilanne TV yhteiskäytössä

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media Data ja informaatio Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93 Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon esitysmuoto Informaatio: datan

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa? TIETOLIIKENNELABORATORIO RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Tentti 3.4.27 1. Selosta lyhyesti: a) Symbolit ja yksiköt sähkökentälle, magneettikentälle, sähkövuon tiheydelle ja magneettivuon tiheydelle. b) Kenttien

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä

MFW - I/O:n kaukoluentajärjestelmä Ominaisuudet älykäs, moduulirakenteinen järjestelmä sisäänrakennettu modeemi helppo konfigurointi useita tiedonsiirtomahdollisuuksia keskusyksikössä lukuisia kommunikointiliitäntöjä itsediagnostiikka Järjestelmäkomponentit

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet . Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta

Tiedon koodaus signaaliin. Sinifunktio. Fourier-sarja. Esimerkki: b -kirjain. T = 8; f =1/T = 1/8 10/14/ Fysikaalinen tulkinta Tiedon koodaus signaaliin Sinifunktio bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi perusesimerkki jaksollisesta funktiosta A f φ

Lisätiedot

Tiedon koodaus signaaliin

Tiedon koodaus signaaliin Tiedon koodaus signaaliin bittien koodaukseen käytetään signaalin taajuutta amplitudia vaihetta signalointinopeus signaalia / s yksikkönä baudi Sinifunktio perusesimerkki jaksollisesta funktiosta s(t)

Lisätiedot

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 02.09.13 16:00-19:00 ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 4/S1 A102 T02 36 Mon 02.09.13 16:00-19:00 S-104.3310 Optoelectronics 4/S1 A102 T2 36

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118 Aloitusluento 13.9.2000 Mika Ilvesmäki Henkilökunta - harjoitukset Pääassistentti: Kirsi Voipio Laskuharjoitukset: Eeva Nyberg Mika Ilvesmäki Markus Peuhkuri/Marko

Lisätiedot

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus

IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020

Lisätiedot

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana

2.1 Tiedonsiirto. 2. Peruskerros. Lähetin, vastaanotin. Koodaus. Signaali. Kaistanleveys (bandwidth) Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje

SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E. Käyttöohje SM211 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM103E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Tiedonsiirtoosoite... 4 Tiedonsiirtonopeus... 4 Tiedonsiirron pariteetti...

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Mukauta kuuntelukokemustasi kotona

Mukauta kuuntelukokemustasi kotona Maakohtainen myyntiesite Suomi () Langattomat AudioBoost-TV-kuulokkeet 15 mm:n elementit / suljettu takaosa Nappikuuloke SSC5001/10 Mukauta kuuntelukokemustasi kotona Kevyillä ja langattomilla SSC5001

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Miten siirretään yksi bitti Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti" Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva

Lisätiedot

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana

puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 22.9.2000 1 Data siirretään energiana 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

6. Erilaisia verkkoja

6. Erilaisia verkkoja 6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Määräyksen 74 perustelut ja soveltaminen. Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräyksen 74 perustelut ja soveltaminen. Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 27.4.2018 Määräyksen 74 perustelut ja soveltaminen Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä MPS 74 MPS 74 1 (8) SISÄLLYS A-OSA MÄÄRÄYKSEN TAUSTA... 2 1 Tausta...

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot