OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI. Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina 2013
|
|
- Niina Korhonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina 2013
2 VELHO Toteutusaika , toden teolla 2011 alusta EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY:n kautta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla Toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen ELYkeskus, yhteistyökumppaneina vesienhoitoosiossa Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärviinstituutti 2
3 Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta: Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla Natura 2000 verkostoon kuuluvien kosteikkoja vesistöalueiden osallistava hoito- ja käyttösuunnittelu Ranta-alueiden integroiva yleissuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen Tiivistä yhteistyötä hankeosioiden, muiden hankkeiden ja paikallisten toimijoiden kanssa Kuvat: Sanna Tikander 3
4 VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (1) Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat käytännöntoimenpiteiksi 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta Varsinais-Suomi Satakunta Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat vesistöalueittaiset työryhmät Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoitotoimien suunnittelua, demonstraatioita, toimijoiden aktivointia, koulutusta ja tapahtumia Kuvat: Sanna Tikander 4
5 VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN VESISTÖALUEILLA (2) Kuvat: Sanna Tikander Paikallisten toimien aktivointi Toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhdessä vesienhoidon suunnittelun ja hoidon pilotteja (jokaisella vesistöalueella) Omat vedet paremmiksi Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä Yleisötilaisuuksia Kummikoulutoimintaa 5
6 MIKSI VESISTÖJEN TILAA SEURATAAN? Vesistöjen tilan säännöllinen seuranta tärkeää - hitaiden muutosten todentaminen - kunnostusten vaikutusten arviointi - ympäristövahingot yms. erityistilanteet Seurannan toteuttajat - velvoitetarkkailut (n. 300 paikkaa Lounais-Suomessa) - viranomaisseuranta - projektit - yhdistykset yms. (vesistöjen käyttäjät) 6
7 VIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA Kuntien aktiivisuus vaihtelee - uimavesitutkimukset, muut tutkimukset usein projektiluonteisesti Ympäristöhallinnolla useita valtakunnallisia ja alueellisia seurantaohjelmia Vesistöjen käyttäjien toteuttamaa seurantaa täydentää viranomaisseurantoja
8 Lähde: Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen
9 YMPÄRISTÖHALLINNON VESISTÖSEURANNAT LOUNAIS-SUOMESSA Tuotetaan tietoa: 1. Rannikkovesien 2. Sisävesien (järvet/joet) ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden muutoksista tuloksia käytetään mm. vesien tilan luokitteluun 3. Haitallisten aineiden seuranta 4. Leväseuranta (5. Hydrologinen seuranta) 9
10 Rannikkovedet Saaristomeri: 45 kpl, joista 3 intensiiviasemaa Selkämeri: 13 kpl Sisävedet Järvet: n. 90 kpl Lounais-Suomessa Yli 100 ha järvien näytteenottokausi joka 3. vuosi pienemmät joka 6. vuosi Vuosittainen tarkkailu V-S: Iso-Kisko, Painio, Turun Kakskerranjärvi, Rymättylän Kirkkojärvi, Naantalin Kuralanjärvi ja Muurlan Ylisjärvi Kasviplankton: 60 seurantapaikkaa Pohjaeläimet: 27 seurantapaikkaa Vesikasvillisuus: 15 seurantapaikkaa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 10
11 Sisävedet: Joet n. 60 seurantapaikkaa - Näytteet useimmista vuosittain (4 krt/a) tai kausi kerran 3 vuodessa - Tihennetty seuranta V-S: Aurajoki, Uskelanjoki, Paimionjoki, Kiskonjoki ja Yläneenjoki (12-22 krt/a) Tietoa jokiin mereen kuljettaman ravinnekuormituksen arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja hajakuormituksen arvioimiseksi - Pohjaeläin- ja piilevänäytteet n. 30 seurantapaikkaa
12 LEVÄSEURANNAN HAVAINNOINTIPAIKAT- LOUNAIS-SUOMESSA Sisävedet 1. Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku) 2. Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen) 3. Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku) 4. Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku) 5. Siikaisjärvi (Siikainen) 6. Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi), 7. Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku) 8. Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila) 9. Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki) 10. Ilmiinjärvi (Köyliö) 11. Köyliönjärvi, Yttilän Otta (Köyliö) 12. Pyhäjärvi, Kauttua (Eura) 13. Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä) 14. Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne) 15. Ruskonjoki Merttilä (Rusko) 16. Raisionjoki vesilaitos (Raisio) 17. Maarian allas (Turku) 18. Halisten allas (Turku) 19. Littoistenjärvi (Kaarina) 20. Kirkkojärvi (Rymättylä) 21. Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko) 22. Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta, Moronperä (Somero) 23. Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla) 24. Dragsfjärdinjärvi (Kemiönsaari) Merialueet 25. Reposaari (Pori) 26. Santakari (Luvia) 27. Otanlahti (Rauma) 28. Santtion uimaranta (Uusikaupunki) 29. Kustavin intensiiviasema, Brändö (Kustavi) 30. Lypyrtti (Kustavi) 31. Ströömi (Kustavi) 32. Laupunen, Iniönaukko (Kustavi) 33. Söderby (Iniö) 34. Kirkonsalmi, Merimasku (Merimasku) 35. Saaronniemi (Turku) 36. Hovirinta (Kaarina) 37. Paimionlahti, Harvaluodon uimaranta (Piikkiö) 38. Nultoviken (Parainen) 39. Mathildedal (Perniö) 40. Seili (Nauvo) 41. Seilin intensiiviasema (Nauvo) 42. Gyttja (Nauvo) 43. Genbölen uimaranta (Kemiönsaari) 44. Taalintehtaan uimaranta (Kemiönsaari) 45. Näsby (Houtskari) 46. Korpoström (Korppoo) 47. Aspö (Korppoo) 48. Utö (Korppoo)
13 MUITA SEURANTOJA Haitallisten aineiden seuranta: - mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet - Airistolla Seilin tutkimusasemalla seurataan ahvenen ja sedimenttien ainepitoisuuksia - Tehostetaan entisestään vuonna 2012 SYKE vastaa hydrologisesta seurannasta yhdessä alueen ELY-keskuksen kanssa 13
14 VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (1) Yhdistykset ym. voivat teettää halutessaan vesistötutkimuksia ja saada lisätietoa lähivesistön tilasta - Tutkimuksia tekemään luotettava taho - Näytteenotto mieluiten lopputalvesta ja loppukesällä, pinnan ja pohjan läheisistä vesikerroksista - Analyysivalikoima vesistöstä riippuen (yleensä tutkitaan ravinteet: kokonaisfosfori ja kokonaistyppi, happitilanne, ph, a-klorofylli kesällä ja sameus) - Tietoa tulosten tulkintaan esim. > vesistötulosten tulkitseminen) 14
15 VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (2) Myös itse toteutettu seuranta on tärkeää Viranomaisilla ja yhdistyksillä ei ole riittävästi resursseja kattaviin vesistötutkimuksiin, velvoitetarkkailut keskittyvät pistekuormitetuille alueille Omatoiminen vesistöseuranta tiheästi toistuvaa Vuosittain toteutettuna täydentää hyvin muita tutkimuksia ja vesistöjen tilan muutokset voidaan havaita aiemmin Omatoiminen vesistöseuranta lisää havainnoitsijoiden tietoa omasta vesistöstä ja motivoi vesiensuojelutoimenpiteiden tekoon Uusia innostuneita ihmisiä mukaan vesistöjen hoitotyöhön! 15
16 OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Ohjeita leväseurantaan, näkösyvyyden mittaamiseen ja veden korkeuden seurantaan Varsinais-Suomen ELY, Kati Javanainen
17 NÄKÖSYVYYDEN MITTAAMINEN 1. Mittaa näkösyvyys mieluiten päivänvalossa aina samassa paikassa, jossa mittalevy ei kosketa pohjaa sen kadotessa näkyvistä. 2. Laske näkösyvyyslevy varjopuolella niin syvälle veteen, että se juuri ja juuri katoaa näkyvistä. Nosta tämän jälkeen levyä niin, että se tulee uudestaan näkyviin. Toista tämä muutaman kerran. Levyn näkyvistä katoamisen ja uudelleen näkyviin tulemisen rajakohta on näkösyvyys. Mittaa näkösyvyysarvo mittanarusta veden pinnan tasolta. 3. Mittaa ja merkitse muistiin näkösyvyyslukema metrien ja senttimetrien tarkkuudella (esim. 1m 10cm). 4. Kirjaa tiedot ylös. 17
18 MIKÄ VAIKUTTAA NÄKÖSYVYYTEEN? Planktonlevien määrä Maaperästä johtuva humus/savisameus Näkösyvyys vaihtelee savisameiden vesien 10 cm, kirkasvetisten järvien 5-10 metriin. Suomenlahden keskiarvo (2008) 4,4 m. Järvissä hyvä arvo ylittäisi metrin. Näkösyvyyden pienentyminen kuvaa planktonlevien määrän kasvua ja veden laadun heikkenemistä. Tämän avulla pystytään arvioimaan rehevöitymiskehitystä. Sää: voimakkaat sateet tuovat vesistöihin kiintoainetta ja ravinteita, jotka voivat hetkellisesti alentaa näkösyvyyttä Tehdyt toimenpiteet, kuten ruoppaus 18
19 JÄRVEN PINNALLA JA VEDESSÄ HAVAITTAVIA ESIINTYMIEN TYYPILLISIÄ AJANKOHTIA Syksy Loppukesä Keskikesä Alkukesä Kevät Piileväkukinta Puiden siitepöly Sinileväkukinta Ruostesienen itiöpöly Uposkasvit ja irtokellujat Siitepöly ja ruostesienen itiöt sekä limaskat tai muut pienet vedessä kelluvat kasvit sekoitetaan usein sinilevään. Havupuiden siitepöly voi alkukesästä muodostaa veden pinnalle suuria kellertäviä lauttoja tai ajautua rannalle paksuna puurona. Kuva: Sanna Tikander 19
20 LEVIEN VUOSIRYTMI Kevätkukinta alkaa heti jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa pääosin pii- ja panssarisiimaleviä vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai punertavaksi myös kultaleviä tärkeää ilmiö ravinteita vesiekosysteemiin Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa avulla kohti pintaa ja valoa Loppukesällä myös panssarisiimalevät aiheuttavat kukintoja Panssarisiimalevää. Kuva: M/S Heralden/Itämeriportaali 20
21 SINILEVÄT Mikroskooppisen pieniä syano- eli sinibakteereja, jotka pystyvät yhteyttämään levin ja kasvien tavoin. Maapallon vanhimpia eliöitä. Useat sinilevälajit pystyvät käyttämään ilmakehästä veteen liuennutta typpeä hyödykseen, joka toimii menestystekijänä typen vähentyessä. Viihtyvät parhaiten ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Noin puolet lajeista myrkyllisiä. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti, vain laboratoriossa. Näin ollen kaikkiin runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella! 21
22 JOS EPÄILET SINILEVÄÄ Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista. Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta, jos vedessä on sinilevää varo nielemästä sinileväistä vettä älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä, koska levämyrkyt kestävät korkeita lämpötiloja sinilevämyrkyt eivät häviä vettä keitettäessä älä kastele sinilevävedellä syötäviä vihanneksia, kuten salaattia 22
23 1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella. 2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan. 3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3: SINILEVÄSEURANTA 0 = ei levää: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = vähän levää: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = runsaasti levää: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = erittäin runsaasti levää: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. 1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella. 2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan. 3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3: 23
24 ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? 24
25 ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? Kokemäenjoki, kesä
26 ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ? Kuvat: Pekka Viljanen, Nuikolahti, kesä
27 MIKÄ LEVÄ ON KYSEESSÄ? Kuva: Sanna Kipinä-Salokannel 27
28 JOKAMIEHEN LEVÄTESTEJÄ SINILEVÄN JA RIHMAMAISEN LEVÄN EROTTAMISEEN 1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä. 2. Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa koskettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, on kyseessä sinilevä. 28
29 MITÄ TAPAHTUU KUN VESISTÖ REHEVÖITYY? Kasviplanktonin (vedessä vapaana elävien mikroskooppisen pienien levien) tuotanto kasvaa Kasviplanktonia syövä eläinplankton runsastuu Eläinplanktonia syövien kalojen määrä lisääntyy (erityisesti nuoret ikäryhmät), jolloin kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrä vähenee ja kasviplankton runsastuu Kuollessaan biomassa vajoaa pohjaan, missä sen hajoaminen kuluttaa happea Pohjien läheinen happi vähentyy, kunnes loppuu Pohjaan sitoutuneet ravinteet, raskasmetallit ja ympäristömyrkyt vapautuvat uudelleen eliöiden käyttöön Millaisia rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja olette kokeneet? 29
30 MITEN VESIKASVILLISUUS ILMENTÄÄ REHEVÖITYMISTÄ? Järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät entisestään Ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät, ja kasvien yksittäisten lehtien koko kasvaa Osmankäämikasvien määrä kasvaa Irtokellujien, kuten limaskojen, määrä kasvaa Pohjaruusukekasvit, kuten nuottaruoho häviävät 30
31 VESIKASVIEN TARKKAILU Kasvillisuushavainnot kannattaa tehdä heinä-elokuussa, jolloin vesikasvillisuus on runsaimmillaan. Kasvillisuudesta kannattaa erityisesti tarkkailla reheville ja karuille järville ominaisia avainlajeja. Jos niiden elinalue supistuu tai laajenee, kannattaa tämä merkitä karttaan. Ota yhteyttä viranomaiseen, jos järven kasvillisuus muuttuu selvästi tai havaitset järvessä runsaasti uutta lajia, jota siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt. Erityisen haitallisia ovat pienistä paloista leviävät voimakkaasti lisääntyvät lajit, kuten vesirutto ja karvalehti
32 Kuvat: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKEn julkaisu
33 Kuvat: Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito, SYKEn julkaisu
34 VEDENKORKEUDEN HAVAINNOINTI Mihin vedenkorkeuden seurantaa tarvitaan? - Säännöstellyt vesistöt - Vedenpinnan nostohankkeet (esim. aliveden nosto) vedenkorkeuden seuranta vähintään vuoden ajan suunnitelma lupahakemus - Kaikilla vesistöillä vedenkorkeuden seuranta ei siis ole tarpeen! 34
35 VEDENKORKEUSASTEIKOT liikkumattomaan perustaan, kuten kallioon, isoon kiveen, betonisiltaan tms. kiinnitetty pystysuora asteikko Parru Asteikkolevy Yleisin levymalli on metrin mittainen ja siinä on kahden sentin pykälät Desimetrit on numeroitu alhaalta lukien Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 35
36 PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (1) Käsittele asunnon tai loma-asunnon jätevedet. Suosi kuivakäymälää ja muista kompostoida kuivakäymälän jätteet maanparannusaineeksi. Käytä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita. Älä pese mitään vesistössä vaan maalla ja mieluiten viemäröidyllä pesupaikalla. Suosi lähiruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita. Vältä jätteen tuottamista sekä kierrätä. Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä. Vältä veneenpohjien myrkkymaalausta ja suosi mekaanisia menetelmiä, kuten painepesua, harjausta ja nosta vene välille maalle. 36
37 PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (2) Muista tarkastaa kunnasta lupakäytännöt ja suositukset, jos aiot tehdä rannassasi ympäristöä muuttavia toimia, kuten ruoppausta tai vesikasvien niittoa. Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi suojeluyhdistys tai liity jo olemassa olevaan. Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä. Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin aikaan pysyviä muutoksia. 37
38 OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Seurantatulosten kirjaaminen Varsinais-Suomen ELY, Kati Javanainen
39 OMATOIMISEN SEURANNAN ORGANISOINTI Kullekin vesistölle oma havainnoitsija tai seurantatiimi Vastuun ja työn jakaminen useammalle on mahdollista Saman henkilön tulisi kuitenkin mitata yhtä suuretta Tiimistä valitaan yhteyshenkilö Vastaa havainnoitsijoiden ohjeistamisesta ja lomakkeiden jakamisesta omalla vesistöllään Huolehtii, että tarkkailijat kirjaavat seurantatulokset Järviwikipalveluun ( 39
40 VUOSIEN HAVAINNOT LÖYTYVÄT MYÖS LOUNAIS-PAIKASTA Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
41 Kiitos! HAVAINNOT JÄRVIWIKISSÄ Kiitos! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Viranomaiset ja kansalaiset vesistöseurannan toteuttajina VELHO 2010 2013 Toteutusaika 1.7.2010 31.12.2013, toden teolla 2011 alusta Budjetti noin 3 milj. euroa EU-rahoitus
LisätiedotOMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI Vinkkejä tulosten seuraamiseen Vesistön käyttäjien toteuttama seuranta Seurattavat muuttujat: Näkösyvyys Veden lämpötila (varsinaista havainnointia tukeva muuttuja) Levätilanteen
LisätiedotMitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?
Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta? Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Oman vesistön seuranta - kurssi kevät 2012 Levät ja niiden merkitys alkeellisia eliöitä, jotka tuottavat kasvien
LisätiedotMANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET
MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET 1 Tervetuloa / Heimo Mäki-Tanila, Pyhärannan kunta 2 VELHO-hanke / Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus 3 Mannerveden vedenlaatuun vaikuttavat tekijät / Pekka Paavilainen,
LisätiedotVesienhoitoa satakuntalaisin voimin
Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotMiten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?
Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä? Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Voiko sinileväkukintoihin varautua? Seminaari 24.9.2019, Pori Miksi sinilevien esiintymistä
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotVeden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla
Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla tammi-joulukuu 10ml testiputki PH tabletti väriasteikko Happamuutta mitataan ph-asteikolla. Eläimet ja -kasvit viihtyvät yleensä parhaiten vedessä, jonka ph
LisätiedotSinilevä haitaksi vai hyödyksi?
Sinilevä haitaksi vai hyödyksi? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015 Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Mitä sinilevät ovat? Ovat bakteereita
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotSINUSTAKO VESISTÖTARKKAILIJA?
SINUSTAKO VESISTÖTARKKAILIJA? Hulauden vesialueen kunnostushanke Minna Leppänen MIKSI SEURANTA ON TÄRKEÄÄ? Vesistöjen Elan säännöllinen seuranta tärkeää hitaiden muutosten todentaminen rehevöityminen,
LisätiedotMuut levähavainnot 2010
Muut levähavainnot 2010 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2010. 1= vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä
LisätiedotItämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa
LisätiedotItämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät
Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotSatavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle
Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta
LisätiedotOMAT VEDET PAREMMIKSI
OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati
LisätiedotHALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN
HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN Vesikasvienpoistoo virkistyskäyttösyistä 5.6.2012/Tuorla Illan ohjelma 17:15 Kurssin avaus, Sanna Tikander, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Omat vedet paremmiksi
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotOMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA
OMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA RAPORTTI 24 Satakunnan vesistöohjelma SATAVESI OMAT VEDET PAREMMIKSI PROJEKTI OMATOIMINEN VESISTÖSEURANTA SATAKUNNASSA 3 Vesistöissä seurattavat muuttujat 4 Näkösyvyys-
LisätiedotVesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?
Tiedote 3.3.217, julkaisuvapaa 3.3.217 klo 14.3 Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu? Pyhäjärven vedenlaatu oli vuonna käyttäjien kannalta hyvä, mutta toisinkin
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotAnne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Kahdeksan vesienhoidon toimijan yhteistyöhanke 2012-2015.
LisätiedotMuut levähavainnot 2017
Muut levähavainnot 2017 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2017. 1 = vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä
LisätiedotVELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander
VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti Sanna Tikander sanna.tikander@ely-keskus.fi 040 769 9023 VELHOn VESIENHOITO Paikallisten vesienhoitotoimien edistäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa Pro
LisätiedotSinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen
Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotLuonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä
Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
Lisätiedot8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI PITKIEN HIEKKOJEN UIMAVESIPROFIILI
HAMINAN KAUPUNKI uimaranta MAANTIETEELLINEN SIJAINTI Uimarannan nimi ja Uimarannan ID-tunnus Koordinaatit Pitkät Hiekat FI126917001 27.2511(longitude) 60.5251(latitude) WGS84 Osoitetiedot Pitkäthiekat
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotUimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan
LisätiedotVeden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot
Tiedote 28.3.218, julkaisuvapaa klo 12. Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot Virtaamat ja kuormitus Yläneen- ja Pyhäjoen virtaamat olivat
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HOVIRINNAN UIMARANTA
1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio
LisätiedotVEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti
VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? MAAILMAN SUURIN HOITOKALASTUSHANKE JA MUITA KALAJUTTUJA Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti KALASTUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Perinteistä talvinuottausta
Lisätiedot2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Linikkalanlammin lastenallas 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Linikkalan lastenallas
UIMAVESIPROFIILI 07.03.2018 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotTehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin
1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 13.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 12.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Leppäkärjentie 23, Savijoki
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Raitoontie 518, Savijoki
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotOMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA
OMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA RAPORTTI 25 OMAN VESISTÖN SEURANTA SATAKUNNASSA Raportti 25 OMATOIMINEN VESISTÖSEURANTA SATAKUNNASSA... 3 Seurattavat muuttujat... 4 Näkösyvyys- ja levähavainnot...
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Karvianjoki-ryhmän kokous 4.4.2013 Karviassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Karvianjoen koskien Natura-alueen valuma-alueen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) MÄKILAMMIN UIMAPAIKKA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUimavesiprofiili Nunnalahti
Uimavesiprofiili Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011 Terveystarkastaja Kirsi Puola Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA... 4 1. YHTEYSTIEDOT... 6 1.1
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, ORMAJÄRVI, SANKOLA päivitys 26.5.2015
UIMAVESIPROFIILI HÄMEENLINNA, ORMAJÄRVI, SANKOLA päivitys 26.5.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) HÄMEEN LUONTOKESKUKSEN UIMAPAIKKA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotLempellonjärvi, Janakkala
Muistio maastokäynnistä Lempellonjärvi, Janakkala Maastokäynnin syy: asukasyhteydenotot; levinnyt vesikasvillisuus joka paikoin haittaa järven virkistyskäyttöä, järven pintavedessä havaitut möhnälautat
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Nummenkatu 21, Forssa
UIMAVESIPROFIILI 07.03.2018 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotVesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari
Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,
LisätiedotKuvat: Suomen Ympäristökeskus. Sinilevät. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011. Pekka Sojakka
Suomen Ympäristökeskus Sinilevät Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Kuvat: Suomen Ympäristökeskus Sinilevän esiintyminen Sinilevät viihtyvät ravinteikkaassa, lämpimässä vedessä, mutta
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotVesistöt voidaan jakaa viiteen laatuluokkaan niiden kunnon perusteella.
Kuva: Hannele Partanen VESISTÖNTILAN ARVIOINTI Vesistöt voidaan jakaa viiteen laatuluokkaan niiden kunnon perusteella. Rannikkovesien tila on sisävesiä huonompi Erinomaiseksi luokiteltava vesialue on luonnontilainen,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
Lisätiedotmiten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ
miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotVIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI
VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI AURA Paattinen 21330 0 0 1 0 0 0 1 Tortinmäki 21340 1 2 29 8 0 0 40 Lieto As 21360 0 4 32 4 0 0 40 Aura Kk 21370 1 14 178 12 0 0 205 Aura 21380 2 25
LisätiedotEHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI
11.10.2011 Varsinais-Suomi EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan
LisätiedotUimavesiprofiili - Nunnalahti
Uimavesiprofiili - Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011, 2015 tarkistettu Terveystarkastaja Kirsi Puola Terveystarkastaja Johanna Hämölä Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotYhteiskäsittelyn alueet Kustannukset
ARX Ympäristö Oy LTE 2 (1/5) Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset mukaan (
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotTavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma
9.9.11 Pyhäjärvi-instituutti, käytännön vesiensuojelua Lounais-Suomessa Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti TY 1 SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 27.03.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotOhjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO
Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Suojärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET. Forssan Soroptimistien tilaisuus Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY
LOUNAIS-HÄMEEN JÄRVIEN TILANNE JA TOIMET Forssan Soroptimistien tilaisuus 23.1.2018 Jouko Lindroos, Hamk ja TPKSY LOIMIJOEN VALUMA-ALUE Kokemäenjoen yläjuoksulla Lounais-Hämeessä sijaitseva Loimijoen alue
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) LINIKKALANLAMMIN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
Lisätiedot