PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN KÄYTTÖSUUNNI- TELMA VUODELLE 2016

Transkriptio

1 1 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN KÄYTTÖSUUNNI- TELMA VUODELLE 2016 Asiakirjan lukuohje: Talousarvioasiakirjan tavoitteet ja mittarit (tulosalue) sinisessä laatikossa Käyttösuunnitelman tavoitteet ja mittarit (tulosyksikkö) punaisessa laatikossa (TÄMÄ OSUUS POISTETAAN VALTUUSTOTASON KÄYTTÖSUUNNITELMASTA) 1853 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen.

2 2 Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma ja Asunto-ohjelma. Vuoden 2015 aikana toteutettiin ns. Tarve-projekti, jossa arvioitiin kunnan kehitysvammaisten tulevaisuuden asumisratkaisuja. Talousarviovuoden 2016 aikana on tarkoituksenmukaista käynnistää kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä asumisvalmentaminen ja ryhmäasumisen korvaavat asumisen järjestelyt kunnan eri toimijoiden yhteistyössä. Tässä onnistuminen ja tulevaisuuden kustannuksilta välttyminen edellyttää suunnittelija/valmentaja-tyyppistä resursointia kuntaan. Tähän resurssiin ei perusturvapalveluiden talousarviossa ole varauduttu. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma on kunnassa parhaillaan valmistelussa. Siellä asetetaan tavoitteita myös perusturvapalveluille. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kuntatalouden tiukkeneminen Kunta- ja palvelurakennemuutokset Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät)

3 Perusturvan johto ja hallinto -tulosalue Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat toimialan perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden isoin muutos on valtakunnallinen ja seudullinen (Keski-Uusimaa) sote-uudistus. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto kunnan päättäjille, kuntaorganisaation sisällä sekä verkostoyhteistyössä. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat resurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu. Tämä riski on kunnan sisällä edelleen tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä. Osaaminen on perustehtävässä onnistumisessa keskiössä. Toimiala on ollut mukana laatimassa kunnan työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmaa Toimenpideohjelmaan sisältyy mm. ns. Motto-hanke, jossa kehitetään työllistymistä tukevia palvelu- ja toimintamalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeeseen haetaan ulkopuolista rahoitusta. Kunnan työllisyyspalveluiden työnjako tulee selkeyttää ja kuntatasolla resursointi varmistaa. Perusturvapalveluiden vastuulla on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Työttömyysongelmatiikkaan liittyen työhön kuntouttaminen kuvaa toimialan perustehtävää. Haasteellista on löytää jatkopolut työhön kuntoutuneille.

4 4 Koko toimialaa ja sen toimintaympäristöä koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen Paljon palveluita tarvitsevien palveluprosessien haltuunotto ja kysynnän vähentäminen Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus Työttömyydestä aiheutuvat hyvinvointivajeet ja kustannukset ekannan kakkosvaiheen jatkuminen ja ekansan käynnistyminen Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Työllisyyteen liittyvien vastuiden täsmentäminen kuntatasolla ekannan kakkosvaiheen jatko ekansan käynnistyminen Seudulliseen sote-valmisteluun osallistuminen Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Yhteistyömallin luominen palveluja paljon tarvitseville samalla suurkuluttajaksi ajautumisen ehkäiseminen Yhteistyömallin kuvaus valitun/valittujen asiakassegmenttien osalta Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja sisällyttäminen palveluprosessiin varhain ja ennalta vaikuttaen Toteutuneen kuvaus Käyttösuunnitelman tavoite ja seurantamittarit v Valtakunnalliseen ja seudulliseen sote-valmisteluun vaikuttaminen ja osallistuminen Toteutuneen kuvaus ekannan käyttöönoton laajentaminen ja ekansan käyttöönotto Käyttöönoton tilanne Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -tulosalue Tulosalueen palveluajatus

5 5 Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Puheterapia Aikuissosiaalityö ja työhön kuntoutuksen palvelut (toimintaympäristön edellyttämä uusi kokonaisuus): Aikuissosiaalityö Kuntouttava työtoiminta Perhesosiaalityön palvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tuet Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu (Arja, siirtyikö tämä Pian alle?) Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Terveyskeskuspsykologi Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet

6 6 Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle lukien. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka edellyttävät pääsääntöisesti erityistä harkintaa. Rahoitusvastuu säilyy nykymuotoisena. Perustoimeentulotuen menoista vastaavat yhtä suurelta osin valtio ja kunnat. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi erityislaiksi. Uudistuksessa keskeistä on palvelun/tuen tarvelähtöisyys ja yksilöllinen palveluiden kokonaisuus. Laki olisi tulossa voimaan Voimaantulo on kuitenkin epävarmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevista palveluista annettava erityislain voimaantulo on avoinna. Hallitusohjelman mukaan työvoimahallintoa uudistetaan työllistymistä tukevaksi ja samalla selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle. Perhepalveluiden osalta hallitusohjelmassa korostetaan mm. varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnon rajojen. Nuorten tukemisessa syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Nuorten elämän hallintaa, työllistämistä tuetaan vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan ja palvelut järjestetään lapsi- ja perhekohtaisesti hallintorajat ylittäen.

7 7 Tulosalueella on jo investoitu ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen/tukemiseen, vanhemmuuden tukemiseen sekä matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työotetta on edelleen vahvistettu mm. siirtämällä toimintavuoden 2015 aikana korjaavasta lastensuojelusta kaksi sosiaalityöntekijän virkaa perhesosiaalityöhön. Tulosalueen yksikköjen välistä yhteistyötä yksilö- ja perhetasolla on entisestään tiivistetty (mm. yhteiset asiakassuunnitelmat, työparityöskentely). Poikkihallinnollista yhteistyötä on lisätty. Esimerkkinä on säännöllisesti kokoontuva kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä, jossa edustettuna vakinaisesti sivistystoimen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalveluiden esimiestaso. Asiantuntijoina on ollut edustettuna perusterveydenhuollon edustus. Tavoitteena on siilomaisesta työskentelystä siirtyminen entistä enemmän yhteisiin asiakasprosesseihin. Keväälle 2016 on suunniteltu perusopetuksen, vapaa-aikapalveluiden, varhaiskasvatuksen ja perhepalvelun yhteinen strategiaseminaari. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Uusi isyyslaki astuu voimaan , jolla helpotetaan isyyden tunnistamismenettelyä. Isyys on mahdollista tunnistaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Noin 80 % ovat ns. selkeitä tapauksia, jotka voidaan tunnustaa neuvolassa. Isyyden selvityksiä on noin 100 vuodessa. Tulosalueen henkilöstösuunnitelmaan sisältyy uusina toisen asteen koulukuraattori, nimikemuutoksena koulupsykologin toimi ja sosiaaliohjaajan toimen muutos sosiaaliohjaajan viraksi (päätöksenteko edellyttää virkaa). Opiskelijaterveydenhuollon palvelut on järjestetty siten, että Mäntsälän lukio ja Keuda Mäntsälä hoidetaan kunnan omana palveluna. Opiskelijoita on yhteensä 600. Heidän käytettävissä on terveydenhoitajan palvelut neljänä päivänä viikossa. Keudan Saaren yksikössä on 500 opiskelijaa, joiden opiskelijaterveydenhuoltopalvelut on järjestetty 2015 ostopalveluna 2 päivänä viikossa. Saaren yksikkö on organisoinut ostopalvelun ja kunta on toiminut maksajana. Kunnan tulee järjestää myös Saaren yksikön osalta kyseinen palvelu 2016 lukien joko omana tai ostopalveluna. Tarve-projektiin pohjautuva kehitysvammaisten asumispalvelumallin jatkoprojekti edellyttää määräaikaisen projektivetäjän palkkaamista. Tämä resurssi ei sisälly toimialan talousarvioesitykseen. Toimiala esittää tähän kunnan saaman perintörahan kohdentamista (talousarviopäätöksestä erillinen asia). Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Typ käynnistyy Työ - ja elinkeinotoimisto, kansaneläkelaitos ja kunta organisoisivat moniammatillista yhteistyötä tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja yhteisessä toimipisteessä. Te-toimisto on arvioinut omassa asiakaskartoituksessaan kuntakohtaisesti Typin asiakkaiden määrää. Te-toimiston ilmoituksen mukaan lukuihin tulee suhtautua varauksella, kuitenkin suuntaa antaen. Arvion mukaan Mäntsälässä olisi yhteensä 260 ja Pornaisissa yhteensä 41 Typ:iin kuuluvaa asiakasta. Kesäkuun työmarkkinalistalla oli 142 mäntsäläläistä ja 42 pornaislaista. Työmarkkinatuen kuntaosuuden edellyttämä määrärahavaraus kasvaa 2015 vuodesta Mäntsälässä eurolla. Varaus on nyt tulosalueen talousarviossa, mutta toimiala on esittänyt sen siirtämistä hallintopalveluihin osaksi työllisyyspalveluiden kokonaisuutta.

8 8 Kuluvana vuonna 2015 on käynnistynyt Keski-Uudenmaan kuntakokeilu, jonka ydin on alueellinen Ohjaamo. Ohjaamo toimisi vastuutahona nuorisotakuun toteuttamisessa. Ohjaamoa mallinnetaan monialaisena ja moniammatillisena palvelukeskuksena, joka toimisi Typ-ajattelun mukaisena nuorten työvoiman palvelukeskuksena. Ohjaamossa painopiste on koulutuksellisten vaihtoehtojen ja ratkaisujen löytyminen. Toimintamallissa korostuvat uudet asiakkaat ja varhainen puuttuminen. Pitkäaikaista moniammatillista asiakkuutta tarvitsevat haastavat nuoret kuuluisivat tai siirtyisivät Typ-asiakkuuteen tai kunnan peruspalveluihin. Sosiaalityöstä nuorten sosiaalityöntekijä on kokeilussa ns. asiakasvastaavana. Tulosalueelle laaditaan edelleen yksikkökohtaiset sekä esimieskohtaiset tuloskortit. Tuloskorttien yhteisenä kriittisenä menestystekijänä on mm. aikuisten ja nuorten työhön kuntoutuksen palvelujen toimivuus, tuottavuuden ja vaikuttavuuden vahvistuminen, perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistäminen mitattuna sijoitusten kestolla. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Tulosalueen osaamisen johtamisen kehittäminen vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Johtaminen ei ole ylhäältä alas tapahtuvaa vaan edellyttää myös työntekijän omaa aktiivisuutta. Kehittävä työote on osa asiakastyötä. 1. Henkilöstön osaaminen on kartoitettu 2. Koulutusohjelma on valmis 3. Henkilöstön ammatti- ja tehtävärakenne ja työnjako on päivitetty 4. Työntekijäaloitteet Tuetaan asiakkaiden osallistumista, omatoimisuutta ja vastuuta oman hyvinvointinsa edistämiseen. Palvelujen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää myös asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Asiakaspalautteet, asiakasraadit Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (toteutunutta kuvataan laadullisesti ja sijoitusten kestolla) Perhepalvelut Kuvataan perheneuvolan ja nuorten tukipisteen palvelutuotteet (toiminnan vaikuttavuuden arviointi, asiakasnäkökulma, tarveperusteiset palvelut) Palvelutuotevalikoima valmis Laaditaan toisen asteen psykososiaalisten palvelujen ( psykologi, kuraattori) suunnitelma 1. Psykososiaalisten opiskeluhuollon palvelujen suunnitelman valmistelun tilanne

9 9 2. Palaute koulujen oppilashuoltoryhmiltä koulun sosiaalityön toimivuudesta (kysely oppilashuoltoryhmille keväällä 2016) 1. Selvitetään sähköisten palvelujen hyödyntämistä matalan kynnyksen palveluna lasten, nuorten, perheitten palvelualueella Sähköisten palveluiden selvityksen valmistelun tilanne Aikuissosiaalityö ja työhön kuntoutuksen palvelut Sosiaali- ja terveystoimen työhön kuntoutuksen palvelut toimivat kitkattomasti työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa 1. Päättyneet asiakkuudet 2. Työmarkkinalistan tilanne 2016/tammikuu ja 2017/tammikuu Hyvinvointineuvola 1. Opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. Kouluikäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 3. Alle kouluikäisen lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opiskeluterveydenhuollon suunnitelma Kouluterveydenhuollon suunnitelman päivittäminen Voimaperhe-hanke jatkuu 4. Kannustava vuorovaikutus -hanke Aikuisten psykososiaaliset palvelut Päihde- ja mielenterveysyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen 1. Uusien asiakkaiden määrä toimintavuoden aikana 2. Päättyneet asiakkuudet toimintavuoden aikana Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sähköisten palvelujen hyödyntäminen sekä nettipalvelujen kehittäminen matalan kynnyksen palveluna 1. Nettipalvelu käytössä 2. Sähköiset lähetteet

10 10 Monipuolistaa kehitysvammaisten asumisratkaisuvaihtoehtoja Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä hanke on käynnistynyt Hoito- ja hoivapalvelut -tulosalue Tulosalueen palveluajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja lyhytaikaista hoitoa sekä ympärivuorokautista hoitoa. Painopisteenä on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palveluntuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: Avopalvelut: ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu) vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut: akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito

11 11 Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Hoito- ja hoivapalvelujen järjestämisen taustalla ovat sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja terveydenhuoltolaki. Pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevien kotikuntamuuttajien palvelujen järjestämistä ohjaa kotikuntalaki (1377/2010). Iäkkäiden henkilöiden palvelujen järjestämiseen liittyvien lakien uudistukset alkoivat voimaan tulleella terveydenhuoltolailla, vanhuspalvelulailla ja sosiaalihuoltolailla. Seuraavaksi uudistetaan asiakasmaksulakia ja lakia itsemääräämisoikeudesta. Tulossa on muutoksia myös lakiin omaishoidontuesta ja mahdollisesti omaishoidon tuen hoitopalkkioiden maksatukseen liittyvästä järjestelystä. Näiden muutosten tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämistä, oikea-aikaisia ja monipuolisien palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ilmenee kaikissa lakimuutoksissa. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan Suurinta osaa pykälistä sovellettiin toimintaan heti lain tultua voimaan, osaa ja osa määräyksistä tuli voimaan alkaen. Lain tavoitteena on: edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voimaan tullut vanhuspalvelulain muutos täsmensi laitoshoidon kriteereitä siten, että se entistä paremmin toteuttaa lain tavoitetta kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta. Rakennemuutos vähentää kustannusten kasvua. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet (Vanhuspalvelulaki 14a). Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Sen pykälät 46, 48 ja 49 tulevat voimaan Sosiaalihuoltolakia yleislakina sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin. Vanhuspalvelulakia sovelletaan niissä tilanteissa, joissa iäkkäällä henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki. Muutoksia ja tarkennuksia: Liikkumisen tuen (Shl 23 ) laajentaminen pelkästä kuljetuspalvelusta koskemaan laajemmin kaikkia liikkumista tukevia toimia turvata osaltaan iäkkäiden henkilöiden suoriutumista, omatoimisuutta, osallisuutta sekä kotona asumista. Kunnan Ikäpoliittinen ohjelma sisältää palveluliikenteen kehittämisen kunnassa. Tarpeeseen vastaaminen edellyttää eri hallintokuntien ja yritysten yhteistyötä. Tarjottava neuvontapalveluja sekä erityisesti riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksia, vastaanottoja, kotikäyntejä, joihin kuuluu monipuolinen neuvonta ja ohjaus varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuki. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit -hankkeessa luodaan toimintamallia ikäihmisten ennaltaehkäiseville kotikäynneille ja neuvontapalveluille osaltaan.

12 12 Vanhuspalvelulain tuomia velvoitteita Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. ( 10). Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisähenkilöstöä avoterveydenhoitoon ja kuntoutukseen sekä kotihoitoon ja kotiuttamistiimiin. Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. ( 17). Kotiuttamistiimin tai avoterveydenhoidon työntekijä toimii tilanteen mukaan tarvittaessa kotona asuvien ei-kotihoidon asiakkaiden vastuutyöntekijöinä. Ennuste väestön ikääntymisestä Mäntsälässä ja Pornaisissa tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti: Mäntsälä tot > 75 yht Pornainen tot > 75 yht Hoito- ja hoivapalvelujen asiakaskunta koostuu ikääntyneistä ja monen ikäisistä päihde- ja mielenterveysasiakkaita sekä pitkäaikaissairaista. Ikäihmisten määrän kasvaessa tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa valtuusto on linjannut, että Mäntsälään rakennetaan uusi 40-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelman käynnistymiseen varaudutaan. Rakentamistarpeeseen vaikuttaa alueella tehtävät yksityisten toimijoiden ratkaisut. Kotihoidon käynnit / /2015 Käynnit yhteensä MLÄ POR

13 13 Kotihoidon käyntimäärien kasvu edellyttää jatkossa henkilöstön määrän lisäämisen. Käyntimäärän lisääntyminen kuvaa asiakkaiden palvelutarpeen kasvun, sillä asiakasmäärä ei ole oleellisesti lisääntynyt. Kotona hoidetaan enemmän apua tarvitsevia henkilöitä. Toimialan talousarvioesitys sisältää kotihoidon ja kotiutustiimin vahvistamista. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Ikäpoliittinen ohjelma arvioidaan ja päivitetään kuntatasoisesti kaudelle (kunnanhallituksen päätös 143 / 2015) Ikäpoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtuustossa Ohjelma päivitetään syksyllä Päivityksen yhteydessä tehdyt linjaukset ja valtuustojen päätökset otetaan huomioon seuraavien vuosien talousarvioita laadittaessa. Vanhuspalvelulaissa edellytetään ikäihmisten asumisen ja elinympäristön kehittämistä. Mäntsälän ikäihmisille rakennetaan uusia ja entisen korvaavia vuokra-asuntoja Kivistöntie 16:ssa. Hoito- ja hoivapalvelut osallistuu asukkaiden valintaan, koska asukkaiden tarvitsemat palvelut järjestetään kunnallisen kotihoidon turvin. Rakennuksen asuntoja ja toimitiloja suunniteltaessa on otettu huomioon paljon apua tarvitsevien ikäihmisten tarpeet. Ensisijaisesti asukkaat muuttavat Osuustien ja Vanhan Porvoontien vanhustentaloista, joiden kunto ja turvallisuus eivät vastaa toimintarajoitteisten asukkaiden asumistarpeita. Kunnan investointisuunnitelmaan sisältyy myös Kotokartanon perusparannus. Mikäli hanke toteutuu, se edellyttää väistötilojen hankintaa ja mahdollisesti asumisen järjestämistä ostopalveluna joillekin asukkaille. Palvelurakenteen muutostarpeita selvitetään edelleen. Mikäli Kotokartanon peruskorjaushanke etenee, tulee hoivaosaston (38 laitospaikkaa) paikkojen muuttaminen palveluasumiseksi osittain tai kokonaan selvittää potilaiden hoidon ja kustannusvaikutusten osalta. Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen -hanke alkaa 9/2015 jatkuen vuoden 2016 loppuun. Hankkeessa kokeillaan mm. ennaltaehkäisevien palvelujen kartoitusten ja neuvonnan ohjauksen malleja. Ennaltaehkäisevässä työssä tiivistetään yhteistyötä seurakunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa. Palvelualueella kehitetään johtamista. Kotokartanon palveluasumisen ja hoivaosaston johtamisvastuu on siirretty yhden osastonhoitajan vastuulle 6/2015. Tavoitteena on asukkaiden yhdenvertainen hoidon ja hoivan laatu, henkilöstön joustava käyttö koko talossa ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijämalli otetaan käyttöön. Kotihoidon toiminnan kehittäminen jatkuu. Käyttöön otettu (syksy 2015) kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä vakiinnutetaan kotihoitoon. Toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaalla tehtävän välittömän työajan määrää optimoimalla henkilöstöresurssien käyttö. Toisena tavoitteena on tiedonkulun parantaminen mukana kannettavilla mobiililaitteilla. Palvelualue osallistuu Keski- ja Länsi -Uudenmaan Kotona kotoa kotiin -hankkeeseen. Hanke alkaa syksyllä Hankkeessa kehitetään kotihoidon toimintatapoja. Kotihoidon asiakkaiden lääkeannosjakelua laajennetaan koskemaan koko Mäntsälän keskustan aluetta. Kotihoidossa järjestetään valituille asiakkaille mahdollisuus kokeilla kotiateriapalvelua. Sillä tarjotaan kotona asuville ikäihmisille ateria-automaattipalvelun, jonka avulla he

14 14 itse pystyvät lämmittämään päivittäiset ateriat heille sopivana ajankohtana. Kotiateriapalveluyritys täyttää ateria-automaatin valituilla valmiilla pakasteaterioilla, jossa on yhdistettynä pakastin ja kiertoilmauuni. Valtakunnallisessa muistiohjelmassa ( ) ohjataan kuntia järjestämään muistipotilaan hoitoprosessi, johon kuuluu muistipoliklinikan lisäksi potilaan jatkohoidon järjestäminen. Kunnan henkilöstösäästöpäätösten yhteydessä täyttämättä jätetty muistineuvojan vakanssin täyttäminen (syksy 2015) on edellytys em. tavoitteen toteuttamiselle. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta 1. Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa (tavoite 5 6 %, tavoite vuodelle 2017 on 6 7 %) 2. Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2 3 %) 3. Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä (tavoite %) Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hankkeen (ennaltaehkäisevät kotikäynnit) toimeenpano ja sen tulokset Erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) 1. Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla 2. Lain asettama velvoite toteutuu eli palvelu järjestetään 3 kk:n aikana tarpeen toteamisesta 1. Jonotusajat (palveluasuminen, vanhainkoti, kotihoito) 2. Hoidettavien hoitoisuus (Ravatar-mittaus 2 x vuosi) Avopalvelut Kotona asumisen tukeminen siten, että % 75 vuotta täyttäneistä kykenee asumaan kotona Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus ikäryhmästä Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kuvaus käyttöönoton toteumasta ja järjestelmän toiminnasta ja hyödyntämisestä Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen -hankkeessa kokeillaan ja kehitetään ennaltaehkäiseviä toimintamalleja jatkokäyttöön

15 15 Kuvaus hankkeen toteumasta ja testatuista toimintamalleista ja jatkosuunnitelmasta pysyväisluonteiselle toiminnalle Laitospalvelut Palvelurakenteen arviointi laitoshoidosta palveluasumiseksi Tuotettu selvitys muutoksen kustannusvaikutuksista ja hoidon järjestämisestä Seurataan ja arvioidaan terveyskeskuksen vuodeosaston ja pitkäaikaisyksikköjen (hoivaosasto ja Aurinkomäen vanhainkoti) hoitopaikkojen riittävyyttä Käyttöasteet (%) Toimintakykymittarin valinta ja testaus vuodeosastokäyttöön Testattu ja valittu toimintakykymittari Perusterveydenhuolto -tulosalue Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut päivystyspalvelut lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) välinehuolto lääkekeskus kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) työterveyshuolto suun terveydenhuolto Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Terveydenhuoltolain tuoma hoitopaikan vapaa valinta alkoi Hoitopaikan vapaa valinta velvoittaa tuotteistamaan palvelut. Palvelun tuotteistamisen myötä pystytään kuvaamaan, luokittelemaan sekä laskuttamaan palvelut ulkopaikkakuntalaisilta nykyistä kohdennetummin. Tuotteistusprosessi on optimaalista toteuttaa kuntatasolla sovitulla yhteisellä menetelmällä.

16 16 earkistoinnin (ekanta) käyttöönotto alkoi toukokuussa Se muutti toimintaprosesseja ja edellyttää edelleen laajaa henkilöstön koulutusta ja työtapojen muutosta. Potilastietojärjestelmä muuttui lääkintälaitteeksi, mikä toi uusia lainsäädännön velvoitteita liittyen arkistointiin sekä ammattihenkilöiden pätevyyteen. Vuonna 2016 toteutetaan ekanta-palveluiden 2-vaihe, jossa mm. suun terveydenhuolto liittyy ekanta-palveluun ja vastaanoton ja potilaan palveluita laajennetaan. Päivystysasetus astui voimaan Suun terveydenhuollon päivystyksen toteutuminen yhteispäivystyksen yhteydessä ei vielä toteudu täysin asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Työterveyshuollon järjestämistapaan liittyvä selvitys on tehty. Uudesta järjestämistavasta tehtäneen päätös loppuvuodesta 2015, jolloin muutoksen toimeenpano tapahtuisi vuoden 2016 kuluessa voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa edellytettiin, että mikäli työterveyshuolto toimii kilpailluilla markkinoilla, työterveyshuollon sairaanhoito tulee yhtiöittää viimeistään mennessä. Toukokuun 2015 alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Apuvälinepalvelun alueelliseen järjestämiseen siirrytään vähitellen toimintakauden aikana. Sähköisesti tuotettavat terveydenhuollon palvelut lisääntyvät valtakunnallisesti (Sipilän hallitusohjelma). Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvät vaatimukset kasvavat vuosittain ja sähköinen asiointi lisääntyy. Sähköisten ja omatoimisuutta tukevien palveluiden vaatimusten kasvaminen aiheuttaa sen, että terveydenhuollon toimintaympäristössä ammattilaisen toimenkuva on yhä enemmän ohjaava ja tukeva. Lääkehoidon kokonaisarviointi otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Työterveyshuollon suuntautuminen lakisääteiseen työterveyshuoltoon valtakunnallisesti: Krooniset sairaudet siirtyvät hoidettavaksi perusterveydenhuoltoon. Työterveyshuollon järjestämistavan muutos (seudullinen ratkaisu). Operatiivisia toimenpiteitä vähennetään ja vähennetään potilaan sairaalassa oloaikaa, mikä lisää avohoidon tarvetta. Vuoden 2016 aikana ekanta-palvelun 2-vaiheen toteutuminen. Koulutukseen varattava resurssia, 1-vaiheessa tehtyä työtä voidaan hyödyntää. KELA-korvauksien alentaminen lisää paineita terveyskeskushoitoon. Potilaiden oman vastuun korostamisella ja terveyden edistämisen keinoilla pyritään turvaamaan resurssien riittävyys. Terveyskeskuksen vastaanoton rakenneuudistusta toteutetaan vuonna 2015 ja toiminnan kehittäminen jatkuu kasvavasti vuonna Uusi typ-laki, joka asettaa uusia vaatimuksia pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toteuttamiselle alkaen. Tämä edellyttää toimivia hoito- ja palveluketjuja ja yhteistyön tiivistämistä aikuissosiaalityön kanssa. Mäntsälään rakennetaan uusia yksityisiä palvelutaloja, joihin muuttaa myös muista kunnista merkittäviä määriä vanhuksia, joiden hoito siirtyy Mäntsälän kunnan vastuulle. Potilaat ovat vanhuksia, eli ovat terveyspalveluita enemmän tarvitsevia ja lisäävät terveydenhuollon kuormitusta. Tämä on mm. peruste esitetylle lääkäriresurssin lisäämiselle. Ulkokuntalaisten hoidosta kunta laskuttaa vanhusten kotikuntia.

17 17 Kuntoutuksen tämänhetkiset toimitilat eivät tue kuntoutuksen toimintaa vaan toimintoja joudutaan epätarkoituksenmukaisesti suunnittelemaan tilojen ehdoilla. Uusien tilojen suunnitteluprosessi on aloitettu vuonna Kunnan investointisuunnitelma sisältää tällä hetkellä kuntoutuksen tilojen remontoinnin Kotokartanon kellaritiloihin. Toimiala on antanut tästä lausuntonsa eikä pidä kellariin rakentamista optimaalisena ratkaisuna. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja kehitetty terveystarkastuksiin (kuvaus) Sähköisen asioinnin kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet (kuvaus) Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon 1. Fysioterapeutin suoravastaanoton toimintamallin kehittäminen on aloitettu, toimintaan on koulutettu fysioterapeutti. Toteuman kuvaus. 2. Toimintaterapeutti ja fysioterapeutti osallistuvat kiinteästi kotiutusprosessiin yhdessä kotiutustiimin kanssa. Toiminta on kuvattu ja työnjaosta on sovittu. Toteuman kuvaus. 3. Kotikuntoutusmalli osastolta kotiutuvien potilaiden toimintakyvyn tukemiseksi on kehitetty yhteistyössä kotihoidon kanssa ja otettu käyttöön. Kotikuntoutuskäyntien määrä. Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi 1. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (määrä ja kuvaus toiminnasta) 2. Yhteistyön keskitetty toimintamalli on sovittu palvelutalojen kanssa (edellyttää esitettyä lisäresurssia) 3. Asiakastoiveiden huomiointi toiminnan kehittämisessä (kuvaus kumppanuuden kehittämisestä) Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys 1. Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä 2. Käynnissä olevat ryhmätoiminnot ja niiden osallistujamäärät Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla 1. Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) 2. Hoitoonpääsyn toteutuminen (kiireetön T3, tavoite: lääkäri 21, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 21, hammaslääkäri alle 6kk, työterveyshuolto lääkäri 14, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 7) Potilasturvallisuuden kehittäminen 1. Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) 2. Toimenpiteet potilasturvallisuuden edistämiseksi (kuvaus) Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus

18 18 Vastaanotto Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 1. Käynnissä olevat ryhmätoiminnot 2. Yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja kehitetty terveystarkastuksiin (kuvaus toteutuneesta) 3. Asiakkaiden haltuun saannin malli asiakasvastaava on kehitetty (2016) 4. Asiakasvastaava -malli on käytössä ja asiakkaille on tehty hoitosuunnitelma (2017) Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi 1. Kuvaus kolmannen sektorin kanssa tehdystä yhteistyöstä 2. Kuvaus paikallisesta ja alueellisesti yhteistyöstä 3. Toimintamalli ja yhteistyöverkostot on sovittu palvelutalojen kanssa (edellyttää esitettyä lisäresurssia) 4. Asiakaspalautteiden huomiointi toiminnan kehittämisessä 1. Potilaiden osallistumisen aktivointi 2. Vastaanottotoiminnan asiakaslähtöisyyden kehittäminen 3. Sähköiset palvelut ovat osa vastaanottotoiminnan prosesseja 1. Terveyskeskuksen internet-sivujen potilasinformaation kehittäminen (toteutuneen kuvaus) 2. Käynnissä olevat ryhmätoiminnot ja asiakasvolyymi 3. Sähköisen asioinnin kehittämisen toimenpiteet 4. Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä 5. Kuvaus vastaanoton kehittämisen toimenpiteistä Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla 1. Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) 2. Kolmas vapaa aika eli ns. T3-aika (tavoite: lääkärille alle 21 pv, hoitajalle alle 5 pv) 3. Sähköisten ajanvarausten ja vastaanottokäyntien määrä Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi 1. Haipro-ilmoitusten määrä ja määrän muutos suhteessa edelliseen vuoteen 2. Toimenpiteiden kuvaus potilasturvallisuuden edistämisessä

19 19 Perusterveydenhuollon tukipalvelut ja seulonnat Lääkehoidon kokonaisarvionnin käyttöönoton valmistelu 1. Farmaseutin tekemien lääkehoidon arviontien lukumäärä 2. Lääkehoidon kokonaisarvionnin toimintamallin kehittäminen (2016) ja käyttöönotto (2017) Kuntoutus Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 1. Toiminnassa olevat ryhmätoiminnot (määrä), ryhmien tavoitteet ja sisältö on kuvattu kirjallisesti ja ovat nähtävillä internetissä. Kuvaus toteutuneesta. 2. Alakouluikäisten (5. lk) terveysneuvonta, ryhtitunnit ovat toteutuneet. Kuvaus toteutuneesta. 3. Toimintamalli kaatumistenehkäisyyn on kehitetty ja otettu käyttöön. Kuvaus toteutuneesta. Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon 1. Fysioterapeutin suoravastaanoton toimintamallin kehittäminen on aloitettu, toimintaan on koulutettu fysioterapeutti. Toteutuneen kuvaus. 2. Toimintaterapeutti ja fysioterapeutti osallistuvat kiinteästi kotiutusprosessiin yhdessä kotiutustiimin kanssa. Toiminta on kuvattu ja työnjaosta on sovittu. Toteutuneen kuvaus. 3. Kotikuntoutusmalli osastolta kotiutuvien potilaiden toimintakyvyn tukemiseksi on kehitetty yhteistyössä kotihoidon kanssa ja otettu käyttöön. Kotikuntoutuskäyntien määrä. Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaslähtöisyys Asiakaspalautteet ja asiakasmuistutukset Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi 1. Haipro-ilmoitusten määrä ja määrän suhde edelliseen vuoteen 2. Toimenpiteiden kuvaus potilasturvallisuuden edistämisessä Kuntoutuksen esimiestyön jäsentyminen

20 20 1. Palaute muutoksesta (henkilökunnan ja muiden yksiköiden) 2. Esimiestyö on jäsentynyt osaksi perusterveydenhuoltoa Toimintakykymittarin valinta ja testaus vuodeosastokäyttöön Testattu ja valittu toimintakykymittari Työterveyshuolto Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 1. Käynnissä olevat ryhmätoiminnot ja niiden osallistujamäärät 2. Sähköisen asioinnin kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet (kuvaus) Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (määrä ja kuvaus toiminnasta) Potilaiden ja työnantajien osallistumisen ja yhteistyön aktivointi ja asiakaslähtöisyys 1. Asiakaskyselyn tulokset 2. Yhteistyötilaisuuksien käynnistäminen asiakasyrityksille (kuvaus ja määrä) 3. Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä 4. Työterveyshuollon laatujärjestelmän päivittäminen (valmistelun tilanne) Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla 1. Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) 2. Hoitoonpääsyn toteutuminen (kiireetön T3, tavoite: lääkäri 14, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 7) Suun terveydenhuolto Vuoden 2016 aikana ekanta-palveluun liittyminen. Koulutukseen varattava resurssia, Pegasos-puolella tehtyä työtä hyödynnetään. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen ei kirjaimellisesti vastaa päivystysasetuksen säädöstä, HUS-alueella yhteisesti selvitettävä tilanne ja toimintasuunnitelmat/järjestämissuunnitelmat.

21 21 Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi 1. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (määrä ja kuvaus toiminnasta) 2. Koulutusyhteistyön jatkaminen Kuuma-yhteistyön pohjalta (määrä ja kuvaus toiminnasta) 3. Virka-ajan ulkopuolisen yhteispäivystyksen järjestelyihin ja HUS-perusterveydenhuollon yksikön alaiseen verkostoon osallistuminen (toteutuneen kuvaus) Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaslähtöisyys 1. Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä 2. Terveydenedistämistilaisuuksien määrä ja kuvaus Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla 1. Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) 2. Hoitoonpääsyn toteutuminen alle 6 kk:ssa Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrä ja määrän muutos suhteessa edelliseen vuoteen Erikoissairaanhoito -tulosalue Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Alueellinen yhteistyö ja sen kehittäminen jatkuu tukien tulevaa sote-uudistusta. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) 1. Maksuun menneiden siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) 2. Kiljavan kuntoutukseen lähetettävien potilaiden kuvaus tehty Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste (%) Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi

22 Varhaiskasvatus -tulosalue Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Toimintaympäristön muutokset toimintakaudella 2016 ja suunnitelmakaudella Sipilän hallituksen strategisen hallitusohjelman sisältämät muutokset hallitusohjelman mukaisesti aikataulutettuna. Eduskunta vahvisti marras-joulukuussa 2015 budjettilakeina varhaiskasvatuslain sekä päivähoitoasetuksen muutokset. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus osapäiväiseksi: alkaen kaikilla lapsilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus 20 tuntia viikossa. Lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen mikäli vanhemmat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai omassa työssä päätoimisesti. Lisäksi varhaiskasvatus on aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muuten lapsen edun mukaista. Arvioidut vaikutukset: Mäntsälässä on kartoitettu vuosittain vanhempi kotona lapsi päivähoidossa olevien määrä. Trendi on laskeva. Lokakuussa 2015 oli kokopäivähoidossa Mäntsälässä 16 lasta ja Pornaisissa 8 lasta. Osaviikkohoidossa oli vastaavasti Mäntsälässä 40 ja Pornaisissa 4. Näistä lapsista suurin osa on päivähoidossa jo nyt n. 20 tuntia viikossa. Lukuihin ei sisällä sekä työttömien että hoitovapaalla olevien lapsia. Osapäiväryhmiä on jo tarjolla ja valmius tilojen osalta on huomioitu uusissa päiväkodeissa. Arvioitu valtakunnallisesti, että osapäivän käyttö saattaa ainakin aluksi kasvaa. Kokopäiväpaikkojen tarve osaltaan vähenee. Vaikutukset kohdentuvat myös yksityisille palveluntuottajille sekä perheille, jotka ovat palkanneet hoitajan kotiin. Lasten ja henkilöstön suhdeluvun tarkistus yli 3-vuotiaiden ryhmissä. Asetusta muutettiin niin, että yli kolmevuotiaiden ryhmiin voidaan sijoittaa lisää yksi lapsi kasvattajaa kohti. Aiempi suhde oli 1 kasvattaja seitsemää lasta kohden, alkaen suhde on 1 kasvattaja kahdeksaa lasta kohden. Arvioidut vaikutukset: