YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. HAKIJA Atria Suomi Oy PL Atria. LAITOS JA SEN SIJAINTI Atria Suomi Oy Kauhajoen tuotantolaitos Rahikkatie 95 Kauhajoki

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 174/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Atria Oyj:n toimintaa koskeva ympäristöluvan muutos, lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kauhajoki HAKIJA Atria Suomi Oy PL Atria LAITOS JA SEN SIJAINTI Atria Suomi Oy Kauhajoen tuotantolaitos Rahikkatie 95 Kauhajoki Tuotantolaitos sijaitsee Aronkylässä tiloilla Samppala 16:9, Jokiniemi 6:749, Maaranta 6:595, AROLA II 6:748 ja Arola 6:614. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Atria Oyj: n tuotantolaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohtien 10 a) 10 b) ja 11 a) perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 10 a.(teurastamo), 10 b. (lihaa tai lihatuotteita käsittelevä laitos, jonka tuotanto on vähintään tonnia vuodessa) ja 11 a. (eläinsuoja, tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle) perusteella. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa

2 2 Atria Oy:n Kauhajoen tuotantolaitoksen toimintaa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä dnro LSU-2002-Y-639/ toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Luvan hakija on katsonut, että lupaa tarkistetaan jo nyt tuotantomuutoksen yhteydessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Kauhajoen tuotantolaitoksen toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan /LSU Y-639. Toiminnanharjoittajalla on jätevesisopimus Kauhajoen kaupungin kanssa vuodelta Kaavoitus Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava on vahvistettu Kaavan mukaan Atria Oyj:n alue on T-aluetta, ja vahvistetussa rakennuskaavassa alue on T-3 aluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Teollisuustontin pinta-ala on 6,7 ha. Alueella olevat kiinteistöt omistaa Kauhajoen teuraskiinteistöt Oy. Tontilla sijaitsevat tehdasrakennukset sekä niiden toimintaa tukevat huolto-, varasto-, vartiointi- ja toimistorakennukset. Atrian tontilla sijaitsee lisäksi Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n lämmönkorotusasema. Tuotantolaitoksen alue on kokonaan aidattu. Laitoksen naapurustossa ei ole erityisen häiriintyviä kohteita. Lähin asuinrakennus sijaitsee 30 metriä tuotantolaitoksen rajasta. Sen etäisyys tuotantorakennuksesta on 120 metriä. Länteen päin sijaitsee 500 metrin etäisyydellä tuotantolaitoksen keskipisteestä noin 35 asuinkäytössä olevaa omakotitaloa tai rivitaloa. Muu lähiympäristö on metsää ja peltoaluetta. Laitosalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Kauhajokeen on matkaa noin 110 metriä. Laitos sijaitsee noin 3 km Kauhajoen kaupungin keskustasta. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kauhajoen lihanjalostuslaitos on osa Atrian Suomi Oy:tä, joka kuuluu Atria Oyjnimiseen konserniin. Kauhajoen tuotantolaitoksen mukainen toimiala on teurastus ja lihanjalostus sekä lihan säilyvyyskäsittely.

3 3 Laitos on rakennettu vuonna Atria Oyj on toiminut paikalla vuodesta 1975 lähtien. Tuotantotiloja on laajennettu useassa eri vaiheessa. Viimeisin laajennus on toteutettu vuonna 2008, jolloin esikäsittelylaitoksen yhteen rakennettiin flotaatiolaitos. Vuoden 2011 aikana on rakennettu uusi karja-autopesula. Laitoksen toiminta ajoittuu pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin klo 5-22 väliselle ajalle. Teurastus tapahtuu pääsääntöisesti yhdessä vuorossa ja poikkeuksellisesti kahdessa vuorossa. Kauhajoen tuotantolaitos on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen teurastamo, jonka tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia vuorokaudessa. Nykyinen toiminta ja toiminnan muutos Laitoksen tuotantoprosessiin kuuluu eläinten vastaanotto navettaan, teurastus, teurasjätteiden käsittely, lihan leikkuu lihalajitelmiin sekä tuotteiden pakkaaminen ja lähettäminen. Nykytilanteessa laitos käyttää raaka-aineenaan lampaan ja naudan teurasruhoja noin t/a. Laitoksen tuotantokapasiteetti on tarkoitus nostaa vähitellen määrään t/v (ruhopaino). Laitoksen laajennus ja käyttöönotto tapahtuvat vaiheittain vuoden 2012 aikana. Laitoksen arvioidaan työllistävän tällöin 300 henkilöä. Henkilöstömäärä oli noin 200 vuoden 2010 lopussa. Toiminnan muutos aiheuttaa vedenkäytön ja jätevesimäärän nousua. Myös tuotantokemikaalien, käytettävän energian sekä muodostuvan eläinperäisen jätteen määrä nousee suhteessa tuotannon kasvuun. Tuotantomäärien kasvaessa tullaan jätevesien esikäsittelyprosessia myös laajentamaan ja tehostamaan. Esikäsittelyn (flotaatiolaitoksen) mahdollista laajennustarvetta on selvitetty vaihtoehtoisin suunnitelmin, jossa käytetään joko nykyistä laitosta rinnan tai rakennetaan kokonaan uusi jäteveden esikäsittelylaitos. Navetta laajennetaan nykyisestä 1039 m 2 siten, että laajennuksen jälkeen sen uusi pinta-ala on 1650 m 2. Koko tuotannon muutosalueen pinta-ala on 4230 m 2 ja tuotantolaitoksen lattiapinta-ala on silloin m 2. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Atria Oyj:n Kauhajoen tuotantolaitoksen käytössä olevat prosessilaitteet ovat yleisesti lihanjalostusteollisuudessa käytettyjä koneita ja laitteita, jotka on valmistettu korroosiokestävistä materiaaleista. Prosessilaitteet käyttävät energian lähteenään sähköä ja paineilmaa. Laitos käyttää raaka-aineenaan lampaan ja naudan teurasruhoja vuosittain yhteensä noin tonnia ruhopainona. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä: lihaa tonnia, elimiä 2000 tonnia, raaka-ainetta lemmikkieläinten ruokateollisuuteen 1000 tonnia, turkiseläinrehua tonnia, vuotia noin 2900 tonnia sekä eläinrasvaa tonnia.

4 4 Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosittaiset tuotantomäärät nykytilanteessa t/a (vuonna 2010) sekä arviona tuotantokapasiteettimuutoksen jälkeen t/v (vuonna 2013). t/a Nykytilanne t/a Ennuste t/a Liha (ruhopaino) Elimiä Lemmikkieläinten ruoan raaka-aine Turkiseläinrehu Vuodat Eläinrasvat Ihmisravinnoksi käytettävät kastikeluut Alla olevassa taulukossa esitetään tuotantokasvun keskeiset vaikutukset ympäristön kannalta. Nykytilanne Ennuste Rekkamäärä (kpl/d) Sähkö (MWh/a) Kaukolämpö (MWh/a) Lämmön talteenotto MWh/a) Jätevesi (m 3 /a) Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Laitoksella käytetään lukuisia kemikaaleja muun muassa prosessipesuissa, desinfioinnissa, turkiseläinrehun säilöntään sekä puhdistamossa. Laitoksella ei varastoida kemikaaleja laajamittaisesti kemikaalilain mukaan. Laitoksen käytössä olevat kemikaalit ovat tuotannossa käytettävät bacteria control, hiilidioksidi, vuorisuola ja vakuumisuola sekä turkisrehuraaka-aineen valmistuksessa käytettävät muurahaishappo ja natriumbentsoaatti. Maitohapolla sakeutetaan renderointiin toimitettava TSE-veri. Maitohappo varastoidaan 1 m 3 :n muovikonteissa. Jätevedenpuhdistamolla käytetään lipeää, vetyperoksidia, ferrisulfaattiliuosta, polymeeriä sekä rasvan irrotusliuosta. Rikkihapon käyttöä tuotantokemikaalina loppui vuonna Ammoniakkia käytetään tuotantoprosesseissa tuotantotilojen ja raaka-aineiden jäähdytykseen. Freoneja käytetään enää vain muutamassa jäähiilekoneessa sekä toimistotilojen jäähdytinlaitteissa. Hiilidioksidia käytetään lihan jäähdytykseen. Bacteria control tai muurahaishappoa käytetään turkiseläinrehun säilyvyyden parantamiseen. Jäähdytyslaitteistossa jäähdytysaineena käytetään ammoniakkia ja HCFC-aineita. Ammoniakin varastointimäärä on tällä hetkellä noin 3 tonnia.

5 5 Alueella on maanpäällinen 3 m 3 :n kevytöljysäiliö, joka on sijoitettu täysimittaiseen valuma-altaaseen. Kevyttä polttoöljyä käytetään trukkien polttoaineena. Lisäksi alueella sijaitsee Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n käytössä oleva polttoainesäiliö, joka on 20 m 3. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto toiminnassa käytettävistä kemikaaleista vuonna 2010 sekä arvio niiden määristä kapasiteettikasvun jälkeen (arvio vuoden 2013 käyttömääristä). Kemikaali Nykyinen toiminta t/a Tuotantokemikaalit Natriumbentsoaatti Muurahaishappo Bacteria control Hiilidioksidi Vuorisuola Vakuumisuola Puhdistamokemikaalit Lipeä 4,4 12,5 Vetyperoksidi 3,0 5,0 Ferrisulfaattiliuos Polymeeri 3,0 7,5 Rasvan irrotusliuos 1,0 1 Jäähdytysaineet Ammoniakki 3,5 ei ilmoitettu Laajennuksen jälkeen, t/a Prosessit Yllä mainittujen kemikaalien lisäksi laitoksella käytetään paljon pesuaineita ja desinfiointiaineita. Aineet ovat suurilta osin EELA:n hyväksymiä. Navetta Eläinten vastaanotossa teuraseläinten kuljetusautot siivotaan. Pesussa pesuvedet sisältäen lanta ja kuivikkeet johdetaan suoraan viemäriin ja esikäsittelylaitokselle. Ritiläpohjaisessa navetassa on karsinapaikat 244 naudalle. Laajennuksen jälkeen karsinapaikkoja on 400. Laajennuksen jälkeen navetasta liete kerätään karsinoiden alla sijaitsevien lattiakourujen kautta keruukouruun, jonka tilavuus on 54 m 3. Liete valuu kourua pitkin pumppaamoon, josta se pumpataan jätetilaan. Kokoojakouru on kallistettu pumppaamoon. Jätetilassa lietteestä erotetaan kiintoaines erottelulaitteistolla, jonka jälkeen kiintoaines johdetaan konttiin. Erotettu kiintoaines toimitetaan kompostoitavaksi Nurmon tuotantolaitoksella sijaitsevalle kompostointikentälle.

6 6 Liete, josta on erotettu kiintoaines, varastoidaan umpisäiliössä, jonka tilavuus on 5 m 3. Kiintoaineesta erotettua nestettä käytetään navetan lietekourujen huuhteluun. Ylimääräinen neste johdetaan omalle esikäsittelylaitokselle, josta jätevedet edelleen johdetaan Kauhajoen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Navetan alla sijaitseva 340 m 3 :n lietesäiliö tyhjennetään ja täytetään soralla rakennustöiden yhteydessä. Teurastus Naudat tainnutetaan pulttipistoolilla. Tainnutuksen jälkeen ruhot nostetaan tuotantoradalle. Ruhoille suoritetaan välittömästi pistäminen (verenlasku). Veri otetaan talteen joko rehuna tai ruokateollisuuteen menevänä. Tainnutuksen jälkeen ruhot nyljetään. Päät ja elimet poistetaan. Eläinlääkärin tarkastamat ja hyväksymät elimet ja ruhot ohjataan edelleen jäähdytykseen. Osa ruhoista leikataan lämpiminä ja jäähdytetään vasta lihanleikkuun jälkeen. Lihan jäähdytys on kaksivaiheinen toimenpide: ensin pikajäähdytys (-3 o C) ja sitten loppujäähdytys ruhovarastossa (+2 o C). Lihanleikkaus Lihanleikkauksessa lihat paloitellaan, leikataan lihalajitelmiin ja palalihaan. Lajitelmat jäähdytetään hiilidioksidilumen avulla ja pakataan vakuumipakkauksiin edelleen asiakkaille toimitettavaksi. Elinleikkaamo Tarkastetut ja hyväksytyt elimet ja päät ohjautuvat edelleen elinleikkaamoon, jossa elimet leikataan erilleen. Mahat ja suolet menevät tarkastuksen jälkeen suoliosastolle tai hylättäessä jäteastiaan. Suoliosastolla ne tyhjennetään ja pestään. Mahalanta toimitetaan Nurmon tuotantolaitokselle kompostoitavaksi. Rehuosastolle kerätään rehuksi kelpaavat osat ja veri, jotka murskataan ja hapotetaan turkiseläinten rehuksi. Rehuksi kelpaamattomat osat ja hylätyt ruhonosat kerätään vaihtolavoille, joista ne toimitetaan edelleen renderoitavaksi. Korkeariskinen teurasjäte kerätään erilliseen TSE-riskiaineskonttiin. Nämä jätteet toimitetaan myös renderoitavaksi. Vuotaosastolla vuodat huuhdellaan, leikataan ja suolataan. Käsitellyt vuodat toimitetaan nahkateollisuudelle. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos käyttää Kauhajoen Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkoston vettä maksimikapasiteetillä noin m 3 /a. Laitoksen vedenkäyttö lupahakemuksen mukaisella tuotantomäärällä on ominaiskulutuksen kautta laajennuksen jälkeen enimmillään m 3 /a. Veden tehokas käyttö huomioidaan laajennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

7 7 Energian käyttö ja energiatehokkuus Laitos on liittynyt kaukolämpöverkkoon vuonna Laitoksella ei ole omaa lämmöntuotantoyksikköä, vaan se hankkii tarvitsemansa energian Kauhajoen Kaukolämpö Oy:ltä. Lämpölaitos toimittaa noin 90 o C kaukolämmön Kauhajoen tuotantolaitoksen piha-alueelle. Tuotantolaitoksen piha-alueella on Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n kattilateholtaan 4 MW:n kaukolämmönkorotusasema sekä litran polttonestesäiliö. Kauhajoen tuotantolaitoksen lämmönkorotusasemalla kaukolämmön lämpötila nostetaan prosessin tarvitsemalle tasolle (105 o C). Lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä, mutta laitoksella on mahdollista käyttää myös raskasta polttoöljyä. Laitoksen savupiipun korkeus maasta on 20 m. Alueella oleva Atrian tuotantolaitoksen oma savupiippu on poistettu käytöstä. Kauhajoen tuotantolaitos käyttää sähköä maksimikapasiteetilla vuodessa noin MWh ja lämpöä MWh. Lämmön talteenotto on vuositasolla arviolta 1600 MWh. Seuraavassa taulukossa esitetään Kauhajoen tuotantolaitoksen käyttämät sähkön ja kaukolämmön sekä talteen otetun lämmön määrät (MWh) vuosina sekä ennuste tuotantomäärän kasvun jälkeisistä käyttömääristä. Lämmön määrä Ennuste (MWh) 2013 Sähkö Kaukolämpö Lämmön talteenotto Tuotantolaitoksella on tavoitteet energian kulutuksen vähentämiseksi tulevaisuudessa. Uusissa ja uusituissa tiloissa on käytetty uusinta tekniikkaa, jossa myös energiankulutus on pyritty minimoimaan. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Atria Oyj:llä on ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna Lisäksi yhtiöllä on ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka on sertifioitu vuonna Järjestelmien sertifikaatit on myöntänyt Inspecta Sertifiointi Oy, joka suorittaa ulkoiset auditoinnit kaksi kertaa vuodessa.

8 8 Liikenne Laitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen määrä tällä hetkellä on karjaautoja, tuotekuljetusrekkoja ja muita rekkoja yhteensä noin 35 kpl vuorokaudessa ja henkilöautoja noin 150 kpl päivässä. Liikenne ajoittuu pääasiassa maanantaista perjantaihin klo väliselle ajalle. Karja-autoja käy laitoksella sunnuntaista perjantaihin klo välisenä aikana. Laitoksen laajennuksen johdosta laitoksen liikennemäärät lisääntyvät. Raskaan liikenteen määrän arvioidaan nousevan tasolle noin 70 kpl päivässä ja henkilöautojen määrä noin 250 kpl päivässä. Tuotantomäärien kasvun seurauksena liikennejärjestelyt tehdasalueella muuttuvat myös. Liikennöinti tehdasalueelle tapahtuu olemassa olevan tieverkostonkautta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toimialalle on laadittu EU:ssa BAT-vertailuasiakirja, joka on hyväksytty toukokuussa Suomen BAT-toimialaryhmä on tehnyt toimialasta myös kansallisen selvityksen. Hakemuksen mukaan laitoksen toimintaa, laitteistoja, päästöjä ja niiden käsittelyä, melua ja sen torjuntaa sekä jätteiden ja jätevesien käsittelyä pidetään toimialasta tehdyn kansallisen selvityksen perusteella arvioiden parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisena. Kaikessa toiminnassa pyrkimyksenä on käyttää taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joissa toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Keskeisiä periaatteita ovat: - toiminnan ympäristövaikutukset on kartoitettu ja niitä pyritään vähentämään systemaattisesti - kaikessa toiminnassa pyritään säästämään vettä - päästöjä viemäriin pyritään ehkäisemään syntypaikalla - toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään energiatehokkaita koneita ja laitteita ja lämpöä kerätään talteen - merkittävä osa jätteistä kierrätetään hyödynnettäväksi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelun yhteydessä on huomioitu mahdollisuus toteuttaa tuotanto tehokkaasti (energiatehokkuus, jätteiden hyötykäyttömahdollisuudet, vesien kierrätys yms).

9 9 Alla olevassa taulukossa on BAT-kriteerien vertailu teurastamon prosesseihin. Vertailussa on esitetty eräitä ratkaisuja, jossa on mahdollista toteuttaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa Kauhajoen tuotantolaitoksella. Toteutuminen tuotantolaitoksella BAT-kriteeri Nykytilanne Laajennuksen jälkeen Puukkosterilisaattori vesi, lämpö Jatkuvasti (n. 100 m 3 /d Tarvittaessa (pesusykli), kuumaa vettä arvio vesimäärästä Navetan jätevesien jätteen erottelu kiintoaineen erotus syntypaikalla Autonpesuhallin jätevedet jätteen erottelu syntypaikalla Ei kiintoaineen erotusta jätevedestä. Navetan jätevedet ohjataan käsittelemättöminä jätevedenpuhdistamolle Ei kiintoaineen erotusta jätevedestä. Pesuvedet ohjataan käsittelemättöminä jätevedenpuhdistamolle Ruhon jäähdytys energiatehokkuus Ei säätömahdollisuutta lämpötilassa tai ilmavirtauksessa. Raaka-aineen käyttö Kylmäkeskus Piha-alueen vesien erottelu Liikenteen erottelu Öljynerotinkaivot Laihduttimet tehokkuus energiatehokkuus, lämmön talteenotto jätevesien käsittely liikenneturvallisuus, hygienia jätteenerottelu syntypaikalla melun vähentäminen Tilaratkaisut eivät mahdollista sivutuotteiden tehokasta jaottelua. Lämmön talteenoton tekniikka olemassa, mutta ei nykytekniikkaa. Hulevesiviemärit olemassa, mutta ns. likaisten alueiden vesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle. Kaikki liikenne alueelle saman liittymänkautta. Ei öljynerottimia käytössä olevat edustavat vanhaa lauhdutintekniikkaa. Kiintoaine erotetaan, kuormitus jätevedenpuhdistamolle vähenee. Kiintoaine erotetaan, kuormitus jätevedenpuhdistamolle vähenee. Säätömahdollisuudet lämpötilassa ja ilmavirtauksessa sekä vaakatekniikka. Optimaaliset jäähdytysolosuhteet haetaan ruhopainon muutoksen ja ruhon tavoitelämpötilaan perustuen. Tilaratkaisulla mahdollistetaan sivutuotteiden parempi jalostusaste. Esim. erotetaan nykyisin minkinrehuksi menevästä jakeesta lemmikkieläinten ruoaksi tiettyjä osia. Lämmön talteenoton tehostaminen nykyisestä Tietyt piha-alueet viemäröidään (jätetilat, navetan ja karja-autopesulan edustat) Eri kulkureitit tuotantolaitoksen likaiselle ja puhtaalle materiaaliliikenteelle sekä henkilöliikenteelle. Tuotantoalueen pihan sadevesiviemäreiden päihin rakennetaan öljynerotinkaivot. Laitehankintojen myötä lauhduttimien tekniikka uudistuu. Aikataulu 12/2012 7/2012 1/2012 1/2013 mahdollista /2012 8/ /2011

10 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt viemäriin Jätevesiä muodostuu pääasiassa teuraseläinten kuljetusautojen pesusta, navetan lietteistä, teurastuksesta, lihanjalostuksesta ja siivouksesta sekä henkilökunnan saniteettivesistä. Tuotantolaitoksen jätevedet johdetaan esikäsiteltyinä kunnalliseen jätevesiverkostoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle voimassa olevan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Karja-autopesulan jätevesien käsittely Pesuhalleissa karja-auto ajaa lattiakourun päälle. Auto pestään ulko- ja sisäpuolelta. Lattiakourusta pesuvedet puruineen valuu pumppukaivoon. Pumppukaivosta pesuvesi pumpataan pesulavesien kiintoaineen erotuslaitteistoon, josta kiintoaines ohjataan jätekonttiin. Erotetut kiintoaineet toimitetaan Nurmon kompostointilaitokselle kompostoitavaksi. Vesi johdetaan hiekanerotuskaivoon, josta se pumpataan pesuhallien lattiakourujen huuhteluun. Ylimääräinen vesi johdetaan hiekanerotus- ja öljynerotuskaivon sekä jäteveden esikäsittelylaitoksen kautta viemäriin. Laitoksen jätevesien käsittely Laitoksen jäteveden esikäsittely tapahtuu erillisessä rakennuksessa. Esikäsittelyyn johdetaan myös paineilman lauhdevedet, jotka johdetaan öljynerotuskaivon kautta. Jätevesi esikäsitellään kaarivälpällä ja rasvanerotuksella flotaatiolaitoksella. Flotaatiolaitos on otettu käyttöön vuonna Kemikaalilisäyksen jälkeen kiintoaineet nousevat pinnalle, jolloin ne voidaan kuoria pinnalta pois. Puhdistettu vesi johdetaan viemäriin. Laitokselta johdettavien viemäröitävien jätevesien laatua seurataan. Jätevedestä Atria ottaa jätevesinäytteen 12 tunnin kokoomanäytteenä, joka vastaa suurin piirtein laitoksen vuorokautista toiminta-aikaa. Jätevesien laatua tarkkaillaan kerran kuukaudessa. Näytteestä määritetään BOD 7(ATU), kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, petroolieetteriuute (rasva) ja ph-luku. Toiminnan harjoittajalla on jätevesisopimus Kauhajoen kaupungin kanssa vuodelta Sopimuksen mukaan jätevesimäärä saa olla enintään keskimäärin 600 m 3 /d ja suurin hetkellinen virtaama 20 l/s. Johdettavan jäteveden BOD 7ATU tulee olla alle 500 kg/d. Ympäristöluvan LSU-2002-Y-639/ mukaan on ilmoitettu lisäksi tavoitteelliset arvot seuraaville parametreille: BOD 7ATU < mg/l, kiintoaineet < mg/l ja rasvat < 150 mg/l. Tavoitearvot ovat puolivuotiskeskiarvoina. Vuonna 2008 ennen flotaatiolaitoksen rakentamista viemäriin johdetun veden laatu ja kuormitus oli keskimäärin seuraavaa: BOD 7ATU 637 kg/d ja 1559 mg/l,

11 11 kokonaisfosforia 7,0 kg/d ja 17 mg/l, kokonaistyppeä 68 kg/d ja 166 mg/l, kiintoainetta 422 kg/d ja 1017 mg/l ja rasvaa 673 kg/d. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tuotantolaitoksen kuormitus viemäriverkkoon vuosina (tuleva ja lähtevä) puolivuotiskeskiarvona (ensimmäisenä ja toisena puolivuotisjaksona) flotaatiolaitoksen käytönoton jälkeen. I 2009 II 2009 Tuleva Lähtevä Poistuma % Tuleva Lähtevä Poistuma % BOD 7ATU mg/l kg/d Rasvat mg/l petr.eett. kg/d Kok.fosfori mg/l kg/d Kok.typpi mg/l kg/d Kiintoaineet mg/l kg/d ,3 27, ,7 10, , , ,7 72,2 35,2 38, , ,1 2, ,6 87,9 94,3 71,2 98,8 I 2010 II 2010 Tuleva Lähtevä Poistuma % Tuleva Lähtevä Poistuma % BOD7ATU mg/l kg/d Rasvat mg/l petr.eett. kg/d 4191 Kok.fosfori mg/l 58,2 kg/d 26,0 Kok.typpi mg/l 435 kg/d 191 Kiintoaineet mg/l ,4 5, , , ,3 63,8 29, , ,7 1, ,7 92,6 94,2 71,2 98,1 Kaikkina vuosina rasvapitoisuudet ovat ylittäneet ympäristöluvan tavoitearvon 150 mg/l. Vuonna 2009 virtaama oli keskimäärin 474 m 3 vuorokaudessa ja vuonna 2010 keskimäärin 452 m 3. Tuotannon laajentuessa jäteveden virtaama arvioidaan olevan 778 m 3 /d. Tuotantomäärien kasvaessa jätevesien esikäsittelyprosessia tehostetaan ja laajennetaan. Päästöt ilmaan Hajua ympäristöön aiheutuu pääasiassa jäteveden käsittelystä, teurasjätteestä sekä jätelavoista tyhjennysten ja siirtojen aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu kuitenkaan hajuhaittaa lähialueen asutukselle.

12 12 Navetan poistoilma johdetaan ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Ilmanvaihtokanavia on tällä hetkellä 5 kappaletta ja laajennuksen jälkeen niitä on yhteensä 8 kappaletta. Melu ja tärinä Vuonna 2003 annetun päätöksen mukaan toiminnanharjoittajan piti selvittää laitoksen melutasot ja teettää melumallinnus vuoden 2005 aikana. Kauhajoen tuotantolaitoksen melupäästöt on mitattu meluselvityksen yhteydessä. Meluselvitys tehtiin melumallinnuksena ja sitä tukevina ympäristömelumittauksina. Toiminnan melulähteet ovat ajoneuvoliikenteen ohella katoilla olevat lauhduttimet ja poistojen puhaltimet sekä jätevesipumput. Tuotantolaitoksen melu on suurimmaksi osaksi peräisin prosessimelulähteistä. Osa laitteista käynnistyy automaattisesti ja niiden vuorokautinen toiminta-aika riippuu pitkälti vallitsevasta ulkolämpötilasta. Ammoniakkilauhdutin on tuotantolaitoksen tärkein yksittäinen melulähde. Melumallinnuksen mukaan melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eivät ylitä päivä- ja yöajan ohjearvorajoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella jätteet lajitellaan niiden syntypaikalla. Jätteistä lajitellaan eri paikkoihin sekajäte, paperit, metallit, rakennusjäte sekä kartongit ja pahvit. Ongelmajätteistä erikseen lajitellaan öljyt, akut, paristo, loisteputket, öljynsuotimet ja öljypitoiset jätteet. Ongelmajätteet varastoidaan aidatulla tehdasalueella niille osoitetussa paikassa. Laitokselta edelleen toimitettavien jätteiden määrä sekä vastaanottajat ilmenevät seuraavasta taulukosta. Jätelaji Jätekoodi Kokonaispaino t/a Jatkokäsit telijä Pahvi ,22 0,24 1,08 L & T* Paperi ,28 L & T Paristot ,08 0,02 0,14 L & T Akut ,70 L & T Aerosolit ,02 L & T Maalijäte ,04 L & T Elektroniikkajäte ,04 0,03 L & T Kiinteä öljyjäte 13 L & T Vesipitoinen jäteöljy 13 1,20 0,06 L & T Ammoniakkipitoinen 13 0,60 L & T jäteöljy Yhdyskuntajäte ,04 7,68 6,32 Botniarosk Poltettava jäte ,34 0,98 0,76 Botniarosk Puujäte ,98 2,40 Botniarosk Keittiöjäte ,62 36,24 40,78 Botniarosk Rautaromu * Lassila & Tikanoja

13 13 Jätemäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin nykyään, vaikka tuotantolaitoksen tuotantomäärä kasvaa. Lietekourusta lanta pumpataan porrasseulalle. Erotettu kiintoaine toimitetaan kompostoitavaksi. Nurmossa sijaitsevalle kompostointialueelle toimitetaan kuljetusautojen pesuhallin purujäte, mahalanta ja jätevesien esikäsittelyliete (jäteveden seulontaliete). Kompostoitavan materiaalin määrä on tuotantomäärän kasvun jälkeen noin m 3 /a, kun se on tällä hetkellä m 3 /a. Kiinteistön alueella on kaksi öljynerotuskaivoa, joiden kautta johdetaan paineilman lauhdevedet. Kompressorien huoltojen yhteydessä syntyy ammoniakkipitoista öljyjätettä. Jätteet toimitetaan tuotantolaitokselta edelleen ongelmajätteen käsittelyyn. Eläinperäisen jätteen käsittely Laitoksella syntyvä eläinperäinen jäte murskataan ja sen ph alennetaan Bacteria controlilla (muurahais- ja maitohapon seos) siten, että massan ph on alle 4. Hapotetun massan ph:ta seurataan 45 m 3 :n varastosäiliöstä päivittäin ennen kuin se toimitetaan turkiseläinten rehuksi rehukeittiöille. Eläinperäistä jätettä varastoidaan tuotantoalueella sen aikaa, kunnes jäte-erän jätelaatu ja siten sen jatkokäsittely on selvinnyt. Tällä hetkellä renderointijätteet varastoidaan niille tarkoitetuissa konteissa ulkona siten, että linnut tai rotat eivät pääse jätekontteihin. Renderointijätteet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Nautojen vuotia toimitetaan nahkateollisuuteen. Laajennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan hajuhaittojen vähentäminen. TSE-jätteet kootaan kellarikerroksessa sijaitsevaan jäähdytettyyn tilaan. Tilassa on paikat kahdelle siirtolavalle, jotka tyhjennetään kerran päivässä. TSE-konttien tilavuus on mitoitettu siten, että ne riittävät maksimikapasiteetilla yhden päivän jätekertymälle. TSE-kontit kuljetetaan Honkajoelle aina päivän päätteeksi. Tuotantomäärän vaikutukset eläinperäisen jätteen määrään esitetään seuraavassa taulukossa. Jätelaji Jätekoodi Nykyinen tuotanto t/a Laajennuksen jälkeen t/a Rasva Luut TSE-riskiaines Sorkat, sarvet y.m Vuodat Kompostoitava jäte* Minkinrehu (hapotettu) * lietteelle arvioitu ominaispaino on 0,8 tn/m 3

14 14 Päästöjen estäminen maaperään Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Sadevedet johdetaan ympärysojien kautta jokeen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia ihmisten terveyteen, yleiseen viihtyvyyteen, luontoon ja sen toimintoihin tai rakennettuun ympäristöön eikä toiminnan laajennuksesta aiheudu hajuhaittaa lisääntymässä määrin. Vaikutukset ympäristömeluun Kauhajoen tuotantolaitoksen vuonna 2005 toteutetun ympäristömeluselvityksen tulosten mukaan päiväajan 55 db:n melutaso ja yöajan 50 db melutaso alittuu tehtaan lähiympäristössä. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset em. melutason ohjearvot alittuvat lähimmillä häiriintyvillä asuinkiinteistöillä. Selvityksen mukaan alueen melutasoa nostavat kantatie 44 ja tuotantolaitoksen äänet. Melulähteiden yhteisvaikutuksesta melutaso voi ylittää ohjearvorajat. Hakemuksen mukaan uusia lauhduttimia hankittaessa huomioidaan niiden äänitasot. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Tuotantolaitoksen vaikutus maisemaan on vähäinen, sillä tehdasrakennukset on rakennettu teollisuusalueelle jo 1960-luvulla. Ympäröivällä alueella sijaitsee muita teollisuus- ja varastorakennuksia. Muu ympäröivä alue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) palveluksessa oleva valtion tarkastuseläinlääkäri valvoo laitoksen toimintaa. Valvonta perustuu eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta säädettyyn lakiin 1195/96 ja sen nojalla annettuihin asetukseen ja muihin säädöksiin. Laitoksella on myös samassa laissa säädetty omavalvontasuunnitelma sivutuoteosastoilla ja jätteiden käsittelyssä.

15 15 Kuormitustarkkailu Jäteveden laatua ja sen vaikutusta laitoksen puhdistusprosessiin tarkkaillaan yhteistyössä Kauhajoen kaupungin kanssa. Näytteenottopiste sijaitsee esikäsittelylaitoksen jälkeen päätökseen liitetyn kartan mukaisesti (liite 1). Näytteenottopaikka on edustava siten, että se edustaa laitoksen kaikki jätevedet. Jätevesien laatua tutkitaan 12 kertaa vuodessa jätevesisopimuksen mukaisesti. Jätevedestä Atria ottaa jätevesinäytteen 12 tunnin kokoomanäytteenä, joka vastaa suurin piirtein laitoksen vuorokautista toiminta-aikaa. Jätevesistä määritetään veden määrä, lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, BOD 7ATU, COD Cr, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja (petroolieetteri) rasvapitoisuus. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tehdasalue on aidattu, ja porttialueella on jatkuvatoiminen kameravalvonta. Tehtaan ulkoalueet on valaistu. Onnettomuustilanteisiin varautuminen hoidetaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla ja suunnittelulla. Laitoksella on käytössä sisäinen palo- ja pelastussuunnitelma vuodelta Suunnitelmaa päivitetään joka toinen vuosi. Suunnitelma on dokumentti siitä, kuinka Atria varautuu toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka se organisoi onnettomuuksia ennaltaehkäisevän toiminnan. Järjestelyjen lähtökohtana ovat uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja riskien hallinta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Kauhajoen kunnassa ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kauhajoki-lehdessä. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kauhajoen kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu lupahakemuksesta Neuvottelusta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta, Kauhajoen ympäristölautakunnalta, Kauhajoen vesi- ja viemärilai-

16 16 tokselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Kauhajoen kaupunginhallitus on pyytänyt lausunnon tekniseltä lautakunnalta. Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan seuraavan: Tuotantolaitoksen lähtevässä jätevedessä ei saa olla puhdistamon biologista toimintaa haittaavia aineita. Toiminnassa täytyy huomioida Atria Oyj:n ja kaupungin välinen sopimus. Lähtevän jäteveden kokoomanäytteenottopaikka täytyy järjestää siten, että siinä on kaikki Atrian jätevedet. Kauhajoen Vesihuolto Oy toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista Atria Oyj Kauhajoen tuotantolaitoksen hakemuksesta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan tuotantolaitoksen laajennuksen. Lausunnossa todetaan seuraavan: 1. Ympäristölupahakemuksen yleiskuvauksessa laitoksen toiminnasta kerrotaan, että teuraseläinten kuljetusneuvot siivotaan ensin kuivana, jolloin lanta ja kuivikkeet poistetaan. Tämän jälkeen autot pestään painepesurilla ja pesuvedet johdetaan viemäriin. Kuitenkin muualla hakemusasiakirjoista saa käsityksen, että ajoneuvojen puru ja lanta poistetaan pesun yhteydessä esikäsittelyyn ja sieltä viemäriverkostoon. Esikäsittelyssä puru ja lanta pyritään poistamaan. 2. Yleiskuvauksen perusteella korjattavan ja laajennettavan navetan lietteet ohjataan lietekourujen kautta vanhan osan alla olevaan lietesäiliöön ja sieltä kiintoaineen erotuksen jälkeen viemäriin. Hakemusasiakirjojen mukaisesti tältä osin on hakemusta täydennetty ja vanhan osan alla oleva lietesäiliö täytetään, ja se poistuu käytöstä. Navetassa syntyvä liete ohjataan 5 m 3 :n pumppukaivoon ja edelleen kiintoaineen poistokäsittelyyn. Asiakirjoista ei kuitenkaan selviä millaisella menetelmällä kiintoaines pyritään poistamaan, jolloin ei voida arvioida kuinka hyvin kiintoaineen poisto onnistuu. Joka tapauksessa jäljelle jäävä neste johdetaan tuotantolaitoksen jätevesien esikäsittelyn jälkeen viemäriverkostoon. Navetassa syntyvä liete tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön ravinteina pellolle. Asiakirjoista ei ilmene mikä on kiintoaineen erotusprosentti. Menetelmä tulee olla sellainen, että kiintoaines pystytään poistamaan tehokkaasti. 3. Hakemusasiakirjojen mukaan korkean riskin TSE-jäte kerätään kahteen konttiin, jotka ovat viilennetyssä jätetilassa. Kaksi konttia riittää yhden päivän tarpeisiin. Hakemusasiakirjoissa ei kuitenkaan kerrota, että kyseiset kontit vedetään päivittäin ulkotilaan, jossa ne odottavat vähintään vuorokauden ennenkuin testitulokset valmistuvat ja jätteiden matka jatkuu renderoitavaksi. Varsinkin kesäaikaan sisäelimiä ym. sisältävät TSE-jätteet alkavat käydä ja aiheuttaa hajuhaittaa ympäristössään. Jätekontit tulee pitää koko odotusajan viilennetyssä tilassa tai jätekontit tulee varustaa jäähdytyslaitteistoilla. Tämä edellyttää myös riittävien sähköpistokkeiden asentamista konttikentälle. Jätekonttien jäähdyttäminen on jo edellytetty vuonna 2003 annetussa ympäristöluvassa ja tältä osin lupamääräykset eivät ole täyttyneet.

17 17 4. Laitoksen liikenne aiheuttaa naapurustoon meluhaittaa. Tämä on häiritsevimmillään iltayöstä, jolloin jätehuoltoa hoitavat autoilijat siirtelevät ja nostavat kontteja ajoneuvoihin. Varsinkin siirtolavojen raahaaminen aiheuttaa terävää ja kantavaa ääntä. Siirtolavojen käsittelytavalla on iso vaikutus syntyvän äänen määrään. Melupitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) meluohjearvoja. Sama koskee tuotantolaitoksen ilmastoinnin aiheuttamaa ympäristömelua. Jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista, voidaan se huomioida 5 dba:n lisäyksellä. Tarvittaessa luvanhakijan on suoritettava seurantamelumittaus tuotantolaueen lähiympäristössä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan pienentämiseksi. 5. Suunnitelmien mukaan navetassa käytetään lietekourujen huuhtelun kiintoaineesta erotettua nestettä. Järjestelmä on hyvää ja kannatettavaa kierrätystä. Pohdittavaksi nousee kuitenkin toiminnasta ja navetasta aiheutuva lisääntyvä hajuhaitta. Mikäli juuri tästä aiheutuu lisääntyvää hajuhaittaa ympäristöön, tulee toiminta lopettaa ja korvata vähemmän hajuhaittaa aiheuttavalla tai muilla käytettävissä olevilla keinoilla vähentää haittaa, kuten poistoilman vesipesulla tai vastaavalla. 6. Navetan yhteydessä olevan jätteiden käsittelytilan poistoilma tulee käsitellä hajuhaittaa vähentävällä suodatus/käsittelyjärjestelmällä. 7. Tuotantolaitoksen jätevesien esikäsittely tulee toteuttaa niin, että haittaaineiden erotusaste on mahdollisimman suuri. Jäteveden puhdistusta tulee seurata riittävin analyysein, joiksi voidaan katsoa normaalit jätevedenpuhdistamoilta edellytetyt seuranta-analyysit. Tuotantolaitokselta lähteville jätevesille tulee asettaa tavoiteraja-arvot. Jätevesien käsittelyn yhteydessä mahdollisesti tulevista poikkeavista tilanteista tulee viipymättä ilmoittaa viemärilaitokselle. Tuotantolaitoksen navetalta puhdistamolle lähtevät jätevedet vastaavat typen osalta 2000 asukkaan jätevesiä ja Kauhajoen kaupungin puhdistamolla lupaehtojen mukaisen puhdistuksen jälkeen noin 490 asukkaan jätevesikuormitusta jokeen. Käsittelyn aikana ympäristöpalvelujohtaja muutti päätösehdotustaan lisäämällä ehtoihin kohdan 8 seuraavasti: 8. Hakemusasiakirjoista ei ilmene missä jätevesien näytteenottopaikka sijaitsee, eikä myöskään karja-autojen pesuhallin viemäriin liittämiskohtaa. Lähteville jätevesille tulee osoittaa kaikkien tiedoissa oleva näytteenottopaikka, josta otetaan koko laitoksen kaikkia lähteviä jätevesiä edustavat velvoite- ja seurantanäytteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt, että jätevesien esikäsittelyprosessia tullaan laajentamaan ja tehostamaan. Lisäksi jätevesisopimus Kauhajoen kaupungin kanssa säilyy entisellään. Jätevesisopimus on vuodelta Hakemuksesta ei käy ilmi kuinka jäteveden esikäsittelyä tehostetaan. ELY-keskus katsoo, että jätevesisopimus Kauhajoen kaupungin kanssa tulee uusia. Selvitys esikäsittelylaitoksen tehostamisesta ja mitoituksesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle riittävän ajoissa ennen esikäsittelylaitoksen rakennustöiden aloittamista.

18 18 ELY-keskus katsoo, että viemäriin johdettavan jäteveden haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja neljännesvuosikeskiarvoina: BOD 7ATU 1000 mg/l, kiintoaine 700 mg/l ja rasvat 100 mg/l. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessa esittänyt piha-alueilta likaisten sadevesien alueet. ELY-keskus toteaa, että nämä alueet on varustettava myös sadekatoksilla. Likaiset sadevedet tulee johtaa jäteveden esikäsittelylaitokselle. Puhtaat sadevedet tulee johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta maastoon. Toiminnanharjoittaja on esittänyt ympäristölupahakemuksessa, että teuraseläinten kuljetusautot siivotaan ensin kuivana, jolloin lanta ja kuivikkeet poistetaan. Hakemuksen täydennyksessä toiminnanharjoittaja esittää kuljetusautojen purun poiston tapahtuvan vasta pesun jälkeen jätevedestä kiintoaineen erotuslaitteistolla. ELY-keskus katsoo, että kuljetusautojen puru ja lanta tulee ensisijaisesti poistaa jätteenä ja toimittaa kuivana asianmukaiseen käsittelyyn. Tuotantolaitoksen piha-alueella on Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n kattilateholtaan 4 MW:n kaukolämmönkorotusasema sekä litran polttonestesäiliö. Kaukolämpökeskus tuottaa kaukolämpöä ainoastaan teurastamon tarpeisiin. Kattilalaitoksella ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. ELYkeskus katsoo, että kattilalaitos ja teurastamo muodostavat ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n 4 momentin sekä valtioneuvoston asetuksen (445/2010) 1 :n 1 momentin kohdan 2) mukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa riittävät määräykset kaukolämpölaitoksen ympäristönsuojeluvaatimuksista valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaisesti. Lupapäätöksessä on annettava riittävät määräykset koskien jätteiden synnyn ehkäisyä, lajittelua ja toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. ELY-keskus katsoo, että eläinperäiset jätteet tulee säilyttää jäähdytetyssä tilassa tai jäähdytettävissä konteissa. Eläinperäisen jätteen säilyttämistä piha-alueella tulee välttää. Ulkona sijaitsevat jätteiden käsittely- ja varastointialueet tulee varustaa sääsuojilla. Tuotannon kaksinkertaistuminen vaikuttaa toiminnasta aiheutuvaan kokonaismelutasoon. ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajan tulee ottaa melutasoihin vaikuttavat seikat huomioon laajennukseen liittyvissä investoinneissa, mm. lauhduttimien hankinnassa. Toiminnan aiheuttama melutaso on selvitettävä vuoden kuluessa laajennusosan käyttöönotosta. Lupahakemukseen sisältyy hakemus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. (YSL 101 ). Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessa vakuuden määrää eikä -lajia. ELY-keskus katsoo, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden lajin tulee olla ympäristönsuojelulain 43 c :n mukainen. ELY-keskus katsoo, että vakuus ei voi olla euroa pienempi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

19 19 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päivätyllä kirjeellä mahdollisuus antaa vastineensa hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen. Hakija on esittänyt vastineessaan mm. seuraavaa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunto 1.Karja-autopesula toteutetaan siten, kun on esitetty jätetyssä täydennyksessä. 2. Toiminnanmuutoksessa navetta toteutetaan seuraavasti: navetta on ritiläpohjainen ja siinä on paikat 400 naudalle. Navetan lattia, kourut ja koururitilät ovat betonia. Seinät ja pilarit ovat betonia, katto on lujalevyä. Navetan karsinat ovat kuumasinkittyä terästä. Navetan vanha lieteallas täytetään rakennustöiden yhteydessä. Navetan liete kerätään karsinoiden alla sijaitsevien lattiakourujen kautta keruukouruun, joka on noin 50 m 3. Liete valuu kourua pitkin pumppaamoon, josta se pumpataan jätetilaan. Jätetilassa lietteestä erotetaan kiintoaines. Kiintoaine johdetaan konttiin tai lavaan, joka viedään tyhjennettäväksi. Kiintoaineet toimitetaan kompostoitavaksi Nurmon tuotantolaitoksella sijaitsevalle kompostointikentälle. Kiintoaineesta erotettua nestettä käytetään navetan lietekourujen huuhteluun. Ylimääräinen neste johdetaan kiintoaineen erottelun kautta jäteveden esikäsittelylaitokselle, josta jätevedet johdetaan edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Lopullinen erotusmenetelmä ja erotusaste on suunnitteilla. Navetassa syntyvän lietteen ohjaaminen ensisijaisesti hyötykäyttöön pellolle ei ole käytännössä mahdollista. Lietteen levitysaika on niin lyhyt (kaksi viikkoa keväällä ja syksyllä), ettei ole käytännössä mahdollista varastoida niin isoja lietemääriä tehtaalla. Tarvittaessa on mahdollista järjestää mahdollisuus pumpata lietettä suoraan lietteenlevityskärryyn. 3. TSE-konteille ei ole tarkoitus rakentaa sääsuojaa. 4. Tehdyn meluselvityksen mukaan mitatut meluraja-arvot eivät ylity naapureiden asuinalueilla. Naapureille aiheutuvan meluhaitan pienentämiseksi öisin siirrettävät jätekontit sijoitetaan sellaiseen paikkaan, että niiden siirtämisestä aiheutuva melu ei kohdistu lähistöllä asuville niin suuressa mittakaavassa kuin tällä hetkellä. Jätekuljetusyritysten kanssa käydään läpi hyvät toimintatavat siirtolavojen käsittelyssä. 5. Hakijan mukaan hajuhaitta ei tule lisääntymään. 6. Jätteiden käsittelytilaan ei asenneta tällä hetkellä poistoilman suodatusta. Mikäli käytettävästä toiminnasta ilmenee hajuhaittaa, selvitetään onko tarkoitukseen olemassa tekniikka hajuhaitan vähentämiseksi. 7. Nykyisessä ympäristöluvassa on asetettu raja-arvot jätevesille, ja niitä pystytään jatkossakin noudattamaan.

20 20 8. Täydennetään hakemusta liitepiirustuksella, josta ilmenee jätevesien näytteenottopaikka. Näytteenottopaikka on sellainen, että se edustaa kaikkia laitokselta tulevia vesiä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 1. Kauhajoen kaupungin kanssa on tarkoitus keskustella jätevesisopimuksen uusimisen tarpeesta. Nykyinen jäteveden virtaama on 452 m 3 /d ja jatkossa tuotannon laajentuessa jäteveden virtaama arvioidaan olevan 778 m 3 /d. Jätevesisopimuksen mukainen virtaaman raja-arvo on 600 m 3 /d. 2. Esikäsittelyprosessin parantaminen on tällä hetkellä suunnittelussa. Suunnitelmien valmistuttua ne toimitetaan valvontaviranomaisille. 3. Hakija ei suostu tilanteeseen, jolloin tulee saavuttaa tiukemmat jäteveden haitta-ainepitoisuudet. Hakija esittää, että uudessa ympäristöluvassa jäteveden haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot pysyvät nykyisen luvan mukaisissa arvoissa. Varsinkin rasvalle esitetty raja-arvo on hakijan mielestä liian tiukka. 4. Likaisten alueiden sadevedet johdetaan tulevaisuudessa jätevesiviemäriin ja edelleen Atrian jätevesien esikäsittelylaitokselle puhdistettavaksi. Tarkoitus on pitää kyseiset alueet mahdollisimman pieninä. Kyseisten alueiden pinta-ala on yhteensä n. 500 m 2. Ilmatieteenlaitoksen sadevesivuositilaston laskelman mukaan laitosalueen likaisilta paikoilta kerätty sadevesimäärä olisi vuositasolla m 3 /a ja n. 0,75 m 3 /d. Johtuen näin pienistä sadevesimääristä, hakija ei katso tarpeelliseksi lähteä mittaviin investointeihin ja rakentaa näille alueille erilliset sadekatokset. 5. Esitetty suunnitelma karja-autojen pesusta ja purun poistamisesta on hakijan mielestä toteutuskelpoinen siten, että se on käytännössä toimiva ratkaisu. Toimintamalli on toiminnallisuuden kannalta paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Hakija tarkentaa vielä mitä on jätetyssä täydennyksessä todettu asiasta seuraavasti: Pesuhalleissa karja-auto ajaa lattiakourun päälle. Auto pestään ulko- ja sisäpuolelta. Lattiakourusta pesuvesi puruineen valuu pumppukaivoon. Pumppukaivosta pesuvesi pumpataan kiintoaineen erotuslaitteistoon, jolla kiintoaine saadaan erotetuksi arvioltaan 90 %:sti. Kiintoaine ohjataan jätekonttiin, ja materiaali toimitetaan edelleen Nurmoon kompostoitavaksi. Vesi johdetaan hiekanerotuskaivoon, josta se pumpataan pesuhallien lattiakourujen huuhteluun. Esipuhdistettu ylimääräinen vesi johdetaan hiekanerotus- ja öljynerotuskaivon kautta jäteveden esikäsittelylaitokselle. 6. TSE-jätteet kootaan kellarikerroksessa sijaitsevaan jäähdytettyyn tilaan. Tilassa on paikat kahdelle siirtolavalle, jotka tyhjennetään kerran päivässä. TSEkonttien tilavuus on mitoitettu siten, että ne riittävät maksimikapasiteetilla yhden päivän jätekertymälle. Täysiä TSE-jätekontteja ei varastoida tehdasalueella normaalitilanteessa. TSE-kontit kuljetetaan pois tuotannon loputtua päivän päätteeksi. Hakija ei aio rakentaa jätekonteille sääsuojaa. 7. Hakija on kiinnittänyt huomiota melutasoihin uusissa hankinnoissa. Uudet hankittavat lauhduttimet edustavat uusinta tekniikkaa. Ainoastaan yksi nykyisistä lauhduttimista siirtyy uuteen kylmäkeskukseen.

21 21 Tekninen lautakunta Hakijalla ei ole ollut lausuntoon muuta huomautettavaa kuin mitä on yllä olevassa on todettu Kauhajoen ympäristölautakunnan ja ELY-keskuksen lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Atria Oyj:n toimintaa koskevan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa ympäristöluvassa velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen sekä myöntää toiminnan muutokselle ympäristöluvan. Lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan tarkistettuina ja tuotannon laajennuksen mukaan lukien seuraavasti. Päästöt viemäriin ja vesiin 1. Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätevesiä syntyy mahdollisimman vähän. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää rasvaa, öljyä, kiintoaineita tai muita aineita sellaisissa määrin tai pitoisuuksina, jotka ovat haitallisia viemäriverkostolle tai viemärilaitoksen puhdistusprosesseille. 2. Laitoksen jätevedet tulee esikäsitellä asianmukaisella tavalla ennen viemäriin johtamista. Ennen esikäsittelyyn johtamista jäteveden sisältämä kiintoaine tulee lisäksi erottaa seulalla. Jätevesi tulee johtaa viemäriverkostoon mahdollisimman tasaisesti. Viemäriin johdettava kuormitus ei saa ylittää seuraavia pitoisuusraja-arvoja: BOD 7ATU Kiintoaine Rasva 1400 mg/l 1100 mg/l 150 mg/l Raja-arvo katsotaan saavutetuksi kun pitoisuus liukoisessa muodossa neljännesvuosittaisena keskiarvona laskettuna alittaa raja-arvon. Viemäriin johdettava kuormitus ei saa ylittää seuraavia tavoitearvoja neljännesvuosikeskiarvona lähtien BOD 7ATU Kiintoaine Rasva 1000 mg/l 700 mg/l 100 mg/l Mikäli tavoitearvoja ei saavuteta, toiminnanharjoittajan tulee jättää selvitys lupaviranomaiselle seuraavan lupahakemuksen yhteydessä. Teknistaloudellisessa selvityksessä tulee ottaa kantaa keinoihin, miten mainittu kuormitusvähennys on mahdollista toteuttaa, ja mitkä ovat toimenpiteiden arvioidut kustannukset.

22 22 3. Asemapiirrokseen (päätöksen liite 2) merkittyjen teurasjätehuoneiden, minkinrehun, eläinten purkutilojen, jätehuoneiden ja karja-autojen pesutilan edustalla olevien alueiden pihavedet on johdettava laitosalueelta jäteveden esikäsittelylaitoksen kautta viemäriin. Alueet tulee pitää puhtaana, ja laitosaluetta pestäessä, tulee huolehtia siitä, että myös näiden alueiden pesuvedet johdetaan viemäriin. 4. Sadevedet ja alueen muut puhtaat pintavedet on johdettava laitosalueelta hiekan- ja öljyjenerotuskaivojen kautta maastoon siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Laitoksella syntyvät jätteet on lajiteltava ja kerättävä erillään. Jätteen määrää tulee pyrkiä vähentämään. Toiminnassa syntyvä eläinperäinen jäte kuten rasva ( ) ja jakeet, jotka voidaan hyödyntää lemmikkieläinten ruoka-aineena ( ) on toimitettava luvanmukaiseen laitokseen hyödynnettäväksi aineena. Kompostoitavaksi sopivat jakeet kuten seulalla erotettu lietelanta ( ), mahalanta ( ) ja esikäsittelylaitoksella syntyvät lietteet ( ) on toimitettava käsiteltäväksi Atrian Nurmon kompostointilaitokseen tai muuhun laitokseen, jossa ko. jakeet voidaan hyödyntää. Eläinperäinen renderoitava jäte, kuten luut ( ), sorkat ja sarvet ( ) sekä TSE-jäte ( ) on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä luokituksen mukaisia eläinjätteitä. TSE-jätteiden varastointi tulee tapahtua tiiviissä säiliöissä ja jäähdytetyssä tilassa. Kaikki eläinperäiset jätteet sekä eläinsuojassa muodostunut lanta tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei siitä voi aiheutua haju- tai terveysvaaraa eikä maaperän tai pohja- ja pintavesien pilaantumisvaaraa. Eläinperäisten jätteiden säilyttämistä piha-alueella tulee välttää. 6. Toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten pahvi ( ), paperi ( ) ja energiajäte ( ) on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Keräyspahvin käsittely ja varastointi tulee järjestää asianmukaisesti katetussa tilassa siten, että pahvi ei voi altistua sateelle. 7. Karjan kuljetusautoihin kertyneet kuivatuspurut tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa kuivana ennen autojen pesua. Tiedot hankittavasta erottelulaitteistosta, joka mekaanisesti poistaa kiintoaineet painepesun jälkeen tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle käyttöönoton jälkeen. Tiedot erottelulaitteiston toimivuudesta ja kiintoaineiden talteenottoasteesta tulee myös saattaa valvontaviranomaisten tiedoksi. 8. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet ( ), akut ja paristot ( ) ja loisteputket ( ) on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa on tällaisen jätteen vastaanotto hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on