Rakennusvalvonta ja kaavajärjestelmä

Transkriptio

1 Rakennusvalvonta ja kaavajärjestelmä Rakennusvalvonnan peruskurssi Jouko Riipinen, koulutuspäällikkö, DI FCG Koulutus Oy MRL 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnat voivat laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Jouko Riipinen 3 1

2 MRL 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Edellä 1 momentissa säädettyjä tavoitteita toteuttavista kaavojen sisältövaatimuksista säädetään kunkin kaavamuodon osalta jäljempänä tässä laissa. 4 KAAVOITUS- JA LUPAJÄRJESTELMÄ 2

3 Viranomaisohjaus Kaavoitus- ja lupajärjestelmä Rakennus- ja muut luvat Asemakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys (kuntien yhteinen yleiskaava) Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Page 6 KAAVAPROSESSI 3

4 Kaavaprosessin vaiheet ja viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö vireilletulo tiedoksi aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu lausunnot, työkokoukset ja yhteydenpito Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu päätös kaavan laatimisesta osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) sekä vireilletulosta ilmoittaminen kaavan laatiminen osallisten Kaavaehdotus nähtävillä kanssa vuorovaiku- Kaavan hyväksyminen tuksessa vireilletulo OAS kaavan tavoitteiden määrittäminen valmistelevan aineiston / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville Kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville Kaavan hyväksymiskäsittely Kunnan toimielimet: kaavoituksesta vastaava lautakunta, kunnanhallitus Page 8 8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT 4

5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. 10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT VAT:t jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. 11 5

6 VAT - esimerkkejä erityismääräyksistä Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei saa sijoittaa tulvavaaraalueille. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin ja rankkasateisiin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. 12 MAAKUNTAKAAVOITUS 6

7 Maakuntakaava maakunnan liitto laatii ja hyväksyy ympäristöministeriö vahvistaa osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet seututasolla konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaa kunnan yleis- ja asemakaavoitusta maakuntakaavaan liittyvä rakentamisrajoitus (MRL 33 ): virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. 14 Landskapsplan Maakuntakaava 7

8 Maakuntakaavamääräykset Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). 17 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 32 : Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta Page 18 8

9 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset - rakentamisrajoitus Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty maakuntakaavan toteuttamista varten. Jos maakuntakaavan aluevaraus pääasiallisesti vastaa rakennuslain (370/1958) mukaisen seutukaavan aluevarausta, ei vastaavasti myöskään seutukaavan hyväksymisen jälkeen omistussuhteissa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon Page 19 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset - määräaikainen rakentamisrajoitus Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen (rakentamisrajoitus). Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa, kunnes maakuntakaava on vahvistettu, kuitenkin enintään kaksi vuotta. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä pidentää tätä aikaa enintään kahdella vuodella Page 20 9

10 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava (MRL 35, 42 ) Koskee koko kuntaa tai sen osaa Ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, sovittaa yhteen eri toimintoja Osoittaa alueet eri tarkoituksiin, kuten asumiseen, virkistykseen, työpaikoille jne. Yleiskaava voidaan laatia oikeusvaikutteisena joko asemakaavoitusta tai rakentamista ohjaavaksi asemakaavoitusta ohjaava yleispiirteisempi yleiskaava taajamissa suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat, sovellettavissa omien säädösten pohjalta (ranta-alueet, kyläalueet sekä tuulivoimarakentaminen) Voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana = kaava ohjaa kuten valtuuston päätökset yleensä, muttei sido asemakaavoitusta eikä lupamenettelyä Oikeusvaikutteisen yleiskaavan seurauksena ovat rakentamis- ja toimenpiderajoitukset joko suoraan tai erillisellä määräyksellä 22 10

11 Yleiskaavoja eri tarkkuudella: Sipoon kunnan strateginen yleiskaava Page 23 Yleiskaavoja eri tarkkuudella: Sepänkylän osayleiskaava Page 24 11

12 Yleiskaavoja eri tarkkuudella Kyläyleiskaava Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

13 Yleiskaavamääräykset Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (yleiskaavamääräykset). Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset) Page 28 13

14 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 :ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. ( /1589) Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. 29 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta

15 Yleiskaavaan liittyvät rakentamis- ja toimenpiderajoitukset (MRL 43 ) Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). 31 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. MRL 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tuulivoimayleiskaavat MRL 77a 32 15

16 Oikeustapaus MR44 :n soveltamiseen liittyen Kyläyleiskaava KHO 2016:201 Paraisten kaupunginhallituksen valituksen mukaan Ålön saarelle ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta. KHO: Maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n 2 momentin mukaan yleiskaavan määräys yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Hallituksen esityksen (HE 102/2008 vp) mukaan kyläyleiskaavaa ei voida käyttää suunnitteluvälineenä esimerkiksi taajamien tai kasvavien kaupunkiseutujen lievealueilla, joilla rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttävät asemakaavan laatimista. Kun otetaan huomioon Ålön saaren sijainti usean kaupunkikeskustan läheisyydessä sekä selvitys alueen rakentamistilanteesta, Ålön saarta on pidettävä sellaisena taajaman lievealueena, johon kohdistuu merkittävää rakentamispainetta. Osayleiskaavassa on osoitettu at-merkinnällä kuusi laajaa kyläaluetta, joilla yleiskaavaa voitiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava mahdollistaa kaavassa osoitetuille kyläalueille (at) sellaista uutta rakentamista, joka määränsä ja tehokkuutensa johdosta edellyttää asemakaavan laatimista. Osayleiskaavan kyläaluemerkinnät eivät sovellu tähän tarkoitukseen rakentamisen suunnitteluvälineenä kysymyksessä olevalla alueella. ASEMAKAAVOITUS 16

17 Asemakaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa Laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten tarpeen mukaan rajatulla alueella Asemakaavassa esitetään eri käyttötarkoituksiin rakennettavat korttelialueet, tuleva katuverkko sekä palvelujen ja virkistystoiminnan alueet Asemakaavalla ohjataan rakennusten sijoittumista ja rakentamistapaa, esimerkiksi kerroslukuja ja käytettäviä rakennusmateriaaleja sekä piha- ja katualueiden järjestämistä. Kaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä yksityiskohtaisesti: rakennusta ei saa rakentaa, ympäristölupaa ei saa myöntää eikä yleistä tietä tehdä vastoin asemakaavaa Maanomistaja voi laatia ranta-asemakaavan (pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueella) 35 ASEMAKAAVAKARTTA MRL 55, MRA 24 asemakaavakartalla esitetään asemakaava-alueen rajat asemakaavan sisältyvien eri alueiden rajat maa- ja vesialueiden yksityinen ja julkinen käyttötarkoitus rakentamisen määrä rakennuksen sijoitusta ja tarvittaessa rakennustapaa koskevat periaatteet Asemakaavaan kuuluvat kaavamerkinnät ja - määräykset KAAVASELOSTUS MRL 55, MRA 25 Asemakaavan selostuksessa esitetään tarpeelliset tiedot tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi 36 17

18 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaava-asiakirjat: kartta, merkinnät, selostus selostuksella ei oikeudellista merkitystä Mahdollistavat ja toisaalta velvoittavat Kaavamääräyksen tulkinnasta vastaa viimekädessä luvan myöntävä viranomainen Tulkinnassa tärkeätä yhteistyö kaavoituksen kanssa: soveltaminen (esim. kerrosalalaskenta), kaupunkikuvakysymykset, rakentamistapaohjeet, rakennusjärjestys, lausunnot, muun yhteistyön kautta (kaavojen aloituskokoukset) Page Page 38 18

19 Asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54 ) Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 39 Kiellot asemakaavaa laadittaessa MRL 53 Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman

20 Asemakaavamääräykset MRL 57 Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista Vähittäiskauppaa koskevista asemakaavamääräyksistä säädetään erikseen 41 Asemakaavamääräykset 57 Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Asemakaavaan voidaan ottaa 2 momentin säännöksen estämättä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 3 :ssä tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. (korvauskysymyksistä) ( /499) 42 20

21 Asemakaavan oikeusvaikutukset MRL 58 Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 43 POIKKEAMISET 21

22 MRL 175 Vähäinen poikkeaminen rakennusluvan yhteydessä Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 ja 172 :ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, milloin on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Rakennuksen teknisiä ja näitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeuksen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäytymistä 45 POIKKEAMISTOIMIVALTA MRL mom Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Poikkeamista ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä eikä 137 :ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarve-alueella (4 mom) 22

23 POIKKEAMISEN EDELLYTYKSET MRL mom Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää (2 mom), jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle (3 mom) Jouko Riipinen KIITOS! Page 48 23