KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE. 12. kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg COM(2017) 260 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE 12. kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta FI FI

2 1 Johdanto Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa 12. kertomuksessa esitetään 12. huhtikuuta julkaistun edellisen kertomuksen 1 jälkeen päivitetty tilannekatsaus sisäisten siirtojen järjestelmän ja uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanoon. Siinä kuvataan puutteet, jotka on korjattava, ja toimet, jotka on toteutettava kummankin järjestelmän puitteissa annettujen sitoumusten täyttämiseksi. Yksi seikka on ollut onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä sisäisiä siirtoja koskevan järjestelmän koko täytäntöönpanon ajan: keskinäinen yhteistyö ja luottamus siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien ja siirtävien jäsenvaltioiden välillä sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukaisesti ja niiden täytäntöönpanemiseksi. Siirtomenettelyn käynnistyttyä ja jäsenvaltioiden enemmistön alettua antaa vastaanottolupauksia säännöllisesti kuukausittaiset siirrot lisääntyivät huomattavasti. Myös kaksi siirtävää jäsenvaltiota lisäsivät toimiaan keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen parantamiseksi ja sen myötä sisäisten siirtojen vauhdittamiseksi. Niinpä jäsenvaltiot ovat vuoden 2017 neljän ensimmäisen kuukauden aikana ottaneet vastaan lähes yhtä paljon sisäisesti siirrettyjä henkilöitä kuin vuoden 2016 aikana yhteensä. Tähän mennessä on siirretty kaikkiaan yli henkilöä, mikä osoittaa sisäisten siirtojen järjestelmän toimivan, jos vain löytyy halua noudattaa yhteistä sopimusta aidon yhteistyön hengessä. Sisäiset siirrot ovat edelleen keskeinen toimenpide, jolla lievennetään Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvaa painetta ja jaetaan vastuu kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevista hakijoista. Kreikkaan saapuvien maahantulijoiden määrä on nyt pienempi, mutta maalla on edelleen paineita sijoittaa yli maahantulijaa, jotka ovat yhä sen alueella. Heistä noin on saarilla ja noin Manner-Kreikassa. Italiaan on tullut vuoden 2017 alun jälkeen maahantulijaa, mikä merkitsee 40 prosentin kasvua verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna Suurin osa tulijoista ei kuitenkaan kuulu kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi oleviin kansalaisuusryhmiin, mikä on neuvoston päätösten nojalla edellytys sisäisten siirtojen piiriin pääsemiselle. Italiassa eritrealaiset ovat tärkein sisäisten siirtojen piiriin kuuluva kansalaisuusryhmä, ja heidän määränsä on vähentynyt merkittävästi vuonna Eritreasta tulleet muodostivat vuonna 2016 toiseksi suurimman tulijaryhmän, ja heidän osuutensa oli 11,5 prosenttia. Nyt he eivät olleet edes tulijaryhmien kärkikymmenikössä, ja heidän osuutensa oli vain noin 2,3 prosenttia tulijoista. Tästä jyrkästä laskusta huolimatta Italiassa on edelleen noin maahan vuonna 2016 tullutta eritrealaista, jotka olisi rekisteröitävä ja siirrettävä muihin jäsenvaltioihin. Kuten aiemmin on todettu, Italiassa ja Kreikassa oleskelevien, sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on pienempi kuin neuvoston päätöksissä esitettiin. Kreikassa, jossa rekisteröityjen sisäistä siirtoa hakeneiden tulijoiden määrän odotetaan pysyvän vakaana ( sisäisiä siirtoja varten rekisteröityä, joista on jo siirretty), noin henkilöä odottaa yhä siirtoa. Italiassa on tähän mennessä rekisteröity sisäisiä siirtoja varten yli henkilöä, joista on jo siirretty, ja 700 olisi rekisteröitävä lähiaikoina. Lisäksi maahan on tähän mennessä vuonna 2017 saapunut yli eritrealaista, jotka olisi vielä rekisteröitävä sisäisiä siirtoja varten. Kaikkien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden siirtäminen syyskuuhun 2017 mennessä on siten mahdollista, ja sen olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite. Alentuneiden lukujen ei pitäisi johtaa siihen, 1 COM(2017) 212 final. 2

3 että jäsenvaltiot vähentävät toimiaan, sillä sisäisten siirtojen nykyinen vauhti ei edelleenkään riitä kaikkien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien siirtämiseen syyskuuhun 2017 mennessä. Näin ollen toimia on vauhditettava edelleen merkittävästi erityisesti Kreikassa komission kymmenennessä kertomuksessaan 2 asettamien kuukausittaisten tavoitteiden mukaisesti. Neuvoston päätösten mukaisten sisäisten siirtojen toteuttaminen on oikeudellinen velvoite. Lisäksi se on yhteinen hanke, joka edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista siirrettävien henkilöiden vastaanottamiseen sekä Italiasta että Kreikasta. Monet jäsenvaltiot ovat lisänneet toimiaan, mutta edelleen on valitettavasti sellaisiakin jäsenvaltioita, jotka eivät ole vastaanottaneet ensimmäistäkään siirrettävää henkilöä ja jotka näin ovat rikkoneet oikeudellisen velvoitteensa ja jättäneet täyttämättä sitoumuksensa sekä Italialle ja Kreikalle että suhteessa muihin jäsenvaltioihin, jotka noudattavat sitoumuksiaan ja ottavat vastaan sisäisesti siirrettäviä henkilöitä. Vaikka monet yhdennentoista kertomuksen suosituksista ovat edelleen voimassa (sisäisten siirtojen kahden kuukauden syklin vuoksi), tässä 12. kertomuksessa keskitytään pääasiassa niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat kieltäytyneet järjestelmällisesti panemasta neuvoston päätöksiä täytäntöön eivätkä ole noudattaneet antamiaan sitoumuksia. Uudelleensijoittamisista voidaan todeta, että henkilön uudelleensijoittaminen heinäkuussa 2015 annettujen päätelmien mukaisesti etenee hyvin, sillä yli kaksi kolmasosaa sovitusta määrästä on jo uudelleensijoitettu. Määrä on huomattava verrattuna siihen, miten vähän jäsenvaltiot uudelleensijoittivat maahantulijoita vuosina 2014 ja 2015 kansallisten tai monenvälisten järjestelmien kautta. Tämä osoittaa EU-tason yhteistyön ja koordinoinnin lisäarvon tällä alalla. 2 Sisäiset siirrot Siirrot Italiasta ja Kreikasta Sisäisten siirtojen kasvuvauhti (lokakuu toukokuu 2017 (arvio)) 4000 on edelleen myönteinen tietyistä logistisista vaikeuksista huolimatta. Jos IT EL Yht. kaikki sisäisiä siirtoja vastaanottavat jäsenvaltiot lisäisivät toimiaan, asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Komission asettamilla tavoitteilla pyritään varmistamaan, että kaikki Italiassa ja Kreikassa tällä hetkellä olevat sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt siirretään tehokkaasti ja ajallaan ja että vältetään operatiiviset ja logistiset pullonkaulat, joita aiheutuisi, jos suurin osa jäljellä olevista siirroista toteutettaisiin vasta syyskuun viimeisinä viikkoina. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia ja joustavuutta siirtoprosessin kaikissa vaiheissa aina vastaanottolupauksista siirtoihin. Lisäksi siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden on huolehdittava riittävistä vastaanottovalmiuksista siirtojen jälkeen. Lähes kaikki jäsenvaltiot ottavat nyt siirrettäviä henkilöitä vastaan Italiasta ja Kreikasta. 2 COM(2017) 202 final. 3

4 Unkari, Puola ja Itävalta ovat ainoat jäsenvaltiot, jotka eivät oikeudellisen velvoitteensa 3 vastaisesti ole vastaanottaneet ensimmäistäkään siirrettävää henkilöä. Itävalta on tosin ilmoittanut aikovansa aloittaa vastaanottamisen pian. Lisäksi Tšekki ei ole antanut uusia vastaanottolupauksia toukokuun 2016 jälkeen eikä ole ottanut vastaan yhtään sisäisesti siirrettävää henkilöä elokuun 2016 jälkeen. Se on ottanut vastaan alle 1 prosentin sille kohdennetuista hakijoista. 2.1 Muutama jäsenvaltio ei edelleenkään anna vastaanottolupauksia ja/tai vastaanota sisäisesti siirrettäviä henkilöitä Tällä hetkellä lähes kaikki jäsenvaltiot toimivat aktiivisesti sekä Italiassa että Kreikassa ja ovat antaneet vastaanottolupauksia säännöllisemmin. Tietyt jäsenvaltiot, jotka olivat olleet jonkin aikaa vähemmän aktiivisia (Bulgaria, Espanja, Kroatia, Kypros, Romania ja Slovenia), antavat nyt lupauksia säännöllisesti. Latvia on ilmoittanut aikovansa antaa Italialle vastaanottolupauksia kuukausittain, ja Ruotsi on osoittanut sitoutuneensa määrätietoisesti velvoitteidensa täyttämiseen. Ruotsi lupasi pelkästään huhtikuussa vastaanottaa sisäisesti siirrettävää henkilöä (500 Italiasta ja Kreikasta). Belgia, Liettua ja Malta ovat ilmoittaneet lisäävänsä kuukausittaisten vastaanottolupaustensa määrää entisestään lähitulevaisuudessa. Portugali on nyt aloittanut vastaanottolupausten antamisen uudestaan ja purkaa samalla hakemusruuhkaa. Itävalta ilmoitti aiemmin aloittavansa hyvin pian sisäiset siirrot Italiasta ja keskittyvänsä haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, erityisesti ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin. Nyt se on lunastanut lupauksensa ja antanut konkreettisen lupauksen 50 henkilön vastaanottamisesta. 4 Itävallan olisi alettava mahdollisimman pian antaa vastaanottolupauksia myös Kreikalle. Tietyt jäsenvaltiot eivät anna lainkaan vastaanottolupauksia eivätkä vastaanota sisäisesti siirrettäviä henkilöitä Kreikasta ja Italiasta: Unkari ei ole antanut yhtään vastaanottolupausta eikä vastaanottanut yhtään sisäisesti siirrettyä henkilöä sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten hyväksymisen jälkeen. Puola antoi vastaanottolupauksen joulukuussa 2015, mutta lopetti sitten osallistumisensa. Puola keskeytti huhtikuussa 2016 niiden 73 siirtopyynnön käsittelyn, jotka Kreikan turvapaikkavirasto oli lähettänyt sille. Käytännössä Puola siis jäädytti siirtomenettelyn kolmen ja puolen kuukauden kuluttua lupauksen antamisesta eikä näin ollen koskaan vastaanottanut yhtään sisäisesti siirrettyä henkilöä. Sama koskee Italian esittämiä pyyntöjä. Tšekki ei ole antanut vastaanottolupauksia toukokuun 2016 jälkeen. Tšekki osallistui järjestelmään erittäin rajallisesti, ja sillä oli tiukka suosintapolitiikka: se hyväksyi ainoastaan ne hakijat, joilla oli henkilö- tai matkustusasiakirja, ja hylkäsi kaikki muut. Tšekki ei ole vastaanottanut yhtäkään sisäisesti siirrettyä henkilöä elokuun 2016 jälkeen. Se on vastaanottanut Kreikasta kaikkiaan vain 12 hakijaa, Italiasta ei yhtään (alle 1 prosentti sen oikeudellisesta velvoitteesta). 3 4 Unkari ja Slovakia ovat Puolan tukemana kiistäneet sisäisiä siirtoja koskevan neuvoston toisen päätöksen laillisuuden. Kumoamiskanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta. Asiat käsiteltiin Euroopan unionin tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä 10. toukokuuta. Itävalta antoi virallisen vastaanottolupauksen 12. toukokuuta. 4

5 Unkarin ja Puolan olisi aloitettava vastaanottolupausten antaminen ja sisäisesti siirrettävien henkilöiden vastaanottaminen välittömästi, ja Tšekin olisi jatkettava niitä viipymättä. Lisäksi eräät muut jäsenvaltiot, jotka ovat vastaanottaneet sisäisesti siirrettäviä henkilöitä Kreikasta, eivät ole vastaanottaneet yhtään henkilöä Italiasta 5 : Bulgarialla ja Slovakialla on tiukat suosintapolitiikat (Bulgaria on haluton vastaanottamaan eritrealaisia, kun taas Slovakia vastaanottaa ainoastaan yksinäisiä naisia, joilla on lapsia, sekä henkilöitä, joilla on matkustusasiakirja), minkä vuoksi Italian on lähes mahdoton löytää sopivia hakijoita. Bulgarian olisi alettava hyväksyä eritrealaisia, ja Slovakian olisi suhtauduttava suosintakriteereihinsä joustavasti ja aloitettava lupausten antaminen ja sisäisesti siirrettävien henkilöiden vastaanottaminen Italiasta mahdollisimman pian. Viro ja Irlanti eivät ole vastaanottaneet Italiasta vielä yhtään sisäisesti siirrettyä henkilöä. Tämä johtuu Italian tiukasta politiikasta siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden suorittamia ylimääräisiä turvallisuushaastatteluja kohtaan. 6 Kypros ei ole antanut vastaanottolupauksia yli kolmeen kuukauteen. Sen olisi aloitettava lupausten antaminen Italialle ja sisäisesti siirrettävien henkilöiden vastaanottaminen mahdollisimman pian. Kaikkien muiden jäsenvaltioiden olisi jatkettava vähintään nykyisellä tasolla kuukausittaisia siirtotoimiaan sekä Kreikasta että Italiasta. 2.2 Siirtoprosessin nopeuttamiseksi tarvittavat toimet Sisäisesti siirrettävien maahantulijoiden henkilöllisyyden selvittäminen ja rekisteröinti: Italian on lisättävä toimiaan siirtoprosessin nopeuttamiseksi Kuten aiemmin on kerrottu, Kreikka on saattanut päätökseen rekisteröinnin (kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämiseksi) kaikkien niiden hakijoiden osalta, jotka kuuluivat ennakkorekisteröinnin piiriin, mukaan lukien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt. Toukokuun 12. päivään mennessä yhteensä henkilöä oli jättänyt hakemuksensa sisäisten siirtojen järjestelmään henkilöä on jo siirretty, mutta on vielä siirtämättä. 7 Vaikka siirtoa hakevia henkilöitä voidaan rekisteröidä järjestelmään lisää vielä ennen 26. syyskuuta 2017 ja vaikka jotkut hakijat voidaan sulkea pois siirtojärjestelmän piiristä, järjestelmään rekisteröityjen henkilöiden kokonaismäärän odotetaan pysyvän vakaana. Italia on tähän mennessä rekisteröinyt sisäisiä siirtoja varten noin henkilöä, joista Slovakia ei ole koskaan antanut vastaanottolupauksia Italialle, ja Viro on antanut lupauksen viimeksi joulukuussa 2015, Irlanti marraskuussa 2015 ja Bulgaria kesäkuussa Komissio toivoo, että Italian ja Viron välisessä yhteydenpidossa löydetään molempien osapuolten kannalta hyväksyttävä ratkaisu tähän ongelmaan. Sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien joukossa oli hakijaa, joita siirtoja vastaanottavat jäsenvaltiot eivät hyväksyneet sisäisten siirtojen järjestelmään tai jotka siirrettiin Dublin-menettelyn tai Kreikan kansallisen menettelyn piiriin (esimerkiksi sen vuoksi, että Kreikka hylkäsi siirtojärjestelmään pääsyn hallinnollisista syistä tai Kreikan poliisiviranomaisten turvatarkastuksissa paljastui järjestelmään pääsyn estäviä seikkoja) tai jotka joissain harvoissa tapauksissa olivat menehtyneet. 5

6 on jo siirretty. Italian viranomaisten mukaan vielä on tarkoitus rekisteröidä 700 hakijaa. Lisäksi Italiaan on vuonna 2017 tullut yli eritrealaista, jotka olisi myös rekisteröitävä sisäisiä siirtoja varten. Italiaan saapui kuitenkin pelkästään vuonna 2016 noin eritrealaista. On olennaisen tärkeää varmistaa, että kaikki siirtojärjestelmän piiriin kuuluvat muuttajat, jotka ovat tulleet tai tulevat Italiaan järjestelykeskusten tai muiden maahantulosatamien kautta, rekisteröidään ajallaan sisäisiä siirtoja varten. Italian olisi sen vuoksi pikaisesti ja jatkuvasti nopeutettava menettelyjään, jotta kaikkien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöllisyys saataisiin selvitettyä ja heidät saataisiin rekisteröityä. Italian olisi sen vuoksi kasvatettava poliisin (valtionpoliisi Questure) rekisteröintivalmiuksia sekä hakemuksia ja vastaanottopyyntöjä käsittelevän henkilöstön valmiuksia ja määrää Dublin-yksikössä tarvittaessa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tuella. Sen olisi myös käytettävä kaikilta osin hyväkseen aluehallintoaan ja jo toiminnassa olevia EASOn ryhmiä, jotta se voisi tavoittaa lukuisat alkuperäisten siirtokeskusten ulkopuolella olevat sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt, antaa heille tietoa järjestelmästä ja rekisteröidä heidät järjestelmään. Tämän varmistamiseksi siirtojärjestelmästä olisi tiedotettava Questuren keskuudessa ja vastaanottokeskuksissa. On myös olennaisen tärkeää, että kaikki siirtojärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt, jotka saapuvat Italiaan järjestelykeskusten tai muiden maahantulosatamien kautta, ohjataan järjestelmällisesti erityisiin siirtokeskuksiin Italian etenemissuunnitelman mukaisesti. Nykyisen käytännön mukaan sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat muuttajat levitetään Italian koko alueelle samalla, kun erityiset siirtokeskukset ovat monesti alikäytössä, koska niihin majoitetaan enemmistö sisäisten siirtojen piiriin kuulumattomiin kansalaisuuksiin kuuluvista hakijoista. Tämä vaikeuttaa hakijoiden rekisteröimistä sisäisiä siirtoja varten ja luo logistisia ongelmia siirtomenettelyn viimeisessä vaiheessa erityisesti siirtoa edeltävien asianmukaisten terveystarkastusten järjestämisen osalta. Italia on toteuttanut hiljattain toimia keskittääkseen siirtomenettelyn viimeiset vaiheet muutamaan keskukseen ja siirtääkseen sisäisen siirron hakijat kymmenen päivää ennen lähtöä vastaanottokeskuksiin Roomaan tai sen lähelle. Tämä on tervetullut toimi, mutta sen toteuttamisen on oltava järjestelmällisempää ja sitä on täydennettävä yleisesti sisäisen siirron hakijoiden keskitetymmällä vastaanottamisella Italiassa. Tukeakseen Italiaa näissä toimissa komissio on hiljattain myöntänyt sille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta 15,33 miljoonaa euroa hätäapua majoituksen, elintarvikkeiden ja terveydenhuollon sekä kielellisen ja kulttuurisen välitystoiminnan tarjoamiseen. Hätäavulla autetaan myös lisäämään sisäisiä siirtoja koskevaa tiedotusta järjestelmän piiriin kuuluville henkilöille. 8 Tästä syystä nyt on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että kaikki järjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt rekisteröidään sisäisiä siirtoja varten ja siirretään tosiasiallisesti ja nopeasti. Yhteensovittamisprosessi: Jäsenvaltiot edistyvät, mutta vielä on tehtävä enemmän erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden osalta 8 Tämän myötä hätärahoitus, jota komissio on vuodesta 2015 lähtien myöntänyt turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahastosta (AMIF) ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) Italian viranomaisten ja Italiassa toimivien kansainvälisten organisaatioiden tukemiseen, nousee 74,09 miljoonaan euroon. Tämä rahoitus on myönnetty niiden 592,6 miljoonan euron lisäksi, jotka Italialle on osoitettu vuosien kansallisten ohjelmien kautta (AMIF 347,7 miljoonaa euroa ja ISF 244,9 miljoonaa euroa). 6

7 EASOn yhteensovittamistyökalu otetaan Kreikassa käyttöön 23. toukokuuta. Näin yhteensovittamisprosessista tulee tehokkaampi, koska sen avulla voidaan käsitellä suuria hakijamääriä ja tiettyyn jäsenvaltioon mahdollisesti siirrettävät hakijat voidaan tunnistaa nopeasti. Kuten edellisessä kertomuksessa todettiin, työkalun tehokkuus edellyttää kuitenkin sitä, että jäsenvaltioiden ilmoittamat suosintakriteerit ovat riittävän joustavia. 9 Lisäksi joitakin jäsenvaltioita kannustetaan lisäämään kuukausittaisten vastaanottolupaustensa määrää sen varmistamiseksi, että vastaanottolupaukset riittävät yhteensovittamisprosessiin (jossa Italia ja Kreikka sovittavat yhteen yksittäisen hakijan ja tietyn jäsenvaltion). Tässä suhteessa Belgian (oman ilmoituksensa perusteella), Espanjan ja Kroatian olisi lisättävä merkittävästi kuukausittaisia vastaanottolupauksiaan Italialle ja Kreikalle, ja Saksan, Romanian ja Slovakian olisi lisättävä merkittävästi kuukausittaisia vastaanottolupauksiaan Kreikalle. Ranskan olisi lisättävä merkittävästi lupauksiaan Italialle ja annettava lupauksia kuukausittain. Samalla sen olisi jatkettava nykyisiä kuukausittaisia lupauksiaan Kreikasta tehtävien siirtojen osalta. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi vältettävä haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden poisjättämistä hyväksyttävien hakijoiden joukosta, sillä heidät on siirrettävä ensisijaisesti. Tässä mielessä joidenkin jäsenvaltioiden, kuten Espanjan, keskittyminen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin on tervetullutta. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot luovat valmiuksia majoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi oltava valmiita vastaanottamaan kaikentyyppisiä muuttajia (suurperheitä, yksinäisiä miehiä) ja oma osuutensa haavoittuvassa asemassa olevista hakijoista, mukaan luettuna ilman huoltajaa olevista alaikäisistä ja henkilöistä, joilla on vakavia terveysongelmia. Siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden vastausajan lyhentäminen Yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat edelleen pyrkineet vähentämään vastausaikaansa siirtopyyntöihin. Viiveitä on kuitenkin edelleen erityisesti tietyissä jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa (Belgia, Espanja, Liettua, Romania, Saksa, Sveitsi), jotka eivät ole vielä vastanneet kaikkiin edellisiin lupauksiin liittyviin pyyntöihin (mikä merkitsee sitä, että vastaamiseen kuluu yli kuukausi sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyn 10 työpäivän määräajan sijaan). Jäsenvaltioita kannustetaan kaiken kaikkiaan lisäämään entisestään valmiuksiaan käsitellä hakemuksia ja lähettää vastaukset sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyssä 10 työpäivän määräajassa. Toiminnallisten esteiden poistaminen Kreikassa on edelleen ja Italiassa sisäistä siirtoa odottavaa henkilöä. Siirtojen viiveet ovat vähentyneet edelliseen tarkastelukauteen verrattuna, mutta ne ovat edelleen merkittävä pullonkaula siirtomenettelyssä. 9 Työkalu ottaa samanaikaisesti huomioon erilaiset yhteensovittamiskriteerit (hakijan pätevyydet ja ominaisuudet, haavoittuvassa asemassa olevalle hakijalle annettava etusija, jäsenvaltion valmiudet vastaanottaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ehdot, määräajat). Yhteensovittamisprosessin tehostamisen lisäksi työkalulla turvataan myös menettelyn avoimuus, koska sillä seurataan siirrettyjen henkilöiden profiileja, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tasapuolista jakautumista ja sitä, missä määrin yhteensovittamiskriteerejä (kotoutumista mahdollisesti edistävät ominaisuudet ja pätevyydet) käytettiin. EASO on kehittänyt erityisohjeet ja erityislomakkeen ehtoja varten. 7

8 Jäsenvaltiot, joiden vastaanottokyky on rajallinen (Irlanti, Suomi ja Portugali), ovat työskennelleet ongelmien ratkaisemiseksi. Edistystä on saavutettu myös tiedotuksen ja kulttuuriin perehdyttämisen määrässä ja laadussa. Edellisessä kertomuksessa korostettujen hyvien käytäntöjen lisäksi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on järjestänyt Kreikassa toimiville yhteyshenkilöille erityiskoulutusta kulttuuriin perehdyttämisen parantamiseksi. Koska koulutus on ollut onnistunutta, IOM aikoo järjestää sitä myös Italiassa. Jäsenvaltioiden enemmistö on nyt toimittanut EASOlle tiedotusmateriaalinsa. EASO tarkastelee materiaaleja parhaillaan ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia. Lisäksi EASO on viimeistellyt uuden sisäisiä siirtoja koskevan esitteen, jossa keskitytään hakijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. EASO tarvitsee jäsenvaltioiden tukea esitteen levittämiseen laajasti paitsi Kreikan ja Italian järjestely- ja vastaanottokeskuksissa myös kaikkialla siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden alueella. EASO on lisäksi saanut valmiiksi erityisen videon 10, joka käsittelee sisäisiä siirtoja Portugaliin ja jossa keskitytään erityisesti eritrealaisiin. Tiettyjen siirtoja vastaanottavien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden (erityisesti Viron, Irlannin ja Sveitsin) järjestämät ylimääräiset turvallisuustarkastukset, mukaan lukien haastattelut, aiheuttavat edelleen ongelmia. Kreikalla ja Italialla on velvollisuus järjestää EU:n virastojen tuella tarvittavat turvallisuustarkastukset hakijoille ennen siirtopyynnön lähettämistä. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat järjestää ylimääräisiä turvallisuustarkastuksia säännönmukaisesti, olisi osoitettava joustavuutta ja löydettävä Kreikan ja Italian kanssa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävät ratkaisut, jotta ne eivät hidastaisi siirtomenettelyä. Tällaiset ratkaisut parantavat myös entisestään keskinäistä yhteistyötä ja tiivistävät siirtojen toteutustahtia Italiasta ja Kreikasta kaikkiin muihin jäsenvaltioihin. Mahdolliset ylimääräiset turvallisuustarkastukset, turvallisuushaastattelut mukaan lukien, olisi järjestettävä sisäisiä siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyssä 10 työpäivän määräajassa. Tässä mielessä jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan mallia hyvästä yhteistyöstä, jota Alankomaat, Ranska ja Kreikka tekevät sen varmistamiseksi, että siirrot voidaan suorittaa tässä tiukassa aikataulussa. Tässä suhteessa on tärkeää huolehtia siitä, että haastattelujen tekemiseen tarvittavat valmiudet saavutetaan mahdollisimman pian. Lisäksi huhtikuussa 70 prosenttia lennoista toteutettiin kuukauden viimeisellä viikolla. Kuten edellisissä kertomuksissa on todettu, on toivottavaa, että siirtoja vastaanottavat jäsenvaltiot ovat joustavampia ja koordinoivat toimintaa keskenään nykyistä paremmin prosessin kaikissa vaiheissa hyväksynnän lähettämisestä aina lentojen järjestämiseen. Komissio järjestää 19. toukokuuta Ateenassa kokouksen, jolla autetaan IOM:ää ja Kreikan viranomaisia ratkaisemaan nämä logistiset koordinointihaasteet. 2.3 Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtäminen: edistyminen Kreikassa, ensiaskelet Italiassa Komissio esitti 12. huhtikuuta 2017 antamassaan tiedonannossa lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä 11 toimia, jotka on toteutettava pikaisesti lasten suojelemiseksi paremmin muuttoliikkeen yhteydessä. Lisäksi komissio muistutti, että jäsenvaltioiden on olennaista lisätä vastaanottolupaustensa määrää, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja vanhemmistaan erossa olevien lasten osalta COM(2017) 211 final. 8

9 Kreikasta oli 15. toukokuuta mennessä siirretty 359 niistä 576:sta ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Edellisen kertomuksen jälkeen useammat jäsenvaltiot ovat tarjonneet paikkoja näille haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille. Jäsenvaltioita kannustetaan edelleen ottamaan tarvittaessa 12 vastaan sisäisiä siirtoja varten rekisteröityjä vanhemmistaan erossa olevia lapsia ja seuraamaan Suomen esimerkkiä mahdollisimman suuresta joustavuudesta suhteessa naimisissa olevien alaikäisten siirtämiseen. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden pitäisi tarkastella, miten ne voisivat helpottaa naimisissa olevien alaikäisten siirtoja siten, että prosessissa otetaan aina huomioon lapsen etu. Edellisen kertomuksen suositusten myötä Saksa on joustavoittanut suhtautumistaan laajempia perhesiteitä koskeviin todisteisiin erityisesti vanhemmistaan erossa olevien lasten osalta. Vuonna 2016 Italiaan saapui ennätysmäärä eli ilman huoltajaa olevaa alaikäistä (91,6 prosenttia alaikäisestä). Heidän joukossaan oli eritrealaista, 218 syyrialaista, 394 irakilaista ja 13 jemeniläistä (sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien maiden kansalaisia). Italiaan oli 11. toukokuuta 2017 mennessä saapunut lisäksi ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, joista noin 250 kuuluu kansalaisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin. Tarkastelukaudella toteutettiin ensimmäiset ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäiset siirrot Italiasta. 13 Kaksi ilman huoltajaa olevaa alaikäistä siirrettiin huhti- ja toukokuussa Alankomaihin, ja monia muita hakemuksia käsitellään parhaillaan. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi jatkettava Italian viranomaisten aktiivista instituutioiden välistä yhteistyötä kansallisella ja paikallisella tasolla komission Italian-tiimin, EASOn ja IOM:n tuella. Italian olisi nyt hyödynnettävä näistä ensimmäisistä sisäisistä siirroista saatuja kokemuksia ja vakiinnutettava menettelyt, jotta ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtäminen mahdollistetaan kaikilta osin. Tähän kuuluu myös pyrkimys helpottaa lapsen etua valvovan edustajan nopeaa nimeämistä ilman huoltajaa saapuville alaikäisille, jotta heitä voidaan tukea mahdollisessa kansainvälisen suojelun hakemisessa ja heidät voidaan tarvittaessa ohjata sisäisten siirtojen piiriin. Edustajien nopea nimeäminen ja sisäisten siirtojen priorisointi on nimetty kiireellisiksi toimiksi tiedonannossa lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä. Sisäisiä siirtoja koskeva asianmukainen tiedotus on ratkaisevan tärkeää, ja sen antamisesta kaikille ilman huoltajaa oleville alaikäisille olisi aina huolehdittava sekä maihinnousupaikoissa että vastaanottokeskuksissa. Arvioidessaan kunkin sisäisten siirtojen piiriin kuuluvan lapsen etua edustajien on aina harkittava sisäisen siirron mahdollisuutta. Menettelyjen keventämiseksi Italian olisi harkittava yhden tai useamman erityisen siirtokeskuksen osoittamista ilman huoltajaa olevien alaikäisten käyttöön, kuten edellisissä kertomuksissa esitetään. EASO voi auttaa tiedotuksessa, pyyntöjen rekisteröinnissä ja lapsen edun arvioinnissa. Jäsenvaltioiden olisi puolestaan jatkettava paikkojen varaamista vastaanottolupauksissaan ilman huoltajaa oleville alaikäisille ja annettava Italian viranomaisille tarkkoja tietoja suunnittelemistaan vastaanottojärjestelyistä Vaikka periaatteessa tarvitaan ainoastaan 19 lisävastaanottolupausta, uusia lisätarpeita saattaa syntyä, jos joitakin muille jäsenvaltioille Dublin-järjestelmän perusteella lähetettyjä, ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtämistä koskevia pyyntöjä hylätään. Aikaisemmin Alankomaihin oli siirretty yksi vanhemmistaan erossa oleva lapsi, muttei koskaan kokonaan yksin matkustavia, ilman huoltajaa olevia lapsia. 9

10 3 Uudelleensijoittaminen Eurostatin hiljattain julkaisemien tietojen 14 mukaan EU:n jäsenvaltiot vastaanottivat vuonna 2016 yli pakolaista, jotka oli uudelleensijoitettu kansallisten ja monenvälisten järjestelmien kautta. Edistystä on tapahtunut huomattavasti verrattuna siihen, että vuonna 2015 uudelleensijoitettiin henkilöä ja vuonna 2014 vastaavasti Määrällinen lisääntyminen osuu yksiin sen seikan kanssa, että EU-tason uudelleensijoitusjärjestelmiä on nyt pantu täytäntöön vuoden ajan. Tämä osoittaa EU-tason tiivistetyn yhteistyön ja koordinoinnin arvon ja potentiaalin uudelleensijoittamisen alalla. Edistymistä 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien täytäntöönpanossa on edelleen nähtävissä, sillä sovituista henkilöstä on uudelleensijoitettu jo yli kaksi kolmasosaa. Järjestelmän puitteissa on 10. huhtikuuta 2016 lähtien uudelleensijoitettu 671 henkilöä pääasiassa Turkista mutta myös Jordaniasta ja Libanonista. Tilanne oli 12. toukokuuta 2017 se, että henkilöä oli uudelleensijoitettu 21 valtioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Seitsemän jäsenvaltiota (Alankomaat, Irlanti, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä kolme assosioitunutta maata (Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi) on jo täyttänyt lupauksensa. Vaikka uudelleensijoittamiseen osallistuu nyt useampia jäsenvaltioita kuin aikaisempina vuosina, kymmeneen jäsenvaltioon ei ole uudelleensijoitettu vielä ketään tämän järjestelmän puitteissa. 15 Vähä vähältä käy kyseenalaisemmaksi, voivatko ne jäsenvaltiot, joiden antamien lupausten ja todellisen täytäntöönpanon välillä on leveä kuilu, lunastaa sitoumuksensa. Suurin osa järjestelmään 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien täytäntöönpanemiseksi osallistuvista valtioista ilmoitti ottavansa vastaan pääasiassa, mutta ei pelkästään, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa olevia syyrialaisia. Tähän sisältyvät jäsenvaltioiden toimet Turkissa olevien syyrialaisten uudelleensijoittamiseksi 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen syyrialaista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Edellisen tarkastelukauden jälkeen tämän järjestelyn puitteissa on uudelleensijoitettu syyrialaista. Jäljellä olevat vastaanottolupaukset kattavat henkilöä. Tähän mennessä henkilöitä on uudelleensijoitettu EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan, Italiaan, Itävaltaan, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Portugaliin, Ranskaan, Ruotsiin, Saksaan, Suomeen ja Viroon. Lisäksi Norjaan on tähän mennessä uudelleensijoitettu 521 syyrialaista Turkista 4. huhtikuuta 2016 jälkeen. EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla henkilöitä uudelleensijoittavat jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin uusien operaatioiden valmistelussa, johon ovat kuuluneet muun muassa käynnit Turkissa haastattelemassa uudelleensijoitettaviksi haluavia henkilöitä. Itävalta on nyt alkanut vastaanottaa uudelleensijoitettavia henkilöitä tämän järjestelmän puitteissa, ja Romania valmistelee parhaillaan ensimmäisiä uudelleensijoittamisia. Kroatian asiantuntijat Tähän jäsenvaltioiden ryhmään kuuluu Luxemburg, vaikka se on jo vastaanottanut Turkista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla uudelleensijoitettuja syyrialaisia. Sen odotetaan vastaanottavan uudelleensijoitettavia henkilöitä tulevina kuukausina myös 20. heinäkuuta annettujen päätelmien nojalla. 10

11 olivat hiljattain tarkkailijoina mukana Belgian toteuttamalla tarkastusvierailulla Ankarassa. Tämä on esimerkki sellaisesta kokeneiden ja aloittelevien uudelleensijoitettavia henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden yhteistyöstä, johon komissio on kannustanut ja jollaista olisi käynnistettävä lisää. On kuitenkin myös jäsenvaltioita, jotka ovat saaneet Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetulta (YK:n pakolaisjärjestö) asiakirjoja jo kesällä 2016 mutta jotka eivät ole sen jälkeen toteuttaneet mitään toimia (Bulgaria ja Tšekki). Lisäksi on vielä jäsenvaltioita, jotka eivät ole uudelleensijoittaneet henkilöitä eivätkä toteuttaneet riittäviä toimia henkilöiden uudelleensijoittamiseksi Turkista (Irlanti, Kreikka, Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta). Näitä jäsenvaltioita kannustetaan antamaan panoksensa EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon. EU:n Ankaran edustusto on jatkanut Turkin maahanmuuton hallintayksikön kanssa pidettäviä viikoittaisia kokouksia, joiden tavoitteena on tukea EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla toteutettavaa uudelleensijoittamista ja keskustella käynnissä olevista operaatioista. Edustusto tapaa viikoittain myös jäsenvaltioiden sekä YK:n pakolaisjärjestön ja IOM:n edustajia. Kokouksissa keskustellaan ajankohtaisesta operatiivisesta tilanteesta, seurataan edistymistä ja pyritään havaitsemaan pullonkaulat. Edellisessä kertomuksessa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi ja siinä annetun suosituksen noudattamiseksi EU:n edustusto esitti jäsenvaltioille tarkistetun version YK:n pakolaisjärjestön käyttämästä kysymyksiä ja vastauksia -asiakirjasta. Näin pyritään varmistamaan, että syyrialaisille hakijoille tiedotetaan kattavasti vastaanotto-olosuhteista sekä kulttuurisista, yhteiskunnallisista ja oikeudellisista normeista EU:n jäsenvaltioissa. Sekä YK:n pakolaisjärjestö että jäsenvaltioiden enemmistö on jo hyväksynyt asiakirjan tarkistetun version. Seuraavilla aloilla tarvitaan välittömiä jatkotoimia: Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet uudelleensijoitettavia henkilöitä voimassa olevien EU:n tason järjestelyjen puitteissa (Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia), ja niiden, jotka eivät ole edistyneet ja ovat yhä kaukana tavoitteistaan (Tanska, Tšekki ja Portugali), olisi välittömästi tehostettava toimiaan täyttääkseen 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaiset sitoumuksensa. Bulgarian ja Tšekin, jotka jo kesällä 2016 saivat asiakirjoja YK:n pakolaisjärjestöltä EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla, olisi tehostettava toimiaan saattaakseen uudelleensijoittamisprosessin loppuun mahdollisimman pian. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti uudelleensijoitettaville syyrialaisille tarkoitettujen uudelleensijoitusmaita koskevien tietojen antamista olisi tehostettava siten, että jäsenvaltiot päivittäisivät YK:n pakolaisjärjestön käyttämän tarkistetun kysymyksiä ja vastauksia -asiakirjan, jotta hakijat voisivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen ja jotta vähennettäisiin niiden henkilöiden määrää, jotka keskeyttävät uudelleensijoittamismenettelyn sen myöhemmissä vaiheissa. 4 Seuraavaksi EU:n valtion- tai hallitusten päämiehet ovat toistuvasti todenneet, että Euroopan muuttoliiketilanne edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä, ja vaatineet lisätoimia sisäisten 11

12 siirtojen nopeuttamiseksi. Sisäisten siirtojen järjestelmä on keskeinen tapa osoittaa solidaarisuutta Kreikalle ja Italialle ja varmistaa, että vastuu jakautuu tasapuolisesti. Tavoitteeksi asetetut vähintään kuukausittaista sisäistä siirtoa Kreikasta ja vähintään sisäistä siirtoa Italiasta ovat nyt saavutettavissa, sillä edistys on ollut hyvää. Italiassa ja Kreikassa olevien, sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää koskevien tietojen perusteella kaikki siirtokelpoiset hakijat pitäisi pystyä siirtämään syyskuuhun 2017 mennessä. Tämän pitäisi olla yhteinen tavoitteemme, jonka saavuttamiseen kaikkien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava oikeudenmukaisesti ja oikeassa suhteessa. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi lisättävä toimiaan ja joustavuuttaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kuten tässä ja edellisessä kertomuksessa on esitetty, ja varmistettava siirrettävien henkilöiden määrän kasvu ennen seuraavan kertomuksen antamista kesäkuussa Komissio on valmis jatkamaan jäsenvaltioiden auttamista näiden tehostettujen toimien koordinoinnissa. Jäsenvaltioiden enemmistö on reagoinut myönteisesti komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Maltan kehotuksiin lisätä toimia. On kuitenkin niitäkin jäsenvaltioita, jotka eivät ole vastaanottaneet ensimmäistäkään siirrettävää henkilöä ja jättäneet näin ollen noudattamatta oikeudellista velvoitettaan tai jotka ovat vastaanottaneet vain muutamia henkilöitä. Syyskuun 2017 lähestyessä näillä jäsenvaltioilla on enää vähän aikaa noudattaa velvoitteitaan ja antaa oikeudenmukainen ja oikeasuhteinen panoksensa. 16 Muut jäsenvaltiot ovat osoittaneet, että suuria ihmismääriä on mahdollista siirtää lyhyessä ajassa, jos niin halutaan ja jos sen eteen työskennellään määrätietoisesti. Komissio kehottaakin niitä maita, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet yhtään sisäisesti siirrettävää henkilöä tai jotka eivät ole antaneet Italialle ja Kreikalle vastaanottolupauksia lähes vuoteen, ryhtymään toimeen välittömästi ja viimeistään kuukauden kuluessa. Jos toimia ei toteuteta, komissio ilmoittaa kesäkuun 2017 kertomuksessa, käyttääkö se perussopimusten mukaisia valtuuksiaan ja käynnistää rikkomismenettelyn. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan noudatettava myös uudelleensijoittamista koskevia sitoumuksiaan. Erityisesti niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vastaanottaneet vielä lainkaan uudelleensijoitettavia henkilöitä tai jotka eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan, olisi tehostettava toimiaan. 16 Kuten kymmenennessä ja yhdennessätoista sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa kertomuksessa selitetään, neuvoston päätösten mukaiset jäsenvaltioiden oikeudelliset velvoitteet eivät lopu syyskuun 2017 jälkeen. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisissä päätöksissä säädettyä siirtomenettelyä siirtojen piiriin kuuluvien hakijoiden osalta vielä kohtuullisen ajan kyseisen määräajan jälkeen. 12