ESITYSLISTA 4/ Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta AIKA klo 18:00. Valtuustosali, kaupungintalo Monkola

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 4/ AIKA klo 18:00 PAIKKA Valtuustosali, kaupungintalo Monkola KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 2 Pöytäkirjan tarkastaja 3 3 Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 4 4 Sammatin nuorisotoiminnan siirtäminen terveysaseman alakerran tilaan 5 5 Nuorisotyöpalkinnon jakaminen 11 6 Lukuvuoden koulutyön alkamispäivät ja loma-ajat 12 7 Oppilaan vapautus koulutyöstä periaatteet 14 8 Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen 16 9 Kunnallisvalitus koskien Karstuntien vaarallisuuden arviointia ja vaarallisuusluokitusta 10 Valtuustoaloite välituntivälineiden lisäämiseksi kouluille, joiden pihoilla on heikot edellytykset lasten välituntitoimintaan 11 Valtuustoaloite teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarvioinnista Valtuustoaloite Laurentiustalon tarveselvityksen uudelleen arvioinnista/päivittämisestä 13 Valtuustoaloite Maksjoen koulun lakkauttamispäätöksen ottamisesta uudelleen käsittelyyn 14 Aloite Maksjoen koulun lakkauttamisen uusi valtuusto-käsittely lautakunnan talousarvion toteutuminen Otto-oikeuden käyttäminen viranhaltijoiden päätöksiin Tiedotusluontoiset asiat

2 ESITYSLISTA 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus LANUP Hallintosäännnön 136 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Toimielimen kokous on laillinen, jos se on toimielimen tai puheenjohtajan päättämänä kokousaikana (hallintosääntö 128). Toimielimen kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet toimielimen jäsenistä tai varajäsenistä. Esitys Hj toteaa, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

3 ESITYSLISTA 4/ Pöytäkirjan tarkastaja LANUP Esitys Hj Pöytäkirjan pitämisestä ja tarkastamisesta määrätään hallintosäännön 149 :ssä. Toimielin päättää tarkastustavasta. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen Heidi Himmanen.

4 ESITYSLISTA 4/ Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys LANUP Lohjan kaupunginvaltuusto linjasi palveluverkkotyön yhteydessä syksyllä 2015, että Rauhalan koulun 5-6 -luokkien toiminta siirretään Järnefeltin kou luun alkaen. Lisäksi linjattiin, että Maksjoen koulun toiminta lak kaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun Edellytyksenä kou lu jen oppilassiirroille on, että vastaanottavan koulun tilojen riittävyys var mis te taan, kunto on hyvä (kuntoluokka 75 %) ja ilmanvaihtokapasiteetti on riittävä. Tarkat toteutuksen ajankohdat määräytyvät investointeihin ja kor jauk siin varattavan määrärahan puitteissa. Palveluverkkopäätöksen jälkeen kaupunginvaltuusto on linjannut tou kokuus sa 2016 Lohjan keskustan alueen koulujen tilajärjestelyjä mm. siten, et tä Ojamon koulu saneerataan ja laajennetaan Ojamon yhtenäiskouluksi. Oja mon oppilaaksiottoaluetta tarkistetaan suhteessa Laurentiustalon ja Jär ne fel tin yläkoulualueisiin. Rauhalan ja Järnefeltin koulut ovat korjaustarpeessa pal ve lu verk ko pää töksis tä riippumatta. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tilojen kunnostaminen on siirtynyt pal ve luverk ko lin jaus pää tök sen aikautaulusta muiden eteen tulleiden kii reel lis ten koulutilahankkeiden johdosta. Rauhalan ja Järnefeltin koulujen ti la hank keita varten on laadittu tar ve sel vi tys. Tarveselvityksessä esitetään Rau ha lan koulun perusparantamista ja Jär ne fel tin koulun remontointia. Ti la hank keiden alustava yhteenlaskettu kus tan nus ar vio on noin viisi mil joo naa euroa ja hankkeet ajoittuisivat vuo sil le Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tar ve selvi tyk ses tä lausunnon. Lausunnossa todetaan tarveselvityksen antavan oikean kuvan selvittelyn alla olevien koulujen tarpeista. Suurin riskitekijä (tai epä var muus te ki jä) liittyy arvioon oppilasmääristä, jotka todellisuudessa saat ta vat laskea ennusteitakin jyrkemmin. Oheismateriaali: - Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys - Tilaprosessin omistajan lausunto (Lisätiedot: Katri Kalske tai Jarkko Lämsä, katri.kalske@lohja.fi, jarkko.lamsa@lohja.fi) Esitys Hj päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta. Täytäntöönpano

5 ESITYSLISTA 4/ Sammatin nuorisotoiminnan siirtäminen terveysaseman alakerran tilaan 744/ /2017 KOPLK Sammatin nuorisotila Kellari sijaitsee terveyskeskuksen alakerrassa, tilassa, joka on alun perin rakennettu autotallitilaksi. Tilan käytössä on vuosien saatossa ilmennyt puutteita, esimerkiksi ilmanvaihdon huonous ja lattian kylmyys (lattia betonia, ilman päällysteitä). Vuonna 2014 tilassa säännöllisesti työskentelevät nuorisopalveluiden työntekijät alkoivat saada erilaisia oireita, kuten mm. silmä- ja iho-oireita sekä hengitystieoireita ja paineen tunnetta päässä. Tilanteesta tehtiin ilmoitus työsuojeluun alkuvuodesta 2015 ja asia siirtyi sisäilmatyöryhmän käsittelyyn. Tilassa suoritettiin katselmus alkukeväästä Katselmuksen jälkeen päätettiin tilassa suoritettavista parannustöistä. Tilaan rakennettiin tuulikaappi, joka auttaa tilan lämpimänä pysymistä ja estää vetoa ulko-ovesta. Lämpötilan parantamiseksi suoritettiin myös sokkelin ulkopuolinen lisälämmöneristäminen. Ilmanvaihtoa parannettiin asentamalla esilämmittävät tuloilmaventtiilit (yhteensä 7 kpl). Tilan takaosan tv-tilaan asennettiin ilmalämpöpumppu. Tilan betonilattia päätettiin olla päällystämättä. Korjaustoimenpiteet suoritettiin kesällä Työsuojelun seurantakäynti tilassa suoritettiin Seurantakäynnillä todettiin tehdyt korjaustoimenpiteet ja kirjattiin henkilöstön tuntemukset ja sillä hetkellä esiin tuodut havainnot korjaustoimenpiteiden jälkeen. Henkilöstön mukaan huoneilma tuntuu aiempaa lämpimämmältä, ainakin lattiatason yläpuolella. Veto tilassa oli vähentynyt. Ilmanvaihto ei edelleenkään tunnu riittävältä. Tilassa eniten työskentelevän työntekijän oireilu jatkuu edelleen; silmäoireita, astmaoireita ja äänen painumista. Lattia tuntuu edelleen kylmältä. Tilan ilmanvaihtoa mitattiin ja todettiin, että tilan ilmanvaihto on riittävä 10 henkilölle (poistoa ei ole riittävästi), kun tilassa normaalisti on henkilöä kerrallaan. Tilanne : Tilan vakituinen työntekijä ilmoittaa oireilunsa jatkuvan edelleen. Oireet (mm. iho-oireet ja kuumeilu) poistuvat täysin silloin, kun hän työskentelee muualla kuin nuorisotila Kellarissa. Oireet palaavat välittömästi, kun hän palaa Kellariin. Työntekijän esimiestä pyydettiin varaamaan työntekijälle aika työterveyshuoltoon. Työntekijä kävi työterveyslääkärin vastaanotolla. Työntekijä ei ilman lääkitystä pysty työskentelemään tilassa. Sisäilmatyöryhmä käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan Kokouksessa päädyttiin toteamaan, että tilat aiheuttavat todennäköisesti oireita työntekijöille. Kokouksessa todettiin myös, että tilapalvelut eivät katso, että on tarkoituksenmukaista tehdä Kellariin enempää lisäkorjauksia

6 ESITYSLISTA 4/ (aiemmat tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet toivotulla tavalla). Sisäilmatyöryhmän johtopäätös ja ohje sivistystoimelle oli, että tiloista on luovuttava ja toiminta on siirrettävä jonnekin muualle. Nuorisopalvelut on etsinyt Sammatista uusia korvaavia tiloja nuorisotilatoiminnalle. Toimintaan soveltuvia tiloja ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt. Edellä kuvatuista syistä johtuen nuorisopalvelut lopetti Kellarissa tapahtuvan nuorisotilatoiminnan kevään toimintakauden lopussa toukokuun puolessa välissä Tilat tyhjennettiin elokuussa Sammatin nuorten kannalta olisi ikävää, ellei siellä olisi enää nuorisotilatoimintaa. Jotta toiminta ei kokonaan lakkaisi, päätettiin neuvotella Sammatin koulun kanssa siitä, voitaisiinko koulun tiloissa edes pienimuotoisesti toteuttaa nuorisotaloiltoja. Koululta saatiinkin varattua ruokasalitilat kahtena iltana viikossa nuorisotoiminnan toteuttamiseksi. Tila ei mahdollista entisen kaltaista nuorisotilatoimintaa eri toimintamenetelmineen (biljardi, pingis, tv-pelit), vaan toiminta sopeutetaan olemassa olevien tilojen mahdollisuuksiin. Tärkeää on kuitenkin, että nuorilla on paikka, jossa he voivat aikuisen ohjaajan läsnä ollessa tavata ystäviään ja kavereitaan ja viettää vapaa-aikaa. Nuorten toiminnan laajentamiseksi on käyty alustavia neuvotteluja paikallisen yrittäjän kanssa yhteistyöstä, joka mahdollistaisi monipuolisemman toimintaympäristön nuorille muutamia kertoja kuukaudessa. Neuvottelut ovat aluillaan, joten niiden lopputuloksesta ei voida varmuudella sanoa mitään. Oman tilan etsimistä jatketaan. Tiloissa on toiminut myös partiolaiset, jotka ovat löytäneet korvaavat tilat. (Merja Hukkanen) Erikseen jaettavat asiakirjat - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto nuorisotila Kellarin sulkemiseen Esitys Sj Muutettu esitys Kasvatus-ja opetus 1 merkitsee selvityksen tiedoksi; 2 päättää luopua Sammatin Kellarista nuorten toimintatilana; 3 päättää, että Sammatin nuorisotoiminta jatkuu toistaiseksi koulun tiloissa Jäsen Gunilla Wikberg esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Lautakunta kannatti esitystä. Kokouksessa pidettiin tauko klo Kasvatus- ja opetus päätti yksimielisesti palauttaa asian sivistyskeskukseen uudelleen valmisteltavaksi. KOPLK Työsuojelupäällikkö Kirsi Hietanen on Sammatin nuorisotila Kellarin yhteenvedossa (erillisasiakirjat nro 1-5) selostanut toimitilan

7 ESITYSLISTA 4/ sisäilmaongelmiin liittyvät toimenpiteet vuodesta 2014 alkaen. Tilan suhteen on tehty kaksi työpaikkaselvitystä; kevättalvella 2014 ja Tilassa tehtiin arvioita tarvittavista korjaustoimenpiteistä Kesän 2015 aikana Kellariin tehtiin suunniteltuja korjaustoimenpiteitä: tilaan rakennettiin tuulikaappi, joka auttaa tilan lämpimänä pysymistä ja estää vetoa ulko-ovesta. Lämpötilan parantamiseksi suoritettiin myös sokkelin ulkopuolinen lisälämmöneristäminen. Ilmanvaihtoa parannettiin asentamalla esilämmittävät tuloilmaventtiilit (yht. 7 kpl). Tilan takaosan TV-tilaan asennettiin ilmalämpöpumppu. Tilan betonilattia päätettiin olla päällystämättä. Työsuojelun seurantakäynti Kellarissa suoritettiin , jossa tehtiin havaintoja ja kuultiin henkilökunnan tuntemuksia korjaustoimenpiteiden jälkeisestä ajasta. Terveystarkasta Eero Keränen teki kohteeseen tarkastuskäynnin. Koska henkilöstön oireilu tilassa jatkui korjaustoimenpiteistä huolimatta, oli Kellarin tilanne jälleen käsittelyssä sisäilmatyöryhmässä ja Maaliskuun 2016 sisäilmatyöryhmän kokouksessa todettiin, että tilapalvelut ei ole enää teettämässä Kellariin tutkimuksia tai korjauksia. Sisäilmatyöryhmä käsitteli asiaa uudelleen kokouksessaan , jonka jälkeen nuorisopalvelut sai ohjeen luopua tilan käytöstä. Kiinteistömestari Kari Koljonen on (erillisasiakirja nro 6) antanut tilaa koskevista korjaustöistä lausunnon, josta ilmenee Kellarissa tehnyt korjaustoimenpiteet ja niiden kustannukset sekä selvityksen päätöksestä, että Kellarin korjaustoimenpiteitä ei enää jatketa. Työsuojelun kannalta nuorisotila Kellarin tilanne on hyvin yksiselitteinen: työntekijät saavat Kellarissa oireita, joiden on syytä epäillä liittyvän tilan sisäilmaongelmiin (tämän työterveyshuolto vahvistaa), tilahallinto katsoo ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä lisätutkimuksia ja korjauksia tilassa. Työnteko tilassa ei voi jatkua työntekijöiden terveyden kustannuksella, tilasta tulee luopua ja sille tulee etsiä korvaavat tilat. Edellä kuvatuista syistä johtuen nuorisopalvelut lopetti Kellarissa tapahtuvan nuorisotalotoiminnan kevään toimintakauden lopussa toukokuun puolessa välissä Sammatin nuorisotilatyö aloitti syyskuun alussa toimintansa Sammatin koulun ruokasalin tiloissa. Miltei heti tämän jälkeen käyttöön saatiin myös koulun Mediateekki tilat, jotka sijaitsevat ruokasalin kiinteässä yhteydessä. Tilaratkaisu on tuntunut toimivalta ratkaisulta ja nuoret ovat olleet tyytyväisiä uuteen tilaan. Uusi tila ei kuitenkaan mahdollista aivan samoja mahdollisuuksia kuin vanha Kellarin tila; biljardi- ja pingispelit ovat nuorten suosikkeja, mutta tilan puutteen vuoksi pelejä ei voida sijoittaa koululta käytössä oleviin tiloihin. Mikäli Sammatista vapautuu tulevaisuudessa nuorisotilakäyttöön sopivia tiloja, on syytä arvioida voidaanko nuorisotilatyö siirtää koululta näihin tiloihin. (Merja Hukkanen)

8 ESITYSLISTA 4/ Erikseen jaettavat asiakirjat: - Työsuojelupäällikkö Kirsi Hietasen yhteenveto Työsuojelun työpaikkakäynnin muistio Työsuojelun seurantakäynnin muistio Terveystarkastajan tarkastuskäynnin tarkastuspöytäkirja Sisäilmatyöryhmän pöytäkirja Kiinteistömestari Kari Koljosen lausunto : Sammatin nuorisotilan korjaustyöt v Esitys Sj Kasvatus- ja opetus 1. merkitsee lisäselvitykset tiedoksi; 2. päättää luopua Sammatin Kellarista nuorten toimintatilana; 3. päättää, että Sammatin nuorisotoiminta jatkuu toistaiseksi Sammatin koulun tiloissa. Hyväksyttiin. Nuorisotoimenpäällikkö Merja Hukkanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo LANUP Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuorisotyö ei ole käyttänyt Sammatin terveysaseman alakerrassa olevaa nuorisotilaa. Toiminnan korvaavana tilana on toiminut alakoulun ruokala. Muitakin korvaavia kaupungin omistuksessa olevia tiloja on alueelta etsitty, mutta niitä ei ole löytynyt. Alakoulun ruokala ei kokemusten perusteella ole soveltunut kovinkaan hyvin nuorisotilakäyttöön. Tilat ovat ahtaat ja epämukavat. Tilassa on käytössä vain koulun ruokalan pöydät ja tuolit eikä siellä ole nuorisotyölle säilytystiloja. Perinteisiä nuorisotiloissa toteutettavia toimintamuotoja ei tilassa voida toteuttaa. Mm. suositut kokkikerhot ja muu kokkaustoiminta eivät tilassa onnistu, sillä siellä voi käyttää vain mikroaaltouunia ja vedenkeitintä. Myöskään nuorten pelitoimintaa kaikessa laajuudessaan (mm. biljardi, pingis, playstation) ei pystytä järjestämään tilan ahtauden vuoksi. Tilassa käy tällä hetkellä nuorta / aukioloilta. Nuoret ja ohjaajat haluaisivat palata vanhan Kellarin tiloihin, koska se soveltuu huomattavasti paremmin tilaratkaisuiltaan ja kooltaan nuorisotalotilaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista ennen kuin tilassa on tehty korjaus- / remonttitoimenpiteitä, joiden jälkeen tila on sisäilmaltaan terve ja turvallinen. Lohjan kaupungin sisäilmatyöryhmä on käsitellyt asiaa sen osalta, että onko mahdollista kunnostaa vanha Kellarin tila nuorisotoimen käyttöön. Sisäilmatyöryhmä totesi, että ratkaisu edellyttäisi sisäilmatutkimuksen ja toimenpidesuunnitelman laatimista käytöstä poistetun nuorisotilan uudelleen käyttöön ottamisesta. Sisäilmatyöryhmä edellytti tilojen palveluiden tekevän tutkimuksen tilassa ja tekevän tutkimusten mahdollisesti osoittavat tarvittavat toimenpiteet.

9 ESITYSLISTA 4/ Tilojen palvelut tilasi tilaan Wise Group Finland Oy:ltä sisäilma- ja kuntotutkimuksen. Tilassa suoritettiin aloituskatselmus Tämän katselmuksen yhteydessä havaittiin muutamassa paikassa kosteutta ja silloin arvioitiin, että tämä on korjattavissa oleva asia. Tilan sisäilma- ja kuntotutkimusten loppuraportti valmistui Raportin johtopäätöksissä ei havaittu yksittäistä oireiden mahdollista aiheuttajaa. Tehtyjen kokeiden ja näytteiden perusteella esitetään raportissa seuraava korjaussuositus: 1) ikkunaliittymien tiivistys 2) autotallin ovien poistaminen sekä uuden ulkoseinä rakentaminen, leveämmän oviaukon rakentaminen ulkoseinän kohdalle 3) kulkuväylien asfaltointi 4) märkätilojen peruskorjaus 5) patolevy suositellaan uusimaan niiltä osin mihin korjausta ei ole vielä tehty 6) välipohjan lämmöneristeen palo-ominaisuuksien tarkastus ja uusiminen tarvittaessa 7) ilmanvaihto - vaihtoehto A * suositellaan tarkastamaan poistoilmapuhaltimien kunto ja toiminta säännöllisesti (tarvittaessa poistoilmaputket suositellaan uusittavaksi) * suositellaan tiivistämään väliseinissä olevat ilmanvaihtokanavien läpiviennit ilmavirtausten ehkäisemiseksi * suositellaan kytkemään poistoilmapuhallin PF03 automaatioon siten, että puhallinta voidaan ohjata aikaohjaimilla (automaatioon liittyvien muutosten yhteydessä suositellaan asentamaan lisäaikapainike, josta käyntiaikaa voidaan tarvittaessa pidentää) - vaihtoehto B * suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon suunnitelmat siten, että tiloihin toteutetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto huomioiden tilojen käyttö ja henkilömäärä. Muutostyö vaatii LVI-suunnittelua (ilmanvaihdon osalta suositellaan selvitettäväksi mahdollisuus käyttää nykyistä kanavistoa tai suositellaan huomioimaan suunnittelussa useampi eri vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilman toteutukselle) Annetun kuntotutkimusraportin pohjalta palvelutuotanto on suunnitellut seuraavat korjaustoimenpiteet: 1) ilmanvaihdon riittävyyttä parannetaan ottamalla käyttöön puretusta Roution nuorisotalosta vapautunut uutta vastaava ilmanvaihtokone (tuloilma, poistoilma ja lämmön talteenotto) 2) wc- ja märkätilojen remontti 3) suorittamalla välttämättömät tiivistystyöt (katossa, ulkoseinien / lattian saumakohdissa, ikkunoiden pielissä) 4) lattian kylmyyttä poistetaan esim. asentamalla hyvälaatuista ja kulutusta kestävää laminaattia ilmaraolla nykyisen betonilattian päälle. Palvelutuotanto on sitä mieltä, että nuorisotila Kellari voidaan turvallisesti ottaa uudelleen käyttöön yllä kuvatuilla toimenpiteillä. Korjaustyöt tulevat maksamaan noin euroa. Tämä kustannus on mahdollista toteuttaa palvelutuotannon budjettimäärärahan puitteissa. (Lisätiedot: Merja Hukkanen, merja.hukkanen@lohja.fi)

10 ESITYSLISTA 4/ Oheismateriaali: - Kuntotutkimusraportti (Wise Group Finland Oy) Esitys Paj sitoutuu ottamaan nuorisotalo Kellarin toimitilan uudelleen käyttöön seuraavin ehdoin: Täytäntöönpano 1) kaikki suunnitellut korjaustyöt tilassa on tehty ja 2) tilasta on saatu näiden toimenpiteiden ansiosta terveellinen ja turvallinen toimitila.

11 ESITYSLISTA 4/ Nuorisotyöpalkinnon jakaminen 339/ /2017 LANUP Sivistys- ja vapaa-aika hyväksyi nuorisotoimen ehdotuksen siitä, että vuosittain jaetaan nuorisotyöpalkinto. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja kiittää palkinnon saajaa / saajia siitä myönteisestä ja ansiokkaasta työstä, jota palkinnon saaja / saajat ovat tehneet lohjalaisen nuorisotyön hyväksi. Palkinto voidaan myöntää joko yksittäiselle henkilölle, nuorten vaikuttaja- tai harrastajaryhmälle tai sellaisille yksityisille henkilöille ja tahoille, jotka ovat ansiokkaasti edistäneet ja tukeneet Lohjan kaupungissa tapahtuvaa nuorisotyötä tai muutoin edustaneet tai saattaneet muiden tietoisuuteen tai tehneet kuuluisaksi lohjalaisten nuorten osaamista, harrastamista ja tekemistä. Palkinto on jaettu aiemmin 10 kertaa. Vuonna 2007 palkinnon saajina olivat Vapaapalokuntien nuoriso-osastot, vuonna 2008 Kartsa ry, vuonna 2009 Nuorisovaltuusto, vuonna 2010 Heikki Ojanen, vuonna 2011 Virkkalan Babtistilähetysseurakunta, vuonna 2012 Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian Stara -hanke, vuonna 2013 Karjalohja-Sammatin 4H-yhdistys, vuonna 2014 lohjalaiset Partiolippukunnat, vuonna 2015 Lohjan Seudun Soutajat ry ja vuonna 2016 Rebecka Streng. Esitys vuoden 2017 nuorisotyöpalkinnon myöntämisestä esitellään oheismateriaalissa. Oheismateriaali: - Nuorisotyöpalkinto avustusten jakosääntö nuorisopalvelut (Lisätiedot: Merja Hukkanen, merja.hukkanen@lohja.fi) Esitys Paj päättää Täytäntöönpano 1. nimetä vuoden 2017 nuorisotyöpalkinnon saajan 2. vahvistaa palkinnon suuruudeksi 500 euroa 3. että palkinnon saajan nimi / nimet voidaan julkistaa tiedotusvälineissä vasta palkinnon luovutuspäivänä.

12 ESITYSLISTA 4/ Lukuvuoden koulutyön alkamispäivät ja loma-ajat 862/ /2017 LANUP Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää, joista vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, sillä itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä ovat lukuvuoden työpäiviä vähentäviä päiviä. Lukioiden työaikaa ei määritellä lukiolaissa eikä -asetuksessa. Lohjan lukiot ovat ilmoittaneet noudattavansa esityksessä mainittuja työ- ja loma-aikoja. Lohjan kaupungin johtosäännön mukaan lasten, nuorten ja perheiden päättää koulutyön aloittamisajankohdasta ja lukuvuoden vapaapäivistä. Yksittäiset muutokset koulujen työaikoihin lukuvuoden aikana hyväksyy kouluikäisten, nuorten ja heidän perheidensä peruspalveluiden palvelupäällikkö. Opetuksen johtoryhmä on käsitelty lukuvuoden työ- ja loma-aikoja ja se kannatti yksimielisesti työ- ja loma-aikoja seuraavasti: Työ- ja loma-ajat työpäivää Syyslukukausi työpäivää Aloitus (torstai) syysloma (vko 42) Itsenäisyyspäivä (torstai) joululoma (la) (pe) Kevätlukukausi Aloitus (maanantai) talviloma (vko 8) pääsiäinen Vapunpäivä (keskiviikko) Helatorstai päättäjäispäivä (lauantai) 97 työpäivää (Lisätiedot: Kiti Ikonen, kiti.ikonen@lohja.fi) Esitys Paj päättää, että lukuvuonna koulutyö aloitetaan Lohjan peruskouluissa ja lukioissa torstaina ja päätetään lauantaina ;

13 ESITYSLISTA 4/ Täytäntöönpano 2. peruskoulujen ja lukioiden loma-ajat ovat: syysloma (vko 42) joululoma (la) talviloma (vko 8) 3. koulupäiviä ovat seuraavat lauantaipäivät: lauantai esiopetuksen toiminta alkaa samana päivänä kuin koulutyö , noudattaa koulujen loma-aikoja ja päättyy syys- ja kevätlukukauden viimeisenä työpäivänä eli ja perjantaina Esiopetusta ei järjestetä perusopetuksen lauantaille osuviin koulupäiviin.

14 ESITYSLISTA 4/ Oppilaan vapautus koulutyöstä periaatteet LANUP Perusopetuslain 35 todetaan oppilaan velvollisuuksista seuraavaa: "Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta" Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti tämä tarkoittaa sitä, että lupa olla osallistumatta opetukseen voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lisäksi opetushallituksen ohjeistuksessa todetaan, että lapsen muuttaessa ulkomaille, esim. perheen oleskellessa ulkomailla useampia kuukausia, oikeus käydä suomalaista peruskoulua katkeaa ulkomailla oleskelun ajaksi. Samalla koulun velvoitteet oppilasta kohtaan päättyvät.perheen muuttaessa ulkomaille kyseessä ei ole laissa määritelty kotiopetus, joka voi tulla kyseeseen vain silloin, kun oppilas jää asumaan kotikuntaansa. Oppilaan muuttaessa ulkomaille oppilaalle kirjoitetaan erotodistus, jolloin lapsi ei ole enää koulun oppilas.perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ohjeistetaan erotodistuksen antamisesta ja erotodistukseen merkittävistä tiedoista. Ennen ulkomaille muuttoa huoltaja on yhteydessä oppilaan kouluun ja sopii kouluun paluusta. Huoltajan vastuulla on myös selvittää, onko siinä maassa, johon perhe muuttaa koulupakkoa. Poissaolon jälkeen oppilaalla on oikeus päästä takaisin lähikouluunsa. (Lisätietoa Opetushallituksen sivuilta: ja tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi ja turvallisuus/ opiskelu ulkomailla ja suomeen palattua) Uuden organisaation hallintosäännössä peruskoulun rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu oppilaan koulunkäynnistä vapauttaminen lautakunnan päättämien perusteiden mukaisesti. Näitä lautakunnan päättämiä perusteita Lohjalla ei vielä ole. Aiempana käytäntönä opetustoimessa on ollut, että ennalta tiedossa olevaan 1-3 päivän poissaoloon (esim. perheen lomamatka) on luvan myöntänyt luokanopettaja /luokanohjaaja. Yli kolmen päivän etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon on luvan myöntänyt rehtori. Rehtorin luvalla ovat poissaolot olleet viikosta kahteen viikkoon. Nykyään perheet lähtevät entistä useammin ulkomaille pidemmäksi aikaa joko lomalle tai työkomennuksille ja lapset lähtevät mukaan. Lomamatkojen pituudet ovat pääsääntöisesti 1-2 viikkoa, mutta myös kolmen viikon lomamatkoja anotaan. Tämän vuoksi tarvitaan yhtenäinen ja selkeä ohjeistus niin kouluille kuin huoltajillekin siitä, miten toimitaan ja kenen vastuulla lapsen oppivelvollisuuden suorittaminen on, kun oppilaan oleskelu ulkomailla on pidempi aikaista. (Lisätiedot: Kiti Ikonen, kiti.ikonen@lohja.fi)

15 ESITYSLISTA 4/ Esitys Paj päättää vahvistaa periaatteet oppilaan ennalta tiedossa olevan ja hyväksytyistä syistä anottavan koulunkäynnin vapauttamisesta seuraavasti: Täytäntöönpano päivän osalta vapautuksesta päättää luokanopettaja tai luokanohjaaja 2. yli 3 päivän ja neljään viikkoon saakka vapautuksesta päättää koulun rehtori 3. koulunkäynnistä vapauttaminen edellyttää, että haettavan poissaolon ajalle sattuvista kokeista on sovittu kokeen määränneen opettajan kanssa etukäteen.kokeesta kirjataan hakemuksen kohtaan "Lisätietoja hakemuksesta" kokeen päivämäärä, oppiaine ja opettaja. Poissaoloajan kotitehtävistä sovitaan opettajan kanssa ennen poissaoloa. 4. jos oppilaan ennalta tiedossa oleva poissaolo kestää yli neljä viikkoa, eikä oppilas asu silloin kotikunnassaan, oppilaalle kirjoitetaan erotodistus koulusta. Oppilaalla on takaisin palatessaan oikeus päästä takaisin lähikouluunsa.

16 ESITYSLISTA 4/ Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen LANUP Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Lohjan palvelurakenne ei ole valmis eikä optimaalinen, vaikka edellinen valtuusto tekikin tärkeitä päätöksiä palvelurakenteen uudenaikaistamisesta. Palveluverkkoa tulee tarkastella uudelleen erityisesti seuraavista syistä: väkiluvun kehitys syntyneiden lukumäärän ja lasten lukumäärän lasku tulossa oleva maakunta- ja SOTE-uudistus tulossa olevat merkittävät uudis- ja korjausrakentamishankkeet Väestösuunnitteet osoittavat merkittävää lapsimäärän laskua myös Mäntynummen alueella. Nykyisin alueella on yksi yhtenäiskoulu, viisi alakoulua ja kuusi päiväkotia. Odotettavissa on merkittävä investointi yhtenäiskoulun kampukselle. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tarkastella koko alueen palvelurakennetta ja -verkkoa. Tällöin on tärkeää miettiä, minkä kokoinen koulu tullaan rakentamaan, ja toteutetaanko samassa yhteydessä laajamittainen monitoimijatalo hanke. Mäntynummen alueen eräiden koulujen ja päiväkotien korkea ikä ja suuret peruskorjaustarpeet puoltavat monitoimijatalo hanketta. Jos toteutetaan monitoimijatalo hanke, tulee tarkastella koko alueen palveluverkkoa. Selvityksen laatimista varten nimetään työryhmä. Työryhmän tehtävänä on selvittää: Alueen yleinen kuvaaminen asukasluku ja ikärakenne sekä arvio asukasluvun kehityksestä maankäytön kehityskuva ja kaavarungot tulevaisuuden pohjana kuvaus nykyisistä kunnan palveluista ja kustannuksista yleiskuvaus kaupallisista ja muista palveluista arvio tunnin junan vaikutuksista kaukaisessa tulevaisuudessa Alueen palvelurakennusten kuvaus kunnan koulujen ja päiväkotien suuruus, ikä ja kunto, tulevat korjaustarpeet kunnan muiden palvelurakennusten suuruus, ikä, kunto ja korjaustarpeet SOTEn vaikutus rakennusten käyttöön Alueen tulevaisuuden hahmottaminen mitkä kunnalliset palvelut alueella ovat 5 ja 10 vuoden päästä missä em. palvelut sijaitsevat (=palveluverkko) ja mikä on mitoitus alueen palvelujen suhde naapurialueisiin ja raja-alueiden palvelujen

17 ESITYSLISTA 4/ tarkoituksenmukainen järjestämistapa mitä rakennushankkeita em. palveluverkko edellyttää (rakennusten poistaminen, korjaaminen, laajentaminen, uudisrakentaminen) jos tunnin juna aiheuttaa kaukaisessa tulevaisuudessa suuren väestökasvun, missä näiden uusien asukkaiden tarvitsemat palvelut sijaitsevat ehdotus Mäntynummen yhtenäiskoulun korjaamisesta/uudisrakentamisesta (tarveselvitys) Eteneminen ja päätöksenteko selvityksen käynnistämisen käsittely lautakunnissa, marraskuu 2017 selvityksen käynnistämisen käsittely kaupunginhallituksessa, joulukuu 2017 selvityksen laadinta (kansalaisvuorovaikutus, työpajat ym.), tammikuu-huhtikuu 2018 selvityksen käsittely lautakunnissa, toukokuu 2018 selvityksen käsittely valtuustossa, kesäkuu 2018 rakennushankkeiden sisällyttäminen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, syyskuu 2018 Mäntynummen monitoimijatalon rakentamisen hanke- ja rakennussuunnittelu, rakennustyöt Mäntynummella alkavat loppuvuonna 2019 Mäntynummen yhtenäiskoulu/monitoimijatalo valmistuu keväällä 2021 Mäntynummen yläkoulun siirtorakennusten vuokrasopimus päättyy vuoden 2021 lopulla tyhjentyneiden palvelurakennusten poistaminen tai uudelleenkäyttö, vuosi 2022 Työryhmän kokoonpanoksi esitetään Jussi Patinen, kh:n puheenjohtaja, työryhmän pj Jani Meling, lanupeltk:n pj Pirjo-Leena Forström, palvelutuotantoltk:n pj Katri Kalske, hyvinvointijohtaja Merja Kuusimurto, palvelualuejohtaja Taina Hämäläinen, aluerehtori Sari Jeskanen, aluepäiväkodinjohtaja Eero Soinio, kehittämisjohtaja Pasi Perämäki, palvelutuotantojohtaja Leena Iso-Markku, kaavoituspäällikkö Raija Lindroos, hallintopäällikkö, selvityksen kokoaja (Lisätiedot: Katri Kalske, Esitys Hj päättää esittää palvelutuotantolautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että käynnistetään Mäntynummen alueen palvelurakenne ja -verkkoselvitys mukaanlukien Mäntynummen monitoimijatalon tarveselvitys esitetyn mukaisesti.

18 ESITYSLISTA 4/ Täytäntöönpano palvelutuotanto ja edelleen kaupunginhallitus Hannu Makkonen Sari Jeskanen Eero Soinio Leena Iso-Markku Raija Lindroos

19 ESITYSLISTA 4/ Kunnallisvalitus koskien Karstuntien vaarallisuuden arviointia ja vaarallisuusluokitusta 540/ /2017 LANUP päivätyssä oikaisuvaatimuksessa vaaditaan oikaisua ja kiireellistä täytäntöönpanon kieltoa kasvatus- ja opetuslautakunnan tekemään päätökseen koskien Koululiidun mukaisesti arvioidun koulutien vaarallisuuden luokitusta Karstuntien osalta. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan Karstuntien vaarallisuuden uudelleen arviointia hankkeen ohjausryhmän suositukset huomioon ottaen ja vaarallisuusluokituksen muuttamista takaisin koskien 0-6 -luokkalaisia. Karstuntie on Koululiituluokituksen mukaisesti vaarallinen eri tienosilla vaihdellen 1, 2, 4, 5 -luokan oppilaille ja kaupungin keskustan puoleisessa päässä, jossa kevyen liikenteen reitti ei nuoremmillekaan oppilaille. Oheismateriaalina olevassa Koululiitu -kartassa Karstuntie näkyy tienä 1070 alkaen Myllykylästä päätyen kaupungin keskustaan. Karstuntien tien osien vaarallisuusluokat erottuvat eri värisillä koodeilla. Lähinnä koulua vaarallisuusluokitus on määritelty 1-luokkalaiselle (vaaleansininen värikoodi). Koulun läheisyydessä molempiin suuntiin nopeusrajoitus on muuta tien osaa alhaisempi ja lasten kulkemisesta on osoitettu liikennemerkein. Oheismateriaalina on lisäksi vaarallisuusluokkien riskikerroin tekijät. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen 52 kiireellistä täytäntöön panon keskeyttämistä, kunnes vaarallisuusluokituksen uudelleen arviointi on ratkaistu. Oikaisuvaatimuksen perusteluissa esitetään, että Koululiitu on matemaattinen malli, eikä se kerro Karstuntien oikeaa tilannetta. Oikaisuvaatimuksessa todetaan,että Karstuntie on kapea 6,35m, ja kulkukelpoinen piennar puuttuu.lisäksi talvikelillä lumentulo edelleen kaventaa ajokaistoja ja vaarallisuus lisääntyy. Näkyvyys on heikko Karstuntiellä, eikä Koululiidun ohjelman suositus 300m pysähdysnäkymästä toteudu välillä Karkalintien risteys - Sammatin suora. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että Liikenneviraston tierekisterin tiedoista mitattuna pysähdysnäkymä on 30m - 261m.Vaaratilanteet syntyvät kun autoilijat eivät näe käveleviä koululaisia eivätkä koululaiset näe autoja. Karstuntien nopeusrajoitus on Karstun koulun kohdalla 50km/h, mutta oikaisuvaatimuksessa todetaan, että todellisuudessa nopeudet ovat huomattavasti suurempia eivätkä huoltajat ole voineet osoittaa lapsille turvallista tienylityspaikkaa.

20 ESITYSLISTA 4/ Koululiitu -järjestelmän riskilukutietoihin vaikuttaa mm liikenteen määrä ja laatu, nopeusrajoitukset, tien rakenne ja näkymät. Karstuntien riskilukuja kuvaavat kartat ovat jaettu oheismateriaalissa tien osittain. Nopeusrajoitusten ylitykset ovat liikennevalvonta-asiana poliisiasia. Oikaisuvaatimuksessa esitetään,että päättäjien olisi huolellisesti tutustuttava valitseviin oloihin paikan päällä. Esimerkkinä on Kirkkonummi, jossa Koululiidun luokitusta on muutettu vaarallisemmaksi poliisin näkemyksen mukaisesti. Lisäksi todetaan, että huoltajien näkemystä ei ole otettu riittävästi huomioon vaarallisten teiden työryhmässä ja että yhdenvertainen kohtelu edellyttää samanlaisten teiden ja tilanteiden kohdalla kohtelua samalla tavalla. Oikaisuvaatimuksessa esitetään,että huomioon tulee ottaa Koululiidun suositukset raja-arvojen nostamisesta talviaikana, tien ylityksessä sekä vaarallisella tiellä kuljetun matkan pituus.oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että on kohtuutonta muuttaa tien vaarallisuusastetta ilman, että tielle on tehty mitään parannuksia. Perusopetuslain 32 :n mukaan Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Perusopetusta, lisäopetusta ja esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Kasvatus- ja opetus on kokouksessaan hyväksynyt Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet Lautakunta on myös tehnyt päätöksen koskien Lohjan vaarallisten teiden luettelon yleislauseesta: Paikalliset ylitykset ovat mahdollisia turvallisuutta noudattaen 7-9 luokkien oppilaille sekä 0-6 luokan oppilaille, lukuun ottamatta valtatie 2, valtatie 25 ja maantie 110. Vaaralliseksi luokitelluilla teillä on mahdollista kulkea lyhyt matka osoitetulle hakupaikalle. Huoltajien tulee yhdessä lasten kanssa katsoa turvallinen tienylityspaikka ja opastaa lapsia turvalliseen kulkemiseen koulumatkalla. Lisäksi päätti, että kouluteiden vaarallisuutta tarkasteltaessa alkaen noudatetaan valtakunnallista Koululiidun suositusta. Koululiitu antaa kuntaliitoksen jälkeen yhdistyneiden kuntien kouluteiden vaarallisuusluokitukseen yhtenäisen pohjan. Tämä asettaa kuntalaiset samanvertaiseen asemaan. Mikäli halutaan muuttaa Koululiidun vaarallisuusluokituksen tasoa jollain tieosuudella, niin vastaava vaarallisuusluokituksen tason nosto on tehtävä myös kaikissa muissa vastaavissa tieosuuksissa. Muutoin Koululiidun tuoma yhdenvertaisuus ei toteudu. Koululiidun vaarallisuustason nostaminen ja uusien kuljetusoppilaiden kuljetuksen järjestäminen aiheuttaa lisäkustannuksia kaluston lisäkapasiteetti tarpeen mukaisesti. Yksi lisäauto vuodessa kustantaa n euroa (laskettu keskimääräiselle kilometrihinnalla ja

21 ESITYSLISTA 4/ keskimääräisellä päiväkilometrimäärällä). Mikäli reitillä olevissa kouluautoissa on tilaa, on lisäkustannus vähäinen ja liittyy mahdollisiin kilometrilisäyksiin reitillä. Mikäli nykyisen kapasiteetin riittämättömyys aiheuttaa lisäauton hankinnan on kustannus n euroa lisäautoa kohden. Koululiidun pohjalta on tehty päätöksiä, joita on käsitelty hallinto-oikeudessa. Koululiitukriteeristö on oikeuskäytänteissä hyväksytty. Koululiidun valtakunnallisen ohjelman päivitys (ohjelman ylläpitäjä) tehdään kerran vuodessa, jossa muuttavat olosuhteet huomioidaan ja vaarallisuusluokitukset voivat siis muuttua. Lohjalla on kouluteiden vaarallisuutta arvioiva asiantuntijatyöryhmä, joka muodostuu opetuksen, varhaiskasvatuksen, teiden ylläpitäjän, ELY-keskuksen, poliisin ja logistiikkayksikön edustajista. Lohjalla kouluteiden vaarallisuus asiantuntijatyöryhmä on tarkastellut Koululiidun vaarallisuusluokituksia tämän vuoden päivityksen osalta, eikä ole esittänyt muutoksia Koululiidun mukanaan tuomiin kouluteiden vaarallisuusluokitusten muutoksiin aikaisemmasta. Syksyllä 2017 Koululiitu-ohjelman ylläpitäjä Rambolin on kutsumassa koolle työryhmää, jossa tarkastellaan maaseudun alueella tien ylittämisen vaarallisuuskriteerejä. Myös Lohjan kaupungin edustajaa on pyydetty tähän työryhmään mukaan. Koulukuljetusjärjestelyt on nyt lukuvuotta varten suunniteltu ja toteutettu kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämien perusteiden mukaisesti. Mikäli Koululiidun vaarallisuusluokituksiin tehdään muutoksia, on kuljetusjärjestelyt suunniteltava ja toteutettava kokonaan uudestaan. Logistiikkapalveluiden arvion mukaan suunnittelutyö ja toteutus vievät vähintään puoli vuotta, koska olemassa olevien kuljetusjärjestelyjen ja toiminnan vaativien poikkeuskuljetusten järjestelyt ovat samanaikaisesti hoidettavana. Suunnittelutyö vaatii henkilöstölisäresurssia. Koulukuljetuksissa otetaan aina tarvittaessa huomioon mahdolliset poikkeustilanteet, esim. tietyö tms., joka tekee koulutien vaaralliseksi ja näissä tilanteissa tarpeellinen ja määräaikainen koulukuljetus järjestetään ja on järjestetty. Arvio koulutien tilapäisestä vaarallisuudesta tehdään yhteistyössä poliisin ja kaupungin edustajien kanssa. Oikaisuvaatimuksen muutosvaikutusta on tarkasteltu muutoksena koko Lohjan osalta. Tarkastelun lähtökohtana on ollut koulumatkojen yhdenmukainen tarkastelu koko kaupungin alueella. Tarkastelu on tehty huomioiden oppilaat, jotka nyt elokuussa 2017 eivät ole koulukuljetusten piirissä. Oppilaat on siirretty luokka-asteittain kartta-aineistolle ja tutkittu sädettä 3 kilometriä koulusta ja 5 kilometriä koulusta. Etäisyys koulusta on otettu mukaan tarkasteluun siksi, että 0-4 -luokkalaisten kuljetusoikeusraja on 3 kilometriä ja 5:stä luokasta ylöspäin 5 kilometriä. Näillä tarkastelun ulkopuolelle jätetyillä oppilailla on jo koulukuljetusoikeus. Mikäli korotetaan Koululiitu-luokitusta yhdellä luokka-asteella koko

22 ESITYSLISTA 4/ Lohjan alueella ja kaikilla tasoilla, lisääntyy kuljetusoppilaiden määrä arviolta 2-8 oppilasta / koulu. Kouluja, joihin oppilaita kuljetetaan Lohjalla, on noin 25, joten kuljetusoppilaiden määrä nousisi noin 125 oppilaalla. Tällä hetkellä kuljetusoppilaita on Lohjalla noin 1550, joista osa tulee Vihdistä, Inkoosta, Siuntiosta ja Raaseporista, joten lohjalaisten kuljetusoppilaiden määrän kasvu olisi noin 10%. Jos halutaan, että kaikki alakoulujen oppilaat saisivat kuljetusoikeuden eli vaarallisuus määriteltäisiin kaikilla teillä 0-6 -tasolle, tarkoittaisi tämä kuljetusoppilaiden määrän kasvamista noin 30% (375 oppilasta). Esimerkkinä on arvioitu Lehmijärven koululla kuljetusoppilaiden määrän kasvavan neljällä mikäli Koululiitu-luokitusta nostetaan yhdellä asteella ja 10 oppilaalla mikäli kaikki alakoulun oppilaat saisivat kuljetusoikeuden.vastaavasti Nummen yhtenäiskoululla luvut olisivat 7 ja 19, Karstun koulun kohdalla 5 ja 11 sekä sekä Sammatin koulun kohdalla 2 ja 17. Kokonaismuutosarvio on tehty laajemmalla tarkastelulla. Tässä arviossa ei ole otettu kuljetukseen niitä oppilaita, jotka asuvat kävelytien yhteyden päässä koulusta. Tavolantietä koskevassa oikaisuvaatimuksessa oli vaatimuksena esitetty kaikkien alakoulun oppilaiden kuljettamista kouluautolla. Tällöin on huomioitava, että mikäli alakoulun oppilaat siirretään kokonaan kouluautoihin, se vähentää vuoroliikenteen linja-autoista matkustajia. Tämän voidaan arvioida johtavan vuoroliikenteen supistuksiin. Kouluautojen koot vaihtelevat Lohjalla tällä hetkellä 8-30 oppilaspaikan välillä. Yhdellä autolla pystytään kuljettamaan arviolta oppilasta poäivittäin riippuen siitä, millä alueella auto liikennöi ja mitä erityisvaatimuksia oppilailla on.tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Koululiitu-luokitusta nostetaan yhdellä luokka-asteella kaikissa tasoissa, olisi kouluautojen lisätarve arviolta 4-5 autoa. Lisäautojen tarve ei arviolta kasvaisi samassa suhteessa mikäli kaikki alakoulun oppilaat kuljetettaisiin kouluautoilla kouluun, sillä suurin osa näistä matkoista olisi viiden kilometrin säteellä koulusta. Arvioitu lisäautojen tarve olisi tässä tapauksessa 7-10 lisäautoa.lohjalla likennöi tällä hetkellä kouluautoa. Yhden kouluauton kustannukset ovat keskimäärin euroa vuodessa. Yhden vaarallisuusasteen korotus aiheuttaisi lisäkustannuksia euroa vuodessa kouluautolla laskettuna. Mikäli vaarallisuusaste nostetaan kaikilla teillä 0-6 luokka-asteelle lisäkustannus olisi euroa kouluautolla laskettuna. Mikäli uusia kuljetusoppilaita saadaan kulkemaan vuoroliikenteellä, on kustannuslisäys pienempi. Mikäli kaikki alakoulujen oppilaat siirrettäisiin kouluautoihin, kuten Tavolantien oikaisuvaatimuksen osalta on esitetty, pitäisi nykyisin vuoroliikenteellä kulkevat alakoulujen oppilaat siirtää kouluautoihin. Näitä oppilaita on arviolta 200. Tätä kouluautojen lisätarvetta eli yllä olevassa tarkastelussa ole otettu huomioon.

23 ESITYSLISTA 4/ Koulukuljetusten kustannukset vuodessa ovat nykyjärjestelyillä 2,7 miljoonaa euroa, joka jakautuu arviolta 2,0 miljoonaa euroa kouluautoilla ja 0,7 miljoonaa euroa vuoroliikenteellä. Laskennallinen oppilaskohtainen hinta kouluautolla on n euroa ja vuoroliikenteellä n euroa. Yksikköhinnoissa on huomioituu se, että osa viikon koulumatkoista voi toteutua joko kouluautolla tai vuoroliikenteellä noin 500 oppilaalla, Oppilaskohtainen yksikköhintatarkastelu osoittaa, että vuoroliikenne on huomattavasti kouluautokuljetusta edullisempi. Tämä ilmenee myös valtakunnallisissa tilastoissa. Logistiikkayksikössä on kaksi kuljetussuunnittelijaa, joiden resurssit on mitoitettu nykyisten koulureittien sekä mahdollisesti niihin tulevien muutosten suunnitteluun. He vastaavat myös yhteydenpidosta kouluihin, liikennöitsijöihin ja huoltajiin kuljetusten osalta sekä kuljetusten laskutuksesta ja tilastoinnista. Pääsuunnitteluaikana kesä/elokuu on käytössä ollut aiempina vuosina kolmen suunnittelijan työpanos. Mikäli kuljetusperiaatteisiin tai vaarallisuusluokituksiin tehdään rakenteellisia muutoksia, vaatii se lisäresurssia logistiikkayksikköön myös näiden toteuttamiseksi. Yhden resurssin vuosikustannus on n euroa. Päätökset oppilaiden maksuttomasta koulukuljetusoikeudesta on tehty kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymin periaattein touko/kesäkuussa Koulukuljetusoikeuksiin liittyviin päätöksiin on ollut mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedossa ei ole, että muutoksenhakuaikana (tiedoksisaannista 30 päivää) olisi tehty yhtään muutoksenhakua. Touko/kesäkuussa 2017 tehdyt oppilaskohtaiset koulukuljetuspäätökset ovat näin ollen lainvoimaisia. (Lisätiedot: Kiti Ikonen; kiti.ikonen@lohja.fi / Raija Rönkä-Nieminen; raija.ronka-nieminen@lohja.fi) Oheismateriaali: - Oikaisuvaatimus ja kiireellinen täytäntöönpanon kieltoa koskeva pyyntö; Karstuntien vaarallisuus - Adressi kouluteiden vaarallisuusluokitusten tarkistamiseksi - Koululiitukartat Esitys Paj päättää 1. hylätä oikaisuvaatimuksen koskien Karstuntien vaarallisuusluokituksen muuttamista Koululiidun vaarallisuusluokituksesta poikkeavaksi esittelyssä mainituin perusteluin; 2. ettei se aseta päätökelle täytäntöönpanokieltoa. Vastaesitys Anne-Mari Vainio teki vastaesityksen, jota Riitta Luhtala kannatti: Esitän, että vaarallisuusluokitusta nostetaan yhdellä luokka-asteella, 0-3 luokkalaisille.

24 ESITYSLISTA 4/ Äänestys Jaa - pohjaesitys: Junnila Matti, Saukkola Heli, Himmanen Heidi, Ana Gutiérrez Sorainen, Niemimaa Juha, Hirva Jarno Ei - vastaesitys: Luhtala Riitta, Vainio Anne-Mari, Jani Meling, Tiina Liimatainen, Penttinen Tomi, Tarja Ojanen, Heinola Bror Anne-Mari Vainion vastaesitys voitti äänin 7-6. Lisäksi totesi, että lapsilla on oltava turvallinen koulumatka. Teiden turvallisuutta tulisi parantaa tulevaisuudessa. Turvallisuutta voidaan parantaa mm. pientareiden leventämisellä, nopeusrajoitusten pienentämisellä max. 40km/h, suojateiden ja hidasteiden lisäämisellä koulujen läheisyyteen, kevyenliikenteenväylien rakentamisen vaatimista ELY-keskukselta ja talviolosuhteet huomioimalla. Esittelijä Merja Kuusimurto jätti asiaan eriävän mielipiteen: viitaten edelliseen pykälään ( 4) päätös ei kohtele kuntalaisia tasapuolisesti. LANUP Eija Kunttu on tehnyt lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päätöksestä ( 5) kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Kunttu vaatii valituksessaan, että lautakunnan oikaisuvaatimuspäätös ja sen pohjana oleva kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös ( 52) on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Karstuntie on arvioitava kokonaisuutena sillä tavalla vaaralliseksi, että kaikilla 0-6 luokkien oppilailla on oikeus koulukuljetukseen koulumatkan pituudesta riippumatta. Valittaja vaatii samalla, että päätöksen täytäntöönpano tulee keskeyttää, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lisäksi hän vaatii, että Lohjan kaupunki velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asiassa. Helsingin hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta hankkimaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan lausunnon asiasta mennessä. Lisäksi kaupunginhallitukselle varataan kaupungin puhevallan käyttäjänä tilaisuus antaa selityksensä asiassa. (Lisätiedot: Kiti Ikonen, kiti.ikonen@lohja.fi, Mikko Kuosmanen, mikko.kuosmanen@lohja.fi) Oheismateriaali - Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö ja valituskirjelmä liitteineen Esitys Paj päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon koulumatkakuljetusten järjestämisen periaatteita koskevan valituksen johdosta: Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden esittää

25 ESITYSLISTA 4/ lausuntonaan Helsingin hallinto-oikeudelle, että hallinto-oikeus ei ota valitusta lautakunnan oikaisuvaatimuspäätöksestä ( 5) käsiteltäväkseen. Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin ottaa valituksen käsiteltäväkseen, esittää, että hallinto-oikeus hylkäisi valituksen. Perusteluina esitämme seuraavaa: Valituksen kohdentuminen Eija Kuntun valitus koskee Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan ( 5) oikaisuvaatimuksen perusteella tekemää päätöstä Karstuntien vaarallisuuden arvioinnista ja vaarallisuusluokituksesta. Oikaisuvaatimus oli tehty Lohjan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksestä ( 52) koskien koulumatkakuljetusten periaatteita ja kouluteiden vaarallisuusmäärittelyä tapahtuneen organisaatiouudistuksen yhteydessä kasvatus- ja opetus lakkautettiin ja mm. perusopetusta koskevat asiat siirtyivät uudelle lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle. Edellä mainitun oikaisuvaatimuskäsittelyn jälkeen lasten, nuorten ja perheiden on ( 19) tehnyt uuden päätöksen Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteista sekä kouluteiden vaarallisuusmäärittelystä alkaen. Lautakunta on päättänyt, että kouluteiden vaarallisuusluokitusta nostetaan 0-3 luokilla yhdellä portaalla vaarallisemmaksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että tie, joka Koululiidussa on todettu vaaralliseksi 1.lk:n oppilaille olisi vaarallinen myös 2.lk:n oppilaille ja tie, joka Koululiidussa on todettu vaaralliseksi 2.lk:n oppilaille olisi vaarallinen myös 3.lk:n oppilaille. Neljännestä luokasta ylöspäin pidättäydyttäisiin Koululiidun suosituksessa. Esiopetuksessa ei ole Koululiidussa erikseen määriteltyä vaarallisuusluokkaa, joten heitä käsitellään 1. lk:laisten tavoin. Päätöksen 3. kohdassa on todettu, että päätös korvaa kasvatus- ja opetuslautakunnan ( 52) tekemän päätöksen. Aikaisemman päätöksen nojalla tehdyt edunsuovat oppilaskohtaiset päätökset pysyvät kuitenkin voimassa. Koska oikaisuvaatimuksen aiheena ollut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös on kumottu ja korvattu uudella koulumatkakuljetuksia ja vaarallisuusmäärittelyitä koskevalla päätöksellä, ei valittajalla ole enää oikeudellista intressiä saada aikaisempaa päätöstä ja sen johdosta tehtyyn oikaisuvaatimukseen annettua päätöstä erikseen kumotuksi hallinto-oikeuden ratkaisulla. Lohjan kaupunki katsoo siten, että Helsingin hallinto-oikeuden ei tule ottaa Eija Kuntun valitusta käsiteltäväkseen. Valitusperusteet Siltä varalta, että hallinto-oikeus edellä valituksen kohdentumisesta esitetystä huolimatta, päättäisi ottaa valituksen käsiteltäväkseen, lasten, nuorten ja perheiden lausuu myös valituksessa esitetyistä perusteluista.

26 ESITYSLISTA 4/ Kuntalain (410/2015) 135 :n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa ei ole väitetty, että päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että olisi ylittänyt toimivaltansa. tä ei ole väitetty myöskään kuntalain vastaiseksi. Näin ollen lautakunnan vastattavaksi jää lausua siitä, onko päätös perusopetuslain vastainen. Kysymys perusopetuslain vastaisuudesta Valituksessa on kysymys siitä, miten lautakunnan päätöksessä on Karstuntien osalta huomioitu perusopetuslain (628/1998) 32 :n 1 momentin virke Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Opetuksen järjestäjä päättää koulukuljetuksia koskevista periaatteista ja siitä, mitkä tieosuudet ovat perusopetuslaissa tarkoitettuja vaarallisia tieosuuksia. Laissa ei ole eritelty, millaista menettelyä noudattaen arviointi tehdään. Koululiitu on valtakunnallisesti käytetty tietokoneavusteinen arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu yhdeksi apuvälineeksi vaaralliseksi luokiteltujen tieosuuksien arvioinnissa. Ohjelmassa käytetään Liikenneviraston tierekisteristä saatavia tiestön ja liikenteen ominaisuustietoja. Vaarallisuusindeksin määrittelyssä on lisäksi otettu huomioon oppilaan vuosiluokka. Ohjelmalla laskettuja riskilukujen raja-arvoja voidaan soveltaa paikallisesti ja muuttaa vastaamaan paremmin paikallisia olosuhteita. Lohjan kaupungissa on Koululiidun vaarallisuusluokitukset käynyt läpi kouluteiden vaarallisuutta arvioiva asiantuntijaryhmä, joka muodostuu opetuksen, varhaiskasvatuksen, teiden ylläpitäjän, ELY-keskuksen, poliisin ja kaupungin logistiikkayksikön edustajista. Työryhmä ei ole esittänyt muutoksia Koululiidun suosittelemaan vaarallisuusluokitukseen. Lautakunnan päätös ei ole perusopetuslain 32 :n vastainen. Kunnallisvalitus on laillisuusvalitus, jonka yhteydessä ei voida tutkia tarkoituksenmukaisuusperusteella tehtyjä väitteitä. Vaatimus täytäntöönpanokiellosta Koska valituksenalainen päätös on kumottu uudella uudella koulumatkakuljetuksia ja vaarallisuusmäärittelyitä koskevalla päätöksellä, ei täytäntöönpanokiellolle ole olemassa perusteita. Luottamussuojaperiaatteen vuoksi aikaisemman päätöksen nojalla tehdyt edunsuovat oppilaskohtaiset päätökset pysyvät kuitenkin voimassa. Koska päätöksen täytäntöönpano tapahtuu oppilaskohtaisin päätöksin, olisi