KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 212 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Yhdestoista kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta FI FI

2 1 Johdanto Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa yhdennessätoista kertomuksessa esitetään 2. maaliskuuta 1 julkaistun edellisen kertomuksen jälkeen päivitetty tilannekatsaus sisäisten siirtojen järjestelmän ja uudelleensijoittamisjärjestelmän täytäntöönpanosta, ja kuvataan puutteet, jotka on korjattava, ja toimet, jotka on toteutettava kummankin järjestelmän puitteissa annettujen sitoumusten täyttämiseksi. Kreikkaan saapuvien maahantulijoiden määrä on nyt pienempi, mutta maalla on edelleen paineita sijoittaa yli maahantulijaa, jotka ovat yhä sen alueella. Heistä noin on saarilla ja noin manner-kreikassa. Italiaan on tullut vuoden alusta maahantulijaa, mikä merkitsee 36 prosentin kasvua verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna Italiassa eritrealaiset ovat tärkein sisäisten siirtojen piiriin kuuluva kansalaisuusryhmä, ja heidän määränsä on vähentynyt merkittävästi vuonna Eritreasta tulleet muodostivat vuonna 2016 toiseksi suurimman tulijaryhmän, ja heidän osuutensa oli 11,5 prosenttia. Maaliskuussa 2017 Eritreasta tulleet olivat vasta kymmenenneksi suurin tulijaryhmä, ja heidän osuutensa oli vain 2,4 prosenttia tulijoista. Tästä jyrkästä laskusta huolimatta muihin jäsenvaltioihin olisi vielä sijoitettava huomattava määrä eritrealaisia, joista suurin osa saapui vuonna 2016 (11 000). Sisäiset siirrot ovat sen vuoksi yksi keskeisimmistä toimenpiteistä, joilla lievennetään Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvaa painetta ja jaetaan vastuu kansainvälistä suojelua selkeästi tarvitsevista maahantulijoista. Kuten aiemmin on todettu, Italiassa ja Kreikassa oleskelevien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on pienempi kuin neuvoston päätöksissä esitettiin. Tähän mennessä Kreikassa on rekisteröity sisäistä siirtoa hakenutta tulijaa ja Italiassa Kreikassa, jossa rekisteröityjen sisäistä siirtoa hakeneiden tulijoiden määrän odotetaan pysyvän vakaana, noin henkilöä odottaa yhä siirtoa. Kaikkien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien tulijoiden siirtäminen jäljellä olevien kuukausien aikana on sen vuoksi mahdollista, ja se olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi. Kuukausittaisten tavoitteiden 2, joihin kuuluu vähintään henkilön siirtäminen Italiasta ja vähintään henkilön siirtäminen Kreikasta, tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien siirtoja tehokkaalla ja sujuvalla tavalla neuvosten päätöksissä säädettyjen määräaikojen puitteissa, ja näin saavuttaa tämän hätätoimenpiteen tavoite. Komissio on jatkuvasti kehottanut jäsenvaltioita lisäämään pyrkimyksiään sisäisiä siirtoja koskevien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja on valmis auttamaan jäsenvaltioita, jotta ne edistyisivät laillisten velvoitteidensa täyttämisessä. EU:n neuvoston maltalainen puheenjohtaja järjesti 27. maaliskuuta 2017 kokoontuneen oikeus- ja sisäasiain neuvoston yhteydessä erityisistunnon, jossa keskusteltiin siirtojen tehostamisesta. Keskusteluista on syntynyt tuloksia. Jotkin jäsenvaltiot, jotka eivät enää olleet osallistuneet kovin aktiivisesti siirtoihin, ovat taas vauhdittamassa niitä. Edistystä on saavutettu asianomaisten sidosryhmien avulla ja kuukausittaisissa siirroissa on saavutettu uusi ennätys (yli henkilöä Kreikasta ja yli 800 Italiasta). Näin ollen sisäisesti siirrettyjen henkilöiden määrä 10. huhtikuuta 2017 on yhteensä (5 001 Italiasta ja Kreikasta). Tämä merkitsee 27 prosentin parannusta verrattuna edelliseen ennätyskuukauteen. 1 2 COM(2017) 202 final. COM(2017) 791 final. 2

3 Kaikkien jäsenvaltioiden, ja erityisesti niiden, jotka eivät vielä ole toteuttaneet siirtoja, tehostetut ja koordinoidut toimet sekä kaikkien toimijoiden vankka yhteistyö ovat vielä tarpeen kaikkien siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden siirtämiseksi Italiasta ja Kreikasta syyskuuhun 2017 mennessä. Kuten aiemmissa kertomuksissa on todettu, sisäisten siirtojen toteuttamisessa tarvittavat edellytykset on nyt luotu ja niitä varten tarvittava operatiivinen infrastruktuuri on nyt täysimittaisesti käytössä. Italia, Kreikka, EU:n virastot ja kansainväliset järjestöt ovat lisänneet valmiuksiaan, jotta ne pystyisivät saavuttamaan asetetut tavoitteet. Joillakin jäsenvaltioilla on kuitenkin edelleen vaikeuksia noudattaa siirtoja koskevissa käytänteissä sovittuja määräaikoja tiettyjen vaiheiden osalta, mikä aiheuttaa siirtojen tehostamista estäviä pullonkauloja. Tähän yhdenteentoista kertomukseen sisältyy tietyille jäsenvaltioille kohdistettuja suosituksia sellaisten pullonkaulojen poistamiseksi, jotka vaikuttavat siirtojen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi toteutettaviin yhteisiin toimiin. Uudelleensijoittamisen osalta voidaan todeta, että heinäkuussa 2015 annettujen päätelmien täytäntöönpano, johon kuului henkilön uudelleensijoittaminen, on edistynyt hyvin. Tähän mennessä on uudelleensijoitettu kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä, mikä on melkein kaksi kolmasosaa sovitusta määrästä. 28. helmikuuta 2017 lähtien on uudelleensijoitettu henkilöä pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Osalla tämän EU-järjestelmän puitteissa toteutettavista uudelleensijoittamisista tuetaan myös EU:n ja Turkin julkilausumassa esitetyn uudelleensijoittamisen täytäntöönpanoa. Järjestelmän käynnistämispäivästä 4. huhtikuuta 2016 lähtien sen puitteissa on uudelleensijoitettu Turkista EU:hun syyrialaista, joista on sijoitettu edellisen kertomuksen julkaisemisen jälkeen. 2 Sisäiset siirrot Siirrot Italiasta ja Kreikasta (lokakuu maaliskuu 2017 ) Italia Kreikka Yhteensä Suuntaus Sisäisten siirtojen tahti on kiihtynyt kuluvan kuukauden aikana, ja lisätoimilla voitaisiin saavuttaa asetetut tavoitteet. Saksa on absoluuttisesti mitattuna maa, joka on tähän mennessä toteuttanut eniten sisäisiä siirtoja (3 511 henkilöä), seuraavana ovat Ranska (3 157) ja Alankomaat (1 636). Juuri nyt Malta ja Suomi ovat ainoat jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttamassa ajallaan tavoitteensa sekä Italiasta että Kreikasta tehtävien siirtojen osalta (ks. liite 3). MyösLuxemburg, Alankomaat ja Portugali edistyvät tasaisesti Kreikasta ja Italiasta tehtäviä siirtoja koskevien tavoitteidensa osalta. Norja aikoo toteuttaa sitoumustensa mukaiset siirrot. Joidenkin muiden jäsenvaltioiden osalta tilanne on kuitenkin edelleen epätyydyttävä. Unkari ja Puola eivät edelleenkään osallistu sisäisten siirtojen järjestelmään, eivätkä ne sen vuoksi ole täyttäneet velvoitteitaan 3. Tšekki ei ole sitoutunut sisäisiin siirtoihin vuoden 2016 toukokuusta lähtien eikä ole siirtänyt ketään vuoden 2016 elokuun jälkeen, mikä merkitsee 3 Unkari ja Slovakia ovat Puolan tukemana kiistäneet sisäisiä siirtoja koskevan neuvoston toisen päätöksen laillisuuden. Kumoamiskanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta. Asiat käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä 10. toukokuuta. 3

4 sitä, että maa on toteuttanut sisäisistä siirroistaan alle yksi prosenttia. Bulgaria, Kroatia ja Slovakia ottavat siirrettäviä hakijoita vastaan vain hyvin rajoitetusti (2 prosenttia niille osoitetuista määristä). Belgia, Saksa ja Espanja ovat toistaiseksi ottaneet vastaan vain vähän yli kymmenen prosenttia omasta osuudestaan, vaikka ne ovat hiljattain pyrkineet nopeuttamaan siirtoja. Komission asettamilla tavoitteilla pyritään varmistamaan, että kaikki Italiassa ja Kreikassa tällä hetkellä olevat sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt siirretään tehokkaasti ja ajallaan ja että vältetään operatiiviset ja logistiset pullonkaulat, joita aiheutuisi, jos suurin osa jäljellä olevista siirroista toteutettaisiin vasta syyskuun viimeisinä viikkoina. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia ja joustavuutta siirtoprosessin kaikissa vaiheissa aina vastaanottolupauksista siirtoihin. Siirtojen kohteina olevien jäsenvaltioiden on huolehdittava riittävistä vastaanottovalmiuksista siirtojen jälkeen. Tilannekatsaukset ja suositukset on sen vuoksi laadittu näiden vaiheiden pohjalta. Kaikkien sidosryhmien kussakin vaiheessa toteuttamilla pienillä toimilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kuukausittaisiin kokonaissiirtomääriin. Olisi huomattava, että kaksi ensimmäistä vaihetta (lupaukset ja henkilöllisyyden selvittäminen) olisi toteutettava samanaikaisesti. Lupaukset: tarvitaan määrältään suurempia lupauksia ja enemmän lupauksia kuukautta kohti Viime kertomuksen jälkeen Romania ja Espanja ovat alkaneet antaa jälleen vastaanottolupauksia. Lisäksi Ruotsi, jonka siirtoja koskeva yhden vuoden lykkäysaika päättyy kesäkuussa 2017, on alkanut antaa lupauksia täyttääkseen kaikki lailliset sitoumuksensa neuvoston päätöksissä säädetyssä määräajassa. Liettua on myös aloittanut uudelleen lupausten antamisen Italiasta tehtävien siirtojen osalta, ja Bulgaria, Kypros ja Kroatia ovat aktivoituneet Kreikan osalta. Itävalta ilmoitti äskettäin aikomuksestaan aloittaa pian erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden siirrot Italiasta. Tarvitaan kuitenkin lisää kuukausittaisia lupauksia, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet kaikkien Italiassa ja Kreikassa oleskelevien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden siirtämiseksi. Lupausten riittävä määrä on myös oleellisen tärkeää yhteensovittamisprosessin laadun varmistamiseksi (Italia ja Kreikka sovittavat yhteen yksittäisen hakijan ja tietyn jäsenvaltion). Sen vuoksi Unkarin ja Puolan olisi aloitettava lupausten antaminen ja sisäiset siirrot välittömästi. Komissio on valmis keskustelemaan kyseisten jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten se voisi auttaa niitä edistymään laillisten velvoitteidensa täyttämisessä, kun otetaan huomioon se, että kaikkien jäsenvaltioiden on tärkeää osoittaa solidaarisuutta Kreikkaa ja Italiaa kohtaan; Itävallan olisi aloitettava lupausten antaminen Italian ja Kreikan osalta mahdollisimman pian, ja Tšekin ja Portugalin olisi nyt aloitettava uudelleen lupausten antaminen Italian ja Kreikan osalta; Bulgarian, Kyproksen, Viron, Irlannin ja Slovakian olisi aloitettava lupausten antaminen Italian osalta niin pian kuin mahdollista; Kroatian ja Slovenian olisi lisättävä lupaustensa säännöllisyyttä ja annettava lupauksia kuukausittain sekä Italian että Kreikan osalta, ja Luxemburgin olisi annettava kuukausittaisia lupauksia Kreikan osalta ja Latvian Italian osalta; Belgian ja Espanjan olisi lisättävä kuukausittaisia lupauksiaan Italian ja Kreikan 4

5 osalta, ja Saksan ja Slovakian olisi lisättävä kuukausittaisia lupauksiaan Kreikan osalta; Ranskan olisi lisättävä lupauksiaan Italian osalta ja annettava kuukausittaisia lupauksia, ja samalla jatkettava nykyisiä kuukausittaisia lupauksia Kreikasta tehtävien siirtojen osalta. Suomen, Liettuan, Maltan ja Alankomaiden olisi annettava edelleen vähintään nykyinen määrä kuukausittaisia lupauksia. Jotkin jäsenvaltiot (Viro ja Irlanti) eivät ole osallistuneet Italiasta tehtäviin siirtoihin tai ovat osallistuneet niihin vain vähäisessä määrässä (Ranska). Tämä johtuu osittain Italian tiukasta politiikasta siirtojen kohteena olevien jäsenvaltioiden sen alueella suorittamia ylimääräisiä turvallisuushaastatteluja kohtaan. Kuten viime kertomuksessa todettiin, Europolin ja Italian viranomaisten välillä on tehty järjestelyjä ylimääräisten turvallisuustarkastusten, myös turvallisuushaastattelujen, helpottamiseksi. Lisäksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) asiantuntijat voivat myös suorittaa perusteellisempia haastatteluja siirron kohteena olevan jäsenvaltion pyynnöstä mahdollisten turvapaikan epäämiseen johtavien syiden toteamiseksi. On oleellisen tärkeää, että Italia sallii ylimääräiset turvallisuushaastattelut, tarvittaessa myös asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tehdyillä kahdenvälisillä järjestelyillä. Näin vauhditetaan sisäisiä siirtoja. Myös siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden olisi suhtauduttava joustavammin ylimääräisiin turvallisuushaastatteluihin ja aloitettava sisäiset siirrot viipymättä. Sisäisesti siirrettävien maahantulijoiden henkilöllisyyden selvittäminen ja rekisteröinti: Italiaa kehotetaan tekemään enemmän Kreikka on saattanut päätökseen rekisteröinnin (kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämiseksi) kaikkien niiden hakijoiden osalta, jotka kuuluivat ennakkorekisteröinnin piiriin, mukaan lukien sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt. Yhteensä henkilöä on jättänyt hakemuksensa sisäisten siirtojen järjestelmään henkilöä on jo siirretty, mutta on vielä siirtämättä 4. Vaikka siirtoa hakevia henkilöitä voidaan rekisteröidä järjestelmään vielä ennen 26. syyskuuta 2017 ja vaikka jotkut hakijat voidaan sulkea pois siirtojärjestelmän piiristä, järjestelmään rekisteröityjen henkilöiden kokonaismäärän odotetaan pysyvän vakaana. Italia on tähän mennessä rekisteröinyt sisäisten siirtojen järjestelmään noin henkilöä. Italian viranomaisten mukaan aiotaan rekisteröidä vielä henkilöä. Vuonna 2016 Italiaan saapui kuitenkin noin eritrealaista. Italian olisi nopeutettava rekisteröintiprosessia sekä huolehdittava jatkuvasti siitä, että kaikkien siirtojärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöllisyys selvitetään ja että heidät rekisteröidään siirtojärjestelmään mahdollisimman pian. Italian olisi sen vuoksi lisättävä hakemuksia ja vastaanottopyyntöjä käsittelevän henkilöstön määrää Dublin-yksikössä tarvittaessa EASOn tuella. Sen olisi myös käytettävä täysimääräisesti hyväkseen aluehallintoaan ja jo toiminnassa olevia EASOn liikkuvia ryhmiä, jotta se voisi tavoittaa lukuisat, alkuperäisten siirtokeskusten ulkopuolella olevat siirtojen piiriin kuuluvat henkilöt ja antaa heille tietoa järjestelmästä ja rekisteröidä 4 Sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien joukossa oli henkilöä, joita siirron kohteena olevat jäsenvaltiot eivät hyväksyneet sisäisten siirtojen järjestelmään tai jotka siirrettiin Dublin-menettelyn tai kansallisen kreikkalaisen menettelyn piiriin (esimerkiksi sen vuoksi, että Kreikka hylkäsi siirtojärjestelmään pääsyn hallinnollisista syistä tai Kreikan poliisiviranomaisten turvatarkastuksissa paljastui järjestelmään pääsyn estäviä seikkoja) tai jotka joissain harvoissa tapauksissa olivat menehtyneet. 5

6 heidät järjestelmään. Tämän varmistamiseksi siirtojärjestelmästä olisi tiedotettava poliisin (Questure) keskuudessa ja vastaanottokeskuksissa. On myös olennaisen tärkeää, että kaikki siirtojärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt, jotka saapuvat Italiaan järjestelykeskusten tai muiden maahantulosatamien kautta, ohjataan järjestelmällisesti erityisiin siirtokeskuksiin syyskuussa 2015 hyväksytyn ja maaliskuussa 2016 tarkistetun Italian etenemissuunnitelman mukaisesti. Uusien maahantulijoiden kohdalla olisi mahdollisuuksien mukaan vältettävä nykyistä käytäntöä, jossa siirtojärjestelmän piiriin kuuluvat henkilöt siirretään eri puolille Italiaa, sillä se luo muun muassa merkittäviä logistisia esteitä ja vaikeuttaa nopeiden siirtojen toteuttamista. Yhteensovittamisprosessi: jäsenvaltioiden olisi vältettävä liian rajoittavia ehtoja Kreikan turvapaikkavirasto ja Italian Dublin-yksikkö ovat toteuttaneet hakijoiden ja hakijoita vastaanottavien jäsenvaltioiden yhteen sovittamista siirtoja koskevissa käytänteissä sovituissa määräajoissa. Yhteensovittamisessa on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan siirtojen kohteena olevien jäsenvaltioiden esittämät ehdot, joiden tarkoituksena on helpottaa siirrettyjen henkilöiden kotoutumista siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Joidenkin siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden kohdalla yhteen sovittamisesta on kuitenkin tullut hankala ja aikaa vievä prosessi erittäin rajoittavien ehtojen vuoksi (esim. ainoastaan yksinhuoltajaäidit hyväksytään), jotka ovat joskus syrjiviä (esim. ei yksinäisiä miehiä, ei eritrealaisia), tai lisävaatimusten vuoksi, kuten henkilöluettelot, jotka Italiassa tai Kreikassa toimiva, siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta peräisin oleva kansalaisjärjestö on laatinut. Sen sijaan, että ehdoilla edistettäisiin kotoutumista tukevaa parempaa yhteensovittamisprosessia, vastaanottavat jäsenvaltiot käyttävät suhteettoman rajoittavia ehtoja hakijoiden poissulkemiseksi tai ainoastaan hyvin pienen hakijaryhmän valitsemiseksi. Tämä käytäntö olisi lopetettava, sillä se ei ole sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukainen ja se hidastaa prosessia. Kreikan ja Italian viranomaisten on toteutettava yhteensovittamisprosessi siten, että siinä otetaan huomioon yksittäisen hakijan ja mahdollisen siirrettäviä henkilöitä vastaanottavan jäsenvaltion väliset perheeseen ja kieleen liittyvät sekä sosiaaliset, kulttuuriset tai muut yhteydet. Viime kädessä Kreikan ja Italian viranomaiset tekevät lopullisen päätöksen. Valinta ei ole hakijan eikä siirron kohteena olevan jäsenvaltion. EASOn yhteensovittamistyökalu otetaan käyttöön toukokuussa ja sillä vähennetään suuressa määrin kyseisiä ongelmia. Kreikan olisi sen vuoksi myönnettävä kiireellisesti turvallisuusselvitys toiselle EASOn asiantuntijalle. EASOn työkalulla prosessoidaan samanaikaisesti suuri määrä hakijoita siten, että sen avulla sovitetaan automaattisesti yhteen hakijan rekisteröintitiedot (kuten hakijan profiili) ja vastaanottavien jäsenvaltioiden lupaukset ja ehdot. Jotta työkalu olisi tehokas, se edellyttää kuitenkin jäsenvaltioilta tarpeeksi joustavia ehtoja 5. 5 Työkalu ottaa samanaikaisesti huomioon erilaiset yhteensovittamiskriteerit (hakijan pätevyydet ja ominaisuudet, haavoittuvassa asemassa olevalle hakijalle annettava etusija, jäsenvaltion valmiudet vastaanottaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ehdot, määräajat). Näin yhteensovittamisprosessista tulee tehokkaampi, koska sen avulla voidaan käsitellä suuria hakijamääriä ja tiettyyn jäsenvaltioon mahdollisesti siirrettävät hakijat voidaan tunnistaa nopeasti. Työkalulla turvataan myös menettelyn avoimuus, koska sillä seurataan siirrettyjen henkilöiden profiileja, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tasapuolista jakautumista ja sitä, missä määrin yhteensovittamiskriteerejä (kotoutumista mahdollisesti edistävät ominaisuudet ja pätevyydet) käytettiin. EASO on kehittänyt erityisohjeet ja erityislomakkeen ehtoja varten. 6

7 Kaikkien jäsenvaltioiden olisi seurattava niiden maiden (kuten Kroatia, Malta, Slovenia ja Romania), esimerkkiä, jotka esittävät käytännöllisiä ehtoja (esimerkiksi ammatti, kotoutumista helpottavat pätevyydet), ja samanaikaisesti niiden olisi oltava valmiita vastaanottamaan kaikenlaisia maahantulijoita (suurperheet, ilman huoltajaa olevat alaikäiset, yksinäiset miehet). Jäsenvaltioiden, joilla on erittäin tiukat/kapea-alaiset ehdot tai jotka esittävät lisävaatimuksia, olisi harkittava uudelleen kyseistä käytäntöä, sillä se hidastaa edistymistä. Erityisesti: Slovakian olisi lievennettävä ehtojaan ja lopetettava siirtojen piiriin kuuluvien hakijoiden hylkääminen, koska hakija ei täyttänyt esitettyjä ehtoja. Liettuan olisi myös lievennettävä ehtojaan ja Ranskan olisi tehtävä samoin Italiasta siirrettävien henkilöiden osalta; Bulgarian olisi lopetettava eritrealaisten hakijoiden hylkääminen; Espanjan olisi pidättäydyttävä siirrettävien henkilöiden nimeämisestä niin paljon kuin mahdollista; Saksan olisi oltava joustavampi laajempia perhesiteitä koskevien todisteiden osalta. Sisäisen siirron prosessi ei edellytä samaa varmuustasoa kuin Dublin-menettelyn mukainen perheen yhdistäminen. Lisäksi perhesiteen käsitettä on tulkittava laajasti, kun otetaan huomioon, että ydinperheen yhdistäminen kuuluu Dublin-menettelyn piiriin. Siirtohakemuksia ei saisi hylätä sillä perusteella, että todisteita laajemmista perhesiteistä ei ole saatavissa tai että hakijoilla on perhettä Italiassa tai Kreikassa (erityisesti kun Italia ja Kreikka lähettävät myös siirtopyyntöjä kyseisten laajempaan perheeseen kuuluvien jäsenten osalta); Kaikkien jäsenvaltioiden olisi vältettävä haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden poisjättämistä hyväksyttävien hakijoiden joukosta, sillä heidät on siirrettävä ensisijaisesti. Jäsenvaltioita kannustetaan ilmoittamaan ne talouden alat, joilla on pulaa työvoimasta, tätä tarkoitusta varten laaditussa vastaanottolupauslomakkeessa. Siirron kohteena olevan jäsenvaltion toimet: edistys on ollut hyvää, mutta vielä on tehtävää Jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen vähentäneet vastausaikaansa siirtopyyntöihin. Lisäksi suurissa kuukausittaisissa lupauksissa on tavallisesti noudatettu komission suositusta lähettää hyväksynnät pienissä erissä (noin 50), jotta varmistetaan vastausten jatkuva virta ja helpotetaan ilmoitusvaiheen ja lähtöä edeltävän vaiheen logistiikkaa. Edistyksestä huolimatta ainoastaan muutamat jäsenvaltiot (kuten Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Norja ja Slovenia) noudattavat siirtoja koskevissa käytänteissä sovittuja määräaikoja. Keskimääräinen vastausaika on Italian osalta 35 päivää ja Kreikan osalta 26 päivää siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyn 10 työpäivän sijaan. Siirtopyyntöjen hylkäämisen vähentämisessä on edistytty hyvin. Jäsenvaltiot hylkäävät hakemuksia yleisesti ottaen ainoastaan neuvoston päätöksissä säädettyjen kriteereiden perusteella, ja ne hyödyntävät nykyään Europolin ja Kreikan viranomaisten käyttöönottamia kanavia, joiden kautta ne ilmoittavat suojatusti hylkäämisen perusteet. Jotkin jäsenvaltiot tulkitsevat kuitenkin edelleen laajasti ilmaisua vaara yleiselle järjestykselle, minkä vuoksi niiden hylkäysaste on keskimääräistä suurempi. Suositukset: Jäsenvaltioiden olisi lisättävä valmiuksiaan, jotta ne voivat käsitellä hakemuksia ja lähettää vastaukset siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyssä 10 työpäivän määräajassa; 7

8 Ranskan olisi tarkasteltava mahdollisuutta lähettää hyväksynnät pienemmissä erissä; Viron olisi tarkasteltava mahdollisuutta tulkita suppeammin ilmaisua vaara yleiselle järjestykselle ; Kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan seuraamaan Suomen esimerkkiä ja osoittamaan joustavuutta yleiseen järjestykseen liittyvien näkökohtien osalta erityisesti kun kyseessä ovat naimisissa olevat alaikäiset (ks. ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskeva jakso). Ilmoitukset, lähtöä edeltävä vaihe ja siirto: ylimääräiset turvallisuustarkastukset ja vastaanottovalmiuksien puute siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa ovat yksi tärkeimmistä jäljellä olevista syistä viiveisiin Kreikassa siirtoa odottaa henkilöä ja Italiassa 588 henkilöä, minkä vuoksi tämä vaihe muodostaa siirtomenettelyn suurimman pullonkaulan. Siirtoja koskevissa käytänteissä määrättiin, että siirto pitäisi toteuttaa kahden viikon kuluessa Kreikan tai Italian viranomaisten tekemästä ilmoituksesta (tai noin kolmen viikon kuluessa siirron kohteena olevan jäsenvaltion hyväksynnästä). Hyväksynnän ja siirron välinen keskimääräinen aika on nykyään kuitenkin Italian osalta 37 päivää ja Kreikan osalta 52 päivää. Siirtojen viivästymisillä on erittäin kielteinen vaikutus järjestelmään. Se vähentää huomattavasti järjestelmän uskottavuutta ja tehokkuutta sekä lisää hakijoiden pakenemisriskiä ja hakijoiden välisiä jännitteitä. Viiveiden syyt ovat moninaiset. Kreikassa pääsyy viivästymisiin ovat joidenkin siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden tekemät ylimääräiset turvallisuustarkastukset, mukaan lukien haastattelut. Ylimääräiset tarkastukset johtavat myös sellaisten hakijoiden hylkäämiseen, joille on jo ilmoitettu siirtopäätöksestä. Jotkut hakijat hylätään juuri ennen siirtoa, millä on hyvin kielteisiä vaikutuksia järjestelmään. Kyseisissä tapauksissa on sen vuoksi hyvin tärkeää, että siirron kohteena oleva jäsenvaltio antaa Kreikalle ja Italialle hyvin perustellut syyt hylkäämiseen. Toiseksi tärkein syy viiveisiin sekä Italiassa että Kreikassa ovat toimintahäiriöt, jotka johtuvat siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden siirrolle asettamista erityisvaatimuksista. Jäsenvaltiot suosivat yleensä kuukauden lopussa toteutettavia lentoja. Saksan ja Ranskan kaltaiset jäsenvaltiot, joihin siirretään kuukausittain suuria henkilömääriä, siirtävät mielellään suuren määrän kerrallaan tilauslennolla, kun taas jäsenvaltiot, joihin siirretään pienempiä tai keskisuuria henkilömääriä, siirtävät mieluummin pieniä määriä kerrallaan kuukauden aikana kaupallisilla lennoilla (mikä hankaloittaa siirtoja lomasesongin aikana). Lisäksi jotkin jäsenvaltiot pyytävät lentoja tiettynä viikonpäivänä ja tiettyyn kellonaikaan. Näillä eroilla ja vaatimuksilla on kielteinen vaikutus siirtomenettelyn viimeisissä vaiheissa, joita ovat Kreikan tai Italian viranomaisten ilmoitukset, terveystarkastusten järjestäminen ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) antama kulttuuriin liittyvä opastus ja lähtöä edeltävät ohjeet. Sen vuoksi on toivottavaa, että siirron kohteena olevat jäsenvaltiot ovat joustavampia ja koordinoivat toimintaa keskenään nykyistä paremmin kaikissa vaiheissa hyväksynnän lähettämisestä aina lentojen järjestämiseen. Komissio on valmis auttamaan kyseisten logististen koordinointihaasteiden ratkaisemisessa. Kolmas syy ovat siirron kohteena olevan jäsenvaltion vastaanottovalmiuksien puutteet. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön oli lykättävä joitakin siirtoja, koska joillakin jäsenvaltioilla (Portugali) ei ollut valmiuksia majoittaa hyväksyttyjä hakijoita nopeasti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on valmius majoittaa siirrettyjä hakijoita. Italiassa suuri hankaloittava tekijä on myös se, että siirtojen piiriin kuuluvat hakijat 8

9 ovat hajallaan eri puolilla Italian aluetta, kuten aiemmin todettiin. Tällainen järjestelmä tuo mukanaan monia haasteita, kun hakijoille ilmoitetaan päätöksistä, täytetään hallinnollisia muodollisuuksia ja tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia sekä järjestetään kulttuuriin perehdyttämiskoulutusta. Lisäksi siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden kulttuuriin perehdyttämiskoulutusta varten antamien tietojen laatu, määrä ja merkittävyys sekä kyseisten maiden yhteyshenkilöiden aktiivinen osallistuminen eri vaiheissa on edelleen olennaisen tärkeää, jotta lisätään hakijoiden halua hyväksyä päätös siirrosta tiettyyn jäsenvaltioon. Kaikilla jäsenvaltioilla ei ehkä ole resursseja antaa yksilöllistä kulttuuriin perehdyttämiskoulutusta tai tuoda omaa henkilöstöään hoitamaan näitä tehtäviä (kuten Viro, Ranska, Irlanti tai Alankomaat). Yhteyshenkilöillä voi olla ja heillä onkin erittäin tärkeä rooli luotaessa henkilökohtaisia yhteyksiä hakijoiden ja siirron kohteena olevan jäsenvaltion välillä. Yhteyshenkilöt osallistuvat Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön järjestämään kulttuuriin perehdyttämiskoulutukseen tai ilmoitusvaiheen toimiin (Suomen, Latvian, Liettuan, Portugalin tai Romanian hyvät käytännöt) Hakijoiden saattaminen lentokentälle on myös tärkeää, jotta hakijat voivat pitää yhteyttä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Hyvä tiedotusmateriaali, kuten videot, lisäävät myös halukkuutta hyväksyä siirto (hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi romanialaisista videoista, jotka on kohdistettu Kreikasta siirrettäville syyrialaisille). Lisäksi hakijoille maahantulon jälkeen annettavien tietojen olisi vastattava ennen lähtöä annettuja tietoja. EASO työskentelee tiettyjen siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden (Portugali ja Liettua) kanssa uusien tiedotusmateriaalien laatimiseksi. Niihin kuuluvat tiedotusvideot vastaanottoolosuhteista ja onnistuneesti siirrettyjen hakijoiden kertomukset. Lisäksi EASO tarkastelee myös uudelleen siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden esitteitä ja hakijoille tarkoitettuja siirtoa käsitteleviä tiedotteita. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on järjestänyt erityiskoulutusta Kreikassa toimiville yhteyshenkilöille kulttuuriin liittyvän opastuksen parantamiseksi. EASOlla on Kreikassa myös olennaisen tärkeä rooli, kun se antaa neuvontapuhelimensa ja liikkuvien tiimiensä välityksellä tarkkoja ja luotettavia tietoja siirtomenettelystä Ateenan alueella ja Pohjois-Kreikassa oleville noin :lle siirtoa odottavalle hakijalle. EASOn neuvontapuhelin on edelleen toiminnassa, ja se saa yli 100 puhelua viikossa. Yhteyksillä EASOn asiantuntijoihin ja tulkkeihin torjutaan monenlaiset huhut ja väärät tiedot, joita kiertää laajasti hakijoiden joukossa. EASOn turvapaikka-asioiden tukiryhmien jatkuva läsnäolo lisää osaltaan luottamusta siirtojärjestelmään, koska ryhmät antavat hakijoille ajantasaista tietoa. Tällä puolestaan estetään hakijoita uskomasta salakuljettajien harhaanjohtavia ehdotuksia ja pakenemasta prosessin piiristä. Suositukset: Maita, jotka tekevät ylimääräisiä turvallisuustarkastuksia (erityisesti Viro, Ranska, Irlanti ja Sveitsi), kehotetaan lisäämään käsittelyvalmiuksiaan, jotta varmistetaan siirtoja koskevissa käytänteissä määrätyn määräajan noudattaminen ja vältetään tarpeettomat viivästykset. Viime hetken hylkäyksiä olisi vältettävä mahdollisimman paljon; Kaikkien jäsenvaltioiden olisi osoitettava tarvittavaa joustavuutta lentojen päivämäärien ja järjestelyjen osalta tulevina kuukausina. Jäsenvaltioiden, joihin siirretään kuukausittain suuria henkilömääriä (Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Alankomaat ja Ruotsi), olisi koordinoitava siirtoja keskenään (esimerkiksi valitsemalla eri lähtö- ja saapumisajat) logististen pullonkaulojen välttämiseksi ja 9

10 mahdollisuuksien mukaan harkittava tilauslentoja; Portugalin olisi lisättävä vastaanottovalmiuksiaan kaikkien jo hyväksyttyjen hakijoiden siirtämiseksi. Jotkut hakijoista ovat odottaneet siirtoa marraskuusta Portugalin olisi saatava valmiiksi yhdessä EASOn kanssa uusi video sisäisistä siirroista; Italian olisi keskitettävä hakijat muutamaan erityiseen siirtokeskukseen. Tällä tavoin olisi mahdollista tehostaa lähtöä edeltävää vaihetta, myös välttämättömiä terveystarkastuksia ja kulttuuriin perehdyttämiskoulutusta, ja vähentää pakenemisen riskiä, koska hakemukset käsitellään nopeammin; EASOn olisi laadittava mahdollisimman pian uusi siirtoja koskeva esite sekä tehtävä videoita ja laadittava muuta tiedostusmateriaalia yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa; Jäsenvaltioiden, jotka eivät voi järjestää omaa kulttuuriin perehdyttämiskoulutustaan, olisi seurattava Romanian, Latvian ja Portugalin esimerkkiä ja varmistettava, että yhteyshenkilöt osallistuvat päätöksestä ilmoittamiseen ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön järjestämään kulttuuriin perehdyttämiskoulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi myös järjestettävä kulttuuriin perehdyttämiskoulutusta henkilöiden saavuttua maahan. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtoon liittyvät erityishaasteet Sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukaisesti ilman huoltajaa olevat alaikäiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt olisi pidettävä etusijalla. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirto aiheuttaa käytännössä ongelmia useasta syystä. Kreikassa toteutetun ennakkorekisteröinnin yhteydessä rekisteröitiin ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, joista 568 kuuluu kansalaisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin (36 prosenttia syyrialaisia ja 12 prosenttia irakilaisia). Tilanne 2. huhtikuuta 2017 oli se, että kaikki 568 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä (Kreikan lain mukaan) oli rekisteröity siirrettäviksi ja heistä 341 on siirretty. Ilman huoltajaa olevia alaikäisiä on tähän mennessä siirretty pääasiassa Suomeen (130 siirrettyä henkilöä). Jäsenvaltiot, joihin siirretään suuria henkilömääriä, eivät hyväksy ilman huoltajaa olevia alaikäisiä (esim. Ranska), hyväksyvät heitä vain vähän (esim. Belgia tai Espanja) tai esittävät vaatimuksia perhesiteistä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Tämä jättää jotkut ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja heidän sukulaisensa oikeudellisesti epäselvään tilanteeseen, jossa heidän maahanpääsynsä on evätty sekä Dublin-asetuksen että siirtomenettelyn perusteella (esim. Saksassa). Lisäksi suurin osa niistä jäsenvaltioista, jotka hyväksyvät ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, ei hyväksy naimisissa olevia alaikäisiä (erityisesti alle 17-vuotiaita), sillä monissa jäsenvaltioissa on laillisia esteitä tällaisten lasten siirrolle (esimerkiksi alaikäisen kanssa naimisissa oleva aikuinen voidaan tuomita). Ainoastaan Suomi on osoittanut joustavuutta hyväksyä kaikki hakijat. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi kiireellisesti suostuttava ottamaan vastaan ilman huoltajaa olevaa rekisteröityä alaikäistä ja oltava mahdollisimman joustavia Suomen esimerkin mukaisesti. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden pitäisi tarkastella, miten ne voisivat helpottaa naimisissa olevien alaikäisten siirtoja siten, että prosessissa otetaan aina huomioon lapsen etu. Tässä yhteydessä olisi korostettava, että YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), Kreikan turvapaikkavirasto ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ovat 6 Yhteensä 522 lähetetystä siirtopyynnöstä on hyväksytty 405 (ja 341 henkilöä on jo siirretty). 10

11 toteuttaneet lapsen etua koskevat arvioinnit eri vaiheissa ennen siirtopyyntöjen lähettämistä. Sen vuoksi tarvetta erottaa alaikäinen aikuisesta, jonka kanssa hän on naimisissa, on jo arvioitu. Vuonna 2016 Italiaan saapui ennätysmäärä eli ilman huoltajaa olevaa alaikäistä (91,6 prosenttia alaikäisestä). Heidän joukossaan oli eritrealaista, 218 syyrialaista, 394 irakilaista ja 13 jemeniläistä (sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien maiden kansalaisia). Italiaan oli 7. maaliskuuta 2017 mennessä saapunut lisäksi ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, joista noin 250 kuului kansalaisuutensa vuoksi sisäisten siirtojen piiriin. Ainoastaan yksi ilman huoltajaa oleva lapsi on tähän mennessä siirretty Italiasta (Alankomaihin marraskuussa 2016). Viime kuukausina Italia on pyrkinyt helpottamaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtoja, ja Italian Dublin-yksikkö ilmoitti yhteyshenkilöiden kokouksessa Roomassa 28. maaliskuuta, että nimettyjen edustajien toteuttamien lapsen etua koskevien arviointien jälkeen valmisteilla on useita ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevia siirtopyyntöjä ja ensimmäinen pyyntö on jo toimitettu siirron kohteena olevalle jäsenvaltiolle. Italian olisi kiireellisesti selvennettävä menettelyitä (myös helpottamalla lapsen etua valvovien edustajien nimeämistä), jotta kaikki sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat ilman huoltajaa olevat alaikäiset voitaisiin siirtää, käytettävä hyödyksi EASOn ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ohjeita ja tukea ja perustettava yksi tai useampi ilman huoltajaa oleville alaikäisille tarkoitettu siirtokeskus menettelyjen nopeuttamiseksi. Komissio hyväksyi 12. huhtikuuta 2017 tiedonannon 7 lasten suojelemisesta muuttoliikkeen yhteydessä, jossa esitetään toimia lasten suojelun parantamiseksi muuttoliikkeen yhteydessä. Kuten kyseisessä tiedonannossa todettiin, kaikkien jäsenvaltioiden on asetettava ilman huoltajaa olevien lasten siirrot etusijalle sisäisiä siirtoja koskevien neuvoston päätösten mukaisesti. 3 Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoittamisen osalta on edelleen saavutettu huomattavaa edistystä, sillä 20. heinäkuuta 2015 annetuissa päätelmissä sovituista uudelleensijoituksesta on jo toteutettu yli kaksi kolmasosaa. Helmikuun 28. päivästä 2016 lähtien on uudelleensijoitettu henkilöä pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Huhtikuun 10. päivästä 2017 lähtien on uudelleensijoitettu henkilöä 21 valtioon (Belgia, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Ranska, Islanti, Irlanti, Italia, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Alankomaat, Norja, Itävalta, Portugali, Espanja, Suomi, Ruotsi, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta). Viro, Suomi, Irlanti, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä assosioituneet maat (Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi) ovat jo täyttäneet lupauksensa. Suurin osa järjestelmään osallistuvista valtioista ilmoitti ottavansa vastaan pääasiassa, mutta ei pelkästään, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa olevia syyrialaisia. Tähän kuuluvat jäsenvaltioiden toimet Turkissa olevien syyrialaisten uudelleensijoittamiseksi 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen syyrialaista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla. Viime 7 COM(2017) 211 final. 11

12 viikkoina uudelleensijoittaminen on vauhdittunut, ja järjestelyn puitteissa on uudelleensijoitettu henkilöä edellisen tarkastelukauden jälkeen. Jäljellä olevien vastaanottolupausten määrä on myös kasvanut huomattavasti, ja se on nyt Kasvu on seurausta erityisesti Saksan päätöksestä lisätä merkittävästi lupauksiaan. Tähän mennessä henkilöitä on uudelleensijoitettu EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla Belgiaan, Viroon, Ranskaan, Saksaan, Italiaan, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Alankomaihin, Portugaliin, Espanjaan, Suomeen ja Ruotsiin. Lisäksi Norjaan on 4. huhtikuuta jälkeen uudelleensijoitettu 203 syyrialaista Turkista. EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla henkilöitä uudelleensijoittavat jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin uusien uudelleensijoittamisoperaatioiden valmistelussa, johon ovat kuuluneet muun muassa käynnit Turkissa haastattelemassa uudelleensijoitettaviksi haluavia henkilöitä. Itävalta ja Romania valmistelevat parhaillaan ensimmäisten henkilöiden uudelleensijoittamista järjestelmän mukaisesti. On kuitenkin myös jäsenvaltioita, jotka ovat saaneet YK:n pakolaisjärjestöltä asiakirjat jo kesällä 2016 mutta jotka eivät ole sen jälkeen toteuttaneet mitään toimia (Bulgaria, Kroatia ja Tšekki). Lisäksi on vielä jäsenvaltioita, jotka eivät ole uudelleensijoittaneet henkilöitä eivätkä toteuttaneet mitään toimia henkilöiden uudelleensijoittamiseksi Turkista (Kypros, Tanska, Kreikka, Unkari, Irlanti, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta). Kyseisten jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään uudelleensijoittamisprosessin loppuun saattamiseksi mahdollisimman pian ja siten edistettävä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Samaan aikaan 10. huhtikuuta 2017 tilanne oli se, että 671 syyrialaista, joille tarjottiin mahdollisuutta uudelleensijoittamiseen, on muuttanut mielensä ja päättänyt jäädä Turkkiin. Tämä määrä on noin 11 prosenttia henkilöistä, jotka on uudelleensijoitettu ja valittu uudelleensijoittavaksi. Päätös jäädä Turkkiin ilmoitettiin sen jälkeen, kun YK:n pakolaisjärjestö oli ilmoittanut asianomaisille henkilöille uudelleensijoitusmaan, ja jäsenvaltion suorittaman varmentamisprosessin eri vaiheissa (esim. varmentamishaastattelu, kulttuuriin perehdyttäminen, lähtöä edeltävä vaihe). Perusteluina annettiin henkilökohtaisia sekä kulttuuriin ja uskontoon liittyviä syitä ja toive paluusta Syyriaan tai jäämisestä Turkkiin. Lisäksi yhtenä syynä näyttivät olevan riittämättömät tiedot uudelleensijoitusjäsenvaltiosta. Jotta todetut puutteet saataisiin korjattua, EU:n koordinointiryhmä Ankarassa toteuttaa parhaillaan toimia sen varmistamiseksi, että uudelleensijoitettaville syyrialaisille annetaan lisätietoja EU:n jäsenvaltioiden vastaanotto-olosuhteista ja yhteiskunnallisista ja oikeudellisista normeista. Suositukset: Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä vastaanottaneet uudelleensijoitettavia henkilöitä voimassa olevien EU:n tason järjestelyjen puitteissa (Bulgaria, Kypros, Kreikka, Kroatia, Malta, Puola, Romania ja Slovakia), ja niiden, jotka eivät ole edistyneet ja ovat yhä kaukana tavoitteistaan (Tšekki, Tanska ja Portugali), olisi välittömästi tehostettava toimiaan täyttääkseen 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaiset sitoumuksensa; Bulgarian, Kroatian ja Tšekin, jotka jo kesällä 2016 saivat asiakirjoja YK:n pakolaisjärjestöltä EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla, olisi tehostettava toimiaan saattaakseen loppuun uudelleensijoittamisprosessin mahdollisimman pian; Syyrialaisille tarkoitettujen uudelleensijoitusmaita koskevien tietojen antamista EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla olisi tehostettava, jotta hakijat voivat tehdä tietoon 12

13 perustuvan päätöksen ja jotta vähennetään uudelleensijoittamismenettelyn myöhemmissä vaiheissa keskeyttäneiden määrää. 4 Tulevat toimet Euroopan valtion- tai hallitusten päämiehet ovat toistuvasti todenneet, että Euroopan muuttoliiketilanne edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä, ja vaatineet lisätoimia sisäisten siirtojen nopeuttamiseksi, koska sisäisten siirtojen järjestelmä on keskeinen tapa osoittaa solidaarisuutta Kreikalle ja Italialle ja varmistaa, että vastuu jakautuu tasapuolisesti. Tavoitteeksi asetetut vähintään kuukausittaista sisäistä siirtoa Kreikasta ja vähintään sisäistä siirtoa Italiasta ovat nyt saavutettavissa, sillä edistys on ollut hyvää. Tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia ja osoitettava joustavuutta, kuten tässä kertomuksessa todetaan. Tämän perusteella voidaan todeta, että kun otetaan huomioon Kreikassa ja Italiassa tällä hetkellä olevat määrät, kaikki sellaiset hakijat, joiden arvioidaan kuuluvan sisäisten siirtojen piiriin, voidaan siirtää syyskuuhun 2017 mennessä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita sen vuoksi noudattamaan tässä tiedonannossa annettuja suosituksia ja täyttämään asetetut tavoitteet, jotta voidaan varmistaa siirtojen määrän koordinoitu kasvu ennen seuraavan kertomuksen antamista toukokuussa Komissio on valmis auttamaan näiden tehostettujen toimien koordinoinnissa. Jos jäsenvaltiot eivät pian lisää sisäisten siirtojen määriä ja jos Kreikkaan ja Italiaan kohdistuvia paineita ei saada vähennettyä, komissio ei epäröi käyttää sille perussopimuksissa osoitettuja valtuuksia. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden oikeudelliset velvoitteet, jotka perustuvat neuvoston päätöksiin, eivät lakkaa syyskuun 2017 jälkeen. Sen vuoksi jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisissä päätöksissä säädettyä siirtomenettelyä siirtojen piiriin kuuluvien hakijoiden osalta vielä kohtuullisen ajan kyseisen määräajan jälkeen. Jäsenvaltioiden olisi samaan aikaan noudatettava myös uudelleensijoittamista koskevia sitoumuksiaan. Erityisesti niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä lainkaan vastaanottaneet uudelleensijoitettavia henkilöitä tai jotka eivät ole saavuttaneet 20. heinäkuuta 2015 annetuissa päätelmissä vahvistettuja tavoitteitaan, olisi tehostettava toimiaan. 13